Suomi.fi -seminaari 7.4.2009 - alustus Kari A. Hintikka

1,855 views

Published on

Alustus Kari A. Hintikka Suomi.fi:n seminaarissa 7.4.2009 julkishallinnolle kollektiivisista ja hajautetuista toimintatapojen muutoksista ja suunnattu seminaarin osallistujille. Qaikun tai Twitterin käyttäjälle ei mitään uutta, lisäksi päällekkäisyyksiä aiempien Slideshare -dokumenttien kanssa.

Published in: Technology, Business
5 Comments
4 Likes
Statistics
Notes
No Downloads
Views
Total views
1,855
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
9
Actions
Shares
0
Downloads
0
Comments
5
Likes
4
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Suomi.fi -seminaari 7.4.2009 - alustus Kari A. Hintikka

  1. 1. Toimintatapojen muutoksia eli kollektiiviset ja hajautetut toimintamallit 7.4.2009 Suomi.fi -seminaari Kari A. Hintikka Jyväskylän ylopisto
  2. 2. Lyhyesti puhujasta <ul><li>Kari A. Hintikka </li></ul><ul><li>väitöskirjan valmistelu Jyväskylän yliopistossa: verkkovoima </li></ul><ul><li>Suomen Akatemian Somus -hanke 209-2010 </li></ul><ul><li>strateginen konsultointi, käytettävyyssuunnittelu sekä internet-konseptointi mm. Akava, eri ministeriöitä, Etuovi.com, Finnkino, Grey, Helsingin kaupunki, Ilta-Sanomat, Insinööriliitto, Kauppalehti, Lääkäriliitto, ministeriöitä, Nokia, Sitra, Sonera, Tulikivi </li></ul><ul><li>verkkotutkija ja tietokirjailija </li></ul><ul><ul><li>uusin teos: maksuton opas osallistumistaloudesta 2008 (TIEKE ry) </li></ul></ul><ul><ul><li>edellinen teos: maksuton opas Web 2.0:sta 2007 (TIEKE ry) </li></ul></ul><ul><li>erityissasiantuntija heikoista signaaleista ja ennakoinnista </li></ul><ul><ul><li>SanomaWSOY, TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry. </li></ul></ul><ul><li>MikroBittin pitkäaikainen kolumnisti </li></ul>
  3. 3. Esityksen sisältö <ul><li>Toimintatapojen muutoksia </li></ul><ul><ul><li>vesiputouksesta spiraaliin </li></ul></ul><ul><ul><li>komiteatulevaisuudesta proaktiivisuuteen </li></ul></ul><ul><ul><li>esimerkkejä sosiaali- ja terveyspalvelujen murroksesta </li></ul></ul><ul><ul><li>hallinto ja kansalaisten yhteistyö: Tilannekuva.fi -konsepti </li></ul></ul><ul><li>joitain Web 2.0:n pääpiirteitä </li></ul><ul><ul><li>pitkä häntä </li></ul></ul><ul><ul><li>joukkoäly ja verkkovoima </li></ul></ul><ul><ul><li>kollektiivinen asiantuntijuus </li></ul></ul><ul><ul><li>tulevaisuuden ennakointi </li></ul></ul><ul><li>Julkishallinnon uusia rooleja </li></ul><ul><li>Somus -hanke ja mashupit </li></ul><ul><li>Muistilista </li></ul>
  4. 4. Tausta-aineisto <ul><li>TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry: </li></ul><ul><li>Web 2.0 - johdatus internetin uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin (Kari A. Hintikka 2007) </li></ul><ul><ul><li>http://www.tieke.fi/julkaisut </li></ul></ul><ul><ul><li>60-sivuinen käytännönläheinen johdatus Web 2.0-konseptin pääpiirteisiin runsaine esimerkkeineen </li></ul></ul><ul><li>Johdatus osallistumistalouteen - internetin uusia taloudellisia toimintaympäristöjä </li></ul><ul><li>(Kari A. Hintikka 2008) </li></ul><ul><ul><li>http://www.tieke.fi/julkaisut </li></ul></ul><ul><ul><li>60-sivuinen käytännönläheinen johdatus osallistumistalouden eri osa-alueisiin runsaine esimerkkeineen </li></ul></ul>
  5. 5. Toimintatapojen muutoksia 1 <ul><li>tiskiasiointi </li></ul><ul><ul><li>pankkitiskiltä tuulikaappiin ja nettiin </li></ul></ul><ul><ul><li>matkatoimistot ajamassa alas konttoriverkostoa, kuten Tjäreborg </li></ul></ul><ul><ul><li>myös vakuutukset siirtymässä </li></ul></ul><ul><ul><li>julkishallinnon lomakkeet -> sähköiset lomakkeet </li></ul></ul><ul><li>asiantuntija-ammatit </li></ul><ul><ul><li>matkojen, hotellien ja autovuokraamoiden hintavertailu </li></ul></ul><ul><ul><li>yllämainittujen varaus (ja Lahden hammashoidon sms-varaus) </li></ul></ul><ul><li>postilogistiikka </li></ul><ul><ul><li>verkkolasku, mainokset lehtiin FTP-tiedostonsiirrolla </li></ul></ul><ul><li>(työpaikka)ilmoitukset, yksityishenkilöiden osto ja myynti </li></ul><ul><ul><li>lehti-ilmoituksista nettihuutokauppoihin </li></ul></ul><ul><ul><li>rekrytointi nettiin - nykyään vaikea saada työtä ilman sähköpostiosoitetta </li></ul></ul>
  6. 6. Toimintatapojen muutoksia 2 <ul><li>myymäläasiointi nettiin </li></ul><ul><ul><li>softat, äänitteet ja videot, kulutuselektroniikka </li></ul></ul><ul><li>valokuvat tulostetaan kotona </li></ul><ul><ul><li>lahtelainen Eiri konkurssiin 16.11.2005 </li></ul></ul><ul><li>kuluttajien jälleenmyyntimarkkinat, eBay, huuto.net </li></ul><ul><li>rikollisuus </li></ul><ul><ul><li>409-etumaksuhuijaukset, pörssiscamit, phishing </li></ul></ul><ul><li>sosiaalinen kanssakäyminen </li></ul><ul><ul><li>meset, blogit, verkkoyhteisöt, deittipalvelut </li></ul></ul>
  7. 7. Uusmedian integroituminen yrityksen liiketoimintaan vuodelta 1996 Lamminmäki & Kortesniemi © 1996
  8. 8. Vakiintunut tuotanto- ja jakelumalli <ul><li>sisällöt: ohjelmistot, musiikki, elokuvat, printtijulkaisut </li></ul><ul><li>kulutustuotteet: kulutuselektroniikka </li></ul><ul><li>usein valtio- tai maanosakohtainen </li></ul><ul><li>hidas, logistisesti raskas, epäympäristöystävällinen </li></ul><ul><li>kysyntään vastaaminen heikkoa: usein 'loppuunmyyty' </li></ul>valmistaja alihankinta maahantuoja jälleenmyyjä ostaja
  9. 9. Uusi tuotanto- ja jakelumalli <ul><li>sisällöt: ohjelmistot, musiikki, elokuvat, printtijulkaisut </li></ul><ul><li>kulutustuotteet: kulutuselektroniikka, vaatteet </li></ul><ul><li>valtio- tai maanosat ylittävä, globaali </li></ul><ul><li>nopea (netin häiriöherkkyys siirrettäessä) </li></ul><ul><li>tuotteen elinkaari- ja jälkimarkkinat, kuten eBay </li></ul>valmistaja alihankinta broker kuljetus /netti ostaja maahantuoja jälleenmyyjä yhteisö
  10. 10. Vakiintunut vs. uusi malli valmistaja alihankinta broker kuljetus /netti ostaja maahantuoja jälleenmyyjä yhteisö valmistaja alihankinta maahantuoja jälleenmyyjä ostaja
  11. 11. Organisaation vakiintunut toimintamalli: hierarkinen projekti
  12. 12. <ul><li>1995 - Eskon Ahon hallituksen tietoyhteiskuntastrategia </li></ul><ul><li>1998 - Sitran koordinoima tietoyhteiskuntastrategia </li></ul><ul><li>2001 - Jouni Backmanin raportti </li></ul><ul><li>2003-2007 - hallituksen politiikkaohjelma 2003-2007 </li></ul><ul><li>2006 - Tietoyhteiskuntaneuvoston strategia 2007-2015 </li></ul><ul><li>2006 - SADe 2009 - 2012 </li></ul>
  13. 13. ” Tämä strateginen jatkumo on kansallinen vahvuus ” <ul><li>1998 - ” Kärkihanke 2: Sähköinen asiointi ja palveluprosessit” (TYK-strategia) </li></ul><ul><li>2003 - ” Sähköinen asiointi julkishallinnossa” (TYK-politiikkaohjelma) </li></ul><ul><li>2006 - &quot; Osana hallituksen tietoyhteiskuntaohjelmaa laaditaan vuoden 2006 aikana kansallinen tietoyhteiskuntastrategia &quot; (hallituksen TYK-ohjelma) </li></ul><ul><li>2006 - &quot;Etenkin vuorovaikutteisten asiointipalveluiden osalta kehitys on edelleen alkuvaiheessa &quot; (TYK-strategia 2007-2015) </li></ul><ul><li>2006 - &quot; Tämä strateginen jatkumo on kansallinen vahvuus, josta on syytä pitää kiinni jatkossakin” (TYK-strategia 2007-2015) </li></ul><ul><li>2009 - ” ... 2005. Strategian visiona oli, ett ä vuonna 2010 sek ä valtion laitokset ett ä kunnat ovat vieneet asiointipalvelunsa yleisesti verkkoon ” (SADe)” </li></ul><ul><li>2009 - &quot; Vuoteen 2013 mennessä kansalaisten ja yritysten sähköinen asiointi on kattaen kaikki keskeiset palvelut &quot; (viestintäministeri) </li></ul><ul><li>2009 - &quot; Tässä raportissa laadittujen hanke-ehdotusten tavoitteiden toteutumista tullaan arvioimaan asetettavissa hankkeissa tarkemmin asetettavien tulostavoitteiden saavuttamisen mittaamisen kautta. Luvussa 13 esitetyissä hanke-ehdotuksissa on alustavasti määritelty niitä tavoitteita, joiden saavuttamiseksi hankkeet ehdotetaan asetettavaksi &quot; (SADe) </li></ul>
  14. 14. 1) Eri tapoja ennakoinnin, strategian ja toimeenpanon välillä Suomelle <ul><li>Komiteatulevaisuus </li></ul><ul><ul><li>nykyinen reaktiivinen vesiputousmalli </li></ul></ul><ul><ul><li>Suomen tietoyhteiskunnan politiikkaohjelman kaltaiset ”5-vuotisesti”speksatut reaktiiviset policy-ohjelmat, jotka etenevät globaaleista muutoksista huolimatta </li></ul></ul><ul><ul><li>kv-tilastojen mukaan Suomen tietoyhteiskuntasijoitus heikkeni kaikilla mittareilla 4-vuotisen politiikkaohjelman aikana </li></ul></ul><ul><ul><li>Tekniikan akateemisten liiton (TEK) ja VTT:n TEKBaro indikoi tätä jo 2004 </li></ul></ul><ul><ul><li>Suomen sijoitus saattaisi olla jopa parempi ilman politiikkaohjelmaa (!) </li></ul></ul><ul><li>B. Systeemisyys </li></ul><ul><ul><li>syntymässäoleva kansallisen innovaatiostrategian iteroiva ja puoliproaktiivinen malli, missä järjestelmän osan muutos vaikuttaa järjestelmän muihin osiin ja järjestelmä myös reagoi aktiivisesti </li></ul></ul><ul><li>C. Silicon Valley ja Mikä alkaa vetää? -ajattelu </li></ul><ul><ul><li>iteroiva proaktiivinen spiraalimalli, voi olla myös kansallisella tasolla </li></ul></ul><ul><ul><li>esm 2.0-palveluissa rapid proto, paljon samanaikaisia alkuja, katsotaan mikä lähtee käyntiin > kehitetään sitä > varioidaan > katsotaan mikä toimii etc. </li></ul></ul>
  15. 15. Uusi toimintamalli: kollektiivinen ja iteratiivinen prosessi
  16. 16. <ul><li>Traditional method: people get information from authority and media </li></ul>Information analyst, librarian, journalist, consultant, doctor media user 1 user 2 user 3 Filtering and analysing information Publishing the most relevant information
  17. 17. Netin myötä informaation uutuusarvo alkaa taloudellisesti lähestyä nollaa <ul><li>uutinen on uutinen enää vain hetken </li></ul><ul><ul><li>uutinen leviää minuuteissa valtamediassa ja blogosfäärissä </li></ul></ul><ul><ul><li>lähes mitä tahansa informaatiota on saatavilla maksutta </li></ul></ul><ul><li>oleelliseen rooliin nousee </li></ul><ul><li>omat verkostot informaation suodattamiseksi </li></ul><ul><li>kollektiivinen tuotanto ja jakaminen, kuten blogit ja mikrokanavat </li></ul><ul><li>syötteet </li></ul><ul><li>lähes jokainen voi osallistua tuotantoon </li></ul><ul><li>internet on muuttunut informaatiovirraksi 24/7/365 </li></ul><ul><ul><li>netti ei nuku koskaan </li></ul></ul><ul><li>ammattilaisten, kuten journalistin ja informaatikon ammatit eivät katoa mutta fokusoituvat uudelleen </li></ul><ul><li>kaikkien ei tarvitse löytää kertaalleen löydettyä informaatiota - tehokkuus </li></ul>
  18. 18. Mitä tämä tarkoittaa vaikkapa terveyden ja hyvinvoinnin kannalta? <ul><li>lääkärin luokse tullaan yhä useammin ”valmiin” nettidiagnoosin kanssa </li></ul><ul><li>esidiagnoosia ja lisätietoja kysytään keskustelufoorumeilla </li></ul><ul><ul><li>kuten Suomi24.fi. Ellit </li></ul></ul><ul><li>diagnoosi kysytään keskustelufoorumeilla ja lääkkeet tilataan netistä </li></ul><ul><li>vertaisryhmät ja -foorumit netissä painonhallinnasta päihteisiin </li></ul><ul><ul><li>Alakarppi.net, Karppaus.info, Paihdelinkki.fi </li></ul></ul><ul><li>lääke- ja muu informaatio haetaan ensin netistä </li></ul><ul><li>informaatiota tuotetaan kollektiivisesti wikilä yms., kuten karppaus.info/wiki/ </li></ul><ul><li>netissä voi kysyä ammattilaisilta, maksutta tai maksullisesti </li></ul><ul><ul><li>Verkkoklinikka.fi, Keventajat.fi </li></ul></ul><ul><li>jokainen voi perustaa kampanjan tai ryhmän facebookiin ilman taitoja </li></ul><ul><li>samanhenkiset tai ongelman omaavat löytävät toisensa </li></ul><ul><li>Habbo Hotelissa huumevalistusbussi Hubu on suosittu nuorten keskuudessa </li></ul><ul><li>ihmiset pitävät terveys- ja hyvinvointi-blogeja, joissa keskustellaan </li></ul><ul><li>hyvinvointi-linkkejä jaetaan sosiaalisilla kirjanmerkeillä, kuten Deli </li></ul>
  19. 19. Hallinnon ja ammattilaisten roolit? <ul><li>Kun ihmiset hakevat, vaihtavat ja tuottavat yhä enemmän informaatiota keskenään, niin mikä on ammattilaisten rooli tulevaisuudessa? </li></ul>
  20. 20. Esimerkki: del.icio.us - sosiaaliset kirjanmerkit <ul><li>yksinkertaisena ideana </li></ul><ul><ul><li>tallentaa omia kirjanmerkkejä itselleen </li></ul></ul><ul><ul><li>jakaa ne muiden kanssa </li></ul></ul><ul><li>demo: </li></ul><ul><ul><li>asiasana </li></ul></ul><ul><ul><li>verkostot </li></ul></ul><ul><ul><li>tilaukset </li></ul></ul><ul><ul><li>syöteohjaus, kuten kans.jyu.fi ja Jaiku </li></ul></ul>
  21. 21. Sosiaaliset kirjanmerkit <ul><li>100 ihmistä etsii ja tallentaa kukin samat 100 kirjanmerkkiä omalle pc:lleen </li></ul><ul><li>tai 1 ihminen etsii 100 linkkiä ja tallentaa ne 100 ihmiselle </li></ul><ul><li>mielenkiintoisen linkin löytäminen, evaluointi ja tallennus = 1 min. </li></ul><ul><li>100 jaettua linkkiä = 100 minuuttia = 1,6 tuntia </li></ul><ul><li>100 pc:lle tallennettua linkkiä = 100 x 100 minuuttia = 10 000 minuuttia = 166 tuntia + linkkien lähettely sähköpostilla etc. </li></ul><ul><li>jakamisen hyöty korostuu kun otetaan 100:n ihmisen erikoisosaamisen myötä löytyvät linkit </li></ul>
