Suomi.fi -seminaari 7.4.2009 - alustus Kari A. Hintikka

Toimintatapojen muutoksia eli kollektiiviset ja hajautetut toimintamallit 7.4.2009 Suomi.fi -seminaari Kari A. Hintikka Jyväskylän ylopisto

Lyhyesti puhujasta

Kari A. Hintikka

väitöskirjan valmistelu Jyväskylän yliopistossa: verkkovoima

Suomen Akatemian Somus -hanke 209-2010

strateginen konsultointi, käytettävyyssuunnittelu sekä internet-konseptointi mm. Akava, eri ministeriöitä, Etuovi.com, Finnkino, Grey, Helsingin kaupunki, Ilta-Sanomat, Insinööriliitto, Kauppalehti, Lääkäriliitto, ministeriöitä, Nokia, Sitra, Sonera, Tulikivi

verkkotutkija ja tietokirjailija

uusin teos: maksuton opas osallistumistaloudesta 2008 (TIEKE ry)

edellinen teos: maksuton opas Web 2.0:sta 2007 (TIEKE ry)

erityissasiantuntija heikoista signaaleista ja ennakoinnista

SanomaWSOY, TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry.

MikroBittin pitkäaikainen kolumnisti

Esityksen sisältö

Toimintatapojen muutoksia

vesiputouksesta spiraaliin

komiteatulevaisuudesta proaktiivisuuteen

esimerkkejä sosiaali- ja terveyspalvelujen murroksesta

hallinto ja kansalaisten yhteistyö: Tilannekuva.fi -konsepti

joitain Web 2.0:n pääpiirteitä

pitkä häntä

joukkoäly ja verkkovoima

kollektiivinen asiantuntijuus

tulevaisuuden ennakointi

Julkishallinnon uusia rooleja

Somus -hanke ja mashupit

Muistilista

Tausta-aineisto

TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:

Web 2.0 - johdatus internetin uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin (Kari A. Hintikka 2007)

http://www.tieke.fi/julkaisut

60-sivuinen käytännönläheinen johdatus Web 2.0-konseptin pääpiirteisiin runsaine esimerkkeineen

Johdatus osallistumistalouteen - internetin uusia taloudellisia toimintaympäristöjä

(Kari A. Hintikka 2008)

http://www.tieke.fi/julkaisut

60-sivuinen käytännönläheinen johdatus osallistumistalouden eri osa-alueisiin runsaine esimerkkeineen

Toimintatapojen muutoksia 1

tiskiasiointi

pankkitiskiltä tuulikaappiin ja nettiin

matkatoimistot ajamassa alas konttoriverkostoa, kuten Tjäreborg

myös vakuutukset siirtymässä

julkishallinnon lomakkeet -> sähköiset lomakkeet

asiantuntija-ammatit

matkojen, hotellien ja autovuokraamoiden hintavertailu

yllämainittujen varaus (ja Lahden hammashoidon sms-varaus)

postilogistiikka

verkkolasku, mainokset lehtiin FTP-tiedostonsiirrolla

(työpaikka)ilmoitukset, yksityishenkilöiden osto ja myynti

lehti-ilmoituksista nettihuutokauppoihin

rekrytointi nettiin - nykyään vaikea saada työtä ilman sähköpostiosoitetta

Toimintatapojen muutoksia 2

myymäläasiointi nettiin

softat, äänitteet ja videot, kulutuselektroniikka

valokuvat tulostetaan kotona

lahtelainen Eiri konkurssiin 16.11.2005

kuluttajien jälleenmyyntimarkkinat, eBay, huuto.net

rikollisuus

409-etumaksuhuijaukset, pörssiscamit, phishing

sosiaalinen kanssakäyminen

meset, blogit, verkkoyhteisöt, deittipalvelut

Vakiintunut tuotanto- ja jakelumalli

sisällöt: ohjelmistot, musiikki, elokuvat, printtijulkaisut

kulutustuotteet: kulutuselektroniikka

usein valtio- tai maanosakohtainen

hidas, logistisesti raskas, epäympäristöystävällinen

kysyntään vastaaminen heikkoa: usein 'loppuunmyyty'

valmistaja alihankinta maahantuoja jälleenmyyjä ostaja

Uusi tuotanto- ja jakelumalli

sisällöt: ohjelmistot, musiikki, elokuvat, printtijulkaisut

kulutustuotteet: kulutuselektroniikka, vaatteet

valtio- tai maanosat ylittävä, globaali

nopea (netin häiriöherkkyys siirrettäessä)

tuotteen elinkaari- ja jälkimarkkinat, kuten eBay

valmistaja alihankinta broker kuljetus /netti ostaja maahantuoja jälleenmyyjä yhteisö

Vakiintunut vs. uusi malli valmistaja alihankinta broker kuljetus /netti ostaja maahantuoja jälleenmyyjä yhteisö valmistaja alihankinta maahantuoja jälleenmyyjä ostaja

Organisaation vakiintunut toimintamalli: hierarkinen projekti

1995 - Eskon Ahon hallituksen tietoyhteiskuntastrategia

1998 - Sitran koordinoima tietoyhteiskuntastrategia

2001 - Jouni Backmanin raportti

2003-2007 - hallituksen politiikkaohjelma 2003-2007

2006 - Tietoyhteiskuntaneuvoston strategia 2007-2015

2006 - SADe 2009 - 2012

” Tämä strateginen jatkumo on kansallinen vahvuus ”

1998 - ” Kärkihanke 2: Sähköinen asiointi ja palveluprosessit” (TYK-strategia)

2003 - ” Sähköinen asiointi julkishallinnossa” (TYK-politiikkaohjelma)

2006 - " Osana hallituksen tietoyhteiskuntaohjelmaa laaditaan vuoden 2006 aikana kansallinen tietoyhteiskuntastrategia " (hallituksen TYK-ohjelma)

2006 - "Etenkin vuorovaikutteisten asiointipalveluiden osalta kehitys on edelleen alkuvaiheessa " (TYK-strategia 2007-2015)

2006 - " Tämä strateginen jatkumo on kansallinen vahvuus, josta on syytä pitää kiinni jatkossakin” (TYK-strategia 2007-2015)

2009 - ” ... 2005. Strategian visiona oli, ett ä vuonna 2010 sek ä valtion laitokset ett ä kunnat ovat vieneet asiointipalvelunsa yleisesti verkkoon ” (SADe)”

2009 - " Vuoteen 2013 mennessä kansalaisten ja yritysten sähköinen asiointi on kattaen kaikki keskeiset palvelut " (viestintäministeri)

2009 - " Tässä raportissa laadittujen hanke-ehdotusten tavoitteiden toteutumista tullaan arvioimaan asetettavissa hankkeissa tarkemmin asetettavien tulostavoitteiden saavuttamisen mittaamisen kautta. Luvussa 13 esitetyissä hanke-ehdotuksissa on alustavasti määritelty niitä tavoitteita, joiden saavuttamiseksi hankkeet ehdotetaan asetettavaksi " (SADe)

1) Eri tapoja ennakoinnin, strategian ja toimeenpanon välillä Suomelle

Komiteatulevaisuus

nykyinen reaktiivinen vesiputousmalli

Suomen tietoyhteiskunnan politiikkaohjelman kaltaiset ”5-vuotisesti”speksatut reaktiiviset policy-ohjelmat, jotka etenevät globaaleista muutoksista huolimatta

kv-tilastojen mukaan Suomen tietoyhteiskuntasijoitus heikkeni kaikilla mittareilla 4-vuotisen politiikkaohjelman aikana

Tekniikan akateemisten liiton (TEK) ja VTT:n TEKBaro indikoi tätä jo 2004

Suomen sijoitus saattaisi olla jopa parempi ilman politiikkaohjelmaa (!)

B. Systeemisyys

syntymässäoleva kansallisen innovaatiostrategian iteroiva ja puoliproaktiivinen malli, missä järjestelmän osan muutos vaikuttaa järjestelmän muihin osiin ja järjestelmä myös reagoi aktiivisesti

C. Silicon Valley ja Mikä alkaa vetää? -ajattelu

iteroiva proaktiivinen spiraalimalli, voi olla myös kansallisella tasolla

esm 2.0-palveluissa rapid proto, paljon samanaikaisia alkuja, katsotaan mikä lähtee käyntiin > kehitetään sitä > varioidaan > katsotaan mikä toimii etc.

Uusi toimintamalli: kollektiivinen ja iteratiivinen prosessi

Traditional method: people get information from authority and media

Information analyst, librarian, journalist, consultant, doctor media user 1 user 2 user 3 Filtering and analysing information Publishing the most relevant information

Netin myötä informaation uutuusarvo alkaa taloudellisesti lähestyä nollaa

uutinen on uutinen enää vain hetken

uutinen leviää minuuteissa valtamediassa ja blogosfäärissä

lähes mitä tahansa informaatiota on saatavilla maksutta

oleelliseen rooliin nousee

omat verkostot informaation suodattamiseksi

kollektiivinen tuotanto ja jakaminen, kuten blogit ja mikrokanavat

syötteet

lähes jokainen voi osallistua tuotantoon

internet on muuttunut informaatiovirraksi 24/7/365

netti ei nuku koskaan

ammattilaisten, kuten journalistin ja informaatikon ammatit eivät katoa mutta fokusoituvat uudelleen

kaikkien ei tarvitse löytää kertaalleen löydettyä informaatiota - tehokkuus

Mitä tämä tarkoittaa vaikkapa terveyden ja hyvinvoinnin kannalta?

lääkärin luokse tullaan yhä useammin ”valmiin” nettidiagnoosin kanssa

esidiagnoosia ja lisätietoja kysytään keskustelufoorumeilla

kuten Suomi24.fi. Ellit

diagnoosi kysytään keskustelufoorumeilla ja lääkkeet tilataan netistä

vertaisryhmät ja -foorumit netissä painonhallinnasta päihteisiin

Alakarppi.net, Karppaus.info, Paihdelinkki.fi

lääke- ja muu informaatio haetaan ensin netistä

informaatiota tuotetaan kollektiivisesti wikilä yms., kuten karppaus.info/wiki/

netissä voi kysyä ammattilaisilta, maksutta tai maksullisesti

Verkkoklinikka.fi, Keventajat.fi

jokainen voi perustaa kampanjan tai ryhmän facebookiin ilman taitoja

samanhenkiset tai ongelman omaavat löytävät toisensa

Habbo Hotelissa huumevalistusbussi Hubu on suosittu nuorten keskuudessa

ihmiset pitävät terveys- ja hyvinvointi-blogeja, joissa keskustellaan

hyvinvointi-linkkejä jaetaan sosiaalisilla kirjanmerkeillä, kuten Deli

Hallinnon ja ammattilaisten roolit?

Kun ihmiset hakevat, vaihtavat ja tuottavat yhä enemmän informaatiota keskenään, niin mikä on ammattilaisten rooli tulevaisuudessa?

Esimerkki: del.icio.us - sosiaaliset kirjanmerkit

yksinkertaisena ideana

tallentaa omia kirjanmerkkejä itselleen

jakaa ne muiden kanssa

demo:

asiasana

verkostot

tilaukset

syöteohjaus, kuten kans.jyu.fi ja Jaiku

Sosiaaliset kirjanmerkit

100 ihmistä etsii ja tallentaa kukin samat 100 kirjanmerkkiä omalle pc:lleen

tai 1 ihminen etsii 100 linkkiä ja tallentaa ne 100 ihmiselle

mielenkiintoisen linkin löytäminen, evaluointi ja tallennus = 1 min.

100 jaettua linkkiä = 100 minuuttia = 1,6 tuntia

100 pc:lle tallennettua linkkiä = 100 x 100 minuuttia = 10 000 minuuttia = 166 tuntia + linkkien lähettely sähköpostilla etc.

jakamisen hyöty korostuu kun otetaan 100:n ihmisen erikoisosaamisen myötä löytyvät linkit

B) Feedworld model - people find, share and evaluate information themselves Realtime happening User 2 user 1 user 2 user 3 User 4 User 1 micro- blogging, sms IRC, Jaiku, Twitter blogging, laptop & wlan Feed aggregator like Feedburner user 1 user 2 user 3 user 1 user 2 user 3 User 3 user 1 user 2 user 3 video, mobile Blogs user 1 user 2 user 3 Other sites images, mobile microchannels

Esimerkki: Qik - livestriimaus nettiin kännyvideona

yksinkertaisena ideana

lähettää (lähes) reaaliaikaista videota nettiin

Informaation saatavuusmallit ennen ja jälkeen internetin ja mobiiliviestinnän organisaatiot joukkoviestintä kansalaiset kansalaiset joukkoviestintä organisaatiot

Muotoutuva informaation saatavuusmalli: yhteistyö informaation tarkentuminen organisaatiot joukkoviestintä kansalaiset

Mitä tämä merkitsee organisaatiolle?

hierarkia (top-down) vähenee

itseorganisoituvuus (bottom-up) kasvaa

toiminta muuttuu läpinäkyvämmäksi

vrt. kotimaiset tiedonpimittämistapakset 2008: sms-viestit, vaalirahoitus, päätoimittaja-jupakka

kontrolliin perustuva informaatio-omaisuus hupenee vauhdilla

toki liikesalaisuuksia on vastaisuudessakin, mutta mikä todellisuudessa on organisaation ydinomaisuutta?

Case: Goldcorp

henkitoreissaan kun ei löytänyt enää uusia kultalähteitä

Uusi johto julkaisi netissä kaikki yhtiön valtausalueet yksityiskohtineen

kilpailu tarjosi 575 000 dollarin palkkiot

tunnista kultaa yhtiön alueilta

nyt Kanadan kolmanneksi suurin kullantuottaja

tiedossa kultaesiintymiä vähintään 30 vuodeksi

10 vuotta sitten netti oli kilpailuetu

nyt se alkaa olla organisaation edellytys

kollektiivinen ja hajautettu tuotanto on nyt kilpailuetu

10 vuoden päästä se on organisaation olemassaolon edellytys

Don Tapscott: ” Omaksu tai katoa ”

Web 2.0:n viitekehys ja hyötyjä eri kohderyhmille Mitä Web 2.0 on ja ei ole? Kolme pääteemaa Evoluutiopolkuja ja menestystarinoita Hyötyjä eri kohderyhmille

Web 2.0 - kolme pääteemaa Uudet toimintamallit internet ohjel- mointialustana Yhteisöt ja jaetut sisällöt

Web 2.0 - evoluutiopolkuja Uudet toimintamallit internet ohjel- mointialustana Yhteisöt ja jaetut sisällöt Pitkä häntä Mashup Kollektiivinen älykkyys Reittaus ja arvioinnit Blogosfääri AJAX Pysyvä beta-versio Synteettiset hyödykkeet Sosiaalinen media Rikas käyttäjä- kokemus Palvelu, ei sovellus Kuluttajat kehittäjinä Alustan tarjoaminen

Web 2.0 - menestystarinoita Uudet toimintamallit internet ohjel- mointialustana Yhteisöt ja jaetut sisällöt Pitkä häntä Mashup Kollektiivinen älykkyys Reittaus ja arvioinnit Blogosfääri AJAX Pysyvä beta-versio Synteettiset hyödykkeet Sosiaalinen media Rikas käyttäjä- kokemus Palvelu, ei sovellus Kuluttajat kehittäjinä Alustan tarjoaminen Googlen palvelut Flickr, Youtube Amazon Lego Digg Wikipedia Habbo, WoW, Second Life Ennakointi- pörssit Avoin lähdekoodi Technorati

Uudet toimintamallit

Web 2.0-konseptin saapumisesta organisaatioihin on alettu käyttää kasvavassa määrin termiä Enterprise 2.0

Suppeimmillaan kyse on käyttöönotosta organisaation viestinnässä, kuten RSS-otsikkosyötteet ja organisaatioblogi.

