Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Markkinasoten (valinnanvapaus) lyhyt historiikki

799 views

Published on

Mitä markkinasote oikeastaan tarkoittaa?

Published in: Health & Medicine
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Markkinasoten (valinnanvapaus) lyhyt historiikki

  1. 1. MARKKINASOTEN (VALINNANVAPAUS) LYHYT OPPIMÄÄRÄ
  2. 2. MISTÄ JA MILLOIN SE ALKOI ? • Vuosien 2009-2015 sotevalmistelu oli pääosin parlamentaarista, kaikkien puolueiden osallistuessa, ja laajasti nykyisten toimijoiden (kunnat ja kuntayhtymät) yhdessä STM:n johdon kanssa toteuttamaa. Palveluiden laaja markkinoille vieminen ei sisältynyt esityksiin. • Kokoomus tosin sitä – melko vaisusti – esitti, mm. Ruotsin ”malliin” (vårdval) viitaten, mutta muut puolueet eivät tätä kannattaneet, vaan lähtökohtana oli julkinen palvelu, jota yksityinen sektori ”täydentää”, kuten sanonta kuului. • Ennen vuoden 2015 vaaleja ei syntynyt ”suurta sote- keskustelua”, vaikka silloiset esitykset olivat juuri kaatuneet pääosin rahoitukseen liittyviin perustuslaillisiin ongelmiin.
  3. 3. SIPILÄN HALLITUKSEN LINJAUS • Sipilän hallituksen ohjelmassa SOTE-uudistus oli vaiheittainen: ensin alueellinen malli ja sen jälkeen valinnanvapauden toteuttaminen tämän mallin puitteisiin. • Marraskuussa 2015 Kokoomus puristi tiukoissa neuvotteluissa, jotka uhkasivat kaataa hallituksen, Keskustalta ”diilin”, jossa 18 maakunnan ohella samalla toteutetaan laaja valinnanvapaus = palvelut markkinoille. Muodollisesti Kokoomus kiristi Keskustaa asiantuntijoiden näkemyksellä pienemmästä alueiden määrästä. Keskusta oli lyönyt oman kantansa 18 maakunnasta lukkoon, joten Kokoomus saattoi tämän tietäen puristaa ”hintana” palveluiden laajan viemisen markkinoille. Keskusta mokasi.
  4. 4. VALMISTELUT ALKOIVAT • Professori Brommelsin johtama pieni asiantuntijatyöryhmä valmisteli periaate- ja linjaustasolla valinnanvapauden toteuttamisen teoreettisia vaihtoehtoja keväällä 2016. • Jälleen käytiin hallituksen sisällä tiukkoja neuvotteluja. • 22.12.2016 ministeri Rehula julkisti hallituksen (tai sen sisäisen ministerityöryhmän) valinnanvapauslinjaukset. Niiden ytimenä oli melko laajojen terveys- ja sosiaali- palvelujen SOTEKESKUS, jollainen kansalaisten tuli valita. • Tammikuun lopulla 2017 julkistettiin ensimmäinen kirjallinen lakipykäliä sisältävä versio. Jo siinä oli sisältöjä määritelty hieman eri tavalla kuin joulukuun ”linjauksissa”.
  5. 5. PUUTTEELLINEN LAKILUONNOS • Lakiluonnos lähetettiin vaillinaisena lausunnolle helmikuussa 2017, osa pykälistä puuttui, koska ”niitä ei oltu vielä kirjoitettu”. Tosiasiassa niiden sisällöstä kiisteltiin hallituksen sisällä tässäkin vaiheessa. • Pykäliä saatiin lisää kevään lausuntovaiheen aikana. Lausuntopyyntö oli ”rasti ruutuun” –tyyppinen. Lähes 700 lausuntoa annettiin. Useat olivat erittäin kriittisiä, koska malli ei vaikuttanut käytännössä toimivalta ja se itse asiassa rikkoi koko sote-uudistuksen keskeisen periaatteen eli integraation ( = yhteiset erikois- ja peruspalvelut, yhteiset sosiaali- ja terveyspalvelut) • YHTIÖmuotoinen SOTEKESKUS oli ehdotuksen ydin.
  6. 6. PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA 1. • Perustuslakivaliokunta suoritti lakiluonnoksen huolellisen käsittelyn ja totesi kesäkuussa 2017 niin monet kohdat ja ehdotukset puutteellisiksi ja ongelmallisiksi, että laki pitää valmistella uudelleen. Erityisesti yhtiöitetty laajat sosiaali- ja terveyspalvelut sisältävä sotekeskus oli ristiriitainen. • Yksityissektorikin kritisoi lakia, koska sillä itsellään oli tarjottavana lähinnä lääkäri- ja terveyspalveluja eikä laajojen sotekeskusten palveluja. Lisäksi se vaati laajempaa osuutta markkinoille erikoissairaanhoidosta, jota sillä itsellään oli tarjota. • Syntyi neljän kuukauden ”hiljainen vaihe”, jolloin asia oli STM:n virkamiesten valmisteltavana.
