Your SlideShare is downloading. ×
Somus Järjestötyöpaja 12.11.2010: Sosiaalinen media työkaluina
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Thanks for flagging this SlideShare!

Oops! An error has occurred.

×
Saving this for later? Get the SlideShare app to save on your phone or tablet. Read anywhere, anytime – even offline.
Text the download link to your phone
Standard text messaging rates apply

Somus Järjestötyöpaja 12.11.2010: Sosiaalinen media työkaluina

731

Published on

Somus Järjestötyöpaja 12.11.2010: Sosiaalinen median työvälineitä.

Somus Järjestötyöpaja 12.11.2010: Sosiaalinen median työvälineitä.

0 Comments
1 Like
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

No Downloads
Views
Total Views
731
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0
Actions
Shares
0
Downloads
3
Comments
0
Likes
1
Embeds 0
No embeds

Report content
Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
No notes for slide

Transcript

  • 1. Sosiaalisen median työkaluja järjestötoimintaan Somus-seminaari 12.11.2010 Oikeusministeriö, Helsinki Kari A. Hintikka, Jyväskylän yliopisto
  • 2. Lyhyesti puhujasta • Kari A. Hintikka • väitöskirjan valmistelu Jyväskylän yliopistossa: verkkovoima • Suomen Akatemian Somus -hanke 209-2010 • strateginen konsultointi, käytettävyyssuunnittelu sekä internet- konseptointi mm. Akava, eri ministeriöitä, Etuovi.com, Finnkino, Grey, Helsingin kaupunki, Ilta-Sanomat, Insinööriliitto, Kauppalehti, Lääkäriliitto, ministeriöitä, Nokia, Sitra, Sonera, Tulikivi • verkkotutkija ja tietokirjailija – uusin teos: maksuton opas osallistumistaloudesta 2008 (TIEKE ry) – edellinen teos: maksuton opas Web 2.0:sta 2007 (TIEKE ry) • erityissasiantuntija heikoista signaaleista ja ennakoinnista – SanomaWSOY, TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry. • MikroBittin pitkäaikainen kolumnisti
  • 3. Esityksen sisältö 12.11.2010 • Tuotanto- ja jakelurakenteen murros • Sosiaalisen median ominaispiirteitä • Katsaus sosiaalisen median työvälineisiin
  • 4. Internetin roolista yhdistyksille, järjestöille ja liikkeille • Martti Siisiäinen (2002) esittää • ”uusien tekniikoiden ja innovaatioiden mullistavan [yhdistysten] työintensiivisen mallin hallitsevan aseman” • Verkkointensiivisessä mallissa voidaan toteuttaa toimintoja, mobilisoinnista itse toimintaan, pitkälti tietoverkkojen avulla ja huomattavasti kevyemmillä resursseille kuin perinteisellä toimintatavalla • ”Internetistä itsessään on muodostunut niin väline, julkisuusareena ja organisoitumismuoto kuin kasvavassa määrin myös aktioiden tapahtumapaikka ja kohde” (vrt. Lappalainen 2005, Hintikka 2007) • Vegh: Internet-vahvisteiset ja internet-perustaiset liikkeet
  • 5. Sosiaalisen median ominaispiirteitä QuickTime™ ja pakkauksen purkuohjelma tarvitaan elokuvan katselemiseen.
  • 6. Sosiaalinen media organisaation kannalta • sekä sisällöt että niistä kumpuava sosiaalisuus eduksi organisaatiolle • käyttäjien luomat / generoimat sisällöt, jaettu sisältötuotanto • sosiaalinen media, sosiomedia, sosiaalinen ja media • internet-yhteisöissä piilevä kollektiivinen asiantuntijuus ja älykkyys • kollektiivinen sisällöntuotanto, kuten Wikipedia 1) osa palveluista korostaa sosiaalisuutta, kuten facebook – sosiaalisuus luo sisältöjä 1) osa palveluista korostaa sisältöjen jakoa, kuten YouTube ja Flickr – sisältö luo sosiaalisia verkostoja 1) osalla luodaan kollektiivihyödykkeitä, kuten wikitekniikat