  22. 22. B) Feedworld model - people find, share and evaluate information themselves Realtime happening User 2 user 1 user 2 user 3 User 4 User 1 micro- blogging, sms IRC, Jaiku, Twitter blogging, laptop & wlan Feed aggregator like Feedburner user 1 user 2 user 3 user 1 user 2 user 3 User 3 user 1 user 2 user 3 video, mobile Blogs user 1 user 2 user 3 Other sites images, mobile microchannels
  23. 23. Esimerkki: Qik - livestriimaus nettiin kännyvideona <ul><li>yksinkertaisena ideana </li></ul><ul><ul><li>lähettää (lähes) reaaliaikaista videota nettiin </li></ul></ul>
  24. 24. Informaation saatavuusmallit ennen ja jälkeen internetin ja mobiiliviestinnän organisaatiot joukkoviestintä kansalaiset kansalaiset joukkoviestintä organisaatiot
  25. 25. Muotoutuva informaation saatavuusmalli: yhteistyö informaation tarkentuminen organisaatiot joukkoviestintä kansalaiset
  26. 27. Mitä tämä merkitsee organisaatiolle? <ul><li>hierarkia (top-down) vähenee </li></ul><ul><li>itseorganisoituvuus (bottom-up) kasvaa </li></ul><ul><li>toiminta muuttuu läpinäkyvämmäksi </li></ul><ul><ul><li>vrt. kotimaiset tiedonpimittämistapakset 2008: sms-viestit, vaalirahoitus, päätoimittaja-jupakka </li></ul></ul><ul><li>kontrolliin perustuva informaatio-omaisuus hupenee vauhdilla </li></ul><ul><li>toki liikesalaisuuksia on vastaisuudessakin, mutta mikä todellisuudessa on organisaation ydinomaisuutta? </li></ul>
  27. 28. Case: Goldcorp <ul><li>henkitoreissaan kun ei löytänyt enää uusia kultalähteitä </li></ul><ul><li>Uusi johto julkaisi netissä kaikki yhtiön valtausalueet yksityiskohtineen </li></ul><ul><li>kilpailu tarjosi 575 000 dollarin palkkiot </li></ul><ul><li>tunnista kultaa yhtiön alueilta </li></ul><ul><li>nyt Kanadan kolmanneksi suurin kullantuottaja </li></ul><ul><li>tiedossa kultaesiintymiä vähintään 30 vuodeksi </li></ul>
  28. 29. <ul><li>10 vuotta sitten netti oli kilpailuetu </li></ul><ul><li>nyt se alkaa olla organisaation edellytys </li></ul><ul><li>kollektiivinen ja hajautettu tuotanto on nyt kilpailuetu </li></ul><ul><li>10 vuoden päästä se on organisaation olemassaolon edellytys </li></ul><ul><li>Don Tapscott: ” Omaksu tai katoa ” </li></ul>
  29. 30. Web 2.0:n viitekehys ja hyötyjä eri kohderyhmille Mitä Web 2.0 on ja ei ole? Kolme pääteemaa Evoluutiopolkuja ja menestystarinoita Hyötyjä eri kohderyhmille
  30. 31. Web 2.0 - alkuperäinen meemikartta Tim O’Reilly ja Dave Dougherty © 2004
  31. 32. Web 2.0 - kolme pääteemaa Uudet toimintamallit internet ohjel- mointialustana Yhteisöt ja jaetut sisällöt
  32. 33. Web 2.0 - evoluutiopolkuja Uudet toimintamallit internet ohjel- mointialustana Yhteisöt ja jaetut sisällöt Pitkä häntä Mashup Kollektiivinen älykkyys Reittaus ja arvioinnit Blogosfääri AJAX Pysyvä beta-versio Synteettiset hyödykkeet Sosiaalinen media Rikas käyttäjä- kokemus Palvelu, ei sovellus Kuluttajat kehittäjinä Alustan tarjoaminen
  33. 34. Web 2.0 - menestystarinoita Uudet toimintamallit internet ohjel- mointialustana Yhteisöt ja jaetut sisällöt Pitkä häntä Mashup Kollektiivinen älykkyys Reittaus ja arvioinnit Blogosfääri AJAX Pysyvä beta-versio Synteettiset hyödykkeet Sosiaalinen media Rikas käyttäjä- kokemus Palvelu, ei sovellus Kuluttajat kehittäjinä Alustan tarjoaminen Googlen palvelut Flickr, Youtube Amazon Lego Digg Wikipedia Habbo, WoW, Second Life Ennakointi- pörssit Avoin lähdekoodi Technorati
  34. 35. Uudet toimintamallit <ul><li>Web 2.0-konseptin saapumisesta organisaatioihin on alettu käyttää kasvavassa määrin termiä Enterprise 2.0 </li></ul><ul><li>Suppeimmillaan kyse on käyttöönotosta organisaation viestinnässä, kuten RSS-otsikkosyötteet ja organisaatioblogi. </li></ul><ul><li>Laajemmin ymmärrettynä organisaatio omaksuu Web 2.0-tekniikoita sekä ohjelmointi- ja tuotantotapoja intranet- ja extranet-palveluissa, kuten vaikkapa Ajax-pohjaiset resurssivaraukset, -tilauskannat ja -matkalaskut </li></ul><ul><li>Organisaatio alkaa soveltaa Web 2.0-tekniikoita myös ulkoisissa verkkopalveluissaan, kuten vaikkapa mashupien kaltaiset paikkatieto- tai arkistosovellukset kuluttajille tai yrityskäyttäjille. </li></ul><ul><li>Pisimmälle vietynä Web 2.0:n uudet toimintatavat integroituvat saumattomaksi osaksi organisaation toimintatapoja ja strategiaa, kute wiki </li></ul>
  35. 36. Sosiaalinen media - käyttäjien sisällöntuotanto ja verkostot
  36. 37. Sosiaalinen media organisaation kannalta <ul><li>sekä sisällöt että niistä kumpuava sosiaalisuus eduksi organisaatiolle </li></ul><ul><li>käyttäjien luomat / generoimat sisällöt, jaettu sisältötuotanto </li></ul><ul><li>sosiaalinen media, sosiomedia, sosiaalinen ja media </li></ul><ul><li>internet-yhteisöissä piilevä kollektiivinen älykkyys </li></ul><ul><li>kollektiivinen sisällöntuotanto, kuten Wikipedia </li></ul><ul><li>osa palveluista korostaa sosiaalisuutta, kuten facebook </li></ul><ul><ul><li>sosiaalisuus luo sisältöjä </li></ul></ul><ul><li>osa palveluista korostaa sisältöjen jakoa, kuten YouTube ja Flickr </li></ul><ul><ul><li>sisältö luo sosiaalisia verkostoja </li></ul></ul><ul><li>osalla luodaan kollektiivihyödykkeitä, kuten wikitekniikat </li></ul>
  37. 38. facebook - keskeisiä sosiaalisia ominaisuuksia
  38. 39. Intranet sosiaalisen median näkökulmasta - webtop
  39. 40. Kansalaismedia ja -viestintä <ul><li>OhmyNews </li></ul><ul><ul><li>etelä-korealainen verkkojulkaisu, jonka uutisista tavalliset kansalaiset tuottavat 80 prosenttia </li></ul></ul><ul><ul><li>katsottiin ratkaisseen presidentinvaalien tuloksen 2002. </li></ul></ul><ul><li>Nopola News Kyyjärvellä </li></ul><ul><ul><li>EU -palkittu </li></ul></ul><ul><ul><li>1600 hengen kunnan oma verkkojulkaisu </li></ul></ul><ul><ul><li>toimittajina 5 % kyyjärveläisistä </li></ul></ul><ul><ul><li>lähes korvannut muut viestintäkanavat </li></ul></ul><ul><ul><li>kyyjärveläiset kouluttavat toisiaan verkkomedian käyttöön </li></ul></ul><ul><ul><li>Nopola News on luonut uudentyyppistä yhteisöllisyyttä </li></ul></ul><ul><li>m2hz Helsingissä </li></ul><ul><ul><li>30 kansalaisjärjestön tv-kanava internetissä </li></ul></ul>
  40. 41. Sosiaalisen median mahdollisuuksia hallinnossa <ul><li>Miten sosiaalista mediaa voisi hyödyntää organisaation toiminnassa? </li></ul><ul><li>markkinointiviestintä ja rekrytointi esim. IRC-Galleriassa </li></ul><ul><ul><li>puolustusvoimat IRC-Galleriassa: markkinointiviestintä ja rekrytointi </li></ul></ul><ul><li>peruskysymys: mennäkö sinne missä ” ihmisetkin ovat ” </li></ul><ul><ul><li>Keskusta kunnallisvaalikampanjassa facebookiin </li></ul></ul><ul><ul><li>lakialoitteiden kommentointi OM:n Otakantaa.fi:ssa - vähäinen suosio </li></ul></ul><ul><ul><li>Helsingin Nuorisoasiainkeskuksen huumevalistusbussi Habbo Hotelissa </li></ul></ul><ul><ul><li>viranomaisen esiintyminen omalla nimellään </li></ul></ul><ul><ul><li>julkishallinnon työntekijän esiintyminen omalla nimellään - esim. nuorisotyöntekijät ja opetttajat mielletään työntekijöiksi myös vapaa.aikana so. kaikki heidän mielipiteensä netissä tulkitaan ’ammatillisiksi’ </li></ul></ul>
  41. 42. Yhteisöllisyyden perusmalli <ul><li>John III Hagel ja Arthur G. Armstrong: Net Gain (1997) </li></ul>
  42. 43. Pitkän hännän käyttöönottotapoja <ul><li>inventoidaan data/tuote/palvelu-arkistot </li></ul><ul><li>päätetään mekanismit, millä perusteella nostoja tehdään, kuten </li></ul><ul><ul><li>kävijätilastot ja -polut: ”tämä-käyttäjä-klikkasi-tästä-tätä” </li></ul></ul><ul><ul><li>kävijätilastot: mitä ei usein klikata vaikka voisi </li></ul></ul><ul><ul><li>avainsanat ja -ryhmät, vrt. Flickr ja Amazon - tarjotaan samanaiheisia ’polkuja’ - Amazonilla ostokäytös </li></ul></ul><ul><li>toteutetaan mekanismit </li></ul><ul><ul><li>yksinkertaisimmillaan ’karuselli’: valitut nostot (esim. 50) vaihtuvat joka kerta ladattaessa (avaus)näkymä </li></ul></ul><ul><ul><li>avainsanoihin perustuva nosto, vrt. Google-haku ja -mainokset </li></ul></ul><ul><ul><li>kävijäpolkuihin perustuva nosto: ”tämän-yhteydessä-haettiin-näitä” </li></ul></ul><ul><ul><li>generoidaan ja ohjataan kävijöitä muilta saiteilta: vrt. blogien viittaukset toisiinsa </li></ul></ul>
  43. 44. Joukkoäly (Collective intelligence, Wisdom of Crowds) Perusidea Erityyppisiä joukkoälyjä Verkkovoima Ennakointipörssit Osallistuva ennakointi
  44. 45. Case: Encyclopædia Britannica vs. Wikipedia <ul><li>Encyclopædia Britannica oli de facto standardi vahvistetun informaation kaupallisilla markkinoilla </li></ul><ul><li>Wikipedia romautti tietosanakirjojen markkinat </li></ul><ul><ul><li>rajuja irtisanomisia, myös Suomessa esimerkiksi WSOY </li></ul></ul><ul><li>laajoja irtisanomisia muun muassa sanomalehdissä, erikoisjulkaisuissa, sähköisissä raportointipalveluissa </li></ul><ul><li>mitä tapahtui? </li></ul><ul><li>netin joukkovoima kannibalisoi mm. Wikipedian ja blogien myötä informaation tuottamisen ja perinteiset ansaintalogiikat tarjoamalla riittävää informaatiota maksutta </li></ul><ul><li>vrt. Google ja avoin lähdekoodi-kehitys, jotka kannibalisoivat ohjelmistomarkkinolta tarjoamalla riittävän hyviä softia maksutta </li></ul><ul><li>miten reagoida kehitykseen? </li></ul>
  45. 46. Joukkoälyn ongelmanratkaisu-typologia Yksi ratkaisu Avoimet ratkaisut Yksilöt Kollektiivi Open Source Scipionus.com Ennakointipörssit Wikipedia Verkkovoima ja nettietsivät tapaus Lego answers.yahoo.com Crowdsourcing
  46. 47. James Surowiecki (2004) Wisdom of Crowds <ul><li>kattavin tähänastinen selitys verkkovoiman tehokkuudelle ja myös mekanismeille </li></ul><ul><li>joukon tai kollektiivin tietämys ja ratkaisuehdotus on yleensä parempi kuin yhdenkään yksittäisen asiantuntijan </li></ul><ul><li>esimerkkejä joukkojen tietämyksestä: </li></ul><ul><ul><li>tyystin kadonnut sukellusvene paikannettiin alle 100 m tarkkuudella 1968 </li></ul></ul><ul><ul><li>Challenger-sukkulan onnettomuuden aiheuttajan selvittäminen 30 minuutissa 1986 </li></ul></ul><ul><ul><li>Haluatko miljonääriksi-visailun kollektiivinen yleisöarvaus osuu oikein 91-prosenttisesti kun taas kilauta-kaverille-asiantuntijuus 65-prosenttisesti </li></ul></ul>
  47. 48. Wisdom of Crowdsin neljä ehtoa <ul><li>joukkoäly tarvitsee toimiakseen neljä ehtoa </li></ul><ul><li>osallistujien näkemyksissä oikeasta informaatiosta on hajontaa (diversiteetti) </li></ul><ul><li>ne ovat riippumattomia toisistaan </li></ul><ul><li>osallistujat soveltavat omia tai paikallisia tietojaan </li></ul><ul><li>näkemykset aggregoidaan eli kootaan keskitetysti </li></ul><ul><ul><li>Koostaja voi olla sinänsä yksittäinen ihminen tai organisaatio. </li></ul></ul><ul><li>Tyyppiesimerkki epäonnistumisesta on Suomen Akatemian ja Tekesin ennakointihanke FinnSight2015 vuodelta 2006 </li></ul><ul><li>osallistujat seuloituivat tuttavista - vähäinen hajonta (1.) </li></ul><ul><li>pääasiallinen toimintatapa paneelit ja työryhmät: äänekkäimmät kommentoivat eniten (2.) </li></ul><ul><ul><li>hiljaista tietoa ei esiin </li></ul></ul><ul><ul><li>paikallistietoa ei esiin </li></ul></ul><ul><li>näkymyksiä ei aggregoitu erikseen - puheenjohtajat koostivat (4.) </li></ul>
  48. 49. Verkkovoiman alustava määrittely <ul><li>suuri joukko satunnaisia ihmisiä voi organisoitua ja toimia ilman muodollista koordinointia nopeasti, tehokkaasti, tilapäisesti ja globaalisti yhteisen konkreettisen päämäärän toteuttamiseksi tietoverkkojen välityksellä </li></ul><ul><li>ei vielä vakiintunutta termiä </li></ul><ul><ul><li>James Surowiecki: wisdom of crowds (joukkojen tietämys) </li></ul></ul><ul><ul><li>Howard Rheingold: smart mobs (mobiilijoukot, älykäs rahvas) </li></ul></ul><ul><ul><li>joukkoäly (collective intelligence) </li></ul></ul><ul><ul><li>parvi(äly) (swarm) </li></ul></ul><ul><ul><li>Jeff Howe: crowdsourcing </li></ul></ul>
  49. 50. Verkkovoiman ominaispiirteitä <ul><li>usein yhteys ääritilanteisiin tai kriiseihin </li></ul><ul><li>käynnistyy tarvelähtöisesti ja impulsiivisesti </li></ul><ul><li>konkreettinen tavoite tai päämäärä </li></ul><ul><li>ei ole kiinnostunut osallistujien arvomaailmasta, sukupuolesta, rodusta </li></ul><ul><li>tavoittaa heti käynnistyessään periaatteessa satoja miljoonia ihmisiä </li></ul><ul><li>hyödyntää tietoverkkojen ominaisuuksia </li></ul><ul><li>käyttää kaikkia tarvittavia välineitä: www, sms, chat, ftp, usenet </li></ul><ul><li>alueellisesti toimiessaan wlan, videokamera, radio, kannettavat, paikallis-tv </li></ul><ul><li>toimii ilman keskusjohtoa, mutta muodostaa nopeasti tehokkaan tuotantovuon </li></ul><ul><ul><li>yksittäinen ihminen löytää nopeasti roolinsa </li></ul></ul><ul><ul><li>toisinaan tilapäisesti korvaa hallinnon toimet </li></ul></ul><ul><li>lakkaa ongelman ratkettua osallistujia tyydyttävällä tavalla </li></ul>
  50. 51. Ennakointipörssit 1/2 <ul><li>www-palvelu, joka antaa ihmisten pörssin tapaan ennakoida ja lyödä vetoa heikoista signaaleista ja nousevista trendeistä </li></ul><ul><li>osallistujalla on pelirahaa, jota sijoitetaan ennakointeihin ja ‘salkkuun’ </li></ul><ul><li>kaksi kuuluisinta Iowa Electronic Markets (IEM) ja Hollywood Stock Exchange (HSE) </li></ul><ul><ul><li>IEM on ennakoinut useimmat USA:n persidentit ja HSE runsaasti Oscar-voittajia </li></ul></ul><ul><li>Techbuzz - kollektiiviälyn valjastaminen </li></ul><ul><ul><li>kehittäjinä O'Reilly kustantamo ja Yahoo </li></ul></ul><ul><ul><li>keskittyy lähitulevaisuuden teknologiatrendeihin </li></ul></ul><ul><ul><li>O'Reilly saa ideoita uusiin seminaaritemoihin ja kirjoihin, Yahoo voi ennakoida hakusanoja mainostajia varten </li></ul></ul><ul><ul><li>kokeilu lopetettu </li></ul></ul>
  51. 52. Ennakointipörssit 2/2 <ul><li>FutureMAP-hanke (keskeytettiin) </li></ul><ul><ul><li>9/11-iskun jälkeen Yhdysvaltain puolustusministeriön Darpa-yksikkö kehittämä </li></ul></ul><ul><ul><li>julkisesti ja kollektiivisesti ennakoitu uhkia hieman pörssin tavoin. </li></ul></ul><ul><ul><li>poliitikot tyrmäsivät hankkeen - oletus oli, että terroristit saisivat siitä ideoita. </li></ul></ul><ul><li>suosittu myös yrityskäytössä, kuten HP, Google, Microsoft </li></ul><ul><ul><li>työntekijät tuntevat parhaiten markkinoiden kehityksen, tarpeet uusille tuotteille, uhat jne. etc. </li></ul></ul><ul><ul><li>kerää paremmin mielipiteet kuin perinteiset menetelmät (anomyymiys jne) </li></ul></ul>
  52. 53. Osallistuva ennakointi <ul><li>Perusteluja </li></ul><ul><ul><li>Arjen ja toimintatapojen muutokset yhä teknologiavälitteisemmiksi </li></ul></ul><ul><ul><li>teknologiaperustainen tuotanto, jakelu ja kulutus elintarvikkeista työntekoon ja terveydenhuollosta yhteiskunnan infrastruktuuriin </li></ul></ul><ul><ul><li>muutoksen nopeuden kiihtyminen etc. </li></ul></ul><ul><li>yhteisnimitys menetelmille, joissa kansalaiset osallistuvat päätöksentekoon ja yhteiskuntapolitiikan ennakointiin </li></ul><ul><ul><li>kansalaispaneelit (citizen panel, citizen jury) </li></ul></ul><ul><ul><li>konsensuskonferenssit (consensus conference) </li></ul></ul><ul><ul><li>tulevaisuus-verstaat ja skenaariotyöpajat (future / scenario workshop) </li></ul></ul><ul><ul><li>keskustelevat mielipidetutkimukset (deliberative poll). </li></ul></ul><ul><ul><li>tulevaisuustutkimuksen menetelmiä (mm. Delfoi-paneelit) sekä </li></ul></ul><ul><ul><li>markkina- ja mielipide-tutkimuksen menetelmiä (mm. fokusryhmähaastattelut ja mielipidemittaukset). </li></ul></ul>
  53. 54. Osallistuva ennakointi 2/2 <ul><li>Tanskan Teknologirådet toteuttanut ja 20 vuotta menestyksellisesti </li></ul><ul><li>kymmeniä eri työtapoja suhteessa tarkasteltavaan kohteeseen: </li></ul><ul><ul><li>onko innovaatio aivan uusi, tuotekehityksessä, saapumassa jo markkinoille vai tarvitaanko selkeästi jo lainsäädäntöä </li></ul></ul><ul><li>kansalaisten ryhmä työstää asiantuntijoiden ja päättäjien tuottamaa tietoa ja muodostaa sen pohjalta suosituksia </li></ul><ul><li>Menetelmäkohtaisesti kansalaispaneelien koko vaihtelee noin 10 – 400 osallistujaan, jotka valitaan edustamaan mahdollisimman kattavasti eri sosiaalisia ja alueellisia ryhmiä. </li></ul><ul><li>Tanskalaismallinen konsensuskonferenssi on osallistuvan politiikan menetelmistä kuuluisin </li></ul><ul><ul><li>Konsensuskonferenssissa 10-30 henkilön maallikkopaneeli perehtyy kahden viikonlopun työpajoissa asiantuntijoiden valmistelemaan tausta-aineistoon ja esittää siihen tarkentavia kysymyksiä </li></ul></ul><ul><ul><li>Lopuksi järjestetään kolmipäiväinen julkinen konferenssi, jossa maallikko-paneelin valmistama loppuraportti suosituksineen esitetään </li></ul></ul>
  54. 55. Demand and response - Tanskan Teknologirådet ja teknologioihin reagointi eri vaiheissa © Teknologirådet