  7. 7. KIIHKEÄ MARRASKUU 2017 • Loka-marraskuussa 2017 tapahtui asiassa paljon. STM:n virkamiehet olivat valmistelleet Perustuslakivaliokunnan näkemykset huomioivan lakiluonnoksen, jossa valinnanvapaus oli aikaisempaa esitystä rajoitetumpi. • Hallituksen sisäisissä neuvotteluissa Kokoomus tyrmäsi tämän ehdotuksen ja sai tahtonsa läpi: markkinoille tuleekin nyt viedä laajasti erikoissairaanhoitoa, jotta alun perin yksityissektorille luvattu kuuden miljardin osuus sote- palveluista toteutuisi. Tämä oli ”kompensaatio” siitä, että sote-keskusten sisältö kapeni lähinnä yleislääkärien ja sairaanhoitajien vastaanottokeskuksiksi – yksityissektorin toivoma muutos sekin.
  8. 8. SAIRAALAT VAARASSA • Hallituksen (Kokoomuksen) vaatimien muutosten vuodettua julkisuuteen syntyi sairaaloissa valtava häly ja voimakas kritiikki, koska ”markkinavimmassa” tehdyt muutokset oli tehty niin asiantuntemattomasti, että niiden seurauksena keskussairaaloiden kyky vastata 24/7 – päivystyspalveluista olisi liiallisen sisäisen pirstomisen seurauksena vaarantunut. Hallitus lisäsi nopeasti lakiehdotuksen muutoksia lieventävän ”perälauta”pykälän. • Myös monet kokoomuslaiset lääkärit kritisoivat esityksiä • Lausuntokierrokselle lähetetty esitys oli edelleenkin niin huono sairaaloiden kannalta, että kritiikki jatkui ja laajeni ja hallitusta kritisoitiin ja sen poliittisiin ryhmiin vedottiin.
  9. 9. UUSI LAKIVERSIO KEVÄT 2018 • Lausuntokierros ulottui vuoden 2018 puolelle. Siitä tuli murskaava. Lakiesitystä oli pakko lieventää markkinoille vietävän palvelun osalta, mutta se tehtiin osin siten, että pakollisten eli laissa määrättyjen markkinoille vietävien palveluiden lisäksi maakunta itse päättää kuinka laajasti muita palveluja viedään markkinoille. Tämä päätös on maakunnan pakko tehdä – suuntaan tai toiseen. Tähän sisältyy vahva lobbauksen ja korruptionkin riski! • Keväällä 2018 valmistui uusi versio valinnanvapauslaista. Se siirtyi eduskunnan täysistunnon kriittisen lähetekeskustelun jälkeen sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsiteltäväksi ja sen jälkeen puolestaan perustuslakivaliokunnan käsittelyyn.
  10. 10. PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA 2. • Perustuslakivaliokunnan lausunto valmistui kesäkuun lopussa 2018. Se oli edelleen kriittinen ja muutoksien tarvetta nähtiin lukuisissa pykälissä. Koko lakia ei kuitenkaan tarvinnut ryhtyä uudelleen valmistelemaan. • Sosiaali- ja terveysvaliokunta käsitteli lakia elokuusta alkaen käyden huolella läpi Perustuslakivaliokunnan lausuntoa ja hallituksen siitä antamaa vastinetta. Tältä pohjalta monia pykäliä muutettiin, mutta useita ei. Lain ”poliittinen ydin” eli usealla eri tavalla toteutettava laaja valinnanvapaus (”sotekeskukset”, hammashuolto, asiakassetelit, henkilökohtainen budjetti, erikoissairaanhoito) ei olennaisesti muuttunut.
  11. 11. KEVÄT 2019 – MITÄ TAPAHTUU ? • Sosiaali- ja terveyslautakunnan esitys on ollut joulukuun alusta lukien Perustuslakivaliokunnan käsittelyssä. Valiokunnan kannanottoa odotetaan helmikuun alussa. • Sen jälkeen se siirtyy sosiaali- ja terveysvaliokunnalle ja sen jälkeen eduskunnan täysistuntoon – jos se ehtii. • Jo nyt on jouduttu jättämään eräitä maakuntauudistukseen liittyviä asioita seuraavalle eduskunnalle, ns. Maku-II –asiat. Tämä liittyvät työvoima- ja elinkeinoasioihin eli ”kasvupalveluihin”. Tämä on mielenkiintoista poliittisesti, koska nyt asia on kääntynyt niin päin, että Kokoomukselle tärkeät asiat näyttävätkin olevan kiireellisiä, mutta kaikki Keskustalle tärkeät asiat eivät ehdi mukaan!

×