  • 7. Sosiaalisen median käsite • Jukka-Pekka Erkkolan mukaan sosiaalinen media on • "jälkiteollinen ilmiö, jolla on tuotanto- ja jakelurakenteen muutoksen kautta vaikutuksia yhteiskuntaan, talouteen ja kulttuuriin. • Samalla sosiaalinen media on teknologiasidonnainen ja rakenteinen prosessi, jossa yksilöt ja ryhmät rakentavat yhteisiä merkityksiä sisältöjen, yhteisöjen ja verkkoteknologioiden avulla vertais- ja käyttötuotannon kautta" (2008, 84) • sosiaalinen media on siis • A) joukko nettityökaluja ja -palveluita • B) toiminta- ja työskentelytapa
  • 8. Sosialisen median keskeisiä ominaispiirteitä työkäytössä • lähtökohtainen avoimuus: viesti ja toiminta näkyy heti miljoonille • kommunikointi työvälineen sisällä tai rinnalla (Etherpad + chat, Etherpad + Skype, Skype + chat, Gmail + chat) • työn osittaminen uudella tavalla: mikrotyö – luokittelu, lajittely, tykkääminen, fanittaminen, reittaaminen, oikoluku, linkit, kuvat ja kaaviot, taustainformaation etsintä etc. – voidaan tehdä vaikka minuutti kerrallaan mistä tahansa netitse • vastaa ’perinteistä’ mediajulkisuutta, lisäksi median ja netin yhteistyö, esim. Yleislakko ja Eroa kirkosta > vahvistava kierre – esim. kriisiviestinnällä nykyään kaksi kenttä: valtamedia ja netti
  • 9. Organisaation vakiintunut toimintamalli: hierarkkinen projekti
  • 10. Uusi toimintamalli: kollektiivinen ja iteratiivinen prosessi
  • 11. Some -viestintä ja -työskentely organisaatioissa ja projekteissa
  • 12. Sosiaalisen median hyötyjä työkaluina (vrt. viestintä) • helppokäyttöisyys • maksuttomuus • käytettävyys kehittyy nopeammin kuin kaupallisissa sovelluksissa • sovelluksissa keskitytään oleellisiin toimintoihin ja perusasioihin • internet-yhteyden myötä käytettävissä (lähes) kaikilta koneilta – esimerkiksi (hallinnon) palomuurit voivat rajoittaa käyttöä • ei tarvita asennuksia, romppuja tai muuta, usein www-selain riittää • trade-off: palvelut voivat loppua tai muuttua • varmuuskopiointi opeteltava ja linkitettävä • samaiset tietoturvakysymykset kuin ulkoisessa viestinnässä
  • 13. Somus -hankkeen työvälineitä • Somus: 5-8 tutkijaa 4 paikkakunnalla ja toimipisteessä • iteroiva toimintamalli • Keskeiset ja tarvittavat komponentit (työkalut voi vaihtaa) • Taustakanava (Qaiku, sähköposti, Skype, Twitter) • Työtila (wiki, Etherpad, Google Docs) • Tallennus ja dokumentointi (Etherpad, wiki, Google Docs) • Jakelu (wiki, Slideshare, Flickr) • Ajanhallinta (Doodle, Sumpli, jaetut kalenterit) • Lisätyökalut, kuten äänestys, iterointi, mindmap etc. • Projektin- ja versionhallinta (Basecamp)
  • 14. 1. Taustakanava • reaaliaikainen viestintä kaikille kiinnostuneille • nettietätyön edellytys • ensisijainen yhteydenpitoväline eli kaikki tietävät mistä löytyy ajantasaisin informaatio • helppo pääsy (kannettava, känny, miniläppäri jne.) • Somuksessa ensin Jaiku, nyt Qaiku (irc, Twitter) – mikrokanavat pikaviestintään • kokoukset äänikokouksina (Skype, Connect Pro) • viestintä jäsentyy paremmin kuin sähköpostilla • sähköpostia käytetään yleensä vain jos palvelut ovat nurin • demo Qaikusta
  • 15. Qaiku - ajantasainen pikaviestin • pikaviestimiä, johon pääsee internetin kautta tai tekstiviestillä – pöytäkone, kannettava, mobiili • Perinteisiä keskustelufoorumeita huomattavasti nopeampia ja tehokkaampia ajatustenvaihtoon – kanavat ja aloitusketjut, mutta ei foorumihierarkiaa – käyttäjä näkee vain omien kontaktiensa viestit - ei informaatioähkyä – uusiin ihmisiin tutustuminen on helppoa kontaktiverkostojen myötä • Käyttäjiä: Sitra, Yle, Otavan opisto, oppilaitokset, verkostot
  • 16. Skype • perinteistä puhelinkokousta parempi koska • pääosin maksuton • toimii hyvin vielä 6-10 ihmiselle • voidaan chatata samaan aikaan kun yksi puhuu • voidaan välittää linkkejä etc. • muodostuu jonkinlainen loki lähes automaattisesti • helpompi kutsua ihmisiä esim. ulkomailta • keskeistä käyttää samalla yhteistä työtilaa (wiki, Etherpad)
  • 17. 2. Työtila ja tallentaminen • yhteinen työskentelytila sekä online että offline • wikimäinen, kollektiivinen tekstin tuottaminen • toimintamallista riippuen voivat olla täysin avoimia, rajatusti tarjolla kutsutuille tai ’salaisia’ • demot Etherpadista ja wikista • muistio.tieke.fi
  • 18. Wiki on • kollektiivinen tapa organisoida työtä ja toimintaa dokumentoidusti • julkaisuympäristö, jossa perinteisen valmiin dokumentin ja versioinnin sijaan kirjoitetaan prosessinomaisesti ja iteratiivisesti • luonnos on koko ajan kaikkien nähtävillä ja lähtökohtaisesti kuka tahansa voi muokata sitä • toimintamalli on erittäin kätevä ja suosittu kollektiivisten aineistojen valmisteluun ja varsinaiseen tuotantoon • esimerkkejä: – suunnitelmat, strategiatyö, toimintasuunnitelma, etc. – ohjesäännöt, kaikkia koskevat yhteiset asiat – tapahtumasuunnittelu, kuten seminaarit, työpajat, kokousagendat ja pöydäkirjat – kaikenlainen projektitoiminta ja -dokumentaatio – raportointi, kuten osavuosikatsaus, toimintakertomus
  • 19. Case: wiki-organisointi Somus -hankkeessa • neljän tutkimuslaitoksen (Jy, TaY, TKK, VTT) Akatemia -hanke • tavoitteena hallinnon, kansalaisten ja joukkoviestinnän yhteistyö • Somus -wiki • kaikille avoin, kuka tahansa ulkopuolinen voi lukea ja kirjoittaa • kerätään asiat agendalle pitkin viikkoa • perjantaisin Skype-kokouksessa agenda muuttuu pöytäkirjaksi • kuka tahansa voi kirjoittaa pöytäkirjaa • ei-läsnäolijat voivat seurata kokouspäätöksiä ajantasaisesti • linkit yms. tausta-aineisto helposti saatavilla kaikille • luonnostellaan dokumentteja, keskustellaan seassa • automaattisesti päivittyvät tehtävälistat, dokumentit • dokumenttien status: pysyvä beta
  • 20. Wikin osallistumistapoja • Wiki-tekniikka tarjoaa esimerkiksi intrassa aiempaa monipuolisempia tapoja osallistua, kuten • ideointi • raakatekstin tuottaminen • raakatekstin kielenhuolto • linkkien etsintä • kuvien, tilastojen, kaavioiden yms. tuotanto • keskustelu • asiasanojen lisääminen dokumentteihin • äänestäminen • merkitseminen suosikiksi
  • 21. Google Docs - ryhmätoimisto-ohjelmat • http://docs.google.com/ • tekstinkäsittely • taulukkolaskenta • esitysten laadinta • piirrosohjelma (kehitysvaiheessa) • monikäyttöinen www-lomake • yhteinen kalenteri • yhteinen muistilappu, yms. • dokumentti voi olla suljettu, voidaan kutsua tai näyttää kaikille
  • 22. 3. Jakelu • wiki, Etherpad, Slideshare, Flickr, YouTube
  • 23. Kiitos! Kari A. Hintikka kari . hintikka ät gmail. com

×