Your SlideShare is downloading. ×
Otavan Internetix-seminaari 16.-17.11. Kari A. Hintikka - DRAFT 6.11.2007 - WILL BE DELETED
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Thanks for flagging this SlideShare!

Oops! An error has occurred.

×

Saving this for later?

Get the SlideShare app to save on your phone or tablet. Read anywhere, anytime - even offline.

Text the download link to your phone

Standard text messaging rates apply

Otavan Internetix-seminaari 16.-17.11. Kari A. Hintikka - DRAFT 6.11.2007 - WILL BE DELETED

2,288
views

Published on

Luonnos Otavan Internetix-seminaari 16.-17.11. Älä tee kirjanmerkkiä, tämä tuhotaan.

Luonnos Otavan Internetix-seminaari 16.-17.11. Älä tee kirjanmerkkiä, tämä tuhotaan.

Published in: Technology

1 Comment
1 Like
Statistics
Notes
  • Hmmm. On pakko ottaa vielä kantaa näinkin vanhaan diasarjaan, kun nyt vasta tulin sen katsoneeksi läpi. Dialla 42 todetaan 'esim. MuroBBS:n ylläpitäjä Kynämies Oy tuhosi 200 viestiä tammikuussa'. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa. On totta, että tietyin hakutermein palstoilta poistettiin väliaikaisesti noin 250 viestiä tarkempaa läpikäyntiä varten, ja ne palautettiin takaisin heti, kun läpikäynti oli tapahtunut. Yksi kirjoittajista oli hlökohtaisesti pyytänyt poistamaan omat viestinsä toisiin ajatuksiin tultuaan, muutoin kaikki viestit palasivat alkuperäisille paikoilleen. Tuossa vaiheessa viestiketju oli jo tuhansien viestien mittainen, eikä sen läpikäyminen kokonaisuudessaan ollut mahdollista. Niinpä valitsimme pienimmän pahan taktiikan ja valitsimme avainsanakriteeristön, jonka perusteella nuo noin 250 viestiä seuloituivat poistettaviksi väliaikaisesti. Mitään kovin dramaattista en nähnyt tuossa vajaan viikon kestäneessä prosessissa olleen, vaikka kävin jopa Poliisi-tv:n haastattelussa asian tiimoilta.

    Kirsi Saukonsaari
    plaza. fi, päätoimittaja
    muroBBS, tuottaja
       Reply 
    Are you sure you want to  Yes  No
    Your message goes here
No Downloads
Views
Total Views
2,288
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0
Actions
Shares
0
Downloads
0
Comments
1
Likes
1
Embeds 0
No embeds

Report content
Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
No notes for slide

Transcript

  • 1. Sosiaalisesta mediasta 16.11.2007 Otavan Internetixin seminaari Kari A. Hintikka
  • 2. Lyhyesti puhujasta
    • Kari A. Hintikka
    • strateginen konsultointi, käytettävyyssuunnittelu sekä internet-konseptointi mm. Akava, eri ministeriöitä, Etuovi.com, Finnkino, Grey, Ilta-Sanomat, Insinööriliitto, Kauppalehti, Lääkäriliitto, Nokia, Sitra, Sonera, Tulikivi
    • väitöskirjan valmistelu Jyväskylän yliopistossa: verkkovoima
    • verkkotutkija ja tietokirjailija
      • valmisteilla opas osallistumistaloudesta
    • uusin teos: opas osallistumistaloudesta loppuvuodesta 2007
    • erityissasiantuntija heikoista signaaleista ja ennakoinnista
      • SanomaWSOY, TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry.
    • MikroBittin pitkäaikainen kolumnisti
  • 3. Esityksen runko
    • Johdanto - toimintatapojen muutoksia
    • mitä Web 2.0 on ja ei ole
    • Ennakointipörssit
    • Tuotebrändien verkkoyhteisöt
    • Sosiaalinen media ja verkkoyhteisöt
  • 4. Case: Encyclopædia Britannica vs. Wikipedia
    • Encyclopædia Britannica oli de facto standardi vahvistetun informaation kaupallisilla markkinoilla
    • Wikipedia romautti tietosanakirjojen markkinat
      • rajuja irtisanomisia, myös Suomessa esimerkiksi WSOY
    • laajoja irtisanomisia muun muassa sanomalehdissä, erikoisjulkaisuissa, sähköisissä raportointipalveluissa
    • mitä tapahtui?
    • netin joukkovoima kannibalisoi mm. Wikipedian ja blogien myötä informaation tuottamisen ja perinteiset ansaintalogiikat tarjoamalla riittävää informaatiota maksutta
    • vrt. Google ja avoin lähdekoodi-kehitys, jotka kannibalisoivat ohjelmistomarkkinolta tarjoamalla riittävän hyviä softia maksutta
    • miten reagoida kehitykseen?
  • 5. Toimintatapojen muutoksia 1
    • tiskiasiointi
      • pankkitiskiltä tuulikaappiin ja nettiin
      • matkatoimistot ajamassa alas konttoriverkostoa, kuten Tjäreborg
      • myös vakuutukset siirtymässä
      • julkishallinnon lomakkeet -> sähköiset lomakkeet
    • asiantuntija-ammatit
      • matkojen, hotellien ja autovuokraamoiden hintavertailu
      • yllämainittujen varaus (ja Lahden hammashoidon sms-varaus)
    • postilogistiikka
      • verkkolasku, mainokset lehtiin FTP-tiedostonsiirrolla
    • (työpaikka)ilmoitukset, yksityishenkilöiden osto ja myynti
      • lehti-ilmoituksista nettihuutokauppoihin
      • rekrytointi nettiin - nykyään vaikea saada työtä ilman sähköpostiosoitetta
  • 6. Toimintatapojen muutoksia 2
    • myymäläasiointi nettiin
      • softat, äänitteet ja videot, kulutuselektroniikka
    • valokuvat tulostetaan kotona
      • lahtelainen Eiri konkurssiin 16.11.2005
    • kuluttajien jälleenmyyntimarkkinat, eBay, huuto.net
    • rikollisuus
      • 409-etumaksuhuijaukset, pörssiscamit, phishing
    • sosiaalinen kanssakäyminen
      • meset, blogit, verkkoyhteisöt, deittipalvelut
  • 7. Web 2.0:n viitekehys ja hyötyjä eri kohderyhmille
    • Mitä Web 2.0 on ja ei ole?
    • Kolme pääteemaa
    • Evoluutiopolkuja ja menestystarinoita
    • Hyötyjä eri kohderyhmille
  • 8. Mitä Web 2.0 on ja ei ole?
    • termin kehittivät Tim O’Reilly ja Dave Dougherty 2004
    • Web 2.0:n (turhiin) määrittely-yrityksiin on käytetty runsaasti aikaa
    • se ei ole mikään yksiselitteisesti määriteltävä malli tai tekniikka
    • syy on termin syntyhistoriasa
    • kyseessä on lähinnä konsepti , joka kokoaa joukon uusia, menestyneitä toimintatapoja niin www-palvelun suunnittelussa, ohjelmoinnissa, markkinoinnissa, tuotannossa kuin strategiassakin
    • Innokkaimmat konsultit tosin väittävät jo, että internetin uudet mahdollisuudet muuttaisivat itse organisaatioidenkin tapoja toimia niin tuotekehityksessä, päivittäistoiminnoissa, yhteistyömalleissa kuin tuotteiden ja palveluiden tuotannossa ja jakelussa
    • Web 2.0 on kooste
      • uusia ideoita
      • vanhoja tekniikoita
      • ilmaantuneita ominaisuuksia
      • havaittuja piirteitä
      • niillä ei välttämättä ole edes mitään tekemistä toistensa kanssa
  • 9. Web 2.0 - alkuperäinen meemikartta
  • 10. Web 2.0 vain kuvaa nettikehitystä
    • Osa tekniikoista ja piirteistä keksittiin jo kymmenisen vuotta sitten
    • vasta nyt on päästy hyödyntämään mielekkäästi
      • laajakaistayhteydet
      • riittävä www-tallennustila
      • > konseptin reunaehdot
    • O'Reilly ei itsekään ole määritellyt termiä
    • Kattokäsitteen alle on vain koottu, ja hyvin epäyhteismitallisesti, iso joukko internet-palveluiden nykyisiä kehityssuuntia
    • www:n keksijä Tim Berners-Leen mukaan käytännössä kaikki Web 2.0:n 'ominaisuudet' ovat olleet sisäänrakennettuna jo hänen '1.0-versiossaan'
    • Web 2.0:n ansio oli nostaa näkyviin ensimmäisen kerran esiin kokonaisvaltaisesti monia, mutta ei läheskään kaikkia, internetin yksittäisiä evoluutiopolkuja
    • polut olisivat edenneet ilman erityistä termiäkin
    • tarkastelu kokonaisuutena on luonut uusia palveluita, jotka yhdistelevät polkuja aiempaa tehokkaammin ja näin ovat kiihdyttäneet kokonaiskehitystä
  • 11. Konsepti nostaa esiin netin parhaimmiston
    • Web 2.0 ei siis kata alkuunkaan kaikkia internetin kehityssuuntia, kuten hajautettu laskenta, semanttinen internet, varsinaiset Internet 2.0-tekniikat tai mobiilipalvelut
    • toisaalta konsepti sisältää pitkälti sen osan internetin kehityksestä, mikä kiinnostaa yleisesti organisaatioita tai kuluttajia tällä hetkellä
    • monet Web 2.0:aan liitetyt ansaintamallit, tekniikat ja muut piirteet ovat osoittaneet toimivuutensa käytännössä – toisin kuin internet-hypen aikaan
    • Esimerkiksi Amazon, Yahoo ja Google syntyivät kaikki kypsille markkinoille, mutta tekivät joitain asioita toisin kuin kilpailijansa, ja ovat nykyään kiistattomia markkinajohtajia
    • Unmediated.orgin mukaan esimerkiksi videojakopalvelu YouTube ohitti suosiossaan BBC:n www-palvelun toukokuussa 2006, vain reilun yhden toimintavuoden jälkeen
  • 12. Kuluttajavetoinen Web 2.0?
    • iso osa parhaista käytännöstä tulee kuluttajasektorilta, koska siellä herättiin aiemmin
    • laajat massat lisäsivät volyymia ja b-to-c-palvelut nousivat esiin
    • osa varhaisista omaksujista b-to-b/b-to-c
      • Google, Amazon, Yahoo
    • käytäntöjä alettu nopeasti omaksua b-to-b-liiketoiminnassa
    • c-to-c kasvaa ripeästi, esim. luodaan ensin kollektiivisesti palvelu, sitten sinne sisällöt
      • vrt. esimerkiksi Wikipedia, blogit, MuroBBS 2
    • c-to-c on suoraan pois liiketoiminnasta
      • palvelut rahoitetaan mm. lahjoituksilla ja brändiverkkokaupoilla
  • 13. Löyhyys soveltajan ja kehittäjän etu
    • valmista, yhtä polkua Web 2.0-toimijaksi ei ole - toisaalta
    • Yksi Web 2.0-ajattelun suosion syistä onkin helppo omaksuttavuus:
    • organisaation ei tarvitse heti yrittää trimmata strategiaansa tai koko organisaatiotansa Web 2.0-yhteensopivaksi
    • Paletista voi poimia yksittäisiä piirteitä, jotka soveltuvat omaan toimintaan
    • Kaikkea ei tarvitse tehdä heti
    • haluttuja piirteitä voidaan nivouttaa normaalin sovellus- ja palvelukehityksen osaksi omaan tahtiin
  • 14. Web 2.0 - kolme pääteemaa Uudet ansaintamallit internet ohjel- mointialustana Yhteisöt ja jaetut sisällöt
  • 15. Web 2.0 - evoluutiopolkuja Uudet ansaintamallit internet ohjel- mointialustana Yhteisöt ja jaetut sisällöt Pitkä häntä Mashup Kollektiivinen älykkyys Reittaus ja arvioinnit Blogosfääri AJAX Pysyvä beta-versio Virtuaali- hyödykkeet Sosiaalinen media Rikas käyttäjä- kokemus Palvelu, ei sovellus Kuluttajat kehittäjinä Alustan tarjoaminen
  • 16. Web 2.0 - menestystarinoita Uudet ansaintamallit internet ohjel- mointialustana Yhteisöt ja jaetut sisällöt Pitkä häntä Mashup Kollektiivinen älykkyys Reittaus ja arvioinnit Blogosfääri AJAX Pysyvä beta-versio Virtuaali- hyödykkeet Sosiaalinen media Rikas käyttäjä- kokemus Palvelu, ei sovellus Kuluttajat kehittäjinä Alustan tarjoaminen Googlen palvelut Flickr, Youtube Amazon Lego Digg Habbo, WoW, Second Life Ennakointi- pörssit Avoin lähdekoodi Technorati Kohdennetut mainokset
  • 17. Ongelmanratkaisu-matriisi Yksi ratkaisu Avoimet ratkaisut Yksilöt Kollektiivi Scipionus.com Ennakointipörssit Joukkojen älykkyys Nettietsivät tapaus Lego answers.yahoo.com
  • 18. Case Lego – collective intelligence
    • Lego - globally known producer of plastic bricks
    • in 1990s the company saw that robot and action toys are eating strongly its market share
