AVO2 Nettikansa : sosiaalinen media järjestön organisoinnissa

752
-1

Published on

AVO2 Nettikansa -hankkeen esitys järjestökoulutuksessa 27.3.1012 Jyväskylässä yhdessä Keski-Suomen Yhteisöjen Tuen kanssa. Oppaana Kari A. Hintikka (JY).

Published in: Education
0 Comments
1 Like
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

No Downloads
Views
Total Views
752
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
6
Comments
0
Likes
1
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

AVO2 Nettikansa : sosiaalinen media järjestön organisoinnissa

  1. 1. Internetin ja sosiaalisen mediantyökaluja järjestötoimintaan AVO2 Nettikansa ja Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry. 27.3.2012 KYT ry., Jyväskylä Kari A. Hintikka, Jyväskylän yliopisto
  2. 2. Lyhyesti puhujasta• Kari A. Hintikka• väitöskirjan valmistelu Jyväskylän yliopistossa: verkkovoima• Suomen Akatemian Somus -hanke 2009-2010• Aikuisten internet-koulutusta vuodesta 1992• strateginen konsultointi, käytettävyyssuunnittelu sekä internet- konseptointi mm. Akava, eri ministeriöitä, Etuovi.com, Finnkino, Grey, Helsingin kaupunki, Ilta-Sanomat, Insinööriliitto, Kauppalehti, Lääkäriliitto, ministeriöitä, Nokia, Sitra, Sonera, Tulikivi• verkkotutkija ja tietokirjailija – uusin teos: maksuton opas osallistumistaloudesta 2008 (TIEKE ry) – edellinen teos: maksuton opas Web 2.0:sta 2007 (TIEKE ry)• erityissasiantuntija heikoista signaaleista ja ennakoinnista – SanomaWSOY, TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry.• MikroBittin pitkäaikainen kolumnisti
  3. 3. Esityksen sisältö 12.11.2010• Kansalaistoiminta internet-aikana• Sosiaalisen median ominaispiirteitä• Katsaus internetin ja sosiaalisen median työvälineisiin
  4. 4. Linkit päivän koulutukseen:• linkkeja.wikispaces.com – http://linkkeja.wikispaces.com/• Etherpad - http://muistio.tieke.fi/ ja http://typewith.me/• nopeaan joukkokirjoittamiseen, kuten kokoukset, agendat ja muistiinpanot• osallistujat voivat kirjoittaa samanaikaisesti tai silloin kun sopii• Helppo siirtää kopioimalla jatkotyöstettäväksi esimerkiksi wikiin tai Google Docsiin• http://typewith.me/p/AVO2-KYT
  5. 5. Internetin roolistayhdistyksille, järjestöille ja liikkeille• Martti Siisiäinen (2002) esittää• ”uusien tekniikoiden ja innovaatioiden mullistavan [yhdistysten] työintensiivisen mallin hallitsevan aseman”• Verkkointensiivisessä mallissa voidaan toteuttaa toimintoja, mobilisoinnista itse toimintaan, pitkälti tietoverkkojen avulla ja huomattavasti kevyemmillä resursseille kuin perinteisellä toimintatavalla• ”Internetistä itsessään on muodostunut niin väline, julkisuusareena ja organisoitumismuoto kuin kasvavassa määrin myös aktioiden tapahtumapaikka ja kohde” (vrt. Lappalainen 2005, Hintikka 2007)• Vegh: Internet-vahvisteiset ja internet-perustaiset liikkeet
  6. 6. Järjestötoiminnan ulottuvuudet (nettiaikana)• 1) Järjestön sisäinen ja ’hallinnollinen’ toiminta – Uusi yhdistyslaki mahdollistaa pitkälleviedyn etäkokoustamisen – Joukkotyökaluilla voidaan työskennellä eri aikaan paikasta riippumatta• 2) Järjestö ja jäsenistö – Mahdollistaa epävirallisemman ja monimuotoisemman osallistumisen – Jäsenten osaaminen ja kiinnostus pääsee netissä helpommin esiin – Voidaan organisoida osa toimintaa kevyesti ja nopeasti3) Järjestö ja muu maailma – Toiminnan avaaminen nettiin voi houkutella uusia jäseniä – Järjestön asiantuntemus pääsee paremmin esiin – Netissä ’pienikin’ järjestö voi olla iso, esimerkiksi Sähköautot - Nyt!• ’Pelkkä’ nettiläsnäolo ei korvaa järjestön perustoimintaa
  7. 7. Nettiajan julkisuuskenttä
  8. 8. Verkoston päätyypit• Paul Baran 1964
  9. 9. Case: Facebook-kaverit -ryvästynyt ja aliverkostot>data>information>knowledge>wisdom ?
  10. 10. Case: Sometu -verkoston jäsenten rooleja -
  11. 11. Sosiaalisen median ominaispiirteitä
