1. MARKKINASOTEN
(VALINNANVAPAUS)
LYHYT OPPIMÄÄRÄ

2. MISTÄ JA MILLOIN SE ALKOI ?
• Vuosien 2009-2015 sotevalmistelu oli pääosin
parlamentaarista, kaikkien puolueiden osallistuessa, ja
laajasti nykyisten toimijoiden (kunnat ja kuntayhtymät)
yhdessä STM:n johdon kanssa toteuttamaa. Palveluiden
laaja markkinoille vieminen ei sisältynyt esityksiin.
• Kokoomus tosin sitä – melko vaisusti – esitti, mm. Ruotsin
”malliin” (vårdval) viitaten, mutta muut puolueet eivät tätä
kannattaneet, vaan lähtökohtana oli julkinen palvelu, jota
yksityinen sektori ”täydentää”, kuten sanonta kuului.
• Ennen vuoden 2015 vaaleja ei syntynyt ”suurta sote-
keskustelua”, vaikka silloiset esitykset olivat juuri kaatuneet
pääosin rahoitukseen liittyviin perustuslaillisiin ongelmiin.

3. SIPILÄN HALLITUKSEN LINJAUS
• Sipilän hallituksen ohjelmassa SOTE-uudistus oli
vaiheittainen: ensin alueellinen malli ja sen jälkeen
valinnanvapauden toteuttaminen tämän mallin puitteisiin.
• Marraskuussa 2015 Kokoomus puristi tiukoissa
neuvotteluissa, jotka uhkasivat kaataa hallituksen,
Keskustalta ”diilin”, jossa 18 maakunnan ohella samalla
toteutetaan laaja valinnanvapaus = palvelut markkinoille.
Muodollisesti Kokoomus kiristi Keskustaa asiantuntijoiden
näkemyksellä pienemmästä alueiden määrästä. Keskusta oli
lyönyt oman kantansa 18 maakunnasta lukkoon, joten
Kokoomus saattoi tämän tietäen puristaa ”hintana”
palveluiden laajan viemisen markkinoille. Keskusta mokasi.

4. VALMISTELUT ALKOIVAT
• Professori Brommelsin johtama pieni asiantuntijatyöryhmä
valmisteli periaate- ja linjaustasolla valinnanvapauden
toteuttamisen teoreettisia vaihtoehtoja keväällä 2016.
• Jälleen käytiin hallituksen sisällä tiukkoja neuvotteluja.
• 22.12.2016 ministeri Rehula julkisti hallituksen (tai sen
sisäisen ministerityöryhmän) valinnanvapauslinjaukset.
Niiden ytimenä oli melko laajojen terveys- ja sosiaali-
palvelujen SOTEKESKUS, jollainen kansalaisten tuli valita.
• Tammikuun lopulla 2017 julkistettiin ensimmäinen
kirjallinen lakipykäliä sisältävä versio. Jo siinä oli sisältöjä
määritelty hieman eri tavalla kuin joulukuun ”linjauksissa”.

5. PUUTTEELLINEN LAKILUONNOS
• Lakiluonnos lähetettiin vaillinaisena lausunnolle
helmikuussa 2017, osa pykälistä puuttui, koska ”niitä ei oltu
vielä kirjoitettu”. Tosiasiassa niiden sisällöstä kiisteltiin
hallituksen sisällä tässäkin vaiheessa.
• Pykäliä saatiin lisää kevään lausuntovaiheen aikana.
Lausuntopyyntö oli ”rasti ruutuun” –tyyppinen. Lähes 700
lausuntoa annettiin. Useat olivat erittäin kriittisiä, koska
malli ei vaikuttanut käytännössä toimivalta ja se itse asiassa
rikkoi koko sote-uudistuksen keskeisen periaatteen eli
integraation ( = yhteiset erikois- ja peruspalvelut, yhteiset
sosiaali- ja terveyspalvelut)
• YHTIÖmuotoinen SOTEKESKUS oli ehdotuksen ydin.

6. PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA 1.
• Perustuslakivaliokunta suoritti lakiluonnoksen huolellisen
käsittelyn ja totesi kesäkuussa 2017 niin monet kohdat ja
ehdotukset puutteellisiksi ja ongelmallisiksi, että laki pitää
valmistella uudelleen. Erityisesti yhtiöitetty laajat sosiaali-
ja terveyspalvelut sisältävä sotekeskus oli ristiriitainen.
• Yksityissektorikin kritisoi lakia, koska sillä itsellään oli
tarjottavana lähinnä lääkäri- ja terveyspalveluja eikä
laajojen sotekeskusten palveluja. Lisäksi se vaati laajempaa
osuutta markkinoille erikoissairaanhoidosta, jota sillä
itsellään oli tarjota.
• Syntyi neljän kuukauden ”hiljainen vaihe”, jolloin asia oli
STM:n virkamiesten valmisteltavana.

7. KIIHKEÄ MARRASKUU 2017
• Loka-marraskuussa 2017 tapahtui asiassa paljon. STM:n
virkamiehet olivat valmistelleet Perustuslakivaliokunnan
näkemykset huomioivan lakiluonnoksen, jossa
valinnanvapaus oli aikaisempaa esitystä rajoitetumpi.
• Hallituksen sisäisissä neuvotteluissa Kokoomus tyrmäsi
tämän ehdotuksen ja sai tahtonsa läpi: markkinoille
tuleekin nyt viedä laajasti erikoissairaanhoitoa, jotta alun
perin yksityissektorille luvattu kuuden miljardin osuus sote-
palveluista toteutuisi. Tämä oli ”kompensaatio” siitä, että
sote-keskusten sisältö kapeni lähinnä yleislääkärien ja
sairaanhoitajien vastaanottokeskuksiksi – yksityissektorin
toivoma muutos sekin.

8. SAIRAALAT VAARASSA
• Hallituksen (Kokoomuksen) vaatimien muutosten
vuodettua julkisuuteen syntyi sairaaloissa valtava häly ja
voimakas kritiikki, koska ”markkinavimmassa” tehdyt
muutokset oli tehty niin asiantuntemattomasti, että niiden
seurauksena keskussairaaloiden kyky vastata 24/7 –
päivystyspalveluista olisi liiallisen sisäisen pirstomisen
seurauksena vaarantunut. Hallitus lisäsi nopeasti
lakiehdotuksen muutoksia lieventävän ”perälauta”pykälän.
• Myös monet kokoomuslaiset lääkärit kritisoivat esityksiä
• Lausuntokierrokselle lähetetty esitys oli edelleenkin niin
huono sairaaloiden kannalta, että kritiikki jatkui ja laajeni ja
hallitusta kritisoitiin ja sen poliittisiin ryhmiin vedottiin.

9. UUSI LAKIVERSIO KEVÄT 2018
• Lausuntokierros ulottui vuoden 2018 puolelle. Siitä tuli
murskaava. Lakiesitystä oli pakko lieventää markkinoille
vietävän palvelun osalta, mutta se tehtiin osin siten, että
pakollisten eli laissa määrättyjen markkinoille vietävien
palveluiden lisäksi maakunta itse päättää kuinka laajasti
muita palveluja viedään markkinoille. Tämä päätös on
maakunnan pakko tehdä – suuntaan tai toiseen. Tähän
sisältyy vahva lobbauksen ja korruptionkin riski!
• Keväällä 2018 valmistui uusi versio valinnanvapauslaista. Se
siirtyi eduskunnan täysistunnon kriittisen lähetekeskustelun
jälkeen sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsiteltäväksi ja sen
jälkeen puolestaan perustuslakivaliokunnan käsittelyyn.

10. PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA 2.
• Perustuslakivaliokunnan lausunto valmistui kesäkuun
lopussa 2018. Se oli edelleen kriittinen ja muutoksien
tarvetta nähtiin lukuisissa pykälissä. Koko lakia ei
kuitenkaan tarvinnut ryhtyä uudelleen valmistelemaan.
• Sosiaali- ja terveysvaliokunta käsitteli lakia elokuusta alkaen
käyden huolella läpi Perustuslakivaliokunnan lausuntoa ja
hallituksen siitä antamaa vastinetta. Tältä pohjalta monia
pykäliä muutettiin, mutta useita ei. Lain ”poliittinen ydin”
eli usealla eri tavalla toteutettava laaja valinnanvapaus
(”sotekeskukset”, hammashuolto, asiakassetelit,
henkilökohtainen budjetti, erikoissairaanhoito) ei
olennaisesti muuttunut.

11. KEVÄT 2019 – MITÄ TAPAHTUU ?
• Sosiaali- ja terveyslautakunnan esitys on ollut joulukuun
alusta lukien Perustuslakivaliokunnan käsittelyssä.
Valiokunnan kannanottoa odotetaan helmikuun alussa.
• Sen jälkeen se siirtyy sosiaali- ja terveysvaliokunnalle ja sen
jälkeen eduskunnan täysistuntoon – jos se ehtii.
• Jo nyt on jouduttu jättämään eräitä maakuntauudistukseen
liittyviä asioita seuraavalle eduskunnalle, ns. Maku-II –asiat.
Tämä liittyvät työvoima- ja elinkeinoasioihin eli
”kasvupalveluihin”. Tämä on mielenkiintoista poliittisesti,
koska nyt asia on kääntynyt niin päin, että Kokoomukselle
tärkeät asiat näyttävätkin olevan kiireellisiä, mutta kaikki
Keskustalle tärkeät asiat eivät ehdi mukaan!