Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Teknologiasta kriittisesti. Tulevaisuuden oppiminen 2020

504 views

Published on

Kuopion Tulevaisuuden oppiminen 2020 -seminaarissa 16.11.2013 esitys

Published in: Education
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Teknologiasta kriittisesti. Tulevaisuuden oppiminen 2020

  1. 1. Toimintaympäristön murros • teknologinen (tietoverkot, Internet yms., myös bio- ja nanoteknologia ym.) • sosiaalinen (globalisaatio, uudet toimintaympäristöt) • ekologinen (ilmastonmuutos, ympäristöongelmat ja uhat) • bio-fysiologinen (bioteknologian nopea kehitys, kyborgit ja ihmisen varaosat jne.) • kulttuurinen (heimot, verkostot, globalisaatio) • taloudellinen (globaalitalous: lamat, taantumat, ympäristökatastrofien seuraamukset jne.)
  2. 2. Eri tapahtumien ja niiden seurausten yhteisvaikutukset muuttavat kehityskulkua ennakoimattomaan suuntaan verkostoituminen tiedonkulun kiihtyminen Image: Penn State ympäristövaikutukset tiedon määrän eksponentiaalinen kasvu uudet innovaatiot globalisaatio Stephan Dahl
  3. 3. Leena Ilmola (IIASA): Äkillisen taloudellisen romahduksen mahdollisuus vuonna 2008 oli 10 potenssiin -23 eli 0,00000000000000000000007 %
  4. 4. Ihmisen suhde muuttuvaan maailmaan Maailma, jossa elämme, on meille valmiiksi ladattu merkityksillä, osin tietoisilla ja osin tiedostamattomilla. Ymmärrämme sitä symbolien avulla (esim. kieli) ja luomme siitä malleja (representaatioita). Osaamme toimia siinä kulttuurisesti periytyvien työkalujen ja mallien (meemit) avulla.  Kyky ymmärtää itsemme osaksi maailmaa ja toimia siinä loogisesti ja rationaalisesti  Arkiymmärrys siitä mitä maailma on. Mutta entä kun maailma muuttuu yhä välineellisemmäksi eikä arkiymmärryksemme enää kerrokaan todellisuudesta oikein?
  5. 5. Inhimillisen toimeliaisuuden tasot Makrotaso (yhteiskunta): muutoksen muutos, instituutioiden identiteettikriisit Mediumtaso (organisaatiot, verkostot yms.): joustavuus, tehokkuus, nopeus, taloudellisuus vs. niiden perimmäinen tarkoitus ja palvelutehtävä; hierarkkisuus vs. vertikaaliset muutosvaatimukset Mikrotaso (yksittäiset ihmiset): elinikäinen oppiminen, luovuus, erityisosaaminen ja erikoistuminen vs. generalistit, laaja tietämys Ristiriitaiset ja toisensa kumoavat haasteet: Miten kehittää itseään? Mihin suuntaan rakentaa omaa identiteettiään
  6. 6. Inhimillinen ristiriita Tyytymättömyys jo olemassaolevaan on inhimillisen kehityksen lähtökohta, luonne ja perusta. Toisaalta pyrkimys turvallisuuteen luo tarpeen säilyttää asiat ennallaan. The Bride of Frankenstein  ihmisen tarve kehittyä vs. muutosvastarinta Muutos ja muuttumattomuus: • ilmiöiden ominaisuuksia • ajan laatuja  Aikaan liittyvät uskomukset muodostavat ajan järjen eli rationaliteetin.
  7. 7. Arrestred Expansion Uusien työkalujen, keinojen, toi minta-mallien ja – järjestelmien ja jopa kielen tarve mahdollistamaan sekä yksilötasolla että yhteiskunnassa • selviämistä, • voimautumista, • aktiivista osallistumista sekä • Luovuutta.
