Tampere vuonna 2020: tulevaisuuspohdinnan tulokset

  • 5,191 views
Uploaded on

Fountain Parkin teknologiajohtaja Ville Tapion raportti Tampereen kaupungin tulevaisuupohdinnasta, jossa viranhaltijat, valtuutetut ja kuntalaiset osallistettiin kaupungin tulevaisuuden pohtimiseen.

Fountain Parkin teknologiajohtaja Ville Tapion raportti Tampereen kaupungin tulevaisuupohdinnasta, jossa viranhaltijat, valtuutetut ja kuntalaiset osallistettiin kaupungin tulevaisuuden pohtimiseen.

  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Be the first to comment
No Downloads

Views

Total Views
5,191
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0

Actions

Shares
Downloads
17
Comments
0
Likes
1

Embeds 0

No embeds

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
    No notes for slide

Transcript

  • 1. Tampere vuonna 2020 Tulevaisuuspohdinnan tulokset 5.2.2009
  • 2. Sisältö Tavoite .......................................................................................................................................... 3  Osallistaminen ............................................................................................................................. 4  Menetelmä .................................................................................................................................... 5  Tulokset ........................................................................................................................................ 6  Yhteenveto .................................................................................................. 6  Alle 26-vuotiaat ............................................................................................ 7  26-35-vuotiaat.............................................................................................. 7  36-45-vuotiaat.............................................................................................. 8  46-55-vuotiaat.............................................................................................. 8  56-65-vuotiaat.............................................................................................. 9  Yli 66-vuotiaat .............................................................................................. 9  Naiset ........................................................................................................ 10  Miehet ........................................................................................................ 10  Liikenne ..................................................................................................... 11  Kaupunkisuunnittelu .................................................................................. 78  Sosiaalipalvelut........................................................................................ 130  Elinkeinot ................................................................................................. 163  Ympäristö ................................................................................................ 195  Kulttuuri ................................................................................................... 237  Rakentaminen ......................................................................................... 269  Terveys .................................................................................................... 294  Liikunta .................................................................................................... 316  Opiskelu ................................................................................................... 340  Asuminen................................................................................................. 359  Hallinto ..................................................................................................... 378  Raportin on laatinut: Ville Tapio 040 5909385 ville.tapio@fountainpark.com http://www.fountainpark.com Sivu 2 / 379
  • 3. Tavoite Tampereen tulevaisuuden suunnittelutyö on alkanut. Tavoitteena on kuvata, millainen Tampereen halutaan olevan vuonna 2020 ja asettaa kuvatun tahtotilan toteutumista edistävät tavoitteet. Työn tuloksena syntyy uusi kaupunkistrategia, jonka valtuusto hyväksyy elokuussa 2009. Tehtävä ei ole helppo ja mahdollisia lähestymistapoja on lukuisia. Siksi halusimme heti työn alkuvaiheessa osallistaa tamperelaiset yhteiseen tulevaisuuspohdintaan, jonka tuloksia tullaan hyödyntämään koko strategiatyön ajan. Tulevaisuuspohdinnan toteutti Sitran Kuntaohjelman tuella ennakoivan johtamisen asiantuntijayritys Fountain Park Oy. Kaupunkistrategian uudistamisen edistymisestä tietodetaan kaupungin kotisivuilla: http://www.tampere.fi/hallinto/strategianuudistaminen Sivu 3 / 379
  • 4. Osallistaminen Tulevaisuuspohdintaan pääsivät osallistumaan kaikki halukkaat avoimen verkkopalvelun kautta. Verkkopalvelua mainostettiin kaupungin omien sivujen lisäksi useilla muilla sivuilla. Kutsun tulevaisuuspohdintaan sai yhteensä noin 4 000 henkilöä, joista 1 490 osallistui ja tuotti yli 2 200 pohdintaa kaupungin tulevaisuudesta. Ikä Alle 16 3 0,2 % 16-25 174 11,7 % 26-35 374 25,1 % 36-45 352 23,6 % 46-55 302 20,3 % 56-65 211 14,2 % 66-75 64 4,3 % Yli 75 11 0,7 % Sukupuoli Nainen 816 54,8 % Mies 674 45,2 % Kotikunta Tampere 1192 80,0 % Muu 298 20,0 % Sivu 4 / 379
  • 5. Menetelmä Tulevaisuuspohdintaan osallistuneita pyydettiin sekä pohtimaan omia ehdotuksia kaupungin kehittämiseksi että arvioimaan muiden osallistujien tekemien ehdotusten tärkeyttä. Ehdotuksia tehtiin yli 2 200 kappaletta ja arvioitiin lähes 35 000 kertaa. Sivu 5 / 379
  • 6. Tulokset Osallistujien tuottamat ehdotukset luokiteltiin 12 aihealueeseen ja yksittäisten ehdotusten arvioinnit laskettiin yhteen aihealueittain. Seuraavissa kuvaajissa aihealueita kuvaavat pallot ovat sitä suurempia mitä useampia yksittäisiä ehdotuksia aihealueeseen liittyy. Pallon sijainti pystyakselilla määräytyy aihealueeseen liittyvien ehdotusten tärkeyden arviointien keskiarvon mukaan. Pallo on sitä ylempänä mitä tärkeämpänä sen aihealueeseen liittyviä ehdotuksia on keskimäärin pidetty. Sijainti vaaka-akselilla määräytyy aihealueeseen liittyvien ehdotusten tärkeyden arviointien keskihajontaluvun mukaan. Pallot ovat sitä enemmän oikealla mitä enemmän sen aihealueeseen liittyvien ehdotusten arvioinneissa on ollut hajontaa (eli erimielisyyttä). Yhteenveto Terveydenhoitoon liittyviä ehdotuksia pidetään yleisesti tärkeimpinä ja ne myös jakavat vähiten mielipiteitä. Tamperelaisia puhuttavat määrällisesti eniten liikenteeseen liittyvät aiheet, joiden tärkeydestä ollaan kuitenkin vahvasti erimielisiä. Myös kaupunkisuunnitteluun littyvät aiheet herättävät paljon keskustelua ja jakavat selkeästi mielipiteitä. Sivu 6 / 379
  • 7. Alle 26-vuotiaat 26-35-vuotiaat Sivu 7 / 379
  • 8. 36-45-vuotiaat 46-55-vuotiaat Sivu 8 / 379
  • 9. 56-65-vuotiaat Yli 66-vuotiaat Sivu 9 / 379
  • 10. Naiset Miehet Sivu 10 / 379
  • 11. Luokat ovat listattu suuruusjärjestyksessä ja ehdotukset luokkien sisällä tärkeysjärjestyksessä. Luokkien yhteydessä esitettävät graafisen kuvaajat kertovat kuinka suuressa osassa luokkaan kuuluvista ehdotuksista on sisällöllisiä viittauksia muihin luokkiin. Jokaisen ehdotuksen yhteydessä näytetään ehdotukseen liittyvien arviointien keskiarvo (asteikolla 0-100), arviointien keskihajonta (asteikolla 0-50) sekä yksittäisten arviointien määrä. Liikenne - Suoria junavuoroja myös itään (tärkeys: 93%, hajonta: 9, arvioinnit: 10) Vaihtoruletti tai bussissa "mätäneminen" ei jaksa innostaa. Maantiekin on hidas ajaa itään. Missä viipyy Länsi- ja Itä-Suomen suora juna? - Kevyen liikenteen mahdollisuuksia parannettava (tärkeys: 92%, hajonta: 5, arvioinnit: 5) Pyöräily Tampereen keskusta-alueella on tällä hetkellä kohtuuttoman hankalaa. Pyöräreittejä on erityisesti talvella vähän, ja laadukkaita pyöräparkkeja ei ole käytännössä lainkaan. Tampere tekee miljoonainvestointeja autojen pysäköinnin edistämiseksi esimerkiksi Hämpin parkin muodossa. Eikö joskus voisi riittää edes murusia tästä summasta myös pyöräilijöiden eduksi? Kevyen liikenteen väylien kunnossapitoa on myös parannettava. Asfaltit ovat usein surkeassa kunnossa, mikä johtaa jopa pyöräilyonnettomuuksiin. - Joukkoliikenne paremmaksi (tärkeys: 91%, hajonta: 11, arvioinnit: 29) Raitiotie ja lähijunat on PAKKO saada Tampereelle! Uudet asuinalueet kuten Linnainmaa-Hankkio on pakko pistää riippuvaisiksi raideliikenteestä, ei kumipyöristä! - Ratikka raiteille jo nyt (tärkeys: 91%, hajonta: 13, arvioinnit: 13) Raideliikenne on monelle ainoa houkutteleva joukkoliikennemuoto. Pitkän päälle myös halpa ja saasteeton. Jahkailu asiassa loppukoon ja työt käyntiin. - Seudullinen joukkoliikenne (tärkeys: 90%, hajonta: 12, arvioinnit: 17) Tampereen seudulle tulee luoda seudullisesti suunniteltu joukkoliikennejärjestelmä. Yhdellä lippujärjestelmällä tulee pystyä matkustamaan sekä linja-autoissa että junissa. Myöskin seudullinen joukkoliikenneinformaatio tulee yhdistää yhdekssi kokonaisuudeksi. - Raideliikennettä tarvitaan ehdottomasti (tärkeys: 90%, hajonta: 11, arvioinnit: 27) Jos Tampereella ei viimeistään vuonna 2020 ole kunnollista lähijunaliikennettä (jota toivottavasti täydennetään myös katuratikalla), ruuhkat, saasteet ja hitaissa busseissa jumittaminen ovat todennäköisesti pilanneet Sivu kaupunkikuvan ja vieneet ihmisten hermot lopullisesti. 11 / 379
  • 12. - Julkinen liikenne sujuvammaksi! (tärkeys: 90%, hajonta: 10, arvioinnit: 5) Tampere voisi käydä ympäristötalkoisiin parantamalla julkisen liikenteen houkuttelevuutta. Bussien tulee kulkea useampaan paikkaan ja tiheämmin, ja lippujen tulee olla edullisia. Etenkin lasten, nuorten ja opiskelijoiden tulee saada matkustaa edullisemmin. Alennettu hinta saisi olla korkeintaan puolet normaalihinnasta. Se on parasta asennekasvatusta, jolla on vähitellen vaikutuksensa myös ympäristöön! Raideliikennettä ei tule sulkea pois. Myös lähikunnista tulee olla edullisia ja nopeita julkisia yhteyksiä. - Hämeenkatu kevytliikenteelle & joukkoliikenteelle (tärkeys: 90%, hajonta: 13, arvioinnit: 15) Henkilöautot pois Hämeenkadulta -> Tilaa riittää niin terasseilla istuskelijoille ja kävelijöille kuin omilla kaistoillaan suhaaville pyöräilijöillekin. - Julkinen liikenne yksitysautoilun edelle (tärkeys: 89%, hajonta: 11, arvioinnit: 19) Esitän, että Tampere alkaa tosissaan kehittää sellaista julkista liikennettä, joka tekee yksityisautoilun tarpeettomaksi mahdollisimman monelle. Kunnan rahoja ei pidä syytää parkkiluoliin ja yksityisautoilun sujuvoittamiseen, vaan niillä pitää kehittää esim. raideliikennettä. Julkisen liikenteen käyttöön on ohjattava myös lipun hinnoilla. Lipunhintojen korottaminen on järjetöntä ympäristöpolitiikkaa. - Sujuva joukkoliikenne (tärkeys: 89%, hajonta: 14, arvioinnit: 18) Raitioliikennettä ja lisää iloisia nyssejä! Vähemmän henkilöautoja! - Julkinen liikenne (tärkeys: 89%, hajonta: 8, arvioinnit: 21) Julkisen liikenteen reitistön miettiminen siten, ettei samaa reittiä kulje monta bussia ja vieläpä samaan suuntaan samaan aikaan. Mieluusti helpottaisin myös esim. asuntoalueiden välistä liikennettä, nyt lähes kaikki bussireitit on suunniteltu keskusta-lähiö -ajattelulla. - Kuljetaan kiskoilla ja fillarilla (tärkeys: 89%, hajonta: 17, arvioinnit: 20) Raideliikenneratkaisu on niin toimiva, että yksityisautoilla ei kenenkään huvita kulkea työmatkoja Tampereen seudulla. Pyörätieverkosto ja keskustan pyöräilykaistat ovat vähintään Oulun tasoa! - Joukkoliikennettä kehitettävä (tärkeys: 89%, hajonta: 13, arvioinnit: 27) Olemassa olevaa linja-autokalustoa pitää uusia ympäristöystävällisemmäksi (esim. maakaasubussit), raideliikenteeseen on panostettava sekä rakentamalla uusi kaupunkiraitivaunulinja sekä käyttämällä VR:n rata- ja asemaverkostoa. - Joukkoliikenteellä joustava Suur-Tampere (tärkeys: 89%, hajonta: 9, arvioinnit: 24) Pikaratikka tms. pakollinen elävän ja kannattavan keskusta-alueen säilyttämisessä. Dynaaminen keskusta houkuttelee palveluilla ja tarjonnallaan lähiöiden asukkaita vain jos välimatkoja supistetaan liikkumista helpottamalla. - Kevyen liikenteen mahdollisuuksia tulee edistää (tärkeys: 89%, hajonta: 9, arvioinnit: 7) Tampere ei todellakaan ole mikään pyöräilijän tai jalankulkijan unelmakaupunki! Vähemmän parkkipaikkoja ja mainoskylttejä jalkakäytäville, enemmän pyöräteitä ja pyöräparkkeja! Suurin ongelma taitaa kuitenkin piillä ihmisten asenteissa, mihin pitäisi ehdottomasti puuttua. Autoilijat ovat keskustassa todella piittaamattomia kevyestä liikenteestä. - Pyörätiereitistön kehittäminen (tärkeys: 89%, hajonta: 15, arvioinnit: 21) Tampereen pyörätieverkosto on luvattoman huono. Kaupungin keskustankin läpi olisi saatava väylät, joilla polkupyörillä voi sujuvasti kulkea. Ajatukseni on, hyvät pyörätiet lisäävät pyöräilyä, esimerkiksi työpaikalle kulkemista pyöräillen, ja se taas vähentää autoilua ahtaan keskustan läpi. Pyöräteiden kehittäminen vähentäisi mielestäni keskustassa autoilua ja siten keskustan ruuhkia. Pyöräteiden kehittäminen tekisi Tampereesta tätä kautta viihtyisämmän - ja vihreämmän. Tärkeintä olisi alkuun saada selkeä ja yhtenäinen pyörätie tai tie, jolla pyörällä on sallittua ajaa kesät talvet kaupungin eri laidoilta keskustorille. Keskustorilta olisi niinikään päästävä pyöräilemään suoraan Rautatieasemalle. Pyöräilijöiden pakottaminen autojen sekaan on päätöntä, ja on ilmiselvää, että kukaan ei halua kulkea polkupyörällä autojen seassa. Tie on talvisin todella liukas ja vaarallinen. Autoilijat ajavat viittäkymppiä ja ovat vihamielisiä pyöräilijöitä kohtaan - usein tuntuu, että Sivu autoilijat yrittäisivät ajaa päälle. Tuskin autoilijatkaan haluavat, että pyöräilijät ajavat keskellä autotietä 12 / 379 liikennettä hidastamassa.
  • 13. - Asenneilmasto joukkoliikennettä suosivaksi (tärkeys: 89%, hajonta: 10, arvioinnit: 13) Ekologisista ja kansanterveydellisistä syistä vuonna 2020 ihmiset liikkuvat jalan, polkupyörillä ja joukkoliikennettä käyttäen. Erityisesti ihmisen omin voimin liikkumista tulisi suosia, ja tässä on asennekasvatuksen saralla paljon tehtävää. Yksityisautoilua tulisi vaikeuttaa, ei suosia; niissäkin tapauksissa, missä oman auton käyttö on etäisyyksien vuoksi ymmärrettävää, parkkipaikat olisi sijoitettava keskusta-alueen ulkopuolelle. Tampereen keskustaan voisi olla yksityisautoilta pääsy kielletty, tai ainakin sitä voisi rajoittaa mm. tiemaksuin. - Kehitetään voimakkaasti kevyen liikenteen reitistöä (tärkeys: 89%, hajonta: 12, arvioinnit: 17) Sujuva ja yhtenäinen pyörätie verkosto helpottaa ruuhkia ja päästöjä ja tuottaa terveyttä ja virkistystä. - Tampereen seudun pitkän tähtäimen liikenneratkaisut (tärkeys: 89%, hajonta: 11, arvioinnit: 12) Tampereen ja sen naapurikuntien, aina Toijalaa ja Nokiaa myöten, tulisi tehdä päätös, joka on kestävän kehityksen mukainen, kustannuksiltaan kohtuullinen ja ehdottomasti paras seudullinen liikenneratkaisu. Se olisi lähijunaliikenteen verkoston rakentaminen. Ilokseni olen saanut kuulla, että suunnitteilla on logistiikkakeskus Pirkkalan alueelle. Raskas ja osin vaarallinenkin, nykyisin Tampereen kaupungin lävitse kulkeva tavaraliikenne voitaisiin siirtää kokonaisuudessaan sinne. Samalla nyt jo ruuhkautuneet kiskot vapautuisivat seudullisen henkilöliikenteen käyttöön. Riittävän matkan päähän rakennettaisiin kunnolliset pysäköintialueet, joihin lähijuniin siirtyvät matkustajat voisivat jättää henkilöautonsa ja taas palatessaan saada ne käyttöönsä. Samankaltainen järjestelmä toimii erinomaisesti pääkaupunkiseudulla. Juna toisi eri puolilla Pirkanmaata asuvat aivan Tampereen keskustaan, rautatieasemalle. Asialla olisi laajempaakin taloudellista merkitystä. Pohjanlahden rannikkokaupungit (esim. Pori) voitaisiin yhdistää Pirkkalasta Venäjälle johtavaan tavaroiden kuljetusketjuun, jolloin ruuhkat Suomenlahden rantateillä helpottuisivat ja satamia voitaisiin hyödyntää täysitehoisesti. Nyt tämän hankkeen alulle panemiseen olisi hyvät edellytykset, kun maan hallitus etsii järkeviä talouden elvytysratkaisuja. Milloin Pirkanmaan ja Satakunnan kansanedustajat yhdistävät voimansa tämän hankkeen päätökse - joukkoliikennekaupunki (tärkeys: 88%, hajonta: 15, arvioinnit: 19) Tampereella on toimiva joukkoliikenne 2020. Käytössä on jokin raidepohjainen liikennejärjestelmä tärkeimpiin asutusalueisiin suuntautuen, myös naapurikuntiin. Bussiyhteyksiä on parannettu siten, että on tiheät vuorovälit, nopeat yhteydet ja mukavat bussit. - Hämeenkadusta ratikkaväylä, kävelykatu ja pyörätie (tärkeys: 88%, hajonta: 13, arvioinnit: 24) Hämeenkadusta tulee viihtyisä kaupunkikeskustakatu. Kadun keskellä kulkee kaksi pikaratikkaraidetta, niitä ympäröivät puukujat ja reunoilla on kaistat pyörille ja kävelijöille. Sopivin välein on pyöräparkkeja, joihin pyörän voi jättää kauppakäyntien ajaksi. - Tampereen keskusta on autoton (tärkeys: 88%, hajonta: 16, arvioinnit: 16) Tampere toimii esimerkkinä siinä, miten ympäristö huomioidaan todellisella toimenpiteellä. Suuren kaupungin keskusta on autoton ja kaupungin asukkaat kuntalaiset viihtyvtä keskustassa. - Joukkoliikenteen suunnittelu jo kaavoitusvaiheessa (tärkeys: 88%, hajonta: 10, arvioinnit: 19) Joukkoliikenteen järjestämismahdollisuudet rajataan pitkälti jo kaavoitusvaiheessa, joten ne on silloin myös suunniteltava, jotta saadaan aikaiseksi järkevät reitit ja riittävän tiheät vuorovälit. - Tampereella on sujuva joukkoliikenne (tärkeys: 88%, hajonta: 13, arvioinnit: 26) Tampere on vetävä asuinkunta ja mielenkiintoinen matkailukaupunki. Nykyaikaisen kaupungin ykköspalvelu on kattava ja palveleleva joukkoliikenne. Riittävän usein ja tarpeellisin pysäkkivälein rakennettu bussi- ja raideliikennetarjonta - Joukkoliikennettä on kehitettävä (tärkeys: 88%, hajonta: 12, arvioinnit: 10) Sujuva ja edullinen joukkoliikenne on tasa-arvoista, elinympäristöllemme ystävällistä, mukavaa ja helppoa. - Vihreä kaupunki (tärkeys: 88%, hajonta: 13, arvioinnit: 14) Toivon, että Tamperetta kaikin tavoin kehitetään ympäristöystävälliseksi kaupungiksi. Sähkölaitos voisi toden Sivu teolla panostaa ympäristöystävällisiin energiamuotoihin. Erityisesti tuulivoimaan, maalämpöön ja voisi aloittaa 13 / 379 myös tämän alueen kehittämistoiminna. Liikennelaitos voisi siirtyä käyttämään Eco polttoaineita. Pyörätie verkko tulisi kehittää viimeisen päälle, myöskin sen huolto talvella. Nykyisin tuetaan yksityisautoilua,
  • 14. keskustassa ja muualla. Tulevaisuudessa Tampereen keskusta olisi vapaa ysityisautoista. Korkeintaan saastuttamattomat autot käyttöön. Julkinen liikenne niin edulliseksi ettei kannata yksityisautouilla ajella. Metron voisi rakentaa lielahteen, teiskoon ja kaukajärvelle. Näissä liikenneasioissa hyvä kehittää alueellista yhteistyötä. Pariisiin on hyvä tehdä tutustumiskäyni, siellä on todella rakennettu toimiva metr ja lähijunaverkko ja busseilla pääsee nopeammin kuin takseilla henkilöautoilla kaistajärjestelyjen takia. Keskustaan kunnon pyörätiet. Puistot ja vesialueet pidetään siisteinä. Roskia poimivat kaikki ja siisteyslupauksia kysytään jo kun Tampereelle muuttaa . Palkitaan ihmisiä jotka pitävät huolta ympäristöstä. Otetaan käyttöön nopeat laajakaistat ja langattomat verkot kaikille.Otetaan käyttöön uutta ympäristöystävällistä teknologiaa. Valoviikot Led valoilla. Pidetään huoli että Kaupin ulkoilualue säilyy. Kaupunki tarvitsee vihreät keuhkot. Taloudessa ollaan tar - Joukkoliikenteen kehittäminen (tärkeys: 88%, hajonta: 11, arvioinnit: 24) Joukkoliikennettä ja varsinkin yhteistyötä naapurikuntien kanssa tulisi kehittää. - Julkinen liikenne ympäristökunnista paremmaksi (tärkeys: 88%, hajonta: 14, arvioinnit: 24) Koska Tampereella asuminen kallista, joutuu muuttamaan ympäristökuntiin. Sieltä kulkeminen on taas vaikeaa ja suhteessa kallista! - Joukkoliikenteen kehittäminen (tärkeys: 88%, hajonta: 14, arvioinnit: 19) Bussiliikenne toimii nykyisin varsin hyvin. Sen tulevaisuus pitää turvata, mutta sen lisäksi tarvitaan raideliikenteen kehittämistä. - Polkupyöräily kunniaan (tärkeys: 88%, hajonta: 13, arvioinnit: 17) Kaupungin keskusta-alueella polkupyöräily on henkilöautoiluun verrattuna ympäristöystävällisempi, taloudellisempi, terveellisempi, hiljaisempi, hajuttomampi, luotettavampi sekä jopa turvallisempi ja nopeampi liikuntavaihtoehto jos vain keskustan pyörätieverkosta tehdään sujuva ja yhtenäinen. Siksi Tampereesta tulee Suomen paras paikka, jos täällä vain suositaan enemmän polkupyöräilyä. - Raideliikenteeseen perustuva joukkoliikenne bussien lisäksi (tärkeys: 88%, hajonta: 15, arvioinnit: 18) Linja-autoihin perustuvaa joukkoliikennettä tulee entisestään tukea ja kehittää. Sen tueksi tulee lisäksi tarjota raitioliikennettä sekä lähiraideliikennettä. Keskustan halki ja asutuksen kannalta keskeisiin suuntiin kaupunkia tulee rakentaa ratikkayhteydet. Lisäksi asutusta ja yritysalueita tulee jatkossa suunnata junaraiteiden varteen siten, että yhä suurempi joukko Tampereen ympäristön asukkaista pääsee kulkemaan Tampereelle junalla. - Kestävän kehityksen mallikaupunki (tärkeys: 88%, hajonta: 14, arvioinnit: 24) Vuonna 2020 Tampereella asuu 30 000 asukasta enemmän kuin nyt. Uusi asutus Tampereella keskittyy Vuoreksen jälkeen ns. "kantakaupungin" täydennysrakentamiseen: keskustaa jatketaan Ranta-Tampellan rakentamisen jälkeen etelään; Viinikan ratapihan sekä Hatanpään ja Nekalan teollisuusalueiden tilalle tulee keskustamaista rakentamista, eli asumista ja työpaikkoja sekaisin. Ratapihasta jää muistumaksi muutama sivuraide, joiden kautta citylogistiikan tavaravirrat voivat kulkeat Sarankulman Logistiikkakeskukselle. Keskustassa Amurin väljimpiä osia rakennetaan uudestaan keskustamaisemmaksi laadukkaalla arkkitehtuurilla. Kaikki uudisrakennukset ovat passiivienergiataloja. Aiempia rakennustyylejä arvostetaan; esim. 80-luvun viistetyt kulmat ja erkkerit ovat palanneet muotiin. Tampereen autoliikennehankkeet on pantu jäihin Rantaväylän tunnelin valmistuttua. Kaikki liikennehankkeet ovat kevyen ja julkisen liikenteen edistämistä, ja Tampereella pääseekin raitiovaunulla aina Vuoreksesta, Hervannasta ja Lentävänniemestä keskustaan ja väliin jääville työpaikka-alueille. Ratikkapysäkit ovat huippuarkkitehtuuria, eikä vaunua odotellessa tule kylmä. Rautateiden lähiliikenne on käynnistetty Nokian, Lempäälän ja Oriveden suuntiin ja vanhat asemanseudut ovat elpyneet. Esimerkiksi Vehmaisten asema on rakennettu uudestaan rautatieasemaksi lipunmyynteineen, posteineen ja kahviloineen vanhojen piirustusten ja perinnerakentamisen keinoin ja sen ympärillä - Bussiliikenteen kehittäminen (tärkeys: 88%, hajonta: 10, arvioinnit: 21) Koska Tampere keskusta sijaitsee kahden järven välisellä kannaksella, niin lähes kaikki bussireitit kohtaavat Keskustorilla. Täällä siis pääsee vaihtamaan bussia Keskustorilla sen enempää reittejä miettimättä. Netissä oleva reittiopas on tosin kätevä ja opastaa turistitkin oikeille reiteillä. Kuitenkin joku rengaslinjakin tarvitaan ja varsinkin keskustassa saisi kulkea bussi ympyrälinjaa niin, että voisi hypätä bussiin ja ajaa vaikka pari Sivu korttelia. Se houkuttelisi jättämään auton kotiin ainakin silloin, kun ellei tarvitse kuljettaa taravaa. Ongelmana 14 / 379 tietenkin on se, että reiteillä pitää olla riittävästi matkustajia. Tähänkin on jo ratkaisu keksitty Länsinaapurissa, jossa kannattamattomia bussilinjoja tehtiin kokonaan ilmaisiksi. Sen jälkeen ovat lähes käyttämättömät
  • 15. maaseutulinjatkin olleet täysiä. Kun bussin käytöstä tehdään riittävän halpaa, niin kyllä tarpeeton autoilukin vähenee. Tämä on ympäristöinvestointi, mutta ratkaisee myös liikenne- ja pysäköintiongellmia. - Kattava bussiverkko (tärkeys: 87%, hajonta: 10, arvioinnit: 12) Julkisella liikenteellä tulisi olla mahdollisimman kattava verkosto niin, että niin pitkälle kuin mahdollista jokaisen kotikulmilta pääsisi kohtalaisin vuorovälein keskustaan. - Paikallista raideliikennettä suurista lähiöistä keskusta (tärkeys: 87%, hajonta: 14, arvioinnit: 22) Suurten asutuskeskittymien yhteyteen nopea raideliikenne- pikaratikka tai lättähattu (nimellä ei väliä)- esim. Hervannasta ja Vuoreksesta suoraan keskustaan. Oma linjasto, ei tukeuduta VR:n kaukoliikenteen vanhoihin rauteisiin. Myös tilavarauksia uusiin suuntiin, esim. Pirkkalasta ja Teiskosta järvien alitse keskustaan.Jotta 50- 100 sadan vuoden päästä voidaaan niitä toteuttaan. - Liikenneyhteydet, kaupungin siisteys ja viihtyvyys (tärkeys: 87%, hajonta: 11, arvioinnit: 21) Nämä kolme ovat yhteydessä kesksenään. Kaupunkiin tarvitaan hyvät liikenneyhteydet, hyvät viheralueet ja harrastusmahdollisuudet esim. lenkkeilypolut ja metsiä, jotta kaupunki pysyy viihtyisänä. - Parempi joukkoliikenne (tärkeys: 87%, hajonta: 15, arvioinnit: 16) Ratikka liikennöimään keskustaan ja keskustan lähisiin paikkoihin. - Julkisen liikenteen kehittäminen (tärkeys: 87%, hajonta: 13, arvioinnit: 24) Raide- ja muuta julkista liikennetta tulisi kehittää niin, että Tampereella ja sen lähikunnissa selviäisi kohtalaisen vaivattomasti vaikka ilman omaa autoa. Linja-autovuoroja ja -linjoja tulisi olla mahdollisimman monta. Myös lähijunavuoroja saisi lisätä. Raideliikenteessä tulisi yhteistyössä naapurikuntien kanssa palata vuosien takaiseen suuntaan ja pyrkiä pitkän aikavälin tavoitteena järjestämään junavuoroja pysähtymään esimerkiksi Sääksjärvellä ja muilla vanhoilla pikkuseisakkeilla. - Nykyiset radat pitää ottaa myös lähiliikenteen käyttö? (tärkeys: 87%, hajonta: 14, arvioinnit: 13) Otetaan mallia vaikka Espoosta, jossa kaukojunien kanssa samoille linjoille on otettu lähijunat. Ne ovat todella nopea, miellyttävä ja suosittu kulkuväline. Esimerkiksi Massukylässä on vanha asema, joka varmasti olisi suosittu työmatkalaisten käytössä (Janka, Ristinarkku, Hakametsä, Takahuhti, Messukylä), jos vaan juna siinä pysähtyisi. Eikös sama rata vie lähelle Holvastia ja Kangasalaa - sieltä on paljon työmatkaliikennettä, joka varmasti kiinnostaisi ihmisiä. Samoin Amurin, Pisapalan ja Lielahden asukkaat varmasti hyppäisivät junaan, jos ko. tarkoitukseen rakennettaisiin/kunnostettaisiin seisakkeet. En tiedä, miksi lähiliikennettä ei ole. Eikö kiskoille mahdu? Jos tunnelinkin rakentaminen on mahdollista, niin eikö kiskojen lisäämisen luulisi olevan vähintään yhtä helppoa. - Tehokas ja monipuolinen joukkoliikenne (tärkeys: 87%, hajonta: 13, arvioinnit: 20) Jo nykyisin hyvässä mallissa olevaa joukkoliikennettä tulee kehittää entisestään, niin että ihmiset pystyvät liikkumaan Tampereella vaivattomasti joutumatta turvautumaan oman auton käyttöön. Joukkoliikenteen sujuvuus tulee olla sujuvaa ja maksut tulee pitää alhaisina jotta joukkoliikenne on houkutteleva vaihtoehto. - Keskusta kävelijöille, pyöräilijöille ja joukkoliikente (tärkeys: 87%, hajonta: 17, arvioinnit: 17) Tampereen keskusta tulee pääosin rauhoittaa yksityisautoilulta. Keskustaan tulee silti päästä sujuvasti myös henkilöautoilla, mutta autot tulee keskustan alueella sijoittaa maan alle. Näin itse keskusta-alueesta saadaan viihtyisä ja nykyistä hiljaisempi alue, jossa kaupunkilaisten on helppo kävellä, tavata toisiaan, poiketa kaupoissa ja kahviloissa. - Joukkoliikenne sujuvammaksi koko seutukunnan alueella (tärkeys: 87%, hajonta: 12, arvioinnit: 33) - Tampereesta vihreä kaupunki (tärkeys: 87%, hajonta: 15, arvioinnit: 21) Vähennetään keskustan yksityisautoilua ja kannustetaan ihmisiä käyttämään muita matkustusmuotoja - Joukkoliikenteestä toimiva ja mielekäs liikennemuoto (tärkeys: 87%, hajonta: 14, arvioinnit: 28) Vuoteen 2020 mennessä joukkoliikenteen tulisi sisältää bussit, junat ja ratikka. Järkevät bussien vuorovälit ja Sivu reitit sekä hyvät kevyen liikenteen väylät kaikkialle kaupunkiin ovat ensimmäisiä askelia. Katuraitiovaunu voisi 15 / 379 tulla kuvioonmyöhemmin, kulkien aina TAYS:lta Pyynikille asti. Lisäksi lähijunaliikenne on toivottavasti järjestettävissä vuoteen 2020 mennessä.
  • 16. - Keskusta ihmisille (tärkeys: 87%, hajonta: 21, arvioinnit: 19) Kaupungin keskustaa tulisi kehittää siten, että sinne on hyvä mennä ja että siellä viihtyy: - erilaisia toimintoja ja tapahtumia - helppo mennä julkisilla kulkuvälineillä ja kävellen/pyörällä - Raitiotieverkosto toteutuksen alle (tärkeys: 87%, hajonta: 16, arvioinnit: 20) Tampereen raitiotieverkosto olisi saatava pikimmiten toteutuksen alle. Ratikkahankkeessa on neljä erittäin merkittävää seikkaa: 1. Raitiotien kalusto ja väylät ovat erittäin pitkäikäisiä. Lisäksi se on tehokas ja edullinen ylläpitää. Kustannuksien suhde käyttöikään, tehokkuuteen, houkuttelevuuteen ja ylläpitoon ovat eri joukkoliikennemuodoista paras. 2. Raitioverkostolla päästäisiin jo nykyisellään keskelle erittäin suuria ja yhä kasvavia matkustusmassojen alueita (Vuores-Hervanta-Hallila-Turtola/Muotiala-Kaleva-Tammela-Keskusta- Amuri-Pispala-Hyhky-Niemenranta-Li - elahti-Lentävänniemi). Näin ei valitettavasti ole nykyisten RHK:n raiteiden kohdalla (ajattelemattoman kaavoituksen johdosta). 3. Ratikka ei ole riippuvainen VR:sta, Ratahallintokeskuksesta ja monesta eri kunnasta, kuten lähijuna. 4. Pormestariohjelmassa on periaatepäätös ratikasta nyt viimein tehty. Tämä tarkoittaa sitä, että asiassa on viimein vahvaa omaa näyttöä ja pohjaa esittää hallituksen suuntaan. Aikaisemmin oli vain epäröiviä visioita, joilla ei tukieuroja tule. Mm. Espoon metro ja Vantaan kaupunkirata ovat jo valtion tuen taakseen saaneet - Tampereella (ja Turussa) tilanne täytyy olla sama. Valtio on viime vuosien puheissaan ollut myös hyvin raideliikennepainotteinen – tämä tulee näkymään ja silloin on asialla oltava ajoissa. 5. Taantuman aikana suurien yhteiskunnallisten rakennushankkeiden kustannukset ovat edullisia. Lisäksi niil - raideliikenteen kehittäminen nyt, eikä vasta 2025 (tärkeys: 87%, hajonta: 16, arvioinnit: 33) -toimiva, nopea raideliikenne keskustaan/keskustasta -jos toteutus maanpäällinen raideliikenne, niin autot ja bussit pois kaduilta, kadut vain kevyelle liikenteelle ja raideliikenteelle -jos toteutus maan alla, niin maanalainen osuus särkänniemestä aina kalevaan. yhteys pysäkeiltä suoraan liikekeskuksiin ja suuriin kohteisiin -runkolinja Hervanta-keskusta-Tesoma/Lentävänniemi -raidelinjasto mahdollistaa auto ja bussiliikenteen vähentämisen ydinkeskustassa (enemmän tilaa Ihmisille, vähemmän autoille) - Kattava pyörätieverkosto (tärkeys: 87%, hajonta: 16, arvioinnit: 22) Joka puolella kaupunkia (myös keskustassa) on voitava kulkea turvallisesti polkupyörällä, sillä ihmiset eivät vaihda omasta autosta polkupyörään jos se on hiukankin hankalempaa kuin autolla kulkeminen. - Lähijunaliikenne-raiteet käyttöön ja huomioidaan kaavoit (tärkeys: 87%, hajonta: 14, arvioinnit: 25) Hyödynnetään ja laitetaan kaavoituksen painopisteeksi lähijunaliikenteen kehittäminen valmiille raiteille tai rakentamalla esim Pirkkalan lentokentän suuntaan raide. Keskitetään esim. asuntotuotantoa jatkossa asemien lähelle. Luovutaan Nurmi-Sorilan rakentamisesta tässä vaiheessa ja suunnitellaan ehjää kaupunkirakennetta jossa hyädynnetään rataverkkoa ja täydennysrakentamista. - Kevyenliikenteen olosuhteiden parantaminen (tärkeys: 87%, hajonta: 15, arvioinnit: 14) Tampereen keskustaan tulee toteuttaa kattava ja yhtenäinen polkupyörätieverkosto. Asuntoalueilla kevyenliikenteen verkkoa tulee tihentää ja yhtenäistää. - Raideliikennettä aloitettava kehittämään jo 2010 luvulla (tärkeys: 87%, hajonta: 17, arvioinnit: 23) Raideliikenne on saatava Tampereelle jo ennen 2020 lukua. Julkista liikennettä on muutenkin kehitettävä ja suosittava yksityisen liikenteen kustannuksella. Liikennelaitoksen tulevaisuus turvattava. - Liikenteen ympäristöhaasteisiin kannattaa sopeutua etuajas (tärkeys: 87%, hajonta: 14, arvioinnit: 23) Hyvä kaupunki ei voi vuonna 2020 perustua laajamittaiseen bensiiniautoiluun. Sähköautot ovat jonkinlainen lupaus, mutta liian epämääräinen eivätkä poista perusongelmaa eli ruuhkaantumista. Näköpiirissä on että tulevaisuudessa yhteiskunnan täytyy sopeutua kuluttamaan vähemmän energiaa, ja tämä sujuu kivuttomammin jos etunojassa panostetaan ratkaisuihin, jotka tukevat energiatehokkuutta. Sähkökäyttöinen raidejoukkoliikenne (ennen kaikkea raitiotie kaupungin sisällä, mahdollisesti myös seudullinen lähijuna) liikenteen runkona palvele tätä tarkoitusta hyvin ja lisäksi jäljelle jäävät bussilinjat tulisi konvertoida akku- tai trolleybusseilla liikennöitäviksi. - joukkoliikenteen maksut kohtuullisena (tärkeys: 87%, hajonta: 10, arvioinnit: 31) Sivu 2 euroa on sopiva hinta bussilipusta ja vaihto-oikeus tulee säilyttää 16 / 379
  • 17. - Pirkanmaan raideliikenteen kehittäminen (tärkeys: 87%, hajonta: 17, arvioinnit: 20) Tampereen kaupunki on painoarvoltaan merkittävä toimija, jolla on vaikustusvaltaa raideliikenteen kehittämiseksi Pirkanmaalla. Toimiva lähijunaliikenne ja ratojen parantaminen Tampereen ympäristössä on ehdottoman tärkeää ajateltaessa tulevaisuuden Tampereen ydintalousaluetta, joka ulottuu lähes 100 km päähän Tampereen varsinaisista rajoista. Keskeisessä asemassa on aika, ei matka. Raidekapasiteetin lisäys mahdollistaa liikennöinnin 100 km säteelle Tampereesta hieman yli puolessa tunnissa. Tampereen tulee pystyä hyötymään pendelöinnistä ja ihmisistä, jotka työskentelevät Tampereella, mutta mahdollisesti asuvat muissa kunnissa. Näissä kunnissa on tilaa asukkaille, mutta ei välttämättä samalla tavoin työpaikkoja kuin Tampereella. Tampere ei voi kasvaa rajattomasti ja korkeakoulutetut perheelliset ihmiset haluavat usein omaa tilaa enemmän kuin Tampere voi tarjota kohtuullisella hinnalla. Raideliikenteen kehittäminen mahdollistaa työmatkailun kaukaakin ja kiinnittää Pirkanmaan kuntia ja kaupunkeja entistä voimakkaammin Tampereeseen, parantaen koko talousalueen kilpailumahdollisuuksia. - Raideliikennettä kehitettävä (tärkeys: 86%, hajonta: 16, arvioinnit: 23) Tampereella tulisi kehittää ympäryskuntiin ulottuvaa paikallisjunaliikennettä työmatkojen helpottamiseksi ja yksityisautoilun vähentämiseksi. Paikallisjunayhteydet voisivat ulottua esim. Ylöjärvelle, Nokialla, Lempäälään ja Kangasalle, tietysti matkan varrelle sopivin asuinalueiden välipysäkein. Liikennöinti voisi olla tiuhempaa aamuisin ja iltapäivisin. Seutulipun tulisi sitten käydä sekä busseihin että paikallisjunaan. Nykyisessäkin tilanteessa seutulippua voisi kehittää niin, että se kävisi myös nykyisiin junayhteyksiin esim. Nokia-Tampere ja Akaa-Lempäälä-Tampere -väleillä. - Lähiliikenne (tärkeys: 86%, hajonta: 11, arvioinnit: 20) Tuoreena tamperelaisena ja pitkän aikaa Helsingissä asuneena ihmetyttää lähiliikenteen heikkous. Monet ratkaisut olisi pitänyt tehdä jo kymmeniä vuosia sitten. Lisäraide pääradalle Ylöjärveltä Lempäälään, syöttöliikenne asemille busseilla malliin Helsingin VR:n lähijunat. Metrojakin on tämänkokoisissa kaupungeissa maailmalla esim. Lausanne. Yksi metrolinja Hervannasta länteen tai junanrata. Raitiotieverkosto keskustan alueella. Asun Lentävänniemessä, täällä ja Lielahden alueella asuu varmasti 5000 ihmistä. Busseja menee 10-20 minuutin välein. Valtavat kerrostalojen parkkipaikat ovat aamun jälkeen tyhjinä, ihmisten pitää mennä autoilla kun ei ole oikein muuta vaihtoehtoa. Toisin on Helsingissä, siellä julkinen liikenne on toimiva ja hyvä, ei tarvitse käyttää autoa muuta kuin ympäristöalueilla. Tuskastuttavaa odottelua, kun kaupungin läpi menee vain yksi pääväylä. - Tehokas joukkoliikenne (tärkeys: 86%, hajonta: 13, arvioinnit: 28) Bussin lisäksi tarvitaan ratikka ja lähijuna, jotta saadaan kattava, joustava ja nopea joukkoliikennejärjestelmä, joka on kilpailukykyinen autoliikenteen kanssa. TASE 2025-ehdotus on toteutettava mahdollisimman pian. Bussipysäkit ja ratikan ja lähijunien asemat tulee tehdä korkeatasoisiksi katoksineen, pyörä- ja autoparkkeineen, kioskeineen. - Joukkoliikenteen kehittäminen (tärkeys: 86%, hajonta: 16, arvioinnit: 16) Pikaraitiotie tai muu vastaavan joukkoliikennemuodon kehittäminen - Joukkoliikenteen suunnittelu jo kaavoitusvaiheessa (tärkeys: 86%, hajonta: 13, arvioinnit: 17) Joukkoliikenteen järjestämismahdollisuudet rajataan pitkälti jo kaavoitusvaiheessa, joten ne on silloin myös suunniteltava, jotta saadaan aikaiseksi järkevät reitit ja riittävän tiheät vuorovälit. - Junaliikenteen kehittäminen (tärkeys: 86%, hajonta: 15, arvioinnit: 25) Tampereella olisi hyvät mahdollisuuudet lähijunaliikenteen käyttöön. Ellei kaikkia pikkuasemia olisi ajan myötä hävitetty. Tampereella menee rata melkein joka suuntaan. Esimerkiksi Ruutama, Siitama, Suinula, Messukylä jne olisivat junalla hetken matkan päässä keskustasta, kun nyt hidas autolla kulku tekee niistä peräkyliä. Pääradan liikenne on tietenkin jo nyt niin ruuhkaista, ettei lähijunille riitä ratakapasiteettia. Siksi junaliikenteen hyödäntäminen edellyttää myös uusien raiteiden rakentamista. Kuitenkin pitkällä tähtäyksellä Tampereen kasvu ja ympäristönäkökohdat edellyttänevät myös muita joukkoliikenneratkaisuja kuin bussiliikenteen - Pyöräilyn edellytysten parantaminen tuo hyötyjä (tärkeys: 86%, hajonta: 20, arvioinnit: 21) Pyöräilyn edellytysten; sujuvat ja laadukkaat pyörätiet, pyöräparkit, pyöräkeskus jne. ,kohentaminen Sivu Tampereella tuo kaupungille etuja ja lisää kaupungin viihtyisyyttä. Pyöräilystä ei aiheudu meluhaittoja eikä 17 / 379 pakokaasupäästöjä. Ilman melua ja pakokaasun täyttämää hengitysilmaa myös Tampereen ydinkeskustasta saadaan viihtyisä ja houkutteleva. Lisäksi pyöräily on oivallista liikuntaa ja erityisesti hyötyliikuntaa, jolloin
  • 18. tamperelaiset pysyvät pitempään työkykyisinä ja virkeinä. Polkupyörä on pieni ja kevyt kulkuneuvo, joten niitä mahtuu yhden henkilöauton vaatimaan tilaan kymmenkunta. Polkupyörän peräkärryssä kulkevat isommatkin tavarat, joten kauppakierroksellekin polkupyörällä voi lähteä. - Joukkoliikenteen parantaminen (tärkeys: 86%, hajonta: 12, arvioinnit: 22) Tampereen houkuttelevuutta pitää lisätä panostamalla liikenteeseen. Pikaraitiotie muodostaa tässä olennaisen tekijän ja parantaa yksityisautoilumahdollisuuksia. - Liikenne sujuvaksi. Ratikka , lähijunaliikenne (tärkeys: 86%, hajonta: 15, arvioinnit: 24) - Paikallisliikenne toimivammaksi (tärkeys: 86%, hajonta: 9, arvioinnit: 19) Tampereella vasrsinkin ruuhka-aikaan lähiöiden bussiliikenteessä on ongelmia. Bussit kulkevat hitaasti ja ovat tupaten täynnä. Sujuva bussiliikenne on edellytys lähiöiden kasvulle tai etteivät ihmiet karkaa lähiöistä. Esimerkiksi Kangasalta, Nokialta ja Pirkkalasta bussit kulkevatsujuvammin Tampereelle kuin Tampereeen sisäisessä liikenteesännesä. Helposti lähiön ihmiset päättävät muuttaa mielummin lähikuntiin.Bussiliikenteeseen muutoksia tai sitten vaihtoehtoisesti muita joukkoliikennemuotoja. Raitiovaunu? Metro? - Joukkoliikenne (tärkeys: 86%, hajonta: 14, arvioinnit: 20) Kaupungin tulisi todella panostaa joukkoliikenteeseen niin, että ihmiset keskustaan mennessään valitsisivat mieluummin bussin tai vaikka pikaratikan oman auton sijasta. - Ilmastomuutos ja liikenne (tärkeys: 86%, hajonta: 12, arvioinnit: 28) Liikenteen prioriteetit kuntoon, jotta pystytään vastaamaan EU:n päästövähennystavoitteisiin. Päätös pikaratikasta ja yhtenäiset ja kattavat pyöräilyreitit (erityisesti keskusta-alue) kaikkialle kantakaupungin alueelle. Neliporrasperiaate kaiken liikennesuunnittelun lähtökohdaksi. Joukkoliikenteelle voimakasta taloudellista tukea. Kuopiosta voi ottaa mallia. Tehdään Tampereesta Suomen ilmastoystävällisin kaupunki! - Keskusta jalankulkijoille ja pyöräilijöille (tärkeys: 86%, hajonta: 17, arvioinnit: 19) Keskustan elävöittäminen edellyttää parkkipaikkoja ja -taloja kaupungin laitamille. Tällä hetkellä keskustaa hallitsevat henkilöautot. Jalankulkija joutuu joissakin valo-ohjatuissa risteyksissä jopa kulkemaan puolijuoksua ehtiäkseen yli, sillä autoilijat eivät odota, jalankulkija kyllä. - Toimiva joukkoliikenne! (tärkeys: 86%, hajonta: 14, arvioinnit: 28) Lähiöt tulisi yhdistää elinvoimaiseen keskustaan toimivalla pikaratikalla. Itselläni on erittäin hyvät kokemukset pikaratikasta mm. Dublinin kaupungista. Bussiliikenne on liian hidas epämukava vaihtoehto oman auton käytölle! Lähiöihin oma asema jonne hyvät pysäköinti mahdollisuudet niin autoille kuin polkupyörillekin, niin ainakin omalta osaltani loppuu autolla keskustaan ajaminen! - Joukkoliikenteen tehostaminen (tärkeys: 86%, hajonta: 11, arvioinnit: 36) Nykyään lähes kaikki linjat kulkevat keskustan kautta. Mielestäni kannattaisi selvittää olisiko mahdollista/tarpeellista perustaa ns. rengaslinjoja, jolloin paikasta A voisi päästä paikkaan B menemättä aina keskustan kautta. Matka-ajat nopeutuisivat ja turha matkustelu vähentyisi. - Joukkoliikenne (tärkeys: 86%, hajonta: 19, arvioinnit: 21) Joukkoliikenne niin helpoksi ja kattavaksi, ettei tule mieleenkään lähteä omalla autolla töihin tai kaupungille. Hyvä tarjonta - aikataulut - 7/24 - eri kulkumuotoja. Toisaalta yksityisautoilu 'hankalaksi', että joukkoliikenne kiinnostaa. Lähiöistä tai ympäristökunnista tuleville auto/pyöräparkit joukkoliikennepysäkille, mistä matka jatkuu joukkoliikenteellä. keskustaan yksityisautoilukielto. - Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kehittäminen (tärkeys: 86%, hajonta: 15, arvioinnit: 25) Kaupunkikuva, viihtyvyys ja asuinmukavuus paranee joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä kehittämällä ja yksityisautoilua rajoittamalla. Puistot ovat parempia kuin parkkihallit! Lisää näkemystä, paneutumista ja tietysti investointeja julkisen liikenteen ja kevyen liikenteen verkoston kehittämiseen tarvitaan. Hämeenkatu kävelykatuna olisi loistava pitkän tähtäimen tavoite. Työsuhdepolkupyörät kaikille kaupungin työntekijöille Sivu hyvänä esimerkkinä muille! 18 / 379
  • 19. - Paikallisen raideliikenteen aloittaminen (tärkeys: 86%, hajonta: 15, arvioinnit: 18) Paikallinen raideliikenne ainakin Herventaan, Ylöjärvelle ja Pirkkalaan tulee aloittaa mahdollisimman pian. Tämä tarkoittaa luonnollisesti ns. oikoradan kiirehtimistä, jotta ratakapasiteettia vapautuisi henkilöliikenteelle. Tutkimusten mukaan miehiä ei saa bussiin helposti, mutta juna kyllä käy. Siksi on oleellista parantaa raideliikennettä. Toinen hyvä syy keskittyä raideliikenteeseen on sen ekologisuus. Junien hiukkas- ja hiilipäästöt jäävät selvästi pienemmiksi kuin onnikoiden. Junaliikenteen kasvusta seuraisi myös Keskustorin ja Hämeenkadun selvä rauhoittuminen, kun autoliikenne vähenisi. - Joukkoliikenne (tärkeys: 86%, hajonta: 13, arvioinnit: 18) Joukkoliikenteen kehittäminen pitäsi tapahtua yhdessä VR:n kanssa. Jo olemassa olevaa raverkkoa pitää täydentää rinnakkaisraiteilla, jotta lähialueiden taajamia voidaan palvella lähijunilla. Onhan nykyiset raiteet jo neljään eri suuntaan, mutta kapasiteetti on vähissä. Lähijunista pitäisi vastata VR:n, koska sehän sen osaa ja saa tietenkin lipputulot. Kaupungin tehtävä on hoitaa syöttöliikenne sujuvasti. Pirkkalasta ja Lentävänniemestä voisi kesäaikaan olla tarjolla myös vesiliikennettä keskustaan, esim Alarantaan ja Mustalahteen. Aika monelle riittää lyhyt työmatka-aika keskustaan, jolla liikenne voisi olla kannattavaa. Pirkkalan ja Lentävänniemen lähtöpaikan pitää voida tavoittaa polkupyörällä. - Pyöräkaistat kuntoon (tärkeys: 86%, hajonta: 15, arvioinnit: 27) Tampereelle pitäisi ehdottomasti saada kunnollinen pyöräkaistaverkosto! Pidemmällä tähtäimellä se on kaikkien etu, sillä liikuntaa harrastavat ovat terveempiä sekä fyysisesti että henkisesti. Tämänhetkiset pyöräilymahdollisuudet esim työmatkapyöräilijöille ovat säälittävän huonot. - Joukkoliikennettä kehitettävä (tärkeys: 86%, hajonta: 14, arvioinnit: 15) Kaupungin toimivuutta ja kaupunkikuvan eheyttä saataisiin pidettyä hyvällä tasolla, jos joukkoliikenne sujuu. Tampereella työskentelevät eivät kaikki vain mahdu asumaan alle 5 km keskustasta omakotitalossa. Kaupunkialueen väljyys tulee säilyttää siten, ettei keskustan alueelle ja lähialueille rakenneta uusia teitä eikä omakoti- tai rivitaloalueita. Sen sijaan tulee mahdollistaa ihmisten työmatkat ja liikkuvuus joukkoliikenteella lähikunnista. - Lähiliikenteen tarjonta monipuolisemmaksi (tärkeys: 86%, hajonta: 13, arvioinnit: 15) Lisäraide junanradalle, raidetieverkosto, raitiovaunut. Lisärata Hervannasta TAYS:n kautta länteen. - Kävelykatuja, kevyen liikenteen väyliä (tärkeys: 86%, hajonta: 13, arvioinnit: 26) Kaupungin keskustaa pitää kehittää ihmisten eikä autojen liikkumisen ehdoilla. Autojen vähentäminen keskustasta antaa enemmän tilaa ihmisille ja heidän toiminnoilleen. Se myös rentouttaa tunnelmaa ja on turvallisempi. Stressittömässä ympäristössä saattaa kommunikoida ja havaita myös tuntemattoman ihmisen. Tällä hetkellä liikkuminen tapahtuu yksityisautojen ehdoilla. Monet kevyen liikenteen väylät ovat surkeassa kunnossa, epäkäytännöllisiä ja joskus jopa vaarllisia (esim. pyöräteiden poukkoilo tien yhdeltä puolelta toiselle puolelle). Vuonna 2020 lkeskustassa on helppoa ja turvallista liikua sekä jalan että pyörällä. Siellä pystyvät liikkumaan myös vammaiset ja vanhat, pikkulapset ja vanhemmat. Kaduilla ja toreilla on niin paljon tilaa, että ihmiset voivat jopa pysähtyä niille ja tyervehtiä toisiaan. - Luodan kevyen liikenteen keskusta (tärkeys: 86%, hajonta: 17, arvioinnit: 9) Parantamalla pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden edellytyksiä keskustassa liikkumiseen luodaan ruuhkattomampi, saasteettomampi ja elävämpi keskusta, jossa ihmiset viihtyvät. Hämeenkadusta tulisi tehdä joukkoliikennekatu, ja sen sivukaduista kävely- ja pyöräilykatuja. - Hämeenkatu joukkoliikenteelle ja kevyelle liikenteelle (tärkeys: 86%, hajonta: 19, arvioinnit: 20) Hämeenkadulla tulisi sallia vain joukkoliikenne, huoltoajo sekä kevyt liikenne. - Hyvä taloudenhoito, vastuullinen, välittävä, kehittyvä (tärkeys: 86%, hajonta: 9, arvioinnit: 11) Tampereen kaupunki huolehtii kaupungin taloudesta, resursseista, terveyden hoidosta, sosiaalipalveluista, opetuksesta ja kasvatuksesta, vanhusten ja perheiden palveluista sekä erityisryhmien palveluista, (erityispainopistealuuena: lapsiperheet, nuoret, opiskelijat ja ikäihmiset, työttömät ja yksinhuoltajat, )osaamisen kehittämisestä, työvoiman saatavuudesta, ympäristöstä, energiasta, tutkimuksesta ja Sivu kehityksestä, yritystoiminnasta ja sen mahdollisuuksista, liikenteestä, kaiken tavoitteena kuntalaisten 19 / 379 hyvinvointi. Koukkuniemen johtamista tarkistettava, tavoitteet ja resurssit sekä toimintatavat arvioitava ja välittömästi korjattava epäkohdat. Ei enää konsultteja kaupunkiin tätä arvioimaan, vaan vanhusasiamiehen
  • 20. vakanssi ja vanhusneuvoston asemaa on vahvistettava, apulaispormestarin tulee ottaa näiden asiantuntijoiden ääni huom.( Ikäihmisten palveluiden laatusuositus 2008). Lasten ja nuorten hyvinvoinnista huolehdittava= panostus tulevaisuuteen. Kiinnitettävä huomiota konkreettisesti köyhyydessä elävien: opiskelijoiden, työttömien ja yksinhuoltajien toimeentuloon ja perus- ja tukipalveluihin, neuvontaa ja ohjausta lisättävä, perustettava esim. perhetyön keskus ym, kaupunki voisi antaa näille alle minimitoimeentulon eläville esim. alennuksia bussilippuihin, virkistykseen, liikuntaan esim. uimahallilippuihin ym. ( opiskelijat, työttömät, yksinhuoltajat), Rantatien ja Lielahden liikenteen suunnitteluun kiinnitettävä erityistä huomiot - Lasten liikunta- ja harrastusmahdollisuudet (tärkeys: 86%, hajonta: 13, arvioinnit: 27) Lapsille pitäisi tarjota liikunta- ja harrastuspaikkoja, joissa he voivat harrastaa omaehtoisesti ilman esim. johonkin seuraan kuulumista. Jokaisessa kaupunginosassa tulisi olla tällaisia paikkoja niin, ettei harrastuksiin osallistuminen edellytä bussilla liikkumista tai vanhempien autokyytejä. Harrastamisen kynnys pitäisi saada mahdollisimman matalaksi. - Hämeenkadusta viihtyisä ja kaunis (tärkeys: 86%, hajonta: 14, arvioinnit: 23) Jätetään Hämeenkadulle vain yhdet autokaistat molempiin suuntiin, joita käyttäisivät bussit (ja taksit?). Eli yksityisautot ja niistä aiheutuvat ruuhkat, turhat saasteet ja melu pois. Niin saataisiin leveämpi tila pyöräilijöille ja kävelijöille. Mm. katuterassit, -kahvilat ja jätskikioskit voisivat levittäytyä paremmin nykyisille jalkakäytäville. Asiakkaatkin viihtyisivät näillä paremmin kun melun taso olisi alhaisempi yksityisautojen puuttuessa. Viihtyvyyttä voitaisiin lisätä mös uusilla istutuksilla. Kaupunki voisi vuokrata polkupyriä tai vaikka potkulautoja turisteille. Tämä olisi uusi hieno eurooppalainen Tampere! - Kevyen ja julkisen liikenteen renessanssi (tärkeys: 86%, hajonta: 15, arvioinnit: 25) Tulevaisuuden Tampereen vetonaula on elinvoimainen ja ihmiskasvoinen keskusta-alue. Keskustaan on helppo tulla esimerkiksi kävellen tai pyörällä ja kauempaa huokean ja toimivan julkisen liikenteen kyyditsemänä. Henkilöautot ohjataan pääosin kehäteiden kautta keskustan ohi, jotta keskustassa olisi mahdolisimman paljon tilaa ihmisille ja ajanvietolle. Henkiläautoilun vähentyessä myös Hämeenpuiston reunoilta sen arvo kuntalaisten ja vierailijoiden vapaa-ajan keitaana voidaan ottaa käyttöön. Nythän tämä Tampereen parhaisiin kuuluva miljöö mm. kirkkoineen ja pääkirjastoineen palvelee lähinnä läpi- ja kauttakulkuliikennettä. Kärjistäen, ihmiset kuluttavat palveluja ja tavaroita, autot kuluttavat tilaa ja bensaa. Keskustan kaupat sekä ravintolat ja muut ajanviettopaikat kukoistavat, koska tila on annettu takaisin ihmisten käyttöön. Kesällä vihreät ja talvella tyylillä valaistut puistot ja viheralueet keskustassa ja sen välittömässä läheisyydessä ovat kaupunkilaisten henkireikä. Yhteiset kaupunkitilat ja ajanvietemahdollisuudet lisäävät yhteenkuuluvuuden ja yhteisöllisyyden tunnetta. Tämä johtaa sosiaalisen pääoman kasaantumiseen, joka näkyy esim. taloudellisen toiminnan viriiliytenä ja aktiivisempana kansalaisuutena. - Kauniita viheralueita, järvien rannat virkistykseen (tärkeys: 86%, hajonta: 12, arvioinnit: 18) 2020 Tampere pitää edelleen huolta kauniista puistoistaan ja "rakentaa" Näsijärven ja Pyhäjärven rantoja yleiseen virkistyskäyttöön. Rantoja pitkin pääsee kävellen ja pyörällä. - Joukkoliikenne kuntoon (tärkeys: 85%, hajonta: 12, arvioinnit: 22) Tällä hetkellä Vehmainen-Holvasti-Leinola -alueelta ei pääse suoraan Pirkkalaan kuin henkilöautolla. Se onkin tehty houkuttelevan nopeaksi ja hienoksi ilmaston kustannuksella! Nyssellä on pakko mennä keskustan kautta. Satunnaista käyttäjää lippujen hinnat hirvittävät! Matkakortin kertamaksulla pitää voida kulkea 20 km:n matka töihin koko Pirkanmaan alueella kuntarajoista riippumatta! - Joukkoliikenteen tukeminen (tärkeys: 85%, hajonta: 13, arvioinnit: 21) Joukkoliikennettä olisi suosittava jatkossakin ja pidettävä sen hinnat kohtuullisina (myös opiskelijat huomioonottaen). Näin Tampere osoittaa myös tukevansa ympäristönsuojelua. - Lisää tukea joukkoliikenteelle (tärkeys: 85%, hajonta: 14, arvioinnit: 23) Joukkoliikneteen asiakasmaksuja tuettava voimaakkaammin, jotta matkaliput olisivat aidosti kilpailukykyuisiä henkilöautolle. Nyt liian kallista, ennemmin menen autolla kjuin bussilla. Nykyiset bussireiti Tampereella hyviä, mutta jatkossa reittejä kehitettävä ja uusia joukkoliikennemuotoja otettava käyttöön, esim. pikaratikka asukasmäärien kasvaessa ja kaupungin laajetessa. Sivu - Tampereesta kaupunkiseutu, jossa ei tarvita omaa autoa (tärkeys: 85%, hajonta: 16, arvioinnit: 15) 20 / 379 Tampereella tulisi päästä liikkumaan ilman autoa kohtuuhintaan, helposti ja nopeasti muutenkin kuin Hallilasta Keskustorille. Omassa visiossani nopeat raidelinjat yhdistävät kehyskunnat sekä säteittäin Tampereen
  • 21. keskustaan, että kehänä toisiinsa. Tässä tekstissä Hervantaa ja Ruskoa käsitellään kehyskuntina. Raitiotiepysäkit/asemat lisäävät alueelisten keskusten vetovoimaa ja palveluita, vähentäen näin pitkien ostos-, yms. matkojen tarvetta. Syöttöliikenteessä asema on välietappi, ei päätepiste, mikä parantaa suuremman alueen sisäistä joukkoliikennettä. Kehärata voisi toimia ns. pikaratana, jolloin sen ei tarvitse ulottua kaupunkien keskustoihin, vaan se ylittäisi tai alittaisi säteittäisradat. Liittymäkohdissa ei valtaosin tulisi olla tarvetta lippuautomaattia ja vessaa kummemmille palveluille, koska se ei kuulu niiden funktioon, joka on nopea vaihto tiheämmällä vuorovälillä llikennöiville linjoille. Kehäradan yksi mahdollinen linja on mukailla 3- tietä tietyin poikkeuksin, koska asuinalueella suurinopeuksinen liikennöinti ei ole turvallisuussyistä mahdollista. Pyöräparkit asemien yhteydessä olisivat lämmitettyjä ja turvallisia, ja Tampereen ydinkeskustassa toimisi lainapyörien verkko, josta saisi bussilipulla ilmaiseksi käyttöön pyörän, jonka voisi palauttaa mihin tahansa pisteeseen. Bussilipun käytöllä estettäisiin pyörien heitteillejättöä, varastamista ja parkit pidettäisiin turvallisina - Liikenteen päästöjen vähentäminen (tärkeys: 85%, hajonta: 15, arvioinnit: 22) Joukkoliikenteen kulkuneuvot, bussit ja taksit sähköllä tai kaasulla toimiviksi. Etuja ekologisillle yksityisautoille tymatkaliikenteessä, esim. reilu verovähennys. - Hämeenkadun liikenne kuriin (tärkeys: 85%, hajonta: 18, arvioinnit: 32) Hämeenkatu joukkoliikenteelle ja kevyelle liikenteelle. Tällöin terassit houkuttelevat enemmän ja ilmansaasteet vähenee. "Suurkaupungissa" ei joka paikkaan kuulu henkilöautolla päästä - Raideliikenne käyttöön Tampereen seudulla (tärkeys: 85%, hajonta: 17, arvioinnit: 15) Tampereella ja koko seudulla tulle ottaa myös raideliikenne käyttöön. Raideliikenteen tulee perustua kaupunkialueella katuratikkaan ja työssäkäyntialueella lähijunaliikenteeseen. - Liikenneratkaisut ekologiselle pohjalle (tärkeys: 85%, hajonta: 16, arvioinnit: 26) Olen usein tullut siihen lopputulokseen, että henkilöautoa ajavat henkilöt ovat rattinsa takana kaikkein kiukkuisinta väkeä - milloin liikennevalot, milloin muut autoilijat tai jalankulkijat ovat syypäitä siihen, että kaikki menee pieleen. Se, että autoilija joutuu odottamaan kolmekymmentä sekuntia liikennevaloissa, voi olla sillä hetkellä maailman kamalin asia. On myös surullista katsoa sitä, kuinka iltapäivän ruuhkassa kymmenet autot jonottavat paikallaan ja jokaisessa autossa on yksi henkilö. Jos suurin osa autoilijoista kulkisi bussilla tai polkupyörillä, ei näitä kiukkuisia jonoja enää näkyisi. Yhä useampi autoilija pitäisi houkutella käyttämään julkisia liikennevälineitä tai kevyttä liikennettä. Tässä pitäisi pystyä vaikuttamaan autoilijoiden korvien väliin, sillä todella moni autoilija käyttää autoa vain tavan vuoksi tai siksi, että he kokevat sen olevan ainoa oikea liikkumistapa, vaikka vaihtoehdot eivät oikeasti olisikaan erityisen hankalia. Joukkoliikennettä tulisi siis kehittää houkuttelevaksi. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että lippujen hinnat eivät saa olla korkeat minkä lisäksi reittien pitää olla monipuoliset. Työnantajia pitäisi saada entistä enemmän saada houkuttelemaan työntekijöitään käyttämään joukkoliikennettä, esimerkiksi palkitsemalla ne työntekijät, jotka käyttävät työmatkoissaan kevyttä tai joukkoliikennettä. Toisaalta myös kaupunki voisi palkita ne ty - Raiteta pitkin torille, puistoon ja ihmisten pariin (tärkeys: 85%, hajonta: 17, arvioinnit: 26) Tamperetta pitää kehittää kokonaisena kaupunkirakenteena, eli keskustan elävöittämisen pitää tarkoittaa muuta kun sitä, että kilpailaan kehäteiden kanssa kauppakeskusten vetävyydestä ja parkkipaikoista. Keskusta on keskusta, ja sen pitää olla koko kaupunkin keskusta. Tähän liittyen, raideliikenne, raideliikenne, raideliikenne. Se on ainoa oikea tulevaisuuden vaihtoehto. Keskustan luonnollisin kehityssuunta on se, että sinne saadaan lisää asukkaita. Paitsi uusien alueiden käyttöönotto (Tampella, Ratina yms.) pitää jo olemassaolevaa kaupunkia kehittää enemmän kaupunkimaisempaan suuntaan. Tampere on täynnä täydentämättömiä kortteleitä, vajaita kohtia 60-luvun blokkitalojen seurauksena. Sisäpihat on saatava korttelin asukkaiden käyttöön, eikä autojen. Tampereen keskustan siäpihoilla on paljon tilaa kaupunkirivitaloille, kaupunkiomakotitaloille ja uusille kerrostaloille. Katsokaa ilmakuvia! Kun keskustassa on ihmisiä tarpeeksi, on pienillekin putiikeille ja palveluille sitä luonnollista kuluttajakuntaa. Hämeenpuisto pitää löytää uudelleen - sen molempiin päihin on saatava vetävä akseli, ja olemassaolevia kiintopisteitä (TTT, kirjaston kohta) kehitetään ravintolatoiminnalla yms. Torit voitaisiin päivittää. Maailma muuttuu. Purkamiseen on puututtava äärimmäisen kriittisesti. Vanhat rakennukset ovat sitä historiaa, jota ei saada takaisin kun ne puretaan. Jokaisella uudella alueella oleva vanha, pienikin - Keskusta kevyelle liikenteelle (tärkeys: 85%, hajonta: 16, arvioinnit: 16) Sivu Kuinka paljon helpompaa jo nyt on mennä keskustaan bussilla tai pyörällä kuin omalla autolla. Hämeenkadulla 21 / 379 pyöräily talvisaikaan pelottaa. Olisipa hienoa, jos koko keskusta olisi kevyen liikenteen aluetta, ja autoille parkit sivumpana, josta sitten ratikalla pyrähtäisi helposti keskustaan!
  • 22. - Tampereesta pyöräilykaupunki (tärkeys: 85%, hajonta: 17, arvioinnit: 23) Tampereella polkupyörän käyttöaste on 9%, kun se pohjoisessa Oulussakin on 20%. Sujuvat, turvalliset ja ympäri vuoden käytössä olevat pyörätiet keskustassa tekevät pyöräilystä houkuttelevan vaihtoehdon ja vähentävät näin melu- ja saastehaittoja sekä lisäävät tamperelaisten hyvinvointia. Pyörätiet myös Hämeenkadulle. - Joukkoliikenteen ja kävelykatukeskustan kehittäminen (tärkeys: 85%, hajonta: 15, arvioinnit: 18) Jokin raideliikennevaihtoehto bussien lisäksi käyttöön. Kapasiteetin lisääntymisen lisäksi jokin persoonallinen raideliikenteen vaihtoehto (pikaratikka, raitiovaunut jne.) tuo kaupunkikuvaan urbaania ilmettä. Erottaudutaan Turusta, jossa ei ole kuin busseja :) - Tilaa ihmisille (tärkeys: 85%, hajonta: 16, arvioinnit: 19) Tampereen kaupunkisuunnittelua on hallinnut autoilun mahdollistaminen. Soisin Tampereen olevan ihmisystävällinen kaupunki, jossa kävelijät ja pyöräilijät olisi otettu kunnolla huomioon. Liikkumiseen jalkojaan käyttävät tekevät palveluksen kaikille torjumalla ilmastonmuutosta, eikä näille ihmisille suoda yhtään helpotusta tähän. Myös talvipyöräilyn pitäisi onnistua Hämeenkadulla. Tämä ei tietenkään tarkoita, että liikuntavammaisten tulisi kärsiä - aivan liian usein kuitenkin täysin liikuntakykyiset puolustelevat omaa autoiluaan sillä, että autoilu tulee mahdollistaa liikuntavammaisille. - Julkisen liikenteen kehittäminen (tärkeys: 85%, hajonta: 15, arvioinnit: 18) Niin kauan kun vuorotiheyksiä harvennetaan ja linjoja yhdistellään, ei yksityisautoilijoita saada julkisen liikenteen käyttäjiksi. Y-vuorot takaisin käyttöön, lisää räätälöityjä työpaikka yhteyksiä! Näin ratkaistaisiine esim. rantatien ongelmat. Pelkät bussikaistat ja -etuisuudet eivät riitä, niitä hyödyntämässä pitää olla riittävä määrä linja-autoja! - Joukkoliikenne (tärkeys: 85%, hajonta: 19, arvioinnit: 21) Joukkoliikenne käyttäjille halvemmaksi. - Joukkoliikenne on Tampereella Suomen parhaiten järjestetty (tärkeys: 85%, hajonta: 22, arvioinnit: 12) - Yksityisautoilu on huomattavasti pienentynyt vuoteen 2020 (tärkeys: 85%, hajonta: 18, arvioinnit: 16) - Pyörätiet: Pikaratikka: Keskustan/matkailu: (tärkeys: 85%, hajonta: 19, arvioinnit: 24) Pyörätiet: Tampereesta pitää tehdä entistä vetovoimaisempi kaupunki. Omien asukkaiden liikkumisen edistämisen lisäksi myös kaupungissa vierailevat turistit arvostavat varmasti joustavaa liikennöintiä paitsi yksityisautoilla ja julkisilla kulkuneuvoilla, myös polkupyörillä. Viitaten lähes saman kokoiseen kaupunkiin, Salzburgiin, jossa on jopa 180 km pyöräteitä, Tampereella pitäisi tehdä pyörillä liikennöinti joustavaksi ja helpoksi. Se ei vaadi välttämättä suuria muutoksia ja investointeja, vaan selväsi eroteltuja ja toimivia pyöräkaistoja olemassa oleville jalankulkuväylille. Lisäksi pyöräparkit ja pyörävuokraus näkyvälle paikalle. Pikaratikka: Jollain tavalla julkiset kulkumahdollisuudet keskustassa ja yhteydet lähikuntiin ja eri kaupunginosiin joustaviksi ja nopeiksi. Esim. Ylöjärven ja Tampereen välinen liikennöinti julkisilla kulkuvälineillä on hankalaa. Pikaratikka-tyyppinen systeemi pitää saada toimimaan, jotta pienennetään päästöjä sekä liikenneruuhkia ja helpotetaan ihmisten kulkemista ja työn tekoa. Keskustan elävyys: Kaupungin keskusta pitäisi saada entistä viihtyisämmäksi ja kauniimmaksi. Paljon elämää, toreja, myymälöitä, kulttuuria ja vapaa-ajan viettomahdollisuuksia aivan kaupungin keskustaan. Matkailun kehittämiseen olisi satsattava. Yhteistyössä matkailun ja sen markkinoinnin toimijoiden kanssa olisi tehtävä yksityiskohtainen ja kattava tavoitteellinen suunnitelma ja toteutus Tamper - Joukkoliikenteen houkuttelevuuden lisääminen (tärkeys: 85%, hajonta: 15, arvioinnit: 25) Bussilippujen hinnat eivät saa ainakaan nousta enää. Joukkoliikenteen käyttöä pitää suosia paitsi ruuhkien vähentämisen niin yleisten ilmastotalkoiden vuoksi. Joukkoliikenne on yleisesti melko toimivaa, tosin itse keskustan alueella asuvana en osaa yhteyksiä kauemmas arvioida. - Rollikat ja ratikat tähän kaupunkiin! (tärkeys: 85%, hajonta: 16, arvioinnit: 21) Tampereen joukkoliikenteen tulisi tulevaisuudessa perustua duoraitiovaunujen muodostamaan Sivu runkoverkostoon, joka ulottuisi rautateitä pitkin aina naapurikaupunkeihin asti. Runkobussilinjat (joita ratikalla 22 / 379 ei voi/kannata korvata) muutettaisiin johdinautolinjoiksi, elikkä vanhat tutut rollikat palaisivat katukuvaan ratikoiden kera. Jäljelle jäävän fossiilisilla polttoaineilla toimivan bussiliikenteen päästöjä ja ajokustannuksia
  • 23. tiputettaisiin hybridibussien avulla. VR:n kanssa aloitettaisiin tunnin välein kulkevat taajamajunavuorot Helsinkiin. Lisäksi taajamajunat parin tunnin välein Poriin/Raumalle ja kolmen tunnin välein Haapamäelle/Mänttään. Lisäksi rakennettaisiin uusi rautatiesema Lielahteen, kohtaan jossa rata haarautuu Poriin ja pohjanmaalle. Tällaisen ns. keskisen Euroopan tasoiseen joukkoliikenteen verkostoon tarvitaan ehdottomasti ulkomaista konsultointia. Apua voisi kysyä joukkoliikenteen malliesimerkeiltä: Karlsruhe, Freiburg, Saarbrücken, Strasbourg, Lyon ym.... - Kestävä kehitys - otetaan huomioon kaikessa päätöksest (tärkeys: 85%, hajonta: 16, arvioinnit: 20) Sitoudutaan Aalborgin sitoumuksiin ja infotaan niin kuntalaisia, päättäjiä kuin palvelujen tarjoajia kunta/yksityinen/kolmas sektori . Tarkastellaan kaikissa toimissa niin hankinnoissa, palvelujen ostossa ensinnä sitä, että kestävän kehityksen asiat toteutuvat. Tampereen Ateria hankkii lähiruokaa entistä enemmän ja palvelee päiväkoteja ja kouluja lähikeittiöperiaatteella jotta kuljetuksia saadaan vähennettyä. Kaupungin ympäristö- ja luontoarvot ovat päätöksenteon pohjalla. Lisätään joukkoliikennetukea jotta lippujen hinnat eivät nouse . - Pitkän tunnelin rahat järkevämpään käyttöön (tärkeys: 85%, hajonta: 16, arvioinnit: 18) Pitkä tunneli on järjetön, koska siihenhän ei saada liittymiä ja kustannukset ovat pois muusta rakentamisesta. - Pikaisia ratkaisuja liikennekeskusteluun (tärkeys: 85%, hajonta: 14, arvioinnit: 15) jahkailu ei auta vaan jonkun on otettava johto ja tehdä rohkeita päätöksiä. Olivat päätökset mitä hyvänsä, kaikki eivät tule olemaan tyytyyväsiä ja sitten on ne ammattivalittajat erikseen. Joukkoliikenteeseen on panostettava ja bussien lisääminen ei sinänsä tule vähentämään liikennettä. Toimiva raideliikennne (paikallisjunaliikenne) Nokialta/Ylöjärveltä Lempäälään ja Kangasalle olisi pikaisesti ratkaistu jo olemassa olevillakin raiteilla. Riittävästi pysäkkejä matkalle, eli paluuu vanhaanaikaan kun esim Kalkustakin pääsi junalla kaupungille. Julkisen liikenteen hinnoitteluun tulisi myös kiinnittää huomiota. Raitioliikenteen kehittelyä pitäisi vauhdittaa käytännön tasolla ja lakata haaskaamasta rahaa tutkimuksiin. Tuntuu, että päättävissä elimissä ei ole riittävän rohkeita ja ammattitaitoisia, jotta tärkeitä asioita saataisiin konkretisoitua. Rantatien tunnelisuunnitelma on suorastaan huvittava. Liikenteelle siitä ei ole mitään vastaavaa hyötyä. Kysessää ion lähinnä kaupungin oman edun tavoittelu kalliiden tonttien kaupoilla. Jos raideliikenne saadaan kuntoon sekä lähiliikennne, että kaupungin sisäinen ja se osataan markkinoida käyttäjille hyvin, niin tunnellia ei tarvita. - Vauva tai vaari - Tampere on sinua varten (tärkeys: 85%, hajonta: 15, arvioinnit: 13) Pienille lapsille riittää hoitopaikkoja. Vanhemmat voivat valita mieleisen hoitomuodon. Lapset pääsevät lähikouluun. Koulut ovat kunnossa, siellä on turvallista ja erilaiset oppijat saavat oikeanlaista opetusta. Erityislapsista pidetään huolta ja heille taataan koulupaikkoja erityiskouluissa. Nuoret saavat töitä ja pääsevät jatko-opintoihin. Työttömyys on erittäin alhaalla. Vanhukset hoidetaan mahdollisimman pitkään kotona. Joukkoliikenne toimii ja pysyy edullisena. Tieliikenneverkosta pidetään huolta. Vanhoja rakennuksia kunnostetaan. Virkistysalueet ja metsät säilytetään. Opiskelu- ja harrastusmahdollisuudet ovat hyvät. - Kaupunkijuna (tärkeys: 85%, hajonta: 16, arvioinnit: 25) Kaupunkijuna olisi nopeampi, ympäristöystävällisempi ja kätevämpi kuin linja-autot. Vähentäisi toivottavasti yksityisautoilua ja ruuhkia. - Yhteisöllisyys keskiöön suunnittelussa (tärkeys: 85%, hajonta: 14, arvioinnit: 16) - Panostetaan yhteisöllisyyttä edistävään rakentamiseen (talonyhtiön saunat ja yhteiset sosiaalitilat kunniaan) - Keskusta kevyelle liikenteelle ja ratikoille, autot pois Hämeenkadulta - Entistä nopeampi junayhteys Helsinkiin jotta asuminen Tampereella ja työskentely pääkaupunkiseudulla mahdollistuisi - Luodaan kaupunkiin olohuoneita jotka mahdollistavat ei-kaupallisen kohtaamiseen myös kylmään ja pimeään aikaan - Panostetaan tasa-arvoisuuteen ja syrjäytymisen ehkäisyyn esimerkiksi varmistamalla, että kunnalliset peruspalvelut ovat laadukkaita. - - Liikkumisen helppous (tärkeys: 85%, hajonta: 11, arvioinnit: 21) Tampere on Suomessa keskeisellä paikalla liikkumisen kannalta. Tampereelle tulemisen/lähtemisen ja läpikulkumatkailun tulee olla helpoa ja joustavaa. Siksi Tamperelainen matkailu tulis keskittää rautatien kylkeen josta luodaan helpot linja-auto yhteydet sekä ulkopaikkakuntii kuin Tampereen sisälläkin. Lija-auton lisäksi on sytä kartoittaa vakavasti kaupungin/ympäristökuntien sisäinen raideliikennevaihtoehto. Kun helpon Sivu saapumisen tueksi kehitetän laadukkaat kulttuuri/urheilu/taide tapahtumat ja infrastruktuuri on Tamereella 23 / 379 mahdollisuus kehitty entistäkin kiehtovammaksi kaupungiksi.
  • 24. - Kevyt liikenne mahdollistettava keskustassa (tärkeys: 85%, hajonta: 14, arvioinnit: 30) Tampereen keskustasta pitäisi pyrkiä tekemään mahdollisimman hyvä paikka liikkua ilman autoa. Sen vuoksi varsinkin pyöräteitä olisi hyvä lisätä Hämeenkadulle ja Itsenäisyydenkadulle. - Pyöräily helpommaksi! (tärkeys: 85%, hajonta: 13, arvioinnit: 24) Tällä hetkellä keskustaan on hankala tulla pyörällä, koska pyöräteitä on niukasti. Myöskään polkypyöräparkkeja ei ole riittävästi. - Polkupyörälläkin pitäisi pystyä liikkumaan... (tärkeys: 85%, hajonta: 17, arvioinnit: 28) Ehdotukseni olisi, että päättäjät ottaisivat Tampereen huonon pyörätie tilanteen huomioon, kun aloittavat suunnittelemaan parannuksia kaupunkikuvaan. Pyörätiet ovat paikoitellen todella surkeassa kunnossa ja jos itse tie sattuu olemaan hyvä, niin yleensä katukivetys on yleensä aivan liian korkea (huomioikaa myös rollaattoreilla liikkuvat vanhukset). Mm. suurin osa opiskelijoitsta kulkee pyörällä ja voisin työssäkäyvän väestön nykyterveydentilan perusteella suositella samaa monille muillekin. Autoilla liikkuminen Tampereella on helppoa, miksei siis pyörälläkin voisi päästä helposti paikasta toiseen. - Elävä keskusta. (tärkeys: 85%, hajonta: 13, arvioinnit: 28) Keskustorin alue ykstityisautottomaksi tai ainakin ruuhka verolliseksi, vain bussiliikenne sallittaisiin. Täten keskustorin alue olisi enemmän jalan kulkeville ja tori aluehan on laaja joten siitä varmasti hyvällä suunnittelulla voitaisiin tehdä miellyttävä/hyvännäköinen paikka josta turistitkin kertoisivat vielä kotonaan kuinka mahtava paikka Tampereen ydinkeskusta on. - Toimiva bussiliikenne (tärkeys: 85%, hajonta: 12, arvioinnit: 31) suunnitellaan aikatauluja niin että asukkaiden valittaessa oma autro vai bussi niin valitaan kulkuvälineeksi bussi.Polittaisliikennettä lisätään ja bussilipun hinta kohtuullinen. - Tampereen ydinalueen katu- ja jalkakäytävät "Euro"-kuntoo (tärkeys: 85%, hajonta: 16, arvioinnit: 15) Tampereen keskustan nykyinen infrastruktuuri liikennejärjestelyjen osalta on eri käyttäjätahojen kannalta absurdi. On suunniteltava ja toteutettava luova ratkaisu siten, että moottoriajoneuvoliikenteelle, pyöräilijöille ja jalankulkijoille on todelliset kulkutiet. Ei lapsellisia "liitumerkintöjä" vaan asiat kuntoon aikuisten oikeasti. On mietittävä kokonaisratkaisu, millä esim. Hämeenkadun kokonaisleveys jalkakäytävineen saadaan optimaaliseen käyttöön ( jalankulkijoiden osuus, puusto, autot ). Erinäiset turhat esteet pois ja suunnittelijoiden hihat heilumaan. Pyöräily nykyisellä tavalla ei voi olla mikään ratkaisu. Jalankulkijoille on tehtävä matalalla erotta- jalla pyöräilijöistä erottuva kaista kulkea. Pyöräilijät voidaan erottaa moottoriajoneuvoliikenteestä muuttamalla puiden " asemointi " siten, että ne erottavat m-liikenteen ja pyöräilijät toisistaan. Suunnittelu on ongelmallinen, mutta ei luovasta Tampereesta puhuttaessa mahdoton. Tietyt Hämeenkadun poikittaiskadut ( kuten Tuomiokirkonkatu ) tulee samalla saattaa Stockmannin kulman ohelle laajemminkin ( aiempien suunnitelmien mukaisesti ) kävelykaduksi aina Suvantokatuun saakka. Sitä ei saa enää yksittäinen ravintoloitsija estää.Päinvastoin. Järjestely saattaisi olla hänenkin pihvipaikkansa edun mukaista. Kolmanneksi. Naistenlahden voimala tulee ajaa alas seuraavien kymmenen vuoden aikana ja rakentaa ( lienee suunnitelmissa ) nykyajan tiukoin ympäristövaatim - Ympäristö (tärkeys: 85%, hajonta: 17, arvioinnit: 22) Tampereella on kaikki edellytykset parhaaseen ympäristöön, joka on puhdas, kaunis, viihtyisä ja lähellä kaupunkilaista. Ei pilata liikkumismahdollisuuksia ja puistoympäristöä megalomaanisilla hallihankkeilla, vaan jätetään kaupunkiin vihreää. Joukkoliikenteen toimivuus vähentää melu- ja muuta saastetta keskustasta. - Keskusta on ihmisille, ei autoille (tärkeys: 85%, hajonta: 17, arvioinnit: 27) Keskusta on autoton. Vain bussit, taksit, invalidien autot sekä tavarantoimittajat saavat ajaa. Joukkoliikenne on ilmaista. Puistoja joissa aktiviteettjä lapsille ja aikuisille, katukahviloita, terasseja, katumusiikkia, teatteriesityksiä. Puita ja kukkaistutuksia. Toimivia roskakoreja tarpeeksi. Roskaamiseta ja kaduille räkimisestä kunnon sakko, alaikäiset syljeskelijät ämpärin ja harjan kanssa pesemään omansa ja muidenkin sotkut. Jalkakäytävien ja katujen väliset kynnykset poistettu tai luiskattu. Pyörille omat kaistat keskustaan. Muuallekin kaupunkiin kunnollisia ja hyvinhoidettuja pyöräteitä lisää. Lisää puhtaanapitoa ja maisemanhoitoa. Risukot roskat, vanhat autonjämät ym pois pihoilta ja parkkipaikoilta. Roskaamisesta kunnon sakko tai värikäs Sivu liivi päälle ja siivoomaan yleisiä paikkoja. Esim omakotitalojen omistajien pidettävä pihansa siistinä, ei enää 24 / 379 rakennusjätekasoja, autonromuja, jääkaappeja, pesukoneita, autonrenkaita. Mallia haetaan Ruotsista missä ON siistiä.
  • 25. - "Pikalinjoja" joukkoliikenteeseen (tärkeys: 85%, hajonta: 16, arvioinnit: 11) Ehdotukseni mukainen käytäntö on käytössä esimerkiksi Köpenhaminassa, jossa tietyt linja-autolinjat pysähtyvät tavallista harvemmin (eritisesti pysähtyminen on harvinaista keskusta-aluuella) ja siten nopeuttavat matka-aikoja lähiöistä keskustaan. - Kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen kehittäminen (tärkeys: 85%, hajonta: 18, arvioinnit: 24) Pyöräilyn ja muun kevyen liikenteen edistäminen parantaa ilmanlaatua, tamperelaisten kuntoa ja vähentää ruuhkia. Se kuitenkin edellyttää sujuvia kulkumahdollisuuksia lähiöistä keskustaan ja mahdollisuuksia kulkea myös keskustassa tuskastumatta autojen etuoikeuteen ja niiden aiheuttamiin ruuhkiin. Pyöräteiden kunto tulisi olla sekä kesällä että talvella sopiva pyöräilyyn ja muuhun liikkumiseen. Liikoja liikennevaloja (ja varsinkin ns. nappulavaloja) tulisi välttää, jotta sujuva kulku olisi mahdollinen. Keskustassa tarvittaisiin parempia paikoja pyörille, ainakin telineitä, joihin pyöriä saa kiinni ja mahdollisesti katoksiakin. Paikkoja olisi hyvä olla useammassa paikassa jotenkin kootusti, jotta pyörät eivät lojuisi siellä ja täällä. Parkkitaloja on hyvä olla tiettyyn rajaan asti - liika rakentaminenhan vain vetää lisää autoja keskustaan - tosin parkkitalot on parempi ratkaisu kuin tilaa vievät parkkiruudut keskustassa. Autojen pysäköiminen voi hyvin olla maksullista tai vaihtoehtoisesti auton voi jättää johonkin kauemmaksi. Joukkoliikenne tulisi säilyttää riittävän tiheänä sekä reitistöineen että aikatauluineen. Etuoikeus kulkemisen sujuvuuteen tulisi olla sekä joukkoliikenteellä että kevyellä liikenteellä. Autoillekin on oma tilansa, mutta siihen mukaan maksullisuutta ja liikenteen ohjaamista siten, että autot eivät tuki keskustan kulkureittejä. - Järkeistetään yleistä liikennettä (tärkeys: 85%, hajonta: 12, arvioinnit: 14) kaasu ja sähköautot, suunnitellaan omat linjat esim. kokaaja linjat kaupungin reunoilta ja rengaslija keskusta alueelle. - Toimiva julkinen liikenne eri kaupunginosien välillä (tärkeys: 85%, hajonta: 15, arvioinnit: 23) Kaupungin kasvaessa, myös sen kaupunkimaisuus lisääntyy eli välimatkat pitenevät, ihmisiä on enemmän ja liikennejärjestelyt ovat avainasemassa viihtyisyydessä. raideliikenne keskustaan, joka on viihtyisä ja esteettinen - toimivat liikennejärjestelyt (tärkeys: 85%, hajonta: 13, arvioinnit: 16) Julkinen liikenne saatava toimimaan tehokkaasti. Liikennejärjestelyissä otettava huomioon myös kevyen liikenteen väylät mm. ydinkeskustassa. - Liikenneyhteydet kuntoon (tärkeys: 85%, hajonta: 14, arvioinnit: 18) Varmistettava toimiva joukkoliikenne. Keskusta vaikka kokonaan kävelyalueeksi ja reunoille riittävästi parkkitilaa. Läpikulkuliikenne ohjausti tunneleihin ja ohikulkuteille. Uusia asuinalueita suunniteltaesa tulee varmistaa joukkiluukenne ja tiestö riittäväksi. - Joukkoliikenteen parantamiseksi (tärkeys: 85%, hajonta: 14, arvioinnit: 24) Paikallisbussien kertalippujen ja kuukausikorttien hintaa tulisi laskea. Tämä kannustaa ihmisiä yksityisautoilun välttämiseen, ja näin säästämme luontoa sekä hermostuneita ihmismieliä aamu- ja iltapäiväruuhkissa. - Toimiva kaupunki vaatii tehokkaan (raide)joukkoliikenteen (tärkeys: 84%, hajonta: 16, arvioinnit: 28) Kaupungin keskustassa pitää olla säpinää, jotta ihmiset viihtyvät siellä ja jotta se on kaupallisesti houkutteleva. Yksityisautolla ei tulla välttämättä keskustaan eikä kohdata ikinä toisia ihmisiä. Jotta joukkoliikenne on houkutteleva tapa tulla keskustaan, sen pitää olla sekä nopea, kulkea tiheästi että olla tavoitettavissa lyhyellä kävelyllä pysäkille. Raideliikenne (esim. pääosin omalla väylällään kulkeva moderni nopea raitiotie) on ainoa tapa tuottaa tuollaista joukkoliikennettä taloudellisesti, ympäristöystävällisesti sekä riittävän laadukkaasti. Keskustan joukkoliikennetavoitettavuuden kehittäminen johtaa myös siihen, että työpaikat eivät hajaannu niin pahasti kehäteiden varrelle, mikä tarkoittaa nopeita yhteyksiä työpaikalle suurelle joukolle ihmisiä ja sitä kautta parempaa elämänlaatua. - Tampere maan parhaaksi pyöräilykaupungiksi (tärkeys: 84%, hajonta: 16, arvioinnit: 22) Oulussa pyöräilyn osuus henkilöliikenteen matkoista on n. 20%, Tampereen n. 7%. Oulu ei johtavasta asemastaan voi kiittää ainakaan ilmastoa, vaan siellä on määrätietoisesti asiaan panostettu. Tampereen pitää Sivu ottaa tavoitteeksi voittaa Oulu. Tähän tarvitaan useita asioita, erityisesti: - pyöräteitten lisääminen ja reittien 25 / 379 parantaminen - talvipyöräilyn edistäminen siten, että aurausjärjestyksessä suositaan pyöräreittejä - kaavoitettava uudet alueet niin, että pyöräillen pärjää ja lisäksi pyöräily on mukavaa - hyviä, luotettavia
  • 26. pyörätelineitä lisättävä keskustaan ja muihin tärkeisiin paikkoihin - työmatkapyöräilyn suosiminen Ouluun voisi myös tehdä opintomatkan - millä keinoin siellä on onnistuttu noin hyvin? - Toimiva kaupunki julkisen ja kevyen liikenteen avulla (tärkeys: 84%, hajonta: 19, arvioinnit: 31) Kaupunkielämän koko toiminnan sydän on liikenne. Tampereen kaupungin rungoksi kannattaakin siksi luoda julkisen ja kevyen liikenteen verkosto, jossa ihmiset viihtyvät, ja jonne ihmiset haluavat tulla. Matkalla voi viihtyä jos liikkuminen on mukavaa ja helppoa. Pikartikan ja bussien pysäkit luodaan viihtymiskeitaiksi tasokkaalla arkkitehtuuri- ja vihersuunnittelulla. Myös elintarvikekauppojen tulee kuulua tähän verkostoon, ja kaupungin kaavoitustoiminnan tuleekin panostaa jatkossa päivittäispalveluiden hyvään tavoitettavuuteen keskustoissa ja asuinalueilla, missä ihmiset liikkuvat, eikä teiden risteyksissä, minne pääsee vain omalla autolla. Yksityisautoja varten tarvittavat kadut ja paikoitusalueet hajottavat kaupungin pieniin osiin, joissa ihmisten (myös meidän autoilijoiden) täytyy pyrkiä paikasta toiseen, liikkuminen on epämiellyttävää väistelyä ja kiertelyä. Suuri autojen määrä tekee ympäristöstä epämiellyttävän sekä hankaloittamalla liikkumista että tuomalla kaupunkitilaan melua, saasteita ja turvattomuuden tuntua. Pienhiukkaset on myös todettu yhdeksi Euroopan pahimmista terveysongelmista ja ne vaikuttavat myös Tampereella. - Joukkoliikenne (tärkeys: 84%, hajonta: 17, arvioinnit: 18) Joukkoliikenteen tulee vähintään pysyä nykyisellä tasolla ja nykyisillä hinnoilla, sillä muualta Tampereelle muuttaneena ymmärrän miten tärkeä joukkoliikenteen toimivuus ja edullisuus on. - Paremmat mahdollisuudet pyöräillä (tärkeys: 84%, hajonta: 14, arvioinnit: 27) Lisää pyöräteitä ilman jyrkkiä rotvalleja, pidetään kunnossa pyörätiet ja aletaan muodostaa kunnon pyöräkulttuuria. - Innostetaan kevyeen liikenteeseen (tärkeys: 84%, hajonta: 14, arvioinnit: 29) Kävely ja pyöräily kunniaan. Keskustassa pitää olla hyvät kävely ja pyöräilymahdollisuudet. Keskustaan ja alueiden välillä pitää päästä liikkumaan mukavasti pyörällä. Tehdään kampanja asiasta. Ihmiset eivät tiedä miten hyvää moinen happihyppely tekee. - Matkailuun panostettava (tärkeys: 84%, hajonta: 12, arvioinnit: 18) Tampereelle tarvitaan sellaisia matkailua tukevia ja turistien elämän helpommaksi tekeviä palveluita ja etuuksia, joita esim. Helsingissä ja Turussa on tarjolla. Esim. joukkoliikenteen ja museoiden/muiden käyntikohteiden käyttö- ja sisäänpääsymaksut yhdistäviä"matkailijakortteja" tulisi olla helposti saatavilla, ei vain TKL:n aukioloaikojen puitteissa! - Joukkoliikenne (tärkeys: 84%, hajonta: 16, arvioinnit: 25) Sujuvaksi ja laajemmaksi. Samaan suuntaan menevien linjojen aikatauluissa pitää olla välit, eikä kaikki peräkkäin kuin köyhän talon porsaat. Lippuhinnat alhaisia ja vuoroja tarpeeksi. Siten saadaan matkustajia ja katurakentamisessa päästään säästämään. - Julkisen liikenteen tukia lisättävä! (tärkeys: 84%, hajonta: 27, arvioinnit: 12) Julkisen liikenteen käyttäminen pitää saada yksityisautoilua kannattavammaksi. On suorastaan uskomatonta, että on huomattavasti edullisempaa kulkea satunnaiset matkat yksityisautolla kuin julkisella liikenteellä. Yhteiskunnan on tuettava julkista liikennettä niin paljon että sen käyttäminen näkyisi konkreettisesti rahapussissa! - Julkinen liikenne = hiomaton timantti (tärkeys: 84%, hajonta: 13, arvioinnit: 25) Edellisistä ajatuksista koostettuna huomasi, että monet pitävät Tampereen joukkoliikennettä hyvänä asiana, mutta sitä voisi myös kehittää huomattavasti. Useampia yhteyksiä, kohtuullisempia hintoja, varmempaa palvelua kaikin puolin. Tietenkin kehittämisellä on hintansa, mutta sitä ei soisi siirrettävän lippumaksuihin. - Kevyen liikenteen väylät kuntoon (tärkeys: 84%, hajonta: 14, arvioinnit: 26) - Silta Tampellan ja Mältinrannan välille - Radan alikulku Satakunnankadun päähän - Pyöräily sallittava Hämeenkadun jalkakäytävillä myös talvella. Jos on epäselvää saako siellä ajaa se herättää turhia tunteita ja jopa vaaratilanteita. Luonnollisesti asiasta pitää jakaa oikeaa informaatiota käytöstavoista. Pyöräilijöiden pitää Sivu osata ottaa jalankulkijat huomioon ja toisaalta jalankulkijat eivät myöskään saa tuuppia pyöräilijöitä nurin tai työnnellä sateenvarjoja pinnojen väliin. - Kulkuteiden pitää olla luonnollisia ja suoria. Ei jalan tai pyörällä 26 / 379
  • 27. haluta tehdä ylimääräisiä lenkkejä. Jos jostain puuttuu luonnollinen kulkutie, niin siellä aletaan oikoa vaarallisia reittejä. - Joukkoliikenteen parantaminen (tärkeys: 84%, hajonta: 19, arvioinnit: 21) Lähijunaliikenne ympäristökuntiin helpottaa ja nopeuttaa kulkemista - Pyöräilyä suosiva kaupunki (tärkeys: 84%, hajonta: 15, arvioinnit: 32) Tampereen tulisi suosia pyöräilyä - myös keskustassa. Pyöräily on autoilua ympäristöystävällisempää ja meluttomampaa. Pyöräillessä saa myös liikuntaa. Pyöräilyn suosiminen edellyttää, että pyöräilijöille on selkeät, riittävän leveät ja kunnossa pidetyt väylänsä - ei siis autojen tai kävelijöiden seassa vaan näiden rinnalla omalla kaistallaan. Jos keskustassa tilaa ei muuten ole riittävästi, poistetaan kulkuoikeus autoilta. Kulkuväylien lisäksi polkupyörille tulee olla myös riittävän suuret ja asianmukaiset pysäköintipaikat. Rautatieasemalla tällä hetkellä olevat telineet esimerkiksi eivät todellakaan ole riittävät. Pyöräparkista tulee löytyä sellainen teline, johon pyörän voi lukolla laittaa kiinni (valitettavasti muuten pyörä helposti varastetaan). - Ennaltaehkäisy kaiken toiminnan tavoitteeksi (tärkeys: 84%, hajonta: 24, arvioinnit: 11) Ongelmia on kallista ratkoa jälkeenpäin. Paljon halvempaa on ehkäistä niitä ennalta - oli sitten kyse syrjäytymisestä, ympäristön tuhoamisesta, työttömyydestä tai sairaudesta. Ennaltaehkäisy pitäisi ottaa kaiken toiminnan ensimmäiseksi lähtökohdaksi. Ennen kuin mietitään uusien vanhusten laitoshoitopaikkojen rakentamista, tarjotaan kotona asuville ikäihmisille riittävästi tukea. Ennen kuin lapetaan lisää rahaa erikoissairaanhoitoon, tehostetaan perusterveydenhuoltoa - ja vielä sitä ennen lisätään ravinto- ja liikuntaneuvontaa. Ennen kuin rakennetaan uusia autoteitä, tiivistetään yhdyskuntarakennetta, kannustetaan koulu- ja työaikojen porrastukseen, parannetaan liikenteen ohjausta, lisätään joukkoliikennevuoroja ja tehdään pyöräilystä houkutteleva vaihtoehto ympäri vuoden. - Raitio- ja raideliikenne työn alle (tärkeys: 84%, hajonta: 19, arvioinnit: 20) - Kevyen liikenteen väylät tyylikkäästi (tärkeys: 84%, hajonta: 17, arvioinnit: 11) Kevyt liikenne (kävelijät, pyörät) voisi kulkea ympäri vuoden (!!!) omia reittejään. Ei ole tarpeen kävelyttää tai ajattaa ihmisiä ruuhkaisilla ja pakokaasuja täynnä olevilla katuosuuksilla (esim. Itsenäisyydenkatu). Pyörätiet voisivat kulkea puistoissa ja niiden reuna-alueilla. Puistoteitä voisi muutenkin ohjailla järkevämmin. Miksi kiertää ympyrää? Suurin osa ihmisistä kuitenkin mieluiten menisi suorinta reittiä ja usein kulmasta kulmaan. Linnut vain katselevat kaarevia puistoteitä. - Kevyt liikenne kuntoon (tärkeys: 84%, hajonta: 14, arvioinnit: 27) Ympäristön kannalta pyöräily ja kävely ovat säästäviä tapoja liikkua paikasta toiseen. Näitä tulisi kaikissa mahdollisissa tilanteissa suosia, ei vain rakentamalla reittejä, vaan myös kannustamalla ja opastamalla. Kaavoitusasioissa pitäisi ottaa huomioon, että kaikilla asuinalueilla olisi oma, vaikkapa pienikin kauppa, jotta sitä maitotölkkiä ei tarvitse lähteä hakemaan autolla marketista. - Sujuvaa lähiraideliikennettä Tampereen seudulle (tärkeys: 84%, hajonta: 13, arvioinnit: 13) Pirkanmaalla ja Tampereen seudulla on nyt toiminnan aika koskien koko seudun lähijunajärjestelmää. Ihmiset tarvitsevat nopeat ja helpot yhteydet koko Pirkanmaalla sekä sisäisessä liikenteessä että muihin kasvukeskuksiin. Työn perässä liikkuvien määrä kasvaa koko ajan ja yhä useampi on myös halukas käyttämään joukkoliikennettä, jos se on mahdollista. Huomattavan palvelutason nousun lisäksi lähijunahankkeet voisivat tuoda moniin Pirkanmaan ympäristökuntiin merkittävän määrän sellaisia uusia veronmaksajia, jotka käyvät töissä esimerkiksi Tampereella. Lähijunaliikenne on erinomainen työkalu työmatkaliikenteen sujuvoittamiseen ja maakunnallisten yhteyksien luomiseen. Lähijunaliikenne tukisi työllisyyspoliittisesti sitä ajatusta, että koko Pirkanmaan tulisi olla rakenteellisesti yhtä työssäkäyntialuetta. Nyt on toiminnan aika myös ympäristön vuoksi. Hallituksen liikennepoliittinen ministeriryhmä laittoi Tampereen seudun lähijunaliikenteen vuoden 2011 jälkeen toteutettavien hankkeiden listalle. VR:n mukaan lähijunaliikenne edellyttää sekä lisää seisakkeita, uusia raiteita että lisää kalustoa. Tampere-Pori -radalla otettiin pitkään hiljaisena ollut Nokian asema uudelleen käyttöön muutama vuosi sitten ja matkustajien määrä on ollut jatkuvassa kasvussa. Samoin Nokia-Tampere-Lempäälä -välille suunnitellussa pikaraitiotiessä ja lähiraideliikenteen kehittämisessä on Tampereen kehityksen kannal Sivu - Liikenne ja joukkoliikenne (tärkeys: 84%, hajonta: 14, arvioinnit: 10) 27 / 379 Jos joukkoliikenne halutaan saada houkuttelevaksi siihen pitää panostaa. Tällä hetkellä aikataulut eivät pidä, osa autoista kulkee täpö täysinä, osa linjoista ajaa "lyhennetyillä busseilla". Kun mikään ei toimi siirrytään
  • 28. käyttämään omaa autoa joukkoliikenteen sijasta. Keskusta linjaa pitäisi miettiä. Silloin kun linja 25 toimi keskusta linjana se oli hyvä. Nyt aikataulut tosi harvat. Linjat 17 ja 27 hoitavat Kalevan alueen liikenteen. Miksi vain länsi Tampereen ruuhkia mietitään? Jos tunneli rakennetaan pitää miettiä myös itään suuntautuvaa liikennettä. Itä Tampereelle on ruuhka-aikaan pitkät jonot. Esim. Kalevan Prisman risteys on aivan tukossa. Aamuisin Keskussairaalan kohdalla jonot matelevat. - joukkoliikenteen kehittäminen (tärkeys: 84%, hajonta: 18, arvioinnit: 17) Tampereen kaupungin pitäisi kehittää joukkoliikennettä monipuolisemmaksi ja ympäristöystävällisemmäksi. Esim. lähijunaliikenne voisi olla hyvä ratkaisu. - "Metromainen" pikaratikka. (tärkeys: 84%, hajonta: 20, arvioinnit: 23) Tampereelle pitää saada tuo kauan kaivattu pikaratikka, joka kulkee pääosin omalla väylällään. Keskustassa se tarkoittaa tunnelia. Sen pitää kuitenkin soveltua kulkemaan myös kadulla. - Liikenteestä, asunnoista ja asenteesta sekä viihtyisyydest (tärkeys: 84%, hajonta: 16, arvioinnit: 14) Ydinkeskusta autottomaksi, lisää parkkitaloja, -luolia tai mitä tahansa kohtuuhintaisia pysäköintipaikkoja keskustan liepeille. Kyllä jokainen terve ihminen jaksaa lyhyen matkan kävellä. Liikenne ydinkeskustassa on jalankulkijoiden, pyöräilijöiden ja autoilijoiden kaaos, jossa läheltäpiti tilanteita sattuu päivittäin. Toki kyseessä on myös asennevamma, jota korjaamaan pitää lähettää poliisit sakottamaan ja valistusta antamaan alkaen päiväkodista ja koulusta. Kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja lisää, myös keskustaan. Kaikki eivät halua omistaa eivätkä kaikki pystykään. Viihtyisyys tulee oman asenteen myötä, kun muistaa, että omat jälkensä on siivottava. Kaikki kesäterassit jalkakäytäviltä pois, jolloin saadaan lisätilaa jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Keskustori ei kaipaa muuta kuin viheristutuksia ja penkkejä. Kaikki kesätapahtumat jonnekin muualle, esim Ratinaan. Ydinkeskustan ei tarvitse olla kaikkien olohuone, jossa eletään kuin omassa olohuoneessa. - Parannetaan linja-autoliikennettä entisestään (tärkeys: 84%, hajonta: 11, arvioinnit: 14) Busseja kulkee Tampereella kiitettävästi ja reittejäkin on pyritty parantamaan matkustajien toiveen mukaisesti. Ehdotukseni on, että vuonna 2020 bussiliput olisivat halpoja hinnaltaan, pidempien reittien bussit kulkisivat pikareittejä, mietittäisiin mahdollisia reittejä kaupunginosista toiseen ilman keskustan kautta kiertämistä (kuten nyt on TAYS-Hervanta reitti) ja ennen kaikkea lopetettaisiin se samaa reittiä kulkevien bussien peräkkäin ajaminen (se kun on niin turhaa resurssien tuhlausta kuin olla voi). Ja tietysit toivon, että busseissa on siirrytty entistä ympäristöystävällisempiin malleihin. - Kunnolliset ja toimivat pyöräreitit Tampereen keskustaan! (tärkeys: 84%, hajonta: 16, arvioinnit: 22) Tampereella todella negatiivinen suhtautuminen pyöräilijöihin niin jalankulkijoiden kuin päättäjienkin osalta. Kyseessä on kuitenkin ekologinen ja nopea kulkuväline, jolla kulkee keskustassa linja-autoakin nopeammin. Samalla tulee myös päivittäinen hyötyliikunta-annos. Hämeenkadulla vaikea pyöräillä liikenteessä johtuen siitä etteivät suomalaiset autoilijat osaa ottaa pyöräilijöitä huomioon. Myöskään koko matkalla sijoitsevat bussipysäkit eivät helpota tilannetta. - Pyöräteiden rakentaminen (tärkeys: 84%, hajonta: 14, arvioinnit: 26) Pyöräily ei saastuta, kunto nousee, ei vaadi mootteriteitä eikä kallita kulkuneuvoja. - keskustan pyöräily (tärkeys: 84%, hajonta: 19, arvioinnit: 19) Keskustassa on tehty pyöräily lähes mahdottomaksi talviaikaan. Yhdistettyjen pyörä- ja jalkakäytävien muuttaminen pelkästään jalkakäytäviksi talven ajan on vain rahasta kiinni, ei turvallisuudesta. Esim. Itsenäisyydenkadulla saa tällä hetkellä pyöräillä kaikkein kapeimmassa kohdassa, joka on ainoa kortteli, jossa ei ole kiinteistöä, jolle kadun hoidon voisi siirtää. Keskustan ja Kalevan alueen pyörätiet on pidettävä auki talvellakin, sillä pyörä on näillä alueilla asuville nopein ja edullisin liikkumiskeino ja alueen talveksi suljetuista väylistä suurin osa on riittävän leveitä talvipyöräilyyn, joten niiden aukipitäminen lisää turvallisuutta. - Joukkoliikenneyhteydet, vihreää, kaupunkitapahtumia (tärkeys: 84%, hajonta: 11, arvioinnit: 23) Tampereen keskustan tulisi olla turvallinen ja terveellinen ja viihtyisä. Yksityisautoilu pitäisi olla ydinkeskustan osalta kokonaan kielletty (kun ei ole edes parkkipaikkoja), joukkoliikenne pitäisi saada vielä tehokkaammaksi ja entistä edullisemmaksi. Ydinkeskustassa pitäisi olla enemmän kävelykatuja, enemmän puistoa, nurmikkoa Sivu ja puustoa ja pensaita, levähdyspaikkoja ja katukahviloita ja iltaisinkin tapahtumia. Valoilla, suihkulähteillä ja julkisilla teoksilla luotaisiin lisää tunnelmaa. Keskieurooppalainen meininki koko ydinkeskustaan. Oulun 28 / 379 Rotuaarikin on kesällä viihtyisämpi.
  • 29. - Pyöräteiden radikaali lisäys ja parannus (tärkeys: 84%, hajonta: 16, arvioinnit: 28) Muuttaessani Tampereelle Lahdesta joitakin vuosia sitten, hämmästyin Tampereen varsin kehnoa pyörätieverkkoa. On käsittämätöntä, ettei keskustan pääväylillä saa talvisin pyörällä lainkaan. On käsittämätöntä, että kesäisinkin pyöräilijä joutuu ylittämään toistuvasti autotien pyörätien siirtyessä ees taas puolelta toiselle. On käsittämätöntä, että osassa pyörätiellä olevista liikenteen jakajista on suojatiellä 15cm rotvalli molemmin puolin; pyöräilijä ei voi ylittää autotietä suojatien kohdalta. On kiitettävää, että Kuninkaankadulla on paljon pyöräparkkeja, mutta käsittämätöntä, ettei pyöräparkkiin saa pyöräillä. Kaikki tuntuvat olevan yhtä mieltä, että keskustan autoliikennettä on vähennettävä. Polkupyörä on saasteeton, terveyttä ylläpitävä ja hiljainen. Miksei sitä tueta? En tule talvisin keskustaan, koska en pyörällä sinne pääse, vaan pyrin käymään erikoisliikkeissä muissa kaupungeissa muissa asioissa niissä vieraillessani. - Joukkoliikenne (tärkeys: 84%, hajonta: 17, arvioinnit: 27) TASE-suunnitelman vastaisesti Tampereen seudulla raideliikenteen kehittäminen olisi aloitettava lähijunaliikenteestä, eikä ratikkaliikenteestä. Perustelut: 1) Valtiotasolta on lähijunalle luvattu jo merkittävä rahoitusosuus. Lisäksi hanketta rahoittavat myös naapurikunnat, toisin kuin ratikkaa. 2) Lähijunaliikenne voidaan käynnistää huomattavasti edullisemmin kuin TASE-suunnitelmassa on esitetty. 3) Tampereella bussiliikenne toimii kohtalaisen hyvin jo nyt. Sen sijaan ympäristökunnissa on syytä nopeasti puuttua yhdyskuntarakenteen hajoamiseen ja keskittää asutusta tulevien lähijunaseisakkeiden läheisyyteen. Vielä muutama sana bussiliikenteestä. Nivelautojen poisto liikenteestä on suuri virhe. Näennäiset kustannussäästöt katoavat siihen, kun vuorovälejä joudutaan tihentämään. Tihentämisessä ei ole mitään järkeä nivelautoilla liikennöitäville alueille, koska niiden palvelutaso on tällä hetkellä jo hyvä, mitä vuoroväliin tulee. Nivelautojen poisto siis lisää kustannuksia, tuomatta varsinaisesti juurikaan lisää palvelutasoon. Lisäksi kaupugin bussien pitäisi liikennöidä iltaisin pitempään. Noin klo. 22 lähtevät viimeiset vuorot suuresta osasta kaupunkia ovat luokatonta palvelua tamperelaisille. - joustava joukkoliikenne kehittyvässä kasvukeskuksessa (tärkeys: 84%, hajonta: 16, arvioinnit: 24) Tampere kehittyy Pirkanmaan kasvukeskuksena kaikenikäisille. Tampere satsaa koulutukseen ja nuorisoon. Kasvukeskuksen elävyyden ja toimivuuden liikenteellisenä runkona toimii ympäristöystävällinen, edullinen ja kaikenikäisiä palveleva joukkoliikenne raiteilla. Pirkanmaalaisten kuntien ytimessä Tampere kiinnostaa ulkoa tulevia ja innostaa kaupungissa asuvia tunnuksinaan turvallinen asuinpaikka, huippukoulutus ja rakkaus ympäristöön. Lapsiperheille Tampere tarjoaa toimivat peruspalvelut ja korkeatasoisen peruskoulutuksen, lähellä sijaitsevat puhtaat leikki- uimis- ja metsäpaikat sekä turvallisen liikenteen. Opiskelijoille Tampere takaa kohtuuhintaisen asumisen ja huippukoulutuksen sekä mahdollisuuksia kesätöihin. Työssäläyvät tamperelaiset liikkuvat sujuvasti kunnasta kuntaan raideliikenteen uudella järjestelmällä ja asuvat palvelujen lähellä. Raideliikenne takaa myös ikääntyvän väestön turvallisen ja saumattoman liikennöinnin esimerkiksi lapsien luo naapurikuntaan. Tampereen puistot ovat mukavia levähdyspaikkoja kävelyretkillä. - Kevyen liikenteen väylät ja niiden käytettävyys paremmak (tärkeys: 84%, hajonta: 16, arvioinnit: 21) Tampereen, erityisesti kaupungin keskustan, kevyen liikenteen väylät ovat osittain huonosti suunniteltuja ja merkittyjä; yhtenäisiä reittejä ei välttämättä ole, vaan liikennejärjestelyissä näkyy selvä yksityisautoilun suosiminen. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden yhteiseloa täytyy ehdottomasti pehmentää selkeillä ja enemmistön hyväksymillä ratkaisuilla. Erityisesti Hämeenkadun pyörätiekokeilulle pitäisi saada jatkoa, mutta ei kävelijöiden kustannuksella. Turhat terassirakennelmat ja kauppojen mainoskyltit voitaisiin poistaa, jotta molemmile puolille katua saataisiin kaksisuuntaiset pyöräilykaistat. Viime kesän kokeilu osoitti, että yksisuuntaiset pyöräkaistat aiheuttavat paljon närää, epäselvyyksiä ja suoranaisia vaaratilanteita. - Tampereesta pyöräilykaupunki (tärkeys: 84%, hajonta: 17, arvioinnit: 22) Toimivat, ympärivuotiset pyöräkaistat keskustaan. Kyllä, myös Hämeenkadulle! - Julkista ja kevyttä liikennettä (tärkeys: 84%, hajonta: 15, arvioinnit: 20) Tampereella on jo kohtuullinen julkisen liikenteen verkosto, mutta erityisesti etelän suunnassa on mm. Vuoreksen takia paljon kehittämisen varaa. Pitää pistää iso vaihde silmään pikaratikan ja muiden vaihtoehtojen suhteen. Samalla on selvitettävä myös tavararatapihan siirtäminen Pirkkalaan ja raidehenkilöliikenteen kehittämistarpeet. Keskustan lisääntyviä ruuhkia vastaan pitää taistella saattamalla ohitusväylien rakennus (ohitustie ja Näsijärven rantatunneli) loppuun niin nopeasti kuin mahdollista. Samalla Sivu pitää huolehtia siitä etä kevyen liikenteen väyliä on keskustassa riittävästi kaikkiin suuntiin ja että ne vedetty järkevästi turhia katkomatta. Erityisesti Viinikan/Nekalan suunnasta tulevat väylät katkeavat ikävästi Sorin 29 / 379 eteläpuolella ja radan alikulku kevyelle liikenteelle ja väylän jatko itäpuolella takkuavat.
  • 30. - Yhteistyötä naapurikuntien kanssa (tärkeys: 84%, hajonta: 14, arvioinnit: 19) Esim. kaupunkijoukkoliikenteen ulottaminen naapurikuntien puolelle semmoisiin paikkoihin, joista on hankalahkoa kulkea kaupunkiin päin (vähän liikennevuoroja taikka vuorot hankaliin aikoihin). Seutulippua silti voisi käyttää, kun matka menee naapurikunnan puolelle. - Toimiva seutuliikenne (tärkeys: 83%, hajonta: 17, arvioinnit: 19) Kehitetään Tampereen seudun joukkoliikennettä siten, että sukkuloiminen lähikunnissa tapahtuu vaivattomasti ja edullisesti, ilman henkilöautoilua ja sen aiheuttamia ruuhkia ja saasteita. Pikaratikka voisi olla toimiva ratkaisu. - Rannat virkistyskäytössä (tärkeys: 83%, hajonta: 12, arvioinnit: 31) Lisää kevyen liikenteen reittejä ja retkipaikkoja , lisää vesitse tapahtuvaa joukkoliikennettä Tampereen upeiden järvien rannoille. Tammerkosken rannat ovat elävää ja suunniteltua kaupunkipuistoa reitteineen ja kahviloineen. - Ihmisläheinen ja luontoystävällinen kaupunki (tärkeys: 83%, hajonta: 25, arvioinnit: 15) Palvelut ovat lähellä, eivät moottoriteiden varsilla. Kevyttä ja julkista liikennettä tuetaan, jotta pääsemme eroon autoriippuvaisuudesta. Ilman autoakin pitäisi pystyä elämään täysipainoista elämää! Pyöräilyverkostoa pitäisi kehittää, ja kevyelle väylälle alikulkuja isojen risteysten kohdalle (esim. Viinikan liikenneympyrä, nyt joutuu odottamaan monta kertaa eri valoissa eikä pyöräily ole mielekästä). Jos Hämeenkadulta vähenisi autoliikenne, siitä tulisi paljon miellytävämpi alue viettää aikaa, kävellä ja tehdä myös heräteostoksia. En usko että autoilijat pitävät keskustan virkeänä, päinvastoin. Kaikki autottomat keskustat ovat paljon viihtyisämpiä ja eloisampia, eikä myyntikään ole siellä pudonnut. Kestävä kehitys pitäisi ulottaa kaikkiin palveluihin liikenteestä reiluun kaupunkiin! Olkaamme tulevaisuuden puhtaan ilman kaupunki. - Polkupyörätiet (tärkeys: 83%, hajonta: 18, arvioinnit: 30) Erilliset kaistat yhtenäiseksi ja käyttöön myös Hämeenkadulle. Henkilöautot pois, jos ei muuten saa. - Miellyttävä kävelykeskusta (tärkeys: 83%, hajonta: 14, arvioinnit: 26) Keskustaan tulee päästä kaikilla liikennevälineillä, mutta siellä tulee liikkua ensisijassa kävellen, pyörillä ja ratikalla. Ne ovat ympäristö- ja ihmisystävällisiä kulkutapoja, saasteettomia, meluttomia ja turvallisia. Nykyisen keskustakehän sisäpuolella tulee autojen läpiajoliikenne kieltää. Paikoitus mahdollisimman kattavasti maan alle. Kävelykatuja lisää, mm. Tuomiokirkonkatu, Otavalankatu, Kyttälänkatu, Kauppakatu. Hämeenkadulle pyöräkaista ja ratikka. Katettuja sisäpihoja ja kauppakäytäviä lisää. Hämeenkadusta kävely- ja joukkoliikennekatu, jonka pinnoite uusitaan korkeatasoiseksi kivilaataksi, jossa mukulakiviksi jätetään vain raiteiden sisäpuolet. - Tampere-Pirkkalan lentokentän kehittäminen (tärkeys: 83%, hajonta: 12, arvioinnit: 23) Kakkosterminaalin remontti ehdottoman tärkeä, on tervetulotoivotus tänee tuleville ulkomaalaisille. Nyt ruma aaltopeltirakennus, hävettää ihan. - joukkoliikenteen kehittäminen (tärkeys: 83%, hajonta: 17, arvioinnit: 32) - Joukkoliikenteestä toimivaa (tärkeys: 83%, hajonta: 15, arvioinnit: 25) Riittävät yhteydet ja liikenteessä busseille etuuksia - Elävä keskusta, rannat ihmisten käyttöön. (tärkeys: 83%, hajonta: 15, arvioinnit: 26) Kskustaan hyvät pysäköintitilat. Ei autoja saa häätää pois kekustasta. Keskustan liikkeiden pitää menestyä. Tammerkosken, Pyhäjärvenja Näsijärven rannat pitää olla hmisten virkistysalueita - puistoja - hyviä ruokaravintoloita / kahviloita rantojen tunumaan. (ei kerrostaloja) - Ilastonmuuotoksen pysäyttämisen edelläkävijä (tärkeys: 83%, hajonta: 18, arvioinnit: 21) 1. Joukkoliikenne kuntoon. (1-luokka/pikabusseja kaupungin liikenteeseen, jotta saadaan käyttäjiksi myös mukavuussyistä yksityisautoilevat). Hintojen alennus/poistaminen Islannin tapaan (1-luokka bussissa voisi olla pieni maksu). Raideliikenne Tampereelle 2. Polkupyöräilyn tukeminen kunnon kulkuväylillä. Hämeenkadulle Sivu LEVEÄT pyörätiet. on kannattavaa myös terveydenhuollon kustannuksia karsittaessa. Lainattavia 30 / 379 kaupunkipyöriä keskustaan(esim.1e pantti) 3. Maittavaa kasvisruokaa (esim seitania) julkiseen ruokahuoltoon
  • 31. vähintään kerran viikossa. 4. Yrityksille porkkanoita mm.työmatkalippujen hankintaan, 5.Järjestyssääntöihin mm: mainos valot kielletty klo 24-6 välisenä aikana. - Talvipyöräilyn mahdollistaminen (tärkeys: 83%, hajonta: 18, arvioinnit: 22) Tampereen tulisi sallia työmatkapyöräily talvisinkin keskustaan asti. Kestävän kehityksen hengessä ja paremman fyysisen kunnon kannalta on tärkeää tukea kevyen liikenteen mahdollisuuksia. - Joukkoliikenne kunniaan! (tärkeys: 83%, hajonta: 15, arvioinnit: 24) Tampereen kokoinen kaupunki tarvitsee ehdottomasti vieläkin paremman joukkoliikenteen. Mihinkään keskustan ruuhkamaksuihin ei kuitenkaan liene aihetta, mutta jollain tapaa yksityisautoilua olisi saatava vähennettyä. Siihen parhaana ja edullisimpana keinona näen olemassa olevan bussiverkoston kehittämisen. Bussissa on mukava ja matkustaa, jos bussimatkustamisen hintoja ei ainakaan nostettaisi ja samalla laajennettaisi verkostoa ja tihennettäisi vuoroja tietyillä reiteillä sekä keksittäisi osuva kampanja yksityisautoilua vastaan, uskon aidosti asioiden ja ympäristön paranevan! - Joukkoliikenne (tärkeys: 83%, hajonta: 14, arvioinnit: 28) Ympärivuorokautista joukkoliikennettä on tehostettava, on harkittava sekä renkailla, että ariteilla tapahtuvaa liikennettä. - Toimivat pyöräilyreitit keskustaan (tärkeys: 83%, hajonta: 13, arvioinnit: 23) - Pyöräily helpommaksi Tampereella (tärkeys: 83%, hajonta: 17, arvioinnit: 22) Keskustassa pyöräily on hankalaa ja Tampereella on perinteisesti Suomen huononkuntoisimmat pyörätiet - Kehitetään keskustaa helpottamalla ihmisten pääsyä sinn (tärkeys: 83%, hajonta: 14, arvioinnit: 17) Parannetaan joukkoliikettä ja pyöräilymahdollisuuksia, jotta ihmiset voivat helposti käyttää keskustan palveluita, jolloin keskustaan myös saadaan entistä enemmän liikettä ja eloa. - Toimivat liikennejärjestelyt (tärkeys: 83%, hajonta: 24, arvioinnit: 16) Kehitetään julkista liikennettä ja kevyen liikenteen toimivuutta koko kaupungissa. Keskusta-alueen yksityisautoilua vähennetään ja tehdään keskustasta kävely- ja pyöräilypainotteinen. - Saasteettomalla julkisliikenteellä hiilidioksidipäästöt (tärkeys: 83%, hajonta: 13, arvioinnit: 21) Hiilidioksidipäästöjä voi vähentää ottamalla käyttöön saasteettomia julkisen liikenteen muotoja. Hyvänä esimerkkinä on panostaminen seudullisiin lähijuniin, trollikoihin ja pikaratikoihin. Kaupungin pitää myös tukea muita päästöjä vähentäviä liikenteen muotoja kuten pyöräilyä, sähköautoilua ja kimppa-autojen käyttöä. Konkreettiset ratkaisut voisivat olla esim. Hämeenkadulle kaksisuuntaiset omat kaistat sekä jalankulkijoille että pyöräilijöille vähentämällä ulkomainoksia ja kaventamalla terasseja. Eri kaistoilla pitää olla erilaiset päällysteet ja selkeät reunat ja merkinnät, jotta sokeakin voi erottaa jalkakäytävän ja pyöräilykaistan toisistaan. Sähköautoilijoille voisi tarjota ilmaisia parkkipaikkoja, jossa voi samalla laittaa auton lataukseen. Kaupunki tarjoaa latausinfrastruktuurin ja luo myös parempia mahdollisuuksia kimppa-autojen käyttöön. - Vähennetään keskustan moottoriliikennettä. (tärkeys: 83%, hajonta: 21, arvioinnit: 20) Autot pitäisi jättää kauemmaksi keskustasta ja keskustassa tulisi voida kävellä paremmin. - Pyöräilyä ja julkista liikennettä. (tärkeys: 83%, hajonta: 22, arvioinnit: 24) Vuonna 2020 Tampereella liikutaan pyörillä, julkisilla kulkuvälineillä ja tietysti kävellen. Ihmiset ovat terveellisempiä iloisempia ja kokevat oman kotipaikkansa tutummaksi, koska pyöräillen kadut tulevat tutuiksi paljon paremmin kun auton ikkunasta. Pyörakaistoja on lisättävä paljon. - Raideliikennettä! (tärkeys: 83%, hajonta: 19, arvioinnit: 23) 2020 tulee Tampereella ehdottomasti olla lähijunaliikennettä sekä pikaraitiotie! Syyt tähän ovat selvät; raideliikenne on ekologinen ja miellyttävä liikkumismuoto. - Pyöräily (tärkeys: 83%, hajonta: 18, arvioinnit: 20) Sivu 31 / 379
  • 32. - Kevyen liikenteen verkostoa kehitetään (tärkeys: 83%, hajonta: 14, arvioinnit: 21) Seutukunnalle pitää saada entistä toimivampi kevyen liikenteen verkosto. Ei pelkästään Tampereen keskustassa, vaan myös nopean liikkumisen mahdollisuus fillarilla naapurikunnista tulee turvata. - Vihreä ja nuorekas Tampere (tärkeys: 83%, hajonta: 12, arvioinnit: 13) Tampereen tulisi osallistua aktiivisemmin kierrättämiseen esimerkiksi muuttamalla omat virastonsa/laitoksensa ekologisemmiksi(mm. jätteiden lajittelu). Tampereen tulisi panostaa yhä enemmän lapsiin ja nuoriin, sillä sinne, missä panostetaan lapsiin ja nuoriin, tahtovat vanhemmat muuttaa. Tampereen tulisi panostaa kevyeen liikenteeseen parantamalla ja lisäämällä pyöräteitä. Tampereen tulisi satsata julkisiin kulkuvälineisiin alentamalla lippujen hintoja. Näin saisimme Tampereesta vihreämmän paikan myös tuleville sukupolville! - Tampereen keskustaan lisää kävelykatuja (tärkeys: 83%, hajonta: 18, arvioinnit: 20) Hämeenkadulla voisi toki vielä bussit ajaa, mutta sivukadut välillä Hämeenpuisto-rautatieasema voisi yleisen viihtyvyyden lisäämiseksi muutta tyystin kävelykaduiksi. Toimenpide vähentäisi keskustan saastuneisuutta ja helpottaisi jalankulkijoiden liikkumista ytimessä. Voi kuinka olisikaan mukavaa:) - Yksityisautoilun minimointi Hämeenkadulla (tärkeys: 83%, hajonta: 21, arvioinnit: 22) Hämeenkatu julkiselle liikenteelle, takseille, jalankulkijoille ja pyöräilijöille - Pyöräilijäystävällinen kaupunki (tärkeys: 83%, hajonta: 15, arvioinnit: 46) Tampereen liikennettä on kehitettävä niin, että kävely, pyöräily, potkulautailu ynnä muu ei-yksityisautoiluun perustuva liikkuminen on sekä mielekästä, helppoa, vaivatonta ja turvallista sekä Tampereen keskustassa että koko kaupungin alueella. - Yleisiä kulkuneuvoja lisää (tärkeys: 83%, hajonta: 14, arvioinnit: 16) Ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämiseksi tulisi ripeästi toimia ja kehittää yleisiä kulkuneuvoja yksityisautoilun vähentämiseksi. Ruuhkaiset autojonot lisäävät liikenneonnettomuuksien riskiä sekä autoilijoiden stressiä. Lisäksi pakokaasuhöyryjä hengittävät ulkoilijat ym. altistuvat saasteista johtuville vaivoille ja sairauksille. Lisäämällä bussi- ja lähijunayhteyksiä saataisiin kannustettua ihmisiä valitsemaan yleiset kulkuneuvot yksityisautojen sijaan. Samalla työmatkat nopeutuisivat ja ihmisille jäisi aikaa suunnitella vaikka loppuiltaansa lastensa kanssa tms. Raitiovaunusuunnitelma (Hervanta-Lielahti) on erinomainen ja lisää linjoja tarvittaisiin ehdottomasti. Metrohankekin voisi varmasti toimia näinkin vetovoimaisella seudulla. Lisäksi tulisi varmistaa fyysisesti rajoitteisten liikkumisen helppous yleisissä kulkuneuvoissa. Samoin matkalaukkuja ym. suuria tilaa vieviä tavaroita kuljettaville tulisi varata reilusti tilaa ja lemmikkejä kuljettaville tulisi varata omaa soppea vaikkapa kulkuneuvon etu- tai peräosasta. Myös "poikittaislinjoja" tulisi lisätä (esim. Hervanta- Härmälä). Näin säästyttäisiin hiukan keskustan ruuhkauttamiselta sekä säästettäisiin ihmisten aikaa ja vaivaa, kun ei tarvitsisi suunnitella ja odottaa vaihtoyhteyksiä. Näistä uusista linjoista voisi järjestää vaikka kansalaiskyselyn, jolla tiedusteltaisiin ihmisten tarpeita ja toiveita. Ja kokeilujakin voisi järjestää ja näin seurata ihmisten r - Liikenne sujuvaksi (tärkeys: 82%, hajonta: 16, arvioinnit: 17) Jotta Tampere olisi vetovoimainen paikka olla ja käydä työssä, täytyy liikenne saada sujuvaksi. Tätä edesauttaa esim. raideliikenteen lisääminen tai jokin muu vastaava nopean liikenteen ratkaisu lähiöistä keskustaan tai rautatieasemalle. Nykyajankaan ihminen ei pidä ajan haaskaamisesta autojonoissa, vaan yhteiskunnan globaalistuessa täytyy matkantekokin nopeutua. - Pyöräilyreittien ja pyöräparkkien parantaminen (tärkeys: 82%, hajonta: 15, arvioinnit: 28) Koska Tampereella liikutaan paljon pyörillä, pitäisi keskustan alueen pyöräily mahdollisuuksia parantaa sekä lisätä pyöräparkkeja. Pyöräkaistojen tulisi olla sellaisia, joissa voi ajaa kumpaan suuntaan tahansa ja täten leveämpiä. Kielletty ajosuunta pyöräkaistalla ei toimi ja tuskin tulee toimimaankaan. - Lähikuntiin liikenne edulliseksi (tärkeys: 82%, hajonta: 16, arvioinnit: 15) Näin viitsii tulla useampaan tapahtumaan! Lempäälästä Treelle ei paljoa huviat bussilla körötellä - matka on hidas, kallis ja pölyinen. Ja kun siellä olisi mukava piipahtaa hortoilemassa, käydä syömässä jne. Jollei matka olisi hankala. Sivu 32 / 379 - Joukkoliikenne (tärkeys: 82%, hajonta: 15, arvioinnit: 19) Nyt ratikka suunnitelmat jäihin, sehän olisi vain lyhytnäköistä politiikkaa. Tulevaisuuteen sijoittaminen tulisi
  • 33. kohdentaa pitkällä aikavälillä toimivan metron kehittämiseen ja rakentamiseen. Yksinkertaisesti tienpäälle ei tule mahtumaan se liikenne joka on Tampereella esim. 2020 ja raitkka vielä pahentaa olemassaolevaa tilannetta. Ei ratikkalle, Kyllä metrolle. Olemassaolevia rautateitä pitää hyödyntää nyt kun uusi logistiikka tulee ja satamasta kulkeva tavara ei enään kuormita kaikkia lähirautateitä. Esim pispalan kohdalla hyöty pitäisi ottaa heti raideliikenteestä. Nyt pitää valmistautua tulevaan suurkuntaan ja kenties tulevaisuudessa Suur- Tampereeseen, elikä yhteydet lähikuntiin kuntoon=esim toimiva joukkoliikenne (metro). - Paikka ihmisille ja kohtaamisille (tärkeys: 82%, hajonta: 12, arvioinnit: 16) Tampere on liikennekulttuuriltaan surullinen kaupunki ja Suomen häntäpäätä. Ulkopaikkakuntalaisen ensimmäinen reaktio on usein suuri määrä autoilijoita kaupungin keskustassa ja heidän törttöilevän röyhkeän vaarallinen ajokulttuuri. Joka päivä saa lapsen kanssa tulla vihaiseksi autoilijoista. Tampere on myös kokonaisvaltaisesti hyvin autoilijoiden ehdoilla suunniteltu. Tähän tulisi puuttua kaikin tavoin ja asiaa edesauttavat esimerkiksi: kehittyvä joukkoliikenne joka sisältää sekä bussiliikenteen parantamisen että raideliikenteen kaupungin sisällä ja sen naapurikuntien välillä. Se sisältää lisää tilaa keskustassa jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Se sisältää siis myös paljon rajoituksia autoilijoille sekä tehostettua liikennevalvontaa ihmisten kunnioittamisen lisäämiseksi liikenteessä. Jalankulkija liikkuu enenmmän kävellen tai pyöräilijä pyöräilee enemmän mitä viihtyisämpää, nopeampaa ja turvallisempaa se on. Lisää hymyä keskustaan kun saasteet ja melu! vähenevät. Oleskelua, kahviloita, kauppoja, pysähdyspaikkoja, leikkipuistoja... Innovointikeskuksia ja olohuoneita, joihin jokainen on tervetullut. Ei parkkitiloja keskustaan vaan kauas sinne mistä selkeät julkiset nopeat junat ja bussit tuovat ihmiset keskustaan (jos ylipäätään autoja enää monessa taloudessa silloin tarvitaan) tai missä leveä ja kunnossa pidetty pyörätie kurvailee keskustaan. Kaupungilla on myös kimppa-autosysteemit vähentämää - Asuminen mukavaksi ja järkeväksi (tärkeys: 82%, hajonta: 16, arvioinnit: 22) Parhaassa paikassa on oltava hyvä asua. Hyvään asumiseen liittyy erilaisten asumismuotojen (kerros-, rivi- ja omakotitalojen, pienten ja isojen asuntojen) monimuotoisuudn lisäksi hyvät kulkuyhteydet julkisella liikenteellä, pyöräily- ja kävelymahdollisuudet sekä asukkien moninaisuus. Parhaassa paikassa ei erotella eri väestöryhmiä toisistaan, vaan vanhat, lapsiperheet, opiskelijat, syrjäytymisuhassa olevat, maahanmuuttajat ja muut asuvat sekaisin, eikä synnytetä lähiöitä, joilla on "ongelmaasujien" maine. - Kevyen liikenteen kaupunki (tärkeys: 82%, hajonta: 16, arvioinnit: 25) Tampereelle pitäisi kehittää entistä parempi kevyen liikenteen verkosto. Etenkin pyöräilijät tulisi huomioida paremmin ja autoilua välttää keskikaupungissa. - Asuminen (tärkeys: 82%, hajonta: 14, arvioinnit: 17) Ihmisten tarpeet asumisen suhteen vaihtelevat. Itse haluan asua ympäristössä, jossa on lähellä puita ja luontoa, mutta myös päivittäiset palvelut kävelymatkan päässä. Tarvitaan asuinalueita, joissa on runsaasti puistometsää, jossa voi liikkua. Hyvät liikenneyhteydet kaupungin keskustaan. Bussien vuoroväli korkeintaan 15 min. Päivittäiset palvelut pitää olla kävely- tai ainakin pyöräilyetäisyydellä. Terveyspalvelut pitää olla hyvin saavutettavissa. Hyvää saavutettavuutta on yhden bussin käyttö. Et´äsisyys sinänsä ei ole olennainen asia. - Palveluihin ja toimintaan panostamalla (tärkeys: 82%, hajonta: 13, arvioinnit: 16) Tampeesta pitäisi tehdä vetovoimainen kaupunki kaikkina vuodenaikona. Kesällä tapahtumia, ohjelmaa ja toimintaa riittää, mutta syksyn tullen kaupunki "kuolee". Joulutori oli hyvä avaus, mutta lisää pitää tehdä kaupunkilaisten viihtyvyyden lisäämiseksi. Myös tasapuoliset palvelut on taattava kaikille: jämähtäneisyydestä kertoo frassiksi kääntynyt pyöräkaistakeskustelu. Millä kaupungilla on enää varaa ja varsinkaaan 2020 olla tukematta joukkoliikennettä? - Raideliikenteellä moderniksi eurooppalaiseksi kaupungiksi (tärkeys: 82%, hajonta: 17, arvioinnit: 28) Pikaraitiotien rakentaminen nostaa asuinalueiden ja keskustan profiilia. Se lisää keskusta-alueen tehokkuutta ja viihtyisyyttä. Raideliikenteen vaikutukset kaupungin modernin profiilin luomiseksi ovat kiistattomat. Nuoret haluavat elää ympäristöä ajatellen ja mieluiten kaupunkimaisessa ympäristössä. Pikaraitiotie mahdollistaa tämän sekä tiivin kaupunkimaisen tilan. Ei ole olemassa kaupunkia, jonka asukkaat eivät pitäisi raitiovaunuista. - Huomiota radanvarteen ja teollisuusalueisiin (tärkeys: 82%, hajonta: 9, arvioinnit: 11) Sivu Ratapihan ympäristöä rautatieasemalta Lakalaivaan tulee tarkastella kehitettävänä kokonaisuutena, ja 33 / 379 rautatien estevaikutusta tällä alueella vähentää. Kasvavan kaupunkirakenteen keskelle jääneitä radan varren teollisuusalueita (esim. Messukylä, Hankkio, Nekala) tulee niinikään tutkia. Mikäli joukkoliikenne saadaan
  • 34. kiskoille, saattaisi asuminenkin olla näillä alueilla järkevä käyttötarkoitus. Ympäristöhäiriöitä aiheuttaville ja/tai raskasta liikennöintiä vaativille toiminnoille olisi löydettävä uudet sijoituspaikat liikenteellisistä solmukohdista yhteistyössä naapurikuntien kanssa. - Joukkoliikenne raiteille (tärkeys: 82%, hajonta: 19, arvioinnit: 19) Raitiovaunu on helppo, nopea ja miellyttäv kaupunki ajoneuvo. Suosikaamme sitä. - raideliikenne on pop (tärkeys: 82%, hajonta: 17, arvioinnit: 28) Tampereelle tehdään maan päällä kulkeva pikaratikka, jolla pääsee kätevästi kulkemaan rautatieasemalta Metson kautta Pispalaan, rautatieasemalta TAYSiin sekä rautatieasemalta yliopiston kautta Hatanpäälle. Seudullista raideliikennettä esim. Hervantaan, Nokialle, Ylöjärvelle, Hämeenkyröön ja Kangasalle, Lempäälään sekä Toijalaan kehitetään valtavasti. - Kevyen liikenteen väylät paraatikuntoon (tärkeys: 82%, hajonta: 14, arvioinnit: 18) Kaivutöiden jäljiltä kevyen liikenteen väylät ovat perunapeltoa, paikkaukset tehdään miten sattuu, roudan halkomia teitä ei korjata nopeasti, turhat rotvallit risteyksissä kiusaavat rullaluistelijoita, lastenvaunuja, polkupyöriä ja rullatuolilla liikkuvia. Risteyksissä voisi nykyaikana olla tunnistaja, joka vaihtaa vihreän valon automaattisesti, jos kevyen liikenteen kulkija haluaa yli. Nykyään nöyryytysnappeja on liikaa. Jos risteykseen ei ehdi ajoissa nappeja painelemaan, joutuu odottamaan kahdet autoletkat, ennenkuin oma vuoro tulee. Talvella teillä ei voi vetää pulkkaa, kelkkailla tai hiihtää kouluun sepelin vuoksi. Fillarista paukkuu renkaat piikkisissä kivissä. 80-luvullakin asia oli paremmin: tien hoitaja kylvi polun hiekkaa (ei särmikkäitä kiviä) tien oikeaan reunaan, etteivät vanhukset liukastu. Loppu väylästä jäi talvesta nautiskelijoiden käyttöön. Taannuttaisiinpa taas niin! Sen luulisi tulevan halvemmaksikin. - Seutuliikenteen kehittäminen (tärkeys: 82%, hajonta: 14, arvioinnit: 24) Tampereen seudun joukkoliikennettä tulisi kehittää. Onko kaikkien bussilinjojen pakko kulkea Keskustorin kautta? Enemmän poikittais- tai ympyrälinjoja linjojen 6 ja 14 tapaan ja kuntarajat ylittäen kuten Nokialta Pirkkalan kautta Hervantaan kulkeva linja. Tulisi selvittää miten seutukunnan työmatkaliikenne rakentuu ja laatia sen pohjalta suunnitelmia. Nyt esimerkiksi Lempäälän suunnalta ei pääse itään eli Hervantaan päin kuin koululaisbussilla, joka kulkee kerran aamulla ja kerran iltapäivällä koulujen päättymisen aikoihin. Arvaan, että tilanne ei tule parantumaan Vuoreksenkaan myötä, vaan Vuorekseen kulkevat linjat tulevat sukkuloimaan Vuoreksen ja Keskustorin väliä suoraan Särkijärven yli menevän sillan kautta. Nykyisin työmatka Lempäälän Sääksjärveltä Hervantaan kestää bussipysäkillä vietetyt odotusajat mukaan lukien helposti 1,5 h suuntaansa (omalla autolla 10 min.) Kaupunkiseudun kasvaminen ja kehittyminen edellyttää toimivaa kuntarajat ylittävää joukkoliikennettä. - Kannustusta pyöräilyyn (tärkeys: 82%, hajonta: 18, arvioinnit: 23) Talvipyöräily Hämeenkadulla on paljon huomiota saanut aihe. Jonkinlainen kapea kaistale olisi suotava puöräilijöille ympärivuotisesti. Tampere on sen verran pieni kaupunki, että tilaa luulisi olevan sekä pyöräilijöille, että jalankulkijoille. Itseasiassa keskusta pitäisi saada autoista kokonaan vapaaksi, tai vähintäänkin minimoida niiden määrää. Pyöräilijöiden kaistale voisi vaihtoehtoisesti olla autotien puolella, jos autojen määrää saataisiin vähenemään. Tämä voisi tapahtua julkisen liikenteen kehittämisellä (esim. raideliikenne). - Ratikka Tampereelle (tärkeys: 82%, hajonta: 19, arvioinnit: 27) Raitiotieliikenne pystyisi tulevaisuudessa paremmin kilpailemaan yksityisautoilun kanssa matkanopeudessa. Bussit ja henkilöautot seisovat ruuhka-aikaan samassa jonossa, mutta raitiovaunulla on mahdollisuus ohittaa ruuhkapaikat. - Tampereesta myös kansainvälisen junaliikenteen hubi (tärkeys: 82%, hajonta: 16, arvioinnit: 28) Tampere sijaitsee keskeisesti Suomessa, mutta tällä hetkellä junaliikennettä kehitetään lähinnä Helsingin näkökulmasta. Tampereen yhteyksiä Ouluun, Turkuun, Kuopioon, Lahteen sekä Helsinki-Vantaan lentoasemalle, Pietariin ja Tallinnaan tulee kehittää aktiivisesti. Konkreettisesti Ouluun ja takaisin pitää päästä Pendolinolla saman päivän aikana mieluiten matka-ajassa 3 h suuntaansa ja aikataulujen tulee mahdollistaa päivämatkana toteutettava työmatka. Helsinki-Vantaalle pitää päästä vaihtamatta eli päärata tulee siirtää kulkemaan Vantaan lentoaseman kautta. Lahteen ja Pietariin tulee tarjota vaihdoton Pendolino-tasoinen yhteys Riihimäen kolmioraiteen kautta, jottei tarvitse vaihtaa Tikkurilassa (sama juna voinee jatkaa vaikka Sivu Rovaniemelle asti jolloin kyseessä olisi Pietari-Lahti-Tampere-Oulu-Rovaniemi -yhteys, joka palvelisi suurinta 34 / 379 osaa Helsingin ulkopuolisesta Suomesta). Helsinki-Tallinna -rautatietunneli tulee toteuttaa ja ajaa sen kautta suoria Rovaniemi-Tampere-Tallinna-Berliini-Pariisi tms. junayhteyksiä, mikä on tarpeen kansainvälisten
  • 35. yhteyksien takaamiseksi oloissa joissa Euroopassa ei enää voida laajamittaisesti lentää ympäristösyistä ja polttoaineen kalliin hinnan vuoksi. - Tampere pitää minustakin huolta (tärkeys: 82%, hajonta: 18, arvioinnit: 25) Kun olen tamperelainen vuonna 2020 tiedän, että tulevaisuuteni on turvattu. Tampere on tunnettu hyvästä terveydenhuollostaan ja edelläkäyvästä vanhustenhuollosta. Ekologinen ja puhdas kaupunki on kehittänyt vuosien kuluessa joukkoliikennettä ja pyöräily on lisääntynyt autoilun kustannuksella. Rikosten määrä on vähentynyt, koska syrjäytymisen eteen on tehty työtä. - Kevyen liikenteen alikulkuja suosittava (tärkeys: 82%, hajonta: 13, arvioinnit: 11) Kevyttä liikennettä voidaan suosia alikulkuja rakentamalla. Liikkuminen on sujuvampaa - myös autoille. - joukkoliikenne (tärkeys: 82%, hajonta: 15, arvioinnit: 14) bussien aikataulut ja reitit on laadittu niin, etteivät bussit kulje peräkkäin samaan aikaan samoilla kaduilla keskustan ulkopuolella. - Vihreämmät liikennevaihtoehdot (tärkeys: 82%, hajonta: 18, arvioinnit: 17) - Bussiliikennettä kehitettävä! Tarpeeksi vuoroja jotta kulkeminen helpottuu. Ei saa olla liian kallista, jotta se on houkuttelevaa. - Raideliikenteen mahdollisuutta tarkasteltava tosissaan! Nopeaa, helppoa, mukavaa ja edullista. - Pyöräilyreittejä parannettava. Ei riitä että hyvät pyöräilytiet sivummalla. Kuka haluaa tulla lähiöstä keskustaan pyörällä tai yrittää pyöräillä keskustan läpi, jos se on tehty lähes mahdottomaksi! - Joukkoliikenne (tärkeys: 82%, hajonta: 14, arvioinnit: 23) Joukkoliikennettä kehitetään todellisesti. Pyritään tekemään joukkoliikenteestä helppo ja viihtyisä todellinen vaihtoehto yksityisautoilulle. Tähän päästään aikatauluja sovittelemalla, jotta linja-autot eivät kulje jonossa tiettyyn aikaan, vaan vuorotiheys on suhteellisen taaja ja tasainen. Kiinnitetään huomiota viihtyisyyteen siten, että lisätään vuoroja sellaisiin aikoihin ja kohteisiin, jotka ruuhkaisuutensa takia muodostuvat epämiellyttäviksi. Kehitetään koululaisten liikkumismahdollisuuksia julkisissa kulkuneuvoissa esimerkiksi siten, että vuoroja lisätään sellaiseen aikaan, kun koululaisten tiedetään olevan liikkeellä. Näin vältetään se, että lapset ja nuoret saavat muut matkustajat tuskailemaan liian ahtaassa tilassa. - Raideliikenne (tärkeys: 82%, hajonta: 16, arvioinnit: 28) Tampereelle tulee saada laaja (pika)raitiotieverkko, jonka tulee ulottua lentokentälle saakka - Autottomien kaupunki (tärkeys: 82%, hajonta: 17, arvioinnit: 15) Lisää pyöräteitä, lisää suojateitä ja jalankulkijoiden huomiointia parannettava (lisää katujen ylityspaikkoja, lisää "painalluksella toimivia" liikennevaloja, ei pysäköintiä jalkakäytäville jne.). Edullisemmat bussiliput kaikille (kertalippu maks. 1 euron), ja vaunujen & rattaiden kanssa liikkuvien ilmainen matkustus säilytettävä. - Yksityisautoilun kieltäminen Hämeenkadulla (tärkeys: 81%, hajonta: 17, arvioinnit: 15) Sitten, kun polkupyörien ja julkisen liikenteen tukeminen on tuottanut tuloksia ja keskustassa autoilevat ovat alkaneet vaihtaa polkupyörään ja bussin käyttöön, Hämeenkatu tulisi sulkea yksityisautoilijoilta. Kaistoja voisi hyvin vähentää. Vapautuvasta tilasta ainakin kahden metrin kaista tulisi varata vain ja ainoastaan polkypyöräilijöiden käyttöön. Tuota pyörätietä kaupunki pitäisi pyöräilykelpoisena kesät talvet. - Liikenne (tärkeys: 81%, hajonta: 14, arvioinnit: 16) Bussit kulkee myös "poikittain" mm. Hervanta- Janka-Linnainmaa välillä ei ole toimivaa bussiliikennettä. Bussilinjoja sen verran lisää, ettei aina tarvi koukata keskustan kautta. - Pyöräily olosuhteet kuntoon (tärkeys: 81%, hajonta: 18, arvioinnit: 22) Mielestäni kaupunkiin on luotava TOIMIVA pyöräilyverkosto. Myös maastopyöräily mahdollisuudet on säilytettävä ( pyöräilykieltomerkit muutamilla metsäpoluilla hämmentävät..) , Tampereen maine maastopyöräilyn "paratiisina" olisi mielestäni syytä säilyttää. - Luonnonkauneuden hyödyntäminen (tärkeys: 81%, hajonta: 15, arvioinnit: 14) Sivu Tampere on kahden ison järven välissä kannaksella. Lisäksi meillä kaunis Pispalanharju ja luonnontilaista 35 / 379 metsää ympärillämme. Kauniin luonnon hyödyntäminen ja liikunatpaikkojen kehittäminen yes. Lisäksi kaupuungin on syytä panostaa edelleen kultturin ja tieteen tukemiseen, sieltä ne tulevaisuuden tekijät ja
  • 36. kaupungin houkuttelevuus nousee. Joukkoliikenne voisi olla maksuton ja kustannetaan kaupungin kassasta, vähentää oman auton käytön houkuttelevuutta. Samaa asiaa ajaisi myös pyöräilymahdollisuuksien ja- reittien kehittäminen.. Kulttuuritarjontaa (esiintymispaikkoja, konsertteja, näytelmiä, katuteatteria) kosken rannalle ja koski iltaisin juhlavalaistukseen. - Viihtyisä kaupunki ihmisiä varten (tärkeys: 81%, hajonta: 16, arvioinnit: 17) Autoja ei tarvita ydinkeskustaan, sujuvat ohitustiet niille jotka eivät ole aikeissa tulla autolla keskustaan. Kevyenliikenteen teitä enemmän, turvallisemmat reitit jalankulkijoille, poliisit valvomaan suojateitä (erilaiset kampanjat). Ylikulkusiltoja, pyöräteitä, kävelykatuja ym. ajatellen kevyen liikenteen käyttäjiä. Kunnolliset bussiyhteydet ja kenties se pikaraitiovaunu. Edulliset käyttömaksut busseihin. Asuntoalueet voitaisiin suunnitella niin, että ne palvelevat enemmän jalkaisin kulkevia ihmisiä ja ottavat enemmän huomioon pienet lapset. Lähikauppoja suurten markettien sijaan. Pyrittäisiin ohjaamaan ihmisiä autottomuuteen kaupunkialueella esim. juuri edullisilla hinnoilla ja kaavoitusratkaisuilla. - Liikenteen järkeistäminen huomioiden ihmiset ja ympärist? (tärkeys: 81%, hajonta: 14, arvioinnit: 29) - Liikenne sujuu (tärkeys: 81%, hajonta: 21, arvioinnit: 21) Vaikka Tampereen alue kasvaa voimakkaasti 2020 vuoteen tultaessa, liikenne ei puuroudu. Ympäristöliikkeet kehuvat kilvan vihreäksi profiloituneen Tampereen ratkaisuja. Alueella on kaukoviisaasti panostettu raideliikenteeseen, valtion tuella höystettynä. Kumipyöräliikennettäkään ei ole unohdettu, vaan joukkoliikenne väyliä on kehitetty, mutta runko kulkee kiskoilla. Rautateiden lähiliikenne on aloitettu Nokia-Lempäälä (Akaaseen suunnitelmat) sekä Ylöjärvi-Ruutana (Ojala) väleillä. Seutukunta on tukenut kehitystä kaavoittamalla uusia alueita ratojen läheisyyteen, esimerkiki Ylöjärven Elovainoita verrataan jopa Itäkeskukseen. Rautateiden lisäksi kaupunkiin on kuin onkin saatu (pika)ratikka Hervanta-Kaleva-Tulli- Keskustori-Särkänniemi-Lielahti-Lentävänniemi välille. Keskustan kohdalla ratikka syöksyy tunneliin, joka rakennettiin pääosin keskustan parkkiluola louhintojen yhteydessä. Yhteys on niin toimiva, että uutta linjaa hahmotellaan jo Pirkkalasta Linnainmaan suuntaan. Tampere on luonnollisesti sisämaan suurin logistiikkakeskus, kilpailee jo suurten rannikkokaupunkien kanssa. Lentokentän ympäristöön on kehitetty suuri logistiikka alue, jossa on niin rautatiet, rekat kuin lentorahti. Vaikka joukkoliikenne on liikkumisen kulmakivi, ei yksityisautoilua ole unohdettu. Tampellassa on tunneli, mutta myös muita solmukohtia on kehitetty. Eritasoliittymiä on rakennettu mm. Kalevan Prismalle, Keskusairaalalle ja Nokian moottoritien p? - Seutuliikenteen kehittäminen (tärkeys: 81%, hajonta: 17, arvioinnit: 21) Ympäristökuntien kanssa rohkeita ja moderneja tapoja hoitaa Seutuliikenne. Mm. paikallisjunat - Tampere ihmisille -ei autoille (tärkeys: 81%, hajonta: 19, arvioinnit: 18) - Kevyen liikenteen selkeyttäminen (tärkeys: 81%, hajonta: 13, arvioinnit: 13) Toivon selkeyttä pyörä- ja jalkakäytäviin. Joudun työni puolesta kävelemään keskustan katuja paljonkin - ja myös ajamaan autolla - ja suuri huolen ja pelon aiheeni ovat tuhatta ja sataa ajavat pyörät. He puikkelehtivat jalkakäytävillä tosi lujaa ja itse tuntee olevansa aina väärällä puolella. Kevään tullen ajaa autolla kylmä hiki otsalla - koskaan ei tiedä mistä sujahtaa pyöräilijä niin lujaa, että ei ehdi noteeraamaan..... - Ratikka korvaa linja-autot keskustassa (tärkeys: 81%, hajonta: 16, arvioinnit: 20) Nyt keskusta on täynnä kovaäänisiä linja-autoja, jotka tukkivat erityisesti Hämeenkadun. Keskustaan pitää saada ratikka. - Joukkoliikenne ilmaiseksi (tärkeys: 81%, hajonta: 20, arvioinnit: 23) Ilmastonmuutos on ajankohtainen ja vakava asia. Tämän vuoksi Tampereen kaupungin pitäisi ryhtyä toimiin ja muuttaa joukkoliikenne kaupungin sisällä ilmaiseksi. Tämä kannustaisi ihmisiä käyttämään enemmän julkista liikennettä ja luopumaan yksityisautoilusta. En tiedä pitääkö se paikkaansa, mutta olen kuullut huhua, että Tampereen kaupungin liikenne tuottaa jo tällä hetkellä tappiota. Tämän vuoksi ippujen hintoja pitäisi vähintään laskea tai mielellään poistaa kokonaan. - Raideliikenne (tärkeys: 81%, hajonta: 21, arvioinnit: 20) Sivu Nopeat kulkuyhteydet, ilmastonmuutoksen hidastaminen, ruuhkien purku 36 / 379
  • 37. - Keskustan palveluiden ja liikenteen kehittäminen (tärkeys: 81%, hajonta: 16, arvioinnit: 8) Hämeenkatu tulisi tämän vuosikymmennen aikana muuttaa joukkoliikenne- kevyen liikenteen väyläksi. Kävelykatuja tulisi lisätä. Keskustan palveluja tulisi kehittää mm. Linja-autoaseman viereen nopeasti Koskikeskus kakkonen. Hämpinparkki pikaisesti työn alle. Nykyisellään on mm. Tullin parkkihalli jo päivittäin 100-prosesttisesti täyteen buukattu. - Pyöräilijät omille kaistoilleen (tärkeys: 81%, hajonta: 15, arvioinnit: 23) Pyörätiet olisivat kunnossa ja turvallisia. Leveimmistä kaduista voitaisiin lohkaista siivu vain pyöräilijöitä varten. Yksityisautoliikennettä voitaisiin siirtää sivuun, jotta pyöräkaistoja voitaisiin tehdä kaduille. - kevytliikenne (tärkeys: 81%, hajonta: 16, arvioinnit: 18) Tampereen keskustan alueen kevyenliikenteen järjestelyissä parannuksia itä-länsi-suuntaiseen liikkumiseen siten, että Hämeenkatu joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen käyttöön. Sopii mielestäni tähän "I love Tampere" teemaan ihan täydellisesti. Lisäksi kevyenliikenteenväylällä omat kaistat polkupyöräilijöille ja jalankulkijoille. Puutarhakadulla on liian usein yksityisautoja parkkeerattuna pyöräilijöiden kaistalle eli tähän epäkohtaan tiukempi ote - auton voi jättää kauemmas parkkiin, ei ole pakko päästä oven eteen. Rongankadun kevyenliikenteen väylä loppuu itäpäässä kuin seinään - mikä suunnittelun ihme! Tunneli radan ali Tammelan puolelle ja näin itä-länsi-suuntainen kulkeminen mahdollistuu tätä kautta. Pyöräälä sujuva liikennöinti säästää ilmastoa kuormitukselta varrattuna autoiluun, ja fyysinen kansalaiskunto paranee! - Osoitetaan tunteita ja lähimmäisenrakkautta (tärkeys: 81%, hajonta: 15, arvioinnit: 16) Uskalletaan hymyillä ja nauraa, näyttää tunteita - myös surua. Vaihdetaan pari sanaa ihmisten kanssa vaikka bussissa. Sanotaan kiitos ja anteeksi, kun tarvitsee. Autetaan toista hädässä. Puolustetaan heikompaa. - Seudun raideliikennettä kehitettävä (tärkeys: 81%, hajonta: 24, arvioinnit: 5) Tampereen seudullekin on saatava lähijunia, joilla voidaan vähentää naapuripaikkakuntalaisten autoilua Tampereella. Myös ratikka kaupungin sisällä on tarpeellinen lisä, sillä ne pärjäävät linja-autoja paremmin nopeudessa. - Autoton ydinkeskusta (tärkeys: 81%, hajonta: 20, arvioinnit: 15) Keskustasta yksityisautot pois kokonaan. Suuret -maksuttomat- parkkihallit ja maksuton julkinen liikenne keskustaan. - Vesistöjen ja rantojen hyödyntäminen (tärkeys: 81%, hajonta: 15, arvioinnit: 23) Tampere on vesistöjen ympäröimä kaupunki. Vesistöjä kannattaa hyödyntää vesiliikennereitteinä, vesibussiyhteydet sopisivat monen asuin- ja virkitysalueen sekä keksustan yhdistämiseen toisiinsa. Rannat tarjoavat mahdollisuuden monelaiseen toimintaan, kunhan niitä rakennetaan ja pidetään kunnossa. Laukontori ja Ratina tarjoavat oivat mahdollisuudet erilaisille toiminnoille, ravintolalaivoille, rantapuistoille ja toritoiminnoille. Monet yrittäjät ovat kiinnostuneita aloittamaan toimintaa, kunhan puitteet ja toimintaympäristö ovat olemassa. Suuret mahdollisuudet toiminta-, virkistys- ja viihdekeskuksena tarjoaa Santalahden satama ympäristöineen. - Järkiperäistää bussivuoroja- ja reittejä (tärkeys: 81%, hajonta: 12, arvioinnit: 24) - Ympäristöajattelun kehittäminen (tärkeys: 81%, hajonta: 17, arvioinnit: 15) Kaupungin pitäisi olla selkeäsi vihreä, eli toiminnot valitaan siten, että ympäristöystävällisin vaihtoehto on käytössä, ei esimerkiksi halvin. Halvin vaihtoehto tulee kalliiksi esimerkiksi, jos sen ympäristövaikutuksia ei ole huomioitu. Tämä pitäisi ottaa huomioon julkisissa kilpailutuksissa. Lisäksi joukkoliikenteen tulisi olla entistä sujuvampaa ja kannattavampaa käyttäjilleen, joukkoliikenteen ei tarvitse olla kaupungille tuottavaa vaan ympäristön kannalta edullista. Käyttäjille mahdollisimman pienet taksat ja riittävästi vuoroja. - Joukkoliikenne (tärkeys: 81%, hajonta: 15, arvioinnit: 14) Joukkoliikenne kehittyy siten, että myös ns poikittaisliikenne kumipyörillä kehitetään tukemaan työssäkäyntiä joka puolelta Tampereen seutukunta Sivu - Raideliikenteen kehittäminen (tärkeys: 81%, hajonta: 22, arvioinnit: 17) 37 / 379 Suunniteltu 'pikaraitiotie' sillä erolla, että olemassa olevia, VR:n käyttämiä raiteita ei käytetä vaan järjestelmälle rakennetaan kokonaan omat raiteet.
  • 38. - Joukkoliikenteen kehittäminen (tärkeys: 81%, hajonta: 15, arvioinnit: 31) Ilmainen joukkoliikenne, jotta yksityisautoilu vähenee oikeasti! Ilmastomuutoksen ehkäisyä.. - Työntekijöissä tulevaisuus (tärkeys: 81%, hajonta: 16, arvioinnit: 12) Työnteon pitäisi olla mahdollisimman helppoa, sillä täysipäiväinen työssä käyminen vie paljon aikaa ja energiaa. Siksi liikennejärjestelyjen ja joukkoliikenteen pitäisi toimia paremmin ihmisten liikkuvuuden edistämiseksi. Työntekijöiden terveyteen tulee kiinnittää hyvin huomiota ja samoin harrastusmahdollisuuksia pitäisi olla lisää ja erityisesti liikunnallisia harrastuksia tulisi tukea siten, että ne eivät maksaisi niin paljon. Näin työntekijöiden vireyttä voidaan parantaa ja kaupunkilaisten elinoloja kehittää. - keskusta kävelylle ja pyöräilylle (tärkeys: 81%, hajonta: 14, arvioinnit: 20) Keskustan pikkukadut pyhitettävä kävelylle ja pyöräilylle. Isommat kadut kuten Hämeenkatu ja Satakunnankatu auto- ja bussiliikenteelle. Keskustan viihtyvyys lisääntyy kertaheitolla. Tilaa kahviloiden terasseille ja muulle kävelykatukulttuurille. - Tampereen seutu on maan kärkipaikka asua (tärkeys: 81%, hajonta: 18, arvioinnit: 15) Tampereen kaupunkiiin on kuntaliitosten myötä liittynyt kaikki entisen seutukunnan kunnat vuonna 2018. Suurkunta tarjoaa hyvät julkiset palvelut omissa entisissä kunakeskuksissa joita nyt nimitetään esim. Tampereen Lempäälässä, Tampereen Nokialla. Täällä on yhtesöllisyyden verkosto, kaikista kuntalaisista pidetään tasavertasesti huolta. Työllisyys ja yritysmaailma on edennyt hyvän kaupukisuunnittelun, liikennejärjestelyjen avulla merkittävästi. TESC on saanut hotellihankkeensa toimimaan yli odotusten. Raideliikenne, päärautatiehanke on toteutettu entisten kuntien kanssa hyvässä yhteistyössä. Kaikki kuntalaiset ovat voineet vaikuttaa Suur-Tampereen palvelujärjestelmiin asun aluillaan. On perutettu entisten kuntakeskusten omi lautakuntia, joilla on omaa määrärahaa päättää alueen lähipalveluista. Kunnallis verotusta on pystytty laskemaan Tampereen seudulla, suomen alhaisimmaksi. - Sujuvat kevyen liikenteen yhteydet (tärkeys: 81%, hajonta: 16, arvioinnit: 17) Sujuvat yhteydet ilman pyöräilyä Hämeenkadulla. Riita oli viime vuonna aivan hirveä ja turha. - Hyvät pyörätiet kaikille pääteille! (tärkeys: 80%, hajonta: 16, arvioinnit: 25) Hämeenkadullakin pitää saada pyöräillä! Ennemmin pyörällä kuin autolla keskustaan! - Pikaratikka. Tunneliin keskustan alle. Lähijunat ympärysku (tärkeys: 80%, hajonta: 14, arvioinnit: 23) - Anna arvo itselle-ja muille (tärkeys: 80%, hajonta: 18, arvioinnit: 16) Luottamalla siihen kulttuuriin ja vanhaan työläishenkeen ja -taustaan, mikä Tampereella vielä on vielä jäljellä. Mallia voisi käydä katsastelemassa Treen kaltaisista kaupungeista vaikka ulkomailta esim. joukkoliikenteen suhteen, ja mukauttaa se Treella toimivaksi. - yksityisautoilun vähentäminen (tärkeys: 80%, hajonta: 22, arvioinnit: 20) Etenkin keskustan alueella tulisi yksityisautoilua vähentää ja kevyen liikenteen väyliä lisätä - asemanseudun kehittäminen (tärkeys: 80%, hajonta: 17, arvioinnit: 25) -lähijunaliikenne ja raideliikenne kulkemaan asemanseudun kautta -asemanraiteiden alle rakennettava liiketilaa (Sorin sillan ja Rautatien tunnelin väliselle osuudelle) -Tornihotelli saatava rakennettua pikaseen - Raideliikenne (tärkeys: 80%, hajonta: 19, arvioinnit: 21) Joukkoliikennettä on kehitettävä määrätietoisesti, ja kaupungin kasvaessa ehdottoman tärkeää on raideliikenteen kehittäminen. Seutuliikenteeseen sopii paikallisjuna, kaupungin sisällä ratikka on käytännöllisempi. Raiteet pitää ehdottomasti rakentaa myös lentokentälle. - Turvallinen keskusta (tärkeys: 80%, hajonta: 16, arvioinnit: 22) Poliiseja pitäisi jalkauttaa keskustaan. Sekä jalankulkijoita että polkupyöräilijöitä pitäisi myös sakottaa liikennesääntöjen rikkomisesta - ei vain autoilijoita Sivu - Viihtyisä vihreä keskusta (tärkeys: 80%, hajonta: 12, arvioinnit: 10) 38 / 379 Sujuva kevyt ja julkinen liikenne, lisää vihreää keskustaan, lisää kävelykatuja, pysäköinti maan alle ja keskustan ulkopuolelle.
