Your SlideShare is downloading. ×
Rippi on sielunhoitoa
Rippi on sielunhoitoa
Rippi on sielunhoitoa
Rippi on sielunhoitoa
Rippi on sielunhoitoa
Rippi on sielunhoitoa
Rippi on sielunhoitoa
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Thanks for flagging this SlideShare!

Oops! An error has occurred.

×
Saving this for later? Get the SlideShare app to save on your phone or tablet. Read anywhere, anytime – even offline.
Text the download link to your phone
Standard text messaging rates apply

Rippi on sielunhoitoa

398

Published on

Katekismuksessa rippi on sijoitettu kasteen ja ehtoollisen väliin. Tällaisena sitä on myös perinteisissä kirkoissa käsitelty. Ripissä tunnustetaan kasteen jälkeen tehtyjä syntejä. Tuhlaajapojan …

Katekismuksessa rippi on sijoitettu kasteen ja ehtoollisen väliin. Tällaisena sitä on myös perinteisissä kirkoissa käsitelty. Ripissä tunnustetaan kasteen jälkeen tehtyjä syntejä. Tuhlaajapojan palatessa ihminen käy parannuksen sakramentin kautta sisään uudelleen kasteen armoliittooon.

Published in: Travel, News & Politics
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
398
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0
Actions
Shares
0
Downloads
2
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

Report content
Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
No notes for slide







  • Transcript

    • 1. Rippi ja synninpäästö
    • 2. Jumalan pelastussuunnitelma katekismuksen kristinopin mukaan Lutherin kotikirkon alttari Kaste on ovi... Avainten valta an- taa synnit anteeksi katuville ja sulkee julkisyntiset pyhien yhteydestä (ehtoollispöydästä). Saarna Kristuksen sovitustyöstä on ...pyhien yhteyteen kirkon elämän perusta. Se on Pyhän ehtoollisessa Hengen tuuli ja läpäisee kaikki armonvälineet ja tekee niistä evankeliumin välineitä.
    • 3. Mikä rippi on? Rippiin sisältyy kaksi kohtaa: toinen, että tunnustetaan synti, ja toinen, että saadaan synneistäpäästö eli anteeksiantamus ripittäjältä aivan kuin itse Jumalalta eikä ensinkään epäillä, vaan vakaasti uskotaan, että synnit sen kautta ovat Jumalan edessä taivaassa anteeksiannetut. RIPPI Mistä synneistä on ripittäydyttävä? Vähä Jumalalle meidän on tunnustettava itsemme syyllisiksi kaikkiin synteihin, katekismus niihinkin, joista emme ole tietoisia, niinkuin teemme Isä meidän -rukouksessa. Ripittäjälle meidän sitävastoin on tunnustettava ainoastaan ne synnit, jotka tiedämme ja sydämessämme tunnemme. Mitkä ne synnit ovat? Tutki tässä asemaasi Kymmenen käskyn johdolla, olitpa, isä, äiti, poika, tytär, isäntä, emäntä tai palvelija; oletko ollut tottelematon, uskoton, huolimaton, vihastunut, röyhkeä ja riidanhaluinen; oletko loukannut jotakuta sanoilla tai teoilla, oletko varastanut, oletko laiminlyönyt jotakin tai huolimattomuudel-lasi vahinkoa aiheuttanut? Sitten ripittäjä sanokoon: Jumala olkoon sinulle armoIlinen ja vahvistakoon uskoasi, amen. Vähän katekismuksen Uskotko minun anteeksiantamiseni Jumalan anteeksiantamiseksi?» »Uskon, rippiopetus on suoma- rakas herra!» laisten herätysliik- (Matt. 8: 14. Mark.5:34. Luuk.7:50; 8:48. ) keiden rippikäytännön perusmalli. Rippiä on Tämän jälkeen hän sanokoon: tunnetusti korostettu »Niinkuin sinä uskot, niin sinulle tapahtukoon; ja minä Herramme Jeesuksen erityisesi eri lestadio- Kristuksen käskystä annan syntisi anteeksi Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen laisissa liikkeissä. nimeen, amen. Mene rauhaan!» Niitä taas, joita kovat omantunnon vaivat rasittavat tai jotka ovat murheelli-sia ja kiusattuja, rippi-isä taitanee useammillakin raamatunkohdilla lohduttaa ja uskoon rohkaista. Tämä on tarkoitettu vain tavalliseksi ripin muodoksi yksinkertaisia varten.
    • 4. Parannuksesta ei Termien määrittelyä: Rippi saa tehdä toista Vapahtajaa!  Avainten valta, "ei ole kadotukseksi annettu, vaan Parannus, metanoeo, ajatella toisin, katua, muuttaa mielensä.meta, ilm. sielun parannukseksi ja muuttumista, noeó, mieli. Johannes kastajalla parannus merkitsi ojentamiseksi." (Svebiliuksen katekismus). AV on kääntymistä pahoista teoista ja uskoa syntien anteeksiantamukseen, Jeesuksen seurakunnalle antama valta antaa Parannuselämään lähdettiin Johanneksen kasteelta, Johanneksella oli synnit anteeksi ja pidättää synnit (Joh. 20). mm. ohjeet eri ammattiryhmille. Jeesus saarrnasi myös parannusta. Synninpäästön avainta käytetään kasteessa, Hänelläkin sen sisältö välittyi VT:n ilmoituksen perusteella palaamisena parannuksessa ja yleisessä saarnassa. Ihminen Jumalan tahdon mukaiseen elämään (”en tullut lakia kumoamaan, vaan saa uskossa vastaanottaa Jumalan antaman täyttämään”). Taustalla oli ajatus Jumalan valtakunnan läheisyydestä. anteeksiantamuksen rippi-isän suusta. Sitomisen Koska Jumalan kaikkivaltius oli läsnä ja sen aika koittamassa avainta voi käyttää vain seurakunnan oma pappi tuomioineen, oli ihmisten tehtävä parnannus ja uskottava evankeliumi yhdessä seurakunnan kanssa. Edes apostoli välttääkseen tuomion. Myös uuden liiton saarnaan kuului parannus. Paavali