  8. 8. Elämysyhteiskunnan paradoksi ELÄMYKSELLISYYS Voimme kokea globaaleja tunteita yhdessä muiden kanssa, mutta stimuluksen on jatkuvasti voimistuttava, jotta sama elämys voisi toteutua yhä uudelleen. SISU, KÄRSIVÄLLISYYS, IKÄVÄN SIETOKYKY NÄKEMYKSELLISYYS, TULEVAISUUSTIETOISUUS Päätökset on tehtävä nopeasti, tehokkaasti ja lyhytjännitteisesti ja paisuva ja pullistuva nykyhetki valtaa alaa menneeltä ja tulevalta. JÄNNITE: Kokonaisuuksien logiikka hämärtyy  lyhytnäköisyys Tulevaisuusajattelu: monet mahdolliset ja vaihtoehtoiset tulevaisuudet
  9. 9. Identiteetin rakentumisen paradoksi INDIVIDUALISTINEN LOGIIKKA, PRIVATISOITUMINEN • Identiteetin erillisyys ja omavaraisuus; • Etiikka, moraali ja sosiaalisuus ovat yhä enemmän riippuvaisia yksilön omista valinnoista. LÄNSIMAISEEN HISTORIAAN KUULUVA YHDESSÄ TEKEMISEN JA HUOLEHTIMISEN PERINNE YHTEISÖLLINEN MEDIA, UUSYHTEISÖLLISYYS Yhteisö on määrittänyt voimakkaasti etiikkaa ja moraalia. Ryhmän tavoista ja normeista poikkeamista on pidetty vahingollisena. JÄNNITE: Perinteinen yhteisöllisyys ja välittäminen  talkoohenki Selitämme itseämme itsellemme ja toisille  esim. Facebook
  10. 10. Järjen ja tunteen paradoksi Erik Allardt: HAVING LOVING BEING JÄNNITE: Ihminen toteuttaa todellista itseään suhteissaan toisiin niiden erojen ja erilaisuuksien kautta, joita hän näissä suhteissa näkee. Kari E. Turunen: JÄSENTYMINEN, LIITTYM INEN, TEKEMINEN AJATTELU, EMOOTIOT TAHTO Osallistuminen ja osallistaminen edellyttävät kykyä sitoutua ja asettaa sellaisia tavoitteita, jotka ovat mahdollisia toteuttaa, mutta samalla myös tarpeeksi motivoivia. Että pääsisimme tästä arvostelun kritiikin ja kilpailun, "sinun tiesi Idolsissa päättyy tähän" -maailman kovasta ajattelusta, jossa on koko ajan juostava kovempaa, tehtävä paremmin, saavutettava enemmän että kelpaisi – maailmasta jossa ihminen ei kelpaa sellaisenaan, omana itsenään vaan jossa on koko ajan kilpailtava ja oltava toista parempi.
  11. 11. Multiversaali tietoisuus? Internet ja yhteisöllinen media mahdollistavat yhä useammin myös yhteisen multiversaalin ja reaaliaikaisen kokemisen (esim. Haitin maanjäristys, tsunami, 11.9., Filippiinien taifuuni, yms.)  tietoisuus siitä, että koemme tätä yhtaikaa valtavan ihmisjoukon kanssa yhdessä  yhteisen tietoisuuden ensi askeleita?  tietoisuuden evoluutio ?
  12. 12. Ajatteleva, tunteva kone? Ihmisyyden vallankumous: pystymme hyvin pian lataamaan mielemme ja tietoisuutemme (tieto)koneisiin • elämän jatkuminen loputtomiin, vai • ultraälykäs tietoinen / itsetietoinen kone, jota emme enää pysty ymmärtämään (teknologinen singulariteetti) Mitä siis tarkoittaa olla tietoinen? Entä inhimillinen vastuu, kehen se kohdistuu? Haluammeko todella elää ikuisesti? Ray Kurzweil
  13. 13. Ajattelu on enemmän kuin kykyä olla looginen, yhdistää asioita ja tehdä johtopäätöksiä: se on myös kykyä tuntea ja yhdistää tunne päätöksentekoon. MichaelO: Carve your own Destiny

×