  • 39. - toimivilla joukkoliikenneratkaisuilla (tärkeys: 80%, hajonta: 15, arvioinnit: 12) - Yksityisautot pois Hämeenkadulta (tärkeys: 80%, hajonta: 20, arvioinnit: 20) Vaatii rohkeutta päättäjiltä, mutta tekisi kaupungin keskustasta paljon sympaattisemman ja ihmisläheisemmän, jos yksityisautoilua ei sallittaisi Hämeenkadulla. Siinä saataisiin ratkaistua myös iänikuinen pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden kiista, kun tilaa jäisi hyvin pyörätielle. Tämä olisi myös ekoteko. En usko siihen, että toimenpide autioittaisi kaupungin keskustan. Eivät ihmiset _oikeasti_ ole niin laiskoja, etteivät jaksa muutamaa sataa metriä kävellä. - Lentäen pääsee suoraan maailmalle (tärkeys: 80%, hajonta: 20, arvioinnit: 13) Pirkkalan lentokentältä pääsee suoraan maailmalle sekä Finnairin reittilennoilla että halpalentoyhtiöiden vuoroilla. - Monikulttuurinen kaupunki (tärkeys: 80%, hajonta: 16, arvioinnit: 30) Vanha ja Uusi Tampere kohtaavat: me paljasjalkaiset 'hämäläisjurrikat', junantuomat ja muilta mailta tulleet yhteisiin tapahtumiin ja projekteihin, tutustumaan toisiimme ja hälventämään ennakkoluuloja. - Tampereesta edelläkävijä ilmastonmuutoksen pysäyttämise (tärkeys: 80%, hajonta: 19, arvioinnit: 19) Koska ilmastonmuutoksen pysäyttäminen tulee pian kansainvälisessä politiikassa tekojen tasolle, Tampere voisi aloittaa muutosten tekemisen jo nyt ja hyötyä maineestaan edelläkävijänä. 1.Tampereen tulisi lisätä voimakkaasti joukkoliikenteen käyttöä. "Pika/1-luokan bussilinjoja" olisi hyvä lisätä kaupungin sisällä, jotta saataisiin nyssejen käyttäjiksi nyt mukavuussyistä yksityisautoilevat. Hintoja tulisi alentaa/poistaa kokonaan Reykjavikin tapaan. Ykkösluokassa voisi olla jokin maksu. Tamperelaisille yrityksille tulisi tehdä houkuttelevaksi työmatkalippujen hankkiminen, esim. kunnallisverotukseen liittyen. 2. Lisäksi polkupyöräilyyn tulisi panostaa voimakkaasti, koska se on myös terveydenhoidon kustannusten pienentämisen kannalta hyvin tärkeä toimi. Hämeenkadulta voisi poistaa henkilöautot ja omistaa keskusta nysseille ja pyörille. Liikenne ohjattaisiin satakunnankadun ja Hämeenpuiston kautta keskustan ohi Nyt kun ohitustie on vähentänyt liikennettä keskustassa. Lisäksi tulisi luoda Puutarhankadulla jo nyt olevia pyöräteitä. Pyöräilyyn voisi panostaa myös erilaisilla huoltopisteille, ohjauksella ja pyöräteiden huoltamisella, esim.lumikeleillä. 3. Julkisten palvelujen ruokahuoltoon (esim.kouluruokaan) tulisi lisätä vähintään kerta viikkoon maittavaa täysin kasvispohjaista ruokaa (kermojen tilalle kasvirasvat, samoin maidoissa).Tämä kun on edessä joka tapauksessa.(keino:koulutus) 4. Järjestysääntöihin erilaisia - Joukkoliikenne (tärkeys: 80%, hajonta: 16, arvioinnit: 19) Joukkoliikennettä voisi tukea verovaroin tai jotenkin, että seutulippu tulisi edullisemmaksi ja houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi Tamperelaisille. - Viihtyisä keskusta (tärkeys: 80%, hajonta: 16, arvioinnit: 17) keskustan laajentaminen, huvit hyödyt ja palvelut Hämeenkatua laajemmalle. Liikkuminen helpoksi (ei yksityisautoja). Koskenranta Näsijärvestä Pyhäjärvelle molemmin puolin pitäisi olla kaupungin julkisivu- helppo ja kaunis ja viihtyisä kulkureitti, missä palveluja - Liikenne/kahvilat (tärkeys: 80%, hajonta: 13, arvioinnit: 20) Kesäksi esim. kesä-elokuu. Tampereella vosi keskusta sulkea muutaman kadun autopliikenteeltä ihan hyvin. esim Kosikatu ja moni muu pikkukatu voisi olla suljettuna ja kehitellä niihin katukahviloita ja tasokkiata terasseja. Jos vertaa esim Helsingkiin niin siellä on paljon eurooppalaisempi tunnelma keskustassa ja se johtuu siitä että kahvilat ravintola ovat levittäytyneet jalkakäytäville. Ihmiset tykkäävät istua kahviloissa joissa ihmiset kulkevat ohitse ! Tampereella toki on ogelma kun jalkakäytävät ovat niin kapeita ja sitten siellä vielä ovat pyörät seassa johon palaan erikseen,.. Siksi olisikin tärlkeeä sulkea katuja :Koskikatu Cumuluksen edessä olisi esim hyvä kokeilun paikka ! - Elävä keskusta ja innovatiiviset rakennukset on käyntikor (tärkeys: 80%, hajonta: 19, arvioinnit: 22) On ensisijaisen tärkeätä, että Tampereen keskusta ja keskustori tehdään eläväksi paikaksi mihin tamperelaiset tulevat viettämään aikaansa ja ostoksille, että turistit viihtymään. Elävä keskusta ja innovatiiviset rakennuket toimivat myös käyntikorttina turisteille Tamperelaisten osaamisesta. Nyt keskusta on kuollut ja Sivu harmaa klo 6 jälkeen illalla. Keskusta tarvitsee Ratinan peruskorjauksen monitoimihalliksi jääkiekolle ja 39 / 379 jalkapallolle, että konserttitapahtumille. Ratinasta on myös lyhyt matka uuteen kauppakeskukseen. ostoksille. Ihmiset pitää saada keskustaan nopealla ja helpolla julkisella kulkuyhteydellä kuten pikaraitiotie. Tampellan
  • 40. rantaan rakennetut korkeat innovatiiviset tornitalot voisivat antaa mielikuvan kasvavasta kaupungista tänne asettuville yrityksille ja ulkomailta paluumuuttaville asukkaisille. Tampereen pitää luoda maamerkki rakennuksia eikä 70-luvun lähiörakentamista niinkuin nyt on suunniteltu Tampellan rantaan. Autotunneli on mennenajan rakentamista ja vaarana on, että se ajaa Tampereen talouden kuralle. - Lisää pyöräteitä keskustaan (tärkeys: 80%, hajonta: 22, arvioinnit: 27) Pyöräteitä on tällä hetkellä varsin vähän keskusta-alueella. Lisäämällä pyöräilymahdollisuuksia saataisiin kaupunkiliikenne sujuvammaksi ja ohjattaisiin ihmisiä myös vihreämpiin ajatuksiin. - Matkakeskus ratapihan alle (tärkeys: 80%, hajonta: 21, arvioinnit: 16) Ratapihan alle voisi rakentaa Helsingin Kampin tyylisen maanalaisen bussiterminaalin ja liiketilaa. Sieltä olisi jalankulkuyhteys tunnelissa rautatieasemalle, keskustan liikekortteleihin ja Hämpin parkkiin. - Kehitetetään alueellisia palveluja tasavertaisesti (tärkeys: 80%, hajonta: 14, arvioinnit: 20) Tampere on suuri kaupunki ja asukasluku varmasti jatkaa kasvamistaan. Keskustan kehittäminen on tärkeää, mutta mielestäni tulisi panostaa myös muiden alueiden/kaupunginosien kehittämiseen. Jokaisella kaupunkilaisella tulisi olla lähialueella peruspalvelut, jolloin turhaa autolla ajelua keskustaan (tai muualle) voisi vähentää. Kauppa, koulu, päiväkoti, kirjasto, neuvola ja oma terveysasema ovat vähintä mitä kaupungin tulisi tarjota jokaiselle tasavertaisesti. Kaupassa pitää voida käydä kävellen (tai pyörällä), lasten pitää päästä lähikouluun ja lähipäiväkotiin, jotta he tutustuvat muihin omalla alueella asuviin lapsiin. Kirjasto on virkistäytymispaikka ja lapsillekin hyvä paikka viettää aikaa koulupäivien jälkeen. Ja lääkäriin, hammaslääkäriin ja neuvolaan pitää päästä kulkemaan kohtuu pienellä vaivalla. Nämä ovat ihmisten perustarpeita, jotka takaavat sujuvan arjen ja turvallisen ympäristön. - Lentokenttä, ekologisuus ja hyvinvointi (tärkeys: 80%, hajonta: 14, arvioinnit: 41) Tampereen kaupungin tulisi vaalia hyvää imagoaan pysyäkseen yhtenä Suomen dynaamisimmista kasvukeskuksista. Lentokentän toiminnan kehittäminen olisi varmasti hyvä tapa parantaa Tampereen (myös matkailun) kaupungin vetovoimaa myös yritysmaailmassa. Harvassa maassa lentotoiminta on niin keskittynyt yhdelle pääkentälle kuin Suomessa. Toinen merkittävä tekijä on kuunnella asukkaita (kuten esim. tämä tutkimus) ja panostaa asukkaiden hyvinvointiin koko elämänkaarella: tarhapaikkoja kohtuulisella hinnalla ja etäisyydellä, laadukas ja turvallinen peruskoulutus ja jatkossakin turvata monipuoliset jatkokoulutusmahdollisuudet, turvata alueen työpaikat (esim. Volvo Bussin lopettamispäätös Tampereella on surullinen esimerkki päinvastaisesta toiminnasta), asukkaille on tarjottava myös turvallinen vanhuus ja terveydenhuolto. Kaiken tämän näiden ajatusten taustalle tulisi myös muistaa ekologisuus sen merkitys kaupungin imagonluonnissa ja asumisviihtyisyydessä tulee entisestäänkin korostumaan tultaessa 2020 luvulle. - Kehitetään palveluita turisteille (tärkeys: 80%, hajonta: 15, arvioinnit: 18) Turistien määrä Tampereella tuntuu lisääntyneen, mikä on mielestäni hyvä asia. Selkeät palvelut turisteille takaavat hyvän kuvan kaupungista ja tuovat sitä mukaa uusia turisteja. Yhteyksiä lentokentältä kaupunkiin pitää parantaa. - Suora juna Tampereelta Idän radan suuntaan (tärkeys: 79%, hajonta: 18, arvioinnit: 16) Yhä edelleen maastamme puuttuu eteläisen "ruuhka-Suomen" välinen suora poikittaisyhteys. Akselilla Tampere - Toijala- Hämeenlinna - Lahti - Kouvola - Lappeenranta - Imatra on erittäin paljon opiskelijoita, muuttajia, työpaikkoja, kouluja, turismia jne. Nykyisellään täytyy tehdä kaksi kuluttavaa ja epämukavaa vaihtoa Riihimäellä ja Lahdessa päästäkseen kulkemaan tuon välin. Myös maantie- ja bussiyhteys on erittäin hidas. Samalla VR liikennöi suoria junayhteyksiä jopa monta kertaa päivässä monta kertaa pienemmillä asutusalueilla kuten Jyväskylä - Vaasa, Turku - Pieksämäki jne. Olisi enemmän kuin oikeutettua ja aivan varmasti kannattavaa liikennöidä edes yhdellä päivittäisellä vuorolla reittiä Tampere - Toijala - Hämeenlinna - Lahti - Kouvola - Lappeenranta - Imatra. Tämä hyödyttäisi kaikkia näitä kaupunkiseutuja ja niiden vaihtoyhteyksiä. - Rento, ekologinen ja houkutteleva (tärkeys: 79%, hajonta: 15, arvioinnit: 23) Tampereella on jo tälläkin hetkellä rento tunnelma - bussipysäkeillä voi luoda keskustelun ventovieraan kanssa ja ihmiset ovat muutenkin ystävällisiä. Tätä tapaa täytyy kannustaa vastedeskin. Joukkoliikenne on Sivu ehdoton edellytys toimivalle ja puhtaalle kaupungille - se siis kunniaan ja omat autot kotiin kaikilta niiltä 40 / 379 työmatkalaisilta, joilla vain mitenkään siihen on mahdollisuus. Tampereesta on helppo tehdä houkutteleva jo tämän hetkisillä edellytyksillä, mutta sitä houkuttelevuutta olisi kyettävä mainostamaan myös Tampereen ja
  • 41. Pirkanmaan ulkopuolelle. Tampereesta kasvukeskus, jonne niin valtio kuin yrityksetkin haluavat panostaa ja luoda työpaikkoja. Siinä sivussa monipuolinen kulttuuritarjonta ja toimivat julkiset palvelut, niin "a vot"! - Liikenne sujumaan (tärkeys: 79%, hajonta: 16, arvioinnit: 23) Tampere on kooltaan melko hyvä: ei liian pieni eikä liian iso. Eniten kaupungissa harmittaa liikenteen ajoittain heikko sujuvuus. Jotain pitää tehdä, jotta ihmiset pääsevät vaikka kaupungin halki töihin ja kouluun mukavasti ja kohtuullisen nopeasti ympäristöä säästäen. Raideliikenne on varmasti tähän yksi ratkaisu. Liikennejärjestelyjen parantuessa voittajia on monta: ihmiset itse ja heidän perheensä (enemmän aikaa yhdessä), työnantajat, kaupuki ja ympäristö. Häviäjäksi jäävät sitten yksityisautoiluun liittyvät bisnekset, tosin varmaan niillekin riittää asiakkaita. - Rautatie Tampereelle Pirkkalan lentoaseman kautta (tärkeys: 79%, hajonta: 13, arvioinnit: 28) Ulkomailta on se hyvä kokemus, että kaikki junayhteydet yleensä kulkevat lentokentän kautta. Tampereeltakin voisi olla junayhteys Pirkkalan lentoasemalle ja siitä vanhalle radalle koukatakseen ennen Helsinkiä myös Helsinki-Vantaan kautta. - Vähemmän melua keskustaan (tärkeys: 79%, hajonta: 15, arvioinnit: 16) Kymmenet "Nysset" ajelevat Hämeenkatua päästä päähän jatkuvasti peräkanaa ja melu on kova. Näyttää siltä, että bussit kulkevat samaan suuntaan täyttöasteen ollessa joskus hyvinkin alhainen. Ei ole lainkaan miellyttävää kulkea metelin keskellä kävellen. Onko mitään mahdollisuutta suunnitella parkkipaikkoja esim. kaupungin länsi- ja itäpäähän, jotta näistä suunnista ajelevat voisivat jättää autonsa näihin paikkoihin ja istahtaa tauotta kulkeviin, hiljaisiin raitio- tms. vaunuihin. Voisiko autoilijoille järjestää jonkinlaisen kokeilupäivän/viikon, jotta he voisivat ajaa "Nyssellä" ilmaiseksi ja tutustua joukkoliikenteeseen. Miten saataisiin joukkoliikenteen käyttämisestä oman auton käyttöä trendikkäämpi tapa liikkua? Millaista asennekasvatusta tarvittaisiin? Esikuviksi ihailtuja persoonia? Pitäisikö tamperelaiset lähettää tutustumaan muualla maailmalla oleviin käytäntöihin? - Hämeenpuistolle elämä (tärkeys: 79%, hajonta: 22, arvioinnit: 28) Kaupunki saisi ottaa itseään kiinni niskasta. Mihin on unohdettu muu keskusta kuin pelkkä Hämeenkatu? Tampereen keskustassa on yksi täysin käyttämätön luonnonvara nimeltään hämeenpuisto. Miten hienosti kyseinen katu sopisi kaupungin olohuoneeksi ja ostoskaduksi hämeenkadun rinnalle. Tyhjien tonttien rakentaminen asunnoiksi ja talojen alakerrat tilaviksi myymälöiksi tarjoisivat upeat puitteet kehittää hämeenpuistoa kaupunkilaisten yleiseksi viihtymisen ja ajanvieton keitaaksi. Itse puiston alle saisi autoille pysäköintitilaa, ratikat ja bussit pääsisivät liikkumaan puistonreunoja ja puisto jäisi terasseille, picnic-paikoiksi, katutaiteilijoille esiintymiseen sekä ostoksilla käyvien ihmisten levähdyspaikaksi ostoksien ohessa. Haluaisin nähdä hämeenpuiston vähintään yhtätärkeänä olohuoneena tamperelaisille kuin helsingin esplanadi on helsinkiläisille. Jokainen, jolla on visuaalista silmää tietää millaisen paratiisin näin iso alue voi tarjota koko kaupungille, sen asukkaille ja turismille. - Bussiliikenteen tukeminen (tärkeys: 79%, hajonta: 14, arvioinnit: 12) Ruuhkat olisivat pienemmät ja keskusta mukavampi, jos bussilippujen hinnat olisivat pienempiä. Siksi Tampereen kaupungin pitäisi laskea lippujen ja kuukausikorttien hintoja, vaikka julkisen liikenteen tuomat tulot vähenisivätkin. Tarvittaessa tämän tuomat kulut pitäisi paikata veroprosenttia nostamalla, sillä lippujen hinnan lasku on kaikkien etu: jokainen voi käyttää julkista liikennettä hyväkseen. Liikennelaitoksen näkeminen voittoa tuottavana liikelaitoksena tulisi lopettaa. Julkinen palvelu on julkista palvelua. Ei terveyskeskuksenkaan tarvitse tehdä voittoa kaupungille. - Sinisten järvien hyväilemä, alati kehittyvä kaupunki. (tärkeys: 79%, hajonta: 12, arvioinnit: 15) Tampereen kaupunkikuvaan tulee aina ensisijaisesti ja olennaisina osina liittää järvien olemassaolo. Niiden rantoja tulee rakastaa ja korostaa lähettyvillä olevan luonnon ja ulkoilumahdollisuuksien ihmisläheisyyttä. Se luo samalla lisää viihtyvyyttä ja kaupungin kiinnostavuutta. Esite, joka markkinoi kaupunkiamme järviltä katsottuna. Esitteessä tulee kuvata rantojen parhaimmat ja kauneimmat paikat, se miten liikkuminen luonnossa ja kaupunkiyhteisössä on täällä nivottu loistavasti yhteen. Samoin tulee kuvata rantojen yhteyteen nousseet rakennukset, miten ihmisläheisiä rakennukset ovat luontoon nähden. Sekä kevyen liikenteen ulkoiluraitit rantojen läheisydessä. Kevyen liikenteen raitteja entistä enemmän rantojen läheisyyteen. Sään lämmetessä, pyöräily varmaankiin lisääntyy. Todennäköistä on myös Sivu polttoaineen ja samalla yksityisautoilun kallistuminen. Kun tiedämme kaupunkimme sijaitsevan kapealla 41 / 379 kannaksella, tulee myös molempiin rantoihin, niin myös Pyhäjärven puolelle rakentaa toimivat kevyen liikenteen raitit. Alati kehittyvä kaupunki. Julkinen liikenne on osittain siirretty jo nyt
  • 42. olemassa oleville kiskoille. Se toimii niin Hervantaan, Lielahteen kuin Kalkkuunkin. Liitäntäpysäköintialueet seisakkeille on rakennettu. Uusia toimijoita on tullut kaupunkiin. Keskustaan on saatu lisää rakennuksia. Vanhusten palvelutaloja on rake - Kaupungin tulee olla tiivis (tärkeys: 79%, hajonta: 20, arvioinnit: 23) Tampereen seudun asukaspohja on jakautunut suhteellisen laajalle alueelle verrattuna asukasmäärään eli tiheys on matala ja siksi liikennesuorite on tarpeettoman korkea. Keskustaa ja kantakaupunkia (Amuri, Tammela jne.) pitää tiivistää, jotta yhä useampi halukas mahtuu asumaan tai työskentelemään siellä. Kun tyhjiä tontteja on niukasti, kannattaisi tiivistysrakentaminen tehdä kohtuullisen korkeaksi eli rakentaa joitakin pilvenpiirtäjämäisiä taloja. Kaavoituksella pitäisi pyrkiä sekoittamaan asuminen ja työpaikat, millä taattaisiin riittävä kysyntä monenlaisille kaupallisille palveluille sekä tehokkaalle ja ympäristöystävälliselle raidejoukkoliikenteelle. - Tampere ihmisten asialla, niin vanhusten kuin nuorten 2020 (tärkeys: 79%, hajonta: 14, arvioinnit: 18) Talous kunnossa, verot kattavat kulut,jotka on ohjattuna kaikille Tamperelaisille, huomioden varsinkin syrjääntyneet. Ennalta ehkäisevä sosiaalien työ saatava tuottaan hedelmää (huomioitrava kolmas sektori). Saatava lähikunnat liittymään Tampereeseen, näin byrokatia pienenisi, rahaa voitaisiin suunnata kehitykseen enemmän. Järjestykseen saatava lisävoimia. Panostusta lasten ja nuorten kasvun tukemiseen, niin että heistä tulee kunnioittavia ja fiksuja Tamperelaisia (säännöt ja ohjeet sekä niiden valvonta voimaan). Liikenneratkaisut selvitettävä kaikkien lähikuntien kanssa, kehitetään keskustan raide- tai johdinautoliikenettä, bussien "sahaaminen edestakaisin hämeenkatua ei ole hyvä ra<tkaisu, kaupungin reuna-alueille syöttäliikenteen alueet, mistä ilmainen kuljetusmahdollisuus keskustaan ja sen viihtyville kävely-ja puistokaduille.Aitolahti / Teisko saatava kehityksen piiriin, on pinta-alaltaan puolet nykyisetä Tampereesta. (Kiikkisensalmen silta). Kaavoitukseen korkeampia rakennuksia. Liikkuva- ja kunnostaan huolehtiva veronmaksaja on on aarre kaupungille, siihen luotava edelleen hyvät mahdiollisuudet. Suurhallia suunnitellessa sen paikka ei ole Sorsapuisto. Pormestari saa olla, mutta apulasipormestarit juotuvat poliittisen "giljotiin" alle, puuttuu esilläoleva virkamieskunta, mikä on pidemmän aikataulun puitteissa paremmin vastuussa. Pidetään huolta toimivista laitoksista>sähölaitos, vesilaitos, koukkuniemi, antavat turvallisen tu - Pyöräily (tärkeys: 79%, hajonta: 19, arvioinnit: 24) Pyöräily keskustassakin pitäisi saada jouhevaksi, näin päästöt vähenevät ja on tuolla hyötyliikunnan suosimisella kansanterveydellisiäkin vaikutuksia. - Asumista, liikkumista ja elämää (tärkeys: 79%, hajonta: 14, arvioinnit: 17) Ihminen asuu aina jossakin ja eri syistä hänen on myös liikuttava. Kaikki eivät voi asua kävely- tai pyöräilyetäisyydelllä keskustan palveluista. Siksi asuinalueiden pitää olla viithtyisiä ja niissä olla peruspalvelut lähellä. Viihtyisyys merkitsee eri ihmisille eri asioita, joten pitää olla todellisia vaihtehtoja asumismuodoissa. Todellinen tarkoittaa taloudellista saavutettavuutta kaikille. Eri etäisyyksille ja tarvitaan erilaisia liikkumismuotoja. Niihin vaikuttaa myös liikkumisen tarve. On yksi asia liikkua vapaa-ajan harrastuksiin ja toinen asia työn vuoksi. Varsinkin kun työt ovat hyvin erilaisia. Siksi kaupungissa, myös sen keskustassa, tulee voida liikkua joustavasti ja luontevasti kaikilla tavoilla. Sinne pitää päästä nopeasti bussilla, vuoroväli korkeintaan 15 min. Pitää voida liikkua turvallisesti sekä jalan että polkupyörällä. Henkilöauton käytön tulee olla joustavaa. Liikenneratkaisut on tehtävä siten, että turha valoissa odottelu ja turhat kiertotiet poistetaan. On liikkumistapa mikä hyvänsä, aina kunnioitettava määräyksiä ja muita liikkujia. Nykyinen liikennetilanne on kestämätön. Vain omaa kulloistakin tapaa pidetään oikeutettuna ja oikeana, muut nähdään vihollisena. Niin asia ei saa olla. Olisi toivottavaa antaa useampie kukkien kukkia. Ei se oma malli missään asiassa ole vältämättä paras. Erilaisia malleja pitää voida kehittää ja sallia ihmisten itse ratkaista niin pitkälle kuin mahd - Joukkoliikenne kuntoon ja nuorisolle tekemistä (tärkeys: 79%, hajonta: 15, arvioinnit: 22) Tampereella on suhteellisen hyvä tilanne joukkoliikenteen osalta ja toivottavasti asia myös pysyy ennallaan. Kuitenkin yövuorojen osalta varsinkin viikonloppuisin toivoisi useampia busseja, sillä bussit ovat usein aivan liian täynnä. Nuorisotyöhön ja varsinkin nuorison liikuntamahdollisuuksiin on panostettava, jotta liikunnasta muodostuisi elämäntapa. Tämä edistää kansanterveyttä huomattavasti. - Autoton keskusta (tärkeys: 79%, hajonta: 18, arvioinnit: 22) Yksityisautoilun aika keskustassa on ohi vuoteen 2020 mennessä. Keskustan palvelutarjonta muokkautuu Sivu suuntaan, jossa autojen päästäminen keskustaan on yhä tarpeettomampaa - suurin osa palveluiden 42 / 379 käyttäjistä tulee paikalle kävellen, pyörällä tai julkisilla kulkuneuvoilla. Toimiva pikaraitiotiejärjestelmä, parannettu bussitarjonta ja lähijunaliikenne vähentää autoilun tarvetta entisestään. Yhdistettynä Hämpin
  • 43. parkin tuomaan mahdollisuuteen jättää auto parkkiin keskustan alle tarjoutuu mahdollisuus aidosti viihtyisän, autottoman ja siten puhtaan ja meluttoman keskustan luomiseen. - Työllisyys ja hyvinvointi pelastettava (tärkeys: 79%, hajonta: 11, arvioinnit: 16) Pirkanmaalaisten yritysten tulevaisuus ja pirkanmaalaisten ihmisten työllistyminen turvattava ja sitä on tuettava. Perusterveydenhoito ja -palvelut toimivaksi ja palvelutasoon panostettava. Joukkoliikenteen toimivuus on myös eriarvoisen tärkeää! Pääkaupunkiseudulta saa aika hyvän mallin... - Ikäihmisten palveluiden kehittäminen (tärkeys: 79%, hajonta: 16, arvioinnit: 15) Koska ikärakenne muuttuu jatkuvasti ikääntyvien lisääntymiseen, täytyisi lisätä palveluita ja elämisen mahdollisuuksia tälle ryhmälle. Ikäihmisten osuus veronmaksajina kasvaa, he tarvitsevat myös vastinetta rahoilleen. Liikkumis-/asiointimahdollisuuksia liikuntarajoitteisille/-vammaisille pitäisi parantaa erilaisissa kohteissa, kaupat, virastot, yms. Vanhusten huoltoa (Koukkuniemi erityisesti) pitäisi parantaa huomattavasti. Siihen saadaan rahoitusta mm. kun Tampellan rantatunnelin haaveesta luovutaan. Myös kaupungin virkamies- ja luottamushenkilöiden palkkioiden/palkkojen jäädyttäminen Obaman esimerkin mukaan auttaisi rahoitusta vanhusten palveluiden toteuttamiseen. - Kuntalaisten ääntä kuunneltava (tärkeys: 79%, hajonta: 13, arvioinnit: 21) Päätöksenteon perustuttava kuntalaisten tarpeisiin. Joukkoliikennettä parannetaan, sosiaalista hyvinvointia lisätään, viheralueita säästetään henkirei´iksi. - Helppo paikka asua ja asioida (tärkeys: 79%, hajonta: 19, arvioinnit: 19) Pikaratikka ja parkkipaikat kuntoon. Nämä on kunnossa niin voidaan lisätä keskustaan lisää pyöräteitä sekä kävelykatuja. Näin keskusta säilyy elävänä ja mielyttävänä. - ympäristöystävällinen kasvukeskus (tärkeys: 79%, hajonta: 16, arvioinnit: 23) Tampereen valtti on sisämaan suurin satama ja liikenteellinen ongelma kapea kannas. Vesireittejä kannattaa hyödyntää, ja mantereelle rakentaa sujuvaseudullinen raideliikennejärjestelmä, ei vain vuotta 2020 ajatellen vaan vuotta 2100 ajatellen. Ilmastonmuutoksen paineissa ihmiset oppivat yhä enemmän arvostamaan ympäristön vaalimista ja luontoa - siksi myös kasvukeskuksen vetovoimana tulee olemaan julkituotu, rehellinen ja vankka ympäristöystävällisyys. Tampereen yliopistot pystyvät loistavaan yhteistyöhön kaupungin kanssa tällaista tulevaisuuttaa rakennettaessa. - Vihreä, siisti Tampere kaikkien iloksi ja hyvinvoinniksi (tärkeys: 79%, hajonta: 15, arvioinnit: 10) Ehdotan että päättäjät tutustuvat Tampereen rautatieaseman ympäristöön lauantaina puolen yön jälkeen. Satuinpa eräänä viikonloppuna tulemaan matkalta Pietarista ja junani saapui Tampereelle noin klo 12.00. Näky tampereen rautatieasemalla oli kuin mörököllien esikartanosta. Humalaisia ryppyporukoita mäyräkoirineen leiriytyneenä ympäri rautatieasemaa. Sammuneita makoilemassa penkeillä ja lattioilla. Lattiat täynnä roskia, pulloja ja oksennusta. Samalla junalla saapui ryhmä italialaisia nuoria, joiden kanssa pysähdyin äimistyneenä tilannetta katsomaan. Täytyy sanoa, että hiukan nolotti oman kotikaupungin puolesta!!! Moista ei näe misään maailman suurkaupungissakaa. Melko naurettavalta tuntuu pormestarin siisteyskampanja, kerää roska päivässä, kun kaupunkikuva näyttää kuvatunlaiselta päärautatieasemalla!!!! Viihtyisän Tampereen rakentamisessa tärkeänä koen viheralueiden riittävyyden ja siisteyden. Erityisesti Tahmelen kasvimaat ansaitsisivat suurempaa arvostusta. Alue on kulttuurihistoriallisesti tärkeä ja henkireikä monelle muullekin kuin lähialueen asukkaille. - Elämänhallintaan liittyen (tärkeys: 79%, hajonta: 11, arvioinnit: 8) -Uimahallimaksu 2 euroon bussikortilla maksettaessa. Nykyisin ihan liian kallis. -Oma bussikuljetus vuoro teatteriin ja maksutta. Sehän voisi olla ihan tavallinen vuoro, joka veisi kuitenkin teatterin eteen. Samoin hakisi teatterin edestä. -Urheiluhallien yhteyteen tilat myös ei urheilevalle nuorisolle. Tulisi kaikki nuoret huomioitua ja varmaan olisi hyvä erilaisten nuorten kohdata - Pidemmälle ehtineet musiikkikoululaiset , kaupungin palkkaamina, antamaan soittotunteja nuorille. Siinä yksi harrastus mahdollisuus, joka pitäisi nuoria selvinpäin. - Kuntayhteistyön lisääminen (tärkeys: 79%, hajonta: 16, arvioinnit: 14) Sivu Maankäytön ja palveluiden suunnittelua tulee tehdä yhteistyössä ja tämän tulee näkyä myös arjen tasolla. Kuntarajan ylitys ei saisi tuntua esimerkiksi joukkoliikennematkan hinnassa. 43 / 379
  • 44. - Kaupunkilaisten kuuleminen ja mielipiteiden huomioon otto. (tärkeys: 79%, hajonta: 17, arvioinnit: 14) Selvästi havaittavat epäkohdat, jotka kuntalaiset haluaissivat hodettavan asiallisesti, olisi hoidettava kuntoon. Nämä pahimmat epäkohdat ovat. -Vanhusren heitteille jättö. -Hatanpäänsairaalan kyvyttömyys hoitaa sille asetettuja velvoitteita. -Tunnelihankkeen hautaus. -Kaavoitus on saatava toimimaan tasapuolisesti ja tontteja jaettava rehellisesti. -Amurinkouluun on päästävä ilman syrjintää. - Keskustan liepeille parkkipaikat eri suunnista tulijoille (tärkeys: 79%, hajonta: 11, arvioinnit: 12) Parkkipaikoilta tulisi olla hyvät julkisen liikenteen yhteydet keskustaan, jotta autolla tulijat saataisiin jättämään autonsa keskustan ulkopuolelle. - Liikennekulttuuriin positiivisuutta (tärkeys: 79%, hajonta: 16, arvioinnit: 11) Lopetetaan muiden mollaus liikenteessä ja aletaan tukea postiivista ja muut huomioon ottavaa käyttäytymismallia. Kaupunki, poliisi ja muut tahot järjestäköön erilaisia kampanjoita (positiivisessa hengessä) ja muita tietoiskuja kouluissa, työpaikoilla, autokouluissa, radiossa, tv.ssä jne.! - YMPÄRISTÖ (tärkeys: 79%, hajonta: 14, arvioinnit: 29) Töhryt, roskat, pursuilevat tyhjentämättömät roskikset, siivoamattomat rotvallinreunukset, lähiöissä hoitamattomat pientareet katujen ja kevyen liikenteen väylien varrella, bussikatokset töröttävät torsoina, pusikot rehottavat hoitamattomana, katujen paikkaukset korjausten jäljiltä "roiskaisemalla tehtynä", muut kaivannot maisemoimattomana, katuvalot repsottaa ja lamppuja pimeänä siellä täällä. Tässä ensimmäisen mieleen tulevia asumisviihtyvyyttä heikentäviä tekijöitä. Kaupungilla myös liian räikeät mainokset ja jalkakäytäville sijoitetut A-mainokset jotka haitaavat jalankulkua. - Tampere, yhteisöjen ja hyvän ilmapiirin kaupunki (tärkeys: 79%, hajonta: 13, arvioinnit: 9) Tampereen kaupunki tarjoaa asiakaslähtöisiä, helposti saatavia ja helppokäyttöisiä palveluja kaikille asiakkailleen : kuntalaisille, omalle henkilökunnalleen, yrityksille, yhteisöille, vieraille kunnille, valtion elimille, opiskelijoille ja matkailijoille. Kaikkia kohdellaan ystävällisesti ja asiakaslämpöisesti. Palvelut ovat saatavilla verkon kautta missä tahansa maailmassa. Tampereen kaupunki toimii kuin yritys. Sillä on poliittinen poremestari, mutta myös operatiivinen toimitusjohtaja, joka johtaa kaupunkia kuin yritystä johdetaan. Kaupunki on haluttu työpaikka ka sen ilmapiiri on positiviinen kaikin puolin ja kaupunkin tunnetaan hyvänä palkanmaksajana. Yhteisöllisyys on mukana kaikissa kaupungin toimissa. uusin tekniikka hyödynnetään ja kuntademokratia kattaa kaikki osapuolet ja paikat. Tampere on kulttuurikaupunki. Uusi monitoimihalli Sorsapuistossa mahdollistaa kaikkien kulttuurin sektorin toiminnat ja esitykset. Kaupunki on aktiivisti mukana kansallisessa ja kansanivälisessä yhteistyössä. Ei pelätä hypätä junaan tai lentokoneeseen, kun kehitetään yhteisiä asioita. Erityisesti yritysten on helppo olla tampereella, koska täällä on kaikki mahdollisuudet. Uusi kakkosterminaali palvelee tasapuolisesti kaikkia lentoyhtiöitä. Tampereella on liitosten jälkeen 500.000 asukasta. - Joukkoliikenteen kehittäminen (tärkeys: 79%, hajonta: 17, arvioinnit: 13) Joukkoliikennettä tulee suosia, koska kaupungin asema on sellainen, että se ei salli aina lisääntyvää ykistyisautoilua kaupungin keskustassa ja sen lähialueilla(Pispala-Kaleva). Kunjoukkoliikennettä kehitetään, nopeutetaan ja reittejä sekä aikatauluja muokataan tilanteiden sallimissa rajoissa se kasvattaa sen suosiota. Joukkoliikennen on hyvä esimerkki ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kun lippujen hinnatkin pidetään kohtuullisina, niin asukkaat myös käyttävät joukkoliikennettä. Yksityisautojen poistuminen liikenteestä antaa ammatinharjoittajille paremmat mahdollisuudet hoitaa työtehtäväänsä,hinnatkin pysyvät asiallisina ja vaikuttaa myönteisesti ostohintaan. Vuoreas oli virheinvestointi, tullut jo nyt aivan liian kalliiksi. Kun siihen lisätään vielä Särkijärven ylittävä silta hintoineen ollaan todella syvällä. Kun silta ei lyhennä matka-aikaa kuin korkeintaan 5 min ja sekin menee kahden liikennevalon viemään aikaan. Asiaa valmistelevan virkamiehen tokaisu paljastaa kaiken " eihän sinne kukaan muuta,jos ei siltaa rakenneta".Omakotitontit ei voi olla kaupunkisuunnitelussa kaikkein tärkein asia. Autotkin kehittyvät ja niiden päästöt pienenevät ja ilmasto saastuu vähemmän. En pidäpahan, jos kehitetään tietullratkaisuja muidenPohjoismaiden tapaan ja hyvistä kokemuksista oppia ottaen. Rantatien tunneli on arveluttavan kallisratkaisu varsinkin kun ei todellisia ruuhkia kuin korkeintaan 20 min. Olen itse kokenut asian Aina ei tar - Henkilöautoilun rajoittaminen keskustassa (tärkeys: 79%, hajonta: 22, arvioinnit: 26) Sivu Katuja tulisi sulkea henkilöautoliikenteeltä vähitellen niin, että lopulta autot jätetään parkkitaloihin keskustan 44 / 379 reunoille ja keskustan sisällä liikutaan joukkoliikennevälineillä tai jalan/polkupyörillä.
  • 45. - Autoton keskusta (tärkeys: 79%, hajonta: 24, arvioinnit: 17) Busseille 2-3 "matkakeskusta" keskustan liepeille ja samoihin paikkoihin parkkiluolat. Näistä "matkakeskuksista" olisi sitten kattava ja ilmainen (parkki- tai bussilipulla) raitiotieyhteys ympäri keskustaa. Samalla jalkakäytävät ja pyörätiet voitaisiin pitää auki ja kunnossa ympäri vuoden. - Harrastusmahdollisuuksia tamperelaisille (tärkeys: 79%, hajonta: 12, arvioinnit: 18) Tamperelaisille ennetaan mahdollisuus virkistystä tuottavaan harrastustoimintaan ympäristöä kunnioittaen. Toiminnot sijoitetaan sellaisiin paikkoihin, että liikenteen lisääntyminen ja pysäköintitilojen tarve ei vaadi tuhoamaan ympäristöä. Suurhallia Sorsapuistossa ei ole, vaan Sorsapuisto on kaunis, hengittävä, väljä keidas kaupungin sykkeen keskellä. - JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISESTÄ (OSA 1) (tärkeys: 79%, hajonta: 21, arvioinnit: 24) 1. LÄHIJUNAT JA RAITIOVAUNUT YHDEKSI JA SAMAKSI JÄRJESTELMÄKSI Nykyiset lähijuna ja ratikkasuunnitelmat tulisi ehdottomasti muuttaa jälleen yhdeksi ja samaksi duoraitiovaunujen muodostamaksi järjestelmäksi. Muistutetaan että duoraitiovaunu on ratikka joka soveltuu kulkemaan katuverkon lisäksi myös rautateillä. Lähijunien suurin haitta on se, että keskustassa niillä on käytännössä vain yksi pysäkki, joka tarkoittaa monille pakollista vaihtoa ja pitkiä kävelymatkoja. Jos lähijunat korvattaisiin duoratikoilla, niin silloin saataisiin paremmat yhteydet keskustan eri osiin suoraan ratikalla ja samalla päästäisiin eroon henkilöratapihan kapasiteettiongelmasta lähijunien osalta. Suoralla yhteydellä keskustaan on suuri merkitys. Hyvä esimerkki löytyy saksan Karlsruhesta, jossa matkustajamäärät nousivat duoratikoiden tultua kolminkertaisiksi entisiin lähijuniin nähden (Lähde: Mennäänkö metrolla? Kirjoittanut: dip.ins. Antero Alku)! Lisäksi muuttamalla lähijunat osaksi raitiotieverkostoa saadaan yhdenmukainen ja selkeä runkoverkosto seudulle. Samalla ei synny tarvetta kahdelle erilliselle kiskokulkuneuvolle: raskaalle lähijunalle ja kevyemmälle raitiovaunulle. Lähijunat voidaan muuttaa tulevaisuudessa myös duoratikoiksi, mutta se tulee lisäämään kuluja, koska laiturit tulisi muuttaa ratikoille sopiviksi. Ratikoilla ja lähijunilla olisi rataverkolla samat lisäraiteiden tarpeet. - RANTAPUISTOT: uimarannat ja virkistys (tärkeys: 79%, hajonta: 14, arvioinnit: 13) Näsijärven ja Pyhäjärven uintimahdollisuuksia voisi roimasti kehittää! Tampere muuttuu PARATIISIKSI, jos Näsijärven rantaan saataisiin lisää uimarantoja. Jos vesi on liian kylmää uimiseen, järvellä voisi soutaa, kalastaa, sukeltaa, jne. Jos tunneli on pakko rakentaa, toivon, että se mahdollistaa Näsijärven rannan muuttamisen upeaksi ranta-alueeksi, joka yhdistää Särkänniemen, Finlaysonin-Tampellan alueen, Lapinniemen ja keskustan. Rantaan voisi sijoittaa vapaa-ajan keskuksen urheilutilaoineen, kahviloineen, ja uimarantoineen. - Autoliikenne ohjattava pois keskustasta (tärkeys: 79%, hajonta: 18, arvioinnit: 21) Ydinkeskusta rauhoitetaan autoliikenteeltä. Vain vammaiset, vanhukset ja muut liikuntarajoitteiset saavat ajaa keskustassa, huoltoliikenteen lisäksi. Satakunnankadun ja Sorin siltoja levennetään. Linja-autoasema ei missään tapauksessa kuulu Keskustorin viereen. - Katukuva viihtyisämmäksi (tärkeys: 79%, hajonta: 14, arvioinnit: 42) Huumeidenkäyttäjät keskustorilla Juvenes-kioskin edessä tai McDonald'sissa ja muuten vain kadulla. Ei ole yksi tai kaksi kertaa kun olen seuralaisteni kanssa huomannut heidän ahdistelevan arviolta yläasteikäisiä ja nuorempiakin lapsia ja pyytävän rahaa. Eihän nämä nuoret uskaltaneet tehdä mitään vaan kaivoivat kolikkonsa ja joku jopa setelinsä taskustaan ja ojensivat kiltisti uhkaavan oloiselle, pelottavalle narkomaanille. Kukapa väliin uskaltaa mennä, ellei viranomaiset? En minä ainakaan. Tämä syö kaupungilla liikkumisen viihtyvyyttä, myös turisteilta. Katukuvaa saataisiin viihtyisämmäksi myös sillä, että roskiksia olisi useampia katujen varsilla. Niitä kun ei meinaa löytää millään. Kyllä useammat roskat roskikseen laittaisi, jos niitä olisi lähempänä kuin sadan metrin päässä lähin. Keskusta siistimmäksi, keskustorikin kun meinaa olla usein kuin kaatopaikka. - Liikenne (tärkeys: 79%, hajonta: 12, arvioinnit: 12) - Liikenne ja keskusta (tärkeys: 78%, hajonta: 17, arvioinnit: 31) Minun mielestäni liikenne pitäisi siirtää raiteille ja keskusta-asumista edelleen tiivistettävä. Tampellan Sivu tunnelista kannattaisi luopua tai jos pysytään henkilöautoliikenteessä niin tunnelista leveämpi eli kuusi kaistaa. 45 / 379
  • 46. - Kimppakyytipysäkit (tärkeys: 78%, hajonta: 16, arvioinnit: 28) Kimppakyydistä ei kai saa maksaa mitään kuljettajalle, mutta voisi laittaa jonnekin sopiviin paikkoihin kimppakyytipysäkkejä, joista yksi autoilevat voivat ottaa kyytiläisiä. Voisi ainakin muutama auto jäädä pois aamu- ja iltapäiväruuhkista. - Ratikka hoitamaan keskustan liikennettä (tärkeys: 78%, hajonta: 18, arvioinnit: 26) Saataisiin yksityisautoilu pois ja melutaso pienemmäksi. - Hämeenkatu kävely- ja kevyenliikenteen tieksi. (tärkeys: 78%, hajonta: 23, arvioinnit: 23) Ihan niinkuin muissakin suurkaupungeissa on rauhoitettu alueita kaupunkilaisten olohuoneeksi. - Keskustan muuttaminen pyöräily-ystävällisemmäksi (tärkeys: 78%, hajonta: 23, arvioinnit: 23) Tällä hetkellä pyöräily Tampereen keskustassa on lakianoudattavalle pyöräilijälle joko mahdotonta tai vaarallista. Esim. talvella pyöräily Hämeenkadulla ja siihen poikkisuuntaisesti risteävillä kaduilla tapahtuu ajoradalla. Lumisella tai jäisellä kelillä ajoradalla pyöräily on vaarallista. Jalkakäytävien pyöräilykieltoa perustellaan sillä, ettei taloyhtiöitä voida velvoittaa hoitamaan jalkakäytäviä siihen kuntoon, että pyöräily ja kävely olisi yhdessä turvallista. Entäpä onko kaupungilla resursseja hoitaa ajoradat siihen kuntoon, että pyöräily ja autoilu yhdessä olisi talvisaikaan turvallista? Rongankadun kautta pääsee kyllä Hämeenkadun kiertämään, mutta entäpä keskustassa asioivat pyöräilijät? Tulisi myös ottaa huomioon, että pyörällä kiertotie tuntuu pidemmältä kuin autolla. Lisäksi useat keskustan pyörätiet ovat epäloogisia tai huonosti merkittyjä. Esim. Lapintiellä tien pohjoisreunassa kulkevalla pyörätiellä Pajakadun ja Ihanakadun välistä pätkää ei ole merkattu pyörätieksi. Pitäisikö lännestä itään kuljettaessa ylittää tie ja käyttää ajoradan oikeaa reunaa 100m kunnes voi jälleen ylitää tien ja palata pyörätielle? Pyöräily on ekologista, taloudellista, tukee kansanterveyttä ja vähentää pysäköintiongelmia. Siinä syitä kannattaa pyöräilyä. Tampere on opiskelijakaupunki. Suuri osa opiskelijoista liikkuu pyörällä. Lisäsyy pyöräilyn parempaan mahdollistamiseen kesku - Keskusta kansainväliseksi (tärkeys: 78%, hajonta: 20, arvioinnit: 33) Tampereen keskusta alue on Tampereen käyntikortti täällä käyville ja ennekaikkea Tamperelaista oma olohuone. Keskusta alueella kuuluu viihtyä ja siellä pitää olla mahdollisuus vietää laatuaikaa. Kosken rannat tehokkaaseen käyttöön. Kävelykatuja roimasti lisää sekä pikaratikka, millä suurista lähiöistä pääsee ekologiseti, nopeasti ja viihtyisästi keskustaan. Raideliikenne on tulevaisuutta, mikäli Tampere haluaa olla imago ykkönen myös ekologisuudessa, ei julkista raideliikennettä voi sivuuttaa. Keskustassa voisi olla muutamia pilvenpiirtäjiä" ryhdittämässä latteaa proviilia. Sorsapuisto ansaitsisi uuden monitoimihallin, se lisäisi Tampereen vetovoimaisuutta. Tamperelaiset itse voisivat olla ylpeämpiä enemmän hienosta kaupungista eikä aina purnata ja vastustaa kaikkea uutta mitä kaupunkiin suunnitellaan. Itsekkin Tampereelle kohta puluumuttajana palaavana olen ylpeä eteenpäin menevästä, dynaamisesta kotikaupungistani! - Lähiliikennettä kehitetään (tärkeys: 78%, hajonta: 21, arvioinnit: 24) Kaupunkiseudun kuntien liikenneratkaisuja kehitetään, jotta joustavat ja nopeat liikkumiset onnistuvat julkisella liikenteellä. Lähiraideliikennettä kehitetään pendelöinnin näkökulmasta. - Liikennevirtojen järjestäminen (tärkeys: 78%, hajonta: 15, arvioinnit: 13) Pirkkalan kautta kulkeva ohitustie on jo iso apu. Edelleen kuitenkin liikenteen järjestämiseen pitäisi panostaa ja miettiä miten se saataisiin sujuvammaksi erityisesti ruuhka-aikoina. Kuinka moni kaupungin työntekijä käy täällä töissä omalla autolla toiselta paikkakunnalta syystä, että tarvii autoa työsssään,mutta kaupungilla ei ole sitä antaa käyttöön työpäivän ajaksi?Työaikojen jousto kenties voisi kaupungin töissäkin helpottaa asiaa. Samalla myös mahdollisuus kulkea julkisilla kulkuneuvoilla paranisi. - Tampere toimii seudun kuntien kanssa tiiviissä yhteistyöss (tärkeys: 78%, hajonta: 9, arvioinnit: 7) Tampere kehittää palvelujaan ja infrastruktuuria tiivissä yhteistyössä naapurikuntien - tai siihen mennessä yhdistyneiden alueiden tai kuntayhtymän piirissä. Seudullinen lähiraideliikenne toimii esteettömällä kalustolla ja helposti saavuettavien asemien avulla. Seudulla on myös hvyä linja-autoreittien verkosto, jota täydennetään helposti saavutettavalla syöttö-, asiointil- ja palveluiikenteellä. Näitä palveluja suunnitellaan yhteistyössä koko seudulla. Yleistä liikennejärjestelmää täydennetään yksilöllisesti toteutetuilla kuljetuspalveluilla niille kuntalaisille, jotka eivät pysty käyttämään yleistä mahdollisimman esteettömäksi tehtyä joukkoliikennettä. Sivu Myös asuntotuotannossa katsotaan ikääntyvän väestön tarpeet ja niin uus- kuin korjausrakentamisessa 46 / 379 korostetaan esteettömän asuinympäristön mahdollistamista kaikilla asuinalueilla. Asuinrakentaminen mahdollistaa elävän sosiaalisen diversiteetin toteutumisen.
  • 47. - Kulttuurikohtauspaikat ja -tapahtumat keräämään ihmisiä (tärkeys: 78%, hajonta: 21, arvioinnit: 14) Kaupungin keskusta on niin paljon muutakin kuin kauppapaikka. Usein kaupunkia ajatellaan sen keskustan tuoman mielikuvan perusteella. Muut alueet ovat jotenkin toistensa kaltaisia koko maassa. Keskusta on paitsi mielikuva, symboli ja identiteettipaikka. Keskustan käsite on Tampereella jotenkin sekava, keskustan voi mieltää vaikka Keskustoriksi, Hämeensillaksi, tai laajemmaksi alueeksi. Haluaisin, että keskusta olisi alue, joka rajoittuu kiinnostavalla, kauniilla, tavalla ja, että tällä alueella olisi mukava viettää aikaa ja kulkea, katsoa, tavata ihmisiä ja saada uusia ajatuksia. Tätä varten voi tarvita uusia paikkoja, aukioita, nähtävyyksiä, maailmanpyörän, ulkoscreenejä, tapahtumia, keskustelutilaisuuksia sisällä ja ulkona. - Pyörätiet kuntoon (tärkeys: 78%, hajonta: 17, arvioinnit: 22) Nykyisin pyöräilijä ei pääse keskustan läpi laillisin keinoin, paitsi kiertämällä sen. Asia pitäisi korjata. - Liikenne ja luonnollinen kehitys (tärkeys: 78%, hajonta: 23, arvioinnit: 11) Tampereen joukkoliikenteestä pitäisi tehdä houkuttelevampi vaihtoehto, kuin se nyt on. Se ei enää tulevaisuutta (öljyn hinnannousu, väestönkasvu) silmälläpitäen ole pelkillä busseilla hoidettavissa. Koska Tampereen keskusta on maantieteellinen pullonkaula, olisi Tampere ihanteellinen kaupunki raideliikenteelle. Pikaratikka ja lähijunat pitäisi ehdottomasti saada mitä pikimmiten saada suunnitteluun. En myöskään pidä lainkaan mahdottomana ajatusta raskaasta metrosta Tampereella. Onhan Rennesissä ja Lausannessakin täysraskas metro, kaupunkien ollessa Tamperettakin pienempiä. Oli miten oli, investointeja on pakko tehdä jossain vaiheessa. Ne voi tehdä nyt, tai ne voi tehdä 20 vuoden päästä, kun dieselin hinta on 2,5 /l ja asukkaita Tampereella 240 000. Onkin käsittämätöntä, kuinka päättäjät eivät ole saaneet asian suhteen mitään aikaiseksi. Kaupunkia yleensä, tulisi kehittää luonnollisella tavalla keskustasta ulospäin. Stop metsälähiöille. Vuores jo ajatuksena puistattaa. Lisää tehokasta täydennysrakentamista, etenkin keskustan alueelle ja välittömään läheisyyteen. Yli 20-kerroksiset talot pois kirosanojen listalta. Tehokkaampaa rakentamista ja tiiviimpää kaupunkikuvaa! Niissä on tulevaisuus. Jos rakennamme yhä kauemmas keskustasta, sitä enemmän joudumme energiaa käyttämään sinne päästäksemme. Tunneli hyvä asia, mutta NIMBYille onnittelut; olette onnistuneet viivyttämään 'ratapihan tornihotellia' jo - Päätöksen teko ja perustelut (tärkeys: 78%, hajonta: 13, arvioinnit: 13) Päätöksen teko avoimeksi ja perustelut kerrotaan perinpohjin. Nyt on edelleen epäselvää tunnelin rakentamisen perusteet ja onko asiassa tehty jo joitakin sopimuksi rakentajan tms suhteen. - Keskustaa ja sen lähialueita tulee kehittää (tärkeys: 78%, hajonta: 18, arvioinnit: 25) Tällä hetkellä Tampere koostuu pitkälti kaukana toisistaan olevista lähiöistä. Tämä johtaa siihen, että ihmisten elämä (työ, koulu, päiväkoti, kaupat, ystävät) hajaantuu laajalle alueelle. Se huonontaa ihmisten elämänlaatua, vähentää tunnetta yhteisöllisyydestä ja lisää yksityisautoilua Siksi Tampereen yhdyskuntarakennetta täytyy tiivistää. - Yksityisautoilu pois Hämeenkadulta (tärkeys: 78%, hajonta: 18, arvioinnit: 24) Ihan oikeasti - Hämeenkatu joukkoliikeenteelle sekä kevyelle liikenteelle. Autoilla pääsee kyllä muutenkin. - Hämeenkatu autotottomaksi (tärkeys: 78%, hajonta: 23, arvioinnit: 22) Eli kevyenliikenteen ja julkisten ajoneuvojen käyttöön, lukuunottamatta tietenkään esim. liikuntavammaisten auton käyttöä. - Tehdään Tampereesta eurooppalainen kaupunki (tärkeys: 78%, hajonta: 16, arvioinnit: 21) esim. kesällä monikulttuurista tomintaa lisää, meillä on yli 7000 maahanmuttajaa Tampereella annetaan sen näkyä. - Yhdistetään keskustan liikekeskuksia maanalaisilla tunneliverkostolla. - liikenne kuntoon =sujuvammaksi - Ikääntyvät hoidettava sillä arvokkuudella mikä heille kuuluu. - päivähoito- ja perusopetus kuntoon = luokka koko, turvallisuus ja kodin läheisyys etenkin pienillä. - Priorisointi (tärkeys: 78%, hajonta: 14, arvioinnit: 18) Täsmennetään minne rahat käytetään ja lopetetaan kaiken tavoittelu. Järjestetään palvelut niin että 1.kategorian palvelut tuottaa kaupunki. 2. kategorian palvelut tuottaa valitut alihankkijat. 3.kategorian palvelut tiputetaan pois tai tarjotaan yrittäjille jos näkevät busineksen niissä. Sivu 47 / 379 - Liikennevalot kuntoon (tärkeys: 78%, hajonta: 24, arvioinnit: 13) Tampereella on hyvin yleistä ajaa päin punaisia. Mielestäni suurin tähän vaikuttava tekijä on liian pitkä viive
  • 48. valojen vaihtumisessa. Kun valot menevät punaiselle, kestää vielä tovin ennenkuin risteävä liikenne pääsee liikkeelle. Niinpä kun kaikki tämän tietävät, ajatellaan että vielä tästä ehtii vaikka valot ovat jo vaihtumassa tai jopa vaihtuneet. Ero on todella selvä muihin paikkakuntiin verrattuna. - eko-tampere (tärkeys: 78%, hajonta: 20, arvioinnit: 19) tampereen on luotava todellinen ekologinen imago itselleen ja toteutettava ekologisia periaatteita järkähtämättä, alkaen kaupunkisuunnittelusta aina joukkoliikenteeseen saakka. myös radikaaleja toimia edellytetään. ekologisuuden on oltava ykkösprioriteetti kaikessa päätöksenteossa ja hankinnoissa.esimerkiksi kaupungin joukkoliikenne pitää saada ilmaiseksi. ja liikennekeskus jossa rautatieasema ja linja-autoasema ovat saman katon alla on välttämättömyys. ei pidä tyytyä puolittaisiin ratkaisuihin kun voidaan mennä koko matka perille saakka. lentokentälle myös rautatieyhteys mitä pikimmin ennenkuin pirkkala kehittää alueitaan. siinä alkajaisiksi pohdittavaa. myös kävelykatuja lisää keskustaan ja pienimuotoista kauppakujameininkiä.enemmän elämää kaduille ja rannoille. rannat ihmisille eikä rakennuksille. isoja rock- tapahtumia, hyvää fiilistä. iloisia ihmisiä ja vähemmän autoja keskustaan. kaikenlaista ekologista ja vastuullista yhteisöelämää ryhdittävää päätöksentekoa. vielä on aikaa toivottavasti jonkinverran ennenkuin kaikki on myöhäistä. - Ruuhkamaksut (tärkeys: 78%, hajonta: 32, arvioinnit: 12) Ruuhkamaksut yksityisautoille, vaihtoehtona edulliset työmatkat bussilla - Vähemmän yksityisautoilua keskustaan ja Rantaväylälle (tärkeys: 78%, hajonta: 19, arvioinnit: 16) Ohikulkuliikenteen selkeä ohjaus Pirkkalan moottoriteiden kautta. Joukkoliikenteen hintoja alas päin, että ihmiset valitsevat sen oman auton sijaan. Onnistuisiko ilmainen bussiliikenne? Välttämättä ei tarvita raitiovaunujärjestelmää (kallis uusi systeemi), vaan bussivuoroja lisättäisiin tarpeen mukaan. Lisää tilaa kevyelle liikenteelle. - Kulttuurin ja puistojen viihtyisä kaupunki (tärkeys: 78%, hajonta: 16, arvioinnit: 18) Tampere on vireä ja vihreä kulttuurikaupunki. Sen keskustassa on kulttuurikohteita, kuten museoita, joissa voi oleskella muutenkin kuin näyttelyitä katsomassa: lukemassa lehtiä ja kirjoja, kahvilassa tuttuja tapaamassa, selaamassa internetiä ilmaisilla päätteillä, odottamassa nysseä, viihtymässä, osallistumassa tapahtumiin. Tilat ovat avaria ja ajanmukaisia, muuntuvia ja valoisia. Keskustassa ja muualla kaupungissa on hyvin hoidettuja viihtyisiä puistoja julkisine taideteoksineen, puistonpenkkeineen, kahviloineen ja tapahtumineen. Kosken ja järvien rannat on rakennettu puistoiksi ja ne ovat helposti lähestyttäviä ja viihtyisiä. Liikkuminen on helppoa julkisilla ja kävellen. Vanha arkkitehtuuri on saatettu alkuperäiseen loistoonsa. Uusi rakennuskanta on korkeatasoista. Koko kaupunki on valaistu energiaa säästävillä uusilla tekniikoilla näyttävästi. Osa julkisesta tilasta on katettu, sillä ilmaston muuttuessa kaupunkilaiset tarvitsevat enemmän suojaa säiltä. Yksityisautoilu on edelleen sallittua keskustassa, mutta parkkihallit ja liikenne ovat hyvin järjestettyjä ja osa liikenteestä on ohjattu maan alle. - Tampere tarvitsee suoran raideyhteyden Vantaan lentoasemalle (tärkeys: 78%, hajonta: 22, arvioinnit: 31) Tampere-Pirkkalan lentoasema on merkittävä Tampereen ja Pirkanmaan kannalta, mutta sen tulevaisuus on kyseenalainen oloissa joissa lyhyistä syöttölennoista pyritää eroon ympäristösyistä ja niitä pyritään korvaamaan nopeilla junayhteyksillä. Siksi on ensiarvoisen tärkeää Tampereen kansainvälisen kaupallisen houkuttelevuuden kannalta, että Helsinki-Vantaan lentoasemalta pääsee suoralla Pendolino-tasoisella yhteydellä junaa vaihtamatta Tampereen rautatieasemalle noin reilussa tunnissa. Käytännössä päärata on siirrettävä kulkemaan Vantaan lentoaseman kautta. Tämä takaa sen, että Tampere on vahva sijoittumispaikka ulkomaisten yritysten Suomen-tytäryhtiöille, joita tarvitaan elinkeinoelämän monipuolistamiseksi ja vaihtoehtoisten työpaikkojen tarjoajiksi niille huippuosaajille, joita myös Pirkanmaan ja Suomen omat yritykset tarvitsevat. Ilman likvidejä työmarkkinoita oikeat osaajat eivät asetu Tampereelle ja kaupunki kuihtuu. - Kevyenliikenteen kehittäminen (tärkeys: 78%, hajonta: 20, arvioinnit: 14) Tamperelainen liikennekulttuuri on valtakunnalisesti kehnossa maineessa. Vuonna 2020 Tampere voisi olla edelläkavijä ja suunnannäyttäjä innovatiivisten ja toimivien kevyenliikenteen ratkaisuiden suhteen. Erityistä painoarvoa tulisi kiinnittää sekä kävelyn, että pyöräilyn sujuvuuden ja turvallisuuden lisäämiseksi. Hämeenkadun ja Itsenäisyydenkadun viimekesäistä pyöräkaista kokeilua tulee ehdottomasti jatkaa ja kehittää Sivu eteenpäin. Hämeenkadulle voisi sopia esimerkiksi yleinen 30km/h nopeusrajoitus, jolloin pyöräilijät voisivat 48 / 379 ajaa turvallisemmin ajoradalla. Pyöräilijöille tulisi osoittaa oma, oikeutettu tila keskustassa liikkumiseen, tällöin pyöräilijöiden ja jalankukijoiden väliset konfliktit ja vaaratilanteet vähenisivät ja molempien liikkujaryhmien
  • 49. turvallisuus lisääntyisi. Keskusta-alueella pyöräilyn kannalta olennainen kehittämiskohde on laadukkaan pyöräpysäköinnin järjestäminen. Tarvitaan lisää runkolukittavia pyöräparkkeja lyhytaikaista pysäköintiä varten; tila näille parkkipaikoille löytyy esimerkiksi Hämeenkadulta, kun sieltä poistetaan kenkilöautojen pysäköintipaikat, joita on vain muutamia. Pitempiaikaiseen pysäköintiin tarvitaan valvottuja ja katettuja tiloja. Mahdollisia ratkaisuja ovat esim. erilaiset katokset tai autojen pysäköintihallit. Pidempiaikaisesta polkupyöräpysäköinnistä vosi periä myös pientä käyttömaksua. Jotta Tampere olisi Suomen paras paikka 2020 on liikennettä kehitett - Seudullinen kehittäminen (tärkeys: 78%, hajonta: 17, arvioinnit: 15) - Tampereen ja lähikuntien yhdistäminen yhdeksi työssäkäyntialueeksi - joukkoliikenteen (pikaratikka) edistäminen ympäryskuntiin - kuntaliitokset - palveluiden tarjonta seudullisesti kaikille asukkaille - Kulkuyhteydet itä/länsi kuntoon, (tärkeys: 78%, hajonta: 14, arvioinnit: 18) Unohtakaa tunnelihankeet, tilalle pikaraitiotiet, ilmainen joukkoliikenne, parkkialueet sisääntuloteiden varteen , josta ilmainen joukkoliikenne keskustaan. - Lasten ja perheiden oma Tampere (tärkeys: 78%, hajonta: 14, arvioinnit: 16) Lapsiperheille ja lapsille laadukkaat ja kattavat palvelut. Kaupunki työnantajana voisi palkata sairaalle lapselle hoitajan kotiin ja vanhempi vapautuisi töihin. Kotona hoidettavalle lapselle tampere lisää. Erityishuomio turvallisiin ja laadukkaisiin leikkipaikkoihin TKL bussimatkat vaunullisilla ilmaiset - JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISESTÄ (OSA 4) (tärkeys: 77%, hajonta: 15, arvioinnit: 20) 4. HÄMEENKADUN PYHITTÄMINEN JOUKKOLIIKENTEELLE Hämeenkatu olisi suotavaa muuttaa joukkoliikennekaduksi (jolla luonnollisesti taksit ja huoltoliikenne sallittaisiin. Henkilöautoliikenne saisi kulkea Hämeenpuiston ja tulevan Ratapihankadun kautta. Näin saataisiin jokkoliikennettä nopeutettua hieman ja Hämeenkatu rauhoitettua miellyttäväksi ostoskaduksi. Lisäksi voitaisiin harkita mahdollisuutta laittaa asfaltti nykyisten bussikaistojen kohdalle Hämeenkadulla. Keskikaistat joilla sijaitsisivat raitiovaunujen kiskot, voisi jättää mukulakivitykselle, koska se vaikuta ratikan kulkuun ja samalla ratikoiden vaatima oma erillinen kaista erottuisi oivasti kadun keskellä. Toisiaan ohittavat bussit voisivat luonnollisesti käyttää yhä ratikka kaistoja toisten bussien ohitukseen. - Matkailun ja kongressipalveluiden kehittäminen (tärkeys: 77%, hajonta: 14, arvioinnit: 14) Pirkkalan lentokentän muuutto kqansainvälisiin mittasuhteisiin. Raideliikenne keskustaan ja keskustasta lähiöihin sekä lentokentälle. Matkailun edistämiseen keskittyminen ja kongressipalveluiden kehittäminen. - Erilaisia asuinympäristöjä ihmisille (tärkeys: 77%, hajonta: 14, arvioinnit: 17) Kaupunki tarjoaa vuonna 2020 vaihtoehtoja asumiseen .Kesustan hyvän palvelutarjonnan lisäksi kaupungista löytyy hieman etäämmältä mahdollisuus asua omakotitalossa lähempänä luontoa tai luonnonlähellä tiiviimmässä monimuotoisessa asuinyhteyteisössä. Peruspalvelut päiväkodit ja koulut, kaupat, terveyspalvelut ja harrastusmahdollisuudet ovat joustavasti vaihtoehtoisin liikenneyhtyksin saavutettavissa. Myös liikenne yhteydet keskustaan ovat joustavat ja raitoliikenne muodostaa kaupungin kattavan liikenneverkoston. Yksityisautoilun kasvu on saatu pidettyä kohtuullisena lisäämällä bussi- ja raideliikennettä sekä parantamalla myös kevyenliikenteen tieverkostoa. Tampereen kaupunki suurena työnantajana on omalla esimerkillään kehittänyt työntekijöidensä työmatkaliikennettä niin, että jo suuri nosa työntekijöistä käyttää muuta kuin omaa autoa työmatkaliikkumiseen. - Monipuoliselle kulttuuritarjonnalle lisää fasiliteetteja (tärkeys: 77%, hajonta: 16, arvioinnit: 18) Jotta sivistyneet ja akateemiset ihmiset edelleen viihtyisivät Tampereella töissä - ja että heitä saataisiin tänne lisää, tarvitaan monipuolista kulttuuritarjontaa. Menneiltä vuosilkymmeniltä hyvä erimerkki on Tampere-talo. Sen avulla tähän kaupunkiin saadaan jatkuvasti kaikkea hienoa ja erikoista: oopperaa, jääbalettia, jne. Jotain vastaavaa suurta pitää olla vuonna 2010 - mitä se sitten olisi? esim. uusi monitoimihalli, Pirkkahallin kehittäminen. Ja kulttuuritarjontaan sisältyy myös liikunnallinen kulltturitarjonta- tarvitaan isoja, kansainvälisiä tapahtumia. Ja niille sopivat puitteet. Hyvä joukkoliikenne kulttuuripaikkojen luoksi - ei siis isoja parkkialueita, vaan pikaratikka ja bussi ajavat suurten tapahtumakeskusten näyttämölle, jotta ihmiset voivat jättää auton kotiin. Sivu - Mahdollisuus vihreään elämään (tärkeys: 77%, hajonta: 19, arvioinnit: 22) 49 / 379 Vihreän elämäntavan tukemista esim. parantamalla joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen edellytyksiä (myös talvella). Automarketteihin perustuva kaupunkirakenne ei tue yksityisautoilun vähentämistä!
  • 50. - Inhimillinen Tampere (tärkeys: 77%, hajonta: 17, arvioinnit: 17) Tampereen tulee kehittyä kaupungiksi, jossa ihmisillä on monella tapaa hyvä olla. Hyvinvointi koostuu kulttuuri- ja liikuntapalvelujen innovatiivisesta kehtittämisestä. Ensinnäkin keskusta on varattu ihmisille, ei autoille. Välttämätön autoilu on järjestetty jouhevasti, mutta ilman pätevää syytä joukkoliikenteelle varatulle Hämeenkadulle ei pääse yksityisautolla. Ydinkeskustasta tulisi näin ihmisläheinen ympäristö, ja kun julkisivut yms. pidettäisiin kunnossa, tulisi Tampere entistä tunnetummaksi keskustastaan. Autoton ydinkeskusta voisi käsittää alueen Hämeensillalta Hämeenpuistoon ja Finnlaysonilta Ratinan suvantoon. Takon tehdasrakennus olisi jo ehkä osittain uusiokäytössä tai ainakin suunnitelmat siitä olisivat jo hyvässä vauhdissa. Toisaalta teollisuudelle taattaisiin hyvä toimintaympäristö pitämällä väylät kunnossa joka suuntaan. Urheilu olisi keskeinen osa Tamperetta 2020. Jalkapallon miesten A-maajoukkue pelaisi uusitulla Ratinan stadionilla. Stadionilta kulkee suora maanalainen yhteys rautatieasemalle. Myös Tammelan stadion on kunnostettu Tampereen ykkösjoukkueen peliareenaksi ja kolmas pienempi stadion on rakennettu ykkös- ja kakkosdivisioonajoukkueiden käyttöön. Pk-seudun Aalto-yliopiston vastapainoksi Pirkanmaan Ammattikorkeakoulu ja Teknillinen yliopisto ovat Suomen parhaat koulut alallaan. Joten näiden rahoitukseen kannattaa satsata ja pitää Tampere tiiviisti mukana elinkeinoelämän piiri - Suorat lentoyhteydet eurooppaan (tärkeys: 77%, hajonta: 20, arvioinnit: 21) Vahvistetaan suorien lentojen määrä Pirkkalasta - Kaavoitus on 2020 muuttunut vähähiilidioksiseksi seudulla (tärkeys: 77%, hajonta: 21, arvioinnit: 20) Nykyinen kaavoitus ei ohjaa tiiviiseen rakentamiseen hyvien julkisten kulkuyhteyksien äärelle koko Tampereen seudulla. Tampere itse on hyvin ohjannut rakentamista jo bussireiteille, mutta jatkossa metron pitää mennä talon alta tai läheltä myös omakotialueilla ja seudulla. Ruutanan tapaiset alueet otettava mukaan julkisen liikenteen suunnitteluun paremmin ja VR mukaan. - Tampereen vahvuus on sen pienuus (tärkeys: 77%, hajonta: 17, arvioinnit: 20) Mielestäni Tampereesta on tehnyt vetovoimaisen kaupungin sen lämminhenkisyys, reiluus ja mutkattomuus. Yhä vieläkin tuo yhteisöllisyys voidaan säilyttää. Kaavoitetaan Tampereelle pieniä kyliä, joissa ihmiset viihtyvät kehdosta hautaan. Koulu, kauppa, päiväkoti, luistinkaukalo, lenkkipolku - tietyt peruspalvelut tulee löytyä jokaisesta kaupunginosasta. Tällä hetkellä jokaisesta kaupunginosasta löytyy varmuudella vain keskikaljabaari. Terveyspalvelut voi ja pitääkin tehdä liikuteltaviksi. Väestön vanhetessa palvelut pitää tuoda kotiin tai korttelitupiin, lähelle käyttäjiä. Neuvolakin voisi tulla kotiin, siinä samalla löytyisivät jo varhain erityistä tukea tarvivat lapsiperheet. Nämä pienet kyläyhteisöt pitää myös esteettä yhdistää toisiinsa. Pyörätieverkosto on saatava kuntoon!!! Raideliikenteeseen pitää satsata toden teolla. Työmatkalipusta toivon tulevan automaattisen palkanlisän. Kaikenlaiseen ulkonaliikkumiseen pitää kannustaa. Uimarannat, lenkkipolut ja luistinradat kuntoon. Kouluista tulee kehittää toimintakeskuksia, joissa harrastetaan iltaisin varsinaisen koulutyön päättymisen jälkeen. Tampereen kauniista puistoista ja luonnosta tulee huolehtia. Järvet tekevät Tampereen ja niille pääsyn tulee olla helppoa. Asumisessa tulee keskittyä kohtuuhintaisten omistus- ja vuokra-asuntojen saatavuuteen. Mieluummin korttelipiha kuin ökypalatsi. Tampereesta saadaan Suomen paras paikka, kun laitetaan kaikessa ihmin - Hallitun kasvun kautta Suomen selkeäksi kakkoskeskukseksi (tärkeys: 77%, hajonta: 0, arvioinnit: 1) Tampereen tulee luoda mahdollisimman suopea elinympäristö sekä kotimaisille, että ulkomaisille yrityksille. Jo nyt tällä saralla tehdään hyvää työtä, mutta kasvuhaluisuutta tulee lisätä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi aktiivisempaa ulkomaisten investointien houkuttelua (eli markkinointia sekä lisäresursseja Tampere Business Regionin kaltaisille organisaatioille). Lisäksi mm. oikeasti kansainvälinen peruskoulu on välttämätön, jotta ulkomaistakin aivovuotoa saataisiin Tampereen seudulle. Muutenkin julkista sektorin infrastruktuuria tulee kehittää tähän suuntaan. Tampereen tulisi myös valjastaa sen kävijätaloudellinen potentiaali entistä paremmin. Saavutettavuus sijainnin ja Tampere-Pirkkalan lentokentän kautta on jo hyvä, joten sitä tulisi hyödyntää. Lentokentän profiilia olisi hyvä nostaa ja Ryanair-yhteyksistä on pidettävä kynsin hampain kiinni. Matkailu on maailman kasvavin toimiala, joka Pirkanmaan tulee hyödyntää kilpailukykyisellä ja elinvoimaisella toimialaklusterilla. Tampere on selvä muuttovoittokunta, pidetään se myös sellaisena. Esimerkiksi teknologiayritysten ja -oppilaitoksen myötä elinkeinoelämän, ja tätä kautta myös ostovoimaisten veronmaksajien, houkuttelu on verrattain helppoa. Tampereen suuri mahdollisuus piilee sen kiinnostavuudessa etenkin pääkaupunkiseudun koulutetun väestön parissa. Jos siinä onnistutaan, loppu on kiinni kasvun hallitsemisesta. Ja lopuksi monitoimihalli keskustan läheisyytee Sivu 50 / 379 - Opiskelijoille alennus joukkoliikenteeseen Tampereella (tärkeys: 77%, hajonta: 21, arvioinnit: 11) Opiskelijoille tulisi tarjota alennusta esimerkiksi bussikortteihin Tampereella. Opiskelijat ovat suuri ryhmä
  • 51. vähätuloisia joiden on lähes välttämätöntä ostaa bussikortti tai liikkua autolla. Joukkoliikenne on luonnollisesti parempi ratkaisu, joten sitä tulee tukea. - Tampereen arkkitehtuuri: uusia näkemyksiä ja kunnianhimoa! (tärkeys: 77%, hajonta: 23, arvioinnit: 15) Muualta muuttaneena asiat näkee usein paremmin, kuin jos olisi asunut koko ikänsä Tampereella. Heti alussa silmiini pisti arkkitehtoninen sekamelska, joka on tunnusomaista kaikille nopeasti kasvaneille kaupungeille, myös Tampereelle. Vanhojen arvotalojen keskelle on voitu pystyttää jokin tyyliin täysin sopimaton betonilaatikko. Se näyttää hätäisesti kyhätyltä ja antaa kuvan, ettei täällä arvosteta ja kunnioiteta vanhaa rakennusperintöä. Nyt suunnitteilla on Ranta-Tampellan rakentaminen. Pelkään pahoin, että muut kuin arkkitehtoniset näkemykset pääsevät taas vallitseviksi. On jo kuulunut pahanenteisiä huhuja, että siitä tehtäisiin korkeista betonilevyistä kyhätty Manhattan - tai lähemmän esimerkin mainitakseni Helsingin Merihaka. Sen ankeampaa aluetta en tiedä. Olisi syytä säilyttää se yhtenäinen vanhan hienon tiiliarkkitehtuurin linja, joka alkaa Ratinan Suvannosta ja seurailee Tammerkosken rantaviivaa Vapriikille asti. Ja vieläkin kauemmas. Naistenlahden toisella puolen tervehtii rauhallista vaeltajaa Lapinniemen tehdasmiljöö. Sellaista kokonaisuutta ei saa tuhota korkeilla tasakattoisilla betonimöhkäleillä. Liian tiivis rakentaminen ylipäätään tuhoaa tuon hienon miljöön. Tiedän, että monien mielessä liikkuu tulevan tunnelin hinta: mitä korkeampia rakennuksia ja mitä tiiviimpi rakennuskanta, sitä enemmän riittää rahaa tunnelin kustannuksiin. Tämä on kuitenkin lyhyen tähtäyksen näkemys. Tampere - Tampere pirkanmaalaisten oma kaupunki (tärkeys: 77%, hajonta: 20, arvioinnit: 17) Tampereella huolehditaan niin vanhuksista kuin koululaisista ja opiskelijoista. Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ovat kattavia ja riittäviä sekä oikein kohdennettuja. Tampere on laajentunut sisältämään lähikunnat kuten Kangasalan, Pirkkalan ja Ylöjärven. Liikkuminen kaupungin alueella on sujuvaa lähijunien ja toimivan bussiverkoston avulla. Tehdaskaupungista on tullut tietoliikenne palvelujen tarjojaja sekä pienteollisuuden kaupunki. Tilaaja-tuottaja mallista ollaan luovuttu ja kaupungin toiminta on organisoitu toimivasti ja matalalla hierarkialla. - Joustavuutta, ekologisuutta ja pienen ihmisen huomioimista! (tärkeys: 77%, hajonta: 19, arvioinnit: 12) Kevyen liikenteen väylien parantaminen (monttujen paikkaus, edellisten paikkausten aiheuttamien katkosten uudelleen asvaltointi, rotvallien poisto). Samaan suuntaan menevien bussilinjojen aikataulujen porrastus, jolloin vaihtoehdot lisääntyvät ja asiakastyytyväisyys sekä bussien käyttäjien määrä kasvaa. Edullisia vuokra- asuntoja opiskelijoille, asunnottomille ja nuorille (ei tarvita joka asunnossa omaa saunaa ja/tai parveketta). Nuorisolle harrastusmahdollisuuksia. Päiväkotien, koulujen ja vanhainkotien yhteistyötä, esim. koululaisia, opiskelijoita työharjoitteluun, päiväkotiryhmiä vierailulle, edesauttaa suvaitsevuutta ja piristää molempien ikäryhmien päivää. - Kunnollinen veneilysatama (tärkeys: 77%, hajonta: 15, arvioinnit: 23) Tampereella ei ole vieläkään kunnollista vierasvenesatamaa Näsijärven veneilijöille. Virrat, Ruovesi ja Vilppula ovat tässä kunnostautuneet, mutta Tampere ei vaan saa aikaiseksi veneilijöiden keidasta Mustaanlahteen. Veneellä kun Teiskosta pääsee yhtä nopeasti kaupunkiin, jos ei nopeamminkin, kuin bussilla. - Maksimipituus koulumatkalle (tärkeys: 77%, hajonta: 20, arvioinnit: 10) Koulumatkojen on oltava niin lyhyitä, että lapset voivat kävellä tai pyöräillä kouluun. Tietysti on myös huolehdittava reittien turvallisuudesta. Tästä saadaan monta hyötyä: lähikoulut tuntuvat paremmin "omilta", koululaiset liikkuvat enemmän ja ovat paremmassa kunnossa, nuoret tottuvat liikkumiseen omin voimin eikä autolla, ja luonto kiittää. - Tarjolle punaisia panttipolkupyöriä (tärkeys: 77%, hajonta: 17, arvioinnit: 18) Kaupunkiliikennettä kehitetään kevyen ja joukkoliikenteen ehdoilla. Lainattavat pyöräparkit korvaavat osin jokaisen laajan pysäköintialueen keskustan tuntumassa ja kevyelle liikenteelle on raivattu lisää tilaa esim. Hämeenkadulla tieosuudesta. Bussit mahtuvat menemään vähän kapeampaakin väylää. Autollakin on mahdollista liikkua, mutta silloin saa matkan tekoon varata aikaa. Sääntönä on, että autoilla on sivuun väistämisvelvollisuus takana tulevaan bussiin nähden. Autoilija suhtautuu tielle uskaltautuessaan busseihin kuten nykyisin hälytysajoneuvoihin eli tietä annetaan auliisti. - Persoonallinen kaupunki (tärkeys: 77%, hajonta: 19, arvioinnit: 23) Sivu Jälleen kerran Suomessa ja Tampereella toteutetaan visiota joka todettiin tuhoontuomituksi jo 70-luvun 51 / 379 rakentamisessa. Nykyaikainen YIT tiilielementtilähiö ei tuo kaupunkiin yhtään lisäarvoa. Haluaisin Tampereen erottuvan muista Suomen kaupungeista korkea tasoisella nykyaikaisella rakentamisella, jossa ei kaihdeta
  • 52. keskustan alueelle rakennettavia lasipintaisia taloja sekä korkeampia modernisti muotoiltuja tornitalojakaan, jotka luovat persoonallisuutta kaupungin siluetille ja katukuvalle. Lisäksi osa lähiöistä voitaisiin rakentaa niin kutsutulla englantilaisella roadhouse tyylillä, jossa talojen etuovet tulevat puistomaiselle kadulle, jota pitkin kulkee joukkoliikenne. Talojen päädyt ovat rakennettu toisiinsa kiinni ja näin kadusta muodostuu ketjumainen katu, jolla on hyvät joukkoliikenne yhteydet mahdollisesti tulevalle ratikalle? Näin kaupungista saataisiin vieraidenkin mielestä persoonallisempi ja muistettavampi kaupunki. - Rauhoittamalla Hämeenkatu kevyelle- ja joukkoliikenteelle (tärkeys: 77%, hajonta: 18, arvioinnit: 38) Kieltämällä yksityisautoilu Hämeenkadulla, leventämällä jalkakäytäviä, tekemällä oikeat erilliset kunnolla merkityt pyöräkaistat autotien laitaan. - Tampere - parasta Suomessa (tärkeys: 77%, hajonta: 17, arvioinnit: 12) Tampere on Suomen paras paikka jo nyt ja se pysyykin sellaisena, kun keskitymme tulevaisuuteen emmekä jauha menneitä. Katsomme kokonaisuutta emmekä pieniä yksityiskohtia varsinkin taloudessa, sillä minusta toimiva talous on perusta kaikelle muulle toiminnalle. Päättäjät varsinkin saisivat pitää huolta koko kaupungin hyvästä ja unohtaa vanhan sektoriajattelun. Kokonaisuuden edulla tarkoitan esimerkiksi kevyen liikenteen tilannetta, joka on Tampereen keskustassa ala-arvoinen. Jokainen tietää, että liikkuva ihminen pysyy paremmassa kunnossa kuin liikkumaton. Silti pyöräteitä ei vain saada aikaan, vaan kaikki liikenneratkaisut perustuvat yksityisautoilulle ja sen lisääntymiselle. Kuitenkin kevyeen liikenteeseen panostaminen toisi mittavia säästöjä terveyspalveluissa. - Bussiliikenne (tärkeys: 77%, hajonta: 17, arvioinnit: 15) Bussiliikenteeseen Tampereella tulisi enemmän panostaa. Liian monen ihmisen näkee ajavan yksin omalla autolla työmatkojaan. Linjoja lisää esimerkiksi välille Hervanta-Linnainmaa. Nykyisin sinne joutuu kulkemaan kahdella eri linjalla ja matka kestää sen takia tosi pitkään. Paljon helpommalla pääsee, kun ajaa omalla autolla. Tampereen keskustasta (hämeenkadulta) voisi kokonaan poistaa autoliikenteen, vain bussit ja taksit pääsisivät sinne. - JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISESTÄ (OSA 5) (tärkeys: 77%, hajonta: 16, arvioinnit: 17) 5. TOINEN RAUTATIEASEMA LIELAHTEEN Läntistä kaupunkia palveleva uusi kaukojunien rautatieasema (joka toimisi myös vaihtoasemana ratikoihin ja busseihin) olisi mainiota rakentaa Lielahden entisen aseman paikkeille, kohtaan jossa rata haarautuu Poriin ja Pohjanmaalle. Aseman ei tarvitsisi olla iso ja se voisi olla pääpiirteittäin radan alla. Sisäänkäynti rakennettaisiin entisen Shellin kohdalle Nokian moottoritien ja Pispalan valtaväylän risteykseen. - Joukkoliikenne ympäristökuntiin (tärkeys: 77%, hajonta: 14, arvioinnit: 19) Koska Tampere on Pirkanmaan keskus, on sinne päästävä nopeasti ja edullisesti lähikunnista. Kun Tampereella järjestetään isoja tapahtumia, niiden järjestelyissä tulisi ottaa huomioon myös lähikuntien ihmisten kätevä pääsy paikalle esimerkiksi ylimääräisin bussivuoroin. - Kulttuurin, osaamisen,luovuuden ja puhtaan luonnon Tampere (tärkeys: 76%, hajonta: 13, arvioinnit: 13) Tampereesta pääkaupunkiseudun jälkeen selvästi toiseksi paras kulttuurikaupunki, joka houkuttelee vieraita myös naapurimaista Tammerkosken alueesta kansainvälisesti kiinnostava dynaaminen kulttuuria, ravintoloita ja elämyspalveluita tarjoava kulttuurimatkailukohde,joka tuotteistetaan aiempaa selkeämmin omaksi brändikseen Muumit otetaan kaupungin markkinoinnissa entistä vahvempaan rooliin Hyvän elinympäristön merkitys huomioidaan kaikessa päätöksenteossa Raideliikenne käyttöön Kaupungin ja yliopistojen strategista ja käytännön yhteistyötä lisätään Tampereen taidemuseo ja Sara Hildenin taidemuseo saavat laajennukset, joissa käytetään kansainvälisen tason huippuarkkitehtejä Tampere ja naapurikunnat yhdistyvät - Sähköautoille ilmainen pysäköiti (tärkeys: 76%, hajonta: 18, arvioinnit: 16) - Joukkoliikennettä kehitettävä pyörillä (tärkeys: 76%, hajonta: 12, arvioinnit: 10) Joukkoliikennettä kehitettävä nykyisiä aikatauluja rukkaamalla vaihtojen onnistumiseksi. Joukkoliikenteen käyttöä tuettava. Ei pikaratikkaa kustannuksia nostamaan. Sivu - Henkilöautoliikenteen vähentäminen ratkaisevasti (tärkeys: 76%, hajonta: 19, arvioinnit: 25) 52 / 379 Henkilöautoliikenne kiellettävä keskustasta lukuunottamatta takseja. Hajarakentamisen sijaan elinvoimaisia
  • 53. keskittymiä, jolloin liikumistarve vähenee Julkinen liikenne kattaa eri keskittymien väliset yhteydet joustavasti ja riittävän tihein väliajoin: juna, raitiovaunu, bussi Julkisen liikenteen maksut katettava suurimmaksi osaksi verovaroin. Lisärahaa henkilöautojen käytöstä kaupunkialueella kannettava vero/tulli sekä maksulliset parkkipaikat Tuettava kevyttä liikennettä kattavalla pyörä/kävelytieverkostolla, joiden kunnosta myös huolehditaan - Vierasvenesatama (tärkeys: 76%, hajonta: 18, arvioinnit: 14) Tampereelta puuttuu kunnollinen vierasvenesatama (Näsijärveltä ainakin) tai muu paikka, jossa veneitä voi säilyttää muutaman päivän ajan. - Avoimuus,yhteistyö ja tiedotus (tärkeys: 76%, hajonta: 11, arvioinnit: 9) Jatketaan nykylinjoilla. Kehitetään energiataloutta, julkista liikennettä, nettisivuja ja nettiyjhteyksiä. Kutsutaan ihmisiä mukaan päätöksentekoon. Tuetaan julkisin varoin joukkoliikennettä, rakennetaan kevyen liikenteen väyliä ja pyöräteitä. Käytetään ekosähköä ja tehdään tieteellistä tutkimusta .Pidetään kaupunki siistinä ja kerätään siisteyslupauksia uusilta ja vanhoilta asukkailta. Kehitetään erillaisia yhdessäolon paikkoja ja tapoja. - Tavarajunat Suurtampereelle pois nykytampereelta (tärkeys: 76%, hajonta: 15, arvioinnit: 12) Nykyiselle hatanpään alueen ratapihalle mahtuisi kymmenen jäähallia, grynderit rakentaisivat jäähallin ilmaiseksi jos saisivat muun osan alueesta sopivasti kaavoitettuna itselleen (ja messuhallin kaupan päälle) - Tamperelaiset päättävät itse asioistaan (tärkeys: 76%, hajonta: 24, arvioinnit: 12) Vaikuttaminen kaupunkia koskeviin asioihin onnistuu vaivatta netin kautta. Erilaiset, yksinkertaiset verkkoyhteisöt luovat aidon mahdollisuuden vaikuttaa itseä koskeviin asioihin: lapsiperheet saavat suoran kutsun sähköpostiinsa kertoakseen mielipiteensä heitä koskevista asioista, bussilinjan nro 30 käyttäjät kutsutaan kertomaan mielipiteensä aikatauluista ja reiteistä jne. Yhteisöt vahvistavat yhteenkuuluvuutta vapaaehtoisilla tapaamisilla ja tempauksilla. Yhteisöjä ja tuetaan ja niille annetaan hyvät puitteet ja kanavista tiedotetaan - ihmiset hoitavat itse loput. Aihealueet ovat tällöin aidosti kiinnostavia, siksi niihin lähdetään myös mukaan. - Viihtyisä, omaleimainen keskusta (tärkeys: 76%, hajonta: 19, arvioinnit: 19) 1990-2010 luvun mitäänsanomattoman aikakauden kaavoitus&rakentaminen on taakse jäänyttä elämää. Uusia alueita (Tampellan ranta, Etelä-Puisto) on rakennettu kansainvälisten arkkitehtikilpailujen pohjalta ja paikalliset piirinsarjatason kilpailijat ovat jäännösijoilla. Kilpailuiden voittajatöitä ei juurikaan näpelöidä paikalliselta amatööripohjalta, vaan toteutetaan lähes sellaisenaan! Turiskierros saa vihdoin jotain muutakin uudenpaa sisältöä kuin Pietilöiden taidonnäytteet. Esimerkiksi Ranta-tampella on lähes vastakohta Ratinan täyteen ahdetulle alueelle, jossa "ranta-asukkaat" katselevat toisiensa seiniä. Alueella on rantabulevardi, muutamine kahviloineen ja talot on porrastettu persoonallisesti, korkeimpien kohotessa yli 20-kerroksen. Silti alue on väliempi, viheralueineen kuin esimerkiksi tuo Ratinan "luhtitaloalue". Ja asukkaat jopa näkevät järven. Itse keskusta on kävely painotteinen, mutta myös yksityisautoilla saa edelleen ajella. Tosin monet valitsevat nopean raideliikenteen, vaikka keskustan maanalainenpysäköinti onkin näppärä. Keskustan punainen lanka on kävelykatu, joka ulottuu Kuninkaankadulta, Alarannan kautta, Koskikeskuksen&Ratinan ostarin läpi aina Tullin alueelle, joka on Tornihotellin & Sorsapuiston hallinmyötä levittänyt keskustaa kohti Tammelaa. Tullin alueelta pääsee sateella kuivin jaloin Ratinaan asti tunneliverkostossa. Hämeenkatu on edelleen voimissaan. Uudistettu Tako on elävä kulttuuri-ja vi - Hämeenkadusta kävely/pyöräkatu, jolla liikennöi raitiov (tärkeys: 76%, hajonta: 25, arvioinnit: 24) Hämeenkadulta tulisi poistaa autoliikenne. Tampere tarvitsee länsimaisen keskustan, jossa on viihtyisää asioida ja käydä ostoksilla. Pitkittäin voisi liikkua kaksiraiteinen raitovaunu. Vaunut lähtisivät aina vastakkaista päistä. Linja-autojen kokoontumispaikaksi voisi tulla Pyynikintori/ Rautatieaseman viereinen tiealue (jota ei sitten tarvittaisi läpiajoon) - Liikenneratkaisut ja kaupunkisuunnittelu. (tärkeys: 76%, hajonta: 28, arvioinnit: 18) Täydennysrakentamista tulee suosia enemmän sekä rakentaa yhtenäisiä asumisketjuja säästösyistä. Kaupungissa ei tarvita ryteikköjä, vaan kaupunkimaisia alueita ja selkeitä puistoja. Rantojen rakentaminen kävely- ja kevyen liikenteen tarpeisiin lisää sen oivaltamista, mikä aarre meillä on järvimaisemissamme. Kaupungin sisäinen joukkoliikenne sekä kumipyörille että raiteille tarkoittaen myös lähikuntia, jotka ovat jo Sivu Tamperetta. Kaavoitus on kehittynyt kestävän kehityksen mukaiseksi, kuten rakentaminen kokonaisuudessaa. 53 / 379 Lentävänniemestä keskustaan rakennetaan köysirata, joka on yhteydessä myös Särkänniemen härveleihin.
  • 54. - Yleinen liikenne sujuvammaksi (tärkeys: 76%, hajonta: 19, arvioinnit: 18) - Hämeenkatu kevyelle ja julkiselle liikenteelle (tärkeys: 76%, hajonta: 18, arvioinnit: 20) Mielestäni Hämeenkadulta tulisi kieltää yksityisautoilu kokonaan. Tämä tukisi ilmastonmuutoksen vastaista työtä (koska yhä useampi valitsisi julkisen kulkuvälineen oman auton sijasta) ja mielestäni on vääristynyttä, että pyöräily ko. kadulla kielletään, mutta autoilu sallitaan! Aiemmin kokeulussa ollut pyöräkaista systeemi ei toiminut, sillä tilaa oli kaikille liian vähän. Tämä epäkohta poistuisi, kun lisä tilaa saataisiin nyt yksityisautoille varatuista kaistoista. - Liikenteen sujuvuus (tärkeys: 76%, hajonta: 18, arvioinnit: 20) Kaupunkilaisten etu ja hyvinvointi edellyttää sujuvaa joukkoliikennettä ja läpiajoliikenteen haittojen minimoimista. Joukkoliikenteen pitäisi palvella kaikkia osia yhtä sujuvasti ja tarjota käyttömukavuuksia. Uusien alueiden palvelut olisi jo alkuvaiheissa integroitava mukaan. Kannattaisi kysyä alueittain asukkaiden mielipidettä reiteistä ja yhteysfrekvensseistä, koska väliinputoajia helposti jää. Eri alueilla voi olla erilaista tarvetta asukasrakenteen vuoksi. Olisi syytä ottaa huomioon liikenteen ruuhkautumiseen vaikuttavat tekijät, sillä se mikä toimii paperilla ei aina toimi käytännössä. Esimerkiksi suunniteltu tunneli ei auta mitään, jos liikenne ruuhkautuu molempiin päihin tunnelista ulosajettaessa. Ja näin tulee käymään, jollei liikennevirtoja pystytä ohjaamaan hallitusti melko etäälläkin tunnelista. - Rannat käyttöön (tärkeys: 76%, hajonta: 20, arvioinnit: 21) Tampere on kahden järven välissä. Näitä järviä pitää käyttää hyväksi. uittotunneliin tehty kanava helpottaa kulkemista Näsijärveltä Pyhäjärvellle ja synnyttää uittotunnelin molempiin päihin kesäisen toimintapaikan Rantatie on tunnelissa tai kannen allaSantalahdesta pitkälle Naistenlahteen (ja kenties jäähallille saakka). Pitkällä rantabulevardilla on erilaisia alueita - läntisessä päässä se alkaa uittotunnelin kanavalta, kulkee Santalahden pienyrittäjien pajojen ja putiikkien läheisyydessä kohti kulttuurivetovoimaisempaa Särkänniemeä, jossa autot on haudattu maan alle tai parkkipaikat viety kokonaan pois ja sinne saavutaan muilla tavoin. Kulttuuri, kesä ja runoilijan tien lähtösataman tuoksuu hyvälle ja urbaanille. Siitä kuljetaan kohti Ranta- Tampellaa, jossa ihaillaan julkista rantaa pitkin niitä ihmisiä, joilla on mahdollisuus asua järven rannalla keskellä kaupunkia, jossa talot nousevat suoraan uusista kanavista ja veneisiin pääsee suoraan kanavalle tulevasta ovesta. Alue on tiivistä ja kaupunkimaista. Naistenlahden voimalan piipusta ei enää savu nouse. Siinä on tehtaan tiloihin tehty pienille harrastelijateattereille yms. upeat harjoitustilat. Ranta on kaikkien käytössä. Ilta-aurinko laskee Lentävänniemen taakse kaukana vastarannalla. - Lähiöt (tärkeys: 76%, hajonta: 14, arvioinnit: 11) Keskusta jatkuu kauniina puistokatuina lähiöhin, missä rumat ja ränsistyneet elementtitalot on peruskorjattu, koska nuoret perheet ovat muuttaneet lähiöihin. Senioreille on rakennettu erimuotoisia senioritaloja, missä heidän on turvallista olla eläkkeellä ja vanheta. Koukkuniemessä asuu huonompikuntoiset ja alueesta on vihdoinkin saatu loistava alue. Lähiöiden bussitiheys on hyvä. Lähiöissä on aktiivisia asukastoimikuntia, talot piha-alueineen kilpailevat viihtyisyydestä. Kaupunkilaisten verorahoilla autetaan asiaa. - Liikenteeseen panostettava (tärkeys: 76%, hajonta: 21, arvioinnit: 15) - JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISESTÄ (OSA 3) (tärkeys: 76%, hajonta: 20, arvioinnit: 19) 3. ANNETAAN NIVELBUSSEILLE VIELÄ MAHDOLLISUUS Nivelbussit ovat pikku hiljaa katoamassa Tampereen katukuvasta. Niillä ajaminen on 15 % kalliimpaa, kuin telibusseilla ja ne eivät tarjoa ratkaisevasti lisää istumapaikkoja. Lisäksi TKL:llä on huonoja kokemuksia nivelien toimivuudesta (varsinkin talvella). Kuitenkin nivelet tarjoavat ruuhkatilanteissa enemmän seisomatilaa, kuin telibussit ja lisäksi kyytiin mahtuu kaksinkertainen määrä lastenrattaita. Nivelten korvaamiseksi on tarkoitus alkaa ajamaan nivellinjoilla tiheämmin telibusseilla, vaikka vuoroväli olisi jo nyt hyvää luokaa. Herää ainakin itselleni kysymys: Onko kahdella telibussilla ajaminen loppupeleissä halvempaa kuin yhdellä nivelellä? Tampereen mahdollisille johdinautolinjoille tulisi ehdottomasti sijoittaa niveljohdinautoja, joiden ajokustannukset ovat halpoja ja tekniikkakin on varsin hyvin talveen soveltuvaa. Myös bussivalmistaja Solaris mainostaa uutta nivelmallista hybridibussiaan, joka säästää polttoainekustannuksissa. Saataisiinko niilä supistaa 15 % alemmaksi? Lisäksi Tukholmassa ollaan otettu käyttöön uusia Volvon nivelbusseja, joita mainostetaan talven oloihin soveltuviksi. Yksi merkittävä parannus on, että moottori on takapään sijaan bussin keskiosassa. TKL (tai joku muu Sivu liikennöitsijä) olisi suotavaa edes kokeilla tällaista uutta niveltä. Jos talvi koituu edelleen ongelmalliseksi ja 54 / 379 ajokustannukset eivät tipu merkittävästi, niin silloin voidaan luovuttaa
  • 55. - tärkeää asiaa tunnelihankkeesta (tärkeys: 76%, hajonta: 22, arvioinnit: 10) Tunnelihanke on aivan turha,vasemmanpuoleiseta kaistalta vain suoraan ajo ja korkeampi nopeusrajoitus.Oikeanpuoleiselta kaistalta liittymät,silloin toimii ja säästyy miljoonia - minusta pitäisi säästää luontoa ja arvostaa pyöräily? (tärkeys: 76%, hajonta: 21, arvioinnit: 13) pyöräily on terveellistä ja säästää luontoa,ei tuu pakokaasuja.Siinä voi kelata päiväntapahtumat mielessä.Viistokatu on kuulunut tampereeseen ja helpottaisi liikennettä huomattavasti.Koiria ei keskustaan. Hämeenpuistoon kesäksi paljon kahviloita sitä ei oo hyödynnetty,kuten hesalaiset espanpuistoaan. - Pyöräkaistat pysyviksi (tärkeys: 76%, hajonta: 12, arvioinnit: 12) Kiitos pyöräkaistoista, toivottavasti niitä jatketaan! Kesän alkuun voisi pitää parin viikon tehovalvonnan väärään suuntaan pyöräileville. Tampereen jalkakäytävät ovat tarpeeksi leveitä pyörällä ja jalan kulkeville. Koko nelihenkisen perheen ei ole pakko kävellä vierekkäin, ei missään muuallakaan pääse niin tekemään. Autojen ei mielestäni ole tarpeen pysäköidä juuri Hämeenkadun varressa. Esimerkiksi Hallituskadulta ei todellakaan ole pitkä matka kävellä Hämeenkadulle. - Enemmän bussivuoroja! (tärkeys: 76%, hajonta: 19, arvioinnit: 20) Enemmän bussivuoroja, myös yöaikaan! Eipä tartte sitten rakentaa ratikoita ym.! - Tampere 2020 (tärkeys: 76%, hajonta: 18, arvioinnit: 17) Tampere on vuonna 2020 yhä enemmän yhteistyössä naapurikuntien kanssa, joitakin kuntaliitoksia on tapahtunut, Tamperekin saattaa olla osallinen näihin. Tampereelle ja sen ympäristökuntiin on kehittynyt nopeasti maan paras joukkoliikenne, joka ei perustu vain busseille vaan myös toimivalle lähijunajärjestelmälle sekä pikaratikkaan/raitiovaunuun. Reitit sisältävät myös poikittaisia linjoja, ei vain Keskustorin kautta ajavia. Liityntäpysäköinti on järjestetty useaan paikkaan linjojen saavuttamiseksi. Hämeenkatu on autoton. Punaiseksi maalatut pyyrökaistat ovat levinneet laajalle ja reunustavat lähes jokaisen kadun reunaa, rajaantuen toiselta puolelta jalkakäytävään. Kaupunkilaiset ovat pienen harjoittelun jälkeen oppineet systeemin, jossa pyöräillä saa talvisinkin, ilman, että pyöräilijän henin on panttina. Jalankulkijat ovat innoissaan saadessaan kävellä jalkakäytävää laidasta laitaan ilman pelkoa päälleajavasta pyötäilijstä. Tampere tarjoaa itse ja antaa yrityksille ja yhteisöille edellytyksiä tarjota kattavaa viihde-, vapaa-aika- ja kulttuuripalveluita. Tampere on vetovoimainen kaupunki työ- ja opiskelutarjontansa takia, sekä siksi, että ihmiset tietävät saavansa kaupungista kaiken tarvitsemanssa. Lähikouluja on edelleen olemassa, vaikka jotain opetusta saatetaan järjestää jo ala-astella toisissa kouluissa, tämä hoituu yhteisillä bussikyydeillä. Tampere kysyy aktiivisesti kansalaisten ja eri erityisryhmien mi - Logistiikkasuunnittelulla ympäristön ja kaupunkien ykköse (tärkeys: 76%, hajonta: 13, arvioinnit: 9) Taajamissa huonosti suunnitellut liikenneratkaisut aiheuttavat melua ja ympäristöongelmia, erityisesti hiukkaspäästöjä. Samoin ne vähentävät asumisen ja elämisen arvoa. Samoin - ykköskehätiet on saatava kuntoon, jotta voidaan siirtyä kakkoskehätien suunnitteluun Kangasalan ja Pirkkalan suuntaan. Erityisesti raskaan liikenteen ohjaaminen kehille vähentää em. haittoja asuinalueilla. Erityisesti transito- ja ohikulkuliikenne olisi saatava pois kaupunkien ja taajamien keskustoista, mikä vaatii väyläinvestointeja. Lisäksi tavarankuljetusta tehostavien logistiikkaratkaisujen aika on nyt. Hki-Vantaan lentokentän nopea kasvu tulee jatkossa siirtämään erityisesti rahtiliikennettä muille kentille. Tre-Pirkkalalla on erinomaiset mahdollisuudet kehittyä merkittäväksi logistiikkakeskukseksi. Yhteydet kaikkiin suomalaisiin satamiin ovat hyvät. Lisäksi suorat rahti- ja matkustajalentoyhteydet Eurooppaan ovat kilpailuvaltti yritysten sijoittumispäätöksiä tehtäessä. Nopea yhteys Pietariin joko junalla tai lentäen on myös jatkossa välttämätön. Pääkaupunkiseudulla liikenneruuhkat ovat jo päätyneet ruuhkamaksujen selvittämiseen. Yhä useampi pk- seudulla asuva etsii uusia mahdollisuuksia. Tampere on monissa kyselyissä valittu Suomen halutuimmaksi asuinpaikaksi. Meillä on siten kaikki edellytykset kasvaa nopeasti, kun vaan kykenemme huolehtimaan oman liikenteemme toimivuudesta ja asumisviihtyvyydestä. On siis aika toimia, jotta r - Monitoimihalli (tärkeys: 76%, hajonta: 16, arvioinnit: 20) Ehdotan monitoimihallia messukeskuksen (Pirkkahallin) läheisyyteen. Esimerkiksi Helsingin messukeskukseen on helppo mennä junalla, kun Pasilan asema on vieressä. Tampereen messukeskuksen läheisyydessä ón Rantaperkiön ratapiha. Uskon, että ei ole mikään ongelma tehdä seisaketta Sivu messukeskukselle ja uudelle monitoimihallille. Seisake voitaisiin vielä yhdistää esim putkella teiden yli, jolloin 55 / 379 liikkuminen olisi turvallisempaa. Olen sitä mieltä, että Sorsapuistoon sijoitettu monitoimihalli ei ole
  • 56. liikenteellisesti hyvä ratkaisu. Lisäksi messukeskuksen vieressä olisi maata (tilaa) enemmän, kuin sorsapuistossa. - Viinikan liikenteenjakajan ympäristön uudelleen kaavoitus (tärkeys: 76%, hajonta: 20, arvioinnit: 12) Alue on erittäin keskeinen paikka tultaessa etelästä Tampereelle. Transpointin ja Viinikka-Nekalan teollisuusalueen käyttötarkoitus suunniteltava Lahdenperänkadulta alkaen niin, että se antaa kaupunkiin tulijalle edustavan kuvan kaupungista ja sen historiasta, joka ei voi jäädä Finlaysonin ja Tampellan varjoon. Lisäksi liikenneympyrän itäpuolella olevalle alueelle (entinen Tuotannon leipomokiinteistö sekä Viinikanojan ranta-alue Martelan eteläpuolella) perustetaan monitoimikeskus, joka esittelee ensinnäkin alueen varhaista maatalous- ja teollisuushistoriaa: 1. Otavalan kehruukoulu 1700-luvun puolivälissä (ks. mm. Kaupunginarkistossa oleva Kirsti Laineen väitöskirja kehruukoulun vaiheista ajalta ennen Tampereen kaupungin perustamista), 2. tamperelaisen leipomokullttuurin historiaa (mm. Järvensivu pienten leipomoiden Riäväkylänä) sekä 3. hieman edempänä Iidesjärven etelärannalla sijainneen Nekalan kartanon entisen päärakennuksen paikalle perustetaan tällä alueella sijainneiden kantatilojen historiaan liittyen perinnepuisto. Lisäksi entisen Tuotannon leipomon rakennus suojeltava tässä yhteydessä ja sen käyttötarkoitus kaavoitettava uudelleen: rakennukseen sijoitetaan Järvensivun-Iidesrannan-Viinikan-Nekalan ja Muotialan alueilta puuttuvat hyvinvointipalvelut (neuvolat), kylätupa, kotipalvelut ja kohtaamispaikka eri-ikäisille asukkaille. Lisäksi huomioidaan Iidesjärven ja ympäröivien alueiden ainutlaatuinen kokonaisuus luonto- ja vi - Hämeenkadun kaupallisen vetovoiman kasvattaminen (tärkeys: 75%, hajonta: 19, arvioinnit: 18) Hämeenkadun varren kortteleista tulisi muodostaa yhtenäinen kauppakeskus. Tämä vaatisi sisäpihojen kattamista ja huomattavaa lisärakentamista sekä mahdollisesti maanalaisia kulkureittejä korttelista toiseen. Jos Hämeenkatu muutettaisiin joukkoliikennekaduksi, jalankulkijat ja pyöräilijät saisivat lisää tilaa. Myös Kauppakadun ja joidenkin Hämeenkadun poikkikatujen muuttamista osittain kävelykaduksi voisi harkita, kun maanalaista parkkitilaa saadaan riittävästi. - JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISESTÄ (OSA 2) (tärkeys: 75%, hajonta: 27, arvioinnit: 20) 2. ROLLIKAT TAKAISIN Raitiovaunilla pitää korvata raskaimmin kuormitettuja bussilinjoja (esim 16, 23, 30 & 39), mutta aivan kaikkia runkolinjoja ei niillä kannata korvata. Tällaisille bussilinjoille soveltuvat hyvin vanhat tutut rollikat, eli johdinautot (sähkökäyttöiset bussit, jotka saavat virtansa kadun yllä roikkuvista ajolangoista). Rollikoiden edut ovat käytännössä samat kuin ratikoillakin (halvemmat ajokustannukset, ympristöystävällisyys, jopa kolminkertainenkäyttöikä diselbusseihin nähden, matkustusmukavuus), mutta raitiovaunujenkapasiteettiin ne eivät yllä, joten johdinauto on hyvä väline linjoilla, joiden matkustajamäärät eivät tule radikaalisti kasvamaan. Hyviä linjoja olisivat 2, 13, 15 & 22. Ratikat ja rollikat tulisi toteuttaa yhtä aikaa, koska jälkeenpäin on hankala molempia parsia yhteen. Esim. ratikoiden ja rollikoiden ajolankojen erotusjaksot saisi kätevästi tehtyä, ilman, että liikennettä tarvitsisi sitten tulevaisuudessa haitata. Rollikoiden ajolangat ovat ikävä kustannus, mutta nykyiset johdinautot ovat onneksi sen verran kehittyneitä, että varikolle ei tarvita ajolankoja, sillä nykyisillä johdinautoilla voidaan ajaa jopa kymmenen kilometriä ilman ajolankoja (Lähde: Bussivalmistaja Solariksen nettisivut). Myös sähköistämättömiä bussilinjoja voitaisiin muuttaa ympäristöystävällisiksi kokeilemalla uusia polttoaineita (etanolia, maakaasua tms.), sekä hybridibusseilla. - Tampereen metro (tärkeys: 75%, hajonta: 25, arvioinnit: 15) Ehdotan, että selvittäisimme onko metron tekeminen Tampereelle kannattava vaihtoehto. Metro kulkisi kaupungin keskustassa maan alla ja ulkopuolella maan päällä. Metron pitäisi olla mielestäni X mallinen. Keskipiste olisi keskustorin liepeillä. Metroyhteyden pitäisi mielestäni päätyä Kangasalle, Pirkkalaan lentokentän kautta, Ylöjärvelle Lielahden ja/tai Pispalan kautta ja Hervantaan. Tunnelihankkeen myötä meillä olisi tietoa kaupungin ja mahdollisesti Pyhäjärven alittavavasta tunnelista. Edotukseni poistanee pikaratikan aiheuttamia tilaongelmia keskustassa. Tietääkseni Helsingin ollessa aikoinaan 60-luvulla nykyisen Tampereen kokoinen, siellä alettiin silloin suunnittelemaan metroa. - JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISESTÄ (OSA 6) (tärkeys: 75%, hajonta: 22, arvioinnit: 18) 6. PIKKU PARANNUKSIA Eräitä joukkoliikennettä parantavia toimia: - Raitiovaunuissa ei ole kuljettajarahastusta, vaan ratikoissa ja sen pysäkeillä on lippuautomaatit. - Busseihin ja ratikoihin pysäkkikuulutukset, joissa mainitaan myös tärkeät vaihtoyhteydet. - Ratikoille 100% liikennevaloetuisuudet (Kirjoittajalla on omakohtaisia kokemuksia Zürichissä käytössä olevien liikennevaloetuisuuksien mainiosta toimivuudesta). - Joukkoliikenteelle kunnon kaistat. Eli ei rakenneta nykyisiä nysiä (esimerkkejä: Viinikan Sivu liikenneympyrä, Hatanpään ja Pispalan valtaväylä), vaan rakennetaan niistä oikeasti pitkiä 56 / 379 joukkoliikennekaistoja, mieluiten koko tien pituisia. - Tampereen joukkoliikenteelle uudet palvelupisteet rautatie ja bussiasemalle (sekä Lielahden toiselle asemalle) ja Frencelin palvelupisteen sijaintia voitaisiin
  • 57. hiukan uudelleen miettiä (esim. Molinin talo). - Rakennetaan duoratikan kaukaisille pysäkeille liityntäparkkeja ja mainostetaan niitä tutuilla P+R kylteillä. - Pysäkeille myös seutulinjojen aikataulut myös keskustan ulkopuolelle. - Neuvoteltaisiin VR:n kanssa kaikkien R-junien jatkamisesta Tampereelle asti, jolloin Tampereen ja Helsingin välille saataisiin tunnin välein kulkeva taajamajuna. Lisäksi myös yhteisiä taajamajunien ja duoratikoiden pysäkkejä tulisi perustaa. Esim. Nokia, Messukylä, Vatiala, Kulju ja Lempäälä. - Sosiaali- ja terveyspalveluista..edelleen.. (tärkeys: 75%, hajonta: 17, arvioinnit: 18) Mielestäni nyt ei ole oikea aika hakea muutoksia katukuvaan esim. raideliikenteen tai tunneleiden muodossa, vaan miettiä perustason ongelmia, koska jos ne räjähtävät- ei muukaan voi toimia. Koulujen sulkemisbuumi ja jättikoulujen perustaminen on taloudellisesti kannattavaa, mutta synnyttävät helpommin syrjäytyneitä lapsia ja koulukiusaamista. Kotihoitoon tehdyt muutokset ja työryhmien perustaminen, jolloin he, jollain on se oikea tieto, mutta ei sanavaltaa, on pelottavaa. Kilpailuttamisen tuotokset näkyvät joskus huonoina ja joskus hyvinä: toisaalta vanhuksilla on enemmän palveluita, mutta toisaalta se on hankalaa ja maksaa enemmän, kuten kauppatilaukset. Se, että hoitaja käy vanhukselle kaupassa tai jopa hänen kanssaan, on kuntouttavaa. Se, että hoitaja tekee vanhuksen kanssa ruokaa, on kuntouttavaa. Se, että ulkoillaan, on kuntouttavaa. Nyt nämä asiat ovat poissa- tällöin hoitaja ehtii hoitamaan useampia, mutta hoidon psyykinen puoli kokee inflaation. Kireys, kiire ja sijaispula- ja heidän palkkauskielto(!!!) syö työryhmää ja vaikuttaa hoidon laatuun. Näin saadaan tyytymättömiä potilaita ja burnoutin partaalla olevia hoitajia. Palveluihin helpompi ohjaantuminen=ongelmien ehkäisyä. Itseasiassa minkä tahansa ongelman ennalta ehkäisy on taloudellisesti kannattavempaan kuin hoitaa itse ongelmavyyhti. - Uusi teollistumisssuunnitelma (tärkeys: 75%, hajonta: 12, arvioinnit: 20) Tulisi aloittaa uuden teollistumissuunnitelman luominen. Tavoitteena eri ohjelmien, kaavoituksen, joukkoliikenteen, oppilaitosten, tutkimuksen ja resurssien yhdistäminen tulevaisuuden teollisuuden kasvattamiseksi seutukunnalle. Hajanaisesta eri osapuolien kehittämishankkeesta kootuksi tulevaisuuden näkemykseksi. Mikään ei voita valmistavan teollisuuden merkitystä talouden veturina. - Seudulliset liikenne- ja asuntostrategiat toteutetaan yhess? (tärkeys: 75%, hajonta: 12, arvioinnit: 7) Kaikissa Tampereen lähiseudun kunnissa sitoudutaan yhteisiin strategisiin tavoitteisiin yhteisellä keskustelulla ja toteutuksessa tehdään yhteistyötä ja työnjakoa. - Polkupyöräkaistat Hämeenkadulle (tärkeys: 75%, hajonta: 24, arvioinnit: 14) Hämeenkadulla ei toimi katuun piirretty viiva erottamaan kävely-ja pyöräkaistaa. Viime kesän kokeilu oli sikäli täysin epäonnistunut, että pyöräkaistalle varattu alue oli puolet liian leveä. Näin jalankulkijoille ei jäänyt riittävästi tilaa esim. terassien ja monien kauppojen edessä. Mallia pyöräkaistan leveydestä voi ottaa vaikkapa Kööpenhaminasta. Siellä kaista on vain noin 60 cm leveä ja toimii erinomaisesti. Perusteellinen parannus on rakentaa pyöräkaista ajoradan viereen: kävelykaistaa kavennetaan ja puut siirretään lähemmäs rakennuksia. Tämä olisi toimivin ja paras ratkaisu. - Enemmän rahaa yhteiseen hyvinvointiin, vähemmän autoiluun (tärkeys: 75%, hajonta: 22, arvioinnit: 31) Ei lisää tunneleita, ym. yksityisautoilua ja ilmastonmuutosta tukevaa, vaan rahaa asioihin, jotka edesauttavat kaupunkilaisten terveyttä, mielenterveyttä, sosiaalista kanssakäymistä ja hyvinvointia. - Julkinen liikenne (tärkeys: 75%, hajonta: 20, arvioinnit: 22) Bussiyhteydet Teiskosta ovat tosi surkeat. Kerran tunnissa jos pääsee ja silloinkin joutuu istumaan bussissa vähintään tunnin, kun joka bussin pitää kiertää Maisansalo, mennä vanhaa tietä jo Eerolansuoralla ja vielä koukata Olkahisten/Atalan/Linnainmaan kautta. Eikö kukaan saa aikaiseksi sellaista bussiyhteyttä, jolla pääsisi suoraan töihin ilman näitä kiertoteitä? Kaikki bussivuorot on muutettu koululaisten kouluaikojen mukaan eikä työssäkäyvien liikkumisen mukaan. Ja aikatauluja rukattiin, kun yläaste muutti Terälahdesta Kämmenniemeen. Lisää vuoroja edes puolen tunnin välein, niin ollaan edes jonkin verran tasa-arvoisia muiden kaupunkilaisten kanssa. Kämmenniemeen asti busseja tulee illansuussakin, mutta Terälahteen ei pääse, jos on myöhempään töissä. Nykyään on liukuvat työajat, ei seitsemästä neljään niin kuin ennen. Uusia asuinalueita suunnitellaan ja muut jäävät jalkoihin. Seuraavaksi Nurmi-Sorilan kehittäminen ja sinne kyllä bussit kulkevat aivat varmasti, linjojahan on jo suunniteltu useita. Miksi ei suunnitella jo olemassa oleville alueille? Vaikka edes syöttöbussi, jolla pääsee tiheämmin menevien bussireittien varrelle. Omalla autolla sitten körötellään samastakin perheestä 2-3 autoa peräkkäisinä tunteina. Sivu 57 / 379 - Nuorten ja Vanhusten hyvinvointi (tärkeys: 75%, hajonta: 23, arvioinnit: 18) 1.Nuorille on annettava enemmän vaikutusmahdollisuuksia parantaa omia ajankäyttömahdollisuuksia.
  • 58. 2.Kaupungin otettava vastuu varsinkin nuorien bändien harjoituspaikkojen järjestämisestä. 3.Ajokin salibandytilat ehdottomasti säilytettävä tai järjestettävä vastaavat edulliset tilat muualta.Nykyisten tilojen käyttöaste korkea mm.koulut ja päiväkoditkin käyttävät sitä. 4.Opiskelijoille riittävästi edullisia vuokra-asuntoja. 5.Tulosvastuullisuutta enemmän päättäjille.Esim.Laukonsilta hyväksymisvaiheessa hinta n.2,7milj. mutta nyt hinta onkin kaksinkertainen ja silti ollaan rakentamassa.Miten käy Tunnelin kustannusten kanssa,kun sama lautakunta päättämässä? 6.Vanhusten asiat laitettava vihdoin kuntoon eikä aina vain lupailla ennen vaaleja.Hoidon taso saatava valtakunnallisesti HYVÄLLE tasolle! - Elinvoimainen keskusta lähiöitä unohtamatta (tärkeys: 75%, hajonta: 18, arvioinnit: 14) Pyrittävä kaikin keinoin edistää yrittämisen edellytyksiä Tampereella - hankinnat riittävän pieniksi kokonaisuuksiksi, että myös pienemmät yritykset voivat osallistua tarjouskilpailuihin. - kaikki yrityspalvelut pitää saada ns. yhdeltä luukulta - kaavoitus yrityslähtöisemmäksi - kaupungin rooli on ensisijaisesti tarjota palveluja, ei tuottaa niitä itse (jos tehokkaampi=edullisempi ja usein myös joustavampi ratkaisu löytyy yksityiseltä sektorilta) - Pohdittava mahdollisuuksia tarjota alkaville yrityksille edullista pienteollisuustilaa. (vanhat, edulliset tehdaskiinteistöt on saneerattu muuhun käyttöön) Lähiliikennettä edelleen kehitettävä - tutkittava tasapuolisesti eri joukkoliikenteen vaihtoehdot (maakaasu(tai vety)bussit, nykyaikaiset rollikat ja lähijunat ympäryskuntiin) - rantaväylän ruuhkat ratkaistava tunnelilla tai muuten, sulkematta liittymiä keskustaan Keskustaa kehitettävä siten, että monipuolinen palvelutarjonta säilyy -henkilöautolla pitää päästä lähelle myös keskustan liikkeitä. Torit otettava paremmin käyttöön(Keskustori, Pyynikintori, Mustalahti) - puistoja ja niiden palveluja kehitettävä (Hämeenpuisto, Koskipuisto, Pyynikki, Iidesjärvi, Eteläpuisto, Kauppi) Vanhusten kotipalveluja edelleen kehitettävä esim. yksityistämällä siten, että turvattaisiin mahdollisuus asua kotona mahd. pitkään. Kirjastopalvelut säilytettävä myös lähiöissä, jotta lapset ja vanhukset voivat kä - Keskustasta autoton (tärkeys: 75%, hajonta: 25, arvioinnit: 17) Rantaväylälle suunnitellun tunnelin voisi rakentaa Hämeenkadun alle, jolloin keskusta jäisi jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Buss-i tai raideliikenne voisi kulkea Hämeenkadulla. - Luonnonläheinen, opiskelu- ja teknologiakeskitteinen (tärkeys: 75%, hajonta: 22, arvioinnit: 18) Tampereen seudulla on paljon kauniita luontokohteita, mm. harjuja ja vesistöjä. Niiden olemassa olo täytyy huomioida matkailussa ja markkinoinnissa. Kaikkia luontoelementtejä ei tule pilata rakentamalla. Luonnonläheisyyteen liittyy myös kevyenliikenteen (ja joukkoliikenteen) kannattaminen monin eri keinoin (mm. pyöräilyn ympärivuotinen salliminen keskusta-alueella). Opiskeluun on myös satsattava, siten saadaan kaupunkiin uutta väestöä, myös ulkomailta. Vanhan savupiipputeollisuuden hiivuttua jo nyt on aika satsata yhä voimakkaammin teknologian kehittämiseen, mm. lääketieteen osaamisen parissa ja noustava sitä kautta huippuosaajaksi. Turvallisuuteen on myös kiinnitettävä huomiota, käyttöön voisi hyvinkin ottaa aluepoliiseja, jotka seuraisivat ruohonjuuritasolla eri alueiden tapaahtumia. Tärkeätä olisi, että 2020 Tampere olisi isompi kuin nyt, eli kehyskuntien tulisi pikaisesti liittyä kaupunkiin ja muodostaa yksi suuri keskittymä, joka olisi yhtenäinen hallinnollisesti. Siten koko alue saisi voimavaroja enemmän! - Kantakaupungin historiallisten kauneusarvojen varjeleminen (tärkeys: 75%, hajonta: 25, arvioinnit: 11) Kehitys on kohdellut kantakaupunkia kovaotteisesti. Viimeiset suojaamattomat arvokohteet tulisi saada suojelun piiriin. Uutta rakentaessa tulisi huomioida vanha rakennuskanta paremmin. Myös puustoon tulisi kiinnittää huomiota. Liikennerakentaminen on tuhonnut paljon Tampereen viihtyvyyttä. Hämeenkadun, Hatanpään valtatien ja Pirkankadun jalkakäytävät palautettava ennalleen. Tunneliprojektin yhteydessä tulisi palauttaa Mustanlahden satanma-alue ja Näsijärven ranta mahdollisimman alkuperäiseen muotoon. Kun rakennatte ja kehitätte, etsikää uusia ideoita kaupungin menneisyydestä. - Tampereen ja Helsinki-Vantaan välille toimiva junayhteys (tärkeys: 75%, hajonta: 20, arvioinnit: 25) Pirkkalan kenttä ei ole enää nykypäivää syöltöliikenteen kannalta - Kotikaupunkini Tampere, sisäinen liikenne. (tärkeys: 75%, hajonta: 21, arvioinnit: 12) Eivätkö kaupungin päättävät elimet (jotka koostuvat ihmisistä) voi jo myöntää, että koko tunnelihanke on kuolleena syntynyt ajatus, jonka rakennusliikkeet ovat pistäneet alulle ja masuttaneet TIETTYJÄ henkilöitä kaupungin johtavilla paikoilla että tunneli saataisiin ja Näsijärven rantaan päästäisiin rakentamaan asuntoja, joita kukaan rehellistä työtä tekevä ei pysty ostamaan. Raideliikenne on edullisin ja järkevin ratkaisu, koska se toimii hyvin jopa Helsingissä, eli sen pitemmälle ei tarvitse lähteä oppia hakemaan. Rantatien ruuhkat Sivu loppuivat, kun Läntinen ohitustie valmistui, joten niistäkään ei saada syytä tunnelin rakennustarpeeseen. 58 / 379 Vanhustenhoito on kaupungissamme siinä tilassa, että seuraava vaihe asian tiimoilta on väistämättä se, että ihmisoikeusjärjestöihin on pakko ottaa yhteys. Kaiken lisäksi asioista nyt vastaava apulaispormestari ei
  • 59. todellakaan omaa minkäänlaisia edellytyksiä asioiden korjaamiseksi ja vanhusten inhimillisen kohtelun varmistamiseksi. - toimiva,oikeudenmukainen tampere (tärkeys: 75%, hajonta: 22, arvioinnit: 6) kaikilla sosiaaliryhmillä palvelut kunnossa, työtä ja toimeentuloa , koulutusta, koko kaupugin kattava joukkoliikenne , lähiöpalvelut kuntoon ja hyvät pyörätiet - Vesialueet käyttöön (tärkeys: 75%, hajonta: 15, arvioinnit: 20) Tampere on ihanasti vesien keskellä. Järviä voisi käyttää enemmän hyväksi liikkumisessa ja vapaa-ajan harrastuksissa. Vesibussit liikennöimään Pyhä- ja Näsijärvelle. Vuokraveneitä ja polkuveneitä vuokraavia yrityksiä rannoille. Kaupunki omistaa järvellä saaria ja järven rannoilla maita. Niihin retkiä kesällä ja talvella. - Keskustaa on kasvatettava voimakkaasti (tärkeys: 75%, hajonta: 22, arvioinnit: 16) Nykyisellään Tampere on kuin pienenpieni kaupunki ympärillään kymmeniä lähiöitä. Etäisyydet ovat karanneet käsistä väljän ja tehottoman rakentamisen vuoksi. Keskustaa on tiivistettävä lujasti rakentamalla joutotontit ja parkkipaikat täyteen. Samoin rakennusten maksimikorkeutta lisättävä roimasti ja jatkettava keskustaa tiiviisti sen reunoilta ulospäin, Lontoon malliin. Tällainen tapa helpottaa joukkoliikenteen toteuttamista. Luonnossa ulkoilu ei vaikeudu, kunhan pidetään Kauppi ja Pyynikinharju sellaisellaan mahdollisuuksien mukaan - tiiviissä kaupungissa ei mikään ole hirveän kaukana toisin kuin nyt. - Jätevedestä biokaasua joukkoliikenteelle tai lämmitykseen (tärkeys: 75%, hajonta: 14, arvioinnit: 24) Tampere voisi parantaa energiatehokkuuttaan ja -omavaraisuuttaan rakentamalla jätevesien käsittelylaitoksista biokaasutehtaita, jotka tuottaisivat puhdasta energiaa omin voiminesimerkiksi kaasulla toimiville busseille. Näin kaupunki säästäisi sekä ympäristöä että ulkoa ostetun energian määrää. - Liikenne (tärkeys: 75%, hajonta: 17, arvioinnit: 18) Tamperetta laajennetaan vain siten, että liikenne pysyy hallinnassa. Kun uusia alueita suunitellaan, otetaan heti suunnitteluvaiheessa huomioon lisääntyvän liikenteen tarpeet. - Niihaman alueen virkistyskäyttö (tärkeys: 75%, hajonta: 15, arvioinnit: 14) Niihaman alueen virkistyskäyttöä pitäisi kehittää enemmän. Tällä hetkellä siellä menee vain yksi tehty kävelytie Kaupista Atalaan. On melko tylsää kävellä ja hiihtää samaa tietä edestakaisin. Olisi hyvä jos sinne saisi lisää tehtyjä kävelypolkuja tai -teitä joita pitkin voisi kiertää lenkin, niin ettei tarvitsi mennä edes takaisin samaa tietä. Kävelytie voisi mennä esim. Näsijäven rantaa pitkin Niihamasta aina Kauppiin asti, niin voisi nauttia myös Näsijärven näkymistä lenkkeillessään. Rantaan voisi jopa ajatella makkaranpaistopaikkaa. Metsään ei aina viitsi lähteä rämpimään kun siellä on paikoin melko ryteikköistä ja huonompijalkaisen on sinne melko paha lähteäkään. Myös yhdyskävelytie Teiskontieltä Niihaman risteyksen tienoilta olisi hyvä saada Niihaman majalle ja siellä kulkevalle kävelytielle ja talvella hiihtoladulle. Nykyinen autotie on melko kurjassa kunnossa etenkin syksyisin ja keväisin se on melko kuravelliä. Yhdyskävelytiellä voisi talvella mennä hiihtolatu, niin ettei tarvitsisi kantaa suksia montaa kilometriä ennen kuin pääsee hiihtoladulle. (Kaikilla ei ole autoa, millä ajaa ensin Niihaman majalle jotta pääsisi hiihtämään eikä aina viitsisi mennä bussilla ensin Kauppiin mistä pääsee ladulle helpommin) Uskon että meitä Pappilan ja Takahuhdin alueen asukkaita riittää kyllä käyttämään tätä Niihaman aluetta ja sen mahdollisesti kehittyvä palveluita. - Uudistetulta Pirkkalan kentältä ilmanen kuljetus Treen rau (tärkeys: 75%, hajonta: 19, arvioinnit: 18) Tampereen ja Pietarin välille saatava lentoyhteys jo tänä vuonna. Kenttä kunnostettava myös vastaamaan tämän päivän odotuksia. - ulkoilutapahtumia ja liikkumista (tärkeys: 74%, hajonta: 19, arvioinnit: 15) Kansalle järjestetään huokeaan hintaan (kustannukset jostain muusta, esim. rantatien tunnelihankkeesta) mahdollisuus osallistua Tampereen kaupunkiluonnosta nauttimiseen siten, että erilaiset kevyenliikenteenväylät suunnitellaan ja rakennetaan tätä silmälläpitäen. Reitistöä myös pidetään kunnossa ympärivuotisesti. - Yksityisautoilu karsitaan minimiinsä. (tärkeys: 74%, hajonta: 20, arvioinnit: 29) Sivu Kaupunkisuunnittelun avulla vähennetään reippaasti yksityisautoilua ja sen melu- ja terveyshaittoja kaupunkilaisille. 59 / 379
  • 60. - Ruuhkaton Tampere (tärkeys: 74%, hajonta: 21, arvioinnit: 13) Ei menisi liikaa aikaa matkustamiseen paikasta toiseen - Rohkeutta päätöksiin (tärkeys: 74%, hajonta: 15, arvioinnit: 18) On oikea suunta olla yhteydessä kansalaisiin. Työtekijöiden kuuleminen ja toimenpiteisiin ryhtyminen sen jälkeen niillä tuloksilla olisi vaikuttavaa. Onko kansalaisia esim. kuultu tunnelihankkeessa. Milloin on kuultu urheilijoita ja milloin on hankittu kansalaisille liikuntapaikkoja. Kaikki kentätä ja vuorot ovat täynnä, jotain tarttis tehdä. Ei voi olla kaiken paree tampere, jos asiat weivät ole hyvin. Terveys on niin tärkeä asia ja tämän päiv'ät ihmiset tarvitsevat kunnon paikat kuntoiluun. Ei ole aina lunta ei jäätä. Niitä paikkoja tarvi tehdä. - Pyynikintori asukkaille (tärkeys: 74%, hajonta: 19, arvioinnit: 13) Pyynikintori tulisi saneerata poistamalla sieltä bussit ja autot. Torilla saisi olla kauppiaita sekä tapahtumia Keskustorin tapaan. - Logistiikka (tärkeys: 74%, hajonta: 18, arvioinnit: 37) Kaupungin on otettava vielä aktiivisempi rooli logistiikan kehittämisessä. Itse uskon vahvasti CLX- hankkeeseen ja Pirkkalan lentokentän kehittämiseen. Asia on suoraan linkitettävissä matkailuun ja uusien tyäöpaikkojen rakentamiseen. - Rantatien parantaminen (tärkeys: 74%, hajonta: 15, arvioinnit: 21) TUnneli on kallis, eikä välttämättä paras vaihtoehto. Paasikiven-Kekkosentie on tiensä päässä, liikennevalot siltä osin pitää saada pois katkomasta liikennettä. Nostetaan Särkänniemen-Onkiniemen kohdalta tie palkeille, näin vapautuu Särkänniemen risteys, siitä sitten kiertoliittymät Sepänkadulle ja taas Särkänniemen mäkeä ylös. Lisäksi Tampellan liikennevalojen tilalle rampit, jäävät nekin valot pois. Lisäksi Rantatien kohdalta täytyy miettiä tarkoin, kuinka sitä liikennettä joudutetaan. LÄnteen päin tullessa Nokian moottoritien risteys täytyy myös miettiä, ilmeisesti tehdä siihen eritasoristeys. - Keskustori (tärkeys: 74%, hajonta: 11, arvioinnit: 8) - siirretään bussiasema muualle - saatetaan Keskustori arvoiseensa tilaan, siis ei telttojakaan - Viistokatu uusiokäyttöön - rakennusten valaiseminen nykyistä enemmän, ei kuitenkaan bussikatoksen sinisellä - Keskustan liikennejärjestelyjä parannettava (tärkeys: 74%, hajonta: 13, arvioinnit: 13) Autoilu keskustassa on tehtävä sujuvammaksi. Tampereen kokoiseen kaupunkiin mahtuvat kyllä kaikki; jalankulkijat, pyöräilijät, autoilijat ja bussit. Asialliset liikenneratkaisut ilman turhia, tahallaan vaikeuttavia mutkia ovat kaikkien etu. Lisää poliisivalvontaa liikenteeseen, nykyisellä menolla yhä useampi soveltaa omia sääntöjään. - Liikenne on verta kaupungin suonissa. (tärkeys: 74%, hajonta: 14, arvioinnit: 13) Kaupunki ei toimi, jos ihmiset ja tavarat eivät liiku helposti paikasta toiseen. Ihmisen pitää pystyä liikkumaan ilman omaa kulkuneuvoa kohtuullisilla kävelymatkoilla kaupungin sisällä. Toisaalta omalla kulkuneuvolla pitää pystyä kulkemaan kaupungista sisään ja ulos kohtuullisilla ruuhkilla (sekä esikaupungista maakuntaan että maakunnasta aina keskustaan asti). Jotta tavara liikkuisi, on omalla kulkuneuvolla pystyttävä liikkumaan eri puolille kaupunkia. Eli, jos halutaan työpaikkoja, liikevaihtoa ja ihmisiä, halutaan myös liikennettä. Ääri- tai yksittäiset ratkaisut eivät palvele kokonaisuutta. - Kannustetaan uusia yrityksiä (tärkeys: 74%, hajonta: 26, arvioinnit: 16) tuetaan tilojen ym muodossa uutta teollisuutta ( peritään tuki pois kun pyörät pyörivät ) - Liikenneratkaisut ja kaupunkisuunnittelu. (tärkeys: 74%, hajonta: 23, arvioinnit: 15) - Rohkeutta ratkaisuihin - ratikka ja tunneli (tärkeys: 74%, hajonta: 20, arvioinnit: 21) - Nopeat junayhteydet Helsinkiin (tärkeys: 74%, hajonta: 21, arvioinnit: 18) Pitäisi rakentaa uusi nopean liikenteen rata Helsinkiin tai parantaa nykyistä päärataa niin, että matka kestäisi alle tunnin. Uusi rautatie kulkisi myös Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta. Silloin päivittäinen työssäkäynti Sivu Tampereelta Helsinkiin onnistuisi hyvin, eikä olisi pakko muuttaa pääkaupunkiseudulle valmistumisen jälkeen. 60 / 379 Viihtyisä Tampere vuonna 2020 ei paljon auta, jos täältä on pakko muuttaa pois töiden takia.
  • 61. - kolmas raide (tärkeys: 74%, hajonta: 16, arvioinnit: 18) Tampereelta etelään kolmas-raide. Juna voisi kulkea nonstoppina Tampere-Hämeenlinna väliä. Siihen voisi nousta entistä useammalta asemalta tai seisakkeelta. Yö-aikaan junien olisi myös kuljettava. Junan ei tarvitse henkilökuntaa, vaan se liikku täysin automatisoidusti. - Tiheämpi bussiliikenne (tärkeys: 74%, hajonta: 21, arvioinnit: 13) Bussilinjoihin tarvittaisiin ehdottomasti korjauksia. Bussien tulisi liikkua hiljaisina aikoinakin vähintään vartin välein sekä yöaikaan (siis viikollakin) vähintään tunnin välein. Puhumattakaan ruuhka-ajoista. Bussit ovat edelleen täynnä kolmen-viiden aikaan. Ruuhkavuoroihin viiden minuutin lähtöväli, kiitos. - Pietari - Tampere juna (tärkeys: 74%, hajonta: 25, arvioinnit: 14) Tämä yhteys palvelisi monen eri maakunnan liike-elämää ja turismia. Junan hyödyt olisivat laajat monelle osapuolelle: Venäläiset, Etelä-Häme, Pirkanmaa, Satakunta, Etelä- ja Keski-Pohjanmaa jne. Nykyisellään kaikki Venäjän junat ajavat vain Helsinkiin. Pääradan suunnasta ja venäläisistä ei juuri kukaan nykyisellään käytäkään Venäjän ja Länsi-Suomen välisiä vaihtojunia hankalan ja epämiellyttävän vaihtojen ja kiertelyjen vuoksi. Yksi junavuoro päivässä Länsi-Suomeen olisi kohtuullisen sisäänajojakson jälkeen epäilemättä kannattava, eikä se veisi keneltäkään mitään pois. Lisäksi Tampereen alueella on erittäin hyvä hinta- /laatutaso vaativille ja rahakkaille venäläisille. Onkin oletettavaa, että junan käyttäjistä n. puolet olisi innokkaita Suomen ystäviä eli venäläisiä. Liike-elämä on myös jo kauan kaivannut parempia yhteyksiä itään. - LIIKENNE (tärkeys: 74%, hajonta: 20, arvioinnit: 33) Henkilöautoille JATKOSSAKIN pääsy keskustaan jos on TARVE kiireellisesti asioida jossain, esim. lääkärikeskuksessa, pankissa, vakuutusyhtiössä tai vastaavassa. Autoilua ei saa haitata, vaan liikenteen sujuvuuttaa pitää parantaa. Linja-autovuoroja pitää järkeistää niin, että samaan suuntaan kulkevia vuoroja porrastetaan. Autovuoroihin tulisi saada poikittaislinjoja, niin ettei aina tarvitsisi mennä keskustan kautta. - Keskustan liikenne sujuvaksi. (tärkeys: 74%, hajonta: 18, arvioinnit: 6) Nupukivet Hämeenkadulta pois ja asfaltti tilalle, Nupukivet toriltakin pois, nykyajan jalkineet eivät ole nupukiville tehty, toista oli ennen, tallukkaiden aikaan. Hämpin parkki alulle. Juoheva yhteys keskustassa pyöräilijöille myös rautatien itäpuolelle mennessä, rautatien tunneliin eivät pyöräilijät mahdu turvallisesti. - Käyttäjäystävällisempi Tampere (tärkeys: 73%, hajonta: 15, arvioinnit: 9) Haluan kokeiluun kävelykatu / keskusta idean. Ensin vaikka kahtena kesäsunnuntaina, kun keskustan kaupat saavat olla auki. Esim. 1 heinäkuun sunnuntai ja 1 elokuun sunnuntai suljetaan autoliikenne rajatulla keskustan alueella, vaikkapa Hämeenkatu- Hämeenpuistoon asti. Siis kuitenkin ydinalue, missä sijaitsee runsaasti erilaisia keskusta-alueen liikkeitä yms. Bussi - ja taksiliikenne sallitaan ( mahdollisesti) tai sitten näille myös poikkeusjärjestely vrt. Vappu. Saisimme kokemuksia siitä - millainen vastaanotto autottomalla keskustalla on kaupunkilaisten keskuudessa ja lisääkö / vähentääkö se keskustan alueen yritysten käyttöä. Jos kokemus on hyvä, niin silloin voisi harkita kesäaikana iltaisin liikenteen sulkemista autoilta ja kaupunkilaisten jalkautumisen helpottamista keskustassa. Itse uskon, että tämä järjestely vilkastuttaa kaupunkikuvaamme ja viihtyvyyttä ydinkeskustassa kesäaikana. - Hämeenkatu siistitään. (tärkeys: 73%, hajonta: 14, arvioinnit: 12) Ravintolat vähennetään, kauppoja lisää, pyörätit kuntoon. - Ei tunnelia vaan joukkoliikennettä! (tärkeys: 73%, hajonta: 22, arvioinnit: 24) Pistetään rahat joukkoliikenteen kehittämiseen eikä yksityisautoilun tukemiseen! On tehtävä todellisia ilmastonmuutosta hillitseviä päätöksiä! - siisteys ja ulkoilumahdollisuudet (tärkeys: 73%, hajonta: 8, arvioinnit: 10) Mahdollisuuksia käyttää loistava kaupungin sijainti kahden järven keskellä, lisää ulkoilumaastoja järven läheisyyteen, joita myös pidettäisiin siisteinä, ei kaatopaikkoina. Kunnollisia ulkoilureittejä niin ettei kävelytiet lopu kesken kaiken. esim iidesjärven ympäri olisi loistava mahdollisuus tehdä päällystetty ja valaistu kävelytie . Olisi mahdollisuus harrastaa pyöräilyä, rullaluistelua ym. Lisää saunoja niin kesä kuin talvikäyttöön rannoille, ihmiset joilla ei ole kesämökkejä pääsisivät nuttimaan tampereen puhtaasta vesistöstä, mm. tohloppi/tahmela. Sivu 61 / 379 - Liikennejärjestelyt Länsi-Tampereella (tärkeys: 73%, hajonta: 16, arvioinnit: 10)
  • 62. - Liikennejärjestelyt (tärkeys: 73%, hajonta: 23, arvioinnit: 16) Liikenne Länsi-Tampereelta keskustaan ei enää suju. Samaan aikaan kaavoitetaan lisää asuinalueita Länsi- Tampereelle ja Nokian ja Ylöjärven kasvu luo lisää liikennepainetta. Tarvitaan radikaali ratkaisu vuoteen 2020 mennessä, tunneli Pispalanharjun alitse. - Tammerkoskessa on kanava ja vesiturismi lisääntyy (tärkeys: 73%, hajonta: 13, arvioinnit: 18) Itäturistien vallatessa kaikki ravintolat ja palvelut 2020, tarvitaan lisää vetonauloja kovenevassa turismikisassa. Energiasäästöjen takia lentoliikenne on kuihtunut ja vain lähiturismi on sallittua ilman polkupyörää. Venäläiset turistit on merkittävä potentiaali ja vetonauloja tarvitaan alueelle. - Luontomatkailua kehitettävä (tärkeys: 73%, hajonta: 21, arvioinnit: 14) Kyselyjen mukaan ulkomaalaisia turisteja viehättää Tampereella eniten mm. Rauhaniemen kansankylpylä, järvet, Pyynikinharju ja Pispala. Kesäaikaan olisi hyvä vetonaula järjestää turiseille ja tietysti kaikille ihmisille opastettuja kalastusretkiä Näsijärvelle ja Pyhäjärvelle. Jos kalastus ei kiinnosta, voisi vaikkapa vuokrata soutuveneen ja nauttia näkymistä järviltä päin. - Iloinen Tampere (tärkeys: 73%, hajonta: 25, arvioinnit: 12) Päätöksenteossa talouden tunnusluvut ovat aivan liian merkittävässä osassa ja usein päätettävä asia hämärtyy säästöjen kustannuksella. Konkreettisesti tämä ilmenee murisevissa bussikuskeissa, valittavissa hoitajissa, stressaantuneissa opettajissa ja yleisessä työntekijöiden ilmeessä. Tampereen kaupunki suurena työantajana antaa myös vahvaa signaalia työntekijöidensä välityksellä kaupunkikuvastaan. Talouden seuraaminen ja sen kurissa pitäminen on tietenkin ehdottoman tärkeää, mutta myös säästöjen välilliset vaikutukset tulisi kartoittaa entistä tarkemmin. Vanha sanonta pitää edeelleen aika hyvin kutinsa: "markalla saa markan tavaraa!" - JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄIESTÄ (OSA 7) (tärkeys: 73%, hajonta: 23, arvioinnit: 18) 7. ULKOMAISTA KONSULTOINTIA TARVITAAN Suomessa ei yksinkertaisesti ole kokemusta ja osaamista keskisen Euroopan tasoisesta joukkoliikenteestä. Otetaan rohkeasti ulkomaista konsultointia tässä asiassa. Saksan Karlsruhe olisi mitä parhain neuvomaan Tamperetta duoraitioliikenteen parissa. Johdinautoissa apua antaisi Itävallan Salzburg ja liikennevaloetuisuuksia kannattaa kysellä Sveitsin Zürichistä. - Viihtyisä, kansainvälinen ja urbaani Tampere (tärkeys: 73%, hajonta: 23, arvioinnit: 32) Tampereen keskusta-, ja keskustan lähialueita pitäisi täydennysrakentaa. Tällähetkellä esim. Amuri, Tammela ja Kalevan -kaupunginosat ovat rakennettu liian väljästi. Se ei ole kaupunkimaista ympäristöä vaan ennemminkin lähiömäistä. Tampere on selkeästi Suomen "toinen kaupunki", Helsingin jälkeen, joten Tampere kuuluisi myös näyttää siltä. Keskusta alueelle voitaisiin rakentaa myös muutamia korkeita rakennuksia jotka toimisivat maamerkkeinä. Esim. Hotelli Ilves on siihen liian matala. Kävelykatukeskustaa pitäisi kehittää. Hämeenkadun eteläpuoli, -Kyttälän kadut (Kirkkokatu, Aleksanterinkatu, Pellavatehtaankatu) ja näitä risteävät kadut voitaisiin muuttaa viihtysiksi kävelykaduiksi. Saataisin Tampereen Soho, missä ihmisillä olisi rauhassa aikaa kävellä, pistäytyä kahvilla, oluella tai salaatilla pienissä katukahviloissa, ilman että autot olisivat tiellä. Kyttälän kävelykaduille voisi istuttaa puurivistöjä ja katumateriaaliksi valita arvokkaanpi laatta, mitä asfaltti on. Tammerkosken ranta pitäisiä saattaa ehdottomasti jalankulkijoiden käyttöön. Siitä onkin jo ollut pohdintaa Aamulehdessä. Mikäli Kekkosentie laitetaan tunneliin (mikä olisi hyvä asia) Ranta-Tamppelaan olisi hieno saada upea ranta promenadi, missä olisi kahviloita, ravintoloita ja ehkä joitain pieniä kapuppoja vieri-vieressä. Tällä tavalla sataisiin ranta vilkkaaksi ja oikeasti kaupunkilaisten käyttöön. Julkinen liikenne pitäisi saada ehdo - Liikenne on ykköshaaste, tonttipolitiikka seuraavana (tärkeys: 73%, hajonta: 16, arvioinnit: 11) Tampellan tunneli on alkusoittoa ja esim. rantaväylä tulee muuttaa nelikaistaiseksi viivyttelemättä. Liikennettä tulee kehittää siten, että esim.uusitaan nykyinen liikennevalo-ohjaus, joka on auttamattomasti "kivikaudelta" ja sujuvuutta on lisättävä.Vihreä aalto on saatava toimimaan! Kaikki töyssyt ja hidasteet on poistettava. Jos nopeudet ovat liian suuria, lisätään valvontaa. Mutta esim. nykyinen Tampereen Valtatien nopeusrajoitus 40 km/t on ihan järjetön. Jonkinlainen kaupunkiratikka on syytä rakentaa, sillä Tampereen keskusta on ahtaalla kannaksella.Liikenne siellä vaatii parempaa suunnittelua kuin nykyinen. Esim. pyöräteitä tulee rakentaa lisää ja siten, että ne jatkuvat kaikkialla. Ei kuten nyt, että niitä on vaikea löytää keskustassa. Tonttipolitiikan on oltava aktiivisempaa kuin nykyinen, jonka ansiosta monet hyvä veronmaksajat eivät asetu asumaan Sivu Tampereelle, vaan ympäristökuntiin.Kaavoitetaan lisää pientalotontteja! 62 / 379
  • 63. - Liikenteen toimivuus (tärkeys: 73%, hajonta: 23, arvioinnit: 16) Rantatien tunneli rakennettava, kehätie kuntoon, lisää määrärahoja tienpitoon ja väylien rakentamiseen. - Keskusta viihtyisämmäksi autoilua hidastamalla (tärkeys: 73%, hajonta: 20, arvioinnit: 19) Keskustan, ja varsinkin Hämeenkadun ja Hämeenpuiston liikennettä pitäisi hidastaa nopeusrajoituksin ja hidastein, että jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden olisi turvallisempaa ja miellyttävämpää liikkua. Nykyään kiihdyttelevät autot tuottavat stressaavia ääniä, eivätkä lujaa ajavat atoilijat mielellään tee tilaa jalankulkijoille. Alemmat nopeudet ohjaisivat liikennekulttuuria huomaavaisempaan suuntaan. - rantatien tunneli (tärkeys: 73%, hajonta: 20, arvioinnit: 15) tunnelihanke on haudattu hiljaisuudessa vuoteen 2020 mennessä ja sen sijaan rantaväylän liikenne on saatu sujuvaksi lisääntyneen joukkoliikenteen ja tunnelia edullisempien, mutta tekokkaiden liikennejärjestelyjen avulla. YIT saa jäädä nuolemaan näppejään,kun ei päässyt tamperelaisten veronmaksajien kukkarolle tunnelihankkeellaan. - Parkkipaikat (tärkeys: 73%, hajonta: 18, arvioinnit: 10) Edelleen työni puolesta joudun käyttämään paljon omaa autoa keskustassakin. Ongelmana on aina löytää parkkipaikka. Maan alle parkki, josta aina löytyisi tilaa????? - Lentoaseman 2-terminaali remontoitava. (tärkeys: 73%, hajonta: 21, arvioinnit: 18) Ensimmäinen kosketus, jonka osa lentokoneella saapuvista matkailijoista Tampereesta saa, on Pirkkalan kakkosteminaali joka on hävettävässä kunnossa. Jos sanonta "ensivaikutelma on tärkein" pitää paikkansa, niin ei hyvältä näytä. Mikäli Ilmailulaitos ei suostu terminaalia kunnostamaan, niin kaupungin on se tehtävä. - Joukkoliikenne Tampereella on ilmaista, autoilu vähenee (tärkeys: 73%, hajonta: 27, arvioinnit: 13) Ilmainen joukkoliikenne aktivoi ihmisiä liikkumaan julkisilla kulkuneuvoilla. Bussit kulkevat sähköllä tai muulla vähän luontoa rasittavalla polttoaineella. Ilmainen palvelun käyttö lisää aktiivisuutta ja ihmiset lähtevät helpommin liikenteeseen. - Hämeenkadun itäpää joukkoliikenne- ja kävelykaduksi (tärkeys: 73%, hajonta: 24, arvioinnit: 14) Välille Rautatienkatu - Koskipuisto aito ja tunnelmallinen joukkoliikenne- (saasteeton ja poukkoilematon ratikka) / kävelykatu. Autot maan alle. - IHMINEN KAIKEN KESKIPISTE (tärkeys: 72%, hajonta: 17, arvioinnit: 19) Jokainen päätös, jokainen hanke ja jokainen suunitlema pitäisi suunnitella huomioimaan ihmistä. Tärkeysjärjestys on huomioitava niin, että julkinen kallis hankkeiden aloittaminen on mahdollista vasta kun ihmistä lähinnä olevat hankkeet on kunnossa. 400 maksabva tunneli ei ole hanke numero 1. Ruuhkat siirtyvät tunneliin, maanalle, jos niitä enää on silloin ollenkaan. Lisäksi hanke ei palvele ihmistä Tampereella.Asia voidaan hoitaa oporrastamalltai suunnittelemala uusi tapa kuljettaa ihmisiä tehokkaasti. Ihmisille tulee sen sijaan järjestää liikuntapaikkoja. Smaan tapaan kuin nideapatrk, mutta siellä on mahdollisuus liikkua hienoissa olosuhteissa. Siinä hanke no1. Muutenkin työntekijöille tehdään, jokaiselle halukkaalle henk.koht .harjoitusohjemat ammaillaisen toimesta kunnon kohentamiseen. Terve mieli ja terve roppa on tehokas myös työnteossa. Lisäksi työnteko ei voi olla ihmiselon tärkein tehtävä, nautintoja voi hankkia liikunnasta ja tyäöaikanakin.Se lisää suosiota työnantajana. - Vapaa-aika (tärkeys: 72%, hajonta: 14, arvioinnit: 15) Tampereen upeat järvet Näsi-j a Pyhäjärvi tarjoaisivat paljon enemmän virkistysmahdollisuuksia kuin nyt hyödynnetään. Veneilysatamia ja laiva/veneliikenteen reittejä voitaisiin edistää. Tämä on tietysti ensisijaisesti yksityisen sektorin tehtävä, kaupungin tulee luoda edellytykset esim seuratoimintaa tukemalla. Talvella jään päällä tapahtuvat aktiviteetit voisivat olla uusi vetovoimatekijä esim. hollantilaisille luistelufriikeille. - ilmainen joukkoliikenne (tärkeys: 72%, hajonta: 20, arvioinnit: 19) Ilmainen joukkoliikenne ei ole pelkkä absurdi unelma. Näin omin silmin kuinka se toimii Yhdysvalloissa Portlandin kaupungissa Oregonin osavaltiossa. Joukkoliikenteen ei tarvitse olla ilmaista koko kaupungissa vaan keskusta- alueella. Turismi alkaisi toden teolla kukoistaa ja hyvää imagoa kaupungille! Sivu 63 / 379 - Liikennejärjestelyt (tärkeys: 72%, hajonta: 22, arvioinnit: 20) -ruuhkat -ihmisten tuhautuminen -vaaratilanteet -onnettomuudet Kaupungin keskustasta raskas liikenn
  • 64. (bussit) pois. Ohjataan ruuhkliikenne tehokkaammin "Liikennevalokulttuuri" löytynee jostain ohjelmoijia, jotka saavat valot toimimaan liikennettä palvelevaksi, ei jarruttavaksi. Valvontaa ja valistusta jokapäiväiseen auto/jalankulkija liikenteeseen. On tällä hetkellä hengen vaarallista. - Vesistöt hyödynnettävä (tärkeys: 72%, hajonta: 15, arvioinnit: 15) Vsiliikenne ja peinimuotoiset palvelut. Esim. soutu- ja pienvenevuokraamo. Palvelut, jolla saadaan lyhytaikaisesti vieraileva turisti järvelle. - Tampere helpoksi tulla ja olla (tärkeys: 72%, hajonta: 20, arvioinnit: 14) - Rantaväylälle pari ajokaistaa lisää. Tunnelia ei tarvita. Järvinäkymän on säilyttävä, jotta kaikilla on mahdollisuus nähdä Tampere ja sen ympäristö kokonaisuudessaan. - Kevyttä ja julkista liikennettä on suosittava. Junaraiteet käyttöön kaupungin sisäisen liikenteen kehittämiseksi. - Puistoja kehitettävä, jotta taataan viihtyisät oleskelu- ja virkistysmahdollisuudet. - Rakentaminen kaupungin sisällä saa nyt riittää, jottei asukkailta vietäisi näkymää taivaalle! - Suljetaan Hämeenkatu yksityisautoilulta. (tärkeys: 72%, hajonta: 26, arvioinnit: 25) Hämeenkadulla olisi mukavampi liikkua kun siellä ei olisi niin meluisaa. Bussit ja taksit saisivat liikkua kyllä Hämeenkadulla. Näin voisimme lisätä bussien käyttöä ja laskea melutasoa. Vanhan Kirkon parkkipaikalle tulisi merkittyjä invapaikkoja jottei terveet ihmiset käyttäisi kaikkia vapaita paikkoja. Koska ei kaikilla liikuntarajoitteisilla ole varaa taksiin tai eivät pysty käyttämään busseja. - Yhteisöllinen, ekologinen asuinalue (tärkeys: 72%, hajonta: 27, arvioinnit: 16) Yhteisöllinen, ekologinen asuinalue (tai edes pienehkö alue) johonkin päin Tamperetta, esimerkiksi johonkin Teiskon suuntaan. Sen ei tarvitsisi olla keskustan lähellä, mutta joukkoliikenteellä liikumisen mahdollisuus tukisi ekologista elämäntapaa. - Tampere-halli (tärkeys: 72%, hajonta: 23, arvioinnit: 10) Tampere tarvitsee uuden Tampere-areenan. Monikäyttöisen tilan, jossa voidaan palvella niin jääkiekkoa, kuin kulttuuriakin. Vertaa Hartwall-Areena. Halli pitäisi sijoittaa sopivalle etäisyydelle kaupungin keskustasta, jotta sen voi saavuttaa jopa kävellen. Paras paikka olisi nykyisen jäähallin viereinen hiekkakenttä (TAYS:n puolella). Alueella on riittävästi tilaa varsinkin jos pysäköinti rakennetaan hallin alle. Paikka on liikuntaväelle tuttu. Tamperelaiset pitävät paikkaa luonnollisena ja lähellä olevana. Sinne on totuttu menemään. Katuyhteydet ovat riittävät ja yhteys moottoritielle erinomainen kahdenkin reitin kautta. Toinen vastaava paikka on Pirkka-hallin lähellä. Etäisyys on suurempi ja alue tunnetaan lähinnä muista lajeista, kuin jääkiekosta. Toisaalta messukeskuksena hallista saataisi olla vielä suurempaa hyötyä. Pysäköinti niinikään hallin alle ja parkkitaloon. - Kaupunkiraideliikenne keskustassa maan alle (tärkeys: 72%, hajonta: 21, arvioinnit: 9) Mikäki kaupungissa toteutetaan kaupunkiraideliikennettä muodossa taikka toisessa tulee raideliikenteen kulkea keskustassa maan alla. Tässä yhteydessä voidaan hyödyntää esimerkiksi rakennettavia Hämpin- ja Kunkun- parkkiluolien toteutuksia. - Keskustan tasopysäköinti minimiin (tärkeys: 72%, hajonta: 20, arvioinnit: 18) Nämä parkkikentät on saatava pois katutilasta. Kadunvarsipysäköinti on kuitenkin positiivinen asia eikä pilaa katutilaa. - opiskelijan asema (tärkeys: 72%, hajonta: 22, arvioinnit: 16) Tampereella opiskelija-alennuksen saa mm. busseissa ja uimahallissa vain sellainen vanhempi opiskelija, joka on oikeutettu opintotukeen. Tämä on mielestäni väärin. Opiskelun kokopäiväisyys pitäisi arvioida jollain muulla perusteella kuin opintotuella. Mm. VR ja bussiliikenne myöntävät opiskelija-alennuksen jokaiselle, jolla on opiskelijakortti. Varmasti molemmilla tavoilla osa alennuksen saajista on sellaisia, jotka eivät todellisuudessa opiskele kokopäiväisesti, mutta kun alennus sidotaan opintotuen saamiseen, jäävät ilman alennuksia kenties juuri kaikkein vaikeimmassa tilanteessa olevat - ne, joilta tuki on jo loppunut ja opinnot on saatava loppuun ilman minkäänlaisia tuloja, ja juuri silloin lakkaa vielä bussialennuskin. Sivu - Raide- tai bussiliikenne Pyhäjärven ympäri, ns. rengaslin (tärkeys: 72%, hajonta: 17, arvioinnit: 29) 64 / 379
  • 65. - tunnelille EI ! (tärkeys: 72%, hajonta: 23, arvioinnit: 20) Vastustan edelleen tuhlaamasta tunnelihankkeeseen. Muulla ratklaisulla ne rakennusmiehet saavat työtä ja kaikki rannat ei nouse rikkaiden taloja täyteen maisemia pilaamaan. Ei vanhuksilla ole varaa asua sellaisissa taloissa vaikka palvelut olisi lähellä. Liikenne pitää saada kulkemaan muulla tavoin. Siltojen ja ympyröiden kanssa, uusilla pitemmällä suoranliikenteen rytmityksillä. Nyt Nokialta ja harjuntaustasta tukkii aamuisin tulijat väylän niin että Lielahdesta ja Ylöjärveltä ei tahdo päästä mukaan. Kuitenkin liikenne vetää Särkänniemen jälkeen aika hyvin. Eli ajoitus!!!! Porrastus töistä ja kouluista ei näytä tehoavan enää. Tunneli on vaarallinen ja paha riski paikka. Jos ja kun sattuu jotain. Ja varmasti sattuu koska nytkin kolisee rantatiellä jatkuvasti ja koko kaupunki halvautuu. Mitäs kun tunnelissa sattuu? Sinne ei pääse edes pelastuslaitos paikalle. Itse karttaisin tunnelia ja tiedän monen muun tuttuni tekevän samoin. - Liikenne kuntoon (tärkeys: 72%, hajonta: 14, arvioinnit: 13) Kun liikenne sujuu, se tuo yrityksiä ja asukkaita ja siitä seuraa lumipalloilmiö joka tuo kasvua joka suuntaan. Liikenne käsittää kevyen liikenteen, joukkoliikenteen ja yksityisautoilun. Siihen kannattaa panostaa. - Ulkoinen ilme ja sujuvat liikenneratkaisut tärkeitä (tärkeys: 72%, hajonta: 11, arvioinnit: 6) Esim. keskustorin aukea kivierämaa ei hivele silmää. Joulutori oli askel parempaan suuntaan, mutta miksi kanalanväriset keltaiset kopit joukossa ? Hämeenkadun päällyste asfalttipintaiseksi. Liikennejytinän luulisi rapauttavan vähitellen kadun varren kauniita vanhoja rakennuksia ja niiden perustoja. Vanhan kirjastotalon puiston keinojäärata-idea hyvä, miksi ei vaihtoehtoisesti vaikka Hämeenpuiston eteläpäähän ? Vanhan kirkon ympärystä turvalliseksi ja esteettiseksi, pois kalja- ja huumeporukat lojumasta ja örisemästä kirkon ympäriltä. Kesäkahvilakoju torille joulukojujen vastineeksi, pois ohjelma- ja olutteltat, mieluummin joku kiinteä rakennelma palvelemaan samaa asiaa, jos tarpeen. Kosken rannan puistoihin roskienkerääjiä kesäksi, koululaisille töitä. Hämeenpuisto elävämmäksi, jäätelöbaari-kahvio kesällä, glögi-kahvio talvella. - Keskusta kauppakaupungiksi (tärkeys: 72%, hajonta: 24, arvioinnit: 12) Keskustaan pieniä erikois- ja kauppaliikkeitä, jotta se olisi elävä. Myös yksityisautoille on löydyttävä parkkipaikkoja ja läpiajo keskustassa. - Parkkipaikka virastotalon edestä pois. (tärkeys: 71%, hajonta: 21, arvioinnit: 10) Parkkipaikan tilalle pieniä ruokapaikkoja, kahviloita, istuskelupaikkoja ja kukka-asetelmia. - Rantaväylän Kansivaihtoehto (tärkeys: 71%, hajonta: 20, arvioinnit: 15) Jos Tampereesta on tarkoitus tehdä Espoon kilpailija ja pysyä toiseksi suurimpana kaupungina sekä pitää Tampere elinvoimaisena ja innovatiivisena kaupunkina kasvattaen sitä samaan sarjaan Barcelonan ja Milanon kanssa 2030 niin meillä ei voi olla varaa hukata 200 milj. menneenaikakauden autotunnelin rakentamiseen veronmaksajien rahoilla. Sensijaan ehdotan harkittavaksi vielä uudelleen myös kansivaihtoehtoa Rantaväylälle. Kansivaihtoehdossahan rakennukset, puisto, sekä kävelykatu ovat moottoritien päällä ja kolmikaistainen moottoritie alla nykyisellä paikallaan. Kansi on rakennettu antamalla rakennusoikeutta rakennusyhtiöille, jotka maksavat kannen ja rakentavat innovatiiviset asuin- ja toimistotalot Näsijärven rantaan, aivan kuten Espoon Keilaniemessä tai Tampereen 2030 suunnitelmassa Ratinan rantaan ehdotetut tornitalot, antamaan kuvan kasvavasta kaupungista. Yhteensä tamperelaisille jäisi huomattavasti vähemmän maksettavaksi kuin arviotu 100 milj. Koska; - Kannen 15 milj ja sille johtava eritasoliittymä sisältyisi rakennusten kustannuksiin - Naistenlahden eritasoliittymää eikä Tampellan eritasoliittymää tarvittasi - Onkiniemen tunnelin maksaisi Hämeentie piiri eli valtio, jos sellaisen haluaisi, ja tätä meidän tampereen kansanedustajat voisivat Helsinkin matkoillansa kinuta valtiolta - Tampereen veronmaksajat maksaisivat vain mustanlahden sillan ja eritasoliittymän - Rautatien ja Kekkosen tien väliin voidaan myös sijoitta - Liikenneratkaisut toimiviksi (tärkeys: 71%, hajonta: 10, arvioinnit: 11) Junaliikenne lienee lähinnä VR:n vastuulla, mutta kaikkia muita liikenneväyliä tulee kehittää tasapuolisesti: bussi, auto, jalankulku- ja pyöräilyreittejä sekä läpi että ohi keskustan ja lähiöiden, jotta liikenne olisi sujuvaa myös työmatka-aikoina työpaikan sijainnista riippumatta. - Tampereen keskustori (tärkeys: 71%, hajonta: 19, arvioinnit: 9) Sivu Keskustorin alue on ollut muutoskohteena. 2020: Bussien kääntyminen jugentorille sekä paikoitus on on 65 / 379 poistettu, kuten arvokkaaseen keskustorimiljööseen sopimattomat siniset bussikatokset. Keskustori ei ole bussien päätepysäkki. Hämeenkadun jalka- eikä ajotiellä pyöräillä, ihmiset kulkevat kadulla rauhassa, eikä
  • 66. ratikka aiheuta autoilijoille eikä busseille vaaratilanteita, vaan ratikka kulkee lähinnä junaradan vieressä. Autojen paikoitus keskustorilla on kielletty, parkkitaloja on rakennetty riittävästi. Kaupungin virastot Frenckelistä ovat siirtyneet laitakaupungille, vain "valkoinen talo" on jäänyt ylintä johtoa ja hallintoa varten. Frenckelissä on pieniä hotelleja ja ruokaravintoloita. Keskustorin Finlayson puoleinen pään on kesäaikaan kesäpuutarha ravintoloineen. Iltaisin katselemme skriinillä oopperoita ja operetteja. Talvella alueella pienet lapset luistelevat jäädytetetyllä luistinradalla.. Jugentori palvelee vihannestorina aamusta iltaan. Raatihuoneen edusta on vapaa teltoista. Joulutori jatkuu ja kesällä, kojuist a myydään itse tehtyjä leivonnaisia ja suolasia piirakoita sekä jäätelöä. Myös tanssijat värikkäissä puvuissaan tanssivat musiikin tahdissa. Tällä torilla on iloista kansanomaista musiikkia. Tori on vilkas ja siellä on ilo olla. Kaupat ovat auki myös sunnuntaisin - Joukkoliikenteen kehittäminen (tärkeys: 71%, hajonta: 21, arvioinnit: 18) Pidetään joukkoliikenne edelleen kumipyörillä ja lopetaan raideliikenne haihattelu. Hervannan kautta kulke pikaratikka on kuolleena syntynyt idea. Raideliikennettä voidaan kehittää lähialueiden kanssa jonne on jo olemassaolevat raideyhteydet. Pikaratikka rahareiän sijaan voidaan sijoittaa siihen suunnitellut varat kumipyörä liikenteeseen ja lippujen hinnan alentamiseen. - Tampereen aortta on kalkkeutunut (tärkeys: 71%, hajonta: 18, arvioinnit: 14) Hämeenkatu on surkeassa kunnossa. Jotain on tehtävä. Liikenteellisestikään se ei kovin hyvin toimi. Liikennevalot toimivat 70-luvun tahtiin, pyöräilijät ja jalankulkijat syyttävät toisiaan ja bussit huojuvat. Nyt pitää löytää ratkaisu, joka kantaa seuraavat ainakin seuraavat 100 vuotta. Ehdotus: - puurivi keskelle Hämeenkatua niin, että puiden lukumäärä pysyy samana. - asfalttipintaiset autoväylät, Keskustorin ja suojateiden kohdalla voisi olla perinteistä kivetystä. - pyöräilijöille selkeä ( aidattu?) väylä - liikennevalot siten, että jalankulkijoiden odotusaika lyhenee. - jokunen ali- tai ylikulkuväylä jalankulkijoille, esim Kuninkaankadun risteys. - Lentoyhteydet (tärkeys: 71%, hajonta: 17, arvioinnit: 18) Pirkkalan kenttää ei saa näivettää vaan volyymia kasvattaa siten että täältä pääsee lentämään vähän modernimmalla kalustolla kuin ahtailla potkurihärveleillä. näin olikin välillä Tukholma suuntaan mutta kalusto on heikentynyt jälleen. Tukholman ja Kööpenhaminan päivittäiset yhteydet ovat elintärkeitä liike-elämälle. Finnair takaisin kehiin jos SAS hyytyy. Pääradan vieminen Seutulan kautta (alta) olisi hyvä kehitysvaihtoehto ja helpottaisi elämää paljon. Lentotiheytta ei koskaan saada riittävän suureksi Helsinki ja Tampereen välille mutta junatiheys riittää, myös nopeus Pendolinojen aikakaudella (varauksin että toimivat) - Autot maanalle (tärkeys: 71%, hajonta: 15, arvioinnit: 9) Ei riitä, että henkilöautot viedään Hämpinparkkiin tai tulevaisuudessa myös KunkunParkkiin ja laajennettuun Frenckeliin, vaan myös joukkoliikenne Hämeenkadun katuratikkaa lukuunottamtta voisi sukeltaa maanalle. Siellä voisivat olla pysäkit ja jonkin sortin terminaali ja hisseillä sitten noustaisiin katutasolle. Heniköautoja ei tarvitsisi kokonaan kieltää ajamasta Hämeenkatua, mutta läpiajoa pitäisi rajoittaa. - Tunnelin rakennus pois! (tärkeys: 71%, hajonta: 24, arvioinnit: 34) Tunnelilla ei ole mitään käyttöä, vaan rakennetaan 1 - 2 kaistaa lisää ja liikenne sujuu. Muuten tapahtuu niin, että rikkaat ihastelevat hienoja talojaan maan päällä ja köyhät ajelevat kolareita tunnelissa. Tunnelin rakennusrahan voisi käyttää myös vanhusten asumis- ja hoitopalveluihin sekä mielenterveystyöhön. - Pyöräteiden auraus ensimmäiseen kiirellisyys luokkaan (tärkeys: 71%, hajonta: 18, arvioinnit: 18) Kaupungin ympäristöasenteet punnitaan arkisissa kysymyksissä. Kun useissa suomalaissa kaupungeissa pyörätiet aurataan ensimmäisenä, niin Tampereella usein vasta seuraavana päivänä. Se on yksinkertaisesti HÄPEÄLLISTÄ. - Tunnistavat liikennevalot (tärkeys: 71%, hajonta: 24, arvioinnit: 18) Monissa risteyksissä sekä jalankulkijat että autot odottavat turhaan tyhjänpantteina valojen vaihtuessa tietyllä aikavälillä. Mielestäni olisi tarpeen lisätä liikennevaloja, jotka tunnistavat liikenteen ja näin vältyttäisiin turhalta odottelulta. - Sujuva liikenne pääväylille (tärkeys: 71%, hajonta: 19, arvioinnit: 19) Sivu Tampereen pääväylät kaipaavat sujuvuutta toimiakseen ja edistääkseen Tampereen kehittymistä eteenpäin. Esimerkkinä otettakoon Ylöjärven ja Hervannan välinen osuus(rantatie/hervannan valtaväylä). On hienoa, että 66 / 379 Kekkosentie painetaan maanalle pitkään tunneliin, mutta seudun kehityksen kannalta olisi tärkeää saada jokaisten liikennevalojen paikalle eritasoristeykset, näin nopeus voitaisiin nostaa 80km/h ja liikenne ei seisoisi
  • 67. pitkiä aikoja edes ruuhkaaikaan. Tämä lisäisi myös kaupungin tieinfran ja talouden kehittymistä nopeutuvien kuljetusten ja sujuvamman liikenteen muodossa. - Rantatie tunneliin (tärkeys: 71%, hajonta: 22, arvioinnit: 26) Kaunis Näsijärven ranta on otettava hyötykäyttöön, eli olen Rantatien tunnelin kannalla. Rantamaisemaan voidaan täten rakentaa muutamia asuintaloja sekä viihtyisä kävelykatu Mustalahden satamaan. Kävelykadulla voisi olla palveluyrityrityksiä, kuten kahviloita, ravintoloita sekä putiikkeja. Luonnolisesti myös kävelyä keskustasta voisi "helpottaa" ranta-alueelle. - Kaikki riippuu meistä itsestämme (tärkeys: 71%, hajonta: 22, arvioinnit: 9) Keskeisin asia mielestäni olemme me itse. Ne ihmiset, jotka liikkuvat kaupungin keskustassa. Miten he käyttäytyvät, mitä he tekevät, miten he suhtautuvat muihin liikkeellä olijoihin. Ei toki fyysinen, rakennettu kaupunki ole merkityksetön tässä suhteessa, mutta kaupunkia voidaan viihtyisyys tavoitteena pitäen rakentaa ja muokata aina uudelleen ja uudelleen, aina hiukan uuteen asentoon ja tulos varmaan usein on hyvä ja myönteinen. Mutta senkin jälkeen, jos kaupungin keskustassa liikkuva väki, liikenne ym. häiritsee, niin se häiritsee. Paljon on puhuttu "epäsosiaalisesta käyttäytymisestä" kaupungin keskustassa. Ja tämä ei koske vian Tamperetta vaan monia muitakin paikkoja. Tampereella tarvitaan jonkinlaista asennekasvatusta. Tarvitsemme tyytyväisempiä ihmisiä. Tampereella on kaunis ja edustava koskikeskusta aivan kaupungin ytimessä. Kosken "laajentaminen" tavalla tai toisella kummallakin puolella. Kaupungin ytimessä on Keskustori, joka äsken keskustatyöryhmän toimesta sai uusia elementtejä. Sitä sanotaan tamperelaisten olohuoneeksi. En kuitenkaan toivo olohuoneeni olevan niin rauhaton kuin se nykyisellään on. Tarkoitan pysäköintikenttää, nupukivikatua, vilkasta liikennettä. Tarvitaan positiivista kasvukierrettä. Sen ytiminä ovat tällä hetkellä teknologia ja osaaminen. Teknillinen Yliopisto. Meillä on toinenkin "kasvukeskus" Tampereen Yliopisto, jossa pitäisi olla potentiaalia yhden myönteisen kasvukie - pyörätiet tampereelle ja keskustan viistokatu takaisin. (tärkeys: 71%, hajonta: 21, arvioinnit: 13) - Tampereen kansainvälisen markkinoinnin kehittäminen (tärkeys: 71%, hajonta: 10, arvioinnit: 7) Toivoisin Tampereen markkinoivan tulevaisuudessa enemmän aluettamme kansainvälisillä "business markkinoilla" ts. tuoda vahvemmin esiin esim. ympäristö- ja bioteknologian osaamisalueita, korkeasti koulutettua työvoimaansa, toteutettuja kehityshankkeita ja projekteja, jne. Tällaista markkinointia tarvitaan tukena kun yritetään avata tamperelaisille ja pirkanmaalaisille yrityksille ovia vientimarkkinoille sekä kun tavoitellaan alueelleemme lisää ulkomaisia sijoittajia, joint venture projekteja jne. Alueen vientiyrityksille tulisi tehdä materiaalia, joita yritysten edustajat voisivat käyttää hyödykseen markkinoidessaan oman yrityksensä toimintaa täällä. Yksi minua kummastuttanut asia on esim. se ettei Finlaysonin alueesta ole saatavissa mitään kieliversioita verkossa? Olisin monta kertaa mielelläni laittanut ulkolaisille business vierailleni etukäteen hieman tietoa Finlaysonin alueesta, nykyisestä toiminnasta sekä tietenkin alueen mielenkiintoisesta historiasta heidän tullessa ensi kertaa Tampereelle ja Suomeen. - Joukkoliikenne (tärkeys: 71%, hajonta: 33, arvioinnit: 2) ilmainen joukkoliikenne - Asukkaat ja työpaikat tuodaan lähelle toisiaan (tärkeys: 70%, hajonta: 15, arvioinnit: 11) Viime vuosikymmenet on suosittu lähiöasumista. Se on tarkoittanut pitkiä, aikaa vieviä ja saastuttavia työmatkoja. Tampereen maantiede on luontonsa puolesta mielenkiintoinen. Täällä on vaihtelevaa, kumpuilevaa järvi- tai koskinäköalaa paljon. Raskan teollisuuden tilaa vieviä työpaikkoja on jatkossa vähän. Rakennetaan modernit työpaikat keskustaan ja sen lähettyville ja asunnot sinne väliin. Ei tarvita raitioteitä tai leveitä bussikaistoja, kun koti ja työpaikka ovat kävelyetäisyydellä. Otetaan myös koskenrannat asukkaiden jokapäiväiseen käyttöön eli pois virastot ja etenkin vähäkäyttöinen Ratinan stadion paraatipaikalta. Kun osa vuodesta kuluu pimeydessä ja räntäsateessa, niin katetaanpa varsinainen ydinkeskusta vanhan Bolognan tyyliin. Kun jalankulkijoiden käytävät ovat katetut, ei lumenluonti ole ongelma ja valaistuskin on helppo järjestää. - Ydinkeskusta autottomaksi (tärkeys: 70%, hajonta: 26, arvioinnit: 16) Ydinkeskusta itä-länsisuunnassa Tammerkosken ja Hämeenpuiston sekä pohjois-eteläsuunnassa Satakunnankadun ja Satamakadun välinen alue autottomaksi. Linja-autoliikenne Keskustorille sopivin Sivu järjestelyin kuitenkin tärkeä. 67 / 379
  • 68. - Parannusehdotus keskustan alueelle (tärkeys: 70%, hajonta: 18, arvioinnit: 19) Mielestäni Tampereen keskustaa tulee pyrkiä yhdistämään. Keskusta, etenkin Keskustorin ympärillä, on erittäin hajanainen. Hämeenkadun yksityisautoilua tulisi vähentää, houkuttelemalla ajamaan muita reittejä pitkin sekä parantaa pyöräilemismahdollisuuksia. Kesän pyöräkaistakokeilu ei ollut oikea ratkaisu ruuhkaisella Hämeenkadulla, mutta samalla tekniikalla pyöräkaistat voisi laittaa yhden korttelin sivummas. Kaupungin tulisi myös panostaa keskustan viihtyvyyten. Kuten kaikki tietävät, Keskustori on suurimman osan ajasta kolkko kiviaukio. Joulun myyjäisillä Keskustorin tulevaisuudelle saatiin luotua tulevaisuutta, mutta mielestäni Keskustoria voisi käyttää yhä enemmän. Panostakaamme siis Keskustaan. Vähitellen teoilla saadan yksityisautoilu ydinkeskustasta pois ja alueesta tulee viehättävä kaupungin sydän. - Liikenteen toimivuus (tärkeys: 70%, hajonta: 24, arvioinnit: 11) Keskustan liikennejärjestelyt tulee saada joustaviksi ja kaikkia liikennemuotoja suosiviksi. Yksityisautoilua ei nykyisillä liikennemäärillä pidä estää. Kadunvarsipysäköintiä voitaisiin rajoittaa sen jälkeen, kun saadaan Hämpinparkki. Hämeenkadun asfaltoinnilla on useita myönteisiä vaikutuksia: bussinkuljettajien terveydentilan parannus, bussien käyttöikä pidemmäksi, liikennöinti turvallisemmaksi, tärinä pois, kadun kunnostustyö helpommaksi. Jalkakäytävät jalankulkijoille, selkeät pyöräkaistat (pyöräilijätkin asioivat keskustassa) - Liikettä liikenteeseen (tärkeys: 70%, hajonta: 23, arvioinnit: 12) Tampereen pääväylät tukkeutuvat joka aamu ja iltapäivä. Lyhytkin työmatka vie käsittämättömän paljon aikaa, naapurikunnista työssä käyvillä suuri osa työmatkaan käytetystä ajasta kuluu Tampereen sisääntuloväylillä. Liikennettä olisi syytä tehostaa 1) kehittämällä valo-ohjausta 2) rakentamalla Rantaväylälle aidosti ajanmukainen infrastruktuuri Pääväylien valo-ohjauksen muuttaminen tukemaan "vihreää aaltoa" on edullisin tapa nopeuttaa liikennettä. - Osaamisen, luovuuden, kulttuurin ja puhtaan luonnon Tampere. (tärkeys: 70%, hajonta: 11, arvioinnit: 13) Tampere tarttuu entistä rohkeammin ja avoimemmin em otsikon sisältämiin mahdollisuuksiin: - kulttuuripalvelut nähdään osana kansainvälistä, monikulttuurista, elinkeinoelämältään uudistuvaa kaupunkia - luovuuteen perustuva yritystoiminta viihtyy elinympäristöltään korkeatasoisessa kaupungissa, jossa on puhdas luonto, vireä kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen tarjonta sekä hyvät koulutuspalvelut - kaupunkiympäristön arkkitehtuuriin kiinnitetään erityistä huomiota, taidemuseoiden laajennuksen yhteydessä toteutetaan kansainvälisen vertailun kestäviä arkkitehtuuriratkaisuja - Tampere tarvitsee arkkitehtuurin symbolirakennuksia lisää - kevyen liikenteen edellytyksiä parannetaan - raideliikenne otetaan käyttöön - Tammerkosken alue on kansainvälisesti merkittävä kulttuurimatkailijoiden kohde, jossa on monipuolinen palvelutarjonta ympäri vuoden - Tampere ja naapurikunnat ovat yhdistyneet yli 300.000 asukkaan kaupungiksi, jossa on monipuoliset asumismahdollisuudet - Hämeenkadusta Tampereen mangneetti ( Treen Nevski Prospect (tärkeys: 70%, hajonta: 17, arvioinnit: 13) Hei, Haluan ehdottaa joulutorin mökkien käyttöä Kuninkaankadun ja Tuomiokirkonkadun kävelyosuudella lähinnä Hämeenkatua seuraavasti ( ehkä myös keskustorille ): Kaduille siirrettäisiin 2-4 mökkiä per katu. Niitä vuokrattaisiin käsityöläisille, urheiluseuroille, poliittisille puolueille, kansalaisjärjestöille, kulttuuritapahtumille ja niiden esittelyille, eri kaupunkien ja kuntien esittelyille, laskettelukeskusten esittelyille, firmoille esim. uuden asuntoalueen esittelyyn, poliisille ja palokunnalle sekä muille vastaaville työnsä ja jonkun määrätyn kampanjan esille tuomiseen etc. Vuokra-aika olisi 1 kk – 6 kk. Vuokran suuruus suunnilleen sama kuin joulutorilla. Sitä voisi kuitenkin vuokraajan mukaan alentaakin. Samoin vuokraa voisi alentaa vuokran pituuden mukaan. Marras- ja joulukuu olisi pyhitetty joulutorille mikä jo näytti tarpeellisuutensa Tampereen katukuvassa. Näin saataisiin kojut ympärivuotiseen käyttöön ja kaupunki saisi niistä pientä tuloa. Keskustan elävöittämisessä Tampereella täytyy keskittyä nimenomaan Hämeenkatuun ja sen välittömään läheisyyteen. Muu keskusta elävöityy sitä mukaa kun Hämeenkadulle ei mahdu uutta. Tampereella vieraileville matkailijoille olisi helppo kertoa mitä täällä voi tehdä eksymättä. Heitä voisi myös houkutella esim. junalla Tampereelle ”shoppailemaan” ja miksei samalla myös yöpymään ja bailaamaan hotellien yökerhoissa. Voisiko ”Hämpin” - Kaupungin pohjoisen suuralueen kehittäminen (tärkeys: 70%, hajonta: 13, arvioinnit: 10) 1. Vahvistetaan kylien asuttamista - omakotitontteja lapsiperheille 2. Tampereen "maaseutu" lähemmäksi Sivu kantakaupunkia rakentamalla Kiikkistensalmen silta tai tun- neli 3. Maisansalosta veneilijöiden ja golfaajien "paratiisi" - Elvytetään myös laivaliikenne 4. Pohjoisen suuralueen kylätaajamien ja loma-asuntojen jätevedet 68 / 379 kaupungin viemäriverkkoon 5. Runkoteiden valaistus 6. Yksityistieverkoston kunnostamiseen avustusmäärärahoja 7. Nopeat atk-yhteydet - etätyömahdollisuudet
  • 69. - Tampeeen keskusta eläväksi ja toimivaksi (tärkeys: 70%, hajonta: 22, arvioinnit: 15) Jotta Tamperren keskusta ei "kuihtuisi" tarvitaan keskustaan hyvät edellytykset yrittäjille. Näitä puoltavat hyvät liikenneyhteydet yksityisautoilulle(riittävät paikoitusmahdollisuudet) sekä julkisen liikenten kehittäminen. - Ranta Tampellan kaava (tärkeys: 70%, hajonta: 25, arvioinnit: 18) Jälleen kerran tulee unohtaa tunnelihaihattelut vaan keskitytään nykyisen tien tulppakohtien ratkaisemiseen eli siis risteysjärjestelyillä. Nykyisen tien kapasiteetti on riittävä mikäli vain nämä kohdat ratkaistaan. Nämä seikat tulisi kuitenkin ratkaista tunnelivaihtoehdossakin. Näsijärven ranta Tamperellan kohdalla tulee muuttaa yleiseen virkistyskäyttöön. - Lentoyhtyedet ulkomaille (tärkeys: 70%, hajonta: 14, arvioinnit: 15) Täällä on voitava hoitaa kansinvälistä liiketoimintaa ja myös julksien sektoriin toimijat ja yksityistaloudet asioivat ulkomailla. - bussikatokset (tärkeys: 69%, hajonta: 16, arvioinnit: 15) bussikatosten , roskisten parempi aktiivisempi siivous- ei pelkästään keskustassa - Liikenne sujuvammaksi (tärkeys: 69%, hajonta: 21, arvioinnit: 18) Ohikulkuteiltä liikennevalot pois hidastamasta liikennettä. Rampit ja sillat käyttöön, kuten Jyväskylässä ja maailmalla. Kaupungin suuret risteykset avarammiksi. Enemmän yhdensuuntaisia katuja. - Liikenne sujuvaksi myös yksityisautoilla (tärkeys: 69%, hajonta: 21, arvioinnit: 14) Katuja ei saa liiaksi kaventaa eikä nopeuksia alentaa turhauttavan alas. Noin 1-2 kilometrin päähän keskustasta ilmaisia parkkipaikkoja, jotta ei tarvitse ajaa ruuhka-alueelle. - Ruuhkamaksut Tampereen rajoille. (tärkeys: 69%, hajonta: 24, arvioinnit: 15) Tampereen vetovoimaa hyväksikäyttävät naapurikunnat imuroivat hyvätuloiset veronmaksajat, mutta eivät ole kiinnostuneita yhteistyöstä seudun kehittämisessä. Laitetaan Tampereen rajoille tietulli/ruuhkamaksu klo 7-9 ja 15-17. Näin saadaan ainakin autoilijat mukaan maksumiehiksi ja samalla lisätään joukkoliikenteen houkuttavuutta. - Autollinen keskusta tai tehokas parkki (tärkeys: 69%, hajonta: 22, arvioinnit: 19) Tampereen keskusta on sen mallinen, ettei se voi olla vain kävelijöille. Että pienet yritykset pysyisivät pystyssä, on niiden lähelle päästävä autolla. Autolla Ideaparkkiinkin mennään ja jos ei keskustaan pääse, niin sitten mennään Lempäälään. Ikävää, mutta niin se vain taitaa olla. - Särkänniemi (tärkeys: 69%, hajonta: 20, arvioinnit: 10) Särkänniemen huvikeskus on vuonna 2020 sirretty Teiskoon, jossa on riittävästi tilaan laajentua, kulkuyhteydet kantakaupungista vesibusseilla, autoila on hyvät parkkitilat ja metrollakin sinne pääsee joustavasti. Näin on kaupunki saanut lisää vapaata rantaa asukkaille, jossa voivat viettää aikaa, uida ja ottaa aurinkoa. - Liikenne (tärkeys: 69%, hajonta: 19, arvioinnit: 13) Tiet kuntoon,eikä kesäsin remontoida kaikkia väyliä yhtäaikaa,niinkun Tampereella on tapana joka kesä tehdä.Sillä ainakin karkotetaan turistit - Parannetaan liikenteen sujuvuutta (tärkeys: 69%, hajonta: 19, arvioinnit: 14) Vihreä aalto liikennevaloihin olisi erittäin positiivinen parannus. Ainakin Teiskontielle ja Kekkonen- Paasikiventielle se auttaisi paljon liikenteen sujuvuuteen, helpottaisi ruuhkia ja parantaisi ilmanlaatua, kun autot eivät pakokaasuttaisi ylimääräisesti seisoessaan punaisissa valoissa. Turussa ajelin oikeassa vihreässä aallossa, joten kyllä sellaisen pystyy toteuttamaan oikeasti. - Kadut ja tiet (tärkeys: 69%, hajonta: 20, arvioinnit: 14) - bussiliikennettä tulee rakenteellisesti suosia - raideliikenteen mahdollisuudet käyttöön - vihreät aallot lopultakin käyttöön - onko valojen yökäyttö sittenkään ehdotonta? (vaikutettakoon EU:hun) - järkevät Sivu nopeusrajoitukset - tunneli ei ratkaise LIIKENTEEN ongelmia - kiertoliittymiä huomattavasti lisää - kävely- ja 69 / 379 pyörätieverkoston kehittäminen - liikennemerkkiviidakon rationalisointi - katuverkoston kehittäminen
  • 70. ajokilometrikertymän minimoimiseksi - ajoratojen paikkaustarpeita aina tulee, mutta paikkausten laatuun tulee kiinnittää aivan eri tason huomiota kuin nykyään tapahtuu - Tehdään tunneli, mutta pikaratikalle (tärkeys: 69%, hajonta: 20, arvioinnit: 6) Suunniteltu tunneli on 2,2 km pitkä koostuen kahdesta kolmekaistaisesta tunnelista. Jos molemmat tunnelit laitetaan peräkkäin, saadaan n. 4,5 km:n pituinen putki kaksia pikaratikkaraiteita varten. Tunneli kulkisi keskustan ali ja asemat olisivat molemmin puolin koskea. Ulostuloissa voisi hyödyntää rakennettavien maanalaisten parkkiluolien ulostuloja. Ratikkatunnelit ovat huomattavasti halvempia rakentaa ja ylläpitää kuin vastaavat autotunnelit, koska esim. valaistuksen ja tuuletuksen määrä on paljon vähäisempi. Tämä takaa sekä keskustan liikkeiden että ravintoloiden asiakasmäärät, joille oleellista on palveluiden saatavuuden helppous. Samalla turvataan myös keskustan kehittyminen tulevaisuudessakin. Tampellan tunneli ohjaa liikenteen kehäteille sijoitettujen suurien kauppakeskusten väliseksi sekä ruuhkauttaa perusteelliseti keskustan liikenteen. Tampellan alue tuo vielä n. 3000 ajoneuvoa lisää ruuhkiin (jolleivat kaikki asukkaat ole eläkeläisiä tai muulla tavoin virka-ajoista vapaita kulkijoita). - Yksityisautoton keskusta (tärkeys: 69%, hajonta: 24, arvioinnit: 16) Eli hämeenkadulle ja Hatanpään valtatielle (liikennelaitokselle asti) vain bussiliikenne. - Arboretum - Hyhky kevytväylä rantaan (tärkeys: 69%, hajonta: 18, arvioinnit: 11) Olisi suotavaa ja todella järkevää rantojen hyödyntämistä tehdä yhtenäinen kevyen liikenteen (kävely, pyörä) väylä Arboretumilta Hyhkyyn asti rantaa myötäillen. Kysessä aivan upea reitti ja nyt tämä "paratiisipolku" katkeaa moneen rantaryteikköön. - Älykäs laajentuminen myös ympäristökuntiin (tärkeys: 68%, hajonta: 17, arvioinnit: 12) Tampereen kaupunki on yhä enemmän seutukunta ja kaupungin tulisi toimia selkeästi seutukunnan vetäjänä silloinkin kun se suoranaisesti näyttäisi olevan lähikunnille hyödyllisempää kuin Tampereelle itselleen. Tässä on useita hyviä aloituksia/kokemuksia, esim. Pirkkalan lentokenttäalue ja toivottavasti kohta syntyvä Vuores. Tosiasialta näyttää että Tampere vahvistuu parhaiten kun koko seutukunta vahvistuu, jossain vaiheessa nuo ympäristökunnat saattavat jopa fuusioitua Tampereeseen. - Henkilöautot kehittyvät ympäristöystävällisiksi (tärkeys: 68%, hajonta: 19, arvioinnit: 17) Henkilöauto on jatkossakin kaupunkimme tärkein kulkuväline. Päivittäinen tarve liikkua kodin, työpaikan ja ostoskeskuksen välillä on jatkossakin. Liikennevälineitä ei kuitenkaan pidä arvioida 1980-luvun tekniikkaan perustuvien autojen perusteella. 2010-luvun autot ovat kevyitä pienellä vierintävastuksella rullaavia laitteita. Niissä on hybridi- sähkö- tai vetymoottorit, jotka tuottavat ympäristöhaittoja enää murto-osan verrattuna vanhoihin öljypohjaisiin laitteisiin. Kehätiet ja kaupungin sisääntulotiet on suunniteltava siten, että laite pystyy etenemään energiatehokkaasti ilman jarrutuksia ja kiihdytyksiä. Elinympäristömme voi tulevaisuudessakin olla väljä ja viihtyisä. Asuinalueita voi sijaita hieman kauempanakin. Kaupunginosien välissä voi olla edelleen puistoja, metsiä ja järviä. Ei nykyistä kaapunkia tarvitse tiivistää äärimmilleen. - Kunnianhimoa ja näkemyksellisyyttä (tärkeys: 68%, hajonta: 23, arvioinnit: 8) Tampere on nyt paljon vauraampi kaupunki kuin silloin, kun Raatihuone, Tuomiokirkko tai Metso rakennettiin. Epäilen, että jos vastaavat rakennukset pystytettäisiin nykyään, Tuomiokirkon paikalla olisi perussupermarkeitia muistuttava luomus, Raatihuone olisi vaaleiden, saumoistaan irvistelevien betonielementtien rajoittama tila ja Metso siirtoparakin näköinen. Puheissa sanotaan, että Tampere on nykyisellään sopivan kokoinen kaupunki, ja sitten heti jatketaan, miten asutusta tulisi tiivistää, rakennusten kerroskorkeutta lisätä ja asukasmäärää kartuttaa. Olisiko Manse vielä silloinkin sopivan kokoine? Epäilen. Kaupunkisuunnittelu. on täällä paljon vartijana Vaikka raha on tärkeää, se ei silti saa mennä kaiken muun edelle. Epäviihtyisyys asuu liian tiheään rakennetuilla alueilla, joilla kukaan ei viihdy. Vanhukset eivät uskalla lähteä ulos, koska pelkäävät jengejä ja ryöstetyksi joutumista. lapset eivät viihdy, koska ei ole muuta leikkipaikkaa kuin kerrostalon pihan hiekkalaatikko ja jokin pienehkö koirien ja ihmisten ulosteiden tahraama puistikko, keski-ikäiset eivät viihdy , koska asuminen on kallista ja pysäköintimaksut kalliit kolmeen kerrokseen talon alle rakennetuissa pysäköintihalleissa. Pelkkä kaupungin koko ei aina ole hyve. Kaupunkisuunnittelun olisi kuitenkin kaavoitettava alueita omakotiasujille, mistä Vuores on hyvä esimerkki. Ihmisen kokoinen kaupunki on aina parempi kuin suuruuden Sivu - Paasikiven-Kekkosen tielle sujuva liikenne. (tärkeys: 68%, hajonta: 23, arvioinnit: 16) 70 / 379 Pitäisi saada aikaiseksi keinolla kuin keinolla. Liikennevalojen vähentäminen kolmion takaa liittyvillä sivuteillä
  • 71. tai liikennevalojen parempi rytmittäminen keskenään voisi jo auttaa paljon. Samoin kolmas ajokaista joillekin kohdille. - Kekkosentie pitkään tunneliin (tärkeys: 68%, hajonta: 20, arvioinnit: 24) Jotta Näsijärven ranta saataisiin arvoiseensa käyttöön pitää ohikulkuliikenne saada tunneliin. Tampereella on hienot rannat uhrattu tien penkoiksi Pyynikkiä lukuunottamatta (joka sekin jossain pähkähulluissa suunnitelmissa oli joskus mukana). Kun liikenteen melu on maan alla ja maa-alue vapaa, voidaan rannasta kehittää viihtyisä alue kaikkien kaupunkilaisten ja turistienkin käyttöön. Pelkkiä kalliita asuntoja sinne ei pidä rakentaa. - Turhista tunneleista jalat tanakasti maan pinnalle! (tärkeys: 67%, hajonta: 24, arvioinnit: 12) Unohdetaan nykyiset suunnitelmat rakentaa eri puolille kaupunkia älyttömän kalliita investointeja edellyttäviä tunneleita (Tampella, Uittotunneli)!! Jos uusi läntinen kehätie ei vedä, niin sitten tehdään lähijunarata Ylöjärveltä Nokialle, Lempäälään, Hervantaan ja Kangasalle (toimii esim. Barcelonassa, miksei meilläkin?). Sijoitetaan hukkaputkien sijaan rahat rohkeasti vanhusten, lasten ja nuorten lähipalveluihin! Kompromissina suunnitellulle rantatien tunnelille on, että Tammerkosken alitus unohdetaan ja sen sijaan vedetään Näsinneulan kohdalla tie Sepänakadun kohdalla Onkiniemen mäen alta ja siitä länteenpäin mentäessä tie katetaan Rantatien kohdalla, jolloin YIT ja kumppanit saavat vähän hyvitystä pieleen menneistä Tampellan alueen tunneliprojekteista! Kaupungin bussien kääntöpaikat pois Keskustorilta: sen sijaan takaisin Pyynikintorille, miksei kauemmaksikin. Keskustorilta kaljateltat ja pussikaljan juojat Raatihuoneen ja Vanhan kirkon rappusilta pois! Virastotalon edestä autopaikat pois ja tilalle esim. talvinen luistinrata. Rautatieaseman parkkipaikat samoin pois (vain taksiasema ok), muuten tilalle tyylikäs aukio matkalaisten kulkea kohti uutta rautatien alikulkutunnelia. Frenckelin ranta-alue kaupunkilaisten virkistysalueeksi (+lehtilukusalin palveluja parannettava): toimistot alueelta muualle. Linja-autoaseman ympärillä olevista funkkisrakennuksista kootaan yhtenäinen tyylikäs kokonaisuus, joka palvelisi monimuotoista koht - Kotikaupunkini Tampere, sisäinen liikenne. (tärkeys: 67%, hajonta: 24, arvioinnit: 11) Eivätkö kaupungin päättävät elimet (jotka koostuvat ihmisistä) voi jo myöntää, että koko tunnelihanke on kuolleena syntynyt ajatus, jonka rakennusliikkeet ovat pistäneet alulle ja masuttaneet TIETTYJÄ henkilöitä kaupungin johtavilla paikoilla että tunneli saataisiin ja Näsijärven rantaan päästäisiin rakentamaan asuntoja, joita kukaan rehellistä työtä tekevä ei pysty ostamaan. Raideliikenne on edullisin ja järkevin ratkaisu, koska se toimii hyvin jopa Helsingissä, eli sen pitemmälle ei tarvitse lähteä oppia hakemaan. Rantatien ruuhkat loppuivat, kun Läntinen ohitustie valmistui, joten niistäkään ei saada syytä tunnelin rakennustarpeeseen. Vanhustenhoito on kaupungissamme siinä tilassa, että seuraava vaihe asian tiimoilta on väistämättä se, että ihmisoikeusjärjestöihin on pakko ottaa yhteys. Kaiken lisäksi asioista nyt vastaava apulaispormestari ei todellakaan omaa minkäänlaisia edellytyksiä asioiden korjaamiseksi ja vanhusten inhimillisen kohtelun varmistamiseksi. - Sairaanhoito ja vanhustenhoito toimivat netin avulla (tärkeys: 67%, hajonta: 18, arvioinnit: 17) 2020 suurin osa vanhustenhuollosta ja sairaanhoidosta tehdään kotona etänä. 2020 suurin osa kodeista on verkotettu ja teknisesti on olemassa erinomaiset edellytykset tehdä kotihoitoa ja seurantaa etänä. Asukkaat on pitempään kotona. Säästöjä ei tosin tule jos julkinen liikenne ei tue kustannustehokasta liikkumista myös iäkkäille (talot lähellä junaratoja jne). Hoitajat on jaettu kahteen ryhmään: etäkeskuksessa toimivat kokeneet työnjohtajat ja etähoitajat ja lääkärit sekä toisena kentällä toimivat koko ajan energiaedullisesti liikkuvat lähihoitajat. Työohjaus toimii matkat tehostaen järjestelmällä ohjatusti. - Ydinkeskustan pyörätiet (tärkeys: 67%, hajonta: 23, arvioinnit: 15) Myös pyöräilyä yksityisautoilun lisäksi voisi hyvin rajoittaa aivan ydinkeskustassa Tammerkoski-Hämeenpuisto ja Satakunnankatu-Satamakatu välisillä alueilla. Kunnolliset pyöräparkit vain lähituntumaan ja sieltä selvät pyörätiet joka suuntaan. Kyllä pyöräilijätkin voivat Ydinkeskustassa liikkua kävellen. - Kulttuuri ja Kauppa tasapainossa. (tärkeys: 67%, hajonta: 17, arvioinnit: 14) Hyvä joukkoliikenne. Kulttuuria keskustaan. Kaikille mahdollisuus tuoda tuotteensa keskustaan myytäville. Toimivat teollisuusaluekokonaisuudet. Pirkanmaan Ammattikorkeakoululle ja Teknilliselle yliopistolle parhaat mahdolliset resurssit. Sivu - Liikenne keskustassa (tärkeys: 67%, hajonta: 19, arvioinnit: 12) 71 / 379 Kauppa- ja Puutarhakadun ajosuunta entiseksi ja Viistokatu takaisin. Siten saadaan selvät kulkusuunnat itään ja länteen. Nyt on turhaa kiertämistä keskustassa. Tornihotellia kannatan lämpimästi, ei kait tässä
  • 72. kirkonkylässä (kuten EU väittää) pidä olla pelkkiä matalia taloja. Keskustaa voisi myös muutenkin tiivistää ja rakentaa korkeampia rakennuksia. Lähijunat niinkuin entiset "lättähatut", voisi ottaa uudelleen käyttöön: Sastamalaan, Orivedelle, Parkanoon jne. Rannan tunneli on tarpeeton, parempi olisi tehdä lisäkaistat. Hatanpään ja Pispalan valtateiltä pois kaikki kavennukset. Nokialla on komeat tiet, vallankin tämä uusi Emäkoskentie!. - pispalan valtatie (tärkeys: 66%, hajonta: 18, arvioinnit: 13) pispalan valtatie epilään . kunnon autoliikenne ja yhtenäinen pyöräkaista - Asukasiltoja lisää, kun ajankohtaisia asioita ilmenee! (tärkeys: 66%, hajonta: 16, arvioinnit: 13) Tiedän, että varsinkin pormestarilla on kiireinen työpäivä eivätkä illalla pidettävät tilaisuudet ole herkkua. Kiitettävällä tavalla pormestari Timo P. Nieminen ja apulaispormestarit ovat asukasiltoja kuitenkin järjestäneet. Mielestäni ne ovat olleet antoisia ja valaisevia. Nyt kun Ranta-Tampellan liikenne- ja rakennussuunnitelmaa laaditaan ja arkkitehtuurikilpailun tulokset julistetaan maaliskuussa. tulisi ehdottomasti järjestää kaikille niille ihmisille, joita asia jotenkin koskettaa, hyvin organisoitu asukasilta. Miten esimerkiksi katuliikenne järjestetään, kun tunneliin päästään vain niiden päistä sisään ja ulos? Näin monelta ihmiseltä estyy mahdollisuus käyttää uutta upeaa tunnelia. Mistä he pääsevät esimerkiksi Kangasalan suuntaan, elleivät halua ajaa keskustan läpi? Kysyin tätä asiantuntijoilta kaupungintalolla järjestetyssä tunnelikeskustelussa - turhaan. Onko tällaisista asioista päättämässä myös maallikoita, joilla on terve kaupunkilaisjärki, vaikka insinööritaidot puuttuisivatkin? - Juna Pietariin (tärkeys: 66%, hajonta: 30, arvioinnit: 10) Tarve ollut jo vuosia. Palvelee monia maakuntia - Liikennevalot pois päältä (tärkeys: 65%, hajonta: 19, arvioinnit: 9) Hiljaiseen yöaikaan liikennevalot pois päältä! Turha seisominen autolla liikennevaloissa saastuttaa ja aiheuttaa turhaa meteliä. - Lähijunat ja yksityisautoilu toimiviksi, ei pyöräkaistoja (tärkeys: 65%, hajonta: 21, arvioinnit: 12) Tampereen joukkoliikennettua tulisi kehittää siten, että painopistettä siirrettäisiin osittain muualle huonosti ihmisten tarpeisiin vastaavasta ja ruuhkaisesta bussiliikenteestä ja luotaisiin lähijunayhteydet lähiöihin ja ympäristökuntiin aluksi olemassa olevaa rataverkkoa hyödyntäen ja myöhemmin mahdollisesti lisäämällä kuvioon mukaan paljon puhuttu 'pikaratikka' alueille, jonne ratayhteyksiä ei vielä ole. Lähijuna-asemien yhteyteen tulisi saada reilun kokoiset parkkipaikat, jotta ns. turha aitoilu saataisiin pois keskustasta. Olemassa olevaa rataverkkoa hyödyntämällä yhteydet saataisiin järjestettyä Tampereelta keskustasta aina Ylöjärvelle, Nokialle ja Kangasalan/Oriveden suunnalle. Myöhemmässa vaiheessa tulisi ensisijaisesti keskisttyä vastaavien yhteyksien luontiin Hervannan suuntaan. Yksityisautoilun tulisi olla mahdollista ja helppoa Tampereella ja keskusta-alueella myös jatkossa. Riittävä parkkipaikkojen määrä keskustassa pitää alueen yritykset elinvoimaisina ja estää näin kokonaisvaltaisen 'ideaparkittumisen'. Hämeenkadulle ei missään tapauksessa tulisi enää piirtää saati rakentaa pyöräkaistoja, vaan polkupyörien läpikulkuliikenne tulisi ohjata keskustan lâpi Satakunnankadun tai Ratinan sillan kautta. Pääkatua ei pidä entisestään tehdä ahtaammaksi ja sekavammaksi pyöräkaistojen avulla. Jo pelkästään koskimaiseman ihailu Tammerkosken sillalta muuttuu pelottavaksi kokemukseksi, jos polkupyöräili - Tre-Jyväskylään menevä moottoriliikennetie (tärkeys: 65%, hajonta: 20, arvioinnit: 21) Nyt jo on aikamoinen liikenne Tre-Jyväskylä-Tre moottoriliikennetiellä. Määrättyinä kellonaikoina on jo opittu käyttämään vanhaa tietä, jota kautta pääsee nopeammin ja jonottamatta Teiskoon päin. Nyt olisi tuhannen taalan paikka suunnitella se oikea nelikaistainen moottoritie. Rantatiestä vouhotaan, mutta toiseen suuntaan on kohta vielä pahempi ruuhkatie, jossa joka vuosi sattuu pahoja onnettomuuksiakin. Jo ennen Nurmi-Sorilan asuinalueen rakentamista tie pitäisi saada nelikaistaiseksi. Tampere-Kangasala ja valtio voisivat lyödä "hynttyyt yhteen" ja ryhtyä kiireesti suunnittelemaan tieasiaa. Pitääkö aina ensin olla ongelma ja sitten vasta toimitaan. Nyt vain asia heti vireille! - Lielahden liikenne (tärkeys: 65%, hajonta: 20, arvioinnit: 13) Lielahden Niemen alueelle ja Lielahden "taakse" Siivikkalaan tulee lähivuosina mittavasti uusia asuntoja, kokonaisia asuinalueita. Samoin Lielahden tulee uusia, isoja kauppaliikkeitä. Liikenneväyliä on kehitettävä. Sivu Mm. yhteys Vaasantieltä Niemen alueelle pitää muodostaa nyt lakkautetun sellutehtaan kohdalta. 72 / 379
  • 73. - Ydinkeskustan joukkoliikenne (tärkeys: 65%, hajonta: 24, arvioinnit: 10) Myös joukkoliikenne aivan ydinkeskustassa Tammerkoski-Hämeenpuisto ja Satakunnankatu-Satamakatu on kyseenalaista, Ydinkeskusta on kovin pieni, joten pääsääntöisesti sen matkan jaksaa taatusti kantaa ostoksensa. - Keskituloisten työikäisten huomiointi (tärkeys: 65%, hajonta: 19, arvioinnit: 13) Keskituloiset työssäkäyvät ihmiset ylläpitävät tätä kaupunkia ja valtakuntaa. Kuitenkaan heillä ei ole juuri mitään etuuksia, on vain velvollisuuksia. Kaupunki voisi keksiä jonkin pienen asian, millä palkitaan normaaleja lapsiperheiden vanhempia ja muita työssäkäyviä. Se voisi olla esim. ilmainen bussimatka kerran kuussa/ilmainen uintilippu/museolippu tms. muutaman kerran vuodessa, joka osoittaisi, että kaupunki välittää myös tästä ikäryhmästä, joka yleensä jää kaikesta paitsi. - Kulkuyhteyksien parantaminen Pietariin on tärkeä (tärkeys: 65%, hajonta: 24, arvioinnit: 16) Nykyisin Tampereelta on hankala matkustaa Pietariin ja siksi esim junayhteys on hankala Lähtö 04.40 Tampereelta ja vaihto Tikkurila ? Samaan aikaan taas matka-aikaa pudotetaan mutta unohdetaanko Tampereen alueenkehitys ? Huom ! jossa paljon edistyksellistä nimenomaan vientiteknologiaa jolla kysyntä idässä. - Liikennemelu poistetaan (tärkeys: 65%, hajonta: 17, arvioinnit: 13) rakennusratkaisuja ja kaavaratkaisuja tulisi miettiä asukkaiden kokeman liikennemelun näkökulmasta - Ilmainen ja ainoa keskustan joukkoliikenne (tärkeys: 65%, hajonta: 27, arvioinnit: 12) Autolla tai bussilla voisi tulla keskustan kehälle / p-kehälle, jonka jälkeen ydinkeskustassa liikennöisi vain ilmainen joukkoliikenne (esim. bussi/ratikka). Ostosten ym. kanssa olisi siten helpompaa liikkua vaikkei olisikaan oma auto heti vieressä. - Kokonaisuus muuttui strategisemmaksi (tärkeys: 65%, hajonta: 26, arvioinnit: 12) Kun Tampere viimein päätyi raideliikenteen hyödyntämiseen julkisena liikennemuotona linja-autojen rinnalla, havaittiin yksityisautoilun vähentyneen 40% ja ilmanlaatutilanteen parantuneen kehitettyjen biopolttoaineiden myötä yli 50%. Talorakentamisessa ryhdyttiin suosimaan ekopohjaisia, muunneltavia rakennusmateriaaleja, joiden ylläpito ja työstäminen oli huokeaa ja vähäpäästöistä. Tilapaineessa Tampere laajeni voimakkaasti entisen Pirkkalan puolelle autonomisen hallinnon turvaavan kuntaliitoksen vauhdittamana ja nykyinen Tampereen lentoasema palvelee nykyisin monipuolisesti erilaisia matkaajia. Tamperetta ympäröivät ainutlaatuiset vesistöt on valjastettu elämysmatkailun ja vesiharrastusten käyttöön, mutta toki vielä perinteisiä saunauimareitakin sekaan mahtuu. Yleisien saunojen määrää on lisätty kansanperinteen nimissä, joskin niihin on tekniikan sen mahdollistaessa asennettu lämpörajoittimet. Tampere on myös ensimmäisenä Suomessa ottanut uudisraivaajahengessä käyttöön pitkäaikaistyöttömien vastikkeellisen työllistämisohjelman, jossa sosiaalivaroja hyödynnetään työpanosta vastaan. Työllistämisohjelmassa kokeillaan kaikkea mahdollista puistojen siivouksesta julkisten rakennusten ikkunoiden pesuun sekä erilaisiin biosuojelutehtäviin. Samalla sosiaaliturvan määrää on viimein tarkistettu perustellusti ylöspäin, työohjelman puitteissa. - Kaupunkikuvaa rumentavat mainokset pois (tärkeys: 64%, hajonta: 15, arvioinnit: 11) Lähtien bussipysäkeistä päätyen kirkkojen julkisivuun kaupallinen mainonta hallitsee nykyajan katukuvaa. Jotta Tampere olisi vuonna 2020 Suomen viihtyisin kaupunki, tulisi kaupalliselle mainonnalle asettaa tiukat rajat. Tampereen julkisivun tulisi olla Tamperelainen, ei kaupallinen. - Joukkoliikenne ilmaiseksi! (tärkeys: 64%, hajonta: 29, arvioinnit: 5) Muistan erään dokumentin, jossa ruotsalaiskaupunki oli näin tehnyt, ja hyvin toimi... - Bussiliikenne (tärkeys: 64%, hajonta: 14, arvioinnit: 9) Tammelan kaupunginosan asukkaana ihmetyttää joukkoliikenteen Hämeenkatu-Itsenäisyydenkatu keskeisyys. Ajaessani omalla autolla iltapäivällä Hämeenkatua, olen usein todennut, että Hämeenkadulla ei ole paljoa muuta liikennettä kuin bussiliikenne. Mitä ne ruuhkat ovat josta täällä niin kovasti puhutaan? Tätä miettiessäni olen todennut omien kotinurkkieni "ontuvan" bussiliikenteen. Tuomiokirkolle ei kulje mikään bussi. Samoin Kullervonkatu ja ilmarinkatu ovat vailla liikennöivää linjaa. Linja 2 on Tammelan ainoa mahdollisuus. Sivu Mielestäni Satakunnankadun kautta Kalevaan, Tammelantorin läheisyydestä kulkeva bussilinja olisi 73 / 379 harkitsemisen arvoinen. ( Jatkoreiteistä minulla ei ole näkemystä). Tuomiokirkolle nyt ainakin pitäisi päästä bussilla.
  • 74. - Rantatie, Euroopan komein rantabulevardi (tärkeys: 64%, hajonta: 12, arvioinnit: 5) Rantatie on ainoa Tampereen pääväylistä, josta ohikulkeva matkailija voi saada häikäisevän vaikutelma sekä Tampereen kaupungista koskeniskan kansallismaisemineen että aavana siintävästä Näsijärven selästä. Myös komeat Lapinniemen tehdasrakennukset sekä Näsinneulan korkeus ja Särkänniemen pyörivät laitteet ovat kuin näyteikkunassa esillä. Mustanlahden satamakin tulee kaikilta nähdyksi. Pitää vain saada liittymät kuntoon ja selvät kahvilan merkit, niin varmasti matkailijoita riittää. Varsinkin kesäiltana näkymät ovat mahtavat. Jyväskylä on ottanut 110%:sti kaiken irti ohikulkuliikenteestä järjestämällä tieltä avautuvat näköalat niin, että kaupungista tulee erinomaisen edullinen ja moderni kuva kaikille ohikulkijoille. Varsinkin jos joskus saapuu valojen jo kaupungissa palaessa Vaajakoskelta päin tyynenä elokuun iltana. Jos Tampellan tunneli tehdään Tampereesta tulee todellakin sisämään kaupunki. Mitään avaraa järvimaisemaa, joka kertoisi kaupungin ainutlaatuisesta sijainnista ei niin työpaikkakulkija kuin satunnainen matkailijakaan näe, jollei mene sitä vartavasten jostain etsimään. Matka keskustasta Näsijärven rantaa on kävellen liian pitkä. Nykyinen keskuta ulottuu korkeintaa Finlayssonin portin taa ja Tampella puolella Vapriikkiin. Tuotteen saatavuus pitää ostajalle mahdollisimman helppoa. Kannattaako nämä mahtavat maisemat piilottaa kaikilta? Mitä ainutlaatuista matkailijalle jää Tamp - keskusta-alueen liikennejärjestelyt (tärkeys: 64%, hajonta: 28, arvioinnit: 13) yksityisautoilu pitäisi olla mahdollista myös keskusta-alueella, kun julkinen liikenne ei pysty palvelemaan kaupunkilaisia. Myös kaupungin itälaidalta länsipuolelle pitäisi päästä joustavasti myös ruuhka-aikaan, nyt rantaväylä ja Ratina ovat yhtä aikaa tukossa - Keskustori (tärkeys: 64%, hajonta: 16, arvioinnit: 12) - siirretään bussiasema muualle - saatetaan Keskustori arvoiseensa tilaan, siis ei telttojakaan - Viistokatu uusiokäyttöön - rakennusten valaiseminen nykyistä enemmän, ei kuitenkaan bussikatoksen sinisellä - keskusta-alueen liikennejärjestelyt (tärkeys: 64%, hajonta: 26, arvioinnit: 17) yksityisautoilu pitäisi olla mahdollista myös keskusta-alueella, kun julkinen liikenne ei pysty palvelemaan kaupunkilaisia. Myös kaupungin itälaidalta länsipuolelle pitäisi päästä joustavasti myös ruuhka-aikaan, nyt rantaväylä ja Ratina ovat yhtä aikaa tukossa - panttipolkupyörät on jees ! (tärkeys: 64%, hajonta: 20, arvioinnit: 13) - Rantaväylä (tärkeys: 63%, hajonta: 27, arvioinnit: 10) Rantaväylä tunneliin tai yksi kaista suuntaansa lisää - Perheeliset eivät asioi keskustassa polkupyörillä (tärkeys: 63%, hajonta: 14, arvioinnit: 5) Perhe, johon kuuluu kaksi lasta ei varmasti tule keskustaan esim. Pappilasta polkupyörillä keskustaan ostoksille. He kuitenkin edustavat tavoitelluinta osatajakuntaa. Myös linja-auto on työläs vaihtoehto varsinkin, kun ostosten kanssa pitäisi palata. Jotta esim. tällaiset perheet saataisiin keskustan kauppoja vilkastuttamaan, on henkilöautoliikenne saatava toimimaan kohtuullisen sujuvasti ja parkkeeraamisen pitäisi olla kohtuullisen helppoa. Toinen suuri ostajaryhmä on kaupungin rajojen ulkopuolelta tulijat. On hyvä, että kevyen liikenteen vaihtoehtoja kehitetään. Tosiasiassa keskustan kauppojen elävinä pitäminen vaatii kuitenkin niin suurta ostovoimaa, että edellämainitut ostajaryhmät on otettava huomioon. Toimiva raideliikenne, joka parhaassa tapauksessa sukeltaisi liikekeskustan ali suoraan kauppojen alle, tuntuisi ainoalta tavalta palvelulla myös kokonaisten perheiden asiointitarpeita. - Kaupunkirakenteen tiivistämistä jatkettava (tärkeys: 63%, hajonta: 23, arvioinnit: 4) Tampereen seudulla ihmiset ovat joutuneet muuttamaan yhä kauemmas keskustasta, koska asuntojen hinnat kaupunkialueella ovat korkealla. Lisää asuntoja on saatava hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella ja mahdollisimman lähelle keskustaa. Tunnelin rakentaminen Paasikiventielle ja jätevedenpuhdistamon siirto ovat tärkeitä kehittämisajatuksia, jotka vievät asioita juuri tähän suuntaan, ja ne tulee toteuttaa. - Asvaltti Hämeenkadulle (tärkeys: 63%, hajonta: 24, arvioinnit: 14) Kivinen Hämeenkatu on bussissa istujalle tuskan paikka. Perinteestä on luovuttava ja katu asvaltoitava. Sivu - Torit vuosikymmenien takaiseen asuun (tärkeys: 62%, hajonta: 24, arvioinnit: 13) 74 / 379 Tampereella on monta toimivaa torialuetta. Niillä voitaisiin järjestää tapahtumia, jotka kuvaavat torielämää vuosikymmeniä sitten. Torimyyjiä ja asiakkaita kehoitettaisiin tulemaan esim. 1950 luvun asuissa ostamaan
  • 75. irtomaitoa, perunoita, kalaa tai pärekoreja, jalkaisin hevosella tai pyörällä. Eräänlaiset keskiaikamarkkinat tamperelaisittain. - Jätetään Nurmi-Sorila rauhaan! (tärkeys: 62%, hajonta: 19, arvioinnit: 15) Pitkä matka lisää yksityisautoilua. Kaavoitus pilaa alueen maalaisidyllin. - Huvipuistolaitteita keskustaan (tärkeys: 62%, hajonta: 19, arvioinnit: 10) Keskustassa voisi järjestää perhetapahtumia 2-3 kertaa vuodessa tuomalla paikalle karuselleja, maailmanpyörän ja erilaisia huvipuistovempaimia. Näin tehdään muualla maailmalla ja ko. tapahtumissa kaikilla on aina hauskaa! Kaupat saisivat pitää ovensa auki tapahtumien ajan. - Hämeenkatu katetuksi ja autot tunneliin. (tärkeys: 62%, hajonta: 21, arvioinnit: 12) autoliikenne on siirrettävä kokonaan maan alle ja Hämeenkadusta on tehtävä kaupungin olohuone. Silloin polkupyörät voidan siirtää kadun keskelle terrorisoimasta jalankulkijoita. Tosin suojatiet täytyy varustaa laskettavilla puomeilla koska pyöräilijät eivät kuitenkaan kunnioita liikennevaloja eivätkä jalankulkijoita. - Tampere tulee liittää Pirkkalaan (tärkeys: 62%, hajonta: 26, arvioinnit: 19) Pirkkalassa on lentokenttä, ohikulkutie, moottoritie-yhteys Helsinkiin. Nimi sopii Pirkanmaalle. Yhdessä kehitettäsiin lento- ja kuljetusyhteydet maan parhaiksi. - Keskustan liikenne sujuvaksi. (tärkeys: 62%, hajonta: 21, arvioinnit: 8) Hämeenkatu asfaltille, nupukivet pois, samoin torialueelta, koska ne haittaavat sujuvaa autoliikennettä ja turvallista kävelyä. Hämpin parkkiluolat valmistukseen. - Näsijärven ranta julkiselle rakentamiselle (tärkeys: 62%, hajonta: 10, arvioinnit: 5) Tampere sijaitsee ainutlaatuisen komean järvimaiseman äärellä. Tämä pitäisi hyödyntää kansainvälisellä tasolla rakentamalla Tampellan rantaan kongressikeskus/halli, jonka ikkunoista kävijät voisivat hämmästellä komeita maisemia. On lyhytnäköistä ainutlaatuisen kilpailutekijän haaskaamista rakentaa ranta täyteen tavallisia kerrostaloja tavallista rikkaammille ihmisille. Lähin esimerkki hienon rannan hyötykäytöstä löytyy Helsinkistä Kaisaniemen rantaa on rakennettu ajan kanssa ja näin saadaan hiljalleen kokoon ainutlaatuinen arkkitehtooninen kokonaisuus. Espoossa on tarjottu erinomaisia tontteja yritysten pääkonttoreille. Myös Tampereen pitää päästä irti paikallisesta näpertelystä ja katsoa tulevaisuuteen. TAMPELLAN RANTA ON AIVAN LIIAN ARVOKAS RAKENNUSPAIKKA HAASKATTAVAKSI TAVALLISEEN ASUNTORAKENTAMISEEN. Kongressikeskuksen lisäksi paikalle mahtuu muutava komea korkea hotelli/toimistotalo sekä edustavat venesatamat ja sekä uimaranta ravintola ym. palveluineen. Näiden vetovoimaisten rakennusten myötä keskusta myös laajenisi Näsijärven rantaan saakka ja Tampere saisi uuden uljaan maamerkin Särkänniemen ja Lapinniemen lisäksi. Jos vielä Hämeen museolle keksitään hyvää käyttöä järvimaisemaa voitaisiin tarjoilla sekä kansallisille että kansainvälisille vieraille - Liikenne keskustaan ja keskustasta (tärkeys: 61%, hajonta: 23, arvioinnit: 9) - Tunneli tukkii tulevaisuuden (tärkeys: 61%, hajonta: 18, arvioinnit: 6) Jos pormestarin puheita on uskominen, Tampereen alueen pitäisi seuraavan 20 vuoden aikana kasvaa sitä vauhtia, että tunnelin välityskapasiteetti loppuu melko varmasti 15 vuoden kuluessa. Mitäs sitten tehdään? Vanha suunnitelma on rakentaa Ratinan sillan jatkeeksi tunneli harjun ali. Kallista! Toinen vaihtoehto on avata vanha tie Koskenniskan yli uudelleen. Aikoinaan selvittiin pakkolunastamalla Petsamosta omakotitaloja. Aspinniemen kerrostalojen purkaminen onkin vähän eri juttu. Tosi kallista!! Tunneliratkaisu ajaa Tampereen väistämättä kehitystä jarruttavaan pattitilanteeseen liikenteen suhteen. Työvoiman vapaa liikkuvuus vaikeutuu ja asukkaat sekä työpaikat katoavat entistä lujempaa vauhtia kehätien varteen ja naapurikuntiin. Keskustan liikenne ruuhkaantuu ja liikkeetn kärsivät. VUOSISADAN LIIKENNERATKAISUN SUUNNITTELUJÄNNE PITÄÄ OLLA AINAKIN 30 VUOTTA. Ratkaisu on niin kauaskantoinen, että päivänpolitiikka ja lyhytnäköiset säästöt on asetettava omaan arvoonsa. Tosin tästä ratkaisusta päättäjän varmaan muistettaisiin pitkään. - Rakenteellisten pysäköintitilojen rakentaminen keskustaan (tärkeys: 61%, hajonta: 12, arvioinnit: 8) Pysäköintitilojen lisääminen keskustaa lisää asiointia ja turvaa keskustan säilymisen elävänä ja mahdollistaa Sivu kävely-ympäristöjen kehittämisen viihtyisäksi 75 / 379
  • 76. - LIsää maksutonta parkkitilaa autoille (tärkeys: 61%, hajonta: 14, arvioinnit: 16) Lisääntyvän liikenteen takia lisää maksutonta parkkitilaa autoille, vaikkapa maan alle tai ihan ydinkeskustan ulkopuolelle, niin että kaupunkiin autolla saapuvien ei tarvitsisi ajella Hämeenkatua pitkin vaan auton voisi jättää keskustan ulkopuolelle/maan alle. Näin aivan ydinkeskustassa liikenteen määrää voitaisiin vähentää silti auton käyttäjiä syrjimättä. - UUSI Hämeenpuisto: jalkakäytävät, pelikentät ja parkkip (tärkeys: 61%, hajonta: 8, arvioinnit: 13) Hämeenpuisto on keskeisessä asemassa keskusta-alueen kehittämisessä. Puisto on nykymuodossa jähmettynyt 1800-luvun toiminnallisuuteen, jolloin sen pääfunktio oli toimia varoalueena tulipalojen varalta. Nykyisellään se on meluisa läpiajoväylä, samalla kun sen reunoilla olevat kaupat potevat asiakaskatoa. Tavoite: - Hämeenpuisto ei ole enää vain koirien WC, vaan funktionaalinen osa kaupunkia. Ehdotus: - Hämeenpuiston keskikaistaleesta otetaan puolet hyötykäyttöön, kaksi riviä puita neljän sijasta riittää koko matkalle luomaan viheriöivän tunnelman. Nykyaikana Hämeenpuisto hyödynnetään tehokkaasti kuntalaisten hyödyksi: 1. Jalkakäytävät leveämmiksi - Nykyisellään ainoastaan Hämeenpuiston keskikaistale on viihtyisä, sivuilla olevat jalkakäytävät ovat vaarallisen kapeat. -> Leveämmät jalkakäytävät tekevät kauppa-asioinnin viihtyisämmäksi ja turvalliseksi. 2. Parkkipaikkoja reunoille - Keskimäärin yksi paikoituskaista lisää koko hämeenpuiston matkalle, toteutetaan ympäristöön sopivina ryhminä. - Kalliin maanalaisen paikoituksen sijasta autoille on tilaa Hämeenpuistossa myös maan pinnalla. 3. Pelikenttiä ja urheiluhalli - Uuteen Hämeenpuistoon on mahdollisuus toteuttaa urheilupaikka ja pelikenttiä - Toteutus vaatii reuna-aidat, jotta pallot ja kiekot pysyvät kentällä ja autoliikenteen häiriö vähentyy 4. Melusuojaus kuntoon - Puisto-aluen kalustus ja kasvit valitaan siten, että Hämeen - Polkupyörät (tärkeys: 60%, hajonta: 35, arvioinnit: 15) Miksi polkupyörien pitää päästä Tampereen pääkadulle eikä sitä reunustavalle jalkakäytävälle ?. Eihän Helsingissäkään Mannerheimintielle kenelläkään tule mielenkään lähteä pyöräilemään. Riittää ihan hyvin kun pyörällä pääsee ns keskustan läpi vähän sivusta esim vanhan sähkölaitoksen kohdalta tai Koskikeskuksen kohdalta. Hyvät pyöräparkit vain. Sitten vosi laitta a Rautatieasema - Hämeenpuisto välille ns kaupunkiraitsikka joka olisi ilmainen je menisi siis kokoajan vain edellä mainittua väliä. Raitsikoita olisi siis kaksi kappaletta ja sillä pääsisisi esim Stokkalta Sokokseen ja päinvastoin . jakakäytävät jäisivät näin levitettyihin kahvilakäyttöihin kun turhat pyörät saataisiin pois - Särkänniemen pysäköinti pitää saada 'kuntoon'. (tärkeys: 60%, hajonta: 23, arvioinnit: 19) Nykyinen pysäköintijärjestely aiheuttaa tuntuvaa häiriötä Onkiniemen asukkaille, joten pysäköinnin ohjaus pitää järjestää uudelleen ja rakentaa kaikenkattava pysäköinti Särkänniemessä vierailijoille. Tämä onnistuu varmasti, kenties asemakaavaa muuttamalla/tarkentamalla...? - Opiskelijoille kunnan pyörät (tärkeys: 60%, hajonta: 21, arvioinnit: 17) Kunta voisi hankkin polkupyöriä oppilaitoksille, josta opiskelijat niitä voisivat vuokrata kohtuuhintaan vaikka koko opislelun ajaksi, tai lukukausi kerralla. - Ei pakoteta "putkeen" (tärkeys: 60%, hajonta: 28, arvioinnit: 11) Liikenne järjestelyt maanpäälisinä, ei voi pakottaa ketään ajamaan tunneliin. Avaruus, valo, myös liikenteessä luo viihtyvyyttä, mielenrauhaa. Pimeässä, toki valaistussa putkessa tulee ahdistava olo, se on turhaa stressiä. Minne on "kiire"?? - Yksityisautoilu joskus kunniaan! (tärkeys: 58%, hajonta: 17, arvioinnit: 11) Ei ole hauskaa yksityisautoilla keskustassa. Eikä ole mukavaa lukea ja kuulla viherpiipertäjien kannanottoja silloin, kun oma työ vaatii ehdotonta oman auton käyttöä. Minua ei olisi edes palkattu ilman omaa autoa..... - Rollikkalinja takaisin (tärkeys: 58%, hajonta: 22, arvioinnit: 12) Tampere oli aikoinaan tunnettu rollikoistaan. Nuo hiljaiset joukkoliikennevälineet olisivat nyt erityisen tarpeen. Rollikoiden tarvitsema sähkölinjoitus ei liene vaikea rakentaan, sillä keskustan alueella on jo muutoinkin paljon katuja ylittäviä vaijereita ja sähkölinjoja. Kun vielä rollikoiden tarvitsema energia tuoteaan koskivoimalla, Tampere voi ylpeillä omavaraisesta ja päästöttömästä joukkoliikennevälineestä. Budjetti varojakin saattaa säästyä, jos rollikoihin sallistaan mainostarrat, ulos ja sisään. Jos vielä rahastaja möisi mustaa makkaraa ja Sivu Pyynikin helmeä, niin asetelma olisi täydellinen. 76 / 379
  • 77. - Linja-autot pois Hämeenkadulta (tärkeys: 58%, hajonta: 24, arvioinnit: 10) Linja-autot voisivat pitää päätepysäkkejään rautatieaseman ja Pirkankadun tienoilla ja Hämeenkadulla ajaisi vain ratikka päästä päähän. Ihmiset pääsisivät ratikalla kaupoille sekä oman Nyssensä päätepysäkille. - Lyhyemmät bussi reitit (tärkeys: 57%, hajonta: 15, arvioinnit: 21) - Bussit pois Hämeenkadulta (tärkeys: 57%, hajonta: 22, arvioinnit: 14) - kaikki julkinen liikenne maan alle ! (tärkeys: 57%, hajonta: 19, arvioinnit: 14) Bussit tukkivat nyt keskustan liikenteen. Kaikki julkinen liikenne maan alle, tämä huomioitava ennenkuin aletaan Hämpin Parkin louhinta. - Keskustori entiseen liikennemuotoon. (tärkeys: 57%, hajonta: 24, arvioinnit: 17) Tampere on kapea kannas, joten katuja ei saada enempää. Viistokatu kutenkin voidaan palauttaa ja liikenne ohjata vanhaan malliin Kauppakatua länteen ylös ja Puutarhakatua itään alaspäin. Pakko täällä on päästä tätä ainoata katua ajamaan yksityisautoillakin. Liikenteen sujuvuus pitää palauttaa. Tamperelaiset osaavat jo nämä kiemurat, mutta tamperelaisten päättäjien pitää ajatella se tosiasia, että täällä liikkuu myös ulkopaikkakuntalaisia. Se on ikävää, että Tampereella on sellainen maine, että täällä ulkopaikkakuntalaisen on mahdoton selviytyä yksisuuntaisten katujen viidakossa. Nopeusrajoitusta voidaan keskustassa vähentää, mutta yksityisautoilun kielto on täydellisen taitamattomuuden tulos. - Lentokenttä (tärkeys: 57%, hajonta: 25, arvioinnit: 8) Vuonna 2020 Tampereella on oma kansainväliset mitat täuttävä lentokenttä Teiskossa, josta sillä on nopea metro-yhteys kantakaupunkiin. - Tunneli (tärkeys: 56%, hajonta: 30, arvioinnit: 11) Tunnelia ei ole rakennettu, koska kehätiet ohjaavat liikenteen pois keskikaupungilta. - Polkupyörät pois Hämeenkadun jäkjakäytävältä (tärkeys: 56%, hajonta: 21, arvioinnit: 17) - tunneliratkaisu (tärkeys: 56%, hajonta: 13, arvioinnit: 12) Ehdotan lauttaliikennettä Lentävänniemestä Mustalahteen. näin vähenevät ruuhkat kekkosen- paasikiventiellä.Lauttaliikenne tomii loistavasti Tukholman keskustassa. Kallista tunnelia ei tarvita. - Pyörät pois Hämeenkadulta ja kävelyteiltä (tärkeys: 55%, hajonta: 26, arvioinnit: 19) Esim., Hatanpään arboretumin rannan kävelyteillä ei voi lasten kanssa rauhassa kulkea, rantatien valloittavat pyöräilijät, jotka ajavat kilpavauhtia. Nopeimmat ehtivät alta pois, entä esim. lapset!!! Pyöräilijät hatanpään valtatien viereen ja vauhti hiljemmaksi, samoin esim. hämeenkadulla. Kilpapyöräilijöitä ei kaivata jalankulkuväylille! Kohta vain Sorsapuistossa saa ottaa muutaman askeleen pelkäämättä takaa kiitävää pyöräilijää... myös jalankulkijoille oltava rauhallisia kävelyteitä. - Poistamalla lentomelu (tärkeys: 53%, hajonta: 23, arvioinnit: 9) Asia tuskin tarvitse lisäselvityksiä. Sekä kaupungin keskustassa, että haja-asustusaluella lentomelu häiritsee kotirauhaa, mikä on vastoin Suomen perustuslain henkeä ja kirjainta. - Demokraattinen Tampere (tärkeys: 53%, hajonta: 30, arvioinnit: 10) Nyt näyttää kunnallisvaalien jälkeen siltä, että ei äänestäjän mielipiteellä ollun mitään merkitystä Kaikki oli sovittu jo ennen vaaleja. Törkeetä touhua eritoten Vihtreiltä. Tampere tarvitsee läpinäkyvämpää politiikkaa ja asioiden käsittelyä. Vihreet runnoivat myös Kekkosentien tunnelin läpi vanhojen valtuutettujen turvin. Valta kiinnostaa, mutta ei ihmiset. Vihreät ovat tällähetkellä este demokratian toteutumiselle Tampereella. - Lentokenttä pois Pirkkalasta (tärkeys: 53%, hajonta: 6, arvioinnit: 4) Nykyinen lentokenttä Pirkkalassa on kohta kaupunkirakenteen sisällä. Varsinkin itäiset alueet kärsivät lentomelusta, eikä myöskään kaupunkia pystytä kehittämään lentomelualueila Sivu - Pyöräilijät pois hämeenkadulta (tärkeys: 52%, hajonta: 24, arvioinnit: 15) 77 / 379 Pyöräilijät eivät oikein mahdu kävelijöiden joukkoon hämeenkadulla. Heille pitäisi tehdä oma kaista jotenkin muuten kuin ottamalla tilaa pois jalankulkijoilta
  • 78. Kaupunkisuunnittelu - Hämeenkatu kevytliikenteelle & joukkoliikenteelle (tärkeys: 90%, hajonta: 13, arvioinnit: 15) Henkilöautot pois Hämeenkadulta -> Tilaa riittää niin terasseilla istuskelijoille ja kävelijöille kuin omilla kaistoillaan suhaaville pyöräilijöillekin. - Hämeenkadusta ratikkaväylä, kävelykatu ja pyörätie (tärkeys: 88%, hajonta: 13, arvioinnit: 24) Hämeenkadusta tulee viihtyisä kaupunkikeskustakatu. Kadun keskellä kulkee kaksi pikaratikkaraidetta, niitä ympäröivät puukujat ja reunoilla on kaistat pyörille ja kävelijöille. Sopivin välein on pyöräparkkeja, joihin pyörän voi jättää kauppakäyntien ajaksi. - Tampereen keskusta on autoton (tärkeys: 88%, hajonta: 16, arvioinnit: 16) Tampere toimii esimerkkinä siinä, miten ympäristö huomioidaan todellisella toimenpiteellä. Suuren kaupungin keskusta on autoton ja kaupungin asukkaat kuntalaiset viihtyvtä keskustassa. - Joukkoliikenteen suunnittelu jo kaavoitusvaiheessa (tärkeys: 88%, hajonta: 10, arvioinnit: 19) Joukkoliikenteen järjestämismahdollisuudet rajataan pitkälti jo kaavoitusvaiheessa, joten ne on silloin myös suunniteltava, jotta saadaan aikaiseksi järkevät reitit ja riittävän tiheät vuorovälit. - sorsapuisto säilytettävä (tärkeys: 88%, hajonta: 11, arvioinnit: 32) ei mitään halleja enää lähelle keskustaa - Vihreä kaupunki (tärkeys: 88%, hajonta: 13, arvioinnit: 14) Toivon, että Tamperetta kaikin tavoin kehitetään ympäristöystävälliseksi kaupungiksi. Sähkölaitos voisi toden teolla panostaa ympäristöystävällisiin energiamuotoihin. Erityisesti tuulivoimaan, maalämpöön ja voisi aloittaa myös tämän alueen kehittämistoiminna. Liikennelaitos voisi siirtyä käyttämään Eco polttoaineita. Pyörätie verkko tulisi kehittää viimeisen päälle, myöskin sen huolto talvella. Nykyisin tuetaan yksityisautoilua, keskustassa ja muualla. Tulevaisuudessa Tampereen keskusta olisi vapaa ysityisautoista. Korkeintaan saastuttamattomat autot käyttöön. Julkinen liikenne niin edulliseksi ettei kannata yksityisautouilla ajella. Metron voisi rakentaa lielahteen, teiskoon ja kaukajärvelle. Näissä liikenneasioissa hyvä kehittää alueellista yhteistyötä. Pariisiin on hyvä tehdä tutustumiskäyni, siellä on todella rakennettu toimiva metr ja lähijunaverkko ja busseilla pääsee nopeammin kuin takseilla henkilöautoilla kaistajärjestelyjen takia. Keskustaan kunnon pyörätiet. Puistot ja vesialueet pidetään siisteinä. Roskia poimivat kaikki ja siisteyslupauksia kysytään jo kun Tampereelle muuttaa . Palkitaan ihmisiä jotka pitävät huolta ympäristöstä. Otetaan käyttöön nopeat Sivu laajakaistat ja langattomat verkot kaikille.Otetaan käyttöön uutta ympäristöystävällistä teknologiaa. Valoviikot Led valoilla. Pidetään huoli että Kaupin ulkoilualue säilyy. Kaupunki tarvitsee vihreät keuhkot. Taloudessa 78 / 379 ollaan tar
  • 79. - Keskustan alue kaupunkilaisten olohuoneeksi (tärkeys: 87%, hajonta: 11, arvioinnit: 23) Tampereen keskusta-aluetta tulisi kehittää edelleen viihtyisäksi, kaupunkilaisten olohuoneeksi. Keskustan alueella on paljon mielenkiintoisia, kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita, joista monet jäävät hyödyntämättä kuten Näsipuisto ja Näsinlinna, Mustanlahden satama, Hämeenpuisto, Eteläpuisto, Vanhan Kirjastotalonpuisto puhumattakaan Keskustorista, jonka kesäinen telttakylä on kertakaikkiaan ala-arvoinen esitys. Joulutori oli esimerkki siitä mihin pystytään, kun vain halutaan. Vanha Kirjastotalon puisto voisi olla paikka, jossa olisi kunnon esiintymislava. Puistossa voisi kuunnella erilaisia musiikki-, teatteri-, sirkus-, voimistelu- , tanssi- ym. esityksiä (eikä päihtyneiden sönkötyksiä, niin kuin nykyisin). Ylipäätään puistoissa voisi käydä kesäisin piknikillä (ja miksei talvellakin) eikä tarvitsisi pelätä häiritseviä kännikalojen ryhmiä, voisi istua kahviloissa, surffailla netissä. Kosken rantoja pitkin voisi kävellä Eteläpuistosta Mustaan lahteen ja tutustua erilasiiin historiallsiiin kohteisiin. - kauppi pitää säilyttää (tärkeys: 87%, hajonta: 11, arvioinnit: 27) ei saa enää hakata metsiä ja puistoja pois sieltä - Paikallista raideliikennettä suurista lähiöistä keskusta (tärkeys: 87%, hajonta: 14, arvioinnit: 22) Suurten asutuskeskittymien yhteyteen nopea raideliikenne- pikaratikka tai lättähattu (nimellä ei väliä)- esim. Hervannasta ja Vuoreksesta suoraan keskustaan. Oma linjasto, ei tukeuduta VR:n kaukoliikenteen vanhoihin rauteisiin. Myös tilavarauksia uusiin suuntiin, esim. Pirkkalasta ja Teiskosta järvien alitse keskustaan.Jotta 50- 100 sadan vuoden päästä voidaaan niitä toteuttaan. - Liikenneyhteydet, kaupungin siisteys ja viihtyvyys (tärkeys: 87%, hajonta: 11, arvioinnit: 21) Nämä kolme ovat yhteydessä kesksenään. Kaupunkiin tarvitaan hyvät liikenneyhteydet, hyvät viheralueet ja harrastusmahdollisuudet esim. lenkkeilypolut ja metsiä, jotta kaupunki pysyy viihtyisänä. - Kaupunkisuunnittelu kokonaisuutena (tärkeys: 87%, hajonta: 10, arvioinnit: 22) Kaupunkisuunnittelussa pitäisi olla vahva visio ja kokonaisnäkymä, jotta yksittäiset purku-/rakennuskohteet eivät menisi läpi kokonaisuuden kustannuksella. Nyt suunnittelu tuntuu täydelliseltä sillisalaatilta ilman pidemmän tähtäimen näkyä. - Keskusta kävelijöille, pyöräilijöille ja joukkoliikente (tärkeys: 87%, hajonta: 17, arvioinnit: 17) Tampereen keskusta tulee pääosin rauhoittaa yksityisautoilulta. Keskustaan tulee silti päästä sujuvasti myös henkilöautoilla, mutta autot tulee keskustan alueella sijoittaa maan alle. Näin itse keskusta-alueesta saadaan viihtyisä ja nykyistä hiljaisempi alue, jossa kaupunkilaisten on helppo kävellä, tavata toisiaan, poiketa kaupoissa ja kahviloissa. - Keskusta ihmisille (tärkeys: 87%, hajonta: 21, arvioinnit: 19) Kaupungin keskustaa tulisi kehittää siten, että sinne on hyvä mennä ja että siellä viihtyy: - erilaisia toimintoja ja tapahtumia - helppo mennä julkisilla kulkuvälineillä ja kävellen/pyörällä - Raitiotieverkosto toteutuksen alle (tärkeys: 87%, hajonta: 16, arvioinnit: 20) Tampereen raitiotieverkosto olisi saatava pikimmiten toteutuksen alle. Ratikkahankkeessa on neljä erittäin merkittävää seikkaa: 1. Raitiotien kalusto ja väylät ovat erittäin pitkäikäisiä. Lisäksi se on tehokas ja edullinen ylläpitää. Kustannuksien suhde käyttöikään, tehokkuuteen, houkuttelevuuteen ja ylläpitoon ovat eri joukkoliikennemuodoista paras. 2. Raitioverkostolla päästäisiin jo nykyisellään keskelle erittäin suuria ja yhä kasvavia matkustusmassojen alueita (Vuores-Hervanta-Hallila-Turtola/Muotiala-Kaleva-Tammela-Keskusta- Amuri-Pispala-Hyhky-Niemenranta-Li - elahti-Lentävänniemi). Näin ei valitettavasti ole nykyisten RHK:n raiteiden kohdalla (ajattelemattoman kaavoituksen johdosta). 3. Ratikka ei ole riippuvainen VR:sta, Ratahallintokeskuksesta ja monesta eri kunnasta, kuten lähijuna. 4. Pormestariohjelmassa on periaatepäätös ratikasta nyt viimein tehty. Tämä tarkoittaa sitä, että asiassa on viimein vahvaa omaa näyttöä ja pohjaa esittää hallituksen suuntaan. Aikaisemmin oli vain epäröiviä visioita, joilla ei tukieuroja tule. Mm. Espoon metro ja Vantaan kaupunkirata ovat jo valtion tuen taakseen saaneet - Tampereella (ja Turussa) tilanne täytyy olla sama. Valtio on viime vuosien puheissaan ollut myös hyvin raideliikennepainotteinen – tämä tulee näkymään ja silloin on asialla oltava ajoissa. 5. Taantuman aikana suurien yhteiskunnallisten rakennushankkeiden kustannukset ovat edullisia. Lisäksi niil Sivu 79 / 379 - raideliikenteen kehittäminen nyt, eikä vasta 2025 (tärkeys: 87%, hajonta: 16, arvioinnit: 33) -toimiva, nopea raideliikenne keskustaan/keskustasta -jos toteutus maanpäällinen raideliikenne, niin autot ja
  • 80. bussit pois kaduilta, kadut vain kevyelle liikenteelle ja raideliikenteelle -jos toteutus maan alla, niin maanalainen osuus särkänniemestä aina kalevaan. yhteys pysäkeiltä suoraan liikekeskuksiin ja suuriin kohteisiin -runkolinja Hervanta-keskusta-Tesoma/Lentävänniemi -raidelinjasto mahdollistaa auto ja bussiliikenteen vähentämisen ydinkeskustassa (enemmän tilaa Ihmisille, vähemmän autoille) - Lähijunaliikenne-raiteet käyttöön ja huomioidaan kaavoit (tärkeys: 87%, hajonta: 14, arvioinnit: 25) Hyödynnetään ja laitetaan kaavoituksen painopisteeksi lähijunaliikenteen kehittäminen valmiille raiteille tai rakentamalla esim Pirkkalan lentokentän suuntaan raide. Keskitetään esim. asuntotuotantoa jatkossa asemien lähelle. Luovutaan Nurmi-Sorilan rakentamisesta tässä vaiheessa ja suunnitellaan ehjää kaupunkirakennetta jossa hyädynnetään rataverkkoa ja täydennysrakentamista. - Luonto ja rakennukset (tärkeys: 86%, hajonta: 14, arvioinnit: 13) Säilyttämällä ja suojelemalla mahdollisimman paljon viheralueita ja puustoa jälkipolville. Myös vanhojen historiallisten rakennusten entisöiminen ja säilyttäminen on tärkeää, Tampereella on niin paljon purettu vanhoja kortteleita ja taloja verrattuina muihin vastaaviin kaupunkeihin. Meilläkin pitäisi olla "Vanha kaupunki". - kävelyalueiden laajentaminen ydinkeskustassa (tärkeys: 86%, hajonta: 12, arvioinnit: 28) -liikkuminen ydinkeskustassa tehtävä suosimaan kevyttä liikennettä -autolla EI tarvitse päästä liiketilan eteen vaan keskustasta tulee kaiken kaikkiaan alue jossa tekee mieli liikkua jalan - Joukkoliikenteen suunnittelu jo kaavoitusvaiheessa (tärkeys: 86%, hajonta: 13, arvioinnit: 17) Joukkoliikenteen järjestämismahdollisuudet rajataan pitkälti jo kaavoitusvaiheessa, joten ne on silloin myös suunniteltava, jotta saadaan aikaiseksi järkevät reitit ja riittävän tiheät vuorovälit. - Jätteiden keräys ja kierrätys (tärkeys: 86%, hajonta: 12, arvioinnit: 30) Riittävästi riitävän suuria, riittävän tiheästi tyjennettäviä roskiksia puistoihin ja katujen varsille. Jäteasemat avoinna myös iltaisin. Nythän jäteasemat ovat avoinna niin, että työssäkäyvä ei sinne ehdi kuin kesälomilllaan. Hyötyjätepisteet siisteiksi ja sellaisiksi, että kaikkiin pisteisiin voi jättää niin lasia, pienmetallia, kartonkia, paperia, paristoja. Näin ei tarvitsisi aina miettiä mitä jätettä minnekin saa jättää. Jos ihmisellä on nippu kartonkeja vietäväksi jätepisteeseen eikä pisteessä sitten olekaan kartonginkeräystä, niin kuinka moni lähtee kiikuttamaan kartonkejaan jonnekin muualle. Kyllähän ne kartongit dumpataan siihen oli keräystä tai ei. Ehkä jäteasemillle jättäminen tulisi olla maksutonta - tulisiko se loppupeleissä kuitenkin halvemmaski kuin siivota romuja lähimetsistä? - Rannat käyttöön ja reitit sujuviksi (tärkeys: 86%, hajonta: 14, arvioinnit: 11) Rantojen kevyenliikenteen reitistön täydentäminen yhtenäiseksi: Nässyllä Lentävänniemestä Lapinniemeen ja Pyhäjärvellä Villilästä Pyynikin kautta Härmälään sekä näiden välillä Tammerkosken varrelle koko matkaltaan (Finlaysonin/Tampellan alueelle puuttuvat osuudet vedenpinnan ylle rakennusten seinustoille) Tohlopin ja Kaukajärven jo kaavoitettujen rantareittiosuuksien toteuttaminen siten, että järvet mahdollista kiertää rannan tuntumassa eikä autoliikenteen seassa. - Keskustaan elävää taidetta ! (tärkeys: 86%, hajonta: 14, arvioinnit: 10) Lisää tapahtumia koko vuoden ajalle. Synkille syksyille ja keväille tapahtumia. - Keskusta jalankulkijoille ja pyöräilijöille (tärkeys: 86%, hajonta: 17, arvioinnit: 19) Keskustan elävöittäminen edellyttää parkkipaikkoja ja -taloja kaupungin laitamille. Tällä hetkellä keskustaa hallitsevat henkilöautot. Jalankulkija joutuu joissakin valo-ohjatuissa risteyksissä jopa kulkemaan puolijuoksua ehtiäkseen yli, sillä autoilijat eivät odota, jalankulkija kyllä. - Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kehittäminen (tärkeys: 86%, hajonta: 15, arvioinnit: 25) Kaupunkikuva, viihtyvyys ja asuinmukavuus paranee joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä kehittämällä ja yksityisautoilua rajoittamalla. Puistot ovat parempia kuin parkkihallit! Lisää näkemystä, paneutumista ja tietysti investointeja julkisen liikenteen ja kevyen liikenteen verkoston kehittämiseen tarvitaan. Hämeenkatu kävelykatuna olisi loistava pitkän tähtäimen tavoite. Työsuhdepolkupyörät kaikille kaupungin työntekijöille hyvänä esimerkkinä muille! Sivu - Yleisiä vessoja ja bajamajoja puistoihin ja uimarannoille (tärkeys: 86%, hajonta: 8, arvioinnit: 4) 80 / 379 Yleisen siisteyden ja viihtyvyyden nimissä vaaditaan vessoja ja niiden valvontaa puistoihin. Varsinkin
  • 81. festivaalien yms. yhteydessä olisivat erittäin tarpeellisia. Uimarannoillakin tulisi ehdottomasti olla wc- mahdollisuudet. - Luodan kevyen liikenteen keskusta (tärkeys: 86%, hajonta: 17, arvioinnit: 9) Parantamalla pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden edellytyksiä keskustassa liikkumiseen luodaan ruuhkattomampi, saasteettomampi ja elävämpi keskusta, jossa ihmiset viihtyvät. Hämeenkadusta tulisi tehdä joukkoliikennekatu, ja sen sivukaduista kävely- ja pyöräilykatuja. - Hämeenkatu joukkoliikenteelle ja kevyelle liikenteelle (tärkeys: 86%, hajonta: 19, arvioinnit: 20) Hämeenkadulla tulisi sallia vain joukkoliikenne, huoltoajo sekä kevyt liikenne. - Hämeenkadusta viihtyisä ja kaunis (tärkeys: 86%, hajonta: 14, arvioinnit: 23) Jätetään Hämeenkadulle vain yhdet autokaistat molempiin suuntiin, joita käyttäisivät bussit (ja taksit?). Eli yksityisautot ja niistä aiheutuvat ruuhkat, turhat saasteet ja melu pois. Niin saataisiin leveämpi tila pyöräilijöille ja kävelijöille. Mm. katuterassit, -kahvilat ja jätskikioskit voisivat levittäytyä paremmin nykyisille jalkakäytäville. Asiakkaatkin viihtyisivät näillä paremmin kun melun taso olisi alhaisempi yksityisautojen puuttuessa. Viihtyvyyttä voitaisiin lisätä mös uusilla istutuksilla. Kaupunki voisi vuokrata polkupyriä tai vaikka potkulautoja turisteille. Tämä olisi uusi hieno eurooppalainen Tampere! - Kevyen ja julkisen liikenteen renessanssi (tärkeys: 86%, hajonta: 15, arvioinnit: 25) Tulevaisuuden Tampereen vetonaula on elinvoimainen ja ihmiskasvoinen keskusta-alue. Keskustaan on helppo tulla esimerkiksi kävellen tai pyörällä ja kauempaa huokean ja toimivan julkisen liikenteen kyyditsemänä. Henkilöautot ohjataan pääosin kehäteiden kautta keskustan ohi, jotta keskustassa olisi mahdolisimman paljon tilaa ihmisille ja ajanvietolle. Henkiläautoilun vähentyessä myös Hämeenpuiston reunoilta sen arvo kuntalaisten ja vierailijoiden vapaa-ajan keitaana voidaan ottaa käyttöön. Nythän tämä Tampereen parhaisiin kuuluva miljöö mm. kirkkoineen ja pääkirjastoineen palvelee lähinnä läpi- ja kauttakulkuliikennettä. Kärjistäen, ihmiset kuluttavat palveluja ja tavaroita, autot kuluttavat tilaa ja bensaa. Keskustan kaupat sekä ravintolat ja muut ajanviettopaikat kukoistavat, koska tila on annettu takaisin ihmisten käyttöön. Kesällä vihreät ja talvella tyylillä valaistut puistot ja viheralueet keskustassa ja sen välittömässä läheisyydessä ovat kaupunkilaisten henkireikä. Yhteiset kaupunkitilat ja ajanvietemahdollisuudet lisäävät yhteenkuuluvuuden ja yhteisöllisyyden tunnetta. Tämä johtaa sosiaalisen pääoman kasaantumiseen, joka näkyy esim. taloudellisen toiminnan viriiliytenä ja aktiivisempana kansalaisuutena. - Tampere kestävän kehityksen kärkikaupungiksi teoissakin (tärkeys: 86%, hajonta: 16, arvioinnit: 20) Kestävä kehitys ei saa olla pelkkää sanahelinää, joka otetaan mukaan strategioihin ja muihin suunnitelmiin, mutta joka unohdetaan käytännössä erilaisia hankkeita toteutettaessa. Ekologinen, sosiaalinen, taloudellinen ja kulttuurinen kestävyys ovat kaikki laajoja käsitteitä, joita pitää osata viedä käytäntöön rinnakkain. Sekä päättäjien että virkamiesten pitää ymmärtää, mitä niillä tarkoitetaan. Myös Tampereen kaupungin hyväksymät Aalborgin sitoumukset sitovat ja ohjeistavat kaupungin toimintaa, niitäkään ei saa unohtaa. Biologina olen huolissani erityisesti ekologisen kestävyyden saavuttamisesta: esimerkiksi tamperelainen kaavoitus näyttää kerta toisensa jälkeen unohtavan luonto- ja ympäristöarvojen ainutkertaisuuden. Niitä ei saada takaisin, jos ne kerran tuhotaan. Taloudellinen kestävyys tulee laman myötä nousemaan entistäkin merkittävämmäksi näkökulmaksi, mutta osataanko tilaaja-tuottaja-mallissa arvioida päätösten kestävyyttä (esim. lähikoulujen lakkautukset) riittävän pitkällä tähtäimellä? Myös kulttuurisia ja sosiaalisia arvoja tulee kunnioittaa kaikessa toiminnassa - tai edes selvittää. Esim. kaavoittajia tuntuu valitettavasti usein kiinnostavan vain taloudellisten etujen maksimointi, ja se panostaa kaupallisiin- ja liikenteellisiin selvityksiin ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin ja luonnon arvot unohtaen. - Keskustan tulee olla aktiivinen, viihtyisä ja vetovoimainen (tärkeys: 86%, hajonta: 11, arvioinnit: 10) Kaupungin asukkaat, vierailijat ja potentiaaliset asukkaat arvioivat kaupunkeja yleensä sen mukaan, miten kiva keskusta kaupungissa on. Sen vuoksi Tampereen keskustaa pitää kehittää niin, että sinne on kiva mennä shoppailemaan, nauttimaan kulttuurista ja tekemään töitä työpaikoille, joita toivottavasti on runsaasti keskustassa tai sen lähellä. - Kauniita viheralueita, järvien rannat virkistykseen (tärkeys: 86%, hajonta: 12, arvioinnit: 18) 2020 Tampere pitää edelleen huolta kauniista puistoistaan ja "rakentaa" Näsijärven ja Pyhäjärven rantoja Sivu yleiseen virkistyskäyttöön. Rantoja pitkin pääsee kävellen ja pyörällä. 81 / 379
  • 82. - Luonto on kaupungissakin lähellä (tärkeys: 85%, hajonta: 13, arvioinnit: 15) Tampereella pidetään huolta siitä, että meillä on edelleen kaupunkipuistoja, virkistysalueita ja lähimetsiä. Myös kaupungissa (keskustan ulkopuolella siis, esim. Hervanta) on mahdollisimman luonnontilaisia metsiä. - Keskustan puistomaisuutta kehitetään (tärkeys: 85%, hajonta: 8, arvioinnit: 15) Lisää viheralueita - Hämeenkadun liikenne kuriin (tärkeys: 85%, hajonta: 18, arvioinnit: 32) Hämeenkatu joukkoliikenteelle ja kevyelle liikenteelle. Tällöin terassit houkuttelevat enemmän ja ilmansaasteet vähenee. "Suurkaupungissa" ei joka paikkaan kuulu henkilöautolla päästä - Raiteta pitkin torille, puistoon ja ihmisten pariin (tärkeys: 85%, hajonta: 17, arvioinnit: 26) Tamperetta pitää kehittää kokonaisena kaupunkirakenteena, eli keskustan elävöittämisen pitää tarkoittaa muuta kun sitä, että kilpailaan kehäteiden kanssa kauppakeskusten vetävyydestä ja parkkipaikoista. Keskusta on keskusta, ja sen pitää olla koko kaupunkin keskusta. Tähän liittyen, raideliikenne, raideliikenne, raideliikenne. Se on ainoa oikea tulevaisuuden vaihtoehto. Keskustan luonnollisin kehityssuunta on se, että sinne saadaan lisää asukkaita. Paitsi uusien alueiden käyttöönotto (Tampella, Ratina yms.) pitää jo olemassaolevaa kaupunkia kehittää enemmän kaupunkimaisempaan suuntaan. Tampere on täynnä täydentämättömiä kortteleitä, vajaita kohtia 60-luvun blokkitalojen seurauksena. Sisäpihat on saatava korttelin asukkaiden käyttöön, eikä autojen. Tampereen keskustan siäpihoilla on paljon tilaa kaupunkirivitaloille, kaupunkiomakotitaloille ja uusille kerrostaloille. Katsokaa ilmakuvia! Kun keskustassa on ihmisiä tarpeeksi, on pienillekin putiikeille ja palveluille sitä luonnollista kuluttajakuntaa. Hämeenpuisto pitää löytää uudelleen - sen molempiin päihin on saatava vetävä akseli, ja olemassaolevia kiintopisteitä (TTT, kirjaston kohta) kehitetään ravintolatoiminnalla yms. Torit voitaisiin päivittää. Maailma muuttuu. Purkamiseen on puututtava äärimmäisen kriittisesti. Vanhat rakennukset ovat sitä historiaa, jota ei saada takaisin kun ne puretaan. Jokaisella uudella alueella oleva vanha, pienikin - Keskusta kevyelle liikenteelle (tärkeys: 85%, hajonta: 16, arvioinnit: 16) Kuinka paljon helpompaa jo nyt on mennä keskustaan bussilla tai pyörällä kuin omalla autolla. Hämeenkadulla pyöräily talvisaikaan pelottaa. Olisipa hienoa, jos koko keskusta olisi kevyen liikenteen aluetta, ja autoille parkit sivumpana, josta sitten ratikalla pyrähtäisi helposti keskustaan! - Joukkoliikenteen ja kävelykatukeskustan kehittäminen (tärkeys: 85%, hajonta: 15, arvioinnit: 18) Jokin raideliikennevaihtoehto bussien lisäksi käyttöön. Kapasiteetin lisääntymisen lisäksi jokin persoonallinen raideliikenteen vaihtoehto (pikaratikka, raitiovaunut jne.) tuo kaupunkikuvaan urbaania ilmettä. Erottaudutaan Turusta, jossa ei ole kuin busseja :) - Tilaa ihmisille (tärkeys: 85%, hajonta: 16, arvioinnit: 19) Tampereen kaupunkisuunnittelua on hallinnut autoilun mahdollistaminen. Soisin Tampereen olevan ihmisystävällinen kaupunki, jossa kävelijät ja pyöräilijät olisi otettu kunnolla huomioon. Liikkumiseen jalkojaan käyttävät tekevät palveluksen kaikille torjumalla ilmastonmuutosta, eikä näille ihmisille suoda yhtään helpotusta tähän. Myös talvipyöräilyn pitäisi onnistua Hämeenkadulla. Tämä ei tietenkään tarkoita, että liikuntavammaisten tulisi kärsiä - aivan liian usein kuitenkin täysin liikuntakykyiset puolustelevat omaa autoiluaan sillä, että autoilu tulee mahdollistaa liikuntavammaisille. - Pyörätiet: Pikaratikka: Keskustan/matkailu: (tärkeys: 85%, hajonta: 19, arvioinnit: 24) Pyörätiet: Tampereesta pitää tehdä entistä vetovoimaisempi kaupunki. Omien asukkaiden liikkumisen edistämisen lisäksi myös kaupungissa vierailevat turistit arvostavat varmasti joustavaa liikennöintiä paitsi yksityisautoilla ja julkisilla kulkuneuvoilla, myös polkupyörillä. Viitaten lähes saman kokoiseen kaupunkiin, Salzburgiin, jossa on jopa 180 km pyöräteitä, Tampereella pitäisi tehdä pyörillä liikennöinti joustavaksi ja helpoksi. Se ei vaadi välttämättä suuria muutoksia ja investointeja, vaan selväsi eroteltuja ja toimivia pyöräkaistoja olemassa oleville jalankulkuväylille. Lisäksi pyöräparkit ja pyörävuokraus näkyvälle paikalle. Pikaratikka: Jollain tavalla julkiset kulkumahdollisuudet keskustassa ja yhteydet lähikuntiin ja eri kaupunginosiin joustaviksi ja nopeiksi. Esim. Ylöjärven ja Tampereen välinen liikennöinti julkisilla kulkuvälineillä on hankalaa. Pikaratikka-tyyppinen systeemi pitää saada toimimaan, jotta pienennetään Sivu päästöjä sekä liikenneruuhkia ja helpotetaan ihmisten kulkemista ja työn tekoa. Keskustan elävyys: 82 / 379 Kaupungin keskusta pitäisi saada entistä viihtyisämmäksi ja kauniimmaksi. Paljon elämää, toreja, myymälöitä, kulttuuria ja vapaa-ajan viettomahdollisuuksia aivan kaupungin keskustaan. Matkailun kehittämiseen olisi
  • 83. satsattava. Yhteistyössä matkailun ja sen markkinoinnin toimijoiden kanssa olisi tehtävä yksityiskohtainen ja kattava tavoitteellinen suunnitelma ja toteutus Tamper - Hämeenpuisto houkuttelvammaksi (tärkeys: 85%, hajonta: 10, arvioinnit: 24) Puisto on kaunis, mutta tuntuu, että se jää paitsioon, kun tapahtumia tai palveluita ei puiston käyttjille paljonkaan ole. Muutama kunnon puistokahvila tekisi hyvää. - Tampere raiteille (tärkeys: 85%, hajonta: 16, arvioinnit: 31) Pikaraitiotie on saatava mahdollisimman pian ja sitä on laajennettava tulevaisuudessa. Myös rataverkkoa tulee hyödyntää paremmin henkilöliikenteessä ja ottaa huomioon kaupunkisuunnittelussa. - Kevyt liikenne mahdollistettava keskustassa (tärkeys: 85%, hajonta: 14, arvioinnit: 30) Tampereen keskustasta pitäisi pyrkiä tekemään mahdollisimman hyvä paikka liikkua ilman autoa. Sen vuoksi varsinkin pyöräteitä olisi hyvä lisätä Hämeenkadulle ja Itsenäisyydenkadulle. - Elävä keskusta. (tärkeys: 85%, hajonta: 13, arvioinnit: 28) Keskustorin alue ykstityisautottomaksi tai ainakin ruuhka verolliseksi, vain bussiliikenne sallittaisiin. Täten keskustorin alue olisi enemmän jalan kulkeville ja tori aluehan on laaja joten siitä varmasti hyvällä suunnittelulla voitaisiin tehdä miellyttävä/hyvännäköinen paikka josta turistitkin kertoisivat vielä kotonaan kuinka mahtava paikka Tampereen ydinkeskusta on. - Tampereen ydinalueen katu- ja jalkakäytävät "Euro"-kuntoo (tärkeys: 85%, hajonta: 16, arvioinnit: 15) Tampereen keskustan nykyinen infrastruktuuri liikennejärjestelyjen osalta on eri käyttäjätahojen kannalta absurdi. On suunniteltava ja toteutettava luova ratkaisu siten, että moottoriajoneuvoliikenteelle, pyöräilijöille ja jalankulkijoille on todelliset kulkutiet. Ei lapsellisia "liitumerkintöjä" vaan asiat kuntoon aikuisten oikeasti. On mietittävä kokonaisratkaisu, millä esim. Hämeenkadun kokonaisleveys jalkakäytävineen saadaan optimaaliseen käyttöön ( jalankulkijoiden osuus, puusto, autot ). Erinäiset turhat esteet pois ja suunnittelijoiden hihat heilumaan. Pyöräily nykyisellä tavalla ei voi olla mikään ratkaisu. Jalankulkijoille on tehtävä matalalla erotta- jalla pyöräilijöistä erottuva kaista kulkea. Pyöräilijät voidaan erottaa moottoriajoneuvoliikenteestä muuttamalla puiden " asemointi " siten, että ne erottavat m-liikenteen ja pyöräilijät toisistaan. Suunnittelu on ongelmallinen, mutta ei luovasta Tampereesta puhuttaessa mahdoton. Tietyt Hämeenkadun poikittaiskadut ( kuten Tuomiokirkonkatu ) tulee samalla saattaa Stockmannin kulman ohelle laajemminkin ( aiempien suunnitelmien mukaisesti ) kävelykaduksi aina Suvantokatuun saakka. Sitä ei saa enää yksittäinen ravintoloitsija estää.Päinvastoin. Järjestely saattaisi olla hänenkin pihvipaikkansa edun mukaista. Kolmanneksi. Naistenlahden voimala tulee ajaa alas seuraavien kymmenen vuoden aikana ja rakentaa ( lienee suunnitelmissa ) nykyajan tiukoin ympäristövaatim - Tampere ekologisesti kestävimmäksi kaupungiksi (tärkeys: 85%, hajonta: 12, arvioinnit: 14) Tampere on kaupunki, joka toimii kaikilla tasoilla - oli kysmys sitten yksilö- tai yhteisötasosta - ympäristömyötäisesti ja integroi ekologisen kestävyyden tavoittelun olennaiseksi osaksi yritysten ja organisaatioiden toimintaa. Pelkkä puhe ympäristöystävällisestä kuluttamisesta, tuotannosta, yhteiskuntarakenteesta ja elämisestä on muuttunut puheesta teoiksi ja elämäntavaksi jo aika päiviä sitten. - Asuminen (tärkeys: 85%, hajonta: 13, arvioinnit: 16) Jos Tampere kykenee tarjoamaan muuta maata paremman asumisstandardin tämä on ylivoimainen viihtyvyystekijä. Järvimaiseman edut esiin suunnittelussa ja rakentamiseen uusi arkkitehtooninen ajattel. Pois laatikkoajattelusta, kaavoituksen tulee tukea monimuotoisuutta. Kaiken ei tarvitse olla samasta muotista. - Ympäristö (tärkeys: 85%, hajonta: 17, arvioinnit: 22) Tampereella on kaikki edellytykset parhaaseen ympäristöön, joka on puhdas, kaunis, viihtyisä ja lähellä kaupunkilaista. Ei pilata liikkumismahdollisuuksia ja puistoympäristöä megalomaanisilla hallihankkeilla, vaan jätetään kaupunkiin vihreää. Joukkoliikenteen toimivuus vähentää melu- ja muuta saastetta keskustasta. - Keskusta on ihmisille, ei autoille (tärkeys: 85%, hajonta: 17, arvioinnit: 27) Keskusta on autoton. Vain bussit, taksit, invalidien autot sekä tavarantoimittajat saavat ajaa. Joukkoliikenne Sivu on ilmaista. Puistoja joissa aktiviteettjä lapsille ja aikuisille, katukahviloita, terasseja, katumusiikkia, teatteriesityksiä. Puita ja kukkaistutuksia. Toimivia roskakoreja tarpeeksi. Roskaamiseta ja kaduille 83 / 379 räkimisestä kunnon sakko, alaikäiset syljeskelijät ämpärin ja harjan kanssa pesemään omansa ja muidenkin
  • 84. sotkut. Jalkakäytävien ja katujen väliset kynnykset poistettu tai luiskattu. Pyörille omat kaistat keskustaan. Muuallekin kaupunkiin kunnollisia ja hyvinhoidettuja pyöräteitä lisää. Lisää puhtaanapitoa ja maisemanhoitoa. Risukot roskat, vanhat autonjämät ym pois pihoilta ja parkkipaikoilta. Roskaamisesta kunnon sakko tai värikäs liivi päälle ja siivoomaan yleisiä paikkoja. Esim omakotitalojen omistajien pidettävä pihansa siistinä, ei enää rakennusjätekasoja, autonromuja, jääkaappeja, pesukoneita, autonrenkaita. Mallia haetaan Ruotsista missä ON siistiä. - Panostetaan asuinympäristöjen viihtyisyyteen (tärkeys: 85%, hajonta: 9, arvioinnit: 10) Harmaa kaupunkikuva kaipaa väriä ja puistoja. Kukaan ei halua kodissa, jonka ikkunasta näkyy harmaata betoniseinää. Kaupungissa pitäisi olla enemmän värikkäitä taloja, puita ja kukkia sekä katutaidetta. Kaupunkilaisilla pitäisi olla myös paremmat mahdollisuudet vaikuttaa oman asuinympäristön viihtyisyyteen. - Tampere maan parhaaksi pyöräilykaupungiksi (tärkeys: 84%, hajonta: 16, arvioinnit: 22) Oulussa pyöräilyn osuus henkilöliikenteen matkoista on n. 20%, Tampereen n. 7%. Oulu ei johtavasta asemastaan voi kiittää ainakaan ilmastoa, vaan siellä on määrätietoisesti asiaan panostettu. Tampereen pitää ottaa tavoitteeksi voittaa Oulu. Tähän tarvitaan useita asioita, erityisesti: - pyöräteitten lisääminen ja reittien parantaminen - talvipyöräilyn edistäminen siten, että aurausjärjestyksessä suositaan pyöräreittejä - kaavoitettava uudet alueet niin, että pyöräillen pärjää ja lisäksi pyöräily on mukavaa - hyviä, luotettavia pyörätelineitä lisättävä keskustaan ja muihin tärkeisiin paikkoihin - työmatkapyöräilyn suosiminen Ouluun voisi myös tehdä opintomatkan - millä keinoin siellä on onnistuttu noin hyvin? - Joustava ja avoin Tampere (tärkeys: 84%, hajonta: 18, arvioinnit: 7) Terveyden- ja sosiaalialan rajapintoja tulisi liudentaa ja päätöksenteosta tehdä nopeasti reagoiva. Yhteistyötä julkisen ja kolmannen sektorin kanssa tulisi tiivistää ja saattaa aidolle keskustelu tasolle. Kaupunkisuunnittelussa tulisi huomioida tamperelainen tehdas ja puistomiljöö ja profiloitua enemmän kaikille sopivalle esteettömälle ympäristölle. Oppilaitosten yhteistyötä tulisi entisestään tiivistää ja yhteityö aidosti työelämän kanssa tulisi toteuttaa. Pitäisi asettaa tavoite kaikkien tamperelaisten hyvinvoinnin parantamiseksi ja uudistaa palvelurakenteita rohkeasti. - Toimiva kaupunki julkisen ja kevyen liikenteen avulla (tärkeys: 84%, hajonta: 19, arvioinnit: 31) Kaupunkielämän koko toiminnan sydän on liikenne. Tampereen kaupungin rungoksi kannattaakin siksi luoda julkisen ja kevyen liikenteen verkosto, jossa ihmiset viihtyvät, ja jonne ihmiset haluavat tulla. Matkalla voi viihtyä jos liikkuminen on mukavaa ja helppoa. Pikartikan ja bussien pysäkit luodaan viihtymiskeitaiksi tasokkaalla arkkitehtuuri- ja vihersuunnittelulla. Myös elintarvikekauppojen tulee kuulua tähän verkostoon, ja kaupungin kaavoitustoiminnan tuleekin panostaa jatkossa päivittäispalveluiden hyvään tavoitettavuuteen keskustoissa ja asuinalueilla, missä ihmiset liikkuvat, eikä teiden risteyksissä, minne pääsee vain omalla autolla. Yksityisautoja varten tarvittavat kadut ja paikoitusalueet hajottavat kaupungin pieniin osiin, joissa ihmisten (myös meidän autoilijoiden) täytyy pyrkiä paikasta toiseen, liikkuminen on epämiellyttävää väistelyä ja kiertelyä. Suuri autojen määrä tekee ympäristöstä epämiellyttävän sekä hankaloittamalla liikkumista että tuomalla kaupunkitilaan melua, saasteita ja turvattomuuden tuntua. Pienhiukkaset on myös todettu yhdeksi Euroopan pahimmista terveysongelmista ja ne vaikuttavat myös Tampereella. - säilyttämällä kaupunkivihreää (tärkeys: 84%, hajonta: 11, arvioinnit: 16) Viheralueet ja puistot esimerkiksi Pyynikillä, Kaupissa, vanhan kirjastotalon ympärillä, Koskipuistossa, Sorsapuistossa ja Kalevan kirkon ympärillä säilytetään. Viheralueet tekevät kaupungista viihtyisän ja houkuttelevan. - Kevyen liikenteen väylät tyylikkäästi (tärkeys: 84%, hajonta: 17, arvioinnit: 11) Kevyt liikenne (kävelijät, pyörät) voisi kulkea ympäri vuoden (!!!) omia reittejään. Ei ole tarpeen kävelyttää tai ajattaa ihmisiä ruuhkaisilla ja pakokaasuja täynnä olevilla katuosuuksilla (esim. Itsenäisyydenkatu). Pyörätiet voisivat kulkea puistoissa ja niiden reuna-alueilla. Puistoteitä voisi muutenkin ohjailla järkevämmin. Miksi kiertää ympyrää? Suurin osa ihmisistä kuitenkin mieluiten menisi suorinta reittiä ja usein kulmasta kulmaan. Linnut vain katselevat kaarevia puistoteitä. - Kevyt liikenne kuntoon (tärkeys: 84%, hajonta: 14, arvioinnit: 27) Ympäristön kannalta pyöräily ja kävely ovat säästäviä tapoja liikkua paikasta toiseen. Näitä tulisi kaikissa Sivu mahdollisissa tilanteissa suosia, ei vain rakentamalla reittejä, vaan myös kannustamalla ja opastamalla. 84 / 379 Kaavoitusasioissa pitäisi ottaa huomioon, että kaikilla asuinalueilla olisi oma, vaikkapa pienikin kauppa, jotta sitä maitotölkkiä ei tarvitse lähteä hakemaan autolla marketista.
