Huhtiikuun 2012 saarna kartta
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×
 

Huhtiikuun 2012 saarna kartta

on

  • 749 views

 

Statistics

Views

Total Views
749
Views on SlideShare
749
Embed Views
0

Actions

Likes
0
Downloads
0
Comments
0

0 Embeds 0

No embeds

Accessibility

Categories

Upload Details

Uploaded via as Adobe PDF

Usage Rights

© All Rights Reserved

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment

    Huhtiikuun 2012 saarna kartta Huhtiikuun 2012 saarna kartta Document Transcript

    • Saarna Kartta HUHTIKUU 2012, 3.VSK. EVANKELIUMITEKSTIEN TAUSTOJA UUTISIA Sisällys:Kenelle kuuluu ehtoollisentoimittaminen?Huhtikuun evankeliumitek-stien selityk-set, 4-7Laestadius: Palmusunnun-tainaIloinen ja kristillinen juttu “Me harhailimme eksyneinä kuin lampaat, jokainen meistä kääntyi omalle tielleen. Mutta Herra pani meidän kaikkien syntivelan hänen kannettavakseen. Häntä piinattiin, ja hän alistui siihen, ei hän suutansa avannut. Kuin karitsa, jota teuraaksi viedään, niin kuin lammas, joka on ääneti keritsijäinsä edessä, ei hänkään suutansa avannut.” Jes. 53
    • 2 Saarna KarttaSaarna Kartta Kenelle kuuluuLehden tarkoitusksena on palvellapappeja, saarnaajia, pyhäkou-lunopettajia ja evankelistoja julis-tajantehtävässään syventymällä ehtoollisen toimit-kirkkovuoden mukaisiin Raama-tun teksteihin, kristinoppiin sekäajankohtaisiin kysymyksiin. Myösmaailmanlaajuinen lähetystyö onlehden kiinnostuksen kohde. taminen? malanpalveluksen, sillä sitähän se oli, toi-Toimitus Nykyisessä kirkollisessa hirmumyr-Päätoimittaja mittaja. Hänen roolinsa aterian isäntänä skyssä nousee usein esiin kysymys on juutalaisen ateriaperinteen mukainen.Vesa Pöyhtäri siitä, voimmeko kristittyinä ottaa Juutalainen ateria oli tapahtuma, jolla oliRaitalantie 390650 Oulu sakramenttien, erityisesti ehtool- teologiset perusteet. Teologiset perusteetAvustaja lisen sakramentin, toimittamisen omiin käsiimme. Ajatus on ollut, nojautuivat luomiseen sekä perheen isälleTapani Vähäkangas, Hel-sinki että maallikkosaarnaajat alkaisivat annettuun käskyyn huolehtia lasten ja toimittamaan ehtoollista talonväkensä opetuksesta, jota annettiinJulkaisija: Vesa Pöyhtäri rukoushuoneilla. Kysymys osuu usein aterian yhteydessä. Erityisesti uskomme harjoittamisen ytimeen. pääsiäisaterian tapahtumat olivat IsraelinLehti on ilmestynyt vuodesta Ainut oppikirja tässä kysymyksessä kansalle tärkeitä, sillä ne käsittelivät kan-2010 monisteena sekä netti- voi olla Raamattu. Tässä kirjoituk- san pelastumista Egyptistä Jumalanlehtenä. sessa tutkimme Raamatun perus- väkevällä kädellä. Aterian isännän teella kysymystä siitä, kenen on eh- tehtävänä oli johtaa tilaisuuden ”liturgiaa”Ilmestyminen: kuukausilehti toollinen toimitettava ja kuuluuko eli tilaisuuden tapahtumia, että neTilaukset: hänen olla erityisesti tämän toi- tehtäisiin kirjoitusten mukaisesti.Hinta: Vuosikerta 25 e mittamiseen asetetussa virassa, jonka tunnemme tänä päivänä pap- Jeesus toimi yläsalin ehtollisti-Lähetysrenkaan jäse-nille ilmainen pisvirkana. laisuudessa perheen siänä, opettajana ja044-2175410 ”kotiseurakunnan” paimenena. Hän johtivpoyhtr@hotmai.com Uskonpuhdistuksen aikaan ei ollut tapahtuman ja osoitti opetuslapsilleen, erimielisyyttä siitä, kenen kuuluu toimit- mikä heidän asemansa on jumalanpalve-Vesa Pöyhtäri on Suomen taa ehtoollinen. Kaikkien pääosapuolten luksessa, kun he vuorostaan toimittaisivatevankelis-luterilaisen kirkonpastori. Hän työskentelee hyväksymä lähtökohta oli sen toimittami- ehtoollista. Paimenen rooli oli selvä jalähetysrengastyöntekijänä sen kuuluminen papin virkaan. Papin vi- siirtyi vanhatestamentillisesta kotiseura-järjestössä LFF. Hänen taus- ran sisältönä oli julistaa Jumalan sanaa ja kunnan ateriajumalanpalveluksesta kristil-taansa kuuluvat järjestöt toimittaa sakramentit. Ehtoollisjumalan- lisen ehtoollisen viettämiseen. (Tähän ku-Lähetysyhdistys Rauhan palvelus oli seurakunnan toiminnan ke- vaan sopii hyvin se, että kristityt Jeesuk-Sana, Oulun Rauhan Sana,Paavalin synodin tuki ry. skus. Tämän toimittaminen oli pappien sen esimerkin tähden mursivat kodeissajoiden kanssa hänellä on vastuulla. Näin sana ja sakramentit aivan leipää eivätkä suinkaan synagogissa taimonipuolista yhteistyötä. kuin luonnostaan jäivät pappien temppelissä. Leivän murtaminen ja opetus tehtäväksi. Ratkaisulla oli kuitenkin tapahtui apostolien johdolla (Apt. 2: 42)).Liity Vesan lähetys- järkähtämättömät raamatulliset perusteet Myös seurakunnasta käytetyt kuvatrenkaaseen. Rengas toimii sekä kristikunnan yhtenäinen käytäntö joLFF ry:n puitteissa. tukevat tätä yhteyttä. Seurakunta on perhevpoyhtari@hotmail.com 1500 vuoden ajalta. Uskonpuhdistuksessa ja Kristuksen morsian. Kristus on ylkä. jatkettiin ”vanhojen lammasten jäljillä”. Opetus seurakunnan ja Kristuksen suh- teesta ilmaistaan kuvalla yljästä ja mor- Jeesus on perheen isä, joka asettaa siamesta. Tämä kuva on yhteydessä ns. ehtoollisen kefale-struktuuriin, jonka mukaan ”Kris- Evankeliumeissa Jeesus kokoontuu tus on jokaisen miehen pää ja että mies on pääsiäisuhrin syömistä varten opetuslas- vaimon pää ja että Jumala on Kristuksen tensa kanssa. Aterian yhteydessä hän aset- pää.” (1 Kor. 11:3). Kefale voidaan IRT:n taa ehtoollisen. Opetuslapset ovat ateriasta mukaan kääntää myös sanalla päämies. osallisia ystäviä. Jeesus antaa esimerkin apostoleille sakramentin toimittamisesta. Paimenviran asema Hän on itse ensimmäisen ehtoollisju-
    • 3 Saarna Kartta Apostolien asema seurakunnan kirjeidensä tervehdyksissä (2. Joh. 1: oli palvella seurakuntaa ”rukouksellajohdossa oli apostolisella ajalla selvä 1; 3. Joh. 1:1). ja sanan palveluksella” (diakonia toujo heti sen ensimmäisessä rukoushet- Ensimmäisessä Timoteuskir- logou, 6: 4). Mitä apostolit tarkoitti-kessä. Heidän virkansa sisältö ilme- jeessä (5:17) vanhinten tehtävä oli vat tuossa yhteydessä “rukouksella janee keskustelussa Juudaksen paikan hoitaa seurakuntaa, ja heidän jou- sanan palveluksella”?täyttämisestä. Juudaalle tuli etsiä kostaan mainitaan erityisesti ne, jotka Pietari käyttää tässä yhteydessäkorvaaja sen tähden, että Raamattu sanassa ja opetuksessa työtä tekevät. rukouksesta sanaa proseykhe, jokaohjasi niin tekemään. Virka oli jo (Tämän perusteella voidaan päätellä, viittaa rukouksen suorittamiseen.vanhassa testamentissa edeltä nähty että seurakunnassa saattoi olla ryhmä Tällä voidaan ajatella rukousta litur-ja määrätty virka, jonka Kristus asetti ”vanhimpia” joista kaikki eivät olleet gisena rukouksena eli sellaisenaja valitsi siihen viran hoitajat. Pietari opettajan asemassa. Kuitenkin hekin rukouksena, jolla oli jumalanpalve-lainasi Psalmien kirjan sanaa, ”Ot- hoitivat seurakuntaa joissakin eri- luksessa käytettyjen yhteisten jatakoon toinen hänen kaitsijatoi- laisissa tehtävissä. Huomattava on valmiiden rukousten luonne. Hyvinmensa” (Apt. 1: 20; Ps. 69:25;109:8). vielä, että vanhin on kreikankielessä usein sillä tarkoitetaan RaamatussaPietarin sanojen mukaan virka oli aina maskuliinissa.) vain suoritettavaa rukoilemista. IRT:nsaatu virka, jonka haltija oli luettu mukaan sana tarkoittaa myös rukous-osaksi suurempaa kokonaisuutta - paikkaa tai synagogaa (Apt. 16:13,”meidän joukkoomme luettu” (1:17). Paimenviran tehtävät Apostolin tehtävä oli virka, jonka 16). Pietarin tässä yhteydessä valit-Virka tuli myös ottaa vastaan, jonka semalla termillä on merkitysyhteys luonne oli palvella Jumalaa kaitse-jälkeen henkilö oli saanut ”paikan jumalanpalvelukseen yhteisenä malla Jumalan laumaa. Meitä kiin-tässä palveluksessa ja apostolinvi- rukouksena. Tästä syystä englanti-rassa” (1: 25). nostaa tässä yhteydessä kysymys si- itä, mitkä olivat kaitsennan välineet laiset raamatunkäännökset kääntävät Apostolien tekojen alkuluvuista ja kaitsennan perustapahtuma eli tämän kohdan sanalla worship taivoimme päätellä viran perustavat missä kaitsentaa ensisijaisesti toimi- prayer.elementit. Virka oli sanassa määrätty tettiin. Apostolien tekojen kuudes Yhteisen rukouksen luontoisiavirka (VT), Kristus oli sen perusta- luku kuvaa tilannetta, jossa seura- rukouksia olivat muun muassa syna-nut, seurakunnan tuli se täyttää kunnassa syntyi napinaa sen tähden, gogien yhteiset rukoukset ja juu-(ulkoinen kutsu eli vokaatio), virkaan että päivittäinen avunanto oli toisia talaisilla aterioilla pidetyt ruoansiu-asetettavan puolelta tuli olla suostu- suosivaa ja toisia syrjivää. Apostolit nausrukoukset. Synagogajumalan-mus ottaa se vastaan (sisäinen kutsu). eivät kuitenkaan katsoneet tehtäväk- palveluksen ja ateriarukouksen ru-Viran luonne oli olla palvelusvirka. seen alkaa hoitamaan tätä(kin) koilemiseen liittyi aina toisten osal-Sillä palveltiin pyhiä hoitamalla tehtävää, että avustusten jako tulisi listuminen rukoukseen. Synagoganrukousta ja sanaa. tasapuoliseksi. He asettivat avustus- esimies huolehti rukouksesta joko ten jakajiksi seitsemän diakonia. itse tai antamalla tehtävän jollekinApostolien jälkeen Omasta tehtävästään he lausuivat, toiselle. Kuinka sitten apostolien ohella ja että ”me tahdomme pysyä rukouk- Evankeliumit kertovat kuinkaheidän jälkeensä toimineet paimenvi- sessa ja sanan palveluksessa”. Jeesus nosti leivän ja kalat ja siunasiran haltijat? Oliko heillä valtuutus ja Apostolien perustelu on joh- ne (Mark. 6: 41). Hän toimi siinätunnustettu asema seurakunnassa? donmukainen ja osoittaa heidän käsi- ateriatilaisuuden johtajana. Juu- Paimenvirkaa hoitivat tähän tyksensä heidän tehtävästään: talaisen tavan mukaan toiset osallis-virkaan asetetut miehet niissä seura- pöytäpalveluun alkaminen merkitsisi tuivat rukoukseen sydämissään. To-kunnissa, joissa ei ollut apostoleita. Jumalan sanan laiminlyömistä, eikä dennäköisesti Jeesus käytti PsalmienPaimenet, jotka eivät kuuluneet apos- se ollut soveliasta. Heitä ei oltu kut- kirjan ruoansiunausrukouksia.tolaattiin saattoivat myös olla seura- suttu siihen toimeen. Apostolit kat- Psalmien kirja oli juutalaistenkunnan johdossa apostoleiden rin- soivat että heidän tulee sen sijaan rukouskirja. Psalmeilla oli myösnalla, kuten Jerusalemissa Herran keskittyä rukoukseen ja sanan palve- sävelet ja ne yleisesti laulettiin.veli Jaakob paimensi laumaa apos- lukseen, joka oli heidän alkuperäinen Herran siunaus oli keskeinentoleiden kanssa ja Efesossa Apollos. tehtävänsä. (Suomenkieli ei saa il- liturginen rukous. Isä meidän-rukousMerkittävää on myös, että Pietari maistua sanan ”tahdomme pysyä” on uuden testamentin perusrukous. Josamaistaa itsensä kirjeessään seura- täyttä sisältöä. Sana tarkoittaa voi- varhain se sai liturgisen aseman ju-kunnan vanhimpiin, jotka paimenta- makasta ja innostunutta keskittymistä malanpalveluksessa. Jeesus itse oh-vat seurakuntaa ylipaimenen Kristuk- rukoukseen ja sanan palveluun) jasi Isä meidän rukouksensen alamaisuudessa (1. Piet. 5:1,2). käyttämistä yhteisenä rukouksenaSana vanhin, presbyteros, merkitsi opettamalla sen opetuslapsilleen ”Rukous ja sananpalvelus”seurakunnan kaitsijaa. Myös Johan- Pietarin mukaan apostolin virka monikkomuotoisena yhdessä rukoil-nes kutsui itseään nimikkeellä vanhin on palvelusta (1: 25). Palvelun sisältö tavana rukouksena. JATKUU SUVULLA 15
    • 4HELMIKUUN EVANKELIUMITEKSTIEN TAUSTATIETOJAPalmusunnuntai linen puhtaus kuvasi) jokaiselle, jolla käymään peremmälle rohkeasti.Kunnian kuninkaan alennustie on kaipuu Jumalan yhteyteen. Tämän lisäksi hän on osoittanut kirk-Matt. 21: 12-17 (18-22) Jeesuksen teot osoittavat, että kautensa parantamalla heidät. uusi sanoma on saapunut Herran Fariseukset eivät voi ymmärtääRyövärien luolan puhdistaminen temppeliin. Ilosanoma on tullut temppelipoliisin samattomuutta kun Jeremiaan kirjan seitsemännessä osaksi temppelin rukouksen johta- he eivät saa otettua Jeesusta kiinni jaluvussa ennakoidaan Jerusalemin ta- mista. Messias on näyttänyt, miten estettyä hänen toimintaansa. Poliisi eipahtumia. Jeesus tuntee tekstin ja Jumalaa tulee palvella hengessä ja voi muuta kuin ympäröidä Jeesustalainaa sitä. Jeesus täyttää ennustuksen totuudessa (vrt. Jeesus ja nainen sa- voimattomana, sillä lasten ylistys-tarkoituksellisesti. Se on hänenkin marian kaivolla). Ilmassa on evanke- laulu estää heitä. Se on kilven laillateologinen käsitys temppelin nykyis- liumia ja lapset oivaltavat sen ensin. Jeesusta suojeleva suojavarustus,estä merkityksestä. Temppelin hoita- Fariseuksia harmittaa lasten laulu ja kuten Jeesuksen vastauksen - “Lastenjien paheellisuus oli yleisesti tie- ylistys Kristukselle, kun nämä jatkoi- ja imeväisten suusta sinä olet valmis-dossa. Temppelipapiston ahneus ja vat juuri äskettäin laulettua ylistys- tanut itsellesi kiitoksen”- heprea-haureellisuus olivat temppeliä pahiten laulua Jeesuksen ratsastaessa kau- lainen teksti kuuluu (“Lasten jasaastuttava pahe (Damaskus- punkiin. Uusi sanoma, jonka mukais- imeväisten suusta sinä olet perustanutdokumentin mukaan. Jeesuksen ajan esti kaikille heikoille ja syntisille an- suojavarustuksen”). Ei ihme, ettäqumranilaisten tekstejä). netaan lujat Daavidin armot. fariseukset haluavat hänen kieltävän lapsia laulamasta!Hänen tykönsä tui sokeita ja Uusi ylistysrampoja Nyt temppelissä ensimmäistä Jeesus jätti heidät Jumalan huoneen avaaminen kertaa ylistetään Herraa, Jahvea ja Jeesus jätti pyhäkön. Tällä teolla“sokeille ja rammoille” oli yksi Mes- tunnustetaan hänet Kristuksessa. Yl- on teologinen merkitys. Temppeliuhrisiaan tunnusteoista. Jeesus ei riko istyksen synnyttää Messiaan on väistyvä, eikä koko temppeliäMooseksen lakia, joka kieltää ram- saapuminen ja se että Messias on enää tarvita. Tämän tapahtumanpoja leeviläisiä käymästä “esiripun tuonut armon arvottomille ja yhteydessä on myös käsitettävä ta-luo” ja lähestymästä alttaria (3. heikoille. Lapset katselevat pahtuma, jolla Matteus jatkaa ker-Moos. 21:23). Rammat ja sokeat sai- hämmästyneinä sitä, että temppelin tomusta. Jeesus kiroaa lehtevänvat tulla pakanoiden esipihaan asti vartijat eivät uskalla torjua rampojen puun, josta ei löytynyt hedelmää.myös Vanhan testamentin mukaan. raahautumista temppeliin. Aikaisem- Temppeli oli asetettu kantamaan van-Jeesuksen ajalla sääntöä oli tiuken- min heidät oli torjuttu jo ovella. Nyt hurskauden hedelmiä. Näitä hedelmiänettu eikä heitä oikein suvaittu temp- he ovat Jumalan hyvien tekojen koht- Jeesus tuli etsimään ja auttamaanpelissä missään. Jeesus kirkastaa Ju- eena. Jumala, Herra on kääntänyt niiden kasvattamisessa. Häntä eimalaa temppelin Herrana paranta- todellisen luontonsa ja tahtonsa ih- otettu vastaan. Temppelin johto kas-malla sokeat ja rammat. Viesti on misiä kohtaan. Kiivaus ja laki ei ole vatti vain omia kukkaroitaan ja vähätselvä. Messias puhdistaa temppelin Jumalan ainoa olemus, vaan suurinta välitti Jumalan vanhurskaudesta.rosvoista ja saastuttajista (joilla on hänessä on rakkaus. Puun kohtalo oli ennuskuva temppe-omatekoista ja ansaittua hurskautta, Lasten laulu suojavarustuksena lin kohtalosta (joka jo tiedettiin Mat-mutta jotka salassa harjoittavat pa- Thuren on esittänyt hienosti tilan- teuksen evankeliumin vastaanotta-huutta ja hurskauteen verhottua pa- teen dramatiikan. Jeesus on puhdista- neessa seurakunnassa).huutta) ja hän puhdistaa ne, jotka nut temppelin ja iskenyt ylipappien ιχθυςsinne saapuvat ilman omaa pyhyyttä. bisneksen hermoon ajamalla uhri-Ihmisen ei tarvitse olla ensin pyhä eläinten kauppiaat ja rahanvaihtajat Kiirastorstailähestyessään Herraa, vaan Herra ulos temppelialueelta. Hän on lisäksi Pyhä ehtoollinenlahjoittaa pyhyytensä (jota ruumiil- rohkaissut sokeita ja rampoja Matt. 26: 17-30
    • 5 Saarna Kartta ja verellänsä ne hukutti. Meidän tulee Israelin lasten erämaassa heidän ”Nauttikaamme siis tätä sakra- siis viettää pääsiäistämme kiittämällä kyllääntyessään taivaan leipään.menttia halulla ja ilomielin, sanoen ja ylistämällä Herraa Jeesusta Kris- Mutta jos olet kristitty, et kylläänny,turvallisesti: minäkin menen nautti- tusta hänen sanomattoman suuresta vaan halajat kuulla siitä usein jamaan oikeata pääsiäislammasta, rak- lunastustyöstänsä sekä siitä puhua siitä aina.kaan Herrani Jeesuksen Kristuksen iankaikkisesta kuninkuudesta ja pap- Minä olen omasta itsestäniruumista ja verta, minä teen sen peudesta, jonka hän ruumiinsa ja puhuakseni ― pyhän Raamatun toh-hänen muistoksensa ja kiitän häntä verensä kautta meille ansaitsi ja lah- tori, mutta kuta enemmän minä katse-hänen lunastustyöstänsä, etten jou- joitti. Hän yksin voitti synnin ja ku- len uskonkappaleita, Isä-meitää, kas-tuisi ylenkatsojain ja kiittämättömäin oleman omassa itsessänsä, ruumiis- teen ja ehtoollisen asetussanoja, sitäjoukkoon, jotka pitävät turhana sansa ja veressänsä. Tämän voiton paremmalta ne minusta maistuvat.tämän kalliin pelastuksen, unhottaen hän meille lahjoittaa, ja sen varmaksi Minäkin voisin noiden kyllääntynei-sen. merkiksi, pantiksi ja sinetiksi hän den ja kylläisten henkien tavalla sa- Sitä Kristus tarkoittaa sanoes- antaa ehtoollisen sakramentissa noa: minä jo osaan uskontunnustuk-saan: »Tehkää se minun muistok- ruumiinsa syödä ja verensä juoda. sen, Isä-meidän, kasteen ja ehtool-seni». Minun -sanalla hän lakkautti ... lisen asetussanat, katumuspsalmit ―entisen pääsiäislampaan muiston, Tähän aikaan näette kaikkialla mutta minä saan joka päivä kokea jajoka muistutti pelastusta Egyptin or- nousevan sakramentin vastustajia ja tunnustaa, että vaikka tänään olenkinjuudesta ja kuninkuuden ja pap- kasteenuusijoita. Nämä ovat ylen lukenut uskontunnustuksen, rukoillutpeuden lupausta. .. Nauttiessanne ravittuja, kyllääntyneitä henkiä, jotka Isä-meitäni, katsellut sakramenttienuuden liiton piirissä minun sakra- eivät suinkaan kiitä Herraa Juma- asetussanoja, mutta huomenna enmenttiani, muistakaa minua, että laamme hänen armostansa ja hyvyy- harjoitustani uudista, minun sieluniminä olen kuollut teidän edestänne ja destänsä, vaan Herra Jumala muka on käy kylmäksi ja laiskaksi ― ja josvuodattanut teidän edestänne vereni kuin onkin väärässä, heidän oikaista- laiminlyön sen vielä seuraavanakinja siten teidän hyväksenne surmannut vanaan: he kääntävät nurin hänen päivänä, käyn yhä kylmemmäksi jakuoleman, synnin, helvetin ja Juma- sanansa, eivät nauti sakramenttia laiskemmaksi, kunnes laiminlyönlan vihan. ilolla, kiittäen ja ylistäen Jumalaa, harjoituksen kerrassaan. Tämä on toisenlainen pelastus, vaan etsivät omaa kunniaansa, yl- Seitsemän vuotta sitten ajattelin,nimittäin hengellinen, iankaikkinen istystänsä ja kiitostansa. Rukoil- etten mene ehtoolliselle ennen kuinpelastus, sen kautta meitä ei pelasteta kaamme siis hartaasti Jumalaa anta- olen siihen täysin kelvollinen. Tämänmaallisen hallitsijan, vaan perkeleen maan meille armonsa ja pitämään ajatuksen olin saanut paavilaisuude-vallasta, hänen, joka on synnin ja meitä sanansa ja sakramenttinsa sta. Mutta kun havaitessani perkeleenkuoleman valtias. Sellaisesta faar- oikeassa käsityksessä, varsinkin eh- tahtovan minua estää ja lopulta kok-aosta Kristus on meidät pelastanut. toollisensa, sitä nauttiaksemme ilolla, onaan vieroittaa ehtoollisesta minäSen pelastuksen kautta hän siirtää kiittäen Kristusta hänen hyvyyde- sanoin: olin kelvollinen tai kelvoton,meidät, ei maalliseen, vaan stänsä ja rakkaudestansa. minä ainakin tarvitsen sakramenttia,iankaikkiseen valtakuntaan ja pap- en voi olla ilman sen lohdutusta, enpeuteen ja siinä me iankaikkisesti Kuinka usein? siis voi kauempaa viivytellä; ja niinsaamme olla kuninkaita ja pappeja. Joku kenties sanonee: eikö siis minä menin ehtoolliselle, joskusNämä ovat hänen tekojansa ja lahjo- saakaan saarnata mitään muuta kuin ripittäytymättäkin. En silti hyljännytjansa, joita emme ole ansainneet om- sitä, että Kristus on kuollut meidän r i p p i ä e n k ä h a l v e k s i n u t s y n-a l l a v i i s a u d e l l a m m e , p y h y y- edestämme? Eikö riitä, että siitä ker- neistäpäästöä, vaan menin joskusdellämme, voimillamme ja ran vuodessa saarnataan? Usein olen ripittäytymätönnä ehtoolliselle per-kyvyillämme, vaan jotka hän on tämän kuullut; tiedän sen hyvin. Vas- keleen kiusaksi, koska hän esti minuameille ansainnut antamalla ruumiinsa taan: ei riittänyt juutalaisillekaan, että menemästä ehtoolliselle ennen kuinja vuodattamalla verensä. Tätä hän he vain kerran muistelivat Egyptin muka olin siihen täysin kelvollinen.antaa meille sakramenteissa, että me orjuudesta pelastumistaan, heidän oli ...häntä siitä kiittäisimme ja yl- sitä usein ajateltava. Mitä syytä Olemme siis kuulleet, että onistäisimme. meillä kristityillä siis on suuttua sen kaksi aihetta kehoittamassa meitä Tämä siis on meidän jumalan- p e l a s t u k s e n a h k e r a a n m u i s t e- Herran ehtoolliselle menemään. En-palveluksemme uuden liiton aikana, lemiseen, jolla Kristus meidät pelasti siksi oma tarpeemme ja puutteemmeniinkuin pääsiäislampaan syöminen synnistä, kuolemasta, perkeleestä ja sillä onhan Kristus asettanut tämänoli Israelin jumalanpalvelusta vanhan helvetistä? Jos kuulut niihin, jotka sakramentin hyväksemme, lohdutuk-liiton aikana. Tätä sakramenttia naut- sanovat: olen sen jo ennenkin kuul- seksemme ja iloksemme. Toisenatiessamme julistakaamme sydämellä lut, miksi pitää aina sitä samaa kuun- kehoittajana on Jumalan kunnia jaja suulla, että Kristus otti huostaansa nella? niin on sydämesi kylläänty- hänen palveluksensa. Ellemme omanmeidät kurjat syntiset, otti pois nyt, täysinäinen ja ilkeä, tuo ravinto itsemme tähden tahtoisikaan rukoillameidän syntimme ruumiinsa uhrilla ei sinulle enää maistu. Samoin kävi Isä-meitää, lausua uskontunnustusta
    • 6 Saarna Karttaemmekä omaksi autuudeksemme Josko nyt Jumala julistaa tämän ei ole vihastunut, vaan jolla on sulaatahdo sakramenttia nauttia, tulisi ankaran tuomion niille, jotka riip- armoa ja siunausta.meidän ainakin Jumalan tähden ru- puivat ristissä sen tulevaisen tapauk- Nyt on sekin selvä, kuka tämäkoilla ja käyttää sakramenttia, osoit- sen tähden, että Hänen Poikansa itse Abrahamin siemen on, nimittäin Je-taaksemme hänelle kunnioitusta ja oli tuleva näin kuoletetuksi, tai sen sus Kristus, syntynyt neitseestä Mari-palvelusta. entisen onnettomuuden tähden, että asta, Isän ainoa Poika, joka yksinänsä Näitä olen puhunut kehoituk- ihminen paratiisissa oli langennut on täynnä armoa ja totuutta. Kaikkiseksi, viljelläksemme tätä jaloa ja tottelemattomuuteen Jumalaa kohtaan muut ihmiset ensimmäisestä hamaankallista lahjaa niin kauan kuin se ja syönyt kielletystä puusta, niin ei viimeiseen, ovat luonnostansa täynnämeillä on, ettei sitä meiltä jälleen siinä ole erinäistä painoa. Suurin ja vihaa, Jumala on vihastunut heihin.riistettäisi, niinkuin jo aikoja sitten tarpeellisin on se, että hyvin op- Hän on heidän vihamiehensä ja heilläkävi paavilaisten ja nykyään joka pisimme ja huomaisimme Jumalan ei ole mitään siunausta, vaan paljastapäivä lahkohengille käy. Jos tämä kutsuvan kaikkia niitä kirotuiksi, kirousta, sillä he ovat kaikki syntisiä.aarre kerran häviäisi meiltä, kyllä sitä jotka puussa kuolevat. Sillä siitä seu- Mutta kuinka se nyt sopii, ettäkai kernaasti viljelisimme, mutta sil- raa suorastansa, että koska Kristuskin tuo siunattu Abrahamin siemen tuleeloin ei ole enää saarnaajia, jotka kuoli puussa, niin on Hänkin tullut ripustetuksi puuhun eli ristiin, jostaosaavat siitä oikein opettaa. kiroukseksi, ja kutsutaan kirotuksi, Jumala on sanonut: kirottu on joka- Nämä kaksi asiaa tapahtuivat niinkuin perkele ja maailma juuri inen, joka puussa riippuu? Häntä einäin kiirastorstai-iltana: ensin Kristus sentähden panevatkin Hänen pääl- siis enään kutsuta siunatuksi sieme-söi opetuslastensa kanssa pääsiäis- lensä tämän kuoleman ja mielellänsä neksi, vaan kirotuksi siemeneksi,lampaan jättäen jäähyväiset juutalais- suovat Hänelle sen, koska Jumala itse niinkuin Paavali selvästi ilmoittaa jaten pääsiäislampaalle, kuninkuudelle sen kutsuu kirotuksi kuolemaksi. sanoo: hän tuli kiroukseksi. Muttaja pappeudelle, toiseksi hän asetti Mutta kuinka se on ymmärrettävä minkätähden?ruumiinsa ja verensä sakramentin, ja ja tuleeko meidän lohduttaa itseämme Me syntimme tähden olemmesitä meidän tulee usein nauttia hänen vaiko pahentua siitä; sen tahdomme kirous ja Jumalan vihan alaiset. Kris-muistoksensa. Siihen laupias Jumala kuulla apostoli Paavalilta, sillä hän tus, Jumalan ainoa Poika, on täynnämeille armonsa suokoon. Amen.” puhuu näistä Moseksen sanoista Gal. armoa ja totuutta. Kuinka joutuu HänMartti Luther. Huonepostilla. Luther- 3, ja sanoo näin: nyt puuhun? Minkätähden avautuuCD Kristus on meitä lunastanut lain Hän Jumalan kirouksen alle? kirouksesta, koska Hän tuli kirouk- Minkätähden antaa Hän itsensä risti- ιχθυς seksi meidän edestämme; sillä kirjoi- innaulita? Niin - meidän tähtemme,Pitkäperjantai tettu on: kirottu on jokainen, joka sanoo Paavali, tuli Hän kiroukseksi,Jumalan karitsa puussa riippuu. Että Abrahamin si- Hän on tahtonut kantaa Jumalan vi-Matt. 27: 33-54 unaus pitäisi pakanain ylitse Jesuk- han ja meidän synteimme edestä sessa Kristuksessa tuleman, ja me maksaa, että tulisimme siunaukseksi, Siunattu Aabrahamin siemen ki- niin saisimme uskon kautta sen luva- se on: saisimme Pyhän Hengen,rotuksi siemeneksi tun hengen. pääsisimme synnistä vapaiksi ja tu- ”Nyt tahdomme jotakin puhua Tutkikaamme ahkerasti tätä raa- lisimme Jumalan lapsiksi.toisesta kohdasta, että Jumalan Pojan, matun paikkaa. Paavali asettaa nämät Sillä tässä tapahtuu niinkuinrakkaan Herramme ja Vapahtajamme, kaksi sanaa: kirous ja siunaus aivan köyhälle kerjäläiselle, joka onJumalan erinomaisesta neuvosta on kauniisti ja somasti vastatusten, ja suuressa velassa eikä voi maksaa,täytynyt juuri tällä tavalla kuolla ris- johdattaa meitä takaisin siihen vaan toinen, joka sen voi tehdä, ottaatin päällä, jonka juutalaiset pitivät lupaukseen, joka Abrahamille annet- sen maksaaksensa, tulee itse takaus-inhottavimpana ja häpeällisimpänä tiin, kun Jumala sanoi: sinun sie- ja velkamieheksi, Hänen täytyy nytkuolemana, vieläpä paljon hir- menestäs pitää kaikki kansat maan maksaa, mitä köyhä on velkaa, ni-veämpänä kuin hirsipuu ja teloitus- päällä siunatuiksi tuleman. Siitä tulee inkuin Paavali aivan jalosti puhuupyörä meillä. Ja tämän siitä syystä, meidän päättää, että jos kaikki kansat Room. 8: se kuin laille on mahdoton,että 5. Moos. 21:22 - 23 luemme maan päällä Abrahamin siemenen nimittäin auttaminen meitä synnistänäin: jos joku on tehnyt jonkun syn- kautta siunatuiksi tulevat, niin täytyy ja kuolemasta, siinä autti meitä Ju-nin, joka kuoleman on ansainnut, ja myöskin kaikkein kansain maan mala sillä tavalla, että Hän lähettihirsipuussa kuoletetaan, niin ei pidä päällä olla kirouksen alaisia. Sillä Poikansa syntisen lihan hahmossa;hänen ruumiinsa yötä puussa pi- mitä he muutoin tarvitsisivat si- (se on, Poika tuli ihmiseksi, otti pääl-dettämän, mutta haudatkaat häntä unauksen lupausta. Päin vastoin täy- lensä meidän lihamme ja veremme),kohta sinä päivänä: sillä se on kirottu tyy semmoisen siemenen, jonka ja tuomitsi synnin lihassa synninJumalalta, joka hirtetty on: ettet sinä kautta siunaus on tuleva, yksinänsä kautta, se on: Jumala teki meidät va-saastuttaisi sinun maatasi, kuin Herra olla se siunattu siemen, jolle Jumala paiksi synnistä ainoan Poikansasinun Jumalas sinulle perimiseksi kautta, joka tuli synti-uhriksi, ja jokaantaa.
    • 7 Saarna Karttaoli maksava synnin edestä ja siten Sillä jos kirous olisi jäänyt hamin siunaus pitäisi pakanain ylitsetuottava Abrahamin siunauksen meidän päällemme, niin olisimme Jesuksessa Kristuksessa tuleman, jameille, jotka olimme kirouksen al- kadottaneet siunauksen; mutta tuossa me niin saisimme uskon kautta senaiset, niinkuin Paavali selittää 2. Kor. tulee siunattu siemen ja ottaa pois luvatun Hengen. Tässä on jotakin5: Jumala on sen, joka ei mitään syn- meiltä kirouksen, joka on meidän muuta, kuin me luonnollisillanistä tietänyt, meidän edestämme päällämme ja panee sen itse pääl- silmillämme voimme nähdä. Silmätsynniksi tehnyt, että me Hänessä tu- lensä, ja sen siunauksen, joka Hänellä pahenevat semmoisesta häpeällisestä,lisimme siksi vanhurskaudeksi, joka on, panee Hän meidän päällemme. Jumalan kiroomasta kuolemasta;Jumalan edessä kelpaa. Koska Hän nyt tahtoi ja oli kirouk- mutta se on meille autuaallinen ku- Niin ovat nyt molemmat kappa- sena meidän tähtemme, niin häntä ei olema, joka ottaa pois kirouksenleet Kristuksen päällä, että Hän tulee myöskään saanut kohdata mikään meiltä, ja tuottaa meille Jumalan si-kiroukseksi ja sitte synniksi, se on: muu kuolema, kuin tämä kuolema unauksen. Puu, joka itsessänsä onsyntiuhriksi, jonka päällä kaikkein puussa, josta Jumalan sana opettaa, kirottu puu, on meille autuaallinenihmisten synnit ja niiden seuraus: että se on kirottu kuolema. puu, kallis, jalo alttari, jolla JumalanJumalan viha sekä häpeällinen ku- Niin opi nyt hyvin tämä eroitus, Poika uhraa itsensä Jumalalle, Isäl-olema, ovat meidän avuksemme, että ettet tuomitse sen mukaan kuin lensä meidän syntimme tähden, jame sen kautta vapaiksi ja irti silmilläsi näet, vaan sen mukaan, näyttää, että Hän on oikea, ijankaik-pääsisimme. Niinpä Johannes kastaja kuin Jumalan sana sinulle neuvoo. kinen Pappi, joka sentähden tuleesentähden kutsuu Häntä Karitsaksi, Sillä ulkomuodon jälkeen on kirottuun puuhun ja tekee sen itsel-se on, teuras-lampaaksi ja uhriksi, <<<0179>>> Herran Kristuksen ku- lensä autuaalliseksi alttariksi, että me<<<0178>>> Jumalan siksi olema häpeällinen ja, niinkuin Ju- tulisimme synnistä pelastetuiksi, tu-määräämä, koska Hänen piti ottaman mala itse sen kutsuu, kirottu ku- lisimme Jumalan armoon ja Hänenpois koko maailman synnit. olema; puu, jossa Hän kuolee, on lapsiksensa. Ja Herra itse sanoo, Joh. 12: Ko- kirottu puu. Miksi niin? Sentähden, Sentähden on myöskin vanhoillaska minä maasta nostetaan ylös, niin että kaikki syntimme riippuvat siinä, opettajilla ollut niin innostavia aja-minä vedän kaikki tyköni. koska synti ja kirous eli Jumalan viha tuksia rististä ja kirotusta puusta. Pa- Ja Joh. 3: Niinkuin Moses ylensi ja kaikki onnettomuus kuuluvat yht- ratiisissa (sanovat he) on ihana puukärmeen korvessa, niin myös ihmisen een. Sentähden sanoo Jesaias, että matkaansaattanut, että olemme syn-Poika pitää ylettämän, että jokainen, moni hänen ylitsensä hämmästyy, tiin ja kuolemaan langenneet, muttakuin uskoo Hänen päällensä ei pidä että hänen muotonsa on rumempi tässä on vanha kuivettunut puu,hukkuman, mutta ijankaikkisen muita ihmisiä, ja hänen hahmonsa vieläpä kirottu puu, syynä siihen, ettäelämän saaman. huonompi, kuin ihmisten lasten. Niin pääsemme synnistä vapaiksi ja tu- Ja Paavali sanoo: ei mitäkään myös: Me näimme hänen, vaan ei lemme ijankaikkiseen elämään. Sillätietävänsä, eikä tahtovansakaan ollut hänellä sitä muotoa, kuin meille Jumalan Poika riippuu siinä ojenne-mitään tietää, vaan ainoastansa Je- olisi kelvannut. Hän oli kaikkein tuin käsin, todistukseksi, ettei Hänsuksen Kristuksen ja sen ristiinnauli- ylönkatsottava ja kaikkein halvin, tahdo hyljätä ketään, vaan mie-tun. Sillä Hän on sentähden risti- kipua ja sairautta täynnä: Hän oli niin lellänsä ottaa vastaan jokaisen, (jainnaulittu, että Hän pyhittäisi, lunas- ylönkatsottu, ettei kenkään kehdannut niinkuin Hän itse Joh. 12. sanoo)taisi ja vanhurskaaksi tekisi meitä, katsoa hänen päällensä, sentähden vetää kaikki tykönsä. Hänen päänsäjotka synnissä, kuoleman ja per- emme häntä minäkään pitäneet. on nostettu ylös taivasta kohden jakeleen vallan alla itsemme suhteen Katso, senkaltainen on näyttää meille tien ijankaikkiseenolisimme kadotetuiksi tulleet. ulkomuoto, ja se on mahdotonta, että elämään; Hänen jalkansa riippuvat Kuka tahtoo nyt pahentua ris- järki voisi toisin päättää, koska Ju- alas maata kohden, sillä Hän polkeetistä? Kuka tahtoo nyt pitää tätä ku- mala kutsuu sitä kirotuksi, joka vanhan käärmeen, perkeleen pään,olemaa häpeällisenä? Kuka ei siis puussa kuolee. Itse puu on kirottu, se, joka mataa maan päällä, ja ottaakiittäne Jumalaa sydämestä, että joka siinä kuolee, on myös kirottu; häneltä pois kaiken hänen valtansa.Hänen Poikansa puussa riippuu ja syy, jonkavuoksi Hän siinä riippuu, Sillä koska rakas Herrammeottaa päällensä sen kirouksen, joka on myöskin kirottu, sillä syntiin kuu- Kristus riippuu siinä, maksaa ja täy-synnin tähden kuuluu meille? Hän luu kirous, ja mitä enemmän syntejä deksi tekee kuolemallaan meidänriippuu tuossa niinkuin kirottu ihmi- Herran Kristuksen päällä on, sitä synteimme edestä, ja tulee kirouk-nen ainakin, johon Jumala on vihas- suurempi on myös kirous. seksi meidän tähtemme, niin kadottaatunut, ja jonka Hän antaa joutua Katso nyt vielä, mitä siitä seuraa, myös perkele sen kautta valtansa,häpeään, hätään ja tuskaan. Tämä että Kristus, tuo siunattu siemen, ku- jonka hän synnin tähden on saanuttapahtuu (sanoo Paavali) minun ja olee kirotun kuoleman, ja tulee itse ylitsemme.sinun tähtesi, että saisimme siunauk- kiroukseksi meidän edestämme. Paa- Oppikaamme siis tässä tunte-sen. vali sanoo aivan jaloilla sanoilla sen maan, ja ylistämään taivaallisen tapahtuneen sitävarten, että Abra- Isämme armollista tahtoa ja sydäntä
    • 8 Saarna Karttameitä kohtaan, joka ei ole armahtanutainoaa Poikaansa, vaan on antanutHänet kuolemaan, jopa ristin kuole-maan, on antanut Hänen tulla kirouk-seksi, että me saisimme siunauksen,tulisimme vapaiksi synnistä,saisimme Pyhän Hengen, ja Hänenkauttansa tulisimme Jumalan lapsiksija ijankaikkisesti autuaiksi. Sensuokoon Jumala meille kaikille!Amen!” Martti Luther. Ahti-saarnoja.Luther-CD. ιχθυςPääsiäispäiväKristus on ylösnoussutMatt. 28: 1-8Uskon historiallisuus Jeesuksen ylösnousemusker-tomukset esittävät tyhjän haudan ta-p a h t u m a t t o i n e n t o i s i a a n t ä y-dentävästi. Aukotonta historiallistakuvaa tapahtumista on joka tapauk-sessa jokseenkin mahdoton rekon-struoida, sillä tiedot poikkeavat to-isistaan jossakin määrin. Joillekintietojen puutteet todistavat siitä, ettäkertomus ei voi olla totta, toisille taastietojen puutteellisuus todistaa siitä,että tapahtuma on totta. Jälkimmäistävaihtoehtoa perustellaan sillä, ettätapahtumien väkinäinen harmoni-sointi ja toisiinsa sovittaminen olisitodistanut siitä, että tapahtumat onsommiteltu todistamaan jotakin ha-luttua merkitystä. Päämäärä olisi san-elut historiallisten tapahtumienjärjestelemisen. Kristuksen evankeliumi on histo-riallinen tapahtuma, joka on tottaitsessään huolimatta siitä, miten se Ylösnousemus. Verikirkko. Pietari. Kuva :VPihmisille on tuotu esille. Kokonaisuus niillä kerronnan ja taidon välineillä, sus ilmestyi heille. Hän ei tullutnoudattaa kaavaa tapahtuma ja ker- jotka paikalla olleille ihmisille olivat heidän luokseen hengellisessä muo-tomus tapahtumasta. Kertomuksen tarjolla. Hengästyneiden ja pelok- dossa, ettei opetuslapsille olisi muo-rosoisuus ei vähennä tapahtuman kaiden naisten kertomukset todistivat dostunut vain hengellinen käsitysmerkitystä eikä uskottavuutta, vaan opetuslapsille ylösnousemuksesta, uskosta. Hän ei ilmestynyt heilletodistaa vain siitä, että tapahtumien vaikka eivät he heti uskoneet vaan kirkastamattomassa ruumiissaan, et-tekijälle eli Jumala kykenee väl- lähtivät tarkastamaan tilanteen. tei heille olisi jäänyt kuvaa uskostaittämään viestinsä tapahtumasta myös Opetuslapset saivat lopullisen vain tämänpuoleisena ja ajallisenapuutteellisten ihmisten kautta. Kuten varmuuden Jeesuksen kuolleista asiana. Näiden sijaan Jeesus ilmestyiristinkuolema ja ylösnousemus olivat heräämisestä lukittujen ovien takana lukittujen ovien taakse, ovien läpiajassa ja paikassa tapahtuneita tapah- Jeesuksen ilmestyessä heidän keskel- käyden kirkastetussa ruumiissaan.tumia, niin myös niiden historiallinen leen kirkastushahmossaan. On Ajallisen elämän ja fyysientodistus tapahtui ajassa ja paikassa tärkeää huomata kuinka Kristus Jee- todellisuuden rajoitteet eivät voi
    • 9 Saarna Karttaestää Kristusta toimimasta miten hän dostettua siitä selvää yhtenäistä ku- miten hän armahti kivitettäväksi tuo-haluaa. Hän on yhtäaikaa yhdessä vaa mitä siellä haudalla oli oikeas- tavaa naista, ovat havaintoesimerk-paikassa yläsalissa opetuslasten taan tapahtunut. Toivo heräsi, vaikka kejä armon merkityksestä, jotkakanssa ja samalla hetkellä hän on naisten todistus sai heidät hämmen- jäivät syvälle opetuslasten mieliin.läsnä koko luomakunnassaa salatulla nyksiin kuten Emmauksen tien kulki- Kristinopin antaminen, havain-tavalla, ”sillä hänessä me elämme jat todistivat naisten kertomuksesta toesimerkkien antaminen ja kertausolemme ja liikumme”. Molemmissa vieraalle kulkijalle. ennen lähetystehtävää eivätpaikoissa hän on aina sama Jeesus kuitenkaan olleet tarpeeksi. NäemmeKristus, kokonaisena, jakamatta ja kuinka Jumalalla on suuri huoli siitä,erottamatta, kuten Athanasioksen ιχθυς miten hänen sanomaansa lähetäänuskontunnustuksessa lausumme. levittämään ja ihmisten pelasta- Ensimmäinen sunnuntai Kirkastettu ruumis on sama pääsiäisestä mistyötä tekemään. Jeesus antaa seli-ruumis, jonka Jumala oli luonut Kris- Ylösnousseen todistajia tyksen ja antaa ymmärryksen - “Nyttukselle neitsyt Marian kohdussa. Sen Luuk. 24: 36-49 hän avasi heidän mielensäolomuoto oli vain muuttunut. Jeesus ymmärtämään kirjoitukset”. Luulisi,tulee nyt opetuslasten tykö ja todistaa Kristuksen kirkon tehtävä että nyt on varustelutyö valmis, kunitsestään. Hän näyttää kätensä ja Meille ihmisille on tyypillistä se, ymmärryskin on avattu, mutta ei,kylkensä. Jeesus tahtoo tämän todis- että me jäämme ihmettelemään ylilu- Jumala haluaa vielä varmistaatuksen jäävän heidän mieliinsä. Hän onnollisia tapahtumia. Tapahtuma tehtävän tulemalla itse mukaan.joka kerran otti ihmisen muodon ne- valloittaa mielemme ja täyttää it- Kohtaaminen päättyy siihen, kunitsyt Marian kautta, hän joka söi ja sellään kaiken elämässämme. Jeesus sanoo, että älkää vielä lähtekö,joi opetuslasten kanssa, joka väsyi Jäämme pyörimään ihmeen istukaa aloillanne. Piti jäädä odotta-kävelystä ja jäi kaivolle odottelemaan ympärille. Puhumme siitä, pohdimme maan Pyhää Henkeä työn johdatta-kaupunkiin ruoanhakumatkalle men- sitä ja palaamme aiheeseen uudelleen jaksi. Pyhän Hengen tuleminen ope-neitä opetuslapsiaan, sama Jeesus on ja uudelleen. Unohdamme kaiken tuslasten voimaksi ilmaistaan tässänyt heidän edessään, ei aaveena tai muun. lainaamalla ilmaisua vaatteen ylleenhenkenä vaan samassaa ruumiissaan, Jeesukselle oli tärkeää, että ope- pukemisesta (enduo). Kreikankielenruumiillisena Kristuksena. tuslapset saavat selvän ymmärryksen sana sisältää ajatuksen vaatteeseen Sanoma Kristuksen ruumiillisesta Jerusalemissa tapahtuneista tapah- upottautumisesta (Paavali käyttääylösnousemuksesta on sanoma tumista. Suuret tapahtumat täytyivät samaa sanaa kertoessaan kasteessaevankeliumista, joka on osa tätä luo- saada suuret raamit, jotka kestävät tapahtuneesta Kristuksen päällemakuntaa, mutta jolla on yhteydet ajan hampaan kulutuksen. Raamien pukemisesta (Gal. 3:27). Suomen-myös Jumalan iankaikkisuuteen. luominen oli Jumalan oma työ ja osa kielinen vastine ei sisällä kreikakie-Evankeliumi Kristuksen haavoista ja hänen pelastustehtäväänsä. Hän ei len vivahdetta upottautumisesta (en-hänen tosi ylösnousemuksestaan yh- jättänyt tapahtumien merkityksen duo). Pukija on Jumala eikä ihminendistää taivaan ja maan. ”Evankeliumi selvittämistä seurakuntien tehtäväksi itse. Pyhä Henki tulee suojavaatteenon Jumalan voima itse kullekin usko- ja kehiteltäväksi. Kristinoppi täytyi tavoin opetuslasten ylle ja upottaavalle pelastukseksi”, sanoo Herran valmistaa taivaassa ja tulla seurakun- heidän itseensä.apostoli Roomaliskirjeessään.. nalle annettuna lahjana. Siksi JeesusEvankeliumissa on voima yhdistää näyttää havainnollisesti Parannusta ja syntien anteeksian-kuulijansa Kristukseen ja tuoda Kris- ruumiillisuutensa ja vahvistaa vielä tamusta Jeesuksen nimessätus hänelle sydämen asukkaaksi. tapahtuman pyytämällä syötävää. Ilmaisu ”Jeesuksen nimessä” on Uskomme historiallisuus on Aavet eivät syö. Havainnollistamisen usein toistuva ilmaisu hengellisessäenemmän kuin vain historiallisuutta. jälkeen Jeesus sanoo, "Tätä minä työssä. Tällä Jeesus tahtoi liittää työnEvankeliumi ei ole vain kertomus tarkoitin, kun ollessani vielä teidän häneen itseensä. Tämän taustallatapahtumista. Se on vaikuttava ker- kanssanne puhuin teille....” Hän opet- voidaan nähdä ensimmäinen ja toinentomus, joka muuttaa kuulijansa. taa vielä kerran ja tähdentää pelas- käsky. Niissä Jumala kertoo nimensäNaiset saivat tehtävän viedä tämä tussanoman merkitystä. ja kieltää nimensä väärän käyttämi-ilosanoma ylösnousemuksesta ope- Jeesus oli valmistanut opetuslap- sen. Jumalan nimen lausuminen tuotuslasten luo. Sanoma muutti heidät, siaan jo kolmen vuoden ajan tätä het- Jumalan läsnä. Kristus Jeesus onse sai liikkeelle, jotakin toivoa heräsi keä varten. Hän oli opettanut armo- Herra, Jahve. Hän ilmoittaa nyt tai-heidän sydämessään. Jumalan tuulet sta, mitä se on, mitä se tarkoittaa ja vaallisena käskynä, että ihmisten pe-alkoivat puhaltaa, vaikka ehkäpä hy- mihin se perustuu. Hän oli myös lastustyössä on hänen nimensävinkin sekavasti ja hengästyneesti ja näyttänyt käytännössä mitä se mainittava. Nimi asettaa pelastuksentoinen toistaan riemukkaammin ker- merkitsee ihmisten kohtaamisissa. Se paitsi oikeaan yhteyksiinsä ja toi-rottu enkelinäky ja todistus tyhjästä miten Jeesus kohteli Nikodemosta saalta se myös antaa tapahtumallehaudasta ei ulkonaisesti heitä vakuut- hänen yöllisellä vierailullaan, miten voiman.tanutkaan eivätkä he saaneet muo- hän kohtasi Maria Magdalenan,
    • 10 Saarna Kartta Jeesuksen nimenmainitseminen ei olekuitenkaan magiikkaa.Magiassa ihminenhallitsee jumaluuttalausumalla opittujaloitsuja ja nimiä. Ju-maluus on alistetussaasemassa taikuudenharjoittajaan nähden.Tällaiseen käyttöönJeesus ei ole antanutnimeään. Nimen vääräkäyttö on edelleenk i e l l e t t y. J e e s u svaroitti tästä kertom-alla vertauksen vii- Apostolit kalastavat kansojen meressä. Boden, Ruotsi.meisestä tuomiosta,jossa hän hylkää ne, jotka vetoavat hänen äänensä. Vierasta ne eivät portista. Portilla oli vartijat, jotka lähde seuraamaan vaan karkaavat tunnistivat paimenet ja ntoivatsiihen, kuinka he ovat hänen ni- hänen luotaan, sillä ne eivät tunne heidän mennä sisään kokoamaanmessään tehneet monta voimallista vieraan ääntä." lampaansa viedäkseen heidän päiväntekoa (Matt. 7:22). Vertaus on varoi-tus hengellistä työtä tekeville. Jeesus esitti heille tämän vertauk- ajaksi “ulos syömään”. Paimenten eiHengellisen työn tulee tapahtua siinä sen, mutta he eivät ymmärtäneet, tarvinut kuin kutsua lampaita mitä hän puheellaan tarkoitti. Siksi äänellään ja ne tunnistivat paimenenraamissa, jonka Kristus on asettanut Jeesus jatkoi: äänen ja tulivat hänen luokseen jaja sen konteksti tulee olla hänen seu- "Totisesti, totisesti: minä olen lähtivät hänen kanssaa ulos posrtista.rakuntansa. Kirkkoisä Cyprianuksenlause ”Exra ecclesiam nulla salus” lampaiden portti. Ne, jotka ovat tul- Vi e r a s p a i m e n o l i s i j o u t u n u t(seurakunnan ulkopuolella ei ole leet ennen minua, ovat kaikki olleet käyttämään voimakeinoja saadak- varkaita ja rosvoja, eivätkä lampaat seen haluamansa lampaat kokoon japelastusta) ei ole suinkaan liioittelua ole kuunnelleet heitä. Minä olen poritn ulkopuolella hänellä olisi olluttaikka jostakin seurakunnan aseman portti. Se, joka tulee sisään minun ongelma pitää lauma koossa.ylitulkinnasta johtunutta pöyhkeyttä,vaan se on osa sitä evankeliumia, kauttani, pelastuu. Hän voi vapaasti Tämä kaikki oli opetuslapsillejonka Jeesus antoi ja johon hän seu- tulla ja mennä, ja hän löytää laitu- tuttua. Mutta tämän kuvan hengel- men. Varas tulee vain varastamaan, linen sovellutus ei auennut heillerakuntansa lähetti (toinen kysymys tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen ilman että Jeesus sen heille selitti.on kuitenkin, missä on seurkaunta. tullut antamaan elämän,Tähän kysymyukseen palaamme yltäkylläisen elämän." Jeesus on porttitoisessa yhteydessä). Tässä vertauksessa Jeesus aset- Jeesus on hyvä pai... ei kun taa vastakkain fariseukset ja kansan- hyvä portti johtajat paimenina ja itsensä lam- paita vartioivana porttina tai portin- Hätäinen lukija ei näe Jeesuksen vartijana. Fariseukset pyrkivät lam-Toinen sunnuntai pääsiäisestä vertauksen sanomaa, vaan lukee senHyvä paimen masaitauskuvan mukaisesti saamaan sisään sellaista mitä Jeesus ei tässäJoh. 10: 1-10 lampaaat mukaansa. He haluaisivat yhteydessä sano. Toki on totta, että olla paimenia, mutta heiltä puuttui Jeesus on hyvä paimen ja hän todella "Totisesti, totisesti: se, joka ei oikeus Jumalan lampaisiin. Fariseus- tarkoituksella on omistanut itselleenmene lammastarhaan portista vaan ten ongelma oli portti. Jeesus Sakarjan kirjan ennustukset tulevastakiipeää sinne muualta, on varas ja porttina ei milloinkaan olisi antanut hyvästä paimenesta.Hyvästä pai-rosvo. Se, joka menee portista, on heille lampaita paimennettavaksi. menesta hän kertoo tämän vrtauksenlampaiden paimen. Hänelle vartija Syyksi tähän Jeesus sanoo sen, että toisessa osassa. Mutta tässä vertauk-avaa portin, ja lampaat kuuntelevat he pyrkivät vain hyötymään lam- sessa Jeesus on portti.hänen ääntään. Hän kutsuu lampai- paista ja jos vaara uhkaa lampaita Lähi-Idän paimentolaiskulttuur-taan nimeltä ja vie ne laitumelle. heidän märehtiessään ruokaansa lai- issa useampien paimenten lapmpaatLaskettuaan ulos kaikki lampaansa tumilla väärät paimenet pakenevat koottiin yhteen ja samaan aitauk-hän kulkee niiden edellä, ja lampaat eivätkä välitä laumasta. seen, jossa ne olivat turvassa. Ai-seuraavat häntä, koska ne tuntevat Koska portti on ongelma väärille taukseen pääsi laillisesti vain p a i m e n i l l e , n ä i l l e j ä ä m a h-
    • 11 Saarna Karttadollisuudeksi ainoastaan kiivetä ai- jota Jeesus käyttää kertoessaan, ettei stämme. Siellä saamme kuulla ter-dan yli ja käydä varkaisiin. Varkaan kukaan häneen uskova joudu kado- veeksi tekevää sanaa, jokaa “haa-astuessa lammasaitaukseen voimme tukseen. voittaa ja parantaa”. Synti, vääräaavistaa mitä siellä tapahtuu. Koska Väärät paimenet tunkeutuvat oppi, väärä hengellisyys leikataanyksikään lampaista ei tunne var- laumaan portin ohi. Heidät tunnis- pois kuten mätä haavasta ja tilallekaiden ääntä, ne pakenevat. Yhdessä tetaan kuitenkin siitä, että heillä ei annetaan evankeliumin puhdistavaahetkesssä koko aitaus on ole sama Kristuksen oppi kuin apos- viiniä. Viini on Kristuksen veri, jokaliikehdinnässä ja hätääntyneet lam- toleilla. Väärä oppi on uusi ääni ja luo haavan päälle uuden terveenpaat jouksevat aitauksen sisällä ka- uusi oppi seurakunnassa eivätkä Ju- ihon ja niin on lampaalla taas hyväraten vääriä paimenia, jotka juokse- malan sanassa harjaantuneet lampaat kulkea lauman matkassa.vat heidän perässään. Lampaan toivo tahdo kuulla sellaista ääntä. He pak-on kyetä juoksemaan niin kauan, että enevat sellaista opettajaa. ιχθυςoikea paimen tulee ja suojelee häntä Johannes apostoli opettaa kristit-ajamalla rosvon pois. tyjä tunnistamaan väärän opettajan Jeesuksen vertauksessa lam- tekemällä hänelle selvän kysymyk-masaitaus on turvapaikka ja pelastus. sen. Johanneksen päivinä se oliSinne käydään Jeesuksen kautta. “Onko Kristus tullut lihaan?”. TähänTässä kohtaa vertausta Jeesus ei tenttaamiseen hän kehotti kristittyjäpuhu enää vain paimenista, vaan ja etenkin oikeita paimenia, kun hekaikkien niiden pelastuksesta, jotka päättivät, saako henkilö opettaa seu-käyvät laumaan hänen kauttaan. rakunnassa.Hänen laumassaan on hyvä olla, sillä Kun Jumalan sana paljastaasiellä on elämä ja yltäkylläisyys. väärän paimenen, hän alkaa kierte-Viimeiksi mainituilla ilmaistaan lemään ja kaartelemaan voidakseenMessiaan pelastuksen luonnetta esiintyä luotettavana paimenena.hengellisenä hyvänä, jossa Messias Hän puhuu paljon Raamatusta, hänantaa kaikki aarteet ja ruoan ihmis- on hengellinen, mutta hän ei asetuten hengellistä elämää varten. Kris- sanan tuomittavaksi. Hän on sanantuksen antaman hengellisen rik- yläpuolella ja päättää itse mitä sanakauden lisäksi hänen laumassaan on hänelle tarkoittaa. Hän voi etsiävapauden ilmapiiri, josta kertoo kavereita tuekseen. Näin hänlampaiden käyminen “sisään ja ulos” kiepauttaa itsensä irti sanan tuomionheidän pelastuttuaan. (Sanojen alta. Hän ei asetu yhteisen kristikun-“sisään ja ulos” sisältö jää hieman nan lausumaan oppiin pelastuksesta,auki. Ongelma on siinä, että sisään siihen, jonka me tunnustamme usk-ja ulos käyvä on jo pelastunut ja sen ontunnustuksissa.lisäksi hän löytää laitumen, joka Väärän paimenen hengellisyysmyös on pelastuksen vertauskuva. ei ole totuuden perustuksesta kum-Ehkä kohtaa on paras tulkita vain puavaa hengellisyyttä, vaan tämänsuurin harppauksin kuten Thuren sen ajan hengestä kumpuavaa hengelli-tekee tulkitsemalla sanat Jumalan syyttä. Vanhalle aadamille se on tut-valtakunnan vapauden ilmapiirinä). tua ja mieluista kuulla, siihen olisi helppo sopeutua, mutta uudelleVäärät paimenet tunnistetaan aadamille se on myrkkyä. Hän antaaheidän opistaan - Johannes ymmärtää, mutta hän ei sano suo-opettaa “tenttaamaan” raan. Hän verhoutuu sana-puuroon ja Johanneksen evankeliumin kir- ystävällisen hymyn taakse, muttajoittamisen aikaan Johanneksen seu- selvää oppia et häneltä saa kuulla.rakunta ja hänen piirinsä olivat har- Hän osaa miellyttää kuulijaa, ja ku-haopettajien hyökkäyksien kohteena. takin kuulijaa hänen omalla taval-Thurenin mukaan sana “tuhoamaan” laan.on allegorinen viittaus ensimmäis-essä Johanneksen kirjeessä mainit- Oikea paimentuun Antikristukseen, joka tuli lau- Oikea paimen on Kristus-maan sisään mukanaan vieras Kris- paimen, joka kuljettaa vihreillä nii-tus (joka ei ole tullut lihaan). Sana tyillä. Vihreät niityt ovat Jumalantuhoamaan (apolesei) on sama sana, tekemät pelastusteot meidän ede-
    • 12 Saarna KarttaLaestadiusUSKON KILVOTTELUSTAOlkaamme nyt sovintoverellä vihmottuja syntien an-teeksisaamiseksi uskon kautta, että kaikki, jotka py-syvät uskossa loppuun asti, tulisivat eläviksi jaeläisivät iankaikkisesti. Herra, joka on antanut lihansaja verensä elämämme puolesta, auttakoon meitäuskossa voittamaan kaikki pahan tuliset nuolet, joitase ampuu sydäntämme kohti maailman valtamereltä,ettemme pelkäisi kuolemaa, kun se tulee vieraak-semme. Ja herättäköön suuri Ristinkantaja meidätviimeisenä päivänä. Verinen Vanhin on täyttävälupauksensa niille, jotka syövät hänen lihaansa jajuovat hänen vertaan.Armollinen Pyhä Henki, sinä kaunis kyyhkynen jataivaan sanansaattaja, joka lohdutat köyhiä sydämiä!Tule alas sielumme majaan, ennen kuin mustat linnutsyövät Jumalan sanan siemenet, ettei hauta saattaisimeitä murheelliseksi, vaan että me olisimme täällämurheellisia Jumalan mielen mukaisesti.Oikeat rukoilijat ovat jo saaneet maistaa tulevanelämän voimaa, ja siitä he kiittävät Herraa Jeesusta jahänen taivaallista Isäänsä Pyhässä Hengessä. Hän onvarjeleva heitä kaikissa rajuil- moissa, jotka puhalta-vat heidän päälleen tässä synkeässä korvessa. Armol-linen Isä on varjeleva lapsiaan kuolemaan asti, jonkatähden he laulavat elävässä toivossa:Jo aamu autuas se koittaa saisi, voi, jos jo taivaanportti aukeaisi!Vaivasta tästä sieluni päästä, vie mi-nut, Jeesus, rauhaan myrskysäästä. Aamen. Palmusunnuntaina
    • 13 Saarna Kartta Iloinen ja kristillinen juttuKirkon on muututtava ajan on pyhä? Onko olemassa oikea- op-myötä; vastattava tämän ajan pista kirkkoa?ihmisen kysymyksiin ja tarpei-siin. Kirkko ei saa jämäh- tää Kun vastaamme tällaisiin kysy-opissaan 1500-luvulle, puhu- myksiin, olisi aluksi hyvä rauhoittuamattakaan sitä vanhemmasta ja vastata ensi sijassa itselleen kysy-ajasta. Ei kirkossa voi uskoa ja mykseen: Mitä minä uskon? Kun onajatella kuten ennen, sillä on- saanut asiat itsensä kanssa selviksi,h a n k ri s t i t t y j e n k i n m a a i l- on ehkä helpompi hengittää ja vas-mankuva, käsitys ihmisarvosta, tata sellaiselle lähimmäiselle, joka keaoppista ja apostolista, tai sitten sejumaluudestakin muuttunutmaailman ja ihmisen tutkimuk- agressiivisestikin haastaa minun/ ei ole kristillistä uskoa ollenkaan.sen seurauksena. Emme voi ko- meidän uskon perusteita.vin kauan enää pitää kiinni sel- Toki oikeaoppiseenkin seurakun- Halu oikeaoppisuuteen taan on aina sekoittunut lähimmäi-laisista kirkon määrittelyistä, Raamatussa, luterilaisen kirkonjoita ihmisten tekemät uskon- siä, jotka eivät usko samalla aposto-tunnustukset julistavat, kuten uskon ”perustuslaissa”, kirkko on Ju- lisella tavalla, mutta sitä me ihmisetesimerkiksi ”pyhä” tai ”aposto- malan kansa, jonka Jumala on sanal- emme välttämättä kuule, emme ai-linen”. laan kutsunut itselleen. Tämän Hän nakaan näe. Ratkaisevaa onkin tässä teki lähettämällään Sanansa, joka kohden se, mitä ihmiset tunnustavat syntyi ihmiseksi, eli ihmiselämän, Jos jaksoit lukea tämän jutun uskovansa. kuoli ihmisen kuoleman ja nousi ih-ingressin loppuun asti, saatoit jo mi- misruumiissaan haudastaan. Hieman saivarrellen sanottunaettiä oletko erehtynyt julkai- susta. apostolisuuden kanssa on kristillisenKyllä, tämä on todella Suo- men Kristus Jeesus, lihaksi tullut Ju- kirkon historian alusta saakka ollutLuther-säätiön tiedotuslehti! Edellis- malan Sana lähetti puolestaan Isän ongelmia. Esiintyi valeapostoleja,enkaltaista tekstiä löytyy- kin Jumalan luota Pyhän Henkensä val- harhaopettajia jne. Siksi oli ja onyleensä joistakin muista kir- kol- tuuttamiensa apostolien päälle. Pyhä edelleen tärkeä kuunnella, mitä tun-lisista julkaisuista tai internetin ke- Hengen antaman saarnan ja teko- jen nustetaan, saarnataan ja opetetaan.skustelupalstoilta. kautta nämä apostolit kokosivat Ju- Kirkko on syntynyt apostolisen malalle uuden liiton kansan, jotka uskon saarnasta ja säilyy hengissä, Ehkä yleisimpiä lausumia ovat uskovat samaan Jumalaan; Isään,seuraavankaltaiset: ”Kirkosta ei pidä kasvaakin tämän saman saarnan, Poikaan ja Pyhään Henkeen kuinyrittää tehdä pyhien joukkoa. Sel- puhtaan evankeliumin varassa. apostolit olivat uskoneet. Näin usko-lainen olisi farisealaisuutta, sillä py- vat jatkavat, apostolista paimenvir- Ei siis ole ollenkaan huono eikähyys on kokemuksen tason asia ja kaa hoitavien miesten kautta, samaa arvosteltava asia se, että joku seura-kaikkihan ovat syntisiä!” – ”Oi- saarnaa ja työtä, minkä apostolit kunta tai kirkollinen taho haluaa ollakeaoppisuus on lopulta mahdoton- ta. aloittivat Herran käskystä. oikeaoppinen ja edustaa apostolistaRaamatusta ei voi löytää yhte- näistä uskoa, päinvastoin. Oikeaoppisuus,oppia esimerkiksi Jeesuksen neit- Missä tahansa tätä samaa saarnaa apostolisuus on iloinen ja kristilli-seestäsyntymisestä.” eli evankeliumia julistetaan ja siihen nen juttu! Se perustuu lopulta itseen- liittyviä sakramentteja hoidetaan sä kirkon Herraan, Jeesukseen joka Voiko nykyajan kristillinen kirk- Herran Jeesuksen käskyn mukaan,ko, ja yksittäinen kristitty, uskoa ja Raamatussa on ilmoittanut itsensä siellä on edelleen apostolinen seura-tunnustaa, että ihan oikeasti on ole- kaikille ihmisille, että uskoisimme kunta eli kirkko.massa pyhä ja apostolinen kirkko? Häneen ja eläisimme Hänen oikea-Joskus voi nimittäin olla turhautta- Apostolisuus perustuu Jeesuk- oppisessa seurakunnassaan. Sillä seen lopun perin vain apostolinen kristil-vaa, masentaavakin kun uskon(non)ammattilaiset väittävät julkisuudes- Tämä on myös oikeaoppisuu- linen usko on kristillistä uskoa.sa ihan muuta kuin Aino-mummo tai den mittari, jos niin halutaan sanoa. ”Oikeaoppinen” merkitsee tietyssä Edellä kirjoitettu ei merkitse sitä,Mikael Agricola uskoivat. Voiko olla että voisimme varmuudella sanoa,olemassa sellaista seurakuntaa joka mielessä samaa kuin ”apostolinen”, missä ei ole apostolista us- koa ja koska kristillinen usko on aina oi- oikeaoppista kirkkoa. Mutta voimme
    • 14 Saarna Karttasanoa, missä varmasti on: siellä huoleen voi yhtyä ja ihmistekoista merkitsee ensi sijassa sitä, että ha-missä apostolisen uskon ääni kuuluu, ”pyhimysten seurakuntaa” vastaan luamme pääs- tä taivaaseen. Ja tai-apostolista uskoa tunnus- tetaan ja onkin saarnattava. vaaseen pääse, kun kastettu ja uskootätä uskoa todeksi eletään. Sellaiseen kolmiyhtei- seen Jumalaan. Olkoonkirkkoon ja seurakuntaan meidän Mutta sitten asialla on toinenkin tämä aina pyrkimyksemme! Koskakaikien on pää kolmantena jalkana puoli. Vaikuttaa nimittäin siltä, että tiedämme, että olemme aivan mah-riennettävä, ja sitä uskossa rakennet- on unohdettu Jumala ja Hänen työn- dottomia syntisiä, emme kuvitteletava. sä kokonaan. Ei kristillinen usko ja että meille riittäisi puoska- rointi tätä kirkko ole ihmisten työn tulos, aina- kauheaa sairautta vas- taan. Tarvit-Pyrkimys pyhien joukkoon kaan luterilaisen kirkon perustuslain semme pyhää lääkettä: kirkasta syn- Mitä taas tulee kirkon py- eli Raamatun mukaan. Seurakun- ta tien anteeksiantamuksen evankeli-hyyteen, on muistettava että vain Jumalasta lähtöisin; se on Py- hän umia. Se nimittäin pyhittää meidät.Kolmiyhteinen Jumala on Pyhä. Ai- Hengen työn hedelmä. Kirkko onnoastaan Hän voi pyhittää ja tehdä pyhä ja sen jäsenet ovat pyhiä, sillä Pyhyyteen pyrkiminen ei olejonkun luomansa pyhäksi. Jumala on puhdistanut kirkon jäsenet koskaan sitä, että yritämme puristaa Pyhällä Hengellä ja uskolla kas- itseämme kuiviksi synnin mädästä, Tietenkin sanomme ja meidän teessa. Se joka on kristillisellä kas- puhumattakaan seurakuntamme pu-tuleekin sanoa, että sinänsä kaikki teella kastettu, on Jumalan edessä ristelusta vaan siitä, että haluammeJumala luoma on pyhää; onhan se pes- ty puhtaaksi ja pyhitetty, eli ero- säilyttää evankeliumin puhtaana jaPyhästä lähtöisin. Syntiinlan- kee- tettu Jumalalle. Tämä koskee koko pyhänä jatkuvasti ja kaikki alla. Senmuksen jälkeisessä maailmassa ei kastettujen uskovien joukkoa eli vaikutuksesta voimme sitten elääkuitenkaan ole Jumalan edessä, kirkkoa. Seurakunta on näin Pyhän pyhille soveliasta elämää; elämääHäneen verrattuna, mitään itsessään Hengen temppeli, jossa Kristus itse jatkuvassa anteeksiantamuksessa. Sejumalallisesti pyhää. Vain se, minkä toimii jatkuvasti välittäjänä Jumalan on iloinen ja kristillinen juttu!Jumala puhdistaa ja pyhittää itselleen ja Hänen kansansa välillä armonväli-on edellä mainitussa merki- tyksessä Pyhäkön Lamppu 1/2012 neissään.pyhää, kun puhutaan tässä ajassa jamaailmassa olevista luoduista per- Kirkko on tarkoitettu ”mah- Hannu Mikkonen.soonista tai asioista. Pyhää on siis se, dottoman syntisille” Kirjoittaja on nuori Filippusyhteisönminkä itse Jumala puhdistaa ja py- Välittäjää me todella tarvit- pastori Kajaanista. Hän on tuttuhittää. semme, koska pyhitettyinäkin ol- muoniolaisille ja viettänyt lapsuutensa emme edelleen syntiinlangenneen Turkissa lähetys-perheessä. Joskus kuulee sanottavan sii- hen ihmis- suvun jäseniä ja jatkuvastitapaan, että ”ne siellä pyrkivät ole- elämme kuten kastetuille ei sovi, elimaan pyhempiä kuin muut”, tai: teemme syntiä.”Siellä ei niitä tavallisia syntisiävaikuta olevankaan”. Tällais- ten Pyrkimys pyhyyteen ja pyhienlausuntojen takana voi olla ihan joukkoon ei ole sitä, ettäoikea huoli siitä, ettei toistuisi niin- yrittäisimme olla pyhempiä kuin jot-moneen kertaan kirkon historiassa kut toiset tai luulisimme tulevammetapahtunut asia: ihmiset yrittävät jossa- kin tietyssä porukassa im-rakentaa pyhää pyhien valtakuntaa muuneiksi synnille ja sen seurauk-maan päälle ihmisvoimin. Tällaiseen sille. Pyrki- mys pyhien joukkoon