  55. 56. Julkishallinnon rooleja kansalaisten ja kuntalaisten suuntaan Mahdollistaja Informaationtarjoaja Osallistaja ja fasilitaattori Läsnäolo ja palvelutoiminta
  56. 57. Sosiaalisen median tarjoamia tyyppejä hallinnolle <ul><li>Mahdollistaja </li></ul><ul><li>Informaationtarjoaja </li></ul><ul><li>Osallistaja ja fasilitaattori </li></ul><ul><li>Läsnäolo ja palvelutoiminta </li></ul><ul><li>voidaan edustaa useita tyyppejä samanaikaisesti </li></ul>
  57. 58. Somus -hanke ja mashupit - uutta informaatiota olemassaolevaa yhdistämällä
  58. 59. Mashupit <ul><li>Mashup on innovatiivinen lähestymistapa tuottaa dynaamisia ja vuorovaikutteisia www-sovelluksia yhdistelemällä uudella tavalla olemassaolevaa dataa </li></ul><ul><li>termi tulee tiskijukkien tavasta yhdistellä laulu- ja musiikkiratoja keskenään uusien kappaleiden luomiseksi </li></ul><ul><li>suomennokseksi ehdotettu muun muassa termiä 'fuusaus' eli sulauttaminen tai yhdistäminen </li></ul><ul><li>perustuvat Web API:in eli ohjelmoitaviin www-palveluiden rajapintoihin </li></ul><ul><ul><li>tarjoajina mm. Amazon, BBC, FedEx, Google, Microsoft, NASA, USA:n kongressikirjasto ja Yahoo </li></ul></ul><ul><li>Web API:lla ohjelmoijat voivat luoda erittäin nopeasti uudentyyppisiä sovelluksia eri palvelun-, informaation- sekä käyttöliittymien tarjoajien välille </li></ul><ul><li>Adrian Holovaty oli paikallislehden palveluksessa ja ohjelmoi http://chicago.everyblock.com/crime/locations/neighborhoods/avondale/map/ </li></ul><ul><ul><li>käyttäjä näkee Google Mapsin visuaalisen kartan avulla nopeasti, missä päin Chicagoa on tapahtunut minkäkinlaisia rikoksia </li></ul></ul><ul><li>ChicagoCrime.orgin myötä palveluntarjoajat alkoivat tarjota avointa Web API-rajapintaa - räjähdysmäinen lisääntyminen kesällä 2005 </li></ul>
  59. 60. Chicagocrime.org
  60. 61. Tilannehuone.fi
  61. 62. Mashupit <ul><li>Tyypillisessä mashupissa haetaan karttakäyttöliittymä yhdeltä internet-tarjoajalta ja karttaan liitettävä dynaaminen paikkatieto toisaalta </li></ul><ul><li>esimerkiksi Dartmaps-palvelu näyttää ajantasaisesti kartalta, missä kohden Dublinin DART-lähijunat liikkuvat </li></ul><ul><li>käytetään usein sen toteuttajan ulkopuolista, maksuttomasti saatavaa dataa ja käyttöliittymiä </li></ul><ul><li>voi rakentaa myös oman informaation tai palveluiden päälle </li></ul><ul><li>Kokonaisuudesta hyötyvät kaikki osapuolet: datan sekä käyttöliittymän tarjoajat saavat lisäarvoa oman immateriaaliomaisuutensa levittämisestä ja mahdollisista kaupallisista jatkosovelluksista tai datan uudentyyppisestä esittämisestä ja uusista tietotuotteista (”Some Rights to Remix: &quot;Some Rights Reserved&quot; ”). </li></ul>
  62. 63. Suomalaiset mashupit vasta tuloillaan <ul><li>Yhtenä syynä pidetään sitä, että sopivassa muodossa olevaa julkista dataa ei juuri ole saatavilla julkisesti </li></ul><ul><li>Esimerkiksi pdf-muotoisia juna-aikatauluja on hankala lukea koneellisesti Ohjelmoijat kaipaavatkin erityisesti julkisen sektorin dataa saatavaksi XML-muodossa </li></ul><ul><li>Yksi ensimmäisistä on Tilannehuone.fi:n Tuoreimmat hälytykset Suomessa </li></ul><ul><li>mashupiksi voi lähes laskea Eat.fi:n Helsingin ravintolakartan </li></ul><ul><ul><li>listapohjaisiin www-ravintolaoppaisiin verrattuna se tarjoaa jo selkeän kilpailuedun ajantasaisine tietoineen, onko ravintolan keittiö avoinna. </li></ul></ul>
  63. 64. Muistilista <ul><li>Ota nettitekniikat käyttöön organisaatiossasi </li></ul><ul><ul><li>wiki, otsikkosyötteet, blogit, ryhmätyövälineet, mashupit, mikrokanavat etc. </li></ul></ul><ul><li>Vapauta julkinen data: rss-otsikkosyötteet, paikkatieto, tilastotieto etc. </li></ul><ul><li>Osallistu kollektiiviseen tiedontuotantoon </li></ul><ul><li>Jaa osaamistasi, kuten del.icio.us ja wiki </li></ul><ul><li>Ulkoista ongelma tilannekohtaisesti netin joukkoälylle </li></ul><ul><li>Verkostoidu netissä </li></ul><ul><li>Kaiva Pitkällä hännällä piiloutunut informaatio ja osaaminen esiin </li></ul><ul><li>Käytä niitä välineitä joita muutkin joka tapauksessa käyttävät </li></ul><ul><li>Intra ei ole enää dokumenttiarkisto vaan työntekijöiden yhteistyön alusta </li></ul>
  64. 65. <ul><li>Kiitos! </li></ul><ul><li>Kari A. Hintikka </li></ul><ul><li>kari . hintikka ät gmail. com </li></ul>

×