ei yksin tahtonut käyttää sitomisavainta Pietari liittyi ensimmäisessä saarnassaan Herransa opetukseen ja kehotti omantunnon piston saaneita ”tekemään parannuksen” eli edes apostolinvirkansa nojalla vaan yhdessä ”kääntymään takaisin” ja ”muuttamaan mielensä”. Taustalla oli saarna, seurakunnan kanssa (1. Kor. 5:3-5, Ks. myös Matt. jossa Pietari ilmoitti juutalaisten ja pakanoiden yhdessä surmanneen 18:15-18). Sitomisavain pidättää synnit eikä Elämän Ruhtinaan, eli tehneen kaikkein raskaimman synnin viidettä ihmistä kutsuta ehtoolliselle ennen parannusta. käskyä vastaan. Mielenmuutos merkitsi kääntymistä Elämän Ruhtinaan luokse ja hänen seuraajakseen syntien anteeksiantamuksen ja Pyhän  Rippi. Varhaiskirkossa rippi liittyi seurakuntakurin Hengen uudistuksen kautta. (Apt. 2:38-40). ylläpitämiseen ja oli tavallisesti julkinen. Julkisyntinen erotettiin seurakunnan Jatkuva parannus. ”Syntimme eivät ole anteeksiannetut sitä varten, ehtoollisyhteydestä, jotta hän ymmärtäisi syntinsä että tekisimme sitä, mikä meitä itseämme miellyttää, vaan näin on aiheuttaman vaaran sielulle. Rippi oli kirjoitettu (Ilm. 22:11. ): »Joka on vanhurskas, tehköön edelleen avaintenvallan harjoittamista seurakuntatasolla. vanhurskautta, joka on pyhä, pyhittyköön edelleen, mutta vääryyden Rippiin liittyi synninpäästö, jonka kautta henkilö tekijä tehköön edelleen vääryyttä, ja joka on saastainen, saastukoon otettiin takaisin seurakuntaan ja ehtoollisyhteyteen. edelleen». Lyhyesti sanoaksemme, asenteemme ei ole tämä: me olemme kaiken lopullisesti saavuttaneet, vaan se on meille luvattu ja sanassa lahjoitettu; me omistamme sen tosin nyt uskossa, mutta emme  Synninpäästö, absoluutio. Toimitus, jossa ripin kokonaisessa, täydellisessä elämässä ja tuntemisessa, ja sen vuoksi vastaanottaja julistaa synnit anteeksi Jumalan meidän nyt täytyy taistella ja uurastaa, ettei meissä kasvaisi ja lisääntyisi puolesta ( ”Me pyydämme Kristuksen puolesta: synti, vaan usko ja sen hedelmät. Pyhä Paavalikin sanoo (Room. 6:6. antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa. (2. Kor. jakeessa): "— koska tiedämme sen, että meidän vanha ihmisemme on 5:20). ”Samoin on myös synninpäästö Jumalan hänen kanssaan ristiinnaulittu, että synnin ruumis kukistettaisiin, niin omaa työtä. Sillä minun tulee olla varma siitä, ettei ettemme enää syntiä palvelisi". Meissä oleva sisäinen, uusi ihminen ei siinä ole kysymys minun työstäni, vaan Jumalan hetkessä tule täydelliseksi, vaan sen on määrä päivä päivältä vahvistua. työstä.” Luther. Kristitty ei siis saa olla laiska eikä kuvitella, että hänellä se kaikki jo on, vaan että sen pitää kasvaman ja lisääntymän. Luther
    • 5. Rippi ja synninpäästö Jumalalle tunnustetaan kaikki synnit, rippi-isälle ne,  "Ottakaa Pyhä Henki. Jolle  jotka muistetaan. te annatte synnit anteeksi,  Synnintunnustus ei vie pois syntejä, se vain hänelle ne ovat anteeksi todistaa vallitsevan tosiasian. Muutoinhan emme annetut. Jolta te kiellätte koskaan saisi anteeksi.Painopiste on anteeksiannon, hän ei saa synninpäästössä. Tunnustus ei koskaan ole täydellinen, evankeliumi on aina! syntejään anteeksi." Joh.20  Synninpäästön vaikutus perustuu Jeesuksen lupaukseen ja evankeliumiin – ”…evankeliumi on Jumalan voima… ” Joh. 20; Room. 1: 16.  Rippi sisältää kaksi osaa:  Julistajan pyhyys ei anna voimaa synninpäästölle.  1) ensiksi tunnustetaan Ei myöskään vastaanottajan usko. SP evankeliumi synnit, ja luo ja vahvistaa uskon ja usko ottaa sen vastaan. Synninpäästö julistetaan Isän ja Pojan ja Pyhän 2) toiseksi otetaan   Hengen nimeen tai kuten lestadiolaisperinteessä ripittäjältä vastaan ”Jeesuksen nimessä ja Golgatan sovitusveressä”. synninpäästö eli Anteeksiantaja on Jumala itse sanansa kautta. anteeksianto, ikään kuin  Jokaisella kristityllä oikeus lohduttaa evankeliumilla sen lausuisi Jumala itse. ja julistaa synninpäästöä. Vähä katekismus  Vanhassa kirkossa pienen pannan (ehtoolliselta sulkeminen) alaiset seurakuntalaiset päästi seurakunnan pappi ja otti heidät jälleen ehtoollisyhteyteen. Hätätilanteessa jokainen kristitty voi päästää pannasta.
    • 6. Parannus on palaamista kasteen armoliittoon ja ehtoollisyhteyteen  Jumalan pelastussuunnitelma on kokonaisuus, jossa kaikki liittyy kaikkeen. Rippi ei ole erillinen saareke, vaan sitä kutsutaan jopa parannuksen sakramentiksi. Tällöin sen katsotaan liittyvän armonvälineiden kokonaisuuteen seurakunnan yhteydessä.  Kun ihminen palaa tuhlaajapojan retkiltään, Jumala ottaa hänet takaisin yhteyteensä. Kasteen armoliitto ei ole Jumalan puolelta päättynyt, vaikka ihminen on itse siitä luopunut. Parannuksessa ihminen kääntyy takakasin syntielämästään, tunnustaa syntinsä ja saa synninpäästön. Uskoessaan evankeliumin omalle kohdalleen hän on uskon kautta ”uusi luomus” jälleen ja on otettu evankeliumin saarnan kautta takaisin kasteen armoliittoon Kristuksen yhteyteen.  Kasteen armoliittoon palaaminen merkitsee myös yhteyden syntymistä Kristuksen ruumiin ja veren sakramenttiin, jota varhaiskirkko kutsui ”kuolemattomuuden lääkkeeksi”. Rippi on aina jollakin tavalla yhteydessä ehtoollispöytään. Tämän voimme nähdä esimerkiksi tuhlaajapoikakertomuksessa (Lk. 5), kun Jumala hoitaa tuhlaajalastaan palvelijoidensa välityksellä ja järjestämällä kiitosjuhlan parhaine syöttövasikoineen (vrt. ehtooollisen nimitys eukaristia, kiitosjuhla).
    • 7. Rippi on sielunhoitoa  Jumala on antanut evankeliuminsa kristityille lahjaksi, joka tukee taivasmatkalla. Jumalan sana on kasteen armoliitossa elävälle matkasauva, johon saa nojautua väsymyksen tullessa myös yön hiljaisina tunteina. ”Syntisennäkin saa uskoa” (J. Raattamaa). On hyvä lukea Raamattua ja vahvistaa uskoaan Jumalan sanan armolupauksilla. ”Jos sydämemme syyttää meitä, niin Jumala on suurempi kuin meidän sydämemme ja tietää kaikki (1. Joh. 3:20)”. Uskonrippi: Jeesus ohjasi meitä uskonrippiin Isä meidän rukouksessa. Se ei ole muuta kuin kokoaikaista itsensä tunnustamista syntiseksi Jumalan edessä ja syntien anteeksi uskomista Kristuksen veren tähden eli armoon turvaamista. Ja anna meille meidän velkamme anteeksi, niinkuin mekin annamme anteeksi meidän  Joskus ihminen ei jaksa uskoa anteeksiantamukseen yleisen velallisillemme. evankeliumin ja sanan lupausten kautta. Silloin hänet voi johtaa tunnustamaan syntinsä rippi-isän luona. Ripissä mieltä Mitä se on?-Vastaus: painavat synnit heitetään armon pohjattomaan mereen. Se Tässä rukouksessa me rukoilemme, ettei keventää omantunnon. Rippi-isän on hyvä lohduttaa myös taivaallinen Isä katsoisi meidän synteihimme muilla sanoilla p. Raamatusta niin kuin vain parhaiten osaa. ja niiden tähden hylkäisi rukoustamme, sillä Jokainen Jumalan sana vahvistaa horjuvaa ja vahvistaa me emme ole arvollisia saamaan mitään, uskoa. mitä rukoilemme, emmekä ole sitä ansain-  neet, vaan että hän armosta antaisi meille Armon meren rannalla on kyltti: ”Ei saa kalastaa”. Jumala ei kaiken sen; sillä me teemme paljon syntiä koskaan muistele anteeksiannettuja syntejä. Perkele joka päivä ja ansaitsemme ainoastaan muistelee, mutta hän onkin valehtelija. rangaistusta. Niin tahdomme mekin täydellä  Papilla ehdoton rippisalaisuus, jota ei saa purkaa edes todella sydämestämme antaa anteeksi ja oikeuden käskyllä. mielellämme tehdä hyvää niille, jotka rikkovat meitä vastaan. (Katekismus)

    ×