    • it released Mindstorms - robotic kit software for creating Lego robots and version 2.0 at 2001
    • Mindstorms is the most successful product for Lego
      • despite it success the software was too complex to half of the customers and families - another half, adult male customers, found it brilliant
  • 19. Case Lego 2
      • in the autumn 2004 the company started to develop Mindstorm 3.0
      • they made prototypes but company liked to get fresh opinions
      • beta-version was put on the net for user communities
      • after some weeks the software was reverse engineered and there were dozens of versions, which Lego has not innovated itself
      • company was quite concerned for its intellectual property but started to encourage the community development
      • the results were so exciting and innovative, that the company added term "hackability" to software lisence
      • people created new robots beyond the dreams of companys R&D section, like soda machines and card players, and new parts, like sensors
      • over 40 books of Mindstorms was published
  • 20. Case Lego 3
    • the company decided to create Mindstorm User Panel (MUP) on the net
    • MUP has 100 Lego user
    • the functions were create new robots, make guides and hacking forth-coming new version of Mindstorm
    • users were not traditional beta-testers, like in software and game business, but developers
    • they communicated straight to R&D section and corporate leaders
    • the company learned that the users could know better the products than the company itself
    • new version of Mindstorms was released at August 2006 as open source
  • 21. Case Lego 4
      • the company also released 2005 Factory-application
      • idea was to test, what kind of bricks is needed for 2D Lego-model
      • users quickly programmed a version, which bags of Lego bricks consist needed bricks
      • Lego got more specific details, which kind of bricks consumers needed and could change its production for not-needed bruck bags
      • Lego has also invited users to designers
      • the company releases packages of best consumer models and pays royalties to designers
      • as a whole, everything supports companys own www shop instead of selling via brick-and-mortary-shops and retailers
  • 22. Ennakointipörssit 1/2
    • www-palvelu, joka antaa ihmisten pörssin tapaan ennakoida ja lyödä vetoa heikoista signaaleista ja nousevista trendeistä
    • osallistujalla on pelirahaa, jota sijoitetaan ennakointeihin ja ‘salkkuun’
    • kaksi kuuluisinta Iowa Electronic Markets (IEM) ja Hollywood Stock Exchange (HSE)
      • IEM on ennakoinut useimmat USA:n persidentit ja HSE runsaasti Oscar-voittajia
    • Techbuzz - kollektiiviälyn valjastaminen
      • kehittäjinä O'Reilly kustantamo ja Yahoo
      • keskittyy lähitulevaisuuden teknologiatrendeihin
      • O'Reilly saa ideoita uusiin seminaaritemoihin ja kirjoihin, Yahoo voi ennakoida hakusanoja mainostajia varten
  • 23. Ennakointipörssit 2/2
    • FutureMAP-hanke (keskeytettiin)
      • 9/11-iskun jälkeen Yhdysvaltain puolustusministeriön Darpa-yksikkö kehittämä
      • julkisesti ja kollektiivisesti ennakoitu uhkia hieman pörssin tavoin.
      • poliitikot tyrmäsivät hankkeen - oletus oli, että terroristit saisivat siitä ideoita.
    • suosittu myös yrityskäytössä, kuten HP, Google, Microsoft
      • työntekijät tuntevat parhaiten markkinoiden kehityksen, tarpeet uusille tuotteille, uhat jne. etc.
      • kerää paremmin mielipiteet kuin perinteiset menetelmät (anomyymiys jne)
  • 24. ” The Attraction of Company Online Communities – A Multiple Case study”
    • Marja Antikainen 2007
    • http://acta.uta.fi/haekokoversio.php?id=10936
    • Verkkoyhteisöt yritysten asiakassuhteissa
      • suora vuorovaikutus asiakkaan kanssa
      • asiakkaiden välisen dialogin mahdollistaminen ja sen hyödyntäminen
      • yritys oppii tuntemaan asiakkaitaan
    • vetovoimatekijöiden tutkiminen ja tunnistaminen on ensiarvoisen tärkeää online-ympäristössä
    • pitkäaikaisen suhteen rakentaminen internetissä on haasteellista
    • online-yhteisöissä syntyy eritasoisia suhteita
      • jäsenten välillä
      • jäsenten sekä ylläpitäjien välillä
      • jäsenten ja palvelun välillä sekä
      • jäsenten ja brändin välillä
      • kaikkiaan kuusitoista vetovoimatekijää
  • 25. Perinteinen malli asiakas brändi
  • 26. Uusi malli Brändi Tuote Asiakas Markkinoija Asiakas keskiössä
  • 27. Ydinkysymys (brändiyhteisölle): mitä voidaan antaa maksutta?
    • Linux-ajattelu: mitä kaikkea voidaan antaa maksutta ja miten saadaan kate liiketoiminnalle?
    • yhteisöalusta
    • informaatiota muita aiemmin
    • maksuttomuus generoi kiinnostusta, viraalimarkkinointi etc.
    • Turre Legal: maksuton opas netissä
      • printtiversio maksaa, konsultointi
    • IT Mill: maksuton AJAX-komponenttikirjasto netissä
      • konsultointi
  • 28. Yhteisöllisyys Web 2.0:n näkökulmasta - sosiaalinen media
  • 29. Yhteisöllisyys Web 2.0:n näkökulmasta
    • käyttäjien luomat / generoimat sisällöt, jaettu sisältötuotanto
    • sosiaalinen media, sosiomedia, sosiaalinen ja media
    • internet-yhteisöissä piilevä kollektiivinen älykkyys
    • kollektiivinen sisällöntuotanto, kuten Wikipedia
    • osa palveluista korostaa sosiaalisuutta, kuten MySpace
      • sosiaalisuus luo sisältöjä
    • osa palveluista korostaa sisältöjen jakoa, kuten Flickr
      • sisältö luo sosiaalisia verkostoja
    • osa yhteisöistä luo kollektiivihyödykkeitä, kuten WP ja avoin lähdekoodi
    • osa näiden yhdistelmiä, kuten blogosfääri ja mashupit
  • 30. Sosiaalisen median matriisi Sosiaalinen Media Yksilö Kollektiivi Digg, Nopola News, OhMyNews Blogosfääri neulontayhteisö kommunikoi konsumerismiyhteisön kanssa Flickr, YouTube, Del.ici.o.us MySpace FaceBook
  • 31. Yhteisöllisyyden perusmalli
    • John III Hagel ja Arthur G. Armstrong: Net Gain (1997)
  • 32. Yhteisöllisyyden suurin haaste
    • liiketoimintamalli ei riitä, vaan
    • palvelun on tuettava yhteisöllisyyttä
    • käyttäjät on saatava
    • a) saapumaan
    • b) pysymään
    • Lego: kuluttajat tuotekehittäjinä, vrt. aiemmin
      • paneelit uusista tuotteita
      • käyttäjien mallien tarjoaminen Legoina
      • rojaltit malleista käyttäjille
      • Lego jakaa pc-sovelluksiaan maksutta, yhteisö kehittää niitä
  • 33. Flickrin käyttäjämalli
    • Flickria pidetään valokuvien tallennus- ja jakopalveluna
    • Todellisuudessa se on työkalu, joka yhdistää käyttäjiä, ryhmiä ja yhteisöjä
  • 34. Flickrin käyttäjämalli Copyright soldierant.net 2005
  • 35. VTT: Sosiaalisen median ansaintamalleja
    • VTT: Kangas, Petteri & Toivonen, Santtu & Bäck, Asta 2007
    • Googlen mainokset ja muita sosiaalisen median liiketoimintamalleja
    • Neljä nykymallia
      • maksulliset lisäominaisuudet
      • kuukausimaksut
      • tulojen jako, vrt. mainosohjelmat
      • tuotteiden myynti (virtuaaliset tai fyysiset)
    • Tunnistettiin neljä uutta liiketoimintamahdollisuutta:
      • Sisällöntuotannosta maksaminen (kansalaisjournalismi, amatöörijournalismi)
      • Taustateknologian kehittäminen
      • Sosiaalisen median työkalujen ja -menetelmien käyttö ammattisovelluksissa
      • Tulojen jako yhdistelmäpalveluissa
    • Erillinen tiedosto
    • Sosiaalisen median ryhmäblogi: www.somelab.f i
    • Herkko Hietanen & Ville Oksanen & Mikko Välimäki (2007): Community Created Content - Law, Business and Policy
  • 36. Current business models ei mallia tilauspalvelut Selling things Subsciption based No model Ads Based on the research of VTT (2007): Petteri Kangas & Santtu Toivonen & Asta Bäck
  • 37. Emerging models Technology platform Payable content Applications to professionals Hybrid and mixed services Based on the research of VTT (2007): Petteri Kangas & Santtu Toivonen & Asta Bäck
  • 38. Yhteisöllisyys - miksi ’vasta’ nyt?
    • yhteisöllisyys on ollut yksi netin kulmakiviä lähes alusta asti
      • usenet-ryhmät, sähköpostilistat, irc jne.
    • yhteisöpalveluja Suomessakin jo 1990-luvun alkupuolella
      • mm. TIELI-lista, Duuni.net (1990-luvun lopulla)
    • suuri yleisö löytänyt yhteisöt vasta Web 2.0-piirteiden myötä
    • www-julkaiseminen on helpottunut (esim. MySpace)
    • Web 2.0-palvelut helpompia ja tehokkaampia kanavia kuin ’kotisivut’
