12. OSS-businessmallit
1. Täysin vapaa tuote + kaupallinen tuki
• Vaadin
• Apache.org:n projektit
• Hadoop
• …
2. Yhteisöversio + kaupallinen tuote
1. Red Hat
2. Liferay
3. Magento
4. …
13. Täysin vapaa + kaupallinen tuki
Hyvää Huonoa
- Täysin ilmainen - Yhteisötuen varassa
käyttö on mahdollista kehittäminen
- Kokeileminen ja - Kaupalliseen tukeen
testaaminen nopeaa turvaudutaan usein
liian myöhään tai ei
ollenkaan
- Kaupallisen tuen
kuviot joskus varsin
sekaisia
14. Yhteisöversio + kaupallinen tuote
Hyvää Huonoa
- Täysin ilmainen - Yhteisöversioon ei
käyttö on rajoitetusti yleensä saa
mahdollista kaupallista tukea
- Kokeileminen ja - Kaksi erilaista
testaaminen nopeaa palveluyritystyyppiä
17. 2012 goals
- Ilmainen tuote projektin pohjaksi
- Julkaisu
-???
- ????
- ????
18. Tarvitaan ylläpitoa ja tukea
- Avoimen lähdekoodin tuotteet tarvitsevat
samalla tavalla ylläpitoa
- Yhteisöllisen kehityksen seurauksena
tietoturvaongelmia löydetään varsin usein
- Ne paikataan yleensä nopeasti.
19. Kuka ylläpitää?
- Tarvitaan taho, joka ylläpitää ja seuraa
- Yritys itse?
- Alan firma?
- Päivitysten jälkeen myös testaaminen, jotta
kaikki toimii, kuten suunniteltu aikaisemmin
- Onko sovelluksen mukana tullut testihaarniska?
- Yritykset tarjoavat tähän SLA-sopimuksia, joten
niitä pitää harkita
21. Avoin lähdekoodi on ilmaista!
- Oletus ilmaisuudesta johtaa myös toiseen
kutkuttavaan tilanteeseen.
- Monissa yrityksissä tulee vastaan ajatus siitä,
että lisenssi- ja tilauskustannuksia kannattaa
välttää viimeiseen asti
- koska ne ovat poissa varsinaisesta projektin
tekemiseen kohdistuvasta budjetista.
23. Bugien korjaus
- Projektin aikana pitää tehdä laskutettavia
tunteja, tai laskutettavia päiviä, jotta
yhteisöversiossa olevat bugit saadaan korjattua
tai kierrettyä.
- Kulut ilmenevät projektin aikana ja maksavat
rahaa - sekä pahimmillaan viivästyttävät
varsinaista käyttöönottoa.
24. Kehittämisen nopeus
- Ambientialla 16 vuotta avointa lähdekoodia
- Vuosien aikana olemme myös löytäneet softista
monia, monia, bugeja.
- Yleensä tuki on ollut nopea toimittaessaan
paikkauksen tilanteeseen.
- Avoimen lähdekoodin tuotteita tarjoavilla
yrityksillä on erilaisia sopimusmalleja tähän
tarkoitukseen.
- Sopimukset kannattaa arvioida oman projektin
kannalta myös kehitysvaiheen nopeuden takia.
26. Yhteisöversio
- Esimerkiksi erilaiset tuotteiden testit ja Proof-
of-Conceptit kannattaa tehdä usein
yhteisöversiolla
- Intran taustatekniikka?
- + oman verkon sisään?
- - kehityksen aikainen tuki?
- - tilausmallin perusteella stabiloitu versio
28. Eväitä projektien suunnitteluun
- lopputuotteen koko elinkaaren aikana
ilmenevät muutokset ja bugit hoidetaan?
- tarvittavat palvelut ja käytännöt tavoitteen
mukaisesti?
- ylläpito- ja palvelutasosopimukset toimittajan
kanssa?
- tuetun version hankkiminen?
- useampia avoimen lähdekoodin etuja
toteutuu palvelun koko elinkaaren aikana
30. Avoimen lähdekoodin etuja
1) Nopea käyttöönotto
2) Yksinkertainen lisenssimalli
3) Mahdollisuus ylipäätään muokata tuotetta
4) Mahdollisuus jättää omat muokkaukset
osaksi tuotetta
5) Luotettavuus
Muistkaa nämä, kun suunnittelette töitänne
avoimen lähdekoodin päälle – ei hintaa.
Avoin lähdekoodi on ilmaista. Se on vuosien aikana muodostunut käsitys useille alan ammattilaisille. Nykyisin tämä ajatus aiheuttaa vain ongelmia avoimen lähdekoodin yrityskäytössä, joten ajatusta pitää muuttaa. Avoinlähdekoodi on ilmaista tai ainakinavoimenlähdekoodinsuurimpiaetuja on senilmaisuus
Tiet alkavat erota noin vuonna 1998… Stallmann: ohjelmistojen hinta on on sosiaalinen ongelma, joten ilmaisilla ohjelmistoilla ratkaistaan sosiaalisia ongelmia. Whitehurst: tämä on liiketoimintaa, vaikka toki varsin toisella tavalla, kuin perintisessä softabisneksessä. Tässä Stalmanninmanifesto: Stallmann: http://www.guardian.co.uk/technology/2008/oct/17/richard-stallman-computer-programmingWhitehurst: http://www.bizjournals.com/triangle/print-edition/2011/10/28/red-hat-targets-public-sector-for.html?page=all
Avoimella lähdekoodilla tehdään nykyisin liiketoimintaa, joten yritysnäkökulmasta se tarkoittaa lähinnä kaupallisia tuotteita ja ilmaisia yhteisöversioita. Näiden ohjelmistojen käytössä on muutamia asioita, jotka on otettava huomioon suunniteltaessa hankkeita niiden varaan. Hyviä esimerkkejä näistä yrityksistä ovat: Liferay AlfrescoMagentoRedHatDrupal
Mielestäni, olemme vasta alussa.Tätä osoittavat useamman avoimen lähdekoodin yrityksen liikevaihto sekä se, että niitä perustetaan koko ajan lisää. Itse uskon myös, että tästä muutoksesta on nähty vasta alku. Softakehitys jatkaa muutostaan avoimempaan suuntaan, mutta tässä tilanteessa käsitys avoimen lähdekoodin ilmaisesta luonteesta on muutettava.
Ajatus avoimen lähdekoodin ilmaisuudesta on hämmästyttävän usein edelleen taustalla, kun yrityksissä valitaan tuotteita projektien pohjiksi.Lopulta, kun projektin lopputulos on saatu julkaistua ja liiketoiminta on siirretty tuotteen päälle, sovelluksen turvallinen ylläpito jätetään kokonaan huomiotta tai sen tärkeys ymmärtämättä. Usein toteutus on kaiken lisäksi näkyvissä julkisessa verkossa krakkereiden avoimena kohteena. Se ei lupaa hyvää.
On tiettyjä tilanteita, joissa ilmainen yhteisöversio on juuri oikea vaihtoehto. Esimerkiksi erilaiset tuotteiden testit ja Proof-of-Conceptit kannattaa tehdä usein yhteisöversiolla, koska käyttökokemus on riittävän lähellä kaupallista paketointia, mutta ahdistavat kokeilulisenssit eivät vain vanhene testin aikana. Yrityksen intran pohjaksi tulevan valinta on usein vaikeampaa. Yleensä pienemmässä yrityksessä on mahdollista luottaa käyttäjiin ja intra pystytään sulkemaan oman verkon sisään, jolloin tietoturvapäivitysten asentamisessa ei ole samaa kiirettä, kuin julkisen verkon puolella. Tässä tilanteessa yhteisöversio voi olla hyvä vaihtoehto. Tosin, usein muut syyt, kuten kehityksen aikainen tuki tai tilausmallin pohjalta hankittavat jatkuvat päivitykset ovat tässä tilanteessa ne argumentit, jotka kallistavat hieman suuremmat yritykset kaupallisen version käyttäjiksi.
Kyllä, yrityskäytössä avoimesta lähdekoodista pitää ja kannattaa maksaa
Muutamia pointtereita: http://open-source.gbdirect.co.uk/migration/benefit.html