    • 15 Saarna Kartta JATKOA SIVULTA 3 selvää ja kaikkia kristittyjä sitovaa. dessä teknisenä terminä kertomaan Juutalaisen synagogajumalan- Esimerkkinä olkoon kohta, jossa kenen ja minkälaisesta kokoontu-palveluksen yhteydessä ei vain ru- Paavali muistutti seurakuntia eräässä lemisesta on kysymys. Kokoontumi-koiltu yhdessä. Olennainen osa yhteydessä ”Herran käskystä”, kun sen luonnollisena osana oli Herranpalvelusta oli kuulla Jumalan sanan nämä olivat poikenneet seurakunnan aterian nauttiminen. Paavali on il-lukemista ja opettamista. Myös Jee- järjestyskysymyksissä ja omaksuneet maissut asian siten, että seurakun-sus osallistu tällaiseen sanan palve- uuden linjan (1. Kor. 14: 37). Syy nankokous ja Herran aterian naut-lukseen Nasaretin synagogassa Herran käskystä muistuttamiseen oli timinen ovat sama asia - ”Kun te näin(Luuk. 4: 17-). Hänelle annettiin jumalanpalveluksen rauhallisen ja kokoonnutte yhteen, niin ei se olekutsu opettaa. Sanan palvelus oli ohjatun menon vaarantuminen, pai- Herran aterian nauttimista, silläopetusviran hoitamista. Opetuslapset menaseman syrjäytyminen profeetto- syömään ruvettaessa kukin rientääsaivat tämän tehtävän ensimmäisen jen innokkuuden tähden sekä toi- ottamaan eteensä omatkerran, kun heidät kutsuttiin apos- saalta se, että naisten alkaessa pai- ruokansa...”(20). Vaikka Paavalin syytoleiksi. Opetuskäsky toistettiin menen tehtäviin ohitettiin luomis- kirjoittaa asiasta on negatiivinen, sekaste- ja lähetyskäskyn yhteydessä, järjestyksessä asetettu alamaisuus ei tee tyhjäksi itse asioiden yhteyttä.kun Jeesus käski heitä opettamaan miehen ja vaimon välillä. Kokoontumisen keskuksessa olikastettuja ”pitämään kaikki mitä yhteinen syöminen eli agapé-ateriaminä olen käskenyt teidän pitää” sekä aterian yhteydessä erotettu si- Kuuluiko sakramenttien hoita-(Matt. 28:20). minen ”rukouksen ja sanan unauksen leipä eli ehtoollisleiväksi palvelun” virkaan? siunattu leipä ja viini. Kristuksen opin siirtäminen et-Sanan palveluksen kohdeyhtei-söt ja sisältö eenpäin ja evankeliumin julistaminen Onko maallikkosaarnaaja ase- Lähetyskäsky osoittaa apostolien on paimenviran tehtävä Raamatussa. tettu sanan ja sakramenttientoiminnan kohteeksi kaikki kansat. Millä perusteella voimme sisällyttää hoitamisen virkaan?Kansat ovat eräänlaisia suuria ehtoollisen sakramentin kuuluvaksi Kun tuomme Raamatun asetuk-yhteisöjä. Evankeliumia kuuluu viedä ”rukoukseen ja sanan palvelukseen”? sen virasta sanan ja sakramenttieneteenpäin uusille ja uusille ihmisille, Edellisestä olemme havainneet, että hoitamisen virkana tämän päivänse ei kuulu vain niille, jotka ovat jo apostolit rukouksen ja sanan palve- tilanteeseen valtiokirkoissamme sekäuskoneet. Apostolien opetuksen luksen hoitajina olivat erityisesti herätysliikkeissämme, niin ratkaise-toinen kohdeyhteisö on saarnan ja yhteisen jumalanpalveluksen hoitajia. vaa on nähdä, mikä on asetus jakasteen perusteella syntynyt seura- Kysymyksen ratkaisemiselle on kutsu, jonka olemme antaneet papeil-kunta. Paavalin, Johanneksen ja Pie- tärkeä nähdä seurakunnan kokoontu- lemme ja maallikkosaarnaajillemme.tarin kirjeet ovat osoitus apostolien minen nimenomaan Kristuksen aset- Papit on kutsuttu sanan ja sakra-tehtävästä opettaa ja kehottaa jo syn- tamalle ehtoolliselle ja sen yhtey- menttien hoitamisen virkaan. Setyneitä seurakuntia. Seurakuntia ope- dessä annetuun sanan opetukseen lienee kaikille selvää. Maallikko ontettiin opettamalla sen jäseniä yksity- kokoontumisena. Jeesus oli asettanut kutsuttu rukoushuoneen saarnaajaksi.isesti (Paavali opettaa Timoteusta, yhteisen jumalanpalveluksen eh- Kutsumisen yhteydessä ei ole julkis-Akylas ja Priskilla opettivat Apol- toollisjumalanpalvelukseksi, jonka esti ja selvästi ilmaistu, että tässälosta), huone huoneelta (Apt. 20:20) mallin, toimittamisen ja apostolien virassa on kyse sanan ja sakrament-sekä yhteisessä seurakunnankokouk- tehtävän siinä hän oli antanut niille tien virasta, jonka tarkoitus on ollasessa. kahdelletoista ensimmäisellä ehtool- sama virka kuin järjestyneen seura- lisella. kunnan pappisvirassa. Mikäli kutsu- Opetuksen sisältö oli Jeesuksenantama opetus, jonka hän oli heille Itse asiassa joudumme suurem- misessa olisi ilmaistu tämä ja puhujaantanut kolmen yhdessä vietetyn paan vaikeuteen siinä, jos yritämme myös ymmärtäisi ja hyväksyisi kut-vuoden aikana. Tämän opetuksen irrottaa ehtoollisen toimittamisen sun, se tarkoittaisi, että hänestä tuleekeskus oli Kristuksen kuolema ja alkukirkon jumalanpalveluksista kuin pastori ja hänelle kutsun antaneestaylösnousemus, jonka kuulemisen että katsomme sen kuuluneen erotta- rukoushuoneesta tulee itsenäinen seu-kautta usko syntyy (1. Kor. 15:1-). mattomana ja normaalina osana kok- rakunta. Seurakuntana se huolehtisiOpetussisältöön kuului samalla ope- oontumisiin. Todistusaineisto, jonka itse papinvirastaan ja jumalanpalve-tukset seurakuntien järjestysky- Raamatusta löydämme, on selkeä. luksesta.symyksistä kuten, mikä on seura- Esimerkiksi Korinttolaiskirjeessä Lähin esimerkki meille Pohjo-kunta, kuuluuko seurakunta yhteen Paavali ottaa kantaa seurakunnan lassa on Ruotsin lähetyshiippakun-kaikkien muiden seurakuntien kanssa kokoontumiseen. Hän kutsuu kok- nan, missionsprovinsen, seurakunnatsamaan Kristuksen ruumiiseen, täy- oontumista ”seurakunnankokouk- ja papit. Lähetyshiippakunta ontyykö olla paimenet, joilla on vastuu seksi” (1. Kor. 11:8-). Kreikankielellä järjestynyt julkisesti ja avoimestiyhteisestä seurakunnankokouksesta? sana on ekklesia eli seurakunta. hiippakunnaksi ja luterilaisiksi seura-Näiden noudattaminen oli itsestään Sanaa ekklesia käytettiin tässä yhtey- kunniksi. Syy tähän on ollut Ruotsin
    • 16 Saarna Kartta Itse olen saanut Rovaniemellä kasvaa maallikkoveljien johtamassa rukoushuoneessa ja olen Jumalalle kiitollinen siitä opetuksesta, jota olen saanut. Silloin kirkkomme oli vielä terveellä pohjalla. Molemmat rukoushuoneen saarnaajista olivat rukoushuoneen lisäksi aktiivisia ju- malanpalveluksessa kävijöitä. VPkirkon piispojen kieltäytyminen tun mukaisesti ja kutsunut siihenantamasta seurakunnille evankelium- pastorit. Tässä on toimittu raamatul-ista uskovia ja sanaan tunnustautuvia lisesti ja myös luterilaiset tunnus-paimenia, jotka eivät tee yhteistyötä tuskirjat velvoittavat vihkimyksiin.naispappien kanssa. Lähetyshiippa- Kukaan Ruotsin evl-kirkon piispoistakunnan jäsenet ovat Ruotsin kirkon ei tuomitse missionsprovinsin piis-jäseniä ja siinä sisällä ja sen 1000- poja ja pappeja eikä kiistä heidänvuotisen hengellisen perinnön sisällä. toimittamiaan sakramentteja. He voi-Vaikka heidän pastorinsa eivät ole vat olla eri mieltä heidän kanssaan,nykyisen kirkon organisaatiossa evl- mutta se on aivan eri asia kuinkirkon hallinnon alaisia, he kuitenkin tuomita ja kiistää itse pappisvirka.ovat yhteydessä tähän kirkkoon mm.siten, että lähetyshiippakunnan papit Ei vastakkainasettelua!kastavat evl-kirkon jäsenten lapsia ja Lopuksi: Kun keskustelemmeliittävät heidät evl-kirkkoon. Samoin paimenvirasta meidän ei tule nähdälähetyshiippakunnan piispat ovat sa- kysymystä papit ja maallikot-massa piispallisessa ketjussa Ruotsin vastakkainasetteluna. Me olemmekirkon piispojen kanssa, joka ulottuu kaikki yhdessä Kristuksen palveluk-apostoleihin saakka. Ruotsin kirkko sessa, kukin omissa tehtävissämme jaei tuomitse heitä, vaikka ei vielä ota kutsumuksissamme. Herra itseheidän pappejaan seurakuntiinsa. käyttää meitä kaikkia ja HerrassaLähetyshiippakunta on määritellyt olemme yksi ruumis.sanan ja sakramenttien viran Raama-