    • www-palvelimille voi tallentaa esim. videota
    • laajakaistayhteydet arkistuneet - uudet mediatyypit houkuttelevat
      • esim. aloittelevat yhtyeet
    • keskustelun lisäksi netissä voi nykyään tehdä asioita: julkaiseminen, jakaminen, osallistuminen, kehittäminen
    • tekeminen synnyttää yhteisöllisyyttä ja keskustelua jne.
  • 39. Yhteisöllisyyden edistäminen
    • yhteisöllisyys tuottaa palvelulle voimakkaampaa sitoutumista kuin käyttäjät ’yksilöinä’ tai erillisinä kävijöinä
    • käyttäjät myös hoitavat pitkälti palvelun markkinoinnin (kts. jälj)
    • toisaalta suosituimmat palvelut, kuten MySpace, tarjoavat ’verkottunutta’ yksiköllisyyttä
    • MySpace maksimoi näkyvyyden tavalliselle käyttäjälle, identiteetille ja hänen tuottamilleen sisällöille erilaisten luokittelujen, kaverilistojen ja ryhmien avulla
    • Uudet yhteisöpalvelut tarjoavat käyttäjälle sosiaalisen viitekehyksen, ympäristön ja – ihmisiä
    • Käyttäjä voi luottaa siihen, että yhteisöpalvelu tarjoaa käyttäjää itseänsä kiinnostavia ihmisiä ja sisältöjä niin harrastusten, mediakulutuksen kuin informaatiolähteidenkin suhteen
    • vrt. alun kaavio: suosituimmat palvelut toteuttavat monia Web 2-0-piirteitä, ei vain yhtä
  • 40. case: YouTuben käytettävyys 1/2
    • SWelcomin toimitusjohtaja Tapio Kallioja: ” internet on ennen kaikkea sisällön jakelukanava, joka täydentää perinteistä televisiota ”
    • netti on myös sosiaalinen väline, sosiaalinen media
    • esimerkiksi tietokone ajateltiin aluksi laskimeksi - käyttö nyt
    • YouTubessa tarjotaan pääfunktioiden tarjotaan joukkoa pienempiä mutta kilpailutekijöiden näkökulmasta keskeisiä käytettävyysominaisuuksia -
      • ratkaistaan ongelmia asiakkaan puolesta
      • YouTube esittää videot yhtenä tiedostomuotona
      • käyttäjän tarvitse pohtia tai etsiä sopivaa katseluohjelmaa
      • YouTube-leikkeitä on helppo linkittää omaan blogiin ja kotisivuille yksinkertaisesti liittämällä YouTube-verkko-osoite
    • Google Video ei noussut suosioon brändistä huolimatta
    • YouTubella myös runsaasti kekseliäitä kilpailijoita, kuten Dabble, Grouper, Small Carrot ja SocialRoots
  • 41. Case: YouTuben viraalimarkkinointi 2/2
    • Yhteisöpalvelun kriittinen massa ylittyy usein, jos käyttäjät ottavat palvelun markkinoinnin omakseen
    • palvelu tarjoaa sellaista lisäarvoa käyttäjälle, että hän hyötyy markkinoinnista itsekin
    • Tai kääntäen, markkinointi toteutuu itsestään sivutuotteena, kun palvelua käytetään
    • YouTuben tapauksessa jaettavat ja aiemmin sähköpostilla lähetetyt videopätkät latautuvat todella nopeasti
    • YouTuben klipit ovat muun muassa bloggaajien sekä eri alakulttuurien ja harrastajaryhmien kannalta erittäin käteviä linkitettäviä
    • käyttäjät hoitivatkin pitkälti markkinoinnin
    • ja nykyään myös perinteinen joukkoviestintä uutisoinneillaan
    • Kun YouTubeen alkoi ilmaantua esimerkiksi vanhoja musiikkivideoita, niin palvelu alkoi saada varttuneempia käyttäjiä jne.
    • Eri käyttäjäryhmien myötä YouTubesta syntyi hyvin nopeasti mielikuva, että sieltä löytyy 'kaikki' videot
    • Heinäkuussa 2006 palvelusta katsottiin 100 miljoonaa videopätkää päivässä
  • 42. Yhteisöllisyyden haasteita 1/2
    • nopea suosio voi kadota nopeasti, esim. nuoret MySpacesta
      • netissä julkaistaan ohjeita vanhemmille, kuinka selvittää lasten tekemisiä MySpacesta - > nuoret hakeutuvat uusiin yhteisöpalveluihin, joista vanhemmat eivät ole kuulleetkaan
      • MySpace on ”viimevuotinen juttu” - > uuden etsintä (vrt. uusi ravintola)
    • Jacob Nielsenin yms. mukaan 90 % vain vastaanottaa, 9 % tuottaa jotain sisältöä joskus - varsinaisesti sisällöntuotanto ja -jakaminen on 1 % prosentin vastuulla
    • usein 1 % pioneerit kyllästyvät massasuosion alkaessa ja hakeutuvat muualle - > suuri massa vain odottaa, että joku tuottaisi jotain
    • moderointi välttämätöntä asiattomuuksien karsimiseksi - jäsenten mielestä huono moderointi karkoittaa heidät
      • esim. MuroBBS:n ylläpitäjä Kynämies Oy tuhosi 200 viestiä tammikuussa
      • > osa harmistuneista käyttäjistä perusti uuden www-foorumin Muro2:n
  • 43. Yhteisöllisyyden haasteita 2/2
    • käyttäjiä on osattava kuunnella ja mielellään puhua heidän ’kieltään’
      • esimerkiksi mikä on koleaa ja mikä ei: miten palvelua kehitetään
      • teennäisyys on niinikään tehokas karkoittaja
    • fair play - asioissa ei oikaista: käyttäjät / kuluttajat eivät ole tyhmiä, vaikka moni markkinoija niin luuleekin
      • esim. murtovarmasta polkupyörälukosta levisi 10 minuutissa tieto blogsfäärissä, että se aukeaa kuulakärkikynällä
      • case etikettömät ’Pepsit’
    • erityisesti nuorisoyhteisöissä huomioitava sidosryhmät
      • esim. Habbo, IRC-Galleria ja vanhemmat
    • kriittisen massan houkuttelu - vrt. pitkä häntä käänteisesti
      • alku voi olla hidasta, mutta jos käyttäjät ottavat omakseen, niin jäsenten lisäys voi olla todella nopeaa
      • ei patenttiratkaisua - case YouTube
  • 44. Käyttäjien tarveanalyysi
    • mitä käyttäjien tarpeita palvelulla pyritään tyydyttämään?
    • tarpeet voivat olla ristiriidassa tarjoajan tavoitteiden kanssa
    • ensisijaisia tavoitteita ovat kuitenkin asiakkaiden tarpeet
    • tarpeita tyydyttävä palvelu edistää muita tavoitteita, esim. itsepalvelu.
      • mitä tarpeita käyttäjillä on jo nyt ennen palvelua (suhteessa palveluun)?
      • mihin tarpeisiin ei tällä hetkellä vastata eli miten toimitaan nyt?
      • mihin tarpeisiin voidaan tällä hetkellä itse vastata?
      • mitä muita tarpeita käyttäjillä on, jotka sivuavat palvelua?
      • mitä tarpeita käyttäjille syntyy palvelun käytön myötä?
      • voidaanko liittymätarpeiden/palveluiden kanssa tehdä yhteistyötä?
      • miten perustella käyttäjälle, jos tarpeeseen ei voida vastata?
      • onko tarve luonteeltaan muuttuvaa vai pysyvää?
      • onko tarve luonteeltaan usein vai harvoin?
      • onko tarve aikakriittinen?
      • halutaanko tarve synnyttää (miten?)
      • mitä muita tarpeitaan käyttäjät eivät ole tiedostaneet?
  • 45. Sosiaalinen media ja Case: Igglo Vesa (2006), IT Management Handbook Digital imaging User-created content Locations and map information Open Source Broadband connections Internet usage
  • 46. Igglo model in a nutshell Igglo Agent = I want to buy from this house = I want to sell from this house Database of all residential houses -pictures, statistics… -user generated content… A match ? “ Earmarking” “ Silent sale” Contact Center
  • 47. Igglo services the buyer and the seller at an early stage of the sales process Time Silent purchase / sale transaction in Igglo Traditional real estate contact “ Fever”
    • Byers and seller meet at the Igglo site
    • Helps keen buyers to find their dream home
    • Makes selling pleasant, effortless and inexpensive
    • Brings efficiency to the sales process
    • Internet match and efficient Contact Centre doubles the sales volume per agent
    • Less advertising, less fixed costs
    Traditional real estate transaction
  • 48.  
  • 49.  
  • 50.
    • UGC promoted
    • Photo competitions
    • Lucky draws
    Prices on the market collected daily other sites, newspapers Actual prices Internet link to every house /picture /map to promote other use
  • 51. Synteettiset tavarat ja markkinat
  • 52. Kohti virtuaalimaailmoja - case Second Life
  • 53. Kohti virtuaalimaailmoja - case Second Life
    • 3D ympäristöjen ensimmäinen aalto kymmenen vuotta sitten
      • AlphaWorld - miljoonia käyttäjiä
      • Virtuaali-Helsinki - Arena 2000
      • käyttäjät lähinnä aktiivisia harrastajia, 3D ympäristöt hautautuivat
      • verkkopelit nostivat 3D maailmat kukoistukseen
    • Second Life:
    • onnistui houkuttelemaan uusia käyttäjäryhmiä (ei vain nörttejä tai 3D ihmisiä)
      • muun muassa luovien alojen suunnittelijoita sekä markkinoinnin ammattilaisia
    • otti käyttöönsä ensimmäisenä ’ aidon ’ rahan - vaihdettavan Linden-dollarin
    • > todellinen vaihdantatalous virtuaalisesti
    • innovatiiviset toimijat innostuivat, kuten IBM ja konseptihotellit - kiinnostavat kohderyhmät
    • ihmiset pystyivät siirtymään aidosti virtuaaliammatteihin, kuten virtuaalivaatesuunnittelija tai yökerhon esitanssija
    • - > lisää kiinnostavia ympäristöjä, ominaisuuksia jne. - > lisää käyttäjiä
    • muun muassa Manchesterista suunnitteilla kopio Second Lifeen
    • -> Las Vegasin tapaan kopio Suomen keskeisistä merkkikohteista?
  • 54.  
  • 55. Esimerkki kohderyhmästä: Second Life - uudet asiakkaat ja synteettiset markkinat
    • 30-45-vuotiaat naiset
    • akateemisesti koulutettuja, kuukausipalkalla
    • tutkijoita, suunnittelijoita, toimittajia, yrittäjiä, keskijohtoa
    • haluavat jatkaa identiteettiään 3D virtuaaliympäristöissä
    • ostovoimaa, mutta ei aikaa tehdä tuotteita itse virtuaalimaailmoissa
    • kaipaavat synteettisia
      • design-vaatteita
      • reaalimaailman identiteettiä tukevia asuntoja (m.- ulkotilat)
      • tyylihuonekaluja
      • uusia virtuaalibrändejä
      • sosiaalisuutta korostavia elementtejä, kuten tanssi-skriptejä
      • desgin-yksityiskohtia, kuten hohtavat hiukset, animoitu vyö, muotoaan muuttavat kengät
  • 56. Toimintakulttuurin muutos – Yritys 2.0?
    • Web 2.0-huumassa versionumerointia on alettu liittää kaikkeen mahdolliseen: 'Education 2.0', 'Media 2.0', 'Kirjasto 2.0' jne.
    • versioinnilla haluttaneen viestittää, että nyt olisi meneillään yleinen toimintatapojen muutos yhteiskunnan kaikilla sektoreilla ja organisaatiotyypeissä
    • Toimintatapojen muutosta toki tapahtuu koko ajan internetin myötä, mutta se etenee eri tahtiin niin eri sektoreilla kuin niiden sisälläkin.
    • Webtop- ja pöytäkonesovelluksissa on pitkälti kyse siitä, että ne eivät ole enää vain työvälineitä, vaan ne ovat muuttuneet kiinteäksi osaksi organisaation hallintoa ja prosesseja
    • Yksinkertaisimmillaan tämä tarkoittaa esimerkiksi eritasoisia käyttöoikeuksia jaetuille palvelimille
  • 57. Case: Ciscon matkavaraus
    • Pidemmälle vietynä ohjelmistoihin viedään sisään vaikkapa kokonainen työvuo, jossa määritellään miten dokumentit versioidaan ja kenen kuuluu antaa hyväksyntä.
    • Esimerkiksi Ciscon intranetissa työmatkavarausjärjestelmässä työntekijä kertoo työmatkan ajankohdan ja kohteen
    • Palvelu tarjoaa muutaman vakiovaihtoehdon hotelleista sekä matkasuunnitelman
    • Jos matkassa on poikkeuksia, kuten majoituksen tarve kokouspaikan läheltä, niin työntekijä tekee ehdotuksen, joka siirtyy sähköpostilla esihenkilön hyväksyttäväksi
    • Jos kyseessä on matka perusvaihtoehtojen puitteissa, niin järjestelmä alkaa tehdä varauksia saman tien.
  • 58. Uudet toimintamallit
    • Web 2.0-konseptin saapumisesta organisaatioihin on alettu käyttää kasvavassa määrin termiä Enterprise 2.0
    • Suppeimmillaan kyse on käyttöönotosta organisaation viestinnässä, kuten RSS-otsikkosyötteet ja organisaatioblogi.
    • Laajemmin ymmärrettynä organisaatio omaksuu Web 2.0-tekniikoita sekä ohjelmointi- ja tuotantotapoja intranet- ja extranet-palveluissa, kuten vaikkapa Ajax-pohjaiset resurssivaraukset, -tilauskannat ja -matkalaskut
    • Organisaatio alkaa soveltaa Web 2.0-tekniikoita myös ulkoisissa verkkopalveluissaan, kuten vaikkapa mashupien kaltaiset paikkatieto- tai arkistosovellukset kuluttajille tai yrityskäyttäjille.
    • Pisimmälle vietynä Web 2.0:n uudet toimintatavat integroituvat saumattomaksi osaksi organisaation toimintatapoja ja strategiaa
  • 59. Kysymyksiä organisaatioille
    • Millaisia muutoksia aiheuttaisi, jos esimerkiksi siirryttäisiin www-alustaisiin toimistosovelluksiin?
    • Voisiko organisaatio ottaa vakiintuneesti käyttöönsä yksittäisiä www-palveluita, kuten visuaaliset karttapalvelut?
    • Voitaisiinko yhteisöt - työntekijät ja / tai loppukäyttäjät - ottaa osaksi suunnitteluprosesseja, edes neuvoa-antavasti?
    • Onko organisaatiolla dataa, jonka jakaminen maksutta itse asiassa hyödyttäisi organisaatiota? Olisi toimijoita, joiden kanssa voitaisiin luoda yhdessä uudentyyppisiä www-palveluita, kuten mashupit?
    • Miten organisaatio hallitsee työntekijöidensä ylläpitämiä toimija- ja asiantuntijaverkostoja? Voitaisiinko tietoja näistä verkostoista limittää, jolloin organisaation kaikki verkostot voisivat hyötyä?
    • Olisiko organisaatiolla tarvetta kollektiivisille ja avoimille sovelluksille, jotka nostaisivat esiin esimerkiksi työntekijöiden 'hiljaisen tiedon' ja heidän havaitsemansa heikot signaalit?
  • 60.
    • Kiitos!
    • Kari A. Hintikka
    • kari hintikka at gmail com
    • kah.fi
    • ubiq.jaiku.com