Laajemmin ymmärrettynä organisaatio omaksuu Web 2.0-tekniikoita sekä ohjelmointi- ja tuotantotapoja intranet- ja extranet-palveluissa, kuten vaikkapa Ajax-pohjaiset resurssivaraukset, -tilauskannat ja -matkalaskut

Organisaatio alkaa soveltaa Web 2.0-tekniikoita myös ulkoisissa verkkopalveluissaan, kuten vaikkapa mashupien kaltaiset paikkatieto- tai arkistosovellukset kuluttajille tai yrityskäyttäjille.

Pisimmälle vietynä Web 2.0:n uudet toimintatavat integroituvat saumattomaksi osaksi organisaation toimintatapoja ja strategiaa, kute wiki

Sosiaalinen media - käyttäjien sisällöntuotanto ja verkostot

Sosiaalinen media organisaation kannalta

sekä sisällöt että niistä kumpuava sosiaalisuus eduksi organisaatiolle

käyttäjien luomat / generoimat sisällöt, jaettu sisältötuotanto

sosiaalinen media, sosiomedia, sosiaalinen ja media

internet-yhteisöissä piilevä kollektiivinen älykkyys

kollektiivinen sisällöntuotanto, kuten Wikipedia

osa palveluista korostaa sosiaalisuutta, kuten facebook

sosiaalisuus luo sisältöjä

osa palveluista korostaa sisältöjen jakoa, kuten YouTube ja Flickr

sisältö luo sosiaalisia verkostoja

osalla luodaan kollektiivihyödykkeitä, kuten wikitekniikat

facebook - keskeisiä sosiaalisia ominaisuuksia

Intranet sosiaalisen median näkökulmasta - webtop

Kansalaismedia ja -viestintä

OhmyNews

etelä-korealainen verkkojulkaisu, jonka uutisista tavalliset kansalaiset tuottavat 80 prosenttia

katsottiin ratkaisseen presidentinvaalien tuloksen 2002.

Nopola News Kyyjärvellä

EU -palkittu

1600 hengen kunnan oma verkkojulkaisu

toimittajina 5 % kyyjärveläisistä

lähes korvannut muut viestintäkanavat

kyyjärveläiset kouluttavat toisiaan verkkomedian käyttöön

Nopola News on luonut uudentyyppistä yhteisöllisyyttä

m2hz Helsingissä

30 kansalaisjärjestön tv-kanava internetissä

Sosiaalisen median mahdollisuuksia hallinnossa

Miten sosiaalista mediaa voisi hyödyntää organisaation toiminnassa?

markkinointiviestintä ja rekrytointi esim. IRC-Galleriassa

puolustusvoimat IRC-Galleriassa: markkinointiviestintä ja rekrytointi

peruskysymys: mennäkö sinne missä ” ihmisetkin ovat ”

Keskusta kunnallisvaalikampanjassa facebookiin

lakialoitteiden kommentointi OM:n Otakantaa.fi:ssa - vähäinen suosio

Helsingin Nuorisoasiainkeskuksen huumevalistusbussi Habbo Hotelissa

viranomaisen esiintyminen omalla nimellään

julkishallinnon työntekijän esiintyminen omalla nimellään - esim. nuorisotyöntekijät ja opetttajat mielletään työntekijöiksi myös vapaa.aikana so. kaikki heidän mielipiteensä netissä tulkitaan ’ammatillisiksi’

Yhteisöllisyyden perusmalli

John III Hagel ja Arthur G. Armstrong: Net Gain (1997)

Pitkän hännän käyttöönottotapoja

inventoidaan data/tuote/palvelu-arkistot

päätetään mekanismit, millä perusteella nostoja tehdään, kuten

kävijätilastot ja -polut: ”tämä-käyttäjä-klikkasi-tästä-tätä”

kävijätilastot: mitä ei usein klikata vaikka voisi

avainsanat ja -ryhmät, vrt. Flickr ja Amazon - tarjotaan samanaiheisia ’polkuja’ - Amazonilla ostokäytös

toteutetaan mekanismit

yksinkertaisimmillaan ’karuselli’: valitut nostot (esim. 50) vaihtuvat joka kerta ladattaessa (avaus)näkymä

avainsanoihin perustuva nosto, vrt. Google-haku ja -mainokset

kävijäpolkuihin perustuva nosto: ”tämän-yhteydessä-haettiin-näitä”

generoidaan ja ohjataan kävijöitä muilta saiteilta: vrt. blogien viittaukset toisiinsa

Joukkoäly (Collective intelligence, Wisdom of Crowds) Perusidea Erityyppisiä joukkoälyjä Verkkovoima Ennakointipörssit Osallistuva ennakointi

Case: Encyclopædia Britannica vs. Wikipedia

Encyclopædia Britannica oli de facto standardi vahvistetun informaation kaupallisilla markkinoilla

Wikipedia romautti tietosanakirjojen markkinat

rajuja irtisanomisia, myös Suomessa esimerkiksi WSOY

laajoja irtisanomisia muun muassa sanomalehdissä, erikoisjulkaisuissa, sähköisissä raportointipalveluissa

mitä tapahtui?

netin joukkovoima kannibalisoi mm. Wikipedian ja blogien myötä informaation tuottamisen ja perinteiset ansaintalogiikat tarjoamalla riittävää informaatiota maksutta

vrt. Google ja avoin lähdekoodi-kehitys, jotka kannibalisoivat ohjelmistomarkkinolta tarjoamalla riittävän hyviä softia maksutta

miten reagoida kehitykseen?

Joukkoälyn ongelmanratkaisu-typologia Yksi ratkaisu Avoimet ratkaisut Yksilöt Kollektiivi Open Source Scipionus.com Ennakointipörssit Wikipedia Verkkovoima ja nettietsivät tapaus Lego answers.yahoo.com Crowdsourcing

James Surowiecki (2004) Wisdom of Crowds

kattavin tähänastinen selitys verkkovoiman tehokkuudelle ja myös mekanismeille

joukon tai kollektiivin tietämys ja ratkaisuehdotus on yleensä parempi kuin yhdenkään yksittäisen asiantuntijan

esimerkkejä joukkojen tietämyksestä:

tyystin kadonnut sukellusvene paikannettiin alle 100 m tarkkuudella 1968

Challenger-sukkulan onnettomuuden aiheuttajan selvittäminen 30 minuutissa 1986

Haluatko miljonääriksi-visailun kollektiivinen yleisöarvaus osuu oikein 91-prosenttisesti kun taas kilauta-kaverille-asiantuntijuus 65-prosenttisesti

Wisdom of Crowdsin neljä ehtoa

joukkoäly tarvitsee toimiakseen neljä ehtoa

osallistujien näkemyksissä oikeasta informaatiosta on hajontaa (diversiteetti)

ne ovat riippumattomia toisistaan

osallistujat soveltavat omia tai paikallisia tietojaan

näkemykset aggregoidaan eli kootaan keskitetysti

Koostaja voi olla sinänsä yksittäinen ihminen tai organisaatio.

Tyyppiesimerkki epäonnistumisesta on Suomen Akatemian ja Tekesin ennakointihanke FinnSight2015 vuodelta 2006

osallistujat seuloituivat tuttavista - vähäinen hajonta (1.)

pääasiallinen toimintatapa paneelit ja työryhmät: äänekkäimmät kommentoivat eniten (2.)

hiljaista tietoa ei esiin

paikallistietoa ei esiin

näkymyksiä ei aggregoitu erikseen - puheenjohtajat koostivat (4.)

Verkkovoiman alustava määrittely

suuri joukko satunnaisia ihmisiä voi organisoitua ja toimia ilman muodollista koordinointia nopeasti, tehokkaasti, tilapäisesti ja globaalisti yhteisen konkreettisen päämäärän toteuttamiseksi tietoverkkojen välityksellä

ei vielä vakiintunutta termiä

James Surowiecki: wisdom of crowds (joukkojen tietämys)

Howard Rheingold: smart mobs (mobiilijoukot, älykäs rahvas)

joukkoäly (collective intelligence)

parvi(äly) (swarm)

Jeff Howe: crowdsourcing

Verkkovoiman ominaispiirteitä

usein yhteys ääritilanteisiin tai kriiseihin

käynnistyy tarvelähtöisesti ja impulsiivisesti

konkreettinen tavoite tai päämäärä

ei ole kiinnostunut osallistujien arvomaailmasta, sukupuolesta, rodusta

tavoittaa heti käynnistyessään periaatteessa satoja miljoonia ihmisiä

hyödyntää tietoverkkojen ominaisuuksia

käyttää kaikkia tarvittavia välineitä: www, sms, chat, ftp, usenet

alueellisesti toimiessaan wlan, videokamera, radio, kannettavat, paikallis-tv

toimii ilman keskusjohtoa, mutta muodostaa nopeasti tehokkaan tuotantovuon

yksittäinen ihminen löytää nopeasti roolinsa

toisinaan tilapäisesti korvaa hallinnon toimet

lakkaa ongelman ratkettua osallistujia tyydyttävällä tavalla

Ennakointipörssit 1/2

www-palvelu, joka antaa ihmisten pörssin tapaan ennakoida ja lyödä vetoa heikoista signaaleista ja nousevista trendeistä

osallistujalla on pelirahaa, jota sijoitetaan ennakointeihin ja ‘salkkuun’

kaksi kuuluisinta Iowa Electronic Markets (IEM) ja Hollywood Stock Exchange (HSE)

IEM on ennakoinut useimmat USA:n persidentit ja HSE runsaasti Oscar-voittajia

Techbuzz - kollektiiviälyn valjastaminen

kehittäjinä O'Reilly kustantamo ja Yahoo

keskittyy lähitulevaisuuden teknologiatrendeihin

O'Reilly saa ideoita uusiin seminaaritemoihin ja kirjoihin, Yahoo voi ennakoida hakusanoja mainostajia varten

kokeilu lopetettu

Ennakointipörssit 2/2

FutureMAP-hanke (keskeytettiin)

9/11-iskun jälkeen Yhdysvaltain puolustusministeriön Darpa-yksikkö kehittämä

julkisesti ja kollektiivisesti ennakoitu uhkia hieman pörssin tavoin.

poliitikot tyrmäsivät hankkeen - oletus oli, että terroristit saisivat siitä ideoita.

suosittu myös yrityskäytössä, kuten HP, Google, Microsoft

työntekijät tuntevat parhaiten markkinoiden kehityksen, tarpeet uusille tuotteille, uhat jne. etc.

kerää paremmin mielipiteet kuin perinteiset menetelmät (anomyymiys jne)

Osallistuva ennakointi

Perusteluja

Arjen ja toimintatapojen muutokset yhä teknologiavälitteisemmiksi

teknologiaperustainen tuotanto, jakelu ja kulutus elintarvikkeista työntekoon ja terveydenhuollosta yhteiskunnan infrastruktuuriin

muutoksen nopeuden kiihtyminen etc.

yhteisnimitys menetelmille, joissa kansalaiset osallistuvat päätöksentekoon ja yhteiskuntapolitiikan ennakointiin

kansalaispaneelit (citizen panel, citizen jury)

konsensuskonferenssit (consensus conference)

tulevaisuus-verstaat ja skenaariotyöpajat (future / scenario workshop)

keskustelevat mielipidetutkimukset (deliberative poll).

tulevaisuustutkimuksen menetelmiä (mm. Delfoi-paneelit) sekä

markkina- ja mielipide-tutkimuksen menetelmiä (mm. fokusryhmähaastattelut ja mielipidemittaukset).

Osallistuva ennakointi 2/2

Tanskan Teknologirådet toteuttanut ja 20 vuotta menestyksellisesti

kymmeniä eri työtapoja suhteessa tarkasteltavaan kohteeseen:

onko innovaatio aivan uusi, tuotekehityksessä, saapumassa jo markkinoille vai tarvitaanko selkeästi jo lainsäädäntöä

kansalaisten ryhmä työstää asiantuntijoiden ja päättäjien tuottamaa tietoa ja muodostaa sen pohjalta suosituksia

Menetelmäkohtaisesti kansalaispaneelien koko vaihtelee noin 10 – 400 osallistujaan, jotka valitaan edustamaan mahdollisimman kattavasti eri sosiaalisia ja alueellisia ryhmiä.

Tanskalaismallinen konsensuskonferenssi on osallistuvan politiikan menetelmistä kuuluisin

Konsensuskonferenssissa 10-30 henkilön maallikkopaneeli perehtyy kahden viikonlopun työpajoissa asiantuntijoiden valmistelemaan tausta-aineistoon ja esittää siihen tarkentavia kysymyksiä

Lopuksi järjestetään kolmipäiväinen julkinen konferenssi, jossa maallikko-paneelin valmistama loppuraportti suosituksineen esitetään

Julkishallinnon rooleja kansalaisten ja kuntalaisten suuntaan Mahdollistaja Informaationtarjoaja Osallistaja ja fasilitaattori Läsnäolo ja palvelutoiminta

Sosiaalisen median tarjoamia tyyppejä hallinnolle

Mahdollistaja

Informaationtarjoaja

Osallistaja ja fasilitaattori

Läsnäolo ja palvelutoiminta

voidaan edustaa useita tyyppejä samanaikaisesti

Somus -hanke ja mashupit - uutta informaatiota olemassaolevaa yhdistämällä

Mashupit

Mashup on innovatiivinen lähestymistapa tuottaa dynaamisia ja vuorovaikutteisia www-sovelluksia yhdistelemällä uudella tavalla olemassaolevaa dataa

termi tulee tiskijukkien tavasta yhdistellä laulu- ja musiikkiratoja keskenään uusien kappaleiden luomiseksi

suomennokseksi ehdotettu muun muassa termiä 'fuusaus' eli sulauttaminen tai yhdistäminen

perustuvat Web API:in eli ohjelmoitaviin www-palveluiden rajapintoihin

tarjoajina mm. Amazon, BBC, FedEx, Google, Microsoft, NASA, USA:n kongressikirjasto ja Yahoo

Web API:lla ohjelmoijat voivat luoda erittäin nopeasti uudentyyppisiä sovelluksia eri palvelun-, informaation- sekä käyttöliittymien tarjoajien välille

Adrian Holovaty oli paikallislehden palveluksessa ja ohjelmoi http://chicago.everyblock.com/crime/locations/neighborhoods/avondale/map/

käyttäjä näkee Google Mapsin visuaalisen kartan avulla nopeasti, missä päin Chicagoa on tapahtunut minkäkinlaisia rikoksia

ChicagoCrime.orgin myötä palveluntarjoajat alkoivat tarjota avointa Web API-rajapintaa - räjähdysmäinen lisääntyminen kesällä 2005

Chicagocrime.org

Tilannehuone.fi

Mashupit

Tyypillisessä mashupissa haetaan karttakäyttöliittymä yhdeltä internet-tarjoajalta ja karttaan liitettävä dynaaminen paikkatieto toisaalta

esimerkiksi Dartmaps-palvelu näyttää ajantasaisesti kartalta, missä kohden Dublinin DART-lähijunat liikkuvat

käytetään usein sen toteuttajan ulkopuolista, maksuttomasti saatavaa dataa ja käyttöliittymiä

voi rakentaa myös oman informaation tai palveluiden päälle

Kokonaisuudesta hyötyvät kaikki osapuolet: datan sekä käyttöliittymän tarjoajat saavat lisäarvoa oman immateriaaliomaisuutensa levittämisestä ja mahdollisista kaupallisista jatkosovelluksista tai datan uudentyyppisestä esittämisestä ja uusista tietotuotteista (”Some Rights to Remix: "Some Rights Reserved" ”).

Suomalaiset mashupit vasta tuloillaan

Yhtenä syynä pidetään sitä, että sopivassa muodossa olevaa julkista dataa ei juuri ole saatavilla julkisesti

Esimerkiksi pdf-muotoisia juna-aikatauluja on hankala lukea koneellisesti Ohjelmoijat kaipaavatkin erityisesti julkisen sektorin dataa saatavaksi XML-muodossa