  • 85. - Kunnolliset ja toimivat pyöräreitit Tampereen keskustaan! (tärkeys: 84%, hajonta: 16, arvioinnit: 22) Tampereella todella negatiivinen suhtautuminen pyöräilijöihin niin jalankulkijoiden kuin päättäjienkin osalta. Kyseessä on kuitenkin ekologinen ja nopea kulkuväline, jolla kulkee keskustassa linja-autoakin nopeammin. Samalla tulee myös päivittäinen hyötyliikunta-annos. Hämeenkadulla vaikea pyöräillä liikenteessä johtuen siitä etteivät suomalaiset autoilijat osaa ottaa pyöräilijöitä huomioon. Myöskään koko matkalla sijoitsevat bussipysäkit eivät helpota tilannetta. - keskustan pyöräily (tärkeys: 84%, hajonta: 19, arvioinnit: 19) Keskustassa on tehty pyöräily lähes mahdottomaksi talviaikaan. Yhdistettyjen pyörä- ja jalkakäytävien muuttaminen pelkästään jalkakäytäviksi talven ajan on vain rahasta kiinni, ei turvallisuudesta. Esim. Itsenäisyydenkadulla saa tällä hetkellä pyöräillä kaikkein kapeimmassa kohdassa, joka on ainoa kortteli, jossa ei ole kiinteistöä, jolle kadun hoidon voisi siirtää. Keskustan ja Kalevan alueen pyörätiet on pidettävä auki talvellakin, sillä pyörä on näillä alueilla asuville nopein ja edullisin liikkumiskeino ja alueen talveksi suljetuista väylistä suurin osa on riittävän leveitä talvipyöräilyyn, joten niiden aukipitäminen lisää turvallisuutta. - Tammerkosken miljööt (tärkeys: 84%, hajonta: 13, arvioinnit: 22) Tammerkosken ranta-alueet ja tehdasmijööt ovat säilyneet. Sieltä löytyy elämää ja ihmisiä, kulttuuria ja työpajoja, toimintatiloja. - Joukkoliikenneyhteydet, vihreää, kaupunkitapahtumia (tärkeys: 84%, hajonta: 11, arvioinnit: 23) Tampereen keskustan tulisi olla turvallinen ja terveellinen ja viihtyisä. Yksityisautoilu pitäisi olla ydinkeskustan osalta kokonaan kielletty (kun ei ole edes parkkipaikkoja), joukkoliikenne pitäisi saada vielä tehokkaammaksi ja entistä edullisemmaksi. Ydinkeskustassa pitäisi olla enemmän kävelykatuja, enemmän puistoa, nurmikkoa ja puustoa ja pensaita, levähdyspaikkoja ja katukahviloita ja iltaisinkin tapahtumia. Valoilla, suihkulähteillä ja julkisilla teoksilla luotaisiin lisää tunnelmaa. Keskieurooppalainen meininki koko ydinkeskustaan. Oulun Rotuaarikin on kesällä viihtyisämpi. - Tammerkosken rannat, tehdasmiljööt (tärkeys: 84%, hajonta: 16, arvioinnit: 22) Tammerkosken rannat ja vanhat tehdasmiljööt ovat säilyneet. Siellä on elämää ja ihmisiä, toimintaa ja työpaikkoja, kulttuuria ja tekemistä. Hämeensillan eteläpuolen itärannalla tai Verkarannassa on tyyliin sopiva kesäterassi. Kaupunki on edelleen kehittänyt ja vaalinut imagoaan vanahana teollituus ja työläiskaupunkina. - joustava joukkoliikenne kehittyvässä kasvukeskuksessa (tärkeys: 84%, hajonta: 16, arvioinnit: 24) Tampere kehittyy Pirkanmaan kasvukeskuksena kaikenikäisille. Tampere satsaa koulutukseen ja nuorisoon. Kasvukeskuksen elävyyden ja toimivuuden liikenteellisenä runkona toimii ympäristöystävällinen, edullinen ja kaikenikäisiä palveleva joukkoliikenne raiteilla. Pirkanmaalaisten kuntien ytimessä Tampere kiinnostaa ulkoa tulevia ja innostaa kaupungissa asuvia tunnuksinaan turvallinen asuinpaikka, huippukoulutus ja rakkaus ympäristöön. Lapsiperheille Tampere tarjoaa toimivat peruspalvelut ja korkeatasoisen peruskoulutuksen, lähellä sijaitsevat puhtaat leikki- uimis- ja metsäpaikat sekä turvallisen liikenteen. Opiskelijoille Tampere takaa kohtuuhintaisen asumisen ja huippukoulutuksen sekä mahdollisuuksia kesätöihin. Työssäläyvät tamperelaiset liikkuvat sujuvasti kunnasta kuntaan raideliikenteen uudella järjestelmällä ja asuvat palvelujen lähellä. Raideliikenne takaa myös ikääntyvän väestön turvallisen ja saumattoman liikennöinnin esimerkiksi lapsien luo naapurikuntaan. Tampereen puistot ovat mukavia levähdyspaikkoja kävelyretkillä. - Tammerkoskesta ja Hämeenpuistosta kävelykeitaita (tärkeys: 84%, hajonta: 15, arvioinnit: 31) Tammerkosken rannat pitää avata kävelijöille molemmin puolin, kuten keskustatyöryhmä esitti. Kosken valaisu tulee uusia korkeatasoiseksi. Myös Hämeenpuiston valaisu tulee uusia ja tehdä siitä taide-esplanadi valoineen, patsaineen ja ympäristötaideteoksineen. Sinne tulisi myös rakentaa perinteinen kappeli, jossa olisi korkeatasoinen ravintola-kahvila, kuten Espan kappeli on. - Ei hallia keskustaan (tärkeys: 84%, hajonta: 18, arvioinnit: 23) Keskustassa (mukaan lukien Sorsapuisto!!!) on muutenkin liian vähän tilaa autoille, kuinka tukkoon se tilaisuuksista menisikään? Ei ole Helsingissä tai Turussakaan hallit keskellä kaupunkia. Ja kun tilaakin tarvitaan. Sivu - Rannat virkistyskäytössä (tärkeys: 83%, hajonta: 12, arvioinnit: 31) 85 / 379 Lisää kevyen liikenteen reittejä ja retkipaikkoja , lisää vesitse tapahtuvaa joukkoliikennettä Tampereen
  • 86. upeiden järvien rannoille. Tammerkosken rannat ovat elävää ja suunniteltua kaupunkipuistoa reitteineen ja kahviloineen. - Jatketaan yritysten toimintaedellytysten kehittämistä edel (tärkeys: 83%, hajonta: 11, arvioinnit: 16) Yritysten ja sen myötä työpaikkojen kehittyminen ja hallittu kasvu on kaiken muun "elämän" edellytys. Myös kaavoitusta on kehitettävä, tulevaisuus ei sillä saralla ole mitenkään helppo. - Viihtyisä kotikaupunki (tärkeys: 83%, hajonta: 12, arvioinnit: 19) Tampereella on säilytettynä nykyisessä laajuudessaan Kaupin luonnonalue ja sitä arvostetaan tärkeänä tamperelaisten luonnontilaisena virkistysalueena. Keskustan olemassaolevista rakennetuista kauniista puistoista on pidetty hyvää huolta ja Pyynikki on säilytetty arvokkaana harjumaisemana. - Miellyttävä kävelykeskusta (tärkeys: 83%, hajonta: 14, arvioinnit: 26) Keskustaan tulee päästä kaikilla liikennevälineillä, mutta siellä tulee liikkua ensisijassa kävellen, pyörillä ja ratikalla. Ne ovat ympäristö- ja ihmisystävällisiä kulkutapoja, saasteettomia, meluttomia ja turvallisia. Nykyisen keskustakehän sisäpuolella tulee autojen läpiajoliikenne kieltää. Paikoitus mahdollisimman kattavasti maan alle. Kävelykatuja lisää, mm. Tuomiokirkonkatu, Otavalankatu, Kyttälänkatu, Kauppakatu. Hämeenkadulle pyöräkaista ja ratikka. Katettuja sisäpihoja ja kauppakäytäviä lisää. Hämeenkadusta kävely- ja joukkoliikennekatu, jonka pinnoite uusitaan korkeatasoiseksi kivilaataksi, jossa mukulakiviksi jätetään vain raiteiden sisäpuolet. - Tehdään keskustasta elävä ja elinvoimainen kaikille (tärkeys: 83%, hajonta: 14, arvioinnit: 12) Ei asuteta tamperelaisia enää metsiin ja pelloille vaan otetaan aktiiviseen käyttöön varsinainen kaupunki. Sieltä pois tehtaat, kolkoimmat virastot ja stadion ja tilalle nykyajan työpaikkoja ja asuntoja. Työ- ja koulumatkatkin lyhenevät ja saastuminen vähenee. Rakennetaan keskusta eurooppalaiseen tyyliin vanhaa korjaten ja kekseliäästi talviolosuhteet huomioon ottaen. Otetaan käyttöön katettuja jalkakäytäviä, sisätoreja ja luonnonterasseja. Luonto on antanut Tampereelle komean paikan - käytetään se hyväksi ja näytetään! - Kaupunkiympäristö (tärkeys: 83%, hajonta: 11, arvioinnit: 20) Siisti ja toimiva kaupunkiympäristö. Keskusta kokoontumispaikkana, muut alueet siistiä ja viihtyisää asumista varten. - Ihmisten kaupunki (tärkeys: 83%, hajonta: 13, arvioinnit: 22) Autottomuuden edistämistä esim. pikaratikan ja hyvän julkisen liikenteen avulla. Lapset, nuoret ja vanhukset etusijalla, kun hyvinvointipalveluja kehitetään. Satsataan koulutukseen ja päivähoitoon sekä terveydenhoitoon. Lapsiperheille erilaisia tukipalveluja lisää, neuvontapisteitä, tukipuhelimia, ammattihenkilökuntaa ym. Nuorten hyvinvointi ja harrastusmahdollisuudet tärkeiksi, myös vähävaraisten perheitten nuorille. Työttömille, etenkin pitkäaikaistyöttömille, erilaisia työ- ja harjoittelupaikkoja, koulutusta, kursseja jne. Ennen kaikkea työpaikkoja lisää! Vaikka sitten puistoyksikössä, esim. roskien ja töhrimisten siivoamista. Yhteisöllisyyttä lisää esim. vapaaehtoistyötä kehittämällä. Autot pois asuinalueilta, pienille lapsille liikkumatilaa ja leikkipaikkoja enemmän. - Elävä keskusta, rannat ihmisten käyttöön. (tärkeys: 83%, hajonta: 15, arvioinnit: 26) Kskustaan hyvät pysäköintitilat. Ei autoja saa häätää pois kekustasta. Keskustan liikkeiden pitää menestyä. Tammerkosken, Pyhäjärvenja Näsijärven rannat pitää olla hmisten virkistysalueita - puistoja - hyviä ruokaravintoloita / kahviloita rantojen tunumaan. (ei kerrostaloja) - Pyynikintorin parantaminen (tärkeys: 83%, hajonta: 15, arvioinnit: 25) Pyynikintorin alue on ruma. Siitä tulisi tehdä puistomaisempi ja mielestäni autojen parkkeeraus ei kuulu sille alueelle. - Toimivat pyöräilyreitit keskustaan (tärkeys: 83%, hajonta: 13, arvioinnit: 23) - Kehitetään keskustaa helpottamalla ihmisten pääsyä sinn (tärkeys: 83%, hajonta: 14, arvioinnit: 17) Parannetaan joukkoliikettä ja pyöräilymahdollisuuksia, jotta ihmiset voivat helposti käyttää keskustan Sivu palveluita, jolloin keskustaan myös saadaan entistä enemmän liikettä ja eloa. 86 / 379
  • 87. - Lisätään Tampereen keskustan viihtyisyyttä (tärkeys: 83%, hajonta: 9, arvioinnit: 14) Lisätään Tampereen viihtyisyyttä ohjaamalla henkilöautoliikenne keskustasta kehäteille ja lisätään ja levennetään kevyen liikenteen väyliä. - Vähennetään keskustan moottoriliikennettä. (tärkeys: 83%, hajonta: 21, arvioinnit: 20) Autot pitäisi jättää kauemmaksi keskustasta ja keskustassa tulisi voida kävellä paremmin. - Lähiasiat kunnossa ja vetovoimainen keskusta (tärkeys: 83%, hajonta: 14, arvioinnit: 20) Pidetään hyvä huoli lähipalveluista; koulu, päiväkoti, kauppa, kirjasto, puistot, kentät.. ja samalla luodaan vetovoimainen kaupunkikeskus, jossa on elämää ja kauppojen lisäksi viihtyisiä paikkoja olla ja tehdä jotakin. Maksutonta kultuuritarjontaa ja elämyksiä, mahdollisuuksia kohdata ja vain nauttia kauniista kaupungista ilman melua ja rumuutta. - Pyöräilyä ja julkista liikennettä. (tärkeys: 83%, hajonta: 22, arvioinnit: 24) Vuonna 2020 Tampereella liikutaan pyörillä, julkisilla kulkuvälineillä ja tietysti kävellen. Ihmiset ovat terveellisempiä iloisempia ja kokevat oman kotipaikkansa tutummaksi, koska pyöräillen kadut tulevat tutuiksi paljon paremmin kun auton ikkunasta. Pyörakaistoja on lisättävä paljon. - Tiivis kaupunkirakenne toimivin viheraluein (tärkeys: 83%, hajonta: 16, arvioinnit: 15) Tamperetta tulee jatkossa rakentaa siten, että kaupunki on kaupunkimainen ja tiivis. Näin kaupunki ei laajene yhä vain kauemmas luonnonmukaisille alueille vaan kaupunkia rakennetaan tiivistäen. Kaupunkia ei kuitenkaan tiivistetä ihmisten hyvinvoinnin kustannuksella. Kaupunkiin tulee jättää toimivat viheralueet, joihin kaupunkilaisten on helppo päästä virkistymään. - Tampereen keskustaan lisää kävelykatuja (tärkeys: 83%, hajonta: 18, arvioinnit: 20) Hämeenkadulla voisi toki vielä bussit ajaa, mutta sivukadut välillä Hämeenpuisto-rautatieasema voisi yleisen viihtyvyyden lisäämiseksi muutta tyystin kävelykaduiksi. Toimenpide vähentäisi keskustan saastuneisuutta ja helpottaisi jalankulkijoiden liikkumista ytimessä. Voi kuinka olisikaan mukavaa:) - Yksityisautoilun minimointi Hämeenkadulla (tärkeys: 83%, hajonta: 21, arvioinnit: 22) Hämeenkatu julkiselle liikenteelle, takseille, jalankulkijoille ja pyöräilijöille - Hämeenpuisto kunniaan (tärkeys: 83%, hajonta: 14, arvioinnit: 24) Olen ihmetellyt sitä, ettei Hämeenpuiston potentiaalisuutta esimerkiksi tapahtumien järjestämiseen ole hyödynnetty ollenkaan. Kaikki tapahtumat tuntuvat jäävän vain keskustorille ja upea puistoalue on jäänyt vain Esplanadi-terassin varaan. Ehdottaisin, että Hämeenpuistoa kehiteltäisiin hieman Lontoon Hyde Parkin tyyliseksi viihtyisäksi paikaksi, jossa ihmiset voisivat nauttia olostaan ja luonnon kauniista puistosta. - SIISTIMPI KAUPUNKIYMPÄRISTÖ (tärkeys: 82%, hajonta: 9, arvioinnit: 15) Singaporen esimerkkiä noudattaen suosittelisin selkeää sakotuskäytäntöä ympäristön roskaajille. Jos kaupungin yleisvaikutelma on epäsiisti, graffitit seinillä, virtsanhaju nurkissa ja seinustoilla, roskia ympäriinsä, on vaikeaa luoda uskottavaa ja vetovoimaista kaupunkikulttuuria. Myös kaupungin sisääntuloteillä olisi tärkeää huomioida yleinen siisteys: purettavat, huonokuntoiset rakennukset, hylätyt teollisuushallit ym. Näyttävä kyltitys, kukkaistutukset, kasvillisuus ja selkeät opasteet antavat kuvan huolehditusta, turvallisesta ja kiinnostavasta paikasta, jossa myös asukkaiden on hyvä asua.. - Lähipäiväkoti ja lähi koulu turvattava (tärkeys: 82%, hajonta: 17, arvioinnit: 15) Kaavoituksessa tulee huomioida mukana päiväkotien, koulujen ja iltapäivähoidon tarve. Sekä vammaisten että terveide lasten tulee saada fyysisesti kotinsa lähellä olevaa päiväkotia ja koulua. Tulee taata tarvittava henkilökuntamäärä, jotta pahimminkin vammaiset saavat osallistua täysipainoisesti toimintaan eikä odottaa vuoroaa puolikin tuntia eikä myöskään tarvisi käydä 10-15 km päässä päiväkodissa tai koulussa. Tällä turvataan vanhempien jaksaminen, mikä puolestan heijastuu lapsiin tasapainottavasti samoin vanhempien työyhteisöön. Koska tarve vaihtelee nopeastikkin, tulisi rakentaa hyviä siirrettäviä rakennuksia "viipaleita". - Paikka ihmisille ja kohtaamisille (tärkeys: 82%, hajonta: 12, arvioinnit: 16) Sivu Tampere on liikennekulttuuriltaan surullinen kaupunki ja Suomen häntäpäätä. Ulkopaikkakuntalaisen 87 / 379 ensimmäinen reaktio on usein suuri määrä autoilijoita kaupungin keskustassa ja heidän törttöilevän röyhkeän vaarallinen ajokulttuuri. Joka päivä saa lapsen kanssa tulla vihaiseksi autoilijoista. Tampere on myös
  • 88. kokonaisvaltaisesti hyvin autoilijoiden ehdoilla suunniteltu. Tähän tulisi puuttua kaikin tavoin ja asiaa edesauttavat esimerkiksi: kehittyvä joukkoliikenne joka sisältää sekä bussiliikenteen parantamisen että raideliikenteen kaupungin sisällä ja sen naapurikuntien välillä. Se sisältää lisää tilaa keskustassa jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Se sisältää siis myös paljon rajoituksia autoilijoille sekä tehostettua liikennevalvontaa ihmisten kunnioittamisen lisäämiseksi liikenteessä. Jalankulkija liikkuu enenmmän kävellen tai pyöräilijä pyöräilee enemmän mitä viihtyisämpää, nopeampaa ja turvallisempaa se on. Lisää hymyä keskustaan kun saasteet ja melu! vähenevät. Oleskelua, kahviloita, kauppoja, pysähdyspaikkoja, leikkipuistoja... Innovointikeskuksia ja olohuoneita, joihin jokainen on tervetullut. Ei parkkitiloja keskustaan vaan kauas sinne mistä selkeät julkiset nopeat junat ja bussit tuovat ihmiset keskustaan (jos ylipäätään autoja enää monessa taloudessa silloin tarvitaan) tai missä leveä ja kunnossa pidetty pyörätie kurvailee keskustaan. Kaupungilla on myös kimppa-autosysteemit vähentämää - Luonnonläheisempi ja ekologisempi Tampere (tärkeys: 82%, hajonta: 25, arvioinnit: 14) - Luonnontilaisia viheralueita lisää: näin kaupunkilaiset tuntevat olevansa osa luontoa ja halu tehdä töitä yhteisen maapallomme hyväksi kasvaa. -lapsille mahdollisuus kasvaa osaksi luontoa, ei irralleen siitä. - luonnonläheisyys toisi myös muita hyviä puolia kuin ekologisemman ajattelutavan. Lapsilla olisi mielenkiintoisia leikkipaikkoja ja aikuisilla virkistäviä lenkkeilymaastoja. - Kierrätysmahdollisuuksia parannettava: kierrätys pitäisi tehdä ihmisille helpoksi toteuttaa, joten enemmän yleisiä kierrätyspisteitä. - Lisäksi yleiset kierrätysastiat tulisi tyhjentää tarpeeksi usein, jotta ihmisten ei tarvitse kuljettaa vaikkapa kierrätykseen viemiään sanomalehtiä takaisin kotiin tai pahimmassa tapauksessa sekajätteeseen, koska ne eivä mahtuneet paperinkierrätysastiaan. -Ekologista elämäntapaa ja kierrätystä voisi mainostaa enemmän kaupunkikuvassa. Esim. kierrättävät julkisuuden henkilöt voisivat toimia innostavana esimerkkinä. Liian moni ei vielä tiedä, kuinka tärkeää työ maapallomme tulevaisuuden hyväksi on. -Myös Tampereen kaupungin päättäjillä ja heidän toimillaan suuri merkitys esimerkin kannalta. Asiat eivät yleensä toimi siten, että "älkää tehkö niin kuin minä teen, vaan niin kuin minä sanon". - Tampereelle enemmän kävelykatuja, jotta keskusta alueen ilmansaasteita saataisiin vähennettyä. - Asuminen (tärkeys: 82%, hajonta: 14, arvioinnit: 17) Ihmisten tarpeet asumisen suhteen vaihtelevat. Itse haluan asua ympäristössä, jossa on lähellä puita ja luontoa, mutta myös päivittäiset palvelut kävelymatkan päässä. Tarvitaan asuinalueita, joissa on runsaasti puistometsää, jossa voi liikkua. Hyvät liikenneyhteydet kaupungin keskustaan. Bussien vuoroväli korkeintaan 15 min. Päivittäiset palvelut pitää olla kävely- tai ainakin pyöräilyetäisyydellä. Terveyspalvelut pitää olla hyvin saavutettavissa. Hyvää saavutettavuutta on yhden bussin käyttö. Et´äsisyys sinänsä ei ole olennainen asia. - Huomiota radanvarteen ja teollisuusalueisiin (tärkeys: 82%, hajonta: 9, arvioinnit: 11) Ratapihan ympäristöä rautatieasemalta Lakalaivaan tulee tarkastella kehitettävänä kokonaisuutena, ja rautatien estevaikutusta tällä alueella vähentää. Kasvavan kaupunkirakenteen keskelle jääneitä radan varren teollisuusalueita (esim. Messukylä, Hankkio, Nekala) tulee niinikään tutkia. Mikäli joukkoliikenne saadaan kiskoille, saattaisi asuminenkin olla näillä alueilla järkevä käyttötarkoitus. Ympäristöhäiriöitä aiheuttaville ja/tai raskasta liikennöintiä vaativille toiminnoille olisi löydettävä uudet sijoituspaikat liikenteellisistä solmukohdista yhteistyössä naapurikuntien kanssa. - Palveluiden saatavuus ja esteettömyys osana kaupunkikuvaamm (tärkeys: 82%, hajonta: 14, arvioinnit: 10) Kaunpungimme tulisi olla kaikkien kuntalaisten saavutettavissa niin palveluiden, liikkumisen, asumisen kuin työn ja opiskelunkin kannalta. Monimuotoisuus osaksi kaupunkikuvaamme. Esteettömyys ei merkitse pelkästään fyysisten rakenteellisten esteiden poistamista. Se merkitee myös palveluiden saavutettavuutta, osallistumista ja osallisuutta kaikilla aloilla. Kaupungiamme tulisi kehittää niin, että erilaiset ja eri-ikäiset kuntalaiset voisivat asua ja elää yhdessä. Yhteisiä tapaamispaikkoja ja "olohuoneita" eri kaupunginosiin. Kansainvälisyys ja kulttuurin monimuotoisuus tulee nähdä osana kehittyvää kaupunkikuvaamme. Luonto on voimavarmme, jota tulee suojella ottaa huomioon kaikessa kaupungisuunnittelussa. - Elävä keskusta (tärkeys: 82%, hajonta: 15, arvioinnit: 24) Enemmän syitä tulla keskustaan (esim. luistinrata keskustorille talvella, vanhoihin tehdasrakennuksiin putiikkeja, kulttuuria ym.) Sivu - Matkailu- ja kongressikaupunki (tärkeys: 82%, hajonta: 15, arvioinnit: 41) 88 / 379 Voisiko Tampereesta luoda Pohjois-Eurooppaan yhden merkittävimmistä matkailu- ja kongressikaupungeista? (Esimerkiksi Orlando, FL on väkiluvultaan suunnilleen Tampereen kokoinen :-) ) Positiivisia lähtökohtia meillä
  • 89. on yliopistot, tyydyttävät tilat, kaunis kaupunki, mutta heikkouksina heikko tunnettuus, huono kv-liikenneyhteys ja rospuuttokausi. Rospuuttokautta tulisi torjua keskustan monikäyttöisyyden parantamisella. Villejä ajatuksia: - jatketaan Hämpin parkkia siten, että se mahdollistaa keskustan alueella liikkumisen aina sateen suojassa maan alla Hämeenpuistoon asti - Takon tehtaaseen huvipuisto - rakennetaan Hämeenkadun kävelyosuudelle osittain katettu osuus, joka voidaan tarvittaessa lämmittää - Keskustorin edelleen kehittäminen, ravintola aukiolla, Frenckellille matkailua tukeva tulevaisuus - Milä vielä erottua positiivisesti? (tärkeys: 82%, hajonta: 14, arvioinnit: 13) Tärkeintä lienee se, että Tampere on kaupungeista se edelläkävijä ja innovaattori muihin kaupunkeihin verrattuna - ei perässähiihtäjä. Tampereen pitää olla se, jonka esimerkkiä muut kaupungit ja kunnatb seuraavat. Oman kaupungin ihmisillä pitää olla hyvä paikka asua, ja mahdollisuudet tehdä työtä. Tampereen kaupungin kaavoituspolitiikka on jo vuosia ollut hyvin nihkeää, ja tonttien hinnat karanneet käsistä. Vuonna 2020 onneksi kaikki epäkohdat on tajuttu, ja nämäkin asiat on korjattu parempaan suuntaan. - ydinkeskustan talojen sisäpihat (tärkeys: 82%, hajonta: 14, arvioinnit: 23) hyödynnetään talojen sisäpihatiloja niin että nämä ovat paremmin käytössä varsinkin ydinkeskustan alueella (esim. lämmitettyjä liiketila-aukioita) - Keskustan laajennus (tärkeys: 82%, hajonta: 13, arvioinnit: 22) Keskusta-aluetta pitää laajentaa mitä ollaankin koko ajan tekemässä, mutta tulevat mahdollisuudet kuten Viinikanlahden puhdistamon siirto, VR:n ison varikon siirto jne tarvii käyttää hyödyksi ettei tarvi katua päätöksiä tulevaisuudessa. Eli rohkeaa kaupunkimaista rakentamista eikä lähiötyyliä! - Hämeenpuisto (tärkeys: 82%, hajonta: 15, arvioinnit: 50) Olen lukenut visioita Tampereen keskustan kehittämisestä ja kaikissa niissä on jätetty Hämeenpuisto kokonaan huomiotta. Hämeenpuistoa nykytilassaan kannattaisi verrata esim. Helsingin keskustan Esplanadin puistoon ja kehittää siihen suuntaan! - Ollaan ylpeitä vanhoista pientaloalueista (tärkeys: 82%, hajonta: 18, arvioinnit: 6) Nykyinen vanhojen omakotialueiden pirstominen pienemmiksi tonteiksi on havaittu järjettömäksi. Tiivistämisellä ei ratkaista tonttipulaa. Kaupunki on panostanut vanhojen alueiden puistoihin, palveluihin ja katuihin. Alueista tulee helmiä. Niissä asuu nuoria ja vanhoja ja niiden yhteisöllisyys on vallitseva, koska useimmat asunnot periytyvät suvussa. - Yrittävä kaupunki (tärkeys: 81%, hajonta: 13, arvioinnit: 18) Tampereen kaavoituksessa on vahvasti otettava huomioon omakotirakentaminen, yritysten toimitilarakentaminen sekä toimistorakentaminen. Tällä taataan kaupungin elinkeinorakenteen kehittyminen ja laaja-alaistuminen entisestään. Samalla kaupunkiin houkutellaan maksukykyisiä yrittäviä ja eteenpäin pyrkiviä asukkaita kaikilla tasoilla. - Istutetaan puita keskustaan (tärkeys: 81%, hajonta: 19, arvioinnit: 17) Kunnossapidon helpotus ei saa olla aina perusteena puuttomuudelle. Kaupunkialueellakin pitää olla puita ja bulevardeja nykyisä enemmän - etenkin keskustorin reunoille tarvittaisiin niitä lisää. - Yksityisautoilun kieltäminen Hämeenkadulla (tärkeys: 81%, hajonta: 17, arvioinnit: 15) Sitten, kun polkupyörien ja julkisen liikenteen tukeminen on tuottanut tuloksia ja keskustassa autoilevat ovat alkaneet vaihtaa polkupyörään ja bussin käyttöön, Hämeenkatu tulisi sulkea yksityisautoilijoilta. Kaistoja voisi hyvin vähentää. Vapautuvasta tilasta ainakin kahden metrin kaista tulisi varata vain ja ainoastaan polkypyöräilijöiden käyttöön. Tuota pyörätietä kaupunki pitäisi pyöräilykelpoisena kesät talvet. - Keskustorin alueen ilme (tärkeys: 81%, hajonta: 16, arvioinnit: 8) Nupukivet pois. Joulutori oli jo askel parempaan, mutta kaikki kojut punaisiksi, kanankeltaiset joukossa antoivat sekavankirjavan vaikutuksen. Talvinen keinojäärata joko Vanhan kirjastotalon puistoon tai Hämeenpuistoon. Hämeenpuistoon talvikahvila glögihetkiin, kesällä jäätelökahvila. Keskustorilta kaameat ohjelma- ja olutteltat pois. Tilalle pysyvä ohjelmalava, joka suunniteltu paikan historialliseen ilmeeseen Sivu sopivaksi. Pulijengi anhan kirkon ympäriltä pois ! Tampereen siistinä pysymiseen kaupunki voisi lisäksi panostaa palkkaamalla koululaisia kesäksi lyhyisiin määräaikaisiin suhteisiin puistojen roskien kerääjiksi, 89 / 379 varsinkin kosken ranta-alueille.
  • 90. - Viheralueet (tärkeys: 81%, hajonta: 14, arvioinnit: 36) Säilytetään viihtyisät viheralueet ja kehitetään yhtenäisiä kokonaisuuksia. Esimerkiksi Helsingissä on paljon toimivampi viherverkosto - Viihtyisä kaupunki ihmisiä varten (tärkeys: 81%, hajonta: 16, arvioinnit: 17) Autoja ei tarvita ydinkeskustaan, sujuvat ohitustiet niille jotka eivät ole aikeissa tulla autolla keskustaan. Kevyenliikenteen teitä enemmän, turvallisemmat reitit jalankulkijoille, poliisit valvomaan suojateitä (erilaiset kampanjat). Ylikulkusiltoja, pyöräteitä, kävelykatuja ym. ajatellen kevyen liikenteen käyttäjiä. Kunnolliset bussiyhteydet ja kenties se pikaraitiovaunu. Edulliset käyttömaksut busseihin. Asuntoalueet voitaisiin suunnitella niin, että ne palvelevat enemmän jalkaisin kulkevia ihmisiä ja ottavat enemmän huomioon pienet lapset. Lähikauppoja suurten markettien sijaan. Pyrittäisiin ohjaamaan ihmisiä autottomuuteen kaupunkialueella esim. juuri edullisilla hinnoilla ja kaavoitusratkaisuilla. - Hämeenpuisto (tärkeys: 81%, hajonta: 17, arvioinnit: 22) Hieno puisto seisoo ihan tyhjillään. vertaa Helsingin Espa ?? - Eloisa keskusta (tärkeys: 81%, hajonta: 16, arvioinnit: 20) -keskustorin elävöittäminen tapahtumille ja yrittäjille - elinkeinonharjoittajien toimintaedellytysten edistäminen - Kaavoitus (tärkeys: 81%, hajonta: 13, arvioinnit: 22) Haetaan näkyvyyttä kaavoituksen kokonaiskuvaan Tampereella. Arkkitehtuurinen keskustelu tylsää ja mitätöntä tällä hetkellä. Ihmiset matkustavat katsomaan erikoisia ja mielenkiintoisia paikkoja, Tampereella täydet mahdollisuudet tähän että saadaan tästä kaunis ja toimiva kaupunki. haetaan kaupungille esim. uusi pää-arkkitehti, vai onko sitä edes? - Liikenne sujuu (tärkeys: 81%, hajonta: 21, arvioinnit: 21) Vaikka Tampereen alue kasvaa voimakkaasti 2020 vuoteen tultaessa, liikenne ei puuroudu. Ympäristöliikkeet kehuvat kilvan vihreäksi profiloituneen Tampereen ratkaisuja. Alueella on kaukoviisaasti panostettu raideliikenteeseen, valtion tuella höystettynä. Kumipyöräliikennettäkään ei ole unohdettu, vaan joukkoliikenne väyliä on kehitetty, mutta runko kulkee kiskoilla. Rautateiden lähiliikenne on aloitettu Nokia-Lempäälä (Akaaseen suunnitelmat) sekä Ylöjärvi-Ruutana (Ojala) väleillä. Seutukunta on tukenut kehitystä kaavoittamalla uusia alueita ratojen läheisyyteen, esimerkiki Ylöjärven Elovainoita verrataan jopa Itäkeskukseen. Rautateiden lisäksi kaupunkiin on kuin onkin saatu (pika)ratikka Hervanta-Kaleva-Tulli- Keskustori-Särkänniemi-Lielahti-Lentävänniemi välille. Keskustan kohdalla ratikka syöksyy tunneliin, joka rakennettiin pääosin keskustan parkkiluola louhintojen yhteydessä. Yhteys on niin toimiva, että uutta linjaa hahmotellaan jo Pirkkalasta Linnainmaan suuntaan. Tampere on luonnollisesti sisämaan suurin logistiikkakeskus, kilpailee jo suurten rannikkokaupunkien kanssa. Lentokentän ympäristöön on kehitetty suuri logistiikka alue, jossa on niin rautatiet, rekat kuin lentorahti. Vaikka joukkoliikenne on liikkumisen kulmakivi, ei yksityisautoilua ole unohdettu. Tampellassa on tunneli, mutta myös muita solmukohtia on kehitetty. Eritasoliittymiä on rakennettu mm. Kalevan Prismalle, Keskusairaalalle ja Nokian moottoritien p? - Luonto ja kaupunkisuunnittelu (tärkeys: 81%, hajonta: 16, arvioinnit: 18) Harvassa paikassa Suomessa tehdään oikeasti järkevää kaupunkisuunnittelua. Rakennusten sijoittelut, koot, mallit ja värit runtelevat liian usein maisemaa. Ja pahimmillaan myös alkuperäinen luonto niistetään alta pois. Tampereella on jo liian paljon rakennettu kunnioittamatta alkuperäisen luonnon muotoja ja maisemaa. Vuoreksen Mäyränmäki on viimeisin todiste. Lehtomainen metsä ja kosteikko tuhottiin sileäksi. Kosteikon päälle rakennettiin leikkipuisto. Ns. säästettävä vanha puusto kaatua pian, kun tuuliolosuhteet paikalla muuttuvat. Haluan nähdä ekologista ja iloista rakentamista, jossa ihminen ja luonto voidaan sovittaa yhteen. Taloissa tulisi olla värejä ja muotoja eikä vain suoraa ja harmaata. Välillä puuta eikä vain betonia. Modernin sijasta perinteikästä. Ennen kuin uusia kaavoja tehdään kaupungin reunoille, tulee jo olemassa olevia vanhoja kaavoja uudistaa ja tiivisrakentaa. Näin ehkäistään ilmastonmuutosta ja säästetään luontoa. - Ratikka korvaa linja-autot keskustassa (tärkeys: 81%, hajonta: 16, arvioinnit: 20) Nyt keskusta on täynnä kovaäänisiä linja-autoja, jotka tukkivat erityisesti Hämeenkadun. Keskustaan pitää saada ratikka. Sivu 90 / 379 - Keskustan palveluiden ja liikenteen kehittäminen (tärkeys: 81%, hajonta: 16, arvioinnit: 8) Hämeenkatu tulisi tämän vuosikymmennen aikana muuttaa joukkoliikenne- kevyen liikenteen väyläksi.
  • 91. Kävelykatuja tulisi lisätä. Keskustan palveluja tulisi kehittää mm. Linja-autoaseman viereen nopeasti Koskikeskus kakkonen. Hämpinparkki pikaisesti työn alle. Nykyisellään on mm. Tullin parkkihalli jo päivittäin 100-prosesttisesti täyteen buukattu. - kevytliikenne (tärkeys: 81%, hajonta: 16, arvioinnit: 18) Tampereen keskustan alueen kevyenliikenteen järjestelyissä parannuksia itä-länsi-suuntaiseen liikkumiseen siten, että Hämeenkatu joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen käyttöön. Sopii mielestäni tähän "I love Tampere" teemaan ihan täydellisesti. Lisäksi kevyenliikenteenväylällä omat kaistat polkupyöräilijöille ja jalankulkijoille. Puutarhakadulla on liian usein yksityisautoja parkkeerattuna pyöräilijöiden kaistalle eli tähän epäkohtaan tiukempi ote - auton voi jättää kauemmas parkkiin, ei ole pakko päästä oven eteen. Rongankadun kevyenliikenteen väylä loppuu itäpäässä kuin seinään - mikä suunnittelun ihme! Tunneli radan ali Tammelan puolelle ja näin itä-länsi-suuntainen kulkeminen mahdollistuu tätä kautta. Pyöräälä sujuva liikennöinti säästää ilmastoa kuormitukselta varrattuna autoiluun, ja fyysinen kansalaiskunto paranee! - Autoton ydinkeskusta (tärkeys: 81%, hajonta: 20, arvioinnit: 15) Keskustasta yksityisautot pois kokonaan. Suuret -maksuttomat- parkkihallit ja maksuton julkinen liikenne keskustaan. - Vesistöjen ja rantojen hyödyntäminen (tärkeys: 81%, hajonta: 15, arvioinnit: 23) Tampere on vesistöjen ympäröimä kaupunki. Vesistöjä kannattaa hyödyntää vesiliikennereitteinä, vesibussiyhteydet sopisivat monen asuin- ja virkitysalueen sekä keksustan yhdistämiseen toisiinsa. Rannat tarjoavat mahdollisuuden monelaiseen toimintaan, kunhan niitä rakennetaan ja pidetään kunnossa. Laukontori ja Ratina tarjoavat oivat mahdollisuudet erilaisille toiminnoille, ravintolalaivoille, rantapuistoille ja toritoiminnoille. Monet yrittäjät ovat kiinnostuneita aloittamaan toimintaa, kunhan puitteet ja toimintaympäristö ovat olemassa. Suuret mahdollisuudet toiminta-, virkistys- ja viihdekeskuksena tarjoaa Santalahden satama ympäristöineen. - Kaljateltat pois keskustorilta (tärkeys: 81%, hajonta: 16, arvioinnit: 18) Suurissa rumissa kaljateltoissa ei ole ikinä tasokasta ohjelmaa, mikä puolustaisi sen sijoittamisen keskustorille. Teatterikesän ohjelmateltta on ainoa mukavan näköinen teltta ja ohjelmapuolikin on kunnossa. - Tammerkosken rantojen hyödyntäminen kaupukikuvassa (tärkeys: 81%, hajonta: 14, arvioinnit: 21) - Vapaa tila - Tampere kaipaa puistoja ja tilaa hengittää (tärkeys: 81%, hajonta: 13, arvioinnit: 19) Kaupunkiin pitäisi saada tilaa joka on kaikkien käytössä, kaupungin omistajuuden alla. Sen tulisi palvella kaikkia väestöryhmiä ja tuoda ihmiset yhteen. Käytännössä tämä voisi tapahtua joen varren puistoalueita kehittämällä ja laajentamalla. - Viihtyisä ja eloisa keskusta (tärkeys: 81%, hajonta: 15, arvioinnit: 25) Tampereen keskusta on nykyiselläänkin varsin mukava paikka. Vaan vielä enemmän voisi olla avoimia tapahtumia ja tilaisuuksia Keskustorilla, katukahviloita esim. torilla ja Hämeenpuistossa jne. Tärkeä kehittämisasia on myös tiedotus: kaupungissa tapahtuu paljon, mutta kohdennettu tieto voisi kohdata kohderyhmät nykyistä paremmin sähköisten keinojen avulla. Tehdään Keskustorista oikeasti meidän yhteinen olohuone! - Lisää isoja viheralueita keskustaan (tärkeys: 81%, hajonta: 13, arvioinnit: 13) Nykyisin ainoat kelvollisen kokoiset viheralueet ovat Koskipuisto ja Vanhan kirjastotalon puisto, eikä niissäkään pääse kunnon puistotunnelmaan kun muutamalla askeleella on taas autotiellä. Jotta keskustasta ei tulisi pelkkää asfalttiviidakkoa, tarvitaan oikeita puistoalueita aivan ydinkeskustan tuntumaan. - Tiivistetään kaupunkirakennetta (tärkeys: 81%, hajonta: 17, arvioinnit: 8) Tiivis kaupunkirakenne vähentää liikennemääriä, ts. ruuhkia ja saastetta. Kun suuri osa työpaikoista, palveluista ja kulttuuritarjonnasta löytyy keskustasta, myös lisärakentaminen kannattaa keskittää keskustaan. Tiivis rakentaminen on käytännöllistä, ja se voi olla yhtä lailla viihtyisää kuin väljäkin rakentaminen. Sivu - Viihtyvyyden lisääminen keskustan alueelle (tärkeys: 81%, hajonta: 11, arvioinnit: 16) 91 / 379 Joulutori on todellakin hyvä idea, mutta keskustori on järjettömän ahdas ja huonosti toimiva tällaiseen tarkoitukseen. Homma toimisi paljon paremin esim. Hämeenpuistossa, jossa kojut voisivat olla riittävän
  • 92. harvassa ja jos koko puisto hyödynnettäisiin, se alkaisi vetää väkeä ehkä vähän paremmin. Sen jälkeen ei tarvitsisi kuin alkaa pitää moista "markkinaa" neljä kertaa vuodessa, niin alkaisi olla mukavampaa toimintaa puistossakin. Mukaan voisi rohkaista paikallista maatalous, luomu ja käsityöporukkaa vaikka kuinka. Jos lisäksi olisi pari esiintymispaikkaa, jossa on musiikki ja näytelmää "tippi" hintaan (eli yleisöltä kerätään tipit, muuta ei esiintyjille makseta), niin aletaan nähdä jotakin uuttakin tuotantoa. - Luodaan parempi kaupunki kuva (tärkeys: 81%, hajonta: 10, arvioinnit: 13) rakennusten ja varsinkin puisto ja torialueiden merkittävää parantamista. koittaa luoda yhtenäinen ja viihtyisä kuva lisäämällä puiden ja pensaiden istutuksia. toimia tehokkaasti epäsiistien kohteiden kuntoon saattamisessa. esim. patistaa taloyhtiöitä ( myös osakkaiden etu arvonnousuna ) - Hämeenkadun arvorakennukset valaistava (tärkeys: 81%, hajonta: 15, arvioinnit: 12) Valoa upealle arkkitehtuurille! - Viheralueiden säilyttäminen (tärkeys: 81%, hajonta: 18, arvioinnit: 12) Kaupungin tulee säilyttää nykyiset keskustassa (ja sen läheisyydessä) sijaitsevat viher- ja virkistysalueet kaupunkilaisten vapaassa käytössä, eikä rakentaa niitä täyteen. Näihin alueisiin panostamalla kaupungin yleisilme paranee ja niistä voi olla hyötyä pitkällä aikavälillä myös asukkaiden hyvinvionninvoinnin edistämisessä. - keskusta kävelylle ja pyöräilylle (tärkeys: 81%, hajonta: 14, arvioinnit: 20) Keskustan pikkukadut pyhitettävä kävelylle ja pyöräilylle. Isommat kadut kuten Hämeenkatu ja Satakunnankatu auto- ja bussiliikenteelle. Keskustan viihtyvyys lisääntyy kertaheitolla. Tilaa kahviloiden terasseille ja muulle kävelykatukulttuurille. - Tampereen seutu on maan kärkipaikka asua (tärkeys: 81%, hajonta: 18, arvioinnit: 15) Tampereen kaupunkiiin on kuntaliitosten myötä liittynyt kaikki entisen seutukunnan kunnat vuonna 2018. Suurkunta tarjoaa hyvät julkiset palvelut omissa entisissä kunakeskuksissa joita nyt nimitetään esim. Tampereen Lempäälässä, Tampereen Nokialla. Täällä on yhtesöllisyyden verkosto, kaikista kuntalaisista pidetään tasavertasesti huolta. Työllisyys ja yritysmaailma on edennyt hyvän kaupukisuunnittelun, liikennejärjestelyjen avulla merkittävästi. TESC on saanut hotellihankkeensa toimimaan yli odotusten. Raideliikenne, päärautatiehanke on toteutettu entisten kuntien kanssa hyvässä yhteistyössä. Kaikki kuntalaiset ovat voineet vaikuttaa Suur-Tampereen palvelujärjestelmiin asun aluillaan. On perutettu entisten kuntakeskusten omi lautakuntia, joilla on omaa määrärahaa päättää alueen lähipalveluista. Kunnallis verotusta on pystytty laskemaan Tampereen seudulla, suomen alhaisimmaksi. - Pikaratikka. Tunneliin keskustan alle. Lähijunat ympärysku (tärkeys: 80%, hajonta: 14, arvioinnit: 23) - vihreä tampere (tärkeys: 80%, hajonta: 15, arvioinnit: 17) Kaupunki liikenteellisesti haastavassa paikassa - miten ratkaista keskustan kauttakulkuliikenteen siirtäminen huomaamattomammaksi? Tokion keskustassa on hiljaisempaa kuin hämeenkadulla! Kierrätyksen tehostaminen ja tuominen arkipäivään viheralueiden siisteys, viihtyvyys ja turvallisuus energiatehokkuus kaikissa toiminnoissa - Kaupungin elinvoimaisuus ja imago (tärkeys: 80%, hajonta: 12, arvioinnit: 12) Opiskelumahdollisuuksien tarjonta täytyy pitää edelleen hyvänä. Elinkeinojen kehittämisessä seutuyhteistyö on a ja o. Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluilla luodaan positiivista imagoa, joka tuuppaa hyvää kierrettä edelleen eteenpäin. Kansainvälisyys on pidettävä laajasti mukana kaupungin ja koko seudun kehittämisessä. Kuntaliitoksista on uskallettava jollakin aika välillä keskustella (maankäyttö, kaavoitus, elinkeino, osa palveluista -> miksi siis erilliset itsenäiset kunnat vielä esim. vuonna 2020?). Hyvinvointipalvelut ja niiden kehittäminen on nostettava strategisesti keskeiseen rooliin. Nykyisessä strategiassa hieman "mopen asemassa", vaikka kaupungin menoista suurin osa menee näihin palveluihin. Painopisteiksi on nostettava lapset ja nuoret sekä ikäihmiset. Ehkäisevään työhön ja palveluihin on satsattava rohkeasti. Lastensuojelun lisääntyvän tarpeen katkaisemiseksi täytyy tehdä kaikki voitava. Tarvitaan myös yleistä asenteiden ja tapakulttuurin muutosta, jota kaupunki voi edistää yhteisöllisyyttä luovia rakenteita tukemalla. Terveyden Sivu edistäminen ja hyvinvoivat kuntalaiset ovat avainasemassa hyvinvoivan Tampereen kehittämisessä. 92 / 379
  • 93. - Keskustori eläväksi (tärkeys: 80%, hajonta: 13, arvioinnit: 21) Tampereen tulevaisuutta esittelevässä 2030 visiossa ehdotettu Esplanadin rakentaminen yritysesittely, antiikki ja kirjakojuinen Keskustorin ja Finlaysonin väliin on hyvä ajatus. Samoinkuin kaupungintalon ottaminen osaltaan opiskelijoiden käyttöön, toivottavasti siitä syystä, koska virkamiehiä tarvitaan tulevaisuudessa huomattavasti vähemmän internet- itsepalvelu aikakaudella. Lisäksi voitaisiin rakentaa Informaatiopiste ja Tampereen osaamista esittelevä arkkitehtuurisesti mielenkiintoinen kiintopisterakennus Keskustorille. Lisäisin vielä luistelu ja jääkiekkokenttä Vanhankirjaston puistoon osaksi esplanadia ja kesällä ulkoilmalava naistentansseille. Nakkikioski eli mustamakkara baari pitäisi saada myös keskustorille. - asemanseudun kehittäminen (tärkeys: 80%, hajonta: 17, arvioinnit: 25) -lähijunaliikenne ja raideliikenne kulkemaan asemanseudun kautta -asemanraiteiden alle rakennettava liiketilaa (Sorin sillan ja Rautatien tunnelin väliselle osuudelle) -Tornihotelli saatava rakennettua pikaseen - Turvallinen keskusta (tärkeys: 80%, hajonta: 16, arvioinnit: 22) Poliiseja pitäisi jalkauttaa keskustaan. Sekä jalankulkijoita että polkupyöräilijöitä pitäisi myös sakottaa liikennesääntöjen rikkomisesta - ei vain autoilijoita - Viihtyisä keskusta (tärkeys: 80%, hajonta: 20, arvioinnit: 27) Keskustaa tulee kehittää viihtyisäksi, pienimuotoisen ja ihmisläheisen oloiseksi. Kävelykatuja lisättävä. Laatikkomainen arkkitehtuuri, tornitalot, tms. tekevät "kylmän" ja kolkon oloisen ympäristön, niitä pitää välttää. - Määrätietoinen ote kaupunkisuunnitteluun (tärkeys: 80%, hajonta: 13, arvioinnit: 9) Seutukuntien yhteinen rakennemallityö otetaan pohjaksi maankäytön ja liikenteen suunnitteluun. Kaupunkirakenteen tiivistäminen otettava ohjenuoraksi. Liikenteen suunnittelu kytkettävä oleelliseksi osaksi kaavoitusprosesseja. Kaavoitukseen ja rakentamiseen liittyvistä laatutavoitteista on tultava selkeä perusta kaikelle suunnittelulle. - Viihtyisä vihreä keskusta (tärkeys: 80%, hajonta: 12, arvioinnit: 10) Sujuva kevyt ja julkinen liikenne, lisää vihreää keskustaan, lisää kävelykatuja, pysäköinti maan alle ja keskustan ulkopuolelle. - Keskustasta miellyttävämpi (tärkeys: 80%, hajonta: 15, arvioinnit: 23) Tampereen kaupungin keskustassa (oli se sitten lähellä Keskustoria tai Hämeensillalta itään) pitäisi olla miellyttävä, yhtenäinen kävelykatualue. Esim. Keski-Euroopassa ihmisiä on eniten siellä, missä kävelykeskittymä sijaitsee. Ihmiset kulkevat siellä, missä on palvelutarjontaa vieri vieressä ja missä esim. ravintolapalvelut sijaitsevat keskitetysti. Tampereella palvelut ovat hajallaan ja siksi mm. auton käytön tarpeellisuus keskustassa korostuu. Edellytykset keskittymiin ovat jo nyt olemassa (mm. Kuninkaankadun kävelykatuosuus), mutta luultavasti liikehuoneistojen korkeat vuokrat sanelevat, millaiset yritykset valtaavat parhaat liikepaikat. Onko tälle asialle jotakin tehtävissä? Ei ole elävälle keskustalle eduksi, että liikkeet ovat kiinni iltaisin. Olisi hyvä, että ravintoloita olisi enemmän esim. kävelykadun varrella, jotta etenkin kesällä elämä keskittyisi ulkotiloissakin toimiviin, vierekkäisiin ruokapaikkoihin. Ehkä ravintoloiden kannattavuuskin paranisi, kun ihmiset kansoittaisivat elämää kuhisevassa keskittymässä olevat asiakaspaikat. Ihmisen tarvetta suunnata sinne missä on muitakin saataisiin tyydytettyä ja samalla elämä keskustassa elävöityisi. Keskustan hajanaisuus on ongelma Tampereella, mutta ei sellainen ongelma, etteikö se olisi poistettavissa. - Yksityisautot pois Hämeenkadulta (tärkeys: 80%, hajonta: 20, arvioinnit: 20) Vaatii rohkeutta päättäjiltä, mutta tekisi kaupungin keskustasta paljon sympaattisemman ja ihmisläheisemmän, jos yksityisautoilua ei sallittaisi Hämeenkadulla. Siinä saataisiin ratkaistua myös iänikuinen pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden kiista, kun tilaa jäisi hyvin pyörätielle. Tämä olisi myös ekoteko. En usko siihen, että toimenpide autioittaisi kaupungin keskustan. Eivät ihmiset _oikeasti_ ole niin laiskoja, etteivät jaksa muutamaa sataa metriä kävellä. - Suuret viheralueet säästetään (tärkeys: 80%, hajonta: 15, arvioinnit: 18) Kauppi-Niihama ja Hervantajärven alue jätetään rakentamatta. Perustetaan lisää luonnonsuojelualueita. Nyt Tampereella niitä on vähiten muihin isoihin kaupunkeihin verrattuna. Sivu 93 / 379 - Pyynikintori ja Hämeenpuisto eläväksi! (tärkeys: 80%, hajonta: 17, arvioinnit: 12) Kaksi upeaa paikkaa hienossa ympäristössä ja keskeisellä sijainnilla on nyt vailla arvoistaan käyttöä.
  • 94. Molemmat pikaisesti arvokkaan suunnittelun alle, joka elävöittää niitä ja houkuttelee ihmisiä paikalle (pois lukien pussikaljajuntit ja muut räyhät) - Rantoja ei saa rakentaa täyteen (tärkeys: 80%, hajonta: 15, arvioinnit: 20) Tampereella on paljon järviä ja rantaviivaa. Siksi tuleekin miettiä tarkkaan mitä rantoja rakennetaan yksityiskäyttöön. Pääsy rannoille pitää taata muuallakin kuin yleisillä uimarannoilla. Esimerkiksi Kaupin kuntokolmosen ympäristöä ei missään nimessä saa kaavoittaa yksityisasumiseen niin että pääsy rannoille estyy. - Tammerkoski > Kansallismaisema > Tamperelaimaisema 2020 (tärkeys: 80%, hajonta: 14, arvioinnit: 25) Ei rikota sitä, liian vapaa toimita ei ole hyväksi, valvontaa. - Parhaimmat paikat turvallisiksi (tärkeys: 80%, hajonta: 16, arvioinnit: 7) Treen keskustan kauneimmat puistot kosken rannalla - kuka ne onkaan vallannut? Ei sinne uskalla tavallinen ihminen iltakävelylle mennä. Miten huumejengit löytävätkään kauniit paika useimmiten?? Koirapartioita iltaelämää turvaamaan. - viihtyisät asuinalueet (tärkeys: 80%, hajonta: 14, arvioinnit: 13) Asuinalueista viihtyisiä mm. puistoalueita kehittämällä ja luomalla esimerkiksi lapsille ja nuorille turvallisia ja viihtyisiä leikki- ja vapaa-ajanpaikkoja - Tampereesta edelläkävijä ilmastonmuutoksen pysäyttämise (tärkeys: 80%, hajonta: 19, arvioinnit: 19) Koska ilmastonmuutoksen pysäyttäminen tulee pian kansainvälisessä politiikassa tekojen tasolle, Tampere voisi aloittaa muutosten tekemisen jo nyt ja hyötyä maineestaan edelläkävijänä. 1.Tampereen tulisi lisätä voimakkaasti joukkoliikenteen käyttöä. "Pika/1-luokan bussilinjoja" olisi hyvä lisätä kaupungin sisällä, jotta saataisiin nyssejen käyttäjiksi nyt mukavuussyistä yksityisautoilevat. Hintoja tulisi alentaa/poistaa kokonaan Reykjavikin tapaan. Ykkösluokassa voisi olla jokin maksu. Tamperelaisille yrityksille tulisi tehdä houkuttelevaksi työmatkalippujen hankkiminen, esim. kunnallisverotukseen liittyen. 2. Lisäksi polkupyöräilyyn tulisi panostaa voimakkaasti, koska se on myös terveydenhoidon kustannusten pienentämisen kannalta hyvin tärkeä toimi. Hämeenkadulta voisi poistaa henkilöautot ja omistaa keskusta nysseille ja pyörille. Liikenne ohjattaisiin satakunnankadun ja Hämeenpuiston kautta keskustan ohi Nyt kun ohitustie on vähentänyt liikennettä keskustassa. Lisäksi tulisi luoda Puutarhankadulla jo nyt olevia pyöräteitä. Pyöräilyyn voisi panostaa myös erilaisilla huoltopisteille, ohjauksella ja pyöräteiden huoltamisella, esim.lumikeleillä. 3. Julkisten palvelujen ruokahuoltoon (esim.kouluruokaan) tulisi lisätä vähintään kerta viikkoon maittavaa täysin kasvispohjaista ruokaa (kermojen tilalle kasvirasvat, samoin maidoissa).Tämä kun on edessä joka tapauksessa.(keino:koulutus) 4. Järjestysääntöihin erilaisia - Viihtyisä keskusta (tärkeys: 80%, hajonta: 16, arvioinnit: 17) keskustan laajentaminen, huvit hyödyt ja palvelut Hämeenkatua laajemmalle. Liikkuminen helpoksi (ei yksityisautoja). Koskenranta Näsijärvestä Pyhäjärvelle molemmin puolin pitäisi olla kaupungin julkisivu- helppo ja kaunis ja viihtyisä kulkureitti, missä palveluja - Koko perheen tapahtumia Keskustorille (tärkeys: 80%, hajonta: 13, arvioinnit: 20) Yhteisöllisyyttä voidaan ruokkia muullakin kuin Keskustorin kesäisillä musiikkitapahtumilla, joihin pääsee vain täysi-ikäisiä ja joissa ryypätään. Kaljateltat ovat rumiakin. - Elävä keskusta ja innovatiiviset rakennukset on käyntikor (tärkeys: 80%, hajonta: 19, arvioinnit: 22) On ensisijaisen tärkeätä, että Tampereen keskusta ja keskustori tehdään eläväksi paikaksi mihin tamperelaiset tulevat viettämään aikaansa ja ostoksille, että turistit viihtymään. Elävä keskusta ja innovatiiviset rakennuket toimivat myös käyntikorttina turisteille Tamperelaisten osaamisesta. Nyt keskusta on kuollut ja harmaa klo 6 jälkeen illalla. Keskusta tarvitsee Ratinan peruskorjauksen monitoimihalliksi jääkiekolle ja jalkapallolle, että konserttitapahtumille. Ratinasta on myös lyhyt matka uuteen kauppakeskukseen. ostoksille. Ihmiset pitää saada keskustaan nopealla ja helpolla julkisella kulkuyhteydellä kuten pikaraitiotie. Tampellan rantaan rakennetut korkeat innovatiiviset tornitalot voisivat antaa mielikuvan kasvavasta kaupungista tänne asettuville yrityksille ja ulkomailta paluumuuttaville asukkaisille. Tampereen pitää luoda maamerkki Sivu rakennuksia eikä 70-luvun lähiörakentamista niinkuin nyt on suunniteltu Tampellan rantaan. Autotunneli on mennenajan rakentamista ja vaarana on, että se ajaa Tampereen talouden kuralle. 94 / 379
  • 95. - Keskusta viihtyisäksi (tärkeys: 80%, hajonta: 17, arvioinnit: 12) Tampereen keskustan viihtyisyyteen pitäisi panostaa entistä enemmän. Autoilua pitäisi vähentää, julkisella liikenteellä liikkumista helpottaa ja keskusta-alueelle tulisi luoda enemmän kävelykatuja tai -alueita. - Tehdään kaupungistamme ihan oikea puistokaupunki (tärkeys: 80%, hajonta: 14, arvioinnit: 13) Tähän päämäärään päästään, kun velvoitetaan tyhjien tonttien halujat pitämään ympäristö siistinä je estämään tontin pusikoituminen. Raivaussahalla parin vuoden välein pusikkos siistimällä saadaan tyhjäkin tontti näyttämään puistomaiselta, kun jätetään puustoa harvakseltaan kasvamaan. Päällystetyt tontin osat pidetään siisteinä, eikä niille päästetä kerääntymään roinaa tai vauhtolavavarastoa, kuten valitettvan usein näkee. Puronvarret ja muut nykyisin pusikoituneet alueet voidaan antaa vaikkapa puulämmittäjille ohjattuun hoitoon, niin puskat saadaan ilman kustannuksia siisteiksi. Ainoastaan ympäristösiistimisohjaajan palkkakulut jäisivät kaupungin harteille.' Kaupunki voisi aloittaa tämän ympäristön puistottamisen omilta alueiltaan ja taatusti löytyy talkoilla siistijöutä, kun alkuun päästään. - Vapaa-ajan virkistäytymispaikkoihin lisää valikoimaa. (tärkeys: 80%, hajonta: 13, arvioinnit: 19) Mielestäni Tampereen keskustan alue on aina kärsinyt virkistymisalueiden heikosta valikoimasta. Kosken rannan alue on sinänsä viihtyisä, mutta tarjoaa lopulta vain nurmikentän. Kuninkaankadun kävelykatu sijaitsee hieman sivussa. Hämeenpuiston Esplanadi on myös aina ollut ns. vasemman käden käytössä. Ehdottaisin kehitykseksi rantojen tehokkaampaa käyttöä, esim. ranta-ravintoloita ja jokilaivoja lisäämällä. Ratinan satama- alue ja Laukontorin liepeet ovat mielestäni liian vähällä käytöllä. Jos vertaa esim. Lahteen, siellä rannassa on erittäin houkuttelevasti useita ravintolalaivoja. Sama on tilanne Aurajoen rannoilla, jopa talviaikaan. Laajennusta voisi ajatella ihan Pyhäjärvelle asti, nouseehan alueelle nyt uutta korkeaa rakennusta ja keskusta sitä myötä laajenee. Maauimalan puuttuminen on ihmetyttänyt aina. Sen tarjoamat virkistysmahdollisuudet olisivat merkittävät ja alueelle voisi helposti liittää muutakin aktiviteettia ja yritystoimintaa. Paikkoja voisi löytyä esim. Pyynikin suunnalta. - Kaupunki keskittyy ydintoimintaansa (tärkeys: 80%, hajonta: 16, arvioinnit: 11) Kaupunki keskittyy rooliinsa tiettyjen palveluiden järjestäjänä eli tekee strategiansa enemmän omaa organisaatiotaan kuin koko paikallistaloutta varten. Kaupungin ei tarvitse kuvitella kantavansa vastuuta koko alueen taloudesta, koska oikeasti sillä ei ole siihen pelivälineitä. Elinkeinoelämä ja kolmas sektori kyllä hoitavat oman osansa. Se, että kaupunki luo edellytyksiä kaavoituksella ja tonttipolitiikallaan elinkeinoelämälle (ja tähän pitäisi pitäytyä!) ja avustaa kolmatta sektoria ei tarkoita, että kaupungin tulee luoda isännän elkein strategiansa myös näiden toimijoiden puolesta. Kun kaupunki keskittyisi omaan ydintehtäväänsä, turha rahaa vievä imagosähellys jäisi vähemmälle. Kaupungin hyvä imago syntyy pikemminkin hyvistä palveluista ja tasapainoisesta kaupunkikokonaisuudesta kuin erilaisista ohjelmavirityksistä, joilla on vähän antia itse kaupunkilaisille. - Lisää pyöräteitä keskustaan (tärkeys: 80%, hajonta: 22, arvioinnit: 27) Pyöräteitä on tällä hetkellä varsin vähän keskusta-alueella. Lisäämällä pyöräilymahdollisuuksia saataisiin kaupunkiliikenne sujuvammaksi ja ohjattaisiin ihmisiä myös vihreämpiin ajatuksiin. - Esteetön tampere (tärkeys: 80%, hajonta: 12, arvioinnit: 25) Kiinnitetään huomiota läpi kaupungin ja eri palveluiden tarjoajien toimipisteiden toimivuuteen esteettömästi. Jokaisella liikuntarajoitteisella on mahdollisuus saavuttaa tasa-arvoisesti palvelut. Kiinnitetään huomiota myös näkörajoitteisten opasteisiin kevyenliikenteen väylillä ja julkisissa tiloissa - sekä kannustetaan palveluntuottajia myös vastaavaan toimintaan. - Ongelmia ehkäistään (tärkeys: 79%, hajonta: 13, arvioinnit: 13) Tuetaan lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä. Kunnan järjestämät peruspalvelut ja työskentelytavat lasten ja nuorten kanssa ovat aidosti lapsilähtöisiä ja byrokraattiset sektorirajat ylittäviä. Ketään ei syrjäytetä ja heikommista huolehditaan. Tuotetaan yhteisöllisyyttä kaavoituksen, asuntorakentamisen ja palvelujen järjestämisen kauta. Lähipalveluja (päiväkodit, alakoulut, kerhotoimintaa, nuorisolle harrastusmahdollisuuksia) lasten ja nuorten arkeen! - Tampereesta todellinen vesistöjen kaupunki (tärkeys: 79%, hajonta: 15, arvioinnit: 16) Sivu Tampere on tunnetusti vesistöjen kaupunki. Näsijärvi työntää niin lujaa vettä Tammerkosken kautta 95 / 379 Pyhäjärveen, että kaupungin lukemattomat pikkujärvet ja purot ovat jääneet tyystin unholaan. Kaksi puroa on määritelty luonnonsuojelualueiksi, mutta muut pienvesistöt ovatkin sitten käytännössä roskien kaatopaikoina
  • 96. tai rakennettu piilottamalla ne putkiin. Keskustan tuntumassa on Iidesjärvi, jonka laskujoki Pyhöjärveen on täysin ala-arvoisessa kunnossa. Aivan sama turmio on kohdannut Iisejärveen laskevia purojakin. Osa on osittain viemäröity piiloon laittamalla vesi kulkemaan viemäriputkessa, hienolta nimeltään sadevesiviemäri. Kun kulkee maailmalla, niin näkee hyvin hoidettuja puistoja, jotka on rakennettu lähes aina puron tai pikku joen rantamille. Tampereella purot kulkevat roskattujen pusikoiden keskellä, ympäristö on jätetty heitteille joutomaaksi. Vain hyvin harvassa paikassa puro on osa puistoa. Aamulehden painotalon etupiha on hyvä esimerkki hoidetusta purosta, onpa se saanut ympäristöpalkintojakin, mutta jo kadun toisella puolella se onkin roskainen oja, jota kukaan ei siivoa koskaan. Ei voi olla niin, että Koskipuisto olisi ainoa veden äärellä oleva puisto tässä kaupungissa. Jokainen puro ja pikkujoki tulisi kunnostaa vesiställe arvoiseen kuntoon. Osa voisi olla Aamulehden paimotalon kaltaisia hoidettuja puistoja leikattuine ruohoineen ja kukkaistutuksineen ja osa voisi olla luonnontilaisia puronvarsilehtoja. N - Keskustori viihtyisäksi kaupungin sydämeksi (tärkeys: 79%, hajonta: 19, arvioinnit: 22) Keskustori muutetaan viihtyisäksi ja ihmisen kokoiseksi istutuksilla ja korvaamalla parkkipaikka-alue kauniilla kulttuuritalolla. Torilla järjestetään joulutoreja, maalaistoreja, nuorisotapahtumia ja monenmoisia muita tapahtumia. Torille ei pystytetä isoja valkoisia (eikä muunkaan värisiä) jättitelttoja toria rumentamaan. Torin tapahtumat ovat päihteettömiä. (Alkoholia voi nauttia tavallisissa baareissa, joita keskustasta löytyy monta, mutta ei toritapahtumissa.) - Keskustan laajentaminen kosken suuntaan (tärkeys: 79%, hajonta: 13, arvioinnit: 13) Kaupunkimme on edelleen yhden kadun kaupunki. näkisin, että keskustaa voimakkaasti laajennettaisiin kosken suuntaisesti, eikä vain Hämeenkadun mukaan. Tampereen keskusta on nyt ja tulee olemaan kannaksella ja muut toimijat ja "keskukset" ovat ikäänkuin siitä erillään (esim Tullintori ainakin toistaiseksi). Keskustan kehittämisessä on tehty virheitä niin liikenteen kuin kaupallisten yrittäjienkin huomioimisessa. Toivon, että jatkossa voitaisiin kuulla laajemmin niitä asiantuntijoita jotka voivat ottaa kantaa myös taloudellisesta näkökulmasta kehittämisen edellytyksiin. - Vähemmän melua keskustaan (tärkeys: 79%, hajonta: 15, arvioinnit: 16) Kymmenet "Nysset" ajelevat Hämeenkatua päästä päähän jatkuvasti peräkanaa ja melu on kova. Näyttää siltä, että bussit kulkevat samaan suuntaan täyttöasteen ollessa joskus hyvinkin alhainen. Ei ole lainkaan miellyttävää kulkea metelin keskellä kävellen. Onko mitään mahdollisuutta suunnitella parkkipaikkoja esim. kaupungin länsi- ja itäpäähän, jotta näistä suunnista ajelevat voisivat jättää autonsa näihin paikkoihin ja istahtaa tauotta kulkeviin, hiljaisiin raitio- tms. vaunuihin. Voisiko autoilijoille järjestää jonkinlaisen kokeilupäivän/viikon, jotta he voisivat ajaa "Nyssellä" ilmaiseksi ja tutustua joukkoliikenteeseen. Miten saataisiin joukkoliikenteen käyttämisestä oman auton käyttöä trendikkäämpi tapa liikkua? Millaista asennekasvatusta tarvittaisiin? Esikuviksi ihailtuja persoonia? Pitäisikö tamperelaiset lähettää tutustumaan muualla maailmalla oleviin käytäntöihin? - Hämeenpuistolle elämä (tärkeys: 79%, hajonta: 22, arvioinnit: 28) Kaupunki saisi ottaa itseään kiinni niskasta. Mihin on unohdettu muu keskusta kuin pelkkä Hämeenkatu? Tampereen keskustassa on yksi täysin käyttämätön luonnonvara nimeltään hämeenpuisto. Miten hienosti kyseinen katu sopisi kaupungin olohuoneeksi ja ostoskaduksi hämeenkadun rinnalle. Tyhjien tonttien rakentaminen asunnoiksi ja talojen alakerrat tilaviksi myymälöiksi tarjoisivat upeat puitteet kehittää hämeenpuistoa kaupunkilaisten yleiseksi viihtymisen ja ajanvieton keitaaksi. Itse puiston alle saisi autoille pysäköintitilaa, ratikat ja bussit pääsisivät liikkumaan puistonreunoja ja puisto jäisi terasseille, picnic-paikoiksi, katutaiteilijoille esiintymiseen sekä ostoksilla käyvien ihmisten levähdyspaikaksi ostoksien ohessa. Haluaisin nähdä hämeenpuiston vähintään yhtätärkeänä olohuoneena tamperelaisille kuin helsingin esplanadi on helsinkiläisille. Jokainen, jolla on visuaalista silmää tietää millaisen paratiisin näin iso alue voi tarjota koko kaupungille, sen asukkaille ja turismille. - Turvallisuus: (tärkeys: 79%, hajonta: 10, arvioinnit: 13) Turvalliseen Tampereeseen satsattava. Nykyinen autolla-ajokulttuuri on ala-arvoista. Suojatien eteen ei pysähdytä, vaan jalankulkijat ylittävät katuja henkensä kaupalla. Esim. Etelä-/Hämeenpuisto on vaarallinen paikka ylittää katua. Autoilijat eivät anna tietä toisilleen ja liikenne takkuilee. Tamperelainen liikennehenki on huono. Asennekampanja ja hyvä valvonta ja palkitseminen tavalla tai toisella käyntiin. Tampereesta hyvä, ystävällinen ja turvallinen kaupunki. Iltaisin valvontaa kaduille. Sivu 96 / 379 - Kaupungin tulee olla tiivis (tärkeys: 79%, hajonta: 20, arvioinnit: 23) Tampereen seudun asukaspohja on jakautunut suhteellisen laajalle alueelle verrattuna asukasmäärään eli
  • 97. tiheys on matala ja siksi liikennesuorite on tarpeettoman korkea. Keskustaa ja kantakaupunkia (Amuri, Tammela jne.) pitää tiivistää, jotta yhä useampi halukas mahtuu asumaan tai työskentelemään siellä. Kun tyhjiä tontteja on niukasti, kannattaisi tiivistysrakentaminen tehdä kohtuullisen korkeaksi eli rakentaa joitakin pilvenpiirtäjämäisiä taloja. Kaavoituksella pitäisi pyrkiä sekoittamaan asuminen ja työpaikat, millä taattaisiin riittävä kysyntä monenlaisille kaupallisille palveluille sekä tehokkaalle ja ympäristöystävälliselle raidejoukkoliikenteelle. - Tampere ihmisten asialla, niin vanhusten kuin nuorten 2020 (tärkeys: 79%, hajonta: 14, arvioinnit: 18) Talous kunnossa, verot kattavat kulut,jotka on ohjattuna kaikille Tamperelaisille, huomioden varsinkin syrjääntyneet. Ennalta ehkäisevä sosiaalien työ saatava tuottaan hedelmää (huomioitrava kolmas sektori). Saatava lähikunnat liittymään Tampereeseen, näin byrokatia pienenisi, rahaa voitaisiin suunnata kehitykseen enemmän. Järjestykseen saatava lisävoimia. Panostusta lasten ja nuorten kasvun tukemiseen, niin että heistä tulee kunnioittavia ja fiksuja Tamperelaisia (säännöt ja ohjeet sekä niiden valvonta voimaan). Liikenneratkaisut selvitettävä kaikkien lähikuntien kanssa, kehitetään keskustan raide- tai johdinautoliikenettä, bussien "sahaaminen edestakaisin hämeenkatua ei ole hyvä ra<tkaisu, kaupungin reuna-alueille syöttäliikenteen alueet, mistä ilmainen kuljetusmahdollisuus keskustaan ja sen viihtyville kävely-ja puistokaduille.Aitolahti / Teisko saatava kehityksen piiriin, on pinta-alaltaan puolet nykyisetä Tampereesta. (Kiikkisensalmen silta). Kaavoitukseen korkeampia rakennuksia. Liikkuva- ja kunnostaan huolehtiva veronmaksaja on on aarre kaupungille, siihen luotava edelleen hyvät mahdiollisuudet. Suurhallia suunnitellessa sen paikka ei ole Sorsapuisto. Pormestari saa olla, mutta apulasipormestarit juotuvat poliittisen "giljotiin" alle, puuttuu esilläoleva virkamieskunta, mikä on pidemmän aikataulun puitteissa paremmin vastuussa. Pidetään huolta toimivista laitoksista>sähölaitos, vesilaitos, koukkuniemi, antavat turvallisen tu - enemmän tapahtumia ja elämää keskustaan (tärkeys: 79%, hajonta: 15, arvioinnit: 26) -järjestetään enemmän tapahtumia (esimerkiksi joulutori laajemmaksi ja koko joulukuun kestäväksi tapahtumaksi) -tuetaan eri järjestöjen toimintaa & aktiviteetteja keskustassa - Rantojen rakentaminen keskustan aluella lopetettava (tärkeys: 79%, hajonta: 18, arvioinnit: 12) Tällä rakentamisvauhdilla ei Tampereen järviä näe enää muut kuin ne ökyrikkaat joilla on varaa hankkia asunto järven rantaan rakennetuista hirvityksistä. - Autoton keskusta (tärkeys: 79%, hajonta: 18, arvioinnit: 22) Yksityisautoilun aika keskustassa on ohi vuoteen 2020 mennessä. Keskustan palvelutarjonta muokkautuu suuntaan, jossa autojen päästäminen keskustaan on yhä tarpeettomampaa - suurin osa palveluiden käyttäjistä tulee paikalle kävellen, pyörällä tai julkisilla kulkuneuvoilla. Toimiva pikaraitiotiejärjestelmä, parannettu bussitarjonta ja lähijunaliikenne vähentää autoilun tarvetta entisestään. Yhdistettynä Hämpin parkin tuomaan mahdollisuuteen jättää auto parkkiin keskustan alle tarjoutuu mahdollisuus aidosti viihtyisän, autottoman ja siten puhtaan ja meluttoman keskustan luomiseen. - Kaupunki- ja rakennussuunnitelusta laadukasta ja kestävää (tärkeys: 79%, hajonta: 13, arvioinnit: 6) Kaupunkisuunnittelussa Tampereen kaupungin tulee ottaa sille kuuluva suurempi rooli. Näin suunnittelusta saadaan pitkänäköisempää eikä rakennusprojekteja toteuteta ainoastaan rakennusyhtiöiden tehokkuusehdoilla. Yhtenä osana tätä kehitystä voisi olla esimerkiksi kaupunginarkkitehdin viran uudelleen henkiinherättäminen. Toisaalta suunnittelukilpailuja tulisi järjestää arkkitehtitoimistojen kesken aina kun mahdollista. Rakennusprojekteista tulee tehdä mielenkiintoisia, jotta arkkitehtikilpailut houkuttelisivat laadukkaita ideoita. Tämä voitaisiin saavuttaa esimerkiksi suunnittelemalla suurempia rakennus- ja aluekokonaisuuksia tai käynnistämällä pilottihankkeita. Rakennusperinnön vaaliminen on tärkeä osa kestävää kaupunkisuunnittelua. Vaikka tämä asia on ollut esillä monessa yhteydessä, ei sen toteuttaminen ole onnitunut. Esimerkiksi Santalahden kaavassa ollaan purkamassa monta vanhaa punatiilitaloa. Rakennuskannan ajallinen kerrostuneisuus on osa urbaania kaupunkikuvaa. Näin ollen, toisaalta vanhan rakennuskannan säilyttäminen, ja toisaalta sen yhdistäminen uuteen, tulee olla suuremmassa osassa Tampereen suunnittelua tulevaisuudessa. Kaupunkisuunnitelun lisäksi tätyy todeta, että Tampereen tulevaisuustyöryhmän ehdottama tamperelainen taidekorkeakoulu on erinomainen idea. Tämä houkuttelisi Tampereelle uusia lahjakkuuksia ja toisaalta myös pitäisi osaajia Tampereella. - Keskustaan enemmän kahviloita ja oleskelutiloja, istuimia (tärkeys: 79%, hajonta: 14, arvioinnit: 15) Sivu Nykyisin vallankin Hämeenkadun varrella on turhan paljon kaljakuppiloita. Asemalta tullessa suorastaan 97 / 379 hävettää, kun on kuppilaa kuppilan jälkeen.
  • 98. - Kuntalaisten ääntä kuunneltava (tärkeys: 79%, hajonta: 13, arvioinnit: 21) Päätöksenteon perustuttava kuntalaisten tarpeisiin. Joukkoliikennettä parannetaan, sosiaalista hyvinvointia lisätään, viheralueita säästetään henkirei´iksi. - Asuinrakenteen monipuolisuus (tärkeys: 79%, hajonta: 18, arvioinnit: 20) Tarvitaan tiivistä ja toimivaa keskusta-asumista puistoineen ja harrastusmahdollisuuksineen. Lisäksi pitää kehittää omakotiasumista vaihtoehtona. Välimuodot ovat aina kompromisseja. - Vihreä, siisti Tampere kaikkien iloksi ja hyvinvoinniksi (tärkeys: 79%, hajonta: 15, arvioinnit: 10) Ehdotan että päättäjät tutustuvat Tampereen rautatieaseman ympäristöön lauantaina puolen yön jälkeen. Satuinpa eräänä viikonloppuna tulemaan matkalta Pietarista ja junani saapui Tampereelle noin klo 12.00. Näky tampereen rautatieasemalla oli kuin mörököllien esikartanosta. Humalaisia ryppyporukoita mäyräkoirineen leiriytyneenä ympäri rautatieasemaa. Sammuneita makoilemassa penkeillä ja lattioilla. Lattiat täynnä roskia, pulloja ja oksennusta. Samalla junalla saapui ryhmä italialaisia nuoria, joiden kanssa pysähdyin äimistyneenä tilannetta katsomaan. Täytyy sanoa, että hiukan nolotti oman kotikaupungin puolesta!!! Moista ei näe misään maailman suurkaupungissakaa. Melko naurettavalta tuntuu pormestarin siisteyskampanja, kerää roska päivässä, kun kaupunkikuva näyttää kuvatunlaiselta päärautatieasemalla!!!! Viihtyisän Tampereen rakentamisessa tärkeänä koen viheralueiden riittävyyden ja siisteyden. Erityisesti Tahmelen kasvimaat ansaitsisivat suurempaa arvostusta. Alue on kulttuurihistoriallisesti tärkeä ja henkireikä monelle muullekin kuin lähialueen asukkaille. - Tampere - kattopuutarhakaupunki 2020 (tärkeys: 79%, hajonta: 14, arvioinnit: 24) Kaupungin tasakattoisten rakennusten katoille istutetaan kattopuutarhoja, jotka palauttavat rakennusten käyttämän pinta-alan takaisin eloon ruohojen, varpujen ja pensaiden voimin. Rakennusten energiatehokkuus paranee ja sadeveden kerääminen katoilta vähentää viemäreiden kuormitusta. - Kaupunkilaisten kuuleminen ja mielipiteiden huomioon otto. (tärkeys: 79%, hajonta: 17, arvioinnit: 14) Selvästi havaittavat epäkohdat, jotka kuntalaiset haluaissivat hodettavan asiallisesti, olisi hoidettava kuntoon. Nämä pahimmat epäkohdat ovat. -Vanhusren heitteille jättö. -Hatanpäänsairaalan kyvyttömyys hoitaa sille asetettuja velvoitteita. -Tunnelihankkeen hautaus. -Kaavoitus on saatava toimimaan tasapuolisesti ja tontteja jaettava rehellisesti. -Amurinkouluun on päästävä ilman syrjintää. - Keskustan liepeille parkkipaikat eri suunnista tulijoille (tärkeys: 79%, hajonta: 11, arvioinnit: 12) Parkkipaikoilta tulisi olla hyvät julkisen liikenteen yhteydet keskustaan, jotta autolla tulijat saataisiin jättämään autonsa keskustan ulkopuolelle. - Tampere on luova, osaava ja turvaa hyvinvoinnin kaikille (tärkeys: 79%, hajonta: 15, arvioinnit: 14) Luova: Tampere on kaupunkiseudun moottori uusine innovatiivisina tominnan keittäjänä. Monipuolinen luovuus takaa luovia ideoita ja innovaatioita kaikissa toiminnoissa. Luovaa on hallinnonuudistaminen ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisääntyminen päätöksenteossa. Luovuus tulee myös kehittämään palvelujen turvaamisessa kaikille kuntalasille. Osaava: Monipuolinen kolutuksen turvaaminen takaa osaamisen kaupunkiseudulla. Monipuolinen koulutusverkko on Tampereen vahvuus jatkossakin. Osaava kaupunkisuunnittelu turvaa liikenteen järjestelyt, pikaratikan kulku Hervantaan on toteutettu ja muita reittejä on tekeillä kaupunkiseudulla. Kaavoituksessa on huomioitu monia aikaismmin suunniteltuja hankkeita. Vuores on valmistumassa, Särkijärven sillan kautta kulkee julkinen liikenne raiteilla. Kaupunki kasvaa Nurmi-Sorila suuntaan monilla pientalohankkeita on tulossa lisää alueelle. Osaavien työpaikat on turvattu tulevaisuuteen, julksen palvelutuotntoon saatu osaavia motivoituneita työntekijöitä, teollisuus on saanut uusia toimintamuotoja, erityisesti puu-ja metalliteollisuus on noussut alueella. Kaupan -ja palvelutuotanto palveluita on pystytty parantamaan merkittävästi. Hyvinvointia kaikille: Vanhushuollossa Vaarityöryhmän v. 2008 kehittämistyön esitykset on toteutettu ja uusia pienkotimallisia ryhmäkoteja on perustettu ympäri kaupunkia. Vauraus näkyy jokaisen kaupunkilaisen elämässä. Köyhyysloukut ja polarisoituminen on pystytty est? - Tampere, yhteisöjen ja hyvän ilmapiirin kaupunki (tärkeys: 79%, hajonta: 13, arvioinnit: 9) Tampereen kaupunki tarjoaa asiakaslähtöisiä, helposti saatavia ja helppokäyttöisiä palveluja kaikille asiakkailleen : kuntalaisille, omalle henkilökunnalleen, yrityksille, yhteisöille, vieraille kunnille, valtion elimille, Sivu opiskelijoille ja matkailijoille. Kaikkia kohdellaan ystävällisesti ja asiakaslämpöisesti. Palvelut ovat saatavilla 98 / 379 verkon kautta missä tahansa maailmassa. Tampereen kaupunki toimii kuin yritys. Sillä on poliittinen poremestari, mutta myös operatiivinen toimitusjohtaja, joka johtaa kaupunkia kuin yritystä johdetaan. Kaupunki
  • 99. on haluttu työpaikka ka sen ilmapiiri on positiviinen kaikin puolin ja kaupunkin tunnetaan hyvänä palkanmaksajana. Yhteisöllisyys on mukana kaikissa kaupungin toimissa. uusin tekniikka hyödynnetään ja kuntademokratia kattaa kaikki osapuolet ja paikat. Tampere on kulttuurikaupunki. Uusi monitoimihalli Sorsapuistossa mahdollistaa kaikkien kulttuurin sektorin toiminnat ja esitykset. Kaupunki on aktiivisti mukana kansallisessa ja kansanivälisessä yhteistyössä. Ei pelätä hypätä junaan tai lentokoneeseen, kun kehitetään yhteisiä asioita. Erityisesti yritysten on helppo olla tampereella, koska täällä on kaikki mahdollisuudet. Uusi kakkosterminaali palvelee tasapuolisesti kaikkia lentoyhtiöitä. Tampereella on liitosten jälkeen 500.000 asukasta. - Joukkoliikenteen kehittäminen (tärkeys: 79%, hajonta: 17, arvioinnit: 13) Joukkoliikennettä tulee suosia, koska kaupungin asema on sellainen, että se ei salli aina lisääntyvää ykistyisautoilua kaupungin keskustassa ja sen lähialueilla(Pispala-Kaleva). Kunjoukkoliikennettä kehitetään, nopeutetaan ja reittejä sekä aikatauluja muokataan tilanteiden sallimissa rajoissa se kasvattaa sen suosiota. Joukkoliikennen on hyvä esimerkki ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kun lippujen hinnatkin pidetään kohtuullisina, niin asukkaat myös käyttävät joukkoliikennettä. Yksityisautojen poistuminen liikenteestä antaa ammatinharjoittajille paremmat mahdollisuudet hoitaa työtehtäväänsä,hinnatkin pysyvät asiallisina ja vaikuttaa myönteisesti ostohintaan. Vuoreas oli virheinvestointi, tullut jo nyt aivan liian kalliiksi. Kun siihen lisätään vielä Särkijärven ylittävä silta hintoineen ollaan todella syvällä. Kun silta ei lyhennä matka-aikaa kuin korkeintaan 5 min ja sekin menee kahden liikennevalon viemään aikaan. Asiaa valmistelevan virkamiehen tokaisu paljastaa kaiken " eihän sinne kukaan muuta,jos ei siltaa rakenneta".Omakotitontit ei voi olla kaupunkisuunnitelussa kaikkein tärkein asia. Autotkin kehittyvät ja niiden päästöt pienenevät ja ilmasto saastuu vähemmän. En pidäpahan, jos kehitetään tietullratkaisuja muidenPohjoismaiden tapaan ja hyvistä kokemuksista oppia ottaen. Rantatien tunneli on arveluttavan kallisratkaisu varsinkin kun ei todellisia ruuhkia kuin korkeintaan 20 min. Olen itse kokenut asian Aina ei tar - Henkilöautoilun rajoittaminen keskustassa (tärkeys: 79%, hajonta: 22, arvioinnit: 26) Katuja tulisi sulkea henkilöautoliikenteeltä vähitellen niin, että lopulta autot jätetään parkkitaloihin keskustan reunoille ja keskustan sisällä liikutaan joukkoliikennevälineillä tai jalan/polkupyörillä. - Autoton keskusta (tärkeys: 79%, hajonta: 24, arvioinnit: 17) Busseille 2-3 "matkakeskusta" keskustan liepeille ja samoihin paikkoihin parkkiluolat. Näistä "matkakeskuksista" olisi sitten kattava ja ilmainen (parkki- tai bussilipulla) raitiotieyhteys ympäri keskustaa. Samalla jalkakäytävät ja pyörätiet voitaisiin pitää auki ja kunnossa ympäri vuoden. - Keskustan tiivistäminen ja kaupunkikuvan parantaminen (tärkeys: 79%, hajonta: 19, arvioinnit: 17) Täydennysrakentaminen voidaan tehdä myös siten, että kaupunkikuva paranee. Monet vieroksuvat tiivistä kaupunkirakentamista. Tämä johtuu siitä, että sellaista ei ole Suomeen viime vuosikymmeninä juurikaan tehty. Tiiviydestä tulee ihmisille aivan vääriä mielikuvia, kuten tehokas lähiötyylinen rakentaminen esim. Lapinniemessä. Tampereen keskustaan, Amuriin ja Tammelaan rakennettiin 60- ja 70-luvuilla seitsemänkerroksisia lamellikerrostaloja erilleen toisistaan. Talojen väleissä on parkkipaikkoja, joutomaata ja parhaassa tapauksessa muutama puu. Lähiötyylisesti rakennettuja keskustan osia ja Tammelaa voisi tiivistää huomattavasti. Täydennysrakentamisessa tavoitteena pitäisi olla umpikorttelit. Niiden puistomaiset sisäpihat olisivat asukkaiden oleskelupaikkoja suojassa liikenteen melulta ja muilta keskustan häiriötekijöiltä. Parkkipaikat siirrettäisiin maan alle. Tyhjiä tonttejakin löytyy keskustasta vielä yllättävän paljon. Sen sijaan ydinkeskustan nykyisiä rakennuksia on mielestäni turha korottaa. Uusien rakennusten ei välttämättä tarvitsisi olla yhtä korkeita kuin nykyiset. Niistä voisi muodostaa vaihtelevan korkuisten kerrostalojen ja kaupunkirivitalojen ketjuja nykyisten rakennusten väliin ja parkkipaikoille. Nykyisten talojen harmaat betoniseinät voisi päällystää värillisellä rappauksella ja parantaa muutenkin talojen ulkonäköä. - Harrastusmahdollisuuksia tamperelaisille (tärkeys: 79%, hajonta: 12, arvioinnit: 18) Tamperelaisille ennetaan mahdollisuus virkistystä tuottavaan harrastustoimintaan ympäristöä kunnioittaen. Toiminnot sijoitetaan sellaisiin paikkoihin, että liikenteen lisääntyminen ja pysäköintitilojen tarve ei vaadi tuhoamaan ympäristöä. Suurhallia Sorsapuistossa ei ole, vaan Sorsapuisto on kaunis, hengittävä, väljä keidas kaupungin sykkeen keskellä. - Elävä keskusta (tärkeys: 79%, hajonta: 18, arvioinnit: 25) Sivu Viistokatu takaisin ja liikennesumppu pois. Torille enemmän kiinteitä rakennuksia joissa puoteja kuten oli 99 / 379 joulukylässä. Kesällä ei enää rumia kaljatelttoja torille vaan tapahtumia.
  • 100. - RANTAPUISTOT: uimarannat ja virkistys (tärkeys: 79%, hajonta: 14, arvioinnit: 13) Näsijärven ja Pyhäjärven uintimahdollisuuksia voisi roimasti kehittää! Tampere muuttuu PARATIISIKSI, jos Näsijärven rantaan saataisiin lisää uimarantoja. Jos vesi on liian kylmää uimiseen, järvellä voisi soutaa, kalastaa, sukeltaa, jne. Jos tunneli on pakko rakentaa, toivon, että se mahdollistaa Näsijärven rannan muuttamisen upeaksi ranta-alueeksi, joka yhdistää Särkänniemen, Finlaysonin-Tampellan alueen, Lapinniemen ja keskustan. Rantaan voisi sijoittaa vapaa-ajan keskuksen urheilutilaoineen, kahviloineen, ja uimarantoineen. - Autoliikenne ohjattava pois keskustasta (tärkeys: 79%, hajonta: 18, arvioinnit: 21) Ydinkeskusta rauhoitetaan autoliikenteeltä. Vain vammaiset, vanhukset ja muut liikuntarajoitteiset saavat ajaa keskustassa, huoltoliikenteen lisäksi. Satakunnankadun ja Sorin siltoja levennetään. Linja-autoasema ei missään tapauksessa kuulu Keskustorin viereen. - Lapsiperheitten Tampere (tärkeys: 79%, hajonta: 17, arvioinnit: 21) Tampereen tulisi houkutella lapsiperheitä tänne enemmän huolehtimalla esim. koulujen ja päiväkotien sopivasta sijainnista, työpaikoista sekä perheille edullisista asunnoista. Myös ihan taloudellinen panostus lapsille ja nuorille esim. kotihoidontuen muodossa on tärkeää. Asuinalueita pitäisi suunnitella enemmän ajatellen lapsia, niin että esim. liikenne ohjattaisiin kauemmas pihoista ja puistoista. Viheralueita ja leikkipaikkoja sekä kerhotoimintaa enemmän. Lapsiperheitten kotipalvelua tulisi lisätä, samoin erilaisia sosiaalipalveluita nimenomaan lapsia ja nuoria ajatellen. Vanhemmuuden tukemiseen tulisi panostaa, ja näin varmistaa tulevaisuuden Tampereen hyvinvointi. - Ei pilata järvimaisemia (tärkeys: 78%, hajonta: 17, arvioinnit: 19) Rantojen täyttäminen taloilla pitäisi kieltää lailla. Esim. Näsijärven rantaan ei saisi rakentaa, vaan alueen tulee pysyä puistona, jota kaikki voivat käyttää. Pispalan tulee säilyä "vanhanaikaisena". - Keskusta tiiviimmäksi (tärkeys: 78%, hajonta: 19, arvioinnit: 24) Parkkipaikat voidaan siirtää maan alle ja saada tätä kautta lisää tilaa asumiselle ja palveluille. Näen Tampereen vahvuutena pääkaupunkiseutuun nähden (esim. Espoo, Vantaa) nimen omaan tiiviin yhdyskuntarakenteen ja lyhyet etäisyydet - Arvoiltaan edistyksellinen (esteetön, vihreä, osallistava) (tärkeys: 78%, hajonta: 20, arvioinnit: 14) Palvelurakenne ja infrastuktuuri sellaiseksi, että ne sopivat edelläkävijöiden arvomaailmaan (vihreys, osallistavuus, esteettömyys, monimuotoisuus, joustavuus, ei-byrokraattisuus) - Liikenne ja keskusta (tärkeys: 78%, hajonta: 17, arvioinnit: 31) Minun mielestäni liikenne pitäisi siirtää raiteille ja keskusta-asumista edelleen tiivistettävä. Tampellan tunnelista kannattaisi luopua tai jos pysytään henkilöautoliikenteessä niin tunnelista leveämpi eli kuusi kaistaa. - Ratikka hoitamaan keskustan liikennettä (tärkeys: 78%, hajonta: 18, arvioinnit: 26) Saataisiin yksityisautoilu pois ja melutaso pienemmäksi. - Hämeenkatu kävely- ja kevyenliikenteen tieksi. (tärkeys: 78%, hajonta: 23, arvioinnit: 23) Ihan niinkuin muissakin suurkaupungeissa on rauhoitettu alueita kaupunkilaisten olohuoneeksi. - Niihama-Kauppi kaavoitus (tärkeys: 78%, hajonta: 22, arvioinnit: 18) Kaupin metsien nakertaminen tulee lopettaa. Ei ole kestävän kehityksen mukaista, että ihmiset joutuvat hakemaan virkistystä autoillen jonnekin kauas metsän helmaan. On järkevämpää pitää tällainen lähivirkistysalue edelleen ja nykyisessä laajuudessaan kaupungilaisten käytössä. - Keskustan muuttaminen pyöräily-ystävällisemmäksi (tärkeys: 78%, hajonta: 23, arvioinnit: 23) Tällä hetkellä pyöräily Tampereen keskustassa on lakianoudattavalle pyöräilijälle joko mahdotonta tai vaarallista. Esim. talvella pyöräily Hämeenkadulla ja siihen poikkisuuntaisesti risteävillä kaduilla tapahtuu ajoradalla. Lumisella tai jäisellä kelillä ajoradalla pyöräily on vaarallista. Jalkakäytävien pyöräilykieltoa perustellaan sillä, ettei taloyhtiöitä voida velvoittaa hoitamaan jalkakäytäviä siihen kuntoon, että pyöräily ja Sivu kävely olisi yhdessä turvallista. Entäpä onko kaupungilla resursseja hoitaa ajoradat siihen kuntoon, että 100 / 379 pyöräily ja autoilu yhdessä olisi talvisaikaan turvallista? Rongankadun kautta pääsee kyllä Hämeenkadun kiertämään, mutta entäpä keskustassa asioivat pyöräilijät? Tulisi myös ottaa huomioon, että pyörällä kiertotie
  • 101. tuntuu pidemmältä kuin autolla. Lisäksi useat keskustan pyörätiet ovat epäloogisia tai huonosti merkittyjä. Esim. Lapintiellä tien pohjoisreunassa kulkevalla pyörätiellä Pajakadun ja Ihanakadun välistä pätkää ei ole merkattu pyörätieksi. Pitäisikö lännestä itään kuljettaessa ylittää tie ja käyttää ajoradan oikeaa reunaa 100m kunnes voi jälleen ylitää tien ja palata pyörätielle? Pyöräily on ekologista, taloudellista, tukee kansanterveyttä ja vähentää pysäköintiongelmia. Siinä syitä kannattaa pyöräilyä. Tampere on opiskelijakaupunki. Suuri osa opiskelijoista liikkuu pyörällä. Lisäsyy pyöräilyn parempaan mahdollistamiseen kesku - Keskusta kansainväliseksi (tärkeys: 78%, hajonta: 20, arvioinnit: 33) Tampereen keskusta alue on Tampereen käyntikortti täällä käyville ja ennekaikkea Tamperelaista oma olohuone. Keskusta alueella kuuluu viihtyä ja siellä pitää olla mahdollisuus vietää laatuaikaa. Kosken rannat tehokkaaseen käyttöön. Kävelykatuja roimasti lisää sekä pikaratikka, millä suurista lähiöistä pääsee ekologiseti, nopeasti ja viihtyisästi keskustaan. Raideliikenne on tulevaisuutta, mikäli Tampere haluaa olla imago ykkönen myös ekologisuudessa, ei julkista raideliikennettä voi sivuuttaa. Keskustassa voisi olla muutamia pilvenpiirtäjiä" ryhdittämässä latteaa proviilia. Sorsapuisto ansaitsisi uuden monitoimihallin, se lisäisi Tampereen vetovoimaisuutta. Tamperelaiset itse voisivat olla ylpeämpiä enemmän hienosta kaupungista eikä aina purnata ja vastustaa kaikkea uutta mitä kaupunkiin suunnitellaan. Itsekkin Tampereelle kohta puluumuttajana palaavana olen ylpeä eteenpäin menevästä, dynaamisesta kotikaupungistani! - HÄMEENPUISTOON MYYNTIKOJUJA (tärkeys: 78%, hajonta: 16, arvioinnit: 9) Tai muuta tapahtumaa. Mielestäni vaikka kalamarkkinat tapahtuma voitaisiin hyvin siirtää Hämeen puistoon. Ja muina aikoina siellä voisi olla vaikkapa kirpputoritoimintaa. - Lisäämällä sosiaalista tilaa, jossa oleilla (tärkeys: 78%, hajonta: 14, arvioinnit: 36) Nuorille harrastustiloja, kaikille ulkoilumahdollisuuksia, vaihtoehtoja kahviloille: paikkoja, jossa voi olla, ilman, että joutuu ostamaan mitään. Puistonpenkkejä, yms. yms. Koko kansan tapahtumia, jossa sukupovet kohtaavat. - Tampere toimii seudun kuntien kanssa tiiviissä yhteistyöss (tärkeys: 78%, hajonta: 9, arvioinnit: 7) Tampere kehittää palvelujaan ja infrastruktuuria tiivissä yhteistyössä naapurikuntien - tai siihen mennessä yhdistyneiden alueiden tai kuntayhtymän piirissä. Seudullinen lähiraideliikenne toimii esteettömällä kalustolla ja helposti saavuettavien asemien avulla. Seudulla on myös hvyä linja-autoreittien verkosto, jota täydennetään helposti saavutettavalla syöttö-, asiointil- ja palveluiikenteellä. Näitä palveluja suunnitellaan yhteistyössä koko seudulla. Yleistä liikennejärjestelmää täydennetään yksilöllisesti toteutetuilla kuljetuspalveluilla niille kuntalaisille, jotka eivät pysty käyttämään yleistä mahdollisimman esteettömäksi tehtyä joukkoliikennettä. Myös asuntotuotannossa katsotaan ikääntyvän väestön tarpeet ja niin uus- kuin korjausrakentamisessa korostetaan esteettömän asuinympäristön mahdollistamista kaikilla asuinalueilla. Asuinrakentaminen mahdollistaa elävän sosiaalisen diversiteetin toteutumisen. - Liikenne ja luonnollinen kehitys (tärkeys: 78%, hajonta: 23, arvioinnit: 11) Tampereen joukkoliikenteestä pitäisi tehdä houkuttelevampi vaihtoehto, kuin se nyt on. Se ei enää tulevaisuutta (öljyn hinnannousu, väestönkasvu) silmälläpitäen ole pelkillä busseilla hoidettavissa. Koska Tampereen keskusta on maantieteellinen pullonkaula, olisi Tampere ihanteellinen kaupunki raideliikenteelle. Pikaratikka ja lähijunat pitäisi ehdottomasti saada mitä pikimmiten saada suunnitteluun. En myöskään pidä lainkaan mahdottomana ajatusta raskaasta metrosta Tampereella. Onhan Rennesissä ja Lausannessakin täysraskas metro, kaupunkien ollessa Tamperettakin pienempiä. Oli miten oli, investointeja on pakko tehdä jossain vaiheessa. Ne voi tehdä nyt, tai ne voi tehdä 20 vuoden päästä, kun dieselin hinta on 2,5 /l ja asukkaita Tampereella 240 000. Onkin käsittämätöntä, kuinka päättäjät eivät ole saaneet asian suhteen mitään aikaiseksi. Kaupunkia yleensä, tulisi kehittää luonnollisella tavalla keskustasta ulospäin. Stop metsälähiöille. Vuores jo ajatuksena puistattaa. Lisää tehokasta täydennysrakentamista, etenkin keskustan alueelle ja välittömään läheisyyteen. Yli 20-kerroksiset talot pois kirosanojen listalta. Tehokkaampaa rakentamista ja tiiviimpää kaupunkikuvaa! Niissä on tulevaisuus. Jos rakennamme yhä kauemmas keskustasta, sitä enemmän joudumme energiaa käyttämään sinne päästäksemme. Tunneli hyvä asia, mutta NIMBYille onnittelut; olette onnistuneet viivyttämään 'ratapihan tornihotellia' jo - Kaupunkirakenne kestäväksi (tärkeys: 78%, hajonta: 16, arvioinnit: 24) Kehitetään Tamperetta seudullisesta näkökulmasta. Ei ahnehdita pientalotontteja kantakaupungin alueelle, Sivu vaan tiivistetään olemassa olevia asuinalueita: kerrostaloja ja tiivistä ja matalaa. Pientalot voivat sijaita yhtä 101 / 379 hyvin naapurikunnissa. Suunnitellaan kestävän kehityksen mukaista, tiivistä kaupunkirakennetta.
  • 102. - Kansainvälisyyttä lisää (tärkeys: 78%, hajonta: 18, arvioinnit: 14) Lisää kahviloita /terasseja hämeenkadun varteen. Esim. koskipuistoon iso laadukas terassi. Nykyään vain piniä terasseja pubien ulkopuolella. - Keskustaa ja sen lähialueita tulee kehittää (tärkeys: 78%, hajonta: 18, arvioinnit: 25) Tällä hetkellä Tampere koostuu pitkälti kaukana toisistaan olevista lähiöistä. Tämä johtaa siihen, että ihmisten elämä (työ, koulu, päiväkoti, kaupat, ystävät) hajaantuu laajalle alueelle. Se huonontaa ihmisten elämänlaatua, vähentää tunnetta yhteisöllisyydestä ja lisää yksityisautoilua Siksi Tampereen yhdyskuntarakennetta täytyy tiivistää. - Yksityisautoilu pois Hämeenkadulta (tärkeys: 78%, hajonta: 18, arvioinnit: 24) Ihan oikeasti - Hämeenkatu joukkoliikeenteelle sekä kevyelle liikenteelle. Autoilla pääsee kyllä muutenkin. - Hämeenkatu autotottomaksi (tärkeys: 78%, hajonta: 23, arvioinnit: 22) Eli kevyenliikenteen ja julkisten ajoneuvojen käyttöön, lukuunottamatta tietenkään esim. liikuntavammaisten auton käyttöä. - Särkänniemen kehittäminen (tärkeys: 78%, hajonta: 15, arvioinnit: 17) Laajempi ympärivuotinen ja laajemmalle kohdeyleisölle suunnatut palvelut - eko-tampere (tärkeys: 78%, hajonta: 20, arvioinnit: 19) tampereen on luotava todellinen ekologinen imago itselleen ja toteutettava ekologisia periaatteita järkähtämättä, alkaen kaupunkisuunnittelusta aina joukkoliikenteeseen saakka. myös radikaaleja toimia edellytetään. ekologisuuden on oltava ykkösprioriteetti kaikessa päätöksenteossa ja hankinnoissa.esimerkiksi kaupungin joukkoliikenne pitää saada ilmaiseksi. ja liikennekeskus jossa rautatieasema ja linja-autoasema ovat saman katon alla on välttämättömyys. ei pidä tyytyä puolittaisiin ratkaisuihin kun voidaan mennä koko matka perille saakka. lentokentälle myös rautatieyhteys mitä pikimmin ennenkuin pirkkala kehittää alueitaan. siinä alkajaisiksi pohdittavaa. myös kävelykatuja lisää keskustaan ja pienimuotoista kauppakujameininkiä.enemmän elämää kaduille ja rannoille. rannat ihmisille eikä rakennuksille. isoja rock- tapahtumia, hyvää fiilistä. iloisia ihmisiä ja vähemmän autoja keskustaan. kaikenlaista ekologista ja vastuullista yhteisöelämää ryhdittävää päätöksentekoa. vielä on aikaa toivottavasti jonkinverran ennenkuin kaikki on myöhäistä. - Tampere - siisti ja luonnollinen (tärkeys: 78%, hajonta: 12, arvioinnit: 18) Kaupunkikuvan siisteys vaikuttaa viihtyvyyteen. Julkisivujen saneeraus, valaistus ja puistoalueiden kunnossapito lisäävät myös kansalaisen turvallisuuden tunnetta. Toivoisin, että ympäristönäkökohdat esimerkiksi energian kulutuksessa otettaisiin paremmin huomioon. Myös jätteiden tuottamiseen voisi puuttua paremmin, lähtien julkisista palveluista (esim. päiväkodit ja vaippajäte). - Vähemmän yksityisautoilua keskustaan ja Rantaväylälle (tärkeys: 78%, hajonta: 19, arvioinnit: 16) Ohikulkuliikenteen selkeä ohjaus Pirkkalan moottoriteiden kautta. Joukkoliikenteen hintoja alas päin, että ihmiset valitsevat sen oman auton sijaan. Onnistuisiko ilmainen bussiliikenne? Välttämättä ei tarvita raitiovaunujärjestelmää (kallis uusi systeemi), vaan bussivuoroja lisättäisiin tarpeen mukaan. Lisää tilaa kevyelle liikenteelle. - Pispalan harjun kulttuuriympäristön pelastamisella (tärkeys: 78%, hajonta: 18, arvioinnit: 15) Tampere voi nostaa kultuuriarvojen kunnioituksella Suomen parhaaksi paikaksi vuonna 2020. Tampereella on loistava tilaisuus tuoda esille uuden toimintakulttuurinsa ja suojella Pispalan harju kerrostalorakentamiselta. Maailmassa on vain yksi Pispala, sitä ei pidä uhrata täydennysrakentamiselle. Pispalan harjun kaikkien asemakaavojen tavoitteena tulisi olla tukea Pispalan valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön säilymistä ja kehittymistä. Pispalan sijainti maailman korkeimmalla moreeniharjulla, kahden järven välisellä kannaksella luo perustan Pispalan ainutlaatuisuudelle. Pispalan kokonaisuuteen kuuluu myös harjun pohjoisrinteen alaosa, Santalahti. Santalahden asemakaavoitusvaihe on keskeinen koko Pispalan kannalta. Jos Santalahteen rakennettaisiin sinne joissain suunnitelmissa esitetyt parhaimmilaan yli 35 metriä korkeat kerrostalot, tulisivat ne peittämään muun muassa maisemat Pispalan harjulta Näsijärvelle. Santalahden Sivu kerrostalorakentaminen turmelisi Pispalan kulttuuriympäristön kokonaisuuden. Tampere menettäisi näin jotain 102 / 379 korvaamatonta. Pispalan voi vain kerran tuhota.
  • 103. - Kulttuurin ja puistojen viihtyisä kaupunki (tärkeys: 78%, hajonta: 16, arvioinnit: 18) Tampere on vireä ja vihreä kulttuurikaupunki. Sen keskustassa on kulttuurikohteita, kuten museoita, joissa voi oleskella muutenkin kuin näyttelyitä katsomassa: lukemassa lehtiä ja kirjoja, kahvilassa tuttuja tapaamassa, selaamassa internetiä ilmaisilla päätteillä, odottamassa nysseä, viihtymässä, osallistumassa tapahtumiin. Tilat ovat avaria ja ajanmukaisia, muuntuvia ja valoisia. Keskustassa ja muualla kaupungissa on hyvin hoidettuja viihtyisiä puistoja julkisine taideteoksineen, puistonpenkkeineen, kahviloineen ja tapahtumineen. Kosken ja järvien rannat on rakennettu puistoiksi ja ne ovat helposti lähestyttäviä ja viihtyisiä. Liikkuminen on helppoa julkisilla ja kävellen. Vanha arkkitehtuuri on saatettu alkuperäiseen loistoonsa. Uusi rakennuskanta on korkeatasoista. Koko kaupunki on valaistu energiaa säästävillä uusilla tekniikoilla näyttävästi. Osa julkisesta tilasta on katettu, sillä ilmaston muuttuessa kaupunkilaiset tarvitsevat enemmän suojaa säiltä. Yksityisautoilu on edelleen sallittua keskustassa, mutta parkkihallit ja liikenne ovat hyvin järjestettyjä ja osa liikenteestä on ohjattu maan alle. - Keskustori muuhun käyttöön kuin kaljateltoille. (tärkeys: 78%, hajonta: 16, arvioinnit: 13) Viehättävän joulutorin vastike kesällä voisi olla matalalla aidalla aidattu alue esiintymislavoineen. Ei kuitenkaan suurta melua aiheuttavaa esiintymistä. Näin näkyisi myös toria ympäröivät kauniit rakannukset. - Rannat hyötykäyttöön (tärkeys: 78%, hajonta: 17, arvioinnit: 27) Suomessa on vettä jopa kaupungin keskustoissa, mutta eipä kauniita vesistöalueita juuri ymmärretä hyödyntää. Tampere on siitä oiva esimerkki. Ravintoloita enemmän koskimaiseman äärelle; uimapaikkoja keskustan tuntumaan, esim. Aspinniemeen, tai Mältinrannan uuden saunarakennuksen lähelle vaikkapa turvallinen kahluuallas ja mahdollisuus pulahtaa veteen portaita pitkin. Koskipuistossa viikonloppukäyttäjät ovat kaukana siitä päättäjien kuvitelmasta, että suomalainen osaa fiksusti nauttia eväitään piknik-tyyliin vesistön äärellä alkoholia kohtuullisesti nauttien. Mitä muuta Koskipuistossa voisi tehdä kuin ryypätä ja roskata? Suuri autio alue kaipaisi jotakin toimintaa, mutta mitä? - Kaupunkisuunnittelu (tärkeys: 78%, hajonta: 15, arvioinnit: 7) Radikaalit taiteilijat suunnittelemaan kaupunkiamme. Lautakunnat ovat käyneet ulkomailla opintomatkoilla, pydettävä palautteet mitä uuttaa arvoa ovat tuomassa kotikaupunkiimme. - viihtyisä, turvallinen ja tasavertainen kaupunki (tärkeys: 78%, hajonta: 12, arvioinnit: 18) Esteettömyyttä pitäisi edelleen lisätä ja keskustan turavllisuutta parantaa. Pelkkä virkavallan läsnäolo ei välttämättä riitä turvallisuuden parantumiseen. Tasavertaiset palvelut kaikille Tamperelaisille, kaikille yhtälainen mahdollisuus osallistua esimerkiksi liikuntapalveluihin. Viihtyisyyttä lisääminen esimerkiksi puistot paremmin hyötykäyttöön ja pulsut pois puistonpenkeiltä. - vihreä kaupunki (tärkeys: 78%, hajonta: 12, arvioinnit: 14) Tampereella on 2020 runsaasti viheralueita, jotka palvelevat sekä viheralueiden käyttäjiä, että ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta. Yhtenäisiä viheralueita on säästetty, eikä käytetty tiivistämisrakentamisen tarpeisiin mm. Kaupin 'nakertaminen' on lopetettu. Luonnonsuojelualueita on perustettu lisää niihin kohteisiin, jotka parhaiten turvaavat luonnon monimuotoisuutta. Vanhoja metsiä on säästetty ja laadittu niitä turvaavat hoitosuunnitelmat. Tampereelle on perustettu kansallinen kaupunkipuisto, joka on saanut myös kansainvälistä mainetta ja kunniaa. Viheralueiden rakentamiseen, hoitoon, ylläpitoon on satsattu myös rahallisesti enemmän, jotta hyvä kunnossapidon taso voidaan säilyttää. - Viihtyisä kaupunkiympäristö (tärkeys: 78%, hajonta: 18, arvioinnit: 22) Kaupunkikuvaa tulisi eheyttää ja saada viihtyisämmäksi yhtenäisellä rakentamisella kaupungin alueella ja lisäämällä puistoja, liikuntapaikkoja, kuntopolkuja, latuja jne. - Tampereen keskustan merkkikohteet yhdistävä reitti (tärkeys: 77%, hajonta: 15, arvioinnit: 21) Tampereen keskustan merkkikohteet, kuten vanha Finlayson, koski rantoineen, Verkaranta, torit yms. tulisi "yhdistää", luoda niistä vaikkapa selkein viitoin osoitettu reitti, jonka kuka tahansa voisi kiertää, ja johon voisi tutustua. Kyseisellä reitillä, eri kohteissa voisi järjestää säännöllisesti erilaisia tapahtumia, kierrättää vierailijoita ja haastaa kävijät mukaan tunnelmaan. Reitin kohteet tulisi siistiä, valaista ja "lihavoida" oheispalveluin: kauniit kahvilamiljööt (esim. 50-luvun hengessä), historiaa ja kulttuuria esille, mutta myös Sivu nykyaikaista. Reitti olisi pysyvä, sellainen, jonka jokainen Tampereella käynyt muistaisi ja tietäisi. 103 / 379
  • 104. - JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISESTÄ (OSA 4) (tärkeys: 77%, hajonta: 15, arvioinnit: 20) 4. HÄMEENKADUN PYHITTÄMINEN JOUKKOLIIKENTEELLE Hämeenkatu olisi suotavaa muuttaa joukkoliikennekaduksi (jolla luonnollisesti taksit ja huoltoliikenne sallittaisiin. Henkilöautoliikenne saisi kulkea Hämeenpuiston ja tulevan Ratapihankadun kautta. Näin saataisiin jokkoliikennettä nopeutettua hieman ja Hämeenkatu rauhoitettua miellyttäväksi ostoskaduksi. Lisäksi voitaisiin harkita mahdollisuutta laittaa asfaltti nykyisten bussikaistojen kohdalle Hämeenkadulla. Keskikaistat joilla sijaitsisivat raitiovaunujen kiskot, voisi jättää mukulakivitykselle, koska se vaikuta ratikan kulkuun ja samalla ratikoiden vaatima oma erillinen kaista erottuisi oivasti kadun keskellä. Toisiaan ohittavat bussit voisivat luonnollisesti käyttää yhä ratikka kaistoja toisten bussien ohitukseen. - Tampereesta vastuullisuuden pääkaupunki (tärkeys: 77%, hajonta: 28, arvioinnit: 10) Tampere ei voi päihittää Helsinkiä määrällä vaan laadulla. Tampereesta voidaan tehdä vastuullisuuden pääkaupunki, jossa kaikessa toiminnassa otetaan huomioon kestävä kehitys. Kahviloissa juodaan Reilun kaupan kahvia. Kadut valaistaan huipputehokkailla ledivaloilla, joihin sähkö saadaan tuulivoimalla. Sosiaaliset yritykset työllistävät vaikeasti työllistyviä. Sosiaalinen luototus tukee taloudellisiin vaikeuksiin ajautuneita. Osa toimenpiteistä maksaa, mutta monet tuovat samalla säästöjä. Lisäksi tieto Suomen vastuullisimmassa kaupungissa asumisesta on vetovoimatekijä, jonka arvoa on vaikea mitata. - Mahdollisuus vihreään elämään (tärkeys: 77%, hajonta: 19, arvioinnit: 22) Vihreän elämäntavan tukemista esim. parantamalla joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen edellytyksiä (myös talvella). Automarketteihin perustuva kaupunkirakenne ei tue yksityisautoilun vähentämistä! - Inhimillinen Tampere (tärkeys: 77%, hajonta: 17, arvioinnit: 17) Tampereen tulee kehittyä kaupungiksi, jossa ihmisillä on monella tapaa hyvä olla. Hyvinvointi koostuu kulttuuri- ja liikuntapalvelujen innovatiivisesta kehtittämisestä. Ensinnäkin keskusta on varattu ihmisille, ei autoille. Välttämätön autoilu on järjestetty jouhevasti, mutta ilman pätevää syytä joukkoliikenteelle varatulle Hämeenkadulle ei pääse yksityisautolla. Ydinkeskustasta tulisi näin ihmisläheinen ympäristö, ja kun julkisivut yms. pidettäisiin kunnossa, tulisi Tampere entistä tunnetummaksi keskustastaan. Autoton ydinkeskusta voisi käsittää alueen Hämeensillalta Hämeenpuistoon ja Finnlaysonilta Ratinan suvantoon. Takon tehdasrakennus olisi jo ehkä osittain uusiokäytössä tai ainakin suunnitelmat siitä olisivat jo hyvässä vauhdissa. Toisaalta teollisuudelle taattaisiin hyvä toimintaympäristö pitämällä väylät kunnossa joka suuntaan. Urheilu olisi keskeinen osa Tamperetta 2020. Jalkapallon miesten A-maajoukkue pelaisi uusitulla Ratinan stadionilla. Stadionilta kulkee suora maanalainen yhteys rautatieasemalle. Myös Tammelan stadion on kunnostettu Tampereen ykkösjoukkueen peliareenaksi ja kolmas pienempi stadion on rakennettu ykkös- ja kakkosdivisioonajoukkueiden käyttöön. Pk-seudun Aalto-yliopiston vastapainoksi Pirkanmaan Ammattikorkeakoulu ja Teknillinen yliopisto ovat Suomen parhaat koulut alallaan. Joten näiden rahoitukseen kannattaa satsata ja pitää Tampere tiiviisti mukana elinkeinoelämän piiri - Tampereesta kaikille paras paikka asua (tärkeys: 77%, hajonta: 15, arvioinnit: 14) Kun kehitämme kaupunkiamme tulevaisuudessa,on se mahdollista tehdä siten, että jokaisella on tunne siitä, että saan vaikuttaa oikeasti tulevaisuuden innovaatioihin. Jos me lähitulevaisuudessa eli parin seuraavan vuoden aikana saamme valmiiksi ikäihmisten tarvitsemat palvelut, voidaan seuraavina vuosina tarkastella lasten ja nuorten tarvitsemia palveluja jne. Kun teemme kaupunkimme esteettömäksi kaupungiksi, niin se on sopiva kaikille asukkaille. Tässäkin suhteessa meillä on tosiaan paljon tehtävää,puhumattakaan puhtaasta ja roskattomasta kaupungista. Myös kaupunginosat on otettava huomioon suunnittelussa. Paljon on aloitettu, mutta moni asia on jäänyt keskeneräiseksi. Turhia, hetken mielijohteesta tehtyjä investointeja tulee välttää ja keskittyä järkeviin kaikille kaupunkilaisille sopivaan kehittämiseen. - Kaavoitus on 2020 muuttunut vähähiilidioksiseksi seudulla (tärkeys: 77%, hajonta: 21, arvioinnit: 20) Nykyinen kaavoitus ei ohjaa tiiviiseen rakentamiseen hyvien julkisten kulkuyhteyksien äärelle koko Tampereen seudulla. Tampere itse on hyvin ohjannut rakentamista jo bussireiteille, mutta jatkossa metron pitää mennä talon alta tai läheltä myös omakotialueilla ja seudulla. Ruutanan tapaiset alueet otettava mukaan julkisen liikenteen suunnitteluun paremmin ja VR mukaan. - Tampereen vahvuus on sen pienuus (tärkeys: 77%, hajonta: 17, arvioinnit: 20) Sivu Mielestäni Tampereesta on tehnyt vetovoimaisen kaupungin sen lämminhenkisyys, reiluus ja mutkattomuus. 104 / 379 Yhä vieläkin tuo yhteisöllisyys voidaan säilyttää. Kaavoitetaan Tampereelle pieniä kyliä, joissa ihmiset viihtyvät kehdosta hautaan. Koulu, kauppa, päiväkoti, luistinkaukalo, lenkkipolku - tietyt peruspalvelut tulee löytyä
  • 105. jokaisesta kaupunginosasta. Tällä hetkellä jokaisesta kaupunginosasta löytyy varmuudella vain keskikaljabaari. Terveyspalvelut voi ja pitääkin tehdä liikuteltaviksi. Väestön vanhetessa palvelut pitää tuoda kotiin tai korttelitupiin, lähelle käyttäjiä. Neuvolakin voisi tulla kotiin, siinä samalla löytyisivät jo varhain erityistä tukea tarvivat lapsiperheet. Nämä pienet kyläyhteisöt pitää myös esteettä yhdistää toisiinsa. Pyörätieverkosto on saatava kuntoon!!! Raideliikenteeseen pitää satsata toden teolla. Työmatkalipusta toivon tulevan automaattisen palkanlisän. Kaikenlaiseen ulkonaliikkumiseen pitää kannustaa. Uimarannat, lenkkipolut ja luistinradat kuntoon. Kouluista tulee kehittää toimintakeskuksia, joissa harrastetaan iltaisin varsinaisen koulutyön päättymisen jälkeen. Tampereen kauniista puistoista ja luonnosta tulee huolehtia. Järvet tekevät Tampereen ja niille pääsyn tulee olla helppoa. Asumisessa tulee keskittyä kohtuuhintaisten omistus- ja vuokra-asuntojen saatavuuteen. Mieluummin korttelipiha kuin ökypalatsi. Tampereesta saadaan Suomen paras paikka, kun laitetaan kaikessa ihmin - Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö (tärkeys: 77%, hajonta: 13, arvioinnit: 10) Elinvoimaisen kaupungin yksi merkittävimmistä asioista, hyvien ja toimivien palvelujenlisäksi,on onnistunut kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö. Edellä mainittujen seikkojen toteutuminen luo pohjan dynaamisen ja viihtyisän kaupunkirakenteen pohjan. Kaupunkisuunnittelun tulee olla huomattavasti pidemmälle katsovaa kuin se nykyisellään on ollut.Hyvä kaupunkisuunnittelu on laaja-alaista, monipuolista eri vaihtoehtoja pohtivaa kaupunkirakenteen työstämistä. Sen on katsottava 30-50 vuoden päähän eikä sortua lyhytnäköiseen ja tasapainottomaan suunnitteluun. Hyvä kaupunkisuunnittelu on paljon enemmän kuin asemakaavoitusta, jossa visioidaan lähiajan ongelmien ratkaisuja. Hyvässä suunnttelussa otetaan huomioon kaupungin tasapainoinen kehittäminen niin asukkaiden kuin elinkenoelämän tarpeeet, luontoarvot, asuminen,liikenne,rakentaminen jne. Kaupunkirakenne tulee suunnitella sellaiseksi, että siellä edellytykset myös kasvaa ja ottaa huomioon tuleviakin haasteita. Kaupungin tulee varautua maanostoissa tulevaan,reservmaata tulee olla riittävästi. Kaavoitus ei volla erillinen saarake, joka yksin viisaudessaan tekee ratkaisuja vaan se edellyttää jo nyt ja vastaisuudessa tiukkaa yhteistyötä ja poliittista näkemystä. Omakotitalorakentamista tulee lisätä, mutta se ei vi olla itsestarkoitus. Kaupigissa on korkeita taloja se kuuluu kaupungin imagoon. Tiiviin rakentamisen ei tarvitse olla slummimaista. Voidaan täydennysrakentaa myös viihtyisästi ja toi - Osallisuus todelliseksi -kuntalaisten aito kuuleminen (tärkeys: 77%, hajonta: 19, arvioinnit: 19) Kaupunginosatoimintaa aktivoidaan ja osallistetaan kuntalaiset oman asuinalueensa toimijoiksi . Kaikissa suunnitelmissa heti alkuvaiheessa otetaan kuntalaiset mukaan esim kaavoitus, tilaratkaisut, luonnonhoito, peruspalvelut. Varmistetaan kaupunginosissa ns kuntalaistilojen käyttö, esim koulut, päiväkodit yms. Varmistetaan mysö kolmannen sektorin osallisuus alueiden kehittämisessä. Myös kunnan työntekijöiden todellinen kuuleminen otetaan käyttöön! - Kaunista ja pirteää arkkitehtuuria (tärkeys: 77%, hajonta: 15, arvioinnit: 18) Iloisia ja viihtyisiä asuinalueita keskustalähiöihin. Värejä ja valoa harmaan ja valkean sijaan. Vanhaa rakennuskantaa pidettävä kunnossa. Vehreitä viheralueita. - Persoonallinen kaupunki (tärkeys: 77%, hajonta: 19, arvioinnit: 23) Jälleen kerran Suomessa ja Tampereella toteutetaan visiota joka todettiin tuhoontuomituksi jo 70-luvun rakentamisessa. Nykyaikainen YIT tiilielementtilähiö ei tuo kaupunkiin yhtään lisäarvoa. Haluaisin Tampereen erottuvan muista Suomen kaupungeista korkea tasoisella nykyaikaisella rakentamisella, jossa ei kaihdeta keskustan alueelle rakennettavia lasipintaisia taloja sekä korkeampia modernisti muotoiltuja tornitalojakaan, jotka luovat persoonallisuutta kaupungin siluetille ja katukuvalle. Lisäksi osa lähiöistä voitaisiin rakentaa niin kutsutulla englantilaisella roadhouse tyylillä, jossa talojen etuovet tulevat puistomaiselle kadulle, jota pitkin kulkee joukkoliikenne. Talojen päädyt ovat rakennettu toisiinsa kiinni ja näin kadusta muodostuu ketjumainen katu, jolla on hyvät joukkoliikenne yhteydet mahdollisesti tulevalle ratikalle? Näin kaupungista saataisiin vieraidenkin mielestä persoonallisempi ja muistettavampi kaupunki. - Rauhoittamalla Hämeenkatu kevyelle- ja joukkoliikenteelle (tärkeys: 77%, hajonta: 18, arvioinnit: 38) Kieltämällä yksityisautoilu Hämeenkadulla, leventämällä jalkakäytäviä, tekemällä oikeat erilliset kunnolla merkityt pyöräkaistat autotien laitaan. - Riittävästi viheralueita ja hiljaisuutta (tärkeys: 77%, hajonta: 16, arvioinnit: 17) Viheralueet ovat kaupungin keuhkot ja hiljaisuus on katoava luonnonvara asuinalueilla. Sivu 105 / 379 - Kaupunki keskittyy ydintoimintaansa (tärkeys: 77%, hajonta: 18, arvioinnit: 14) Kaupunki keskittyy rooliinsa tiettyjen palveluiden järjestäjänä eli tekee strategiansa enemmän omaa
  • 106. organisaatiotaan kuin koko paikallistaloutta varten. Kaupungin ei tarvitse kuvitella kantavansa vastuuta koko alueen taloudesta, koska oikeasti sillä ei ole siihen pelivälineitä. Elinkeinoelämä ja kolmas sektori kyllä hoitavat oman osansa. Se, että kaupunki luo edellytyksiä kaavoituksella ja tonttipolitiikallaan elinkeinoelämälle (ja tähän pitäisi pitäytyä!) ja avustaa kolmatta sektoria ei tarkoita, että kaupungin tulee luoda isännän elkein strategiansa myös näiden toimijoiden puolesta. Kun kaupunki keskittyisi omaan ydintehtäväänsä, turha rahaa vievä imagosähellys jäisi vähemmälle. Kaupungin hyvä imago syntyy pikemminkin hyvistä palveluista ja tasapainoisesta kaupunkikokonaisuudesta kuin erilaisista ohjelmavirityksistä, joilla on vähän antia itse kaupunkilaisille. - Vapaata tilaa kaikille (tärkeys: 77%, hajonta: 16, arvioinnit: 19) Kaupunkisuunnittelu yritysten ehdoilla saa luvan loppua. Keskustaa on kehitettävä 'ihmisten tila'-suuntaan. Kaupungissa on oltava autonomisia sosiaalikeskuksia, jossa kaikenikäiset voivat harrastaa omaehtoista toimintaa. Katutaide ansaitsee sille kuuluvan arvostuksen. - Kaupin metsää ei saa keskustan läheltä enään pienentä (tärkeys: 77%, hajonta: 17, arvioinnit: 12) Tampereen keskustassa asumisen viihtyisyys nojaa ajatukseen että kotoaan voi lähtea metsää juoksu ja hiihtolenkille. Amurista Pyynikille ja Kyttälästä ja Tammelasta Kauppiin. Viimeiset 15 vuotta ole asunut Tammelassa tai Kyttälässä. TAYS nakertaa jatkuvasti Kauppia parkkitaloilla ynnä muulla rakentamisella. TAYS:in laajentamiselle täytyy keksiä kokonaan uusi paikka, vaikka Vuoreksesta. - Kävelykeskusta Tampereelle (tärkeys: 77%, hajonta: 19, arvioinnit: 18) Tampere on nykyisellään todella tyly kaupunki ihmiselle keskustan osalta. Ehdotus: - Tuomiokirkonkatu ja Aleksanterinkatu kävelyksduiksi kosken itäpuolella - Näsilinnankatu ja Hallituskatu muodostaisivat Kuninkaankadun kanssa hyvän koko- naisuuden Kuninkaankadun kanssa. - Hämeenkatu vain julkiselle liikenteelle soveltuvin osin. - Säilytetään viitteet eletystä elämästä (tärkeys: 76%, hajonta: 16, arvioinnit: 9) Maailma globalisoituu - ja samalla yksipuolistuu. Kylpylät ja hotellit ovat samanlaisia kaikkialla maailmassa, uudet rakennuksetkin alkavat muistuttaa yhä enemmän toisiaan. Jotta Tampeella olisi jotakin omaa ja jotakin omalaatuista nähtävää jatkossakin, tulisi pyrkiä säilyttämään suomalaisuuteen ja tamperelaisuuteen liittyviä piirteitä: rakennuskulttuuria, luontoa... (huom! Säilyttäminen ei tarkoita, että vanha pitäisi jättää kunnostamatta ja ympäristö kehittämättä.) - Tullintorille skeittiramppi ja nuorisotilat (tärkeys: 76%, hajonta: 13, arvioinnit: 14) Tullintori on nykyisin useimmiten tyhjillään tai ilta-aikaan parkkipaikkana. Paikalle olisi ihana saada elämää! Tampereen keskustasta puuttuu nuorisolta ei-kaupallinen hengailupaikka - sellaisen voisi perustaa Tullintorin reunalle. Torille sopisi mielestäni mainiosti myös nuorten keskustaan toivoma skeittauspaikka. Helsingissä Eläintarhan skeittipuistoa on mukavaa ohikulkijankin katsella. - ympäristönsuojelun ykköskaupungin imago ja tarvittavat te (tärkeys: 76%, hajonta: 14, arvioinnit: 10) Helsingillä on laaja keskuspuisto ja Hämeenlinnalla on kansallinen kaupunkipuisto Aulanko sekä Ahvenisto. Suomessa on jo ainakin neljä kansallista kaupunkipuistoa. Tampereella ei ole nykyisin edes ympäristönsuojelulautakuntaakaan. Olin itse sellaisessa lautakunnassa varajäsenena, kun se Tampereelle perustettiin 1980-luvun loppupuolella. Tampere tarvitsee ympäristönsuojelulautakunnan takaisin sekä Oman kansallisen kaupunkipuistonsa,jonka olennaisena osana olisi myös KAUPPI-NIIHAMAN OSAYLEISKAAVA- alueen ulkoilu- ja virkistysalueen monimuotoinen luonto mahdollisimman koskemattomana myös nykyisille tamperelaisille ja tuleville polville. - Keskustorille torielämää (tärkeys: 76%, hajonta: 15, arvioinnit: 15) Keskustorin torielämä olisi nykyistä vilkkaampaa, jos joulutorin kaltaisin myyntikojuin kauppapäiviä järjestetään myös ystävänpäivän viikonloppuna, pääsiäisen alla, vappuna, juhannuksen alla, elokuussa teatterikesän aikaan, Tampere-päivän viikonloppuna ja tietysti joulun aikaan. Joulutori alkaisi joka vuosi jo marraskuun lopussa. - Henkilöautoliikenteen vähentäminen ratkaisevasti (tärkeys: 76%, hajonta: 19, arvioinnit: 25) Sivu Henkilöautoliikenne kiellettävä keskustasta lukuunottamatta takseja. Hajarakentamisen sijaan elinvoimaisia keskittymiä, jolloin liikumistarve vähenee Julkinen liikenne kattaa eri keskittymien väliset yhteydet joustavasti 106 / 379 ja riittävän tihein väliajoin: juna, raitiovaunu, bussi Julkisen liikenteen maksut katettava suurimmaksi osaksi verovaroin. Lisärahaa henkilöautojen käytöstä kaupunkialueella kannettava vero/tulli sekä maksulliset
  • 107. parkkipaikat Tuettava kevyttä liikennettä kattavalla pyörä/kävelytieverkostolla, joiden kunnosta myös huolehditaan - Tampereen keskusta rauhalliseksi ja meluttomaksi! (tärkeys: 76%, hajonta: 17, arvioinnit: 19) - Kaupunkikuva. (tärkeys: 76%, hajonta: 16, arvioinnit: 19) Kaupunkikuva on ehyt. Lähiöillä on omat "olohuoneensa", ne ovat omaleimaisia, mutta kaupunkimaisia. Lähipalvelut toimivat ja ihmisten vuorovaikutus kaikkineen. Suurkaupungissa voi olle myös korkeaa, tehokasta rakentamista viheralueitten ohella. Kaupunkia risteilevät selkeät puistoketjut, joissa voi kulkea ja hiihtää. Uudet rakennukset suunnitellaan arkkitehtoonisesto korkeatasoisiksi, säilytetään ja peruskorjataan vanhaa, rakennetaan hissejä, kävelyreiteille kaiteita liikuntarajoitteisille. Suositaan monipuolista sosiaalista asuntotuotantoa sekä vuokra-asuntoja liikkuvalle työvoimalle. Vanhuksille älytaloja yhteisölliseen asumiseen. - Luonnon ja ihmisen yhteiselon kunnioitus (tärkeys: 76%, hajonta: 17, arvioinnit: 14) Kasvavissa kaupungeissa luonnon monimuotoisuuden vaalimista pidetään hössöttävien viherpiipertäjien puuhasteluna ja kehitystä hidastavana rasitteena. Tosiasiassa kaikilla kunnilla on vastuu säilyttää monimuotoisuutta myös urbaanissa ympäristössä. Vastuu on myös kuunnella ja kunnioittaa niitä, jotka yrittävät suojella kaupunkimme viimeisiä viheralueita. Kaupungin velvoitetta voidaan perustella myös Kuntien metsäsuunnittelun kehittämisohjelman puitteissa. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan Kansallista metsäohjelmaa täydennetään ottamalla mukaan mm. kuntien virkistys- ja ulkoilumetsät. Nämä tarjoaa mahdollisuuden kehittää tukialueita nykyisille luonnonsuojelualueille ja näin parantaa suojelualueverkon toimivuutta. Monimuotoisuus tarkoittaa laajojenkin yhtenäisten metsäalueiden säästämistä (mm. Kauppi- Niihama, Hervantajärvi, Halimasjärven eteläpuolinen alue sähkölinjaan saakka) sekä yhtenäisiä viherverkkoja. Lisäksi mm. Teiskossa sijaitsevat kaupungin retkeilymetsäalueet on jätettävä käsittelyjen ulkopuolelle ja antaa niiden kehittyä luonnontilaisiksi. Tampere on kaukana oikeasti vihreästä kaupungista. Meillä on suurimpiin kaupunkeihin verrattuna vähiten suojeltua pinta-alaa. Reilua demokratiaa, rohkeaa luonnonsuojelua; kaunista, iloista, ilmavaa rakentamista muualle kuin metsien keskelle! Lehtien haravoimisen sijaan olisi aika tehdä ekologisesti, sosiaalisesti sekä kulttuurillisesti reiluja ja kest? - Tavarajunat Suurtampereelle pois nykytampereelta (tärkeys: 76%, hajonta: 15, arvioinnit: 12) Nykyiselle hatanpään alueen ratapihalle mahtuisi kymmenen jäähallia, grynderit rakentaisivat jäähallin ilmaiseksi jos saisivat muun osan alueesta sopivasti kaavoitettuna itselleen (ja messuhallin kaupan päälle) - Viihtyisä, omaleimainen keskusta (tärkeys: 76%, hajonta: 19, arvioinnit: 19) 1990-2010 luvun mitäänsanomattoman aikakauden kaavoitus&rakentaminen on taakse jäänyttä elämää. Uusia alueita (Tampellan ranta, Etelä-Puisto) on rakennettu kansainvälisten arkkitehtikilpailujen pohjalta ja paikalliset piirinsarjatason kilpailijat ovat jäännösijoilla. Kilpailuiden voittajatöitä ei juurikaan näpelöidä paikalliselta amatööripohjalta, vaan toteutetaan lähes sellaisenaan! Turiskierros saa vihdoin jotain muutakin uudenpaa sisältöä kuin Pietilöiden taidonnäytteet. Esimerkiksi Ranta-tampella on lähes vastakohta Ratinan täyteen ahdetulle alueelle, jossa "ranta-asukkaat" katselevat toisiensa seiniä. Alueella on rantabulevardi, muutamine kahviloineen ja talot on porrastettu persoonallisesti, korkeimpien kohotessa yli 20-kerroksen. Silti alue on väliempi, viheralueineen kuin esimerkiksi tuo Ratinan "luhtitaloalue". Ja asukkaat jopa näkevät järven. Itse keskusta on kävely painotteinen, mutta myös yksityisautoilla saa edelleen ajella. Tosin monet valitsevat nopean raideliikenteen, vaikka keskustan maanalainenpysäköinti onkin näppärä. Keskustan punainen lanka on kävelykatu, joka ulottuu Kuninkaankadulta, Alarannan kautta, Koskikeskuksen&Ratinan ostarin läpi aina Tullin alueelle, joka on Tornihotellin & Sorsapuiston hallinmyötä levittänyt keskustaa kohti Tammelaa. Tullin alueelta pääsee sateella kuivin jaloin Ratinaan asti tunneliverkostossa. Hämeenkatu on edelleen voimissaan. Uudistettu Tako on elävä kulttuuri-ja vi - Hämeenpuiston parantaminen (tärkeys: 76%, hajonta: 23, arvioinnit: 27) Hämeenpuisto tulisi saada elämään! Niin kaunis puisto, eikä sillä ole mitään virkaa. Kesäisin sinne voisi kehittää jotain torielämää, katusoittajia, myyntikojuja ym. Kukaan ei ymmärrä nauttia niin kauniista puistosta, koska se on jäänyt täysin paitsioon. - Hämeenkadusta kävely/pyöräkatu, jolla liikennöi raitiov (tärkeys: 76%, hajonta: 25, arvioinnit: 24) Hämeenkadulta tulisi poistaa autoliikenne. Tampere tarvitsee länsimaisen keskustan, jossa on viihtyisää Sivu asioida ja käydä ostoksilla. Pitkittäin voisi liikkua kaksiraiteinen raitovaunu. Vaunut lähtisivät aina vastakkaista 107 / 379 päistä. Linja-autojen kokoontumispaikaksi voisi tulla Pyynikintori/ Rautatieaseman viereinen tiealue (jota ei sitten tarvittaisi läpiajoon)
  • 108. - Liikenneratkaisut ja kaupunkisuunnittelu. (tärkeys: 76%, hajonta: 28, arvioinnit: 18) Täydennysrakentamista tulee suosia enemmän sekä rakentaa yhtenäisiä asumisketjuja säästösyistä. Kaupungissa ei tarvita ryteikköjä, vaan kaupunkimaisia alueita ja selkeitä puistoja. Rantojen rakentaminen kävely- ja kevyen liikenteen tarpeisiin lisää sen oivaltamista, mikä aarre meillä on järvimaisemissamme. Kaupungin sisäinen joukkoliikenne sekä kumipyörille että raiteille tarkoittaen myös lähikuntia, jotka ovat jo Tamperetta. Kaavoitus on kehittynyt kestävän kehityksen mukaiseksi, kuten rakentaminen kokonaisuudessaa. Lentävänniemestä keskustaan rakennetaan köysirata, joka on yhteydessä myös Särkänniemen härveleihin. - Hämeenkatu kevyelle ja julkiselle liikenteelle (tärkeys: 76%, hajonta: 18, arvioinnit: 20) Mielestäni Hämeenkadulta tulisi kieltää yksityisautoilu kokonaan. Tämä tukisi ilmastonmuutoksen vastaista työtä (koska yhä useampi valitsisi julkisen kulkuvälineen oman auton sijasta) ja mielestäni on vääristynyttä, että pyöräily ko. kadulla kielletään, mutta autoilu sallitaan! Aiemmin kokeulussa ollut pyöräkaista systeemi ei toiminut, sillä tilaa oli kaikille liian vähän. Tämä epäkohta poistuisi, kun lisä tilaa saataisiin nyt yksityisautoille varatuista kaistoista. - Rannat käyttöön (tärkeys: 76%, hajonta: 20, arvioinnit: 21) Tampere on kahden järven välissä. Näitä järviä pitää käyttää hyväksi. uittotunneliin tehty kanava helpottaa kulkemista Näsijärveltä Pyhäjärvellle ja synnyttää uittotunnelin molempiin päihin kesäisen toimintapaikan Rantatie on tunnelissa tai kannen allaSantalahdesta pitkälle Naistenlahteen (ja kenties jäähallille saakka). Pitkällä rantabulevardilla on erilaisia alueita - läntisessä päässä se alkaa uittotunnelin kanavalta, kulkee Santalahden pienyrittäjien pajojen ja putiikkien läheisyydessä kohti kulttuurivetovoimaisempaa Särkänniemeä, jossa autot on haudattu maan alle tai parkkipaikat viety kokonaan pois ja sinne saavutaan muilla tavoin. Kulttuuri, kesä ja runoilijan tien lähtösataman tuoksuu hyvälle ja urbaanille. Siitä kuljetaan kohti Ranta- Tampellaa, jossa ihaillaan julkista rantaa pitkin niitä ihmisiä, joilla on mahdollisuus asua järven rannalla keskellä kaupunkia, jossa talot nousevat suoraan uusista kanavista ja veneisiin pääsee suoraan kanavalle tulevasta ovesta. Alue on tiivistä ja kaupunkimaista. Naistenlahden voimalan piipusta ei enää savu nouse. Siinä on tehtaan tiloihin tehty pienille harrastelijateattereille yms. upeat harjoitustilat. Ranta on kaikkien käytössä. Ilta-aurinko laskee Lentävänniemen taakse kaukana vastarannalla. - Hämeenpuistosta virkeämpi (tärkeys: 76%, hajonta: 22, arvioinnit: 26) Hämeenpuisto on nyt jotenkin eloton. Sinne pitäisi saada lisää kauppoja,kulttuuria,musiikkia ja tapahtumaa. Turisteille se olisi myös mieluisaa jos keskusta jatkuisi Hämeenkadun jälkeenki. - Lähiöt (tärkeys: 76%, hajonta: 14, arvioinnit: 11) Keskusta jatkuu kauniina puistokatuina lähiöhin, missä rumat ja ränsistyneet elementtitalot on peruskorjattu, koska nuoret perheet ovat muuttaneet lähiöihin. Senioreille on rakennettu erimuotoisia senioritaloja, missä heidän on turvallista olla eläkkeellä ja vanheta. Koukkuniemessä asuu huonompikuntoiset ja alueesta on vihdoinkin saatu loistava alue. Lähiöiden bussitiheys on hyvä. Lähiöissä on aktiivisia asukastoimikuntia, talot piha-alueineen kilpailevat viihtyisyydestä. Kaupunkilaisten verorahoilla autetaan asiaa. - Rivitaloja riittävin asuntokohtaisin pihoin (tärkeys: 76%, hajonta: 12, arvioinnit: 7) Asuntorakentamista on monipuolistettava niin, että kaavoitetaan rivitaloalueita, joissa asetetaan riittävän suuri minimikoko asuntokohtaisille pihoille. Nykyään ne ovat monesti postimerkkikokoa, aivan parvekkeisiin verrattavia. Omakotitaloja tarvitaan vähemmän, jos rivitalot täyttävät paremmin tehtävänsä niiden ja kerrostalojen välivaihtoehtona, ja tällöin voidaan kaavoittaa tiiviimmin. - Lehdessä lukee, että tarvitaan 2 terveyskeskuksen vuodeosa (tärkeys: 76%, hajonta: 16, arvioinnit: 13) Lehdessä on lukenut, että Hatanpäälle tarvitaan lisää kaksi terveyskeskuksen vuodeosastoa. Näitä osastoja ei saa perustaa siten, että sisätaudeilta siirretään kaksi osastoa. Tampereen kaupunki tarvitsee myös omaa erikoissairaanhoitoa. Se on edullisempaa kuntalaisille, kuin Pshp:n yliopistosairaalatasoinen esh. Hatanpäällä ei riitä, jos sisätaudeille jää vain 2 vuodeosastoa. Ehdotan, että Hatanpään puistosairaalan laajennusosaa aloitetaan prosessoimaan. Siihen saadaan tarvittavia tk:n vuodeosastoja ja muita tarvittavia tiloja. Lisäksi samaan lisärakennukseen yläkertaan kannattaisi rakentaa päihdepotilaiden vuodeosasto, johon mm. ortopedialta voidaan siirtää asiakas, jota ei voida kotiuttaa, jotta hoito tulee loppuun saatettua. Sinne voisi msiirtyä myös sisätaudeilta ne päihdepotilaat, joiden akuutti esh:n hoitoa vaativa hoito on ohi. Sivu 108 / 379 - asukkaistaan välittävä aktiivisten ihmisten Suur-Tampere (tärkeys: 76%, hajonta: 17, arvioinnit: 13) hyvinvointipalvelut hoidetaan mallikkaasti; asukkaista huolehditaan asukkaista huolehtimen tarkoittaa
  • 109. samanaikaista ihmisten oman roolin vahvistamista; itse tekemisen tukemista kaupunkiseudun menestys tulevaisuudessa edellyttää kuntarakenteen vahvistamista Suur-Tampereeksi; jos varsinaisia liitoksia ei tule, toimintatavan tulisi tukea Suur-Tamperetta eli päätöksenteko erityisesti kaupunkirakenteen kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä tulisi olla järjestetty seudullisesti - Keskustorin kesäkuva edustavammaksi (tärkeys: 76%, hajonta: 18, arvioinnit: 12) Kaupungin pitäisi hankkia festareita varten yksi kaunis katos/teltta jota kaikki käyttäisivät, jotta Keskustori ei olisi kesällä jatkuva rakennustyömaa ja jotta ne kaameat teltat eivät pilaisi kaunista toria. Onko tapahtumien ylipäätään pakko olla juuri paraatipaikalla? Ettei edes vähän sivummalla? Vanhan kirjastotalon puistolle olisi pakko tehdä pikaisesti jotain. Heti kun lumi sulaa, me työmatkalaiset ja lehtienlukusalin asiakkaan saamme puolestapäivästä yöhön asti nauttia punkkareista kaljalla. Puisto ei todellakaan ole kaikkien kaupunkilaisten käytössä ja kesäiltojen tapahtumia on kuulemma jouduttu jopa keskeyttämään näiden tyyppien takia. Kävelykatua saatiin siistittyä tehovalvonnalla, eikö puistolle voisi tehdä samoin? - minusta pitäisi säästää luontoa ja arvostaa pyöräily? (tärkeys: 76%, hajonta: 21, arvioinnit: 13) pyöräily on terveellistä ja säästää luontoa,ei tuu pakokaasuja.Siinä voi kelata päiväntapahtumat mielessä.Viistokatu on kuulunut tampereeseen ja helpottaisi liikennettä huomattavasti.Koiria ei keskustaan. Hämeenpuistoon kesäksi paljon kahviloita sitä ei oo hyödynnetty,kuten hesalaiset espanpuistoaan. - Ollaan ylpeitä vanhoista pientaloalueista (tärkeys: 76%, hajonta: 26, arvioinnit: 3) Nykyinen vanhojen omakotialueiden pirstominen pienemmiksi tonteiksi on havaittu järjettömäksi. Tiivistämisellä ei ratkaista tonttipulaa. Kaupunki on panostanut vanhojen alueiden puistoihin, palveluihin ja katuihin. Alueista tulee helmiä. Niissä asuu nuoria ja vanhoja ja niiden yhteisöllisyys on vallitseva, koska useimmat asunnot periytyvät suvussa. - Ulkoilu- ja virkistysalueita siistimmiksi (tärkeys: 76%, hajonta: 12, arvioinnit: 12) Yhä huonokuntoisemmaksi muuttuvan kansan innostaminen liikkumaan on todellinen tulevaisuuden haaste. Tampereen kaupunki voisi toimia tässä asiassa malliesimerkkinä ja kunnostaa ulkoilu- ja liikuntareittejä parempaan kuntoon. Missään tapauksessa Kaupin urheilupuistoa ei pitäisi kaavoittaa mihinkään muuhun tarkoitukseen kuin liikuntaan! - Tiivistetään kaupunkirakennetta (tärkeys: 76%, hajonta: 20, arvioinnit: 14) Kaupunkirakeneen tiivistäminen hyödyntää olemassaolevia verkostoja ja mahdollistaa tehokkaamman ja palvelukykyisemmän julkisen liikenteen, vähentää liikenteen päästöjä, tukee palvelujen säilymistä yms. - Logistiikkasuunnittelulla ympäristön ja kaupunkien ykköse (tärkeys: 76%, hajonta: 13, arvioinnit: 9) Taajamissa huonosti suunnitellut liikenneratkaisut aiheuttavat melua ja ympäristöongelmia, erityisesti hiukkaspäästöjä. Samoin ne vähentävät asumisen ja elämisen arvoa. Samoin - ykköskehätiet on saatava kuntoon, jotta voidaan siirtyä kakkoskehätien suunnitteluun Kangasalan ja Pirkkalan suuntaan. Erityisesti raskaan liikenteen ohjaaminen kehille vähentää em. haittoja asuinalueilla. Erityisesti transito- ja ohikulkuliikenne olisi saatava pois kaupunkien ja taajamien keskustoista, mikä vaatii väyläinvestointeja. Lisäksi tavarankuljetusta tehostavien logistiikkaratkaisujen aika on nyt. Hki-Vantaan lentokentän nopea kasvu tulee jatkossa siirtämään erityisesti rahtiliikennettä muille kentille. Tre-Pirkkalalla on erinomaiset mahdollisuudet kehittyä merkittäväksi logistiikkakeskukseksi. Yhteydet kaikkiin suomalaisiin satamiin ovat hyvät. Lisäksi suorat rahti- ja matkustajalentoyhteydet Eurooppaan ovat kilpailuvaltti yritysten sijoittumispäätöksiä tehtäessä. Nopea yhteys Pietariin joko junalla tai lentäen on myös jatkossa välttämätön. Pääkaupunkiseudulla liikenneruuhkat ovat jo päätyneet ruuhkamaksujen selvittämiseen. Yhä useampi pk- seudulla asuva etsii uusia mahdollisuuksia. Tampere on monissa kyselyissä valittu Suomen halutuimmaksi asuinpaikaksi. Meillä on siten kaikki edellytykset kasvaa nopeasti, kun vaan kykenemme huolehtimaan oman liikenteemme toimivuudesta ja asumisviihtyvyydestä. On siis aika toimia, jotta r - Monitoimihalli (tärkeys: 76%, hajonta: 16, arvioinnit: 20) Ehdotan monitoimihallia messukeskuksen (Pirkkahallin) läheisyyteen. Esimerkiksi Helsingin messukeskukseen on helppo mennä junalla, kun Pasilan asema on vieressä. Tampereen messukeskuksen läheisyydessä ón Rantaperkiön ratapiha. Uskon, että ei ole mikään ongelma tehdä seisaketta messukeskukselle ja uudelle monitoimihallille. Seisake voitaisiin vielä yhdistää esim putkella teiden yli, jolloin Sivu liikkuminen olisi turvallisempaa. Olen sitä mieltä, että Sorsapuistoon sijoitettu monitoimihalli ei ole 109 / 379 liikenteellisesti hyvä ratkaisu. Lisäksi messukeskuksen vieressä olisi maata (tilaa) enemmän, kuin sorsapuistossa.
  • 110. - Elinympäristö (tärkeys: 76%, hajonta: 17, arvioinnit: 10) Tärkein asukkaiden viihtymiseen vaikuttava seikka on asuinympäristö. Jokainen, joka on muuttanut, tietää, että uuden asunnon valintaan vaikuttaa eräänä keskeisimpänä seikkana asuinympäristö. Asuinympäristöön vaikuttavat mm. viheralueet, ulkoilumahdollisuudet, koulujen ja päiväkotien läheisyys jne. Tampereella näyttää valitsevan sellainen politiikka, että hyvin tiivis keskustarakentaminen pyritään levittämään entistä laajemmalle ydinkestusta ulkopuolelle. Viher- ja ulkoilualueita nakerretaan jatkuvasti asuin- ja muuhun rakennuskäyttöön. Tampereella on edelleen paljon vanhoja kaupunginosia, joiden identiteetti on muodostunut siitä, että niillä on myös viher- ja ulkoilualueita, joita asukkaat ovat voineet hyödyntää ja ovat muodostaneet olennaisen osan alueen asumisviihtyvyyttä. Tämä ei tänä päivänä näytä olevan Tampereen kaupunkisuunnitelussa mikään säilytettävä arvo. Myös uusilla asuinalueilla maanomistajan ja rakennusliikkeiden tavoite mahdollisimman tehokkaaseen rakentamiseen näyttää ajavan asumisviihtyvyyden ohi. Kaavoituksen osalta löytyy viime vuosiltakin varsin karmeita esimerkkejä siitä, kuinka seinä seinässä olevat rakennukset muodostavat asuinslummeja. Ei voi välttyä ajatukselta, ettei 1960 ja 1970-lukujen rakennusliikevetoinen politiikka ole suinkaan Tampereelta mihinkään kadonnut. - Viinikan liikenteenjakajan ympäristön uudelleen kaavoitus (tärkeys: 76%, hajonta: 20, arvioinnit: 12) Alue on erittäin keskeinen paikka tultaessa etelästä Tampereelle. Transpointin ja Viinikka-Nekalan teollisuusalueen käyttötarkoitus suunniteltava Lahdenperänkadulta alkaen niin, että se antaa kaupunkiin tulijalle edustavan kuvan kaupungista ja sen historiasta, joka ei voi jäädä Finlaysonin ja Tampellan varjoon. Lisäksi liikenneympyrän itäpuolella olevalle alueelle (entinen Tuotannon leipomokiinteistö sekä Viinikanojan ranta-alue Martelan eteläpuolella) perustetaan monitoimikeskus, joka esittelee ensinnäkin alueen varhaista maatalous- ja teollisuushistoriaa: 1. Otavalan kehruukoulu 1700-luvun puolivälissä (ks. mm. Kaupunginarkistossa oleva Kirsti Laineen väitöskirja kehruukoulun vaiheista ajalta ennen Tampereen kaupungin perustamista), 2. tamperelaisen leipomokullttuurin historiaa (mm. Järvensivu pienten leipomoiden Riäväkylänä) sekä 3. hieman edempänä Iidesjärven etelärannalla sijainneen Nekalan kartanon entisen päärakennuksen paikalle perustetaan tällä alueella sijainneiden kantatilojen historiaan liittyen perinnepuisto. Lisäksi entisen Tuotannon leipomon rakennus suojeltava tässä yhteydessä ja sen käyttötarkoitus kaavoitettava uudelleen: rakennukseen sijoitetaan Järvensivun-Iidesrannan-Viinikan-Nekalan ja Muotialan alueilta puuttuvat hyvinvointipalvelut (neuvolat), kylätupa, kotipalvelut ja kohtaamispaikka eri-ikäisille asukkaille. Lisäksi huomioidaan Iidesjärven ja ympäröivien alueiden ainutlaatuinen kokonaisuus luonto- ja vi - Keskustorille enemmän tapahtumia ympäri vuoden (tärkeys: 75%, hajonta: 16, arvioinnit: 32) - Hämeenkadun kaupallisen vetovoiman kasvattaminen (tärkeys: 75%, hajonta: 19, arvioinnit: 18) Hämeenkadun varren kortteleista tulisi muodostaa yhtenäinen kauppakeskus. Tämä vaatisi sisäpihojen kattamista ja huomattavaa lisärakentamista sekä mahdollisesti maanalaisia kulkureittejä korttelista toiseen. Jos Hämeenkatu muutettaisiin joukkoliikennekaduksi, jalankulkijat ja pyöräilijät saisivat lisää tilaa. Myös Kauppakadun ja joidenkin Hämeenkadun poikkikatujen muuttamista osittain kävelykaduksi voisi harkita, kun maanalaista parkkitilaa saadaan riittävästi. - Asuminen (tärkeys: 75%, hajonta: 18, arvioinnit: 34) Jatketaan edelleen monimuotoisen asumisen kaavoitusta, joka sallii ihmiselle luonnon läheisen asumisen. Hyviä esimerkkejä Vuores ja Nurmi, ja jatketaan samaa rataa Kangasalan kanssa Mannakorven alueella. Toisaalta pidetään yhä huolta keskustan elinvoimaisuudesta. - Asukkaat gryndereiden sijaan kaavoituspöytään (tärkeys: 75%, hajonta: 17, arvioinnit: 15) - Uusi teollistumisssuunnitelma (tärkeys: 75%, hajonta: 12, arvioinnit: 20) Tulisi aloittaa uuden teollistumissuunnitelman luominen. Tavoitteena eri ohjelmien, kaavoituksen, joukkoliikenteen, oppilaitosten, tutkimuksen ja resurssien yhdistäminen tulevaisuuden teollisuuden kasvattamiseksi seutukunnalle. Hajanaisesta eri osapuolien kehittämishankkeesta kootuksi tulevaisuuden näkemykseksi. Mikään ei voita valmistavan teollisuuden merkitystä talouden veturina. - Polkupyöräkaistat Hämeenkadulle (tärkeys: 75%, hajonta: 24, arvioinnit: 14) Hämeenkadulla ei toimi katuun piirretty viiva erottamaan kävely-ja pyöräkaistaa. Viime kesän kokeilu oli sikäli Sivu täysin epäonnistunut, että pyöräkaistalle varattu alue oli puolet liian leveä. Näin jalankulkijoille ei jäänyt 110 / 379 riittävästi tilaa esim. terassien ja monien kauppojen edessä. Mallia pyöräkaistan leveydestä voi ottaa vaikkapa Kööpenhaminasta. Siellä kaista on vain noin 60 cm leveä ja toimii erinomaisesti. Perusteellinen parannus on
  • 111. rakentaa pyöräkaista ajoradan viereen: kävelykaistaa kavennetaan ja puut siirretään lähemmäs rakennuksia. Tämä olisi toimivin ja paras ratkaisu. - Nuorille tiloja keskustaan (tärkeys: 75%, hajonta: 15, arvioinnit: 21) Nuoret tykkäävät tavata toisiaan keskustassa. Heille olisi saatava omia tiloja tähän tarkoitukseen. Tila pitää olla suunnteltu nuorten ehdoilla, jotta he myös viihtyvät siellä ja "ottavat omakseen". Siellä olisi oltava myös jotakin mielekästä "tekemistä". - Vahva identiteetti keskustan eri kaupunginosille (tärkeys: 75%, hajonta: 18, arvioinnit: 20) Tampereella on vahva identiteetti, jossa alakulttuurit kukoistaa. Paljon pienimittakaavaisia tapahtumia, yhteisöllissyyttä, julkisia saunoja, uintipaikkoja. Tampere on tiivis, mutta yhteisöllinen. Keskustan kaupunginosia kehitetään siten, että alueilla olisi omanlaisensa identiteetti ravintolan hintatasoista ja kauppojen suuntautumisesta lähtien. Jollain alueella liisterilä laitetut mainokset sallitaan, joillakin ne kielletään. Joillakin alueilla torimyyjät myyvät kalliita luomumansikoita, toisella torilla on vapaampi, kenties tapahtuma- voimainen luonne. Flaneeratessa kaupungilla huomaa tulleensa alueelta toiselle - joistakin alueista tykkää enemmän, joistakin vähemmän - Elinvoimainen keskusta lähiöitä unohtamatta (tärkeys: 75%, hajonta: 18, arvioinnit: 14) Pyrittävä kaikin keinoin edistää yrittämisen edellytyksiä Tampereella - hankinnat riittävän pieniksi kokonaisuuksiksi, että myös pienemmät yritykset voivat osallistua tarjouskilpailuihin. - kaikki yrityspalvelut pitää saada ns. yhdeltä luukulta - kaavoitus yrityslähtöisemmäksi - kaupungin rooli on ensisijaisesti tarjota palveluja, ei tuottaa niitä itse (jos tehokkaampi=edullisempi ja usein myös joustavampi ratkaisu löytyy yksityiseltä sektorilta) - Pohdittava mahdollisuuksia tarjota alkaville yrityksille edullista pienteollisuustilaa. (vanhat, edulliset tehdaskiinteistöt on saneerattu muuhun käyttöön) Lähiliikennettä edelleen kehitettävä - tutkittava tasapuolisesti eri joukkoliikenteen vaihtoehdot (maakaasu(tai vety)bussit, nykyaikaiset rollikat ja lähijunat ympäryskuntiin) - rantaväylän ruuhkat ratkaistava tunnelilla tai muuten, sulkematta liittymiä keskustaan Keskustaa kehitettävä siten, että monipuolinen palvelutarjonta säilyy -henkilöautolla pitää päästä lähelle myös keskustan liikkeitä. Torit otettava paremmin käyttöön(Keskustori, Pyynikintori, Mustalahti) - puistoja ja niiden palveluja kehitettävä (Hämeenpuisto, Koskipuisto, Pyynikki, Iidesjärvi, Eteläpuisto, Kauppi) Vanhusten kotipalveluja edelleen kehitettävä esim. yksityistämällä siten, että turvattaisiin mahdollisuus asua kotona mahd. pitkään. Kirjastopalvelut säilytettävä myös lähiöissä, jotta lapset ja vanhukset voivat kä - Keskustasta autoton (tärkeys: 75%, hajonta: 25, arvioinnit: 17) Rantaväylälle suunnitellun tunnelin voisi rakentaa Hämeenkadun alle, jolloin keskusta jäisi jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Buss-i tai raideliikenne voisi kulkea Hämeenkadulla. - Luonnonläheinen, opiskelu- ja teknologiakeskitteinen (tärkeys: 75%, hajonta: 22, arvioinnit: 18) Tampereen seudulla on paljon kauniita luontokohteita, mm. harjuja ja vesistöjä. Niiden olemassa olo täytyy huomioida matkailussa ja markkinoinnissa. Kaikkia luontoelementtejä ei tule pilata rakentamalla. Luonnonläheisyyteen liittyy myös kevyenliikenteen (ja joukkoliikenteen) kannattaminen monin eri keinoin (mm. pyöräilyn ympärivuotinen salliminen keskusta-alueella). Opiskeluun on myös satsattava, siten saadaan kaupunkiin uutta väestöä, myös ulkomailta. Vanhan savupiipputeollisuuden hiivuttua jo nyt on aika satsata yhä voimakkaammin teknologian kehittämiseen, mm. lääketieteen osaamisen parissa ja noustava sitä kautta huippuosaajaksi. Turvallisuuteen on myös kiinnitettävä huomiota, käyttöön voisi hyvinkin ottaa aluepoliiseja, jotka seuraisivat ruohonjuuritasolla eri alueiden tapaahtumia. Tärkeätä olisi, että 2020 Tampere olisi isompi kuin nyt, eli kehyskuntien tulisi pikaisesti liittyä kaupunkiin ja muodostaa yksi suuri keskittymä, joka olisi yhtenäinen hallinnollisesti. Siten koko alue saisi voimavaroja enemmän! - matkaopas (tärkeys: 75%, hajonta: 17, arvioinnit: 9) Kootaan matkailijoille oma opas, jossa on vähän samaan tapaan kuin Helsingissä Helsinki this week- lehdessä, kaikki ravintolat, kaupat, menomestat, teatterit ja näyttelyt. Niitä voisi olla jaossa hotelleissa, rautatieasemalla yms. - Keskusta: Tammerkoski (tärkeys: 75%, hajonta: 14, arvioinnit: 12) Tammerkosken yläjuoksun-alajuoksun varrella olevat talot ja puistot tarvittaessa kunnostettava ja huollettava. Työ on alkanut, mutta se on kesken. Kosken ylittävät sillat varsinkin kävelysillat pidettävä kunnossa. Sivu Koskikeskuksen petonisilta päällystettävä uudestaan ja pidettävä siistinä. Siltaa voisi keventää esim. vaiereila 111 / 379 tai pylväillä.
  • 112. - Rakennetaan Turisteille aito saunakokemus kohde (tärkeys: 75%, hajonta: 13, arvioinnit: 16) Rakennetaan joko Särkänniemen tai Kaupinojalle aito saunakokemus kohde tamperelaisille ja erityisesti turisteille. Suomalainen puusauna järvenrannalla on aito suomalainen kokemus, mutta sitä ei monilla turisteilla ole mahdollisuutta kokea, koska tasokkaita ja viihtyisiä saunoja, missä voi kokea niin sähkö-, puu- kuin savu- saunan ei ole yksittäisille henkilöille tarjolla, pois lukien tilaus-saunat ryhmille. Sauna on kuitenkin se mistä meidät tunnetaan ja mistä me voidaan myös turisteilta rahastaa, miksi tarjota melkein ilmaiseksi rauhanniemen saunoja kun ulkomaillakin venäläiset osaavat rahastaa saunastansa 50e/käynti. Hotellin sauna ei tarjoa aitoa saunakokemusta. - Keskustaa on kasvatettava voimakkaasti (tärkeys: 75%, hajonta: 22, arvioinnit: 16) Nykyisellään Tampere on kuin pienenpieni kaupunki ympärillään kymmeniä lähiöitä. Etäisyydet ovat karanneet käsistä väljän ja tehottoman rakentamisen vuoksi. Keskustaa on tiivistettävä lujasti rakentamalla joutotontit ja parkkipaikat täyteen. Samoin rakennusten maksimikorkeutta lisättävä roimasti ja jatkettava keskustaa tiiviisti sen reunoilta ulospäin, Lontoon malliin. Tällainen tapa helpottaa joukkoliikenteen toteuttamista. Luonnossa ulkoilu ei vaikeudu, kunhan pidetään Kauppi ja Pyynikinharju sellaisellaan mahdollisuuksien mukaan - tiiviissä kaupungissa ei mikään ole hirveän kaukana toisin kuin nyt. - Kosken rantarakennukset pois virkakäytöstä (tärkeys: 75%, hajonta: 21, arvioinnit: 13) Kulttuurimaiseman Tammerkosken rakennukset ovat etenkin keski- ja yläjuoksulla niin ilta- kuin viikonloppuaikaan pimeinä ja toimettomina. Näihin rakennuksiin sen kaltaisia funktioita, että niihin syntyy elämää ja täten kaikki kaupunkilaiset sekä turistit pääsevät nauttimaan Tampereen historian ytimestä. Virka- aikaan virkamiehet voivat varmasti työskennellä muuallakin. Hotelli, ravintoloita, kahviloita, vapaa-ajan saleja jne. - Niihaman alueen virkistyskäyttö (tärkeys: 75%, hajonta: 15, arvioinnit: 14) Niihaman alueen virkistyskäyttöä pitäisi kehittää enemmän. Tällä hetkellä siellä menee vain yksi tehty kävelytie Kaupista Atalaan. On melko tylsää kävellä ja hiihtää samaa tietä edestakaisin. Olisi hyvä jos sinne saisi lisää tehtyjä kävelypolkuja tai -teitä joita pitkin voisi kiertää lenkin, niin ettei tarvitsi mennä edes takaisin samaa tietä. Kävelytie voisi mennä esim. Näsijäven rantaa pitkin Niihamasta aina Kauppiin asti, niin voisi nauttia myös Näsijärven näkymistä lenkkeillessään. Rantaan voisi jopa ajatella makkaranpaistopaikkaa. Metsään ei aina viitsi lähteä rämpimään kun siellä on paikoin melko ryteikköistä ja huonompijalkaisen on sinne melko paha lähteäkään. Myös yhdyskävelytie Teiskontieltä Niihaman risteyksen tienoilta olisi hyvä saada Niihaman majalle ja siellä kulkevalle kävelytielle ja talvella hiihtoladulle. Nykyinen autotie on melko kurjassa kunnossa etenkin syksyisin ja keväisin se on melko kuravelliä. Yhdyskävelytiellä voisi talvella mennä hiihtolatu, niin ettei tarvitsisi kantaa suksia montaa kilometriä ennen kuin pääsee hiihtoladulle. (Kaikilla ei ole autoa, millä ajaa ensin Niihaman majalle jotta pääsisi hiihtämään eikä aina viitsisi mennä bussilla ensin Kauppiin mistä pääsee ladulle helpommin) Uskon että meitä Pappilan ja Takahuhdin alueen asukkaita riittää kyllä käyttämään tätä Niihaman aluetta ja sen mahdollisesti kehittyvä palveluita. - Lisää ulkoilumahdollisuuksia (tärkeys: 74%, hajonta: 15, arvioinnit: 21) Mitä enemmän asukkailla ja vierailla on mahdollisuus ulkoilla vehreissä ja turvallisissa paikoissa, maastoissa, metsissä, puistoissa, sitä paremmin ihmiset voivat niin henkisesti kuin fyysisesti. Vehreä elinympäristö lisää muutenkin viihtyisyyttä. - Hämeenpuisto - Kulttuuri- ja muotiesplanadi (tärkeys: 74%, hajonta: 24, arvioinnit: 30) Hämeenpuisto on tällä hetkellä syrjään jätetty Hämeenkadun sisko. Ydinkeskustan toimintoja kannattaisi kannustaa sijoittumaan vuonna 2020 oman arvonsa tuntevalle modernin kauniille puistokadulle, jossa kahvilakulttuurin sosiaalisuus, kulttuurinen monimuotoisuus ja muodin pioneerit kohtaavat. - Keskustorille luistinrata (tärkeys: 74%, hajonta: 18, arvioinnit: 30) Yhdistäisi ihmisiä ja loisi kaupunkitilaan luontevia oleskelupaikkoja. On Helsingissä ja Tukholmassa, miksei voisi onnistua Tampereella. Radan ei tarvitse olla suuri. - Yksityisautoilu karsitaan minimiinsä. (tärkeys: 74%, hajonta: 20, arvioinnit: 29) Kaupunkisuunnittelun avulla vähennetään reippaasti yksityisautoilua ja sen melu- ja terveyshaittoja Sivu kaupunkilaisille. 112 / 379
  • 113. - Vilkas, tapahtumien keskus (tärkeys: 74%, hajonta: 23, arvioinnit: 22) Tampere vahvistaa asemaansa Suomen tapahtumien keskipisteenä. Määrässä Helsinki on edelleen ykkönen, mutta laatumittareilla (paikat, liikenne, majoitus, palvelut) on tampere ykkönen. Tämä on huomattu myös ulkomailla. Tampereen messukeskuksen alue on tuplannut tilansa ja saanut ulkomailta tutun hotelli- maamerkkinsä. Keskustassa Tamperetalon kupeeseen valmistunut Monitoimiareena luo erinomaiset puitteet, mm. viihteen suurtapahtumille, vaikka halli saatiinkin jääkiekon varjolla. Hallin myötä viihteen&rockin suuret nimet koukkaavat Helsingin ohella myös Tampereella, joka kerää väkeä Kuopiota ja Vaasaa myöten. Suomen ykköstadion on Ratinan, laajennuksen myötä. Tosin Olympia Stadion on hiukan suurempi, mutta Ratina tarjoaa nykyaikaset puitteet 30000 ihmiselle. Kesän suurkonsertteja on pari-kolme ja esim. yleisurhelun GP kisat on luonnollisesti Tampereella. Jalkapallon MM-karsintoja on säännöllisesti. Särkänniemi on vihdoin ympärivuotinen kohde, kiitos sea-worldin ja trikoolle rakennetun elämyskeitaan, jossa on mm. elokuvatoimintaa, musiikkitoimintaa sekä Suomen ensimmäiset rockin&elokuvan hall of famet. Alueelle pääsee helposti rautatiellä tai pikaratikalla, mutta yöpyäkin voi uudessa hotellissa. Keskustan tapahtumakalenteri on edelleen vilkas varsikin kesäisin. Keskustorin halpis olutteltat on korvattu korkeatasoimalla kaupungin toimesta ja järjestäjät kehuvat kilpaa kohtuu vuokraa&tyyliä. Tarjonta on korkeatasoisempaa ja vii - Hämeenpuisto puiston näköiseksi (tärkeys: 74%, hajonta: 14, arvioinnit: 13) Hämeenpuisto toimii nyt valtatienä Tampereen keskustassa sen sijaan, että se olisi henkireikä kaupungin harmaudessa. Puut ja vihreys ovat toki myönteistä, mutta Hämeenpuisto ei vaikuta puistolta, kun kummallakin puolella sitä näkyy vilkasliikenteinen valtakatu. Ehdotankin, että Hämeenkadun tienpuoleisille laidoille istutettaisiin pensaita, jotka toimisivat näköesteinä ja jossakin määrin myös äänivallina. Niin ikään puiston keskellä kulkeva soratie (tms.) on liian leveä, ja sen pitäisi antaa tilaa vihreydelle: nurmelle, pensaille, istutuksille. Toki puiston läpi pitäisi edelleen pystyä kulkemaan suoraan kiireessäkin, mutta ei kevyen liikenteen väylän tarvitsisi olla toistakymmentä metriä leveä. - Logistiikka (tärkeys: 74%, hajonta: 18, arvioinnit: 37) Kaupungin on otettava vielä aktiivisempi rooli logistiikan kehittämisessä. Itse uskon vahvasti CLX- hankkeeseen ja Pirkkalan lentokentän kehittämiseen. Asia on suoraan linkitettävissä matkailuun ja uusien tyäöpaikkojen rakentamiseen. - Keskustan ostosmahdollisuuksien parantaminen (tärkeys: 74%, hajonta: 22, arvioinnit: 19) Keskustan ostosmahdollisuudet ovat tällä hetkellä esimerkiksi Turkuun verrattuna erittäin huonot. Kaupungin tulee määrätietoisesti alkaa kehittää keskustaa muotiliikkeille sopivampaan suuntaan. Lisäksi Stockmannin laajentumista tulee kaikin keinoin edistää, koska se lisää samalla kaupungin vetävyyttä myös muille laadukkaille liikkeille. - Rantatien parantaminen (tärkeys: 74%, hajonta: 15, arvioinnit: 21) TUnneli on kallis, eikä välttämättä paras vaihtoehto. Paasikiven-Kekkosentie on tiensä päässä, liikennevalot siltä osin pitää saada pois katkomasta liikennettä. Nostetaan Särkänniemen-Onkiniemen kohdalta tie palkeille, näin vapautuu Särkänniemen risteys, siitä sitten kiertoliittymät Sepänkadulle ja taas Särkänniemen mäkeä ylös. Lisäksi Tampellan liikennevalojen tilalle rampit, jäävät nekin valot pois. Lisäksi Rantatien kohdalta täytyy miettiä tarkoin, kuinka sitä liikennettä joudutetaan. LÄnteen päin tullessa Nokian moottoritien risteys täytyy myös miettiä, ilmeisesti tehdä siihen eritasoristeys. - Keskustori (tärkeys: 74%, hajonta: 11, arvioinnit: 8) - siirretään bussiasema muualle - saatetaan Keskustori arvoiseensa tilaan, siis ei telttojakaan - Viistokatu uusiokäyttöön - rakennusten valaiseminen nykyistä enemmän, ei kuitenkaan bussikatoksen sinisellä - Laajahkoja viheralueita myös keskustan tuntumaan (tärkeys: 74%, hajonta: 14, arvioinnit: 16) -Kaupissa ja Niihamassa on paljon tilaa ja tilaa tarvitaan kasvalle väestölle. Laajoja viheralueita, kävelyreittejä ja viheralueita on kuitenkin säilytettävä myös keskustan lähellä! Pelkät pienet puistot ei riitä ja kaikilla ei ole mahdollisuutta viettää viikonloppuja teiskossa mökillä. Viheralueille ja metsään pääsemisestä ei saa tehdä liian vaikeaa. Sivu - Liikuntapaikkarakentaminen (tärkeys: 74%, hajonta: 21, arvioinnit: 17) 113 / 379 Menossa olevasta taantumasta huolimatta tai siitä johtuen erityishuomio tulee kiinnittää riittävän monipuolisiin lähiliikuntapaikkoihin. Niiden tulee mahdollistaa liikkuminen vauvasta vaariin ja muksusta muoriin.
  • 114. Rakentaminen sinällään pitää talouden rattaat pyörimässä ja seurat sitä kautta asukkaat liikunnan parissa. Tällä hetkellä kysyntä ei vastaa tarjontaa. Uimahallit, Koulukadun tekojään kattaminen ja Sorsapuiston liikunta-alueen tehostaminen tulisi kirjata lähivuosien suunnitelmiin. - Puistot harrastuskäyttöön myös aikuisille ja ikäihmisil (tärkeys: 74%, hajonta: 15, arvioinnit: 13) Ulkomailla näkee aikuisia ja ikäihmisiä pelaamassa esim. petankia puistoissa. Se ei edes välttämättä vaadi rajattua kenttää mutta tasaisen hiekka-alueen. Esim. Hämeenpuistossa löytyisi hyviä kohteita. - Kaavoitetaan laaja yhtenäinen iso omakotialue (tärkeys: 74%, hajonta: 14, arvioinnit: 13) Miksi Tampere tarjoaa nuorille ahkerille koulutetuille perheille vain betonilähiöitä asunnoiksi? Turha kaupunginisien on surra muuttovirtaa naapureihin ja yhdyskuntarakenteen hajautumista, jos Tampere ei tontteja itse tarjoa. Kaavoitetaan Aitoniemeen tai Teiskoon laaja omakotialue 2000-luvun tamperelaisille. Osa tonteista perinteiseen hartiapankkirakentamiseen. Lisäksi uusia tapoja: osta haluamasi tontti developerilta, joka tuo tehtaassa rakennetun tilaelementtitalon paikalle avaimet käteen periaatteella. Arkkitehtikilpailut eivät välttämättä johda hyvään asuinympäristöön. Espoon Asuntomessuilla ne johtivat kalliisiin ja omituisiin taloihin. - Keskustan avainrakennushankkeiden toteutuminen varmistettava (tärkeys: 74%, hajonta: 18, arvioinnit: 4) Julkisen vallan käytettettävissä olevin keinoin (=keppi ja porkkana) on varmistettava, että keskustassa jo käynnistyneet merkittävät rakennushankkeet saadaan vietyä alkaneen laman aikanakin loppuun. Esimerkiksi rautatieaseman alue ja Ratinan kauppakeskus. On todella ikävää, mikäli nämä alueet ovat keskeneräisiksi jääneitä rakennustyömaita seuraavat viisitoista vuotta. Sama koskee pienemmässä mittakaavassa myös asuntorakentamista (=Ratinan -ranta ja Kanta-Tampella alue). - Vanhat tehdaskiinteistöt jatkojalostettavaksi edelleen (tärkeys: 74%, hajonta: 16, arvioinnit: 16) Pienestä kaunista. Aaltosen kenkätehtaan kiinteistö Tammelantorin varressa on se mistä aloitetaan. - Rakennus lunastetaan kaupungille. Aloitetaan alusta! Suunnittelukilpailu siitä, miten tämä rakennus ympäristöinen kehitetään tamperelaiseksi ikääntyvän väestön kulttuuri, palvelu ja asumisen keskukseksi. Nyt yhdistyvät työläiskulttuuri ja nykysukupolvien tarpeet. Katsotaan helikopterista ja tehdään kulttuuri maisema aina Koukkuniemeen asti! Tammelan tori ympäristöineen on aidointa Tamperetta! - Jatketaan Satamakadulle - Sote-talo suunnitteluun aina Eteläpuistoon ja Pyynikin harjulle. Alue rajoittuu Nalkalantorille - tiivistä, ihmisen kokoista, kaunista kulttuurihistoriallisia arvoja kunnioittaen. - Näin jatketaan! - Keskustan liikennejärjestelyjä parannettava (tärkeys: 74%, hajonta: 13, arvioinnit: 13) Autoilu keskustassa on tehtävä sujuvammaksi. Tampereen kokoiseen kaupunkiin mahtuvat kyllä kaikki; jalankulkijat, pyöräilijät, autoilijat ja bussit. Asialliset liikenneratkaisut ilman turhia, tahallaan vaikeuttavia mutkia ovat kaikkien etu. Lisää poliisivalvontaa liikenteeseen, nykyisellä menolla yhä useampi soveltaa omia sääntöjään. - Kaavoitusta luontoa vaalien (tärkeys: 74%, hajonta: 21, arvioinnit: 16) Ei nipistellä viheralueita pienemmiksi. Jätetään erityisesti laajat viheralueet kaavoittamatta. - Yhtenäinen viherverkko (tärkeys: 74%, hajonta: 19, arvioinnit: 15) Kaupungissa pitää olla yhteinäinen viherverkosto joka yhdistää isommat viheralueet. Näin eliölajit (mm.liito- orava) pääsevät liikkumaan sujuvasti ja populaatiot eivät pääse eristymään. - Liikenneratkaisut ja kaupunkisuunnittelu. (tärkeys: 74%, hajonta: 23, arvioinnit: 15) - -rakennetaan keskustan taloja korkemmaksi (tärkeys: 74%, hajonta: 19, arvioinnit: 24) -keskustassa on kuolleita alueita joita voisi elävöittää lisärakentamisella (esim. kelan ja virastotalon seutu) - keskustan taloissa pitää olla enempi kuin kolme kerrosta! -muutamia korkeampia taloja keskustaan (kerrosluku 20-30 kerrosta) jotta ydinkeskusta alkaa hahmottumaan - Satsataan arkkitehtuuriin (tärkeys: 74%, hajonta: 19, arvioinnit: 20) Tampere on kaunis ja viihtyisä kaupunki. Jotta se olisi sitä jatkossakin on rakentamiseen ja arkkitehtuurin Sivu kiinnitettävä erityistä huomiota, niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla. Hyvä kokonaisuus syntyy kaikkien 114 / 379 osa-alueiden harkitusta yhdistelemisestä ja myös niiden suunnittelijoiden on oltava taitavia, oli kyseessä sitten julkiskalusteet, kadut, puistot, asuinrakennukset tai kaupungin julkiset rakennukset. Tampereella on paljon
  • 115. hyviä arkkitehtitoimistoja sekä myös hyvä kaupungin oma arkkitehtiosasto. Suunnittelijoille on annettava kunnon ohjeet ja taattava hyvät resurssit. Hyvä arkkitehtuuri kantaa pitkälle ja tuo mukanaan arvoja joiden rahallinen mittaaminen on melkein mahdotonta. Rakentamisesta ja suunnittelusta eivät saa päättää pelkästään yksityiset ja taloudelliset intressit. Kaupungin asukkaiden ja vierailijoiden on koettava Tampere kauniiksi, moderniksi ja perinteitä kunnioittavaksi kaupungiksi. Jotta Tampereesta tulee Suomen paras paikka 2020 tulee, muiden asioiden ohella, kaupungin arkkitehtuurin olla kestävää, käytännöllistä ja kaunista. - Asiantuntijat hyötykäyttöön (tärkeys: 74%, hajonta: 16, arvioinnit: 12) Eri alojen asiantuntijoista voitaisiin kerätä asiantuntijapankki, joka sisältäisi asiantuntijoiden yhteystiedot ja osaamisalueet teemoittain. Esim. ikäihmisten palvelut, terveyden edistäminen, yhdyskuntasuunnittelu, esteettömyys, lasten ja nuorten palvelut tms. Pankkiin voisivat halutessaan jättää yhteystietonsa sekä kaupungin työntekijät että laajemmin eri alojen tamperelaiset asiantuntijat. - Keskustan liikenne sujuvaksi. (tärkeys: 74%, hajonta: 18, arvioinnit: 6) Nupukivet Hämeenkadulta pois ja asfaltti tilalle, Nupukivet toriltakin pois, nykyajan jalkineet eivät ole nupukiville tehty, toista oli ennen, tallukkaiden aikaan. Hämpin parkki alulle. Juoheva yhteys keskustassa pyöräilijöille myös rautatien itäpuolelle mennessä, rautatien tunneliin eivät pyöräilijät mahdu turvallisesti. - Käyttäjäystävällisempi Tampere (tärkeys: 73%, hajonta: 15, arvioinnit: 9) Haluan kokeiluun kävelykatu / keskusta idean. Ensin vaikka kahtena kesäsunnuntaina, kun keskustan kaupat saavat olla auki. Esim. 1 heinäkuun sunnuntai ja 1 elokuun sunnuntai suljetaan autoliikenne rajatulla keskustan alueella, vaikkapa Hämeenkatu- Hämeenpuistoon asti. Siis kuitenkin ydinalue, missä sijaitsee runsaasti erilaisia keskusta-alueen liikkeitä yms. Bussi - ja taksiliikenne sallitaan ( mahdollisesti) tai sitten näille myös poikkeusjärjestely vrt. Vappu. Saisimme kokemuksia siitä - millainen vastaanotto autottomalla keskustalla on kaupunkilaisten keskuudessa ja lisääkö / vähentääkö se keskustan alueen yritysten käyttöä. Jos kokemus on hyvä, niin silloin voisi harkita kesäaikana iltaisin liikenteen sulkemista autoilta ja kaupunkilaisten jalkautumisen helpottamista keskustassa. Itse uskon, että tämä järjestely vilkastuttaa kaupunkikuvaamme ja viihtyvyyttä ydinkeskustassa kesäaikana. - Hämeenkatu siistitään. (tärkeys: 73%, hajonta: 14, arvioinnit: 12) Ravintolat vähennetään, kauppoja lisää, pyörätit kuntoon. - siisteys ja ulkoilumahdollisuudet (tärkeys: 73%, hajonta: 8, arvioinnit: 10) Mahdollisuuksia käyttää loistava kaupungin sijainti kahden järven keskellä, lisää ulkoilumaastoja järven läheisyyteen, joita myös pidettäisiin siisteinä, ei kaatopaikkoina. Kunnollisia ulkoilureittejä niin ettei kävelytiet lopu kesken kaiken. esim iidesjärven ympäri olisi loistava mahdollisuus tehdä päällystetty ja valaistu kävelytie . Olisi mahdollisuus harrastaa pyöräilyä, rullaluistelua ym. Lisää saunoja niin kesä kuin talvikäyttöön rannoille, ihmiset joilla ei ole kesämökkejä pääsisivät nuttimaan tampereen puhtaasta vesistöstä, mm. tohloppi/tahmela. - Keskustan elävöittäminen (tärkeys: 73%, hajonta: 17, arvioinnit: 18) Keskustan liikkeiden toimintakyvyn parantaminen. Parkkipaikkoja liikeiden eteen ja riittävästi parkkitaloja. - Esteettömyys (tärkeys: 73%, hajonta: 15, arvioinnit: 13) Tuetaan esim. Hämeenkadun kauppojen sisäänkäyntien muuttamista esteettömiksi. - Liikennejärjestelyt (tärkeys: 73%, hajonta: 23, arvioinnit: 16) Liikenne Länsi-Tampereelta keskustaan ei enää suju. Samaan aikaan kaavoitetaan lisää asuinalueita Länsi- Tampereelle ja Nokian ja Ylöjärven kasvu luo lisää liikennepainetta. Tarvitaan radikaali ratkaisu vuoteen 2020 mennessä, tunneli Pispalanharjun alitse. - Tammerkoskessa on kanava ja vesiturismi lisääntyy (tärkeys: 73%, hajonta: 13, arvioinnit: 18) Itäturistien vallatessa kaikki ravintolat ja palvelut 2020, tarvitaan lisää vetonauloja kovenevassa turismikisassa. Energiasäästöjen takia lentoliikenne on kuihtunut ja vain lähiturismi on sallittua ilman polkupyörää. Venäläiset turistit on merkittävä potentiaali ja vetonauloja tarvitaan alueelle. Sivu - Art Center Hämeenpuistoon (tärkeys: 73%, hajonta: 15, arvioinnit: 15) 115 / 379 Hämeenpuistossa on jo monta taidekauppaa, mutta sinne mahtuisi niitä vielä paljon enemmän. Kesällä
  • 116. Hämeenpuistossa esiintyisivät taiteilijat Barcelonan tapaan: eläviä patsaita, jotka liikkuvat lantista, maalarit maalaavat taulujaan ja katutaiteilijat tekevät muotokuvia ja silhuetteja. - Viihtyisä, kansainvälinen ja urbaani Tampere (tärkeys: 73%, hajonta: 23, arvioinnit: 32) Tampereen keskusta-, ja keskustan lähialueita pitäisi täydennysrakentaa. Tällähetkellä esim. Amuri, Tammela ja Kalevan -kaupunginosat ovat rakennettu liian väljästi. Se ei ole kaupunkimaista ympäristöä vaan ennemminkin lähiömäistä. Tampere on selkeästi Suomen "toinen kaupunki", Helsingin jälkeen, joten Tampere kuuluisi myös näyttää siltä. Keskusta alueelle voitaisiin rakentaa myös muutamia korkeita rakennuksia jotka toimisivat maamerkkeinä. Esim. Hotelli Ilves on siihen liian matala. Kävelykatukeskustaa pitäisi kehittää. Hämeenkadun eteläpuoli, -Kyttälän kadut (Kirkkokatu, Aleksanterinkatu, Pellavatehtaankatu) ja näitä risteävät kadut voitaisiin muuttaa viihtysiksi kävelykaduiksi. Saataisin Tampereen Soho, missä ihmisillä olisi rauhassa aikaa kävellä, pistäytyä kahvilla, oluella tai salaatilla pienissä katukahviloissa, ilman että autot olisivat tiellä. Kyttälän kävelykaduille voisi istuttaa puurivistöjä ja katumateriaaliksi valita arvokkaanpi laatta, mitä asfaltti on. Tammerkosken ranta pitäisiä saattaa ehdottomasti jalankulkijoiden käyttöön. Siitä onkin jo ollut pohdintaa Aamulehdessä. Mikäli Kekkosentie laitetaan tunneliin (mikä olisi hyvä asia) Ranta-Tamppelaan olisi hieno saada upea ranta promenadi, missä olisi kahviloita, ravintoloita ja ehkä joitain pieniä kapuppoja vieri-vieressä. Tällä tavalla sataisiin ranta vilkkaaksi ja oikeasti kaupunkilaisten käyttöön. Julkinen liikenne pitäisi saada ehdo - Tampereesta rakkauden kaupunki! (tärkeys: 73%, hajonta: 14, arvioinnit: 13) Viheralueita keskustaan ja kaikille mahdollisuus nauttia elämisestä Tampereella ilman turhaa vääntöä. - Liikenne on ykköshaaste, tonttipolitiikka seuraavana (tärkeys: 73%, hajonta: 16, arvioinnit: 11) Tampellan tunneli on alkusoittoa ja esim. rantaväylä tulee muuttaa nelikaistaiseksi viivyttelemättä. Liikennettä tulee kehittää siten, että esim.uusitaan nykyinen liikennevalo-ohjaus, joka on auttamattomasti "kivikaudelta" ja sujuvuutta on lisättävä.Vihreä aalto on saatava toimimaan! Kaikki töyssyt ja hidasteet on poistettava. Jos nopeudet ovat liian suuria, lisätään valvontaa. Mutta esim. nykyinen Tampereen Valtatien nopeusrajoitus 40 km/t on ihan järjetön. Jonkinlainen kaupunkiratikka on syytä rakentaa, sillä Tampereen keskusta on ahtaalla kannaksella.Liikenne siellä vaatii parempaa suunnittelua kuin nykyinen. Esim. pyöräteitä tulee rakentaa lisää ja siten, että ne jatkuvat kaikkialla. Ei kuten nyt, että niitä on vaikea löytää keskustassa. Tonttipolitiikan on oltava aktiivisempaa kuin nykyinen, jonka ansiosta monet hyvä veronmaksajat eivät asetu asumaan Tampereelle, vaan ympäristökuntiin.Kaavoitetaan lisää pientalotontteja! - Virkeän keskustan kehittäminen (tärkeys: 73%, hajonta: 21, arvioinnit: 17) Tampereen keskusta ei houkuttele, valitettavasti. Liikkuminen pitää saada sujuvammaksi, parkkipaikkoja pitää löytyä eivätkä ne saa maksaa yhtä kohtuuttomasti kuin nykyisin. 10 cnt kolikoiden tulee myös käydä keskustan parkkimaksuvälineenä. JOkakesäinen kaikkien katujen aukipitäminen on riesa. Samoin huonosti paikatut kadut, täällä on ihan "venäläismeininki". Katujen kunnossapitoon ja siisteyteen on alettava kiinnittää huomiota. Valaistus on monissa paikoin myös huono, etenkin suojateillä (tulee mieleen Plevnan suojatie, se on valaistu, mutta vastaantulevien autojen valot estävät näkemästä sojatien tapahtumia kunnolla). Sama tilanne Erkkilänsillasta Kalevan Puistotielle. Usein jotkut osat ovat yöllä täysin pimeitä (osat Tammelasta), jolloin jalankulkijan on turvatonta liikkua. On vähän ironista, etten pelännyt kukea yöllä Rooman keskustassa, mutta Tampereella pelkään. Tarvitsemme kaunista ja tehokasta valaistusta ja myös poliisivalvonnan lupsakkaa läsnäoloa. Vanhat rakennukset kaipaavat remonttia. JOkin paikallinen erikoisuusksin olisi suotava, lähinnä tulee mieleen joku kaarilasirakennelma Hämeenpuistoon tms. hyvää arkkitehtuuria. Haluan myös "korkean" keskustan. Silloin tavallaan "jo pilatut maat" tulevat tehokkaasti käyttöön ja talojen alle autotilat keskustan asukkaille. Puistoja pitää kehittää reheviksi ja kauniiksi taideteoksin. - Kansainvälistyneempi keskusta (tärkeys: 73%, hajonta: 20, arvioinnit: 26) Keskustaan voisi luoda ehkä hieman kansainvälisempää tyyliä. Rakennusten julkisivuja voisi uusia ja tuoda uusia liikkeitä keskustaan. Tällä hetkellä Tampereelta puuttuu mielestäni monia hyviä merkkiliikkeitä ja vaatekauppoja (esim. Mango, Zara, Dinsko). - Keskusta viihtyisämmäksi autoilua hidastamalla (tärkeys: 73%, hajonta: 20, arvioinnit: 19) Keskustan, ja varsinkin Hämeenkadun ja Hämeenpuiston liikennettä pitäisi hidastaa nopeusrajoituksin ja hidastein, että jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden olisi turvallisempaa ja miellyttävämpää liikkua. Nykyään kiihdyttelevät autot tuottavat stressaavia ääniä, eivätkä lujaa ajavat atoilijat mielellään tee tilaa jalankulkijoille. Sivu Alemmat nopeudet ohjaisivat liikennekulttuuria huomaavaisempaan suuntaan. 116 / 379
  • 117. - rantatien tunneli (tärkeys: 73%, hajonta: 20, arvioinnit: 15) tunnelihanke on haudattu hiljaisuudessa vuoteen 2020 mennessä ja sen sijaan rantaväylän liikenne on saatu sujuvaksi lisääntyneen joukkoliikenteen ja tunnelia edullisempien, mutta tekokkaiden liikennejärjestelyjen avulla. YIT saa jäädä nuolemaan näppejään,kun ei päässyt tamperelaisten veronmaksajien kukkarolle tunnelihankkeellaan. - Jokaiselle lähiölle oma identiteetti ja keskusta (tärkeys: 73%, hajonta: 19, arvioinnit: 23) Lähiöihin mahtuu paljon täydennysrakentamista, mutta se pitää suunnitella huolella ja erityisesti lähiöiden keskustat uudistaa siten, että niistä tulee aitoja kaupunkikeskustoja putiikkeineen, toreineen, kävelykatuineen ja suihkulähteineen. Jokaisessa kaupunginosassa pitää vahvistaa sen omaa identiteettiä esim. korkeatasoisella arkkitehtuurilla, patsailla ja alueiden omilla kulttuuritapahtumilla. - Seutukunnan rajat häivytettävä (tärkeys: 73%, hajonta: 17, arvioinnit: 18) Elinkeinoelämän kannalta tulisi kuntien rajat häivyttää ja katsoa koko seudun houkuttelevuutta ja uusia sijoittumismahdollisuuksia, kaavoitusta jne. Uusi elinkeinoyhtiö on hyvä alku, mutta sen toiminta koko seudun hyväksi ei ole vielä taattu. Jatkavatko kuntien virkamiehet kuitenkin omaa vetoaan? - Ydinkeskusta vielä vehreämmäksi (tärkeys: 73%, hajonta: 20, arvioinnit: 16) Tampereen puistot istutuksineen ovat upeita. Toisin kesäaikaan niiden vihreyttä entistä enemmän myös Keskustoria ympäröiville kadunvarsille ja Frenckelin alueelle. - Hämeenkadun itäpää joukkoliikenne- ja kävelykaduksi (tärkeys: 73%, hajonta: 24, arvioinnit: 14) Välille Rautatienkatu - Koskipuisto aito ja tunnelmallinen joukkoliikenne- (saasteeton ja poukkoilematon ratikka) / kävelykatu. Autot maan alle. - Maksuton nettti (tärkeys: 72%, hajonta: 17, arvioinnit: 40) Maksuton ja langaton netti koko tampereen alueelle - Keskustan rakennusten julkisivuja tulisi säätää tarkemmi (tärkeys: 72%, hajonta: 15, arvioinnit: 14) Tampereen kaupungin kauneus ja omaleimaisuus tulee vanhoista tiilisistä tehdasrakennuksista, puisista asuntokortteleista ja keskustan 1800-1900 -lukujen vaihteen komeista kivisistä arvotaloista. Tätä henkeä tulisi vaalia keskustan alueen uudisrakentamisessa ja julkisivukorjauksissa kuten on onnistuneesti tehty Finlaysonin alueella. Modernit lasirakennukset (kuten koskipuiston Cumuluksen vieressä) tai ääripelkistetyt elementtitalot eivät sovi arkkitehtuurin puolesta Tampereen keskustaan. - Vesistöt hyödynnettävä (tärkeys: 72%, hajonta: 15, arvioinnit: 15) Vsiliikenne ja peinimuotoiset palvelut. Esim. soutu- ja pienvenevuokraamo. Palvelut, jolla saadaan lyhytaikaisesti vieraileva turisti järvelle. - Lisää hotelleja (tärkeys: 72%, hajonta: 19, arvioinnit: 33) Tampereen on vastattava kasvavaan majoituspulaan mahdollisimman pian. Tällä hetkellä Tampereella vallitsee täysin palvelun tarjoajan markkinat. Hinnat, tilat ja palvelu eivät kuitenkaan kohtaa ja täten asia voidaan korjata lisäämällä kilpailua. Halpa majoitus on ehdottomasti yksi valteista verrattuna muihin kaupunkeihin Suomessa. - Kaavoitus tukee moninaista alueen asukkaistoa (tärkeys: 72%, hajonta: 26, arvioinnit: 9) Jos kaavoitus ja muu politiikka ohjaa ongelmallisia asukkaita samoille alueille ( esim.vain vuokrataloja), onngelmat kasaantuvat. Maahanmuuttajille tulee osoittaa asuntoja eri puolilta kaupunkia niin, ettei jonain päivänä enemmistö esim. koulujen oppilaista olekin maahanmuuttajataustaisia. Palvelut tulee taata kaikille asuinpaikasta riippumatta - Tampere helpoksi tulla ja olla (tärkeys: 72%, hajonta: 20, arvioinnit: 14) - Rantaväylälle pari ajokaistaa lisää. Tunnelia ei tarvita. Järvinäkymän on säilyttävä, jotta kaikilla on mahdollisuus nähdä Tampere ja sen ympäristö kokonaisuudessaan. - Kevyttä ja julkista liikennettä on suosittava. Junaraiteet käyttöön kaupungin sisäisen liikenteen kehittämiseksi. - Puistoja kehitettävä, jotta Sivu taataan viihtyisät oleskelu- ja virkistysmahdollisuudet. - Rakentaminen kaupungin sisällä saa nyt riittää, jottei 117 / 379 asukkailta vietäisi näkymää taivaalle!
  • 118. - Kattava langaton verkko keskustan alueelle (tärkeys: 72%, hajonta: 19, arvioinnit: 12) 2020 lienee lähes joka taloudessa kannettava tietokone ja verkkoon pääsy on turvattava - Koskipuisto (tärkeys: 72%, hajonta: 17, arvioinnit: 18) Ehdottomasti Koskipuistosta tulisi saada nuoriso ja rellestäjät iltaisin pois! Niin kaunista aluetta, että sille täytyisi ehdottomasti kehittää muunlainen funktio. Esimerkiksi jonkinlaista torielämää tai muuten paikkaa viihtyisämmäksi. Siitä tulisi todellakin tehdä kaupungin keskus. - Suljetaan Hämeenkatu yksityisautoilulta. (tärkeys: 72%, hajonta: 26, arvioinnit: 25) Hämeenkadulla olisi mukavampi liikkua kun siellä ei olisi niin meluisaa. Bussit ja taksit saisivat liikkua kyllä Hämeenkadulla. Näin voisimme lisätä bussien käyttöä ja laskea melutasoa. Vanhan Kirkon parkkipaikalle tulisi merkittyjä invapaikkoja jottei terveet ihmiset käyttäisi kaikkia vapaita paikkoja. Koska ei kaikilla liikuntarajoitteisilla ole varaa taksiin tai eivät pysty käyttämään busseja. - Keskustaa tiivistettävä (tärkeys: 72%, hajonta: 18, arvioinnit: 17) Tyhjät korttelien aukot täydennettävä laadukkaalla arkkitehtuurilla rakentaen ja parkkialueet asunnoiksi. On päästävä eroon tympeistä harvaan "heitetyistä" "legopalikkatalonäkymistä" ja pyrittävä saamaan ehjiä kauniita kortteleita, jotka muodostavat sisäänsä rauhallisia, tuulettomia, saasteetomia, turvallisia ja vehreitä sisäpihoja. - Valaistuja kävelyreittejä lisää (tärkeys: 72%, hajonta: 21, arvioinnit: 18) Sellaisia reittejä, joita voivat käyttää talvisinkin kävelijät ja koiranulkoiluttajat - yleensä tarkoitettu vain hiihtäjille. Lähellä asuinalueita, ei turhia penkkejä jotka juopot ja ryyppynuoriso valloittavat. - Ihmisten Tampere (tärkeys: 72%, hajonta: 20, arvioinnit: 8) Tamperetta kehitettäessä on siellä asuvat ja sinne muuttavat ihmiset tärkeimpiä. Hyvä asuminen edellyttää pientaloja ja riittävää väljyyttä. Tähän päästään hyvällä kaavoituksella, joka vastaa ihmisten toiveita. Rakentajat ja yli-innokkaat luontoihmiset edustavat yksisilmäistä näkemysta, eikä heidän näkemyksilleen pidä antaa nykyisen kaltaista painoarvoa. - Vesistön hyödyntäminen (tärkeys: 72%, hajonta: 18, arvioinnit: 29) Iso kaupunki hienon sisämaajärven rannalla - ehdottomasti hyödynnettävä täysymääräisesti. Kesämökkiläisille palveluja veden ääreen. - Kaupunkiraideliikenne keskustassa maan alle (tärkeys: 72%, hajonta: 21, arvioinnit: 9) Mikäki kaupungissa toteutetaan kaupunkiraideliikennettä muodossa taikka toisessa tulee raideliikenteen kulkea keskustassa maan alla. Tässä yhteydessä voidaan hyödyntää esimerkiksi rakennettavia Hämpin- ja Kunkun- parkkiluolien toteutuksia. - Keskustan tasopysäköinti minimiin (tärkeys: 72%, hajonta: 20, arvioinnit: 18) Nämä parkkikentät on saatava pois katutilasta. Kadunvarsipysäköinti on kuitenkin positiivinen asia eikä pilaa katutilaa. - tunnelille EI ! (tärkeys: 72%, hajonta: 23, arvioinnit: 20) Vastustan edelleen tuhlaamasta tunnelihankkeeseen. Muulla ratklaisulla ne rakennusmiehet saavat työtä ja kaikki rannat ei nouse rikkaiden taloja täyteen maisemia pilaamaan. Ei vanhuksilla ole varaa asua sellaisissa taloissa vaikka palvelut olisi lähellä. Liikenne pitää saada kulkemaan muulla tavoin. Siltojen ja ympyröiden kanssa, uusilla pitemmällä suoranliikenteen rytmityksillä. Nyt Nokialta ja harjuntaustasta tukkii aamuisin tulijat väylän niin että Lielahdesta ja Ylöjärveltä ei tahdo päästä mukaan. Kuitenkin liikenne vetää Särkänniemen jälkeen aika hyvin. Eli ajoitus!!!! Porrastus töistä ja kouluista ei näytä tehoavan enää. Tunneli on vaarallinen ja paha riski paikka. Jos ja kun sattuu jotain. Ja varmasti sattuu koska nytkin kolisee rantatiellä jatkuvasti ja koko kaupunki halvautuu. Mitäs kun tunnelissa sattuu? Sinne ei pääse edes pelastuslaitos paikalle. Itse karttaisin tunnelia ja tiedän monen muun tuttuni tekevän samoin. - Ulkoinen ilme ja sujuvat liikenneratkaisut tärkeitä (tärkeys: 72%, hajonta: 11, arvioinnit: 6) Esim. keskustorin aukea kivierämaa ei hivele silmää. Joulutori oli askel parempaan suuntaan, mutta miksi Sivu kanalanväriset keltaiset kopit joukossa ? Hämeenkadun päällyste asfalttipintaiseksi. Liikennejytinän luulisi 118 / 379 rapauttavan vähitellen kadun varren kauniita vanhoja rakennuksia ja niiden perustoja. Vanhan kirjastotalon puiston keinojäärata-idea hyvä, miksi ei vaihtoehtoisesti vaikka Hämeenpuiston eteläpäähän ? Vanhan kirkon
  • 119. ympärystä turvalliseksi ja esteettiseksi, pois kalja- ja huumeporukat lojumasta ja örisemästä kirkon ympäriltä. Kesäkahvilakoju torille joulukojujen vastineeksi, pois ohjelma- ja olutteltat, mieluummin joku kiinteä rakennelma palvelemaan samaa asiaa, jos tarpeen. Kosken rannan puistoihin roskienkerääjiä kesäksi, koululaisille töitä. Hämeenpuisto elävämmäksi, jäätelöbaari-kahvio kesällä, glögi-kahvio talvella. - Keskusta kauppakaupungiksi (tärkeys: 72%, hajonta: 24, arvioinnit: 12) Keskustaan pieniä erikois- ja kauppaliikkeitä, jotta se olisi elävä. Myös yksityisautoille on löydyttävä parkkipaikkoja ja läpiajo keskustassa. - Keskustorille "kaunis" pysyvä rakennus tapahtumille (tärkeys: 72%, hajonta: 15, arvioinnit: 12) Rumat teltat pois, ilmava "lasipalatsi" tapahtumille. Voisi palvella väliajoilla torimyyjiä tai kaupunmi voisi järjestää "infoja" kuntalasia kiinnosavista asioista. - Yhtenäinen puistoalue Pyynikiltä Kauppiin (tärkeys: 72%, hajonta: 21, arvioinnit: 22) Oispas oivaa retkeillä ja liikkua puistoja pitkin läpi kaupungin järven rannalta toiselle - Hämeenpuistoon esiintymislava ja tapahtumia (tärkeys: 72%, hajonta: 15, arvioinnit: 15) Hämeenpuistossa on joskus ammoin ollut esiintymislava ja siellä on järjestetty paljon erilaisia tapahtumia. Perinteen voisi herättää henkiin rakentamalla Hämeenpuistoon esiintymislavan ja järjestämällä sinne tapahtumia vanhan kirjastotalon puiston tapaan. Ohjelmassa voisi olla kuorojen kilpailut joka kesäkuu. Talvella puistoon voisi jäädyttää luisteluradan ja järjestää rusettiluistelua. Paikalle hyvätasoinen kahvila, josta saisi talvella kuumaa kaakaota ja hehkuviiniä, kesällä kahvia, viiniä ja limsaa. - Rantaväylän Kansivaihtoehto (tärkeys: 71%, hajonta: 20, arvioinnit: 15) Jos Tampereesta on tarkoitus tehdä Espoon kilpailija ja pysyä toiseksi suurimpana kaupungina sekä pitää Tampere elinvoimaisena ja innovatiivisena kaupunkina kasvattaen sitä samaan sarjaan Barcelonan ja Milanon kanssa 2030 niin meillä ei voi olla varaa hukata 200 milj. menneenaikakauden autotunnelin rakentamiseen veronmaksajien rahoilla. Sensijaan ehdotan harkittavaksi vielä uudelleen myös kansivaihtoehtoa Rantaväylälle. Kansivaihtoehdossahan rakennukset, puisto, sekä kävelykatu ovat moottoritien päällä ja kolmikaistainen moottoritie alla nykyisellä paikallaan. Kansi on rakennettu antamalla rakennusoikeutta rakennusyhtiöille, jotka maksavat kannen ja rakentavat innovatiiviset asuin- ja toimistotalot Näsijärven rantaan, aivan kuten Espoon Keilaniemessä tai Tampereen 2030 suunnitelmassa Ratinan rantaan ehdotetut tornitalot, antamaan kuvan kasvavasta kaupungista. Yhteensä tamperelaisille jäisi huomattavasti vähemmän maksettavaksi kuin arviotu 100 milj. Koska; - Kannen 15 milj ja sille johtava eritasoliittymä sisältyisi rakennusten kustannuksiin - Naistenlahden eritasoliittymää eikä Tampellan eritasoliittymää tarvittasi - Onkiniemen tunnelin maksaisi Hämeentie piiri eli valtio, jos sellaisen haluaisi, ja tätä meidän tampereen kansanedustajat voisivat Helsinkin matkoillansa kinuta valtiolta - Tampereen veronmaksajat maksaisivat vain mustanlahden sillan ja eritasoliittymän - Rautatien ja Kekkosen tien väliin voidaan myös sijoitta - Tampereen keskustori (tärkeys: 71%, hajonta: 19, arvioinnit: 9) Keskustorin alue on ollut muutoskohteena. 2020: Bussien kääntyminen jugentorille sekä paikoitus on on poistettu, kuten arvokkaaseen keskustorimiljööseen sopimattomat siniset bussikatokset. Keskustori ei ole bussien päätepysäkki. Hämeenkadun jalka- eikä ajotiellä pyöräillä, ihmiset kulkevat kadulla rauhassa, eikä ratikka aiheuta autoilijoille eikä busseille vaaratilanteita, vaan ratikka kulkee lähinnä junaradan vieressä. Autojen paikoitus keskustorilla on kielletty, parkkitaloja on rakennetty riittävästi. Kaupungin virastot Frenckelistä ovat siirtyneet laitakaupungille, vain "valkoinen talo" on jäänyt ylintä johtoa ja hallintoa varten. Frenckelissä on pieniä hotelleja ja ruokaravintoloita. Keskustorin Finlayson puoleinen pään on kesäaikaan kesäpuutarha ravintoloineen. Iltaisin katselemme skriinillä oopperoita ja operetteja. Talvella alueella pienet lapset luistelevat jäädytetetyllä luistinradalla.. Jugentori palvelee vihannestorina aamusta iltaan. Raatihuoneen edusta on vapaa teltoista. Joulutori jatkuu ja kesällä, kojuist a myydään itse tehtyjä leivonnaisia ja suolasia piirakoita sekä jäätelöä. Myös tanssijat värikkäissä puvuissaan tanssivat musiikin tahdissa. Tällä torilla on iloista kansanomaista musiikkia. Tori on vilkas ja siellä on ilo olla. Kaupat ovat auki myös sunnuntaisin - Keskustassa kaikki viihtyvät (tärkeys: 71%, hajonta: 16, arvioinnit: 14) Keskustan alueesta osa on katettu ja keskustassa on suurten tavaratalojen lisäksi myös paljon erilaisia Sivu kivijalkakauppoja, kahviloita, baareja, ravintoloita, toreja, lasten leikkipaikkoja sekä nuorison 119 / 379 kokoontumispaikkoja. Kaupat ovat auki, myös pienet putiikit, iltaisin klo 22 asti.
  • 120. - Vihreitä siistiä puistoja ja roskiset hajaasutusalueille (tärkeys: 71%, hajonta: 17, arvioinnit: 10) 15 v laseni toivoo paljon vihreitä hyvinhoidettuja puistoja, ei nyky Tampellan kaltaista rakentamsita enää. Puistojen tulisi olla turvallisia, valvontaa tarpeeksi. Roskiksia myös tarpeeksi myöskinhaja-asutusalueelle. Myös koirien "kakkapuseeja" tarpeeksi haja-asutusalueellekin. - Luistelurata talvisin keskustaan (tärkeys: 71%, hajonta: 16, arvioinnit: 14) Luistelurata on New Yorkissa Rockefeller Centerissä ja Jyväskylässä on Jyväsjärvi. Tampereellakin luistelurata innostaisi ihmisiä liikkumaan - halvalla. - Rantatie tunneliin (tärkeys: 71%, hajonta: 22, arvioinnit: 26) Kaunis Näsijärven ranta on otettava hyötykäyttöön, eli olen Rantatien tunnelin kannalla. Rantamaisemaan voidaan täten rakentaa muutamia asuintaloja sekä viihtyisä kävelykatu Mustalahden satamaan. Kävelykadulla voisi olla palveluyrityrityksiä, kuten kahviloita, ravintoloita sekä putiikkeja. Luonnolisesti myös kävelyä keskustasta voisi "helpottaa" ranta-alueelle. - pyörätiet tampereelle ja keskustan viistokatu takaisin. (tärkeys: 71%, hajonta: 21, arvioinnit: 13) - Ympäristönsuojelunykköskaupunki-imago huutaa tekojakin NY (tärkeys: 70%, hajonta: 23, arvioinnit: 10) Ympäristönsuojelulautakunta on palautettava Tampereelle ja KAUPPI-NIIHAMAN ulkoilu- ja virkistysalue on nykylaajuudessaan liitettävä Treen kansallisen kaupunkipuiston osaksi mahdollisimman koskemattomana ja monimuotoisena Tampereen keuhkoina nykyisille ja tuleville tamperelaisille. Toivoo MH. Usko Rinkari Tampere - Kaupunkikuvan eheyttäminen (tärkeys: 70%, hajonta: 17, arvioinnit: 12) Tampereen kaupungin historiallisen keskustan suurin voimavara on vanha, esteettisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennuskanta. Valitettavasti 1900-luvun jälkipuoliskolla tapahtunut rakentaminen on pirstonut historiallista miljöötä ja luonut hajanaisen kaupunkikuvan. Kuka voi väittää 1970- luvun betonielemettitaloa 1900-luvun alun kivitaloa tai 1800-luvun puutaloa viehättävämmäksi? Yhtenäisemmin säilyneistä vanhoista kaupungeista voidaan hyvinä esimerkkeinä ottaa vaikkapa Tallina tai Praha. Ehdotankin, että kaupunki 1) varmistaa nykyisen historiallisen rakennuskannan säilymisen (näin käsittääkseni jo tehdäänkin) 2) Pidättäytyy uudisrakentamisesta silloin, kun lähellä on historiallisia kohteita (Esim. sinänsä kannatettavassa Tampellan alueessa olisi pitänyt jättää riittävä "turvavälin" suojeltujen rakennusten ja uudisrakentamisen väliin esim. puiston muodossa 3) Tukee taloudellisesti julkisivuremontteja, joissa korjattaisiin pahimpia kaupunkikuvaa rumentavia julkisivuja keskustan, Tammelan ja Amurin alueella. 4) Sorsapuistoa ei pilata hallilla, jolle löytyy liikenteellisestikin sopivampi paikka muualta - Ydinkeskusta autottomaksi (tärkeys: 70%, hajonta: 26, arvioinnit: 16) Ydinkeskusta itä-länsisuunnassa Tammerkosken ja Hämeenpuiston sekä pohjois-eteläsuunnassa Satakunnankadun ja Satamakadun välinen alue autottomaksi. Linja-autoliikenne Keskustorille sopivin järjestelyin kuitenkin tärkeä. - Parannusehdotus keskustan alueelle (tärkeys: 70%, hajonta: 18, arvioinnit: 19) Mielestäni Tampereen keskustaa tulee pyrkiä yhdistämään. Keskusta, etenkin Keskustorin ympärillä, on erittäin hajanainen. Hämeenkadun yksityisautoilua tulisi vähentää, houkuttelemalla ajamaan muita reittejä pitkin sekä parantaa pyöräilemismahdollisuuksia. Kesän pyöräkaistakokeilu ei ollut oikea ratkaisu ruuhkaisella Hämeenkadulla, mutta samalla tekniikalla pyöräkaistat voisi laittaa yhden korttelin sivummas. Kaupungin tulisi myös panostaa keskustan viihtyvyyten. Kuten kaikki tietävät, Keskustori on suurimman osan ajasta kolkko kiviaukio. Joulun myyjäisillä Keskustorin tulevaisuudelle saatiin luotua tulevaisuutta, mutta mielestäni Keskustoria voisi käyttää yhä enemmän. Panostakaamme siis Keskustaan. Vähitellen teoilla saadan yksityisautoilu ydinkeskustasta pois ja alueesta tulee viehättävä kaupungin sydän. - Pispala-Pyynikki matkailun johtotähdeksi (tärkeys: 70%, hajonta: 26, arvioinnit: 11) Pispalan ja Pyynikin alueen säilyttäminen osin puistomaisena ja osin ns. vanhanaikaisena eli alueelle voidaan purettujen tilalle rakentaa uusia vanhantyylisiä erikokoisia taloja, jotka ovat kauniita katsella (entiset Sivu kartanotyyliset ja mummonmökit). Turhan kauttakulkuliikenteen karsiminen tekisi niistä entistä 120 / 379 vetovoimaisempia matkailukohteita. Pyynikille ja Pispalaan voisi miettiä ulkoilmakonsertteja jne päiväsaikaan ja alkuiltaan nykyistä enemmän.
  • 121. - Osaamisen, luovuuden, kulttuurin ja puhtaan luonnon Tampere. (tärkeys: 70%, hajonta: 11, arvioinnit: 13) Tampere tarttuu entistä rohkeammin ja avoimemmin em otsikon sisältämiin mahdollisuuksiin: - kulttuuripalvelut nähdään osana kansainvälistä, monikulttuurista, elinkeinoelämältään uudistuvaa kaupunkia - luovuuteen perustuva yritystoiminta viihtyy elinympäristöltään korkeatasoisessa kaupungissa, jossa on puhdas luonto, vireä kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen tarjonta sekä hyvät koulutuspalvelut - kaupunkiympäristön arkkitehtuuriin kiinnitetään erityistä huomiota, taidemuseoiden laajennuksen yhteydessä toteutetaan kansainvälisen vertailun kestäviä arkkitehtuuriratkaisuja - Tampere tarvitsee arkkitehtuurin symbolirakennuksia lisää - kevyen liikenteen edellytyksiä parannetaan - raideliikenne otetaan käyttöön - Tammerkosken alue on kansainvälisesti merkittävä kulttuurimatkailijoiden kohde, jossa on monipuolinen palvelutarjonta ympäri vuoden - Tampere ja naapurikunnat ovat yhdistyneet yli 300.000 asukkaan kaupungiksi, jossa on monipuoliset asumismahdollisuudet - Hämeenkadusta Tampereen mangneetti ( Treen Nevski Prospect (tärkeys: 70%, hajonta: 17, arvioinnit: 13) Hei, Haluan ehdottaa joulutorin mökkien käyttöä Kuninkaankadun ja Tuomiokirkonkadun kävelyosuudella lähinnä Hämeenkatua seuraavasti ( ehkä myös keskustorille ): Kaduille siirrettäisiin 2-4 mökkiä per katu. Niitä vuokrattaisiin käsityöläisille, urheiluseuroille, poliittisille puolueille, kansalaisjärjestöille, kulttuuritapahtumille ja niiden esittelyille, eri kaupunkien ja kuntien esittelyille, laskettelukeskusten esittelyille, firmoille esim. uuden asuntoalueen esittelyyn, poliisille ja palokunnalle sekä muille vastaaville työnsä ja jonkun määrätyn kampanjan esille tuomiseen etc. Vuokra-aika olisi 1 kk – 6 kk. Vuokran suuruus suunnilleen sama kuin joulutorilla. Sitä voisi kuitenkin vuokraajan mukaan alentaakin. Samoin vuokraa voisi alentaa vuokran pituuden mukaan. Marras- ja joulukuu olisi pyhitetty joulutorille mikä jo näytti tarpeellisuutensa Tampereen katukuvassa. Näin saataisiin kojut ympärivuotiseen käyttöön ja kaupunki saisi niistä pientä tuloa. Keskustan elävöittämisessä Tampereella täytyy keskittyä nimenomaan Hämeenkatuun ja sen välittömään läheisyyteen. Muu keskusta elävöityy sitä mukaa kun Hämeenkadulle ei mahdu uutta. Tampereella vieraileville matkailijoille olisi helppo kertoa mitä täällä voi tehdä eksymättä. Heitä voisi myös houkutella esim. junalla Tampereelle ”shoppailemaan” ja miksei samalla myös yöpymään ja bailaamaan hotellien yökerhoissa. Voisiko ”Hämpin” - Tampeeen keskusta eläväksi ja toimivaksi (tärkeys: 70%, hajonta: 22, arvioinnit: 15) Jotta Tamperren keskusta ei "kuihtuisi" tarvitaan keskustaan hyvät edellytykset yrittäjille. Näitä puoltavat hyvät liikenneyhteydet yksityisautoilulle(riittävät paikoitusmahdollisuudet) sekä julkisen liikenten kehittäminen. - Kaavoitus (tärkeys: 70%, hajonta: 18, arvioinnit: 7) Kaupungilla on kaavoitus monopoli ja tätä mahdollisuutta pitää käyttää. Kaavoitusta voidan tehdä myös yksityisille maille! Muutamia esimerkkejä kaavoitus mahdollisuuksista. Silta Aitolahden yli ja Tie Kaupin läpi, jotain olemassa olevaa voitaneen käyttää. Nurmi-Sorilaan pääasiassa pientaloja. Hervantajärven rannalla Matinlahdesta poliisien majalle on vapaa-ajan asuntoja. Alue pitää kaavoitta vakituisiksi laadukkaiksi tonteiksi. Nykyiset rakennukset liitettävä viemäri verkostoon ja nykyisten tontin omistajille annetaan pitkä siirtymäaika ja mahdollissu tontin hyödyntää arvonnousua. - Autollinen keskusta tai tehokas parkki (tärkeys: 69%, hajonta: 22, arvioinnit: 19) Tampereen keskusta on sen mallinen, ettei se voi olla vain kävelijöille. Että pienet yritykset pysyisivät pystyssä, on niiden lähelle päästävä autolla. Autolla Ideaparkkiinkin mennään ja jos ei keskustaan pääse, niin sitten mennään Lempäälään. Ikävää, mutta niin se vain taitaa olla. - Tampereen 1918 sovinnon muistomerkki (tärkeys: 69%, hajonta: 28, arvioinnit: 12) Ehdotan suunniteltavaksi laajaa muistomerkkiä keskeiselle paikalle. Muistomerkki paljastettaisiin huhtikuussa 2018. Muistomerkki kunnioittaisi kaikkia osapuolia ja korostaisi sovintoa. Mielestäni muistomerkin tulisi olla myös informatiivinen ja monipuolinen, ei ainoastaan abstraktinen ja symboolinen. siitä tulis käydä ilmi taustat, tapahtumat ja seuraukset. Myös venäläiset ja ruotsalaiset tulisi muistaa. Paikka voisi olla rauhallisella puistoalueella ja se muodostuisi useista veistoksista, jotka yhtyvät kokonaisuudeksi. - Särkänniemi nousuun! (tärkeys: 69%, hajonta: 16, arvioinnit: 23) Suomeen on noussut uusia huvipuistoja, Särkänniemi on menettänyt arvoaan. Särkänniemi tarvitsee uusia Sivu kansainvälisiä huippuideoita, eikä lähiseutua saa rakentaa liian täyteen muita toimintoja, koska Särkänniemi ei 121 / 379 voi muuttaa pois ja sen kehittäminen vaatii tilaa tulevina vuosikymmeninä.
  • 122. - Särkänniemi (tärkeys: 69%, hajonta: 20, arvioinnit: 10) Särkänniemen huvikeskus on vuonna 2020 sirretty Teiskoon, jossa on riittävästi tilaan laajentua, kulkuyhteydet kantakaupungista vesibusseilla, autoila on hyvät parkkitilat ja metrollakin sinne pääsee joustavasti. Näin on kaupunki saanut lisää vapaata rantaa asukkaille, jossa voivat viettää aikaa, uida ja ottaa aurinkoa. - Hämeenkadusta kävelykatu, pilvenpiirtäjiä joenrantaan (tärkeys: 69%, hajonta: 22, arvioinnit: 21) Hämeenkadusta pitää tehdä pitkä kävelykatu (sellainen kuin on esimerkiksi Tampereen ystävyyskaupungissa, Liettuan Kaunasissa). Tämä lisää kaupungin viihtyvyyttä. Pilvenpiirtäjiä (noin satametrisiä) taloja rakennetaan Tammerkosken sekä Pyhäjärven ja Näsijärven rantaan (Tammerkosken kulttuuriympäristöä kuitenkaan pilaamatta). Kävelykatu ja pilvenpiirtäjät houkuttelevat kaupunkiin nuorta, innovatiisista väkeä. Kaupungin kaksi yliopistoa ja muut oppilaitokset muodostavat hyvän pohjan suotuisalle väestökehitykselle. Sanalla sanoen: kaupungista pitää tehdä kaupunkimainen. Kaupungin ja maaseudun rajan on oltava nykyistä jyrkempi. Näin ympäristö selkiytyy. Korostan sitä, että ympäristön pitää tarjota runsaasti virikkeitä ja inspiraatiota asukkailleen. Näin houkutellaan uusia muuttajia. PS. asuin Tampereella vuodet 1999-2007. - Pientalotontit (tärkeys: 69%, hajonta: 13, arvioinnit: 12) Kaupungin tulee lisätä pientalotonttien kaavoitusta. Ja pyrkiä kaavoissaan tarjoamaan vaihtoehtoja niin tiiviiseen pientalo rakentamiseen kuten nykyäänkin sekä tarjota mahdollisuus väljään asumiseen tarjoamalla n. 1000 neliön tontteja. Kaupunking ei tule rahastaa näillä tonteilla eli noudattaa markkinahintoja. Vaan enemmänkin määritellä itse yleinen hintataso. - Kadut ja tiet (tärkeys: 69%, hajonta: 20, arvioinnit: 14) - bussiliikennettä tulee rakenteellisesti suosia - raideliikenteen mahdollisuudet käyttöön - vihreät aallot lopultakin käyttöön - onko valojen yökäyttö sittenkään ehdotonta? (vaikutettakoon EU:hun) - järkevät nopeusrajoitukset - tunneli ei ratkaise LIIKENTEEN ongelmia - kiertoliittymiä huomattavasti lisää - kävely- ja pyörätieverkoston kehittäminen - liikennemerkkiviidakon rationalisointi - katuverkoston kehittäminen ajokilometrikertymän minimoimiseksi - ajoratojen paikkaustarpeita aina tulee, mutta paikkausten laatuun tulee kiinnittää aivan eri tason huomiota kuin nykyään tapahtuu - Yhtenäinen seutukunta (tärkeys: 69%, hajonta: 16, arvioinnit: 9) Yhdistetään Tampere, Pirkkala, Ylöjärvi, Kangasala ja mahdollisesti muutkin ympäryskunnat/kaupungit. Näin saadaan luonnollisesti yhtenäiset liikenneratkaisut sekä kaavoitus tehokkaammaksi. - Taiteilijoita mukaan kaupunkisuunnitteluun (tärkeys: 69%, hajonta: 19, arvioinnit: 20) Suurimmassa osassa ehdotuksissa toivottiin turvallisempaa, vihreämpää ja viihtyisämpää kaupunkia ja erityisesti kaupunkikeskustaa. Taiteilijoilla voisi olla paljon annettavaa suunnittelutyöhön. Ympäristössä pitäisi olla yllättäviä, piristäviä, uskaliaitakin asioita ja yksityiskohtia. Hulluja professoreja ja höpsöjä kuvataiteilijoita mukaan työryhmiin, ei vain virkamiehiä... - Yksityisautoton keskusta (tärkeys: 69%, hajonta: 24, arvioinnit: 16) Eli hämeenkadulle ja Hatanpään valtatielle (liikennelaitokselle asti) vain bussiliikenne. - Puutarhapalstat (tärkeys: 69%, hajonta: 14, arvioinnit: 22) Monivuotisia palstoja enemmän - Keskustan tiivisrakentaminen (tärkeys: 69%, hajonta: 15, arvioinnit: 12) Keskustaa täydennysrakennetaan, jotta kaupunkikuvasta saataisiin vielä kaupunkimaisempi eli tiiviimpi. Tällä osittain lyhytnäköisellä suunnittelulla keskusta saadaan myös liikenteellisesti tukkoiseksi (tulee ruuhkaa liikkumisen ja paikasta toiseen siirtymisen näkökulmasta sekä paikoitusalueiden näkökulmasta). Myös rakentamiskorkeus hirvittää. Keskustassa asuvien asukkaiden näkökulmasta pilataan kaupunkinäkymät, tuhotaan paljon maisemallisia tunnekuvia/maisemakuvia/äänimaisemia sillä, että esim. rautatien läheisyyteen rakennetaan korkeita pistetaloja ja korkeita toimisto/hotellirakennuksia. Myös vanhaa rakennuskantaa suojellaan rittämättömästi eikä tehokkuuden sokaisemina jätetä riittävästi kaupunkilaisten viihtyvyyden kannalta oleellisia viheralueita keskustan alueelle. Jotta Tampere pysyisi parhaana paikkana asua, olisi myös Sivu keskustassa asuvien asumisviihtyvyyteen kiinnitettävä huomiota. Rakentamisessa maisemointi, maaston 122 / 379 muodot ja viheralueet tulisi ottaa paremmin huomioon!
  • 123. - Tako osaksi kaupungin keskustan elämää (tärkeys: 68%, hajonta: 19, arvioinnit: 20) M-real voisi viedä Takon kartonkitehtaan vaikka hiljentyneelle Lielahden tontilleen, jotta keskustaan saataisiin lisää mukavaa entistä tehdastilaa yritysten ja asukkaiden käyttöön. Takossa voisi toimia Finlaysonin tapaan yrityksiä sekä ravintoloista, pikku kauppoja ja kahviloita. - Kulttuuri kukoistaa kesannoilla (tärkeys: 68%, hajonta: 5, arvioinnit: 6) Kaikeka ei pidä suunnitella ja kaavoittaa ja siivota loppuun saakka. Kaupungissa täytyy säilyttää myös villejä kesantoja joille voi spontaanisti syntyä erilaista poikkitieteellis-taiteellista kansalaistoimintaa ja osallistumisen tiloja. Nykyään tällainen on jossain määrin esimerkiksi Mältinranta. Myös kaupunkiluonto tarvitsee villiä vihreää, myös keskustan tuntumassa. - Henkilöautot kehittyvät ympäristöystävällisiksi (tärkeys: 68%, hajonta: 19, arvioinnit: 17) Henkilöauto on jatkossakin kaupunkimme tärkein kulkuväline. Päivittäinen tarve liikkua kodin, työpaikan ja ostoskeskuksen välillä on jatkossakin. Liikennevälineitä ei kuitenkaan pidä arvioida 1980-luvun tekniikkaan perustuvien autojen perusteella. 2010-luvun autot ovat kevyitä pienellä vierintävastuksella rullaavia laitteita. Niissä on hybridi- sähkö- tai vetymoottorit, jotka tuottavat ympäristöhaittoja enää murto-osan verrattuna vanhoihin öljypohjaisiin laitteisiin. Kehätiet ja kaupungin sisääntulotiet on suunniteltava siten, että laite pystyy etenemään energiatehokkaasti ilman jarrutuksia ja kiihdytyksiä. Elinympäristömme voi tulevaisuudessakin olla väljä ja viihtyisä. Asuinalueita voi sijaita hieman kauempanakin. Kaupunginosien välissä voi olla edelleen puistoja, metsiä ja järviä. Ei nykyistä kaapunkia tarvitse tiivistää äärimmilleen. - Kunnianhimoa ja näkemyksellisyyttä (tärkeys: 68%, hajonta: 23, arvioinnit: 8) Tampere on nyt paljon vauraampi kaupunki kuin silloin, kun Raatihuone, Tuomiokirkko tai Metso rakennettiin. Epäilen, että jos vastaavat rakennukset pystytettäisiin nykyään, Tuomiokirkon paikalla olisi perussupermarkeitia muistuttava luomus, Raatihuone olisi vaaleiden, saumoistaan irvistelevien betonielementtien rajoittama tila ja Metso siirtoparakin näköinen. Puheissa sanotaan, että Tampere on nykyisellään sopivan kokoinen kaupunki, ja sitten heti jatketaan, miten asutusta tulisi tiivistää, rakennusten kerroskorkeutta lisätä ja asukasmäärää kartuttaa. Olisiko Manse vielä silloinkin sopivan kokoine? Epäilen. Kaupunkisuunnittelu. on täällä paljon vartijana Vaikka raha on tärkeää, se ei silti saa mennä kaiken muun edelle. Epäviihtyisyys asuu liian tiheään rakennetuilla alueilla, joilla kukaan ei viihdy. Vanhukset eivät uskalla lähteä ulos, koska pelkäävät jengejä ja ryöstetyksi joutumista. lapset eivät viihdy, koska ei ole muuta leikkipaikkaa kuin kerrostalon pihan hiekkalaatikko ja jokin pienehkö koirien ja ihmisten ulosteiden tahraama puistikko, keski-ikäiset eivät viihdy , koska asuminen on kallista ja pysäköintimaksut kalliit kolmeen kerrokseen talon alle rakennetuissa pysäköintihalleissa. Pelkkä kaupungin koko ei aina ole hyve. Kaupunkisuunnittelun olisi kuitenkin kaavoitettava alueita omakotiasujille, mistä Vuores on hyvä esimerkki. Ihmisen kokoinen kaupunki on aina parempi kuin suuruuden - HÄMEENPUISTOON MYYNTIKOJUJA (tärkeys: 68%, hajonta: 16, arvioinnit: 15) ESIM. KALAMARKKINAT VOISI SIIRTÄÄ HÄMEENPUISTOON - Koirapuisto (tärkeys: 67%, hajonta: 17, arvioinnit: 14) Isompia koirapuistoja ja niin etteivät ne ole vain asfalttipohjusteisia vaan esimerkiksi metsän keskellä ja paljon luontoja ja vaihtelevia maastoja. - Jokaisessa kaupunginosassa koirapuisto (tärkeys: 67%, hajonta: 21, arvioinnit: 21) Ei tarvitsisi mennä autolla koirapuistoon. Nyt koirapuistot eivät tavoita kaikkia, jotka niitä tafvitsevat. - Luovien alojen keskus keskustorille (tärkeys: 67%, hajonta: 13, arvioinnit: 10) Miksi haudata se Onkiniemeen, joka on syrjässä. Virastotalot parempaan käyttöön (Frenckell ym.) - Ydinkeskustan pyörätiet (tärkeys: 67%, hajonta: 23, arvioinnit: 15) Myös pyöräilyä yksityisautoilun lisäksi voisi hyvin rajoittaa aivan ydinkeskustassa Tammerkoski-Hämeenpuisto ja Satakunnankatu-Satamakatu välisillä alueilla. Kunnolliset pyöräparkit vain lähituntumaan ja sieltä selvät pyörätiet joka suuntaan. Kyllä pyöräilijätkin voivat Ydinkeskustassa liikkua kävellen. Sivu - Iidesjärvi rauhaan! (tärkeys: 67%, hajonta: 23, arvioinnit: 15) 123 / 379 Ei rakentamista etelärannalle vaan virkistyspuisto luonnon ehdoilla. Pelikenttä, kahvila, puisto, kasvimaat...
  • 124. - Liikenne keskustassa (tärkeys: 67%, hajonta: 19, arvioinnit: 12) Kauppa- ja Puutarhakadun ajosuunta entiseksi ja Viistokatu takaisin. Siten saadaan selvät kulkusuunnat itään ja länteen. Nyt on turhaa kiertämistä keskustassa. Tornihotellia kannatan lämpimästi, ei kait tässä kirkonkylässä (kuten EU väittää) pidä olla pelkkiä matalia taloja. Keskustaa voisi myös muutenkin tiivistää ja rakentaa korkeampia rakennuksia. Lähijunat niinkuin entiset "lättähatut", voisi ottaa uudelleen käyttöön: Sastamalaan, Orivedelle, Parkanoon jne. Rannan tunneli on tarpeeton, parempi olisi tehdä lisäkaistat. Hatanpään ja Pispalan valtateiltä pois kaikki kavennukset. Nokialla on komeat tiet, vallankin tämä uusi Emäkoskentie!. - Puutarhapalstoja ihmisille kohtuumatkan päästä (tärkeys: 66%, hajonta: 19, arvioinnit: 16) Mahdollisuus saada puutarhapalstoja omaan käyttöön kohtuumatkan päästä voisi tuoda Tampereelle vihreämpää imagoa. Palstojen olisi hyvä sijaita siten, että niille pääsee edes jotenkin julkisilla kulkuneuvoilla. - Koirista (tärkeys: 66%, hajonta: 18, arvioinnit: 14) Koiravero tosiaan pois, tai sitten oikeita, kunnon puistoja ja lenkkipolkuja veron vastineeksi. Nykyisissä puistoissa on matalia, risoja aitoja joista tullaan kyllä halutessaan läpi tahi yli. Kakkaroskiksiakin saisi olla tiheämmässä kuin yksi 10 km välein. Koiran jätökset tulisi noukkia, jokin rikesakko tmv sellaiselle joka jättää noukkimatta. Viihtyvyys nousee kun ei ole jalkakäytävät täynnä ulostetta. Talvisin parhaat lenkkeilypaikat menetetään hiihtäjille. Ei mitään asiaa kävelypoluille kun molemmissa sivuissa on perinteiset ladut ja keskellä vapaan tyylin harrastajien freeway. Metsikössä rämpimiseenkin tulee stoppi, ja jos vähän joutuu metsäpolkujen välissä poikkeamaan hiihtoladulle niin siitäkin tulee haukut. Iso, aidattu metsikkö koirien vapaanapitoa varten, mieluummin parikin. Ns. koirapuisto, mutta enemmänkin ulkoilutuspaikka missä tosiaan saa itsekin tunteen olevansa ihan metsässä. Koirien vapaana pitäminen kun on laissa kielletty ja puistot ovat tähän tarkoitukseen ihan mitättömiä, niin pitäisi olla jokin laillinen paikka missä saa kunnolla juoksuttaa ja leikittää vapaana ilman että muiden ihmisten tarvitsisi pelätä vapaana riekkuvia koiria. Tuollainen alue motivoisi kummasti asumaan kaupungissa eikä haikailemaan maallemuuttoa vapauden (oman ja koiran) takia. - Maauimala Etelä-puistoon (tärkeys: 66%, hajonta: 26, arvioinnit: 12) Kansainväliset mitat täyttävä maauimala mahdollisimman lähelle keskustaa, mieluiten etelään avautuvaan rantaan. - Kaupunginosiin päätösvaltaa (tärkeys: 66%, hajonta: 26, arvioinnit: 13) Asiantuntemus lähialueista löytyy usein muualta kuin kaupungintalolta. Annetaan kaupunginosaparlamenteille oma budjetti käytettäväksi kaupunginosien kehittämiseen. Siten uudet puistot, mukavat koulunpihat ja ajanviettopaikat syntyisivät nopeammin ja turhaa byrokratiaa saataisiin karsittua. - Häiritsevä julkijuopottelu lopetettava (tärkeys: 66%, hajonta: 29, arvioinnit: 5) Kaupungin järjestyssääntöön oikeus kieltääHÄIRITSEVÄ julkijuopottelu keskusta-alueella. Kuninkaankadun ja Tuomiokirkonkadun juoppojengit vallanneet ja pilanneet katukuvan. Sama jengi terrorisoi Kirjastotalon puistossa ja käyttää lehtienlukusalia vessanaan ja lämmittelypaikkanaan. Jo riittää. Nollatoleranssi pitäisi poliisille määrätä näitä juoppoja kohtaan. Tarpeeksi monta kertaa pullot pois, niin johan oppivat dokaamaan sivummalla. - Keskusta (tärkeys: 65%, hajonta: 21, arvioinnit: 11) Keskustan talot on ehostettu ja voittaja on valittu ja saanut palkinnon. Talojen ja katujen siisteydestä kilpaillaan. Ravintolan edustalla kesäterassit ovat tyylikkäitä, lautarakennelmia ei enää ole. Keskustassa asuu perheitä, opiskelijataloille ei ole enää annettu lupaa rakentaa. Verorahamme ovat vähentyneet ja siksi opiskelijat asuvat halvimmilla alueilla ja odottavat valmistuttuaan siirtymistä oman rahoituksen asuntoon mitä varten säästävät. Ihmiset ovat oppineet pormestarin siisteyskammanjan myötä siisteiksi. Joka viikonloppuisia siivoustalkoita ei tarvitse pitää, kaduille ei syljeskellä eikä pissailla, koska jokainen tietää vievänsä kotiinsa kengäpohjissaan likaa ja bakteereita. Tamperelaisista on tullut huomaavaisia ja kohteliaita toisiaan kohtaan. - Särkänniemi suuremmaksi.Joku upea hotelli . (tärkeys: 65%, hajonta: 17, arvioinnit: 18) - Keskustaan rauhaa (tärkeys: 65%, hajonta: 19, arvioinnit: 15) Sivu Keskustassa on nykyään liikaa juoppoja ja epämääräisesti käyttäytyviä ihmisiä, hävettää parhaaseen 124 / 379 turismiaikaan sellainen touhu. Ehdotan perustettavaksi "hörhöjen" toimintakeskusta, jossa kyseiset ihmiset voisivat rauhassa olla.
  • 125. - Ydinkeskustan joukkoliikenne (tärkeys: 65%, hajonta: 24, arvioinnit: 10) Myös joukkoliikenne aivan ydinkeskustassa Tammerkoski-Hämeenpuisto ja Satakunnankatu-Satamakatu on kyseenalaista, Ydinkeskusta on kovin pieni, joten pääsääntöisesti sen matkan jaksaa taatusti kantaa ostoksensa. - Keskustorille rakennus (tärkeys: 65%, hajonta: 19, arvioinnit: 22) Keskustorille pitää viimeinkin tehdä rakennus, ehdottomasti kansainvälistä huippuarkkitehtuuria, kevyttä, lasista, vaaleaa. Se voisi toimia tapahtumien ja turismin keskipisteenä. Keskustorin rumat teltat pitää kuitenkin kieltää välittömästi. - Asu maalla kaupungissa (tärkeys: 65%, hajonta: 16, arvioinnit: 19) kaupungin tonttimaan kaavoittaminen ja kunnallistekniikan tuominen kohtuu hintaisena alueille. Vuoreksen kaltaista lisäsuunnittelua ja aluille riittävän julkisen liikenteen suunnittelu ja alueellisten palveluiden turvaaminen. Puutarhakaupungit ovat loistava ajatus. Pieniä kylämaisia yhteisöjä sateliitteinä. - Kaavoitusmonopolin löysentäminen (tärkeys: 65%, hajonta: 16, arvioinnit: 28) Rakentamisen helpottaminen on tärkeää. Pitää saada lisää yrityksiä alueelle. - Ilmainen ja ainoa keskustan joukkoliikenne (tärkeys: 65%, hajonta: 27, arvioinnit: 12) Autolla tai bussilla voisi tulla keskustan kehälle / p-kehälle, jonka jälkeen ydinkeskustassa liikennöisi vain ilmainen joukkoliikenne (esim. bussi/ratikka). Ostosten ym. kanssa olisi siten helpompaa liikkua vaikkei olisikaan oma auto heti vieressä. - Kokonaisuus muuttui strategisemmaksi (tärkeys: 65%, hajonta: 26, arvioinnit: 12) Kun Tampere viimein päätyi raideliikenteen hyödyntämiseen julkisena liikennemuotona linja-autojen rinnalla, havaittiin yksityisautoilun vähentyneen 40% ja ilmanlaatutilanteen parantuneen kehitettyjen biopolttoaineiden myötä yli 50%. Talorakentamisessa ryhdyttiin suosimaan ekopohjaisia, muunneltavia rakennusmateriaaleja, joiden ylläpito ja työstäminen oli huokeaa ja vähäpäästöistä. Tilapaineessa Tampere laajeni voimakkaasti entisen Pirkkalan puolelle autonomisen hallinnon turvaavan kuntaliitoksen vauhdittamana ja nykyinen Tampereen lentoasema palvelee nykyisin monipuolisesti erilaisia matkaajia. Tamperetta ympäröivät ainutlaatuiset vesistöt on valjastettu elämysmatkailun ja vesiharrastusten käyttöön, mutta toki vielä perinteisiä saunauimareitakin sekaan mahtuu. Yleisien saunojen määrää on lisätty kansanperinteen nimissä, joskin niihin on tekniikan sen mahdollistaessa asennettu lämpörajoittimet. Tampere on myös ensimmäisenä Suomessa ottanut uudisraivaajahengessä käyttöön pitkäaikaistyöttömien vastikkeellisen työllistämisohjelman, jossa sosiaalivaroja hyödynnetään työpanosta vastaan. Työllistämisohjelmassa kokeillaan kaikkea mahdollista puistojen siivouksesta julkisten rakennusten ikkunoiden pesuun sekä erilaisiin biosuojelutehtäviin. Samalla sosiaaliturvan määrää on viimein tarkistettu perustellusti ylöspäin, työohjelman puitteissa. - Koirapuistoista pidettävä huolta (tärkeys: 65%, hajonta: 13, arvioinnit: 17) Koska koirat liikuttavat ihmisiä ja auttavat yksinäisiä ihmisiä pysymään virkeinä, on koirien pitäminen tehtävä mahdollisimman helpoksi ja miellyttäväksi. Siksi nykyiset koirapuistot on säilytettävä ja niiden kuntoon on kiinnitettävä paremmin huomiota, jotta esim pikkukoirat eivät pääse karkailemaan aitojen raoista. - Jokaisen arvokkaan rakennuksen omistajaa kunnioitetaan (tärkeys: 64%, hajonta: 16, arvioinnit: 12) Tampereen ainutlaatuisuus lähtee myös rakennetusta ympäristöstä, vanhoista rakennuksista; niitä ei ole yhtään liikaa. Tampereella kaavoituksen ei pidä ohjata vanhojen tai muuten arvokkaaksi koettujen rakennusten purkamiseen. Omistajan tahtoa, suojella kulttuuriympäristöä rakennuksellansa, pitää kunnioittaa. Vanhojen rakennusten säilyttämiseen tulee ohjata kannustimin, ei kielloin ja sanktioin. Sen sijaan, että eri tahot hakevat keppejä - ikään kuin pakolla voisi yksittäisiä rakennuksia suojella – olisi parempi, että vanhojen rakennusten säilyttäminen on aina myönteinen tekijä uudessa kaavassa. Se, että omistaja korjaa, kunnostaa, laajentaa eli säilyttää oman rakennuksensa ei ole, eikä sitä saa käsitellä kielteisenä tekijänä. Mikäli vanhan rakennuksen omistajalta viedään mahdollisuus laajentaa rakennustaan rakennuksen ja tontin luokittelun perusteella, rakennus asetetaan käytännössä rakennuskieltoon, josta omistaja pääsee eroon vain rakennuksen purkamisella. Pispalan / Santalahden sr suojelukeinot ovat täysin käsittämättömiä ja järjen vastaisia. Tampereen pitää tutkia tapahtunut ja ottaa niistä opiksi. On tärkeää, että erityisesti vanhojen Sivu rakennusten arvoa korostetaan parantamalla niiden asemaa uudisrakentamiseen verrattuna. Olisi hyvä 125 / 379 asettaa myönteisiä keinoja vanhan rakennuksen säilyttämisen voimistamiseksi, esimerkiksi sen laajentamisen tai korottamisen lupamenettelyn yksinkertaista
  • 126. - Tanssisalisto keskustaan (tärkeys: 64%, hajonta: 12, arvioinnit: 17) Tampereen keskustaan tarvitaan noin 4000 tanssinharrastajalle sekatreenejä varten "tanssisalisto", joka käsittäisi noin 400 m2 vakiotanssisalin, noin 300 m2 latinalaistanssisalin, noin 300 m2 seuratanssisalin ja lisäksi salit boogie-woogie / lindy hopille, argentiinalaiselle & suomalaiselle tangolle ja jazzille / modernille tanssille. Nämä siis musiikintoistolaitteilla varustettuina ja joustavalla parketilla. Tämä on ikään kuin parannettu versio Helsingin Yrjönkadun saleista. Tampereella on jäänyt huomaamatta, että Tampere on siirtynyt Suomen tanssimaailman mekaksi. Ja siitä lienee myös kiittäminen Tampereen kurjia harjoitusolosuhteita. Ellei tilanne olisi ollut niin huono, seurat eivät olisi olleet pakotettuja hankkimaan omia harjoitustilojaan ja kehitys ei olisi päässyt niin voimakkaaseen nousuun. Nyt olisi kuitenkin aika panostaa myös seurojen lisäksi tähän asiaan. - Tampere Graffitipuisto (tärkeys: 64%, hajonta: 20, arvioinnit: 12) Tampereelle voisi rakentaa ihan laillisen graffitipuiston! - Asuntorakentamisen vapauttaminen (tärkeys: 64%, hajonta: 14, arvioinnit: 28) Kaavoitusmonopolia purkamalla mahdollistettaisiin helpompi ja halvempi rakentaminen. - Rantatie, Euroopan komein rantabulevardi (tärkeys: 64%, hajonta: 12, arvioinnit: 5) Rantatie on ainoa Tampereen pääväylistä, josta ohikulkeva matkailija voi saada häikäisevän vaikutelma sekä Tampereen kaupungista koskeniskan kansallismaisemineen että aavana siintävästä Näsijärven selästä. Myös komeat Lapinniemen tehdasrakennukset sekä Näsinneulan korkeus ja Särkänniemen pyörivät laitteet ovat kuin näyteikkunassa esillä. Mustanlahden satamakin tulee kaikilta nähdyksi. Pitää vain saada liittymät kuntoon ja selvät kahvilan merkit, niin varmasti matkailijoita riittää. Varsinkin kesäiltana näkymät ovat mahtavat. Jyväskylä on ottanut 110%:sti kaiken irti ohikulkuliikenteestä järjestämällä tieltä avautuvat näköalat niin, että kaupungista tulee erinomaisen edullinen ja moderni kuva kaikille ohikulkijoille. Varsinkin jos joskus saapuu valojen jo kaupungissa palaessa Vaajakoskelta päin tyynenä elokuun iltana. Jos Tampellan tunneli tehdään Tampereesta tulee todellakin sisämään kaupunki. Mitään avaraa järvimaisemaa, joka kertoisi kaupungin ainutlaatuisesta sijainnista ei niin työpaikkakulkija kuin satunnainen matkailijakaan näe, jollei mene sitä vartavasten jostain etsimään. Matka keskustasta Näsijärven rantaa on kävellen liian pitkä. Nykyinen keskuta ulottuu korkeintaa Finlayssonin portin taa ja Tampella puolella Vapriikkiin. Tuotteen saatavuus pitää ostajalle mahdollisimman helppoa. Kannattaako nämä mahtavat maisemat piilottaa kaikilta? Mitä ainutlaatuista matkailijalle jää Tamp - keskusta-alueen liikennejärjestelyt (tärkeys: 64%, hajonta: 28, arvioinnit: 13) yksityisautoilu pitäisi olla mahdollista myös keskusta-alueella, kun julkinen liikenne ei pysty palvelemaan kaupunkilaisia. Myös kaupungin itälaidalta länsipuolelle pitäisi päästä joustavasti myös ruuhka-aikaan, nyt rantaväylä ja Ratina ovat yhtä aikaa tukossa - Keskustori (tärkeys: 64%, hajonta: 16, arvioinnit: 12) - siirretään bussiasema muualle - saatetaan Keskustori arvoiseensa tilaan, siis ei telttojakaan - Viistokatu uusiokäyttöön - rakennusten valaiseminen nykyistä enemmän, ei kuitenkaan bussikatoksen sinisellä - keskusta-alueen liikennejärjestelyt (tärkeys: 64%, hajonta: 26, arvioinnit: 17) yksityisautoilu pitäisi olla mahdollista myös keskusta-alueella, kun julkinen liikenne ei pysty palvelemaan kaupunkilaisia. Myös kaupungin itälaidalta länsipuolelle pitäisi päästä joustavasti myös ruuhka-aikaan, nyt rantaväylä ja Ratina ovat yhtä aikaa tukossa - Perheeliset eivät asioi keskustassa polkupyörillä (tärkeys: 63%, hajonta: 14, arvioinnit: 5) Perhe, johon kuuluu kaksi lasta ei varmasti tule keskustaan esim. Pappilasta polkupyörillä keskustaan ostoksille. He kuitenkin edustavat tavoitelluinta osatajakuntaa. Myös linja-auto on työläs vaihtoehto varsinkin, kun ostosten kanssa pitäisi palata. Jotta esim. tällaiset perheet saataisiin keskustan kauppoja vilkastuttamaan, on henkilöautoliikenne saatava toimimaan kohtuullisen sujuvasti ja parkkeeraamisen pitäisi olla kohtuullisen helppoa. Toinen suuri ostajaryhmä on kaupungin rajojen ulkopuolelta tulijat. On hyvä, että kevyen liikenteen vaihtoehtoja kehitetään. Tosiasiassa keskustan kauppojen elävinä pitäminen vaatii kuitenkin niin suurta ostovoimaa, että edellämainitut ostajaryhmät on otettava huomioon. Toimiva Sivu raideliikenne, joka parhaassa tapauksessa sukeltaisi liikekeskustan ali suoraan kauppojen alle, tuntuisi 126 / 379 ainoalta tavalta palvelulla myös kokonaisten perheiden asiointitarpeita.
  • 127. - Kaupunkirakenteen tiivistämistä jatkettava (tärkeys: 63%, hajonta: 23, arvioinnit: 4) Tampereen seudulla ihmiset ovat joutuneet muuttamaan yhä kauemmas keskustasta, koska asuntojen hinnat kaupunkialueella ovat korkealla. Lisää asuntoja on saatava hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella ja mahdollisimman lähelle keskustaa. Tunnelin rakentaminen Paasikiventielle ja jätevedenpuhdistamon siirto ovat tärkeitä kehittämisajatuksia, jotka vievät asioita juuri tähän suuntaan, ja ne tulee toteuttaa. - Korkeakoulut kampukseksi keskustaan (tärkeys: 63%, hajonta: 14, arvioinnit: 20) - Asvaltti Hämeenkadulle (tärkeys: 63%, hajonta: 24, arvioinnit: 14) Kivinen Hämeenkatu on bussissa istujalle tuskan paikka. Perinteestä on luovuttava ja katu asvaltoitava. - Jätetään Nurmi-Sorila rauhaan! (tärkeys: 62%, hajonta: 19, arvioinnit: 15) Pitkä matka lisää yksityisautoilua. Kaavoitus pilaa alueen maalaisidyllin. - Huvipuistolaitteita keskustaan (tärkeys: 62%, hajonta: 19, arvioinnit: 10) Keskustassa voisi järjestää perhetapahtumia 2-3 kertaa vuodessa tuomalla paikalle karuselleja, maailmanpyörän ja erilaisia huvipuistovempaimia. Näin tehdään muualla maailmalla ja ko. tapahtumissa kaikilla on aina hauskaa! Kaupat saisivat pitää ovensa auki tapahtumien ajan. - Hämeenkatu katetuksi ja autot tunneliin. (tärkeys: 62%, hajonta: 21, arvioinnit: 12) autoliikenne on siirrettävä kokonaan maan alle ja Hämeenkadusta on tehtävä kaupungin olohuone. Silloin polkupyörät voidan siirtää kadun keskelle terrorisoimasta jalankulkijoita. Tosin suojatiet täytyy varustaa laskettavilla puomeilla koska pyöräilijät eivät kuitenkaan kunnioita liikennevaloja eivätkä jalankulkijoita. - Keskustan liikenne sujuvaksi. (tärkeys: 62%, hajonta: 21, arvioinnit: 8) Hämeenkatu asfaltille, nupukivet pois, samoin torialueelta, koska ne haittaavat sujuvaa autoliikennettä ja turvallista kävelyä. Hämpin parkkiluolat valmistukseen. - Katokset Hämeenkadun jalkakäytävän yläpuolelle (tärkeys: 62%, hajonta: 18, arvioinnit: 14) Rakennetaan kevyet katokset Hämeenkadun jalkakäytävien yläpuolelle, ettei shoppailijat kastu vaan sensijaan kauppakäynti lisääntyy. Nykyisellään Hämeenkatu on läpikulkukatu ja sinne pitää saada ihmiset kävelemään ja shoppailemaan - Näsijärven ranta julkiselle rakentamiselle (tärkeys: 62%, hajonta: 10, arvioinnit: 5) Tampere sijaitsee ainutlaatuisen komean järvimaiseman äärellä. Tämä pitäisi hyödyntää kansainvälisellä tasolla rakentamalla Tampellan rantaan kongressikeskus/halli, jonka ikkunoista kävijät voisivat hämmästellä komeita maisemia. On lyhytnäköistä ainutlaatuisen kilpailutekijän haaskaamista rakentaa ranta täyteen tavallisia kerrostaloja tavallista rikkaammille ihmisille. Lähin esimerkki hienon rannan hyötykäytöstä löytyy Helsinkistä Kaisaniemen rantaa on rakennettu ajan kanssa ja näin saadaan hiljalleen kokoon ainutlaatuinen arkkitehtooninen kokonaisuus. Espoossa on tarjottu erinomaisia tontteja yritysten pääkonttoreille. Myös Tampereen pitää päästä irti paikallisesta näpertelystä ja katsoa tulevaisuuteen. TAMPELLAN RANTA ON AIVAN LIIAN ARVOKAS RAKENNUSPAIKKA HAASKATTAVAKSI TAVALLISEEN ASUNTORAKENTAMISEEN. Kongressikeskuksen lisäksi paikalle mahtuu muutava komea korkea hotelli/toimistotalo sekä edustavat venesatamat ja sekä uimaranta ravintola ym. palveluineen. Näiden vetovoimaisten rakennusten myötä keskusta myös laajenisi Näsijärven rantaan saakka ja Tampere saisi uuden uljaan maamerkin Särkänniemen ja Lapinniemen lisäksi. Jos vielä Hämeen museolle keksitään hyvää käyttöä järvimaisemaa voitaisiin tarjoilla sekä kansallisille että kansainvälisille vieraille - Asumisen ryhmittely ja valinnaisuus (tärkeys: 61%, hajonta: 15, arvioinnit: 6) - asuntosuunnittelussa huomioidaan asukkaiden mieltymyksiä ja vapaa-ajan toiveet; a. alue, joka painottuu lemmikkieläimiä harrastaviin asukkaisiin b. alue, jossa huomioidaan ulkoilun ja luonnossa liikkumisen vapaus ilman häiriöitä vapaana säntäilevistä lemmikeistä c. boheemialue, jossa vapaa kasvatus ja villi elämäntyyli saa kukiostaa d. aktiivirakentajien, motoristien ym. äänekästä elämäntyyliä rakastavien asuin alue e. puutarhaharrastajien alue Sivu - Liikenne keskustaan ja keskustasta (tärkeys: 61%, hajonta: 23, arvioinnit: 9) 127 / 379
  • 128. - Rakenteellisten pysäköintitilojen rakentaminen keskustaan (tärkeys: 61%, hajonta: 12, arvioinnit: 8) Pysäköintitilojen lisääminen keskustaa lisää asiointia ja turvaa keskustan säilymisen elävänä ja mahdollistaa kävely-ympäristöjen kehittämisen viihtyisäksi - UUSI Hämeenpuisto: jalkakäytävät, pelikentät ja parkkip (tärkeys: 61%, hajonta: 8, arvioinnit: 13) Hämeenpuisto on keskeisessä asemassa keskusta-alueen kehittämisessä. Puisto on nykymuodossa jähmettynyt 1800-luvun toiminnallisuuteen, jolloin sen pääfunktio oli toimia varoalueena tulipalojen varalta. Nykyisellään se on meluisa läpiajoväylä, samalla kun sen reunoilla olevat kaupat potevat asiakaskatoa. Tavoite: - Hämeenpuisto ei ole enää vain koirien WC, vaan funktionaalinen osa kaupunkia. Ehdotus: - Hämeenpuiston keskikaistaleesta otetaan puolet hyötykäyttöön, kaksi riviä puita neljän sijasta riittää koko matkalle luomaan viheriöivän tunnelman. Nykyaikana Hämeenpuisto hyödynnetään tehokkaasti kuntalaisten hyödyksi: 1. Jalkakäytävät leveämmiksi - Nykyisellään ainoastaan Hämeenpuiston keskikaistale on viihtyisä, sivuilla olevat jalkakäytävät ovat vaarallisen kapeat. -> Leveämmät jalkakäytävät tekevät kauppa-asioinnin viihtyisämmäksi ja turvalliseksi. 2. Parkkipaikkoja reunoille - Keskimäärin yksi paikoituskaista lisää koko hämeenpuiston matkalle, toteutetaan ympäristöön sopivina ryhminä. - Kalliin maanalaisen paikoituksen sijasta autoille on tilaa Hämeenpuistossa myös maan pinnalla. 3. Pelikenttiä ja urheiluhalli - Uuteen Hämeenpuistoon on mahdollisuus toteuttaa urheilupaikka ja pelikenttiä - Toteutus vaatii reuna-aidat, jotta pallot ja kiekot pysyvät kentällä ja autoliikenteen häiriö vähentyy 4. Melusuojaus kuntoon - Puisto-aluen kalustus ja kasvit valitaan siten, että Hämeen - Monitoimihalli (tärkeys: 61%, hajonta: 25, arvioinnit: 20) Jos kaupunki haluaa suurimmaksi osaksi yksityisellä rahalla nousevan monitoimihallin, niin sen on tarjottava hallille keskeinen sijoituspaikka, esim. Sorsapuiston kenttä. Yksityistä rahaa ei hallille saada, jos se sijoitetaan kauaksi ydinkeskustasta. - Polkupyörät (tärkeys: 60%, hajonta: 35, arvioinnit: 15) Miksi polkupyörien pitää päästä Tampereen pääkadulle eikä sitä reunustavalle jalkakäytävälle ?. Eihän Helsingissäkään Mannerheimintielle kenelläkään tule mielenkään lähteä pyöräilemään. Riittää ihan hyvin kun pyörällä pääsee ns keskustan läpi vähän sivusta esim vanhan sähköl