  12. 12. Sosiaalinen media organisaation kannalta• sekä sisällöt että niistä kumpuava sosiaalisuus eduksi organisaatiolle• käyttäjien luomat / generoimat sisällöt, jaettu sisältötuotanto• sosiaalinen media, sosiomedia, sosiaalinen ja media• internet-yhteisöissä piilevä kollektiivinen asiantuntijuus ja älykkyys• kollektiivinen sisällöntuotanto, kuten Wikipedia1) osa palveluista korostaa sosiaalisuutta, kuten facebook – sosiaalisuus luo sisältöjä2) osa palveluista korostaa sisältöjen jakoa, kuten YouTube ja Flickr – sisältö luo sosiaalisia verkostoja3) osalla luodaan kollektiivihyödykkeitä, kuten wikitekniikat
  13. 13. Sosiaalisen median käsite• Jukka-Pekka Erkkolan mukaan sosiaalinen media on• "jälkiteollinen ilmiö, jolla on tuotanto- ja jakelurakenteen muutoksen kautta vaikutuksia yhteiskuntaan, talouteen ja kulttuuriin.• Samalla sosiaalinen media on teknologiasidonnainen ja rakenteinen prosessi, jossa yksilöt ja ryhmät rakentavat yhteisiä merkityksiä sisältöjen, yhteisöjen ja verkkoteknologioiden avulla vertais- ja käyttötuotannon kautta" (2008, 84)• sosiaalinen media on siis• A) joukko nettityökaluja ja -palveluita• B) toiminta- ja työskentelytapa
  14. 14. Sosialisen median keskeisiä ominaispiirteitä työkäytössä• lähtökohtainen avoimuus: viesti ja toiminta näkyy heti miljoonille• kommunikointi työvälineen sisällä tai rinnalla (Etherpad + chat, Etherpad + Skype, Skype + chat, Gmail + chat)• työn osittaminen uudella tavalla: mikrotyö – luokittelu, lajittely, tykkääminen, fanittaminen, reittaaminen, oikoluku, linkit, kuvat ja kaaviot, taustainformaation etsintä etc. – voidaan tehdä vaikka minuutti kerrallaan mistä tahansa netitse• vastaa ’perinteistä’ mediajulkisuutta, lisäksi median ja netin yhteistyö, esim. Yleislakko ja Eroa kirkosta > vahvistava kierre – esim. kriisiviestinnällä nykyään kaksi kenttä: valtamedia ja netti
  15. 15. Organisaation vakiintunut toimintamalli: hierarkkinenprojekti
  16. 16. Uusi toimintamalli: kollektiivinen ja iteratiivinen prosessi
  17. 17. Some -viestintä ja -työskentelyorganisaatioissa ja projekteissa
  18. 18. Sosiaalisen median hyötyjä työkaluina (vrt. viestintä) • helppokäyttöisyys • maksuttomuus • käytettävyys kehittyy nopeammin kuin kaupallisissa sovelluksissa • sovelluksissa keskitytään oleellisiin toimintoihin ja perusasioihin • internet-yhteyden myötä käytettävissä (lähes) kaikilta koneilta – esimerkiksi (hallinnon) palomuurit voivat rajoittaa käyttöä • ei tarvita asennuksia, romppuja tai muuta, usein www-selain riittää • trade-off: palvelut voivat loppua tai muuttua • varmuuskopiointi opeteltava ja linkitettävä • samaiset tietoturvakysymykset kuin ulkoisessa viestinnässä
  19. 19. Somus -hankkeen työvälineitä• Somus: 5-8 tutkijaa 4 paikkakunnalla ja toimipisteessä• iteroiva toimintamalli• Keskeiset ja tarvittavat komponentit (työkalut voi vaihtaa)1) Taustakanava (Qaiku, sähköposti, Skype, Twitter)2) Työtila (wiki, Etherpad, Google Docs)3) Tallennus ja dokumentointi (Etherpad, wiki, Google Docs)4) Jakelu (wiki, Slideshare, Flickr)5) Ajanhallinta (Doodle, Sumpli, jaetut kalenterit)6) Lisätyökalut, kuten äänestys, iterointi, mindmap etc.7) Projektin- ja versionhallinta (Basecamp)
  20. 20. 1. Taustakanava• reaaliaikainen viestintä kaikille kiinnostuneille• nettietä- ja yhteistyön edellytys• ensisijainen yhteydenpitoväline eli kaikki tietävät mistä löytyy ajantasaisin informaatio• helppo pääsy (kannettava, känny, miniläppäri jne.)• Esimerkiksi Twitter, Yammer, FB-sivu – mikrokanavat pikaviestintään• kokoukset äänikokouksina (Skype, Connect Pro)• viestintä jäsentyy paremmin kuin sähköpostilla• sähköpostia käytetään yleensä vain jos palvelut ovat nurin• demo Qaikusta
  21. 21. Qaiku - ajantasainen pikaviestin• pikaviestimiä, johon pääsee internetin kautta tai tekstiviestillä – pöytäkone, kannettava, mobiili• Perinteisiä keskustelufoorumeita huomattavasti nopeampia ja tehokkaampia ajatustenvaihtoon – kanavat ja aloitusketjut, mutta ei foorumihierarkiaa – käyttäjä näkee vain omien kontaktiensa viestit - ei informaatioähkyä – uusiin ihmisiin tutustuminen on helppoa kontaktiverkostojen myötä• Käyttäjiä: Sitra, Yle, Otavan opisto, oppilaitokset, verkostot
  22. 22. Skype• perinteistä puhelinkokousta parempi koska• pääosin maksuton• toimii hyvin vielä 6-10 ihmiselle• voidaan chatata samaan aikaan kun yksi puhuu• voidaan välittää linkkejä etc.• muodostuu jonkinlainen loki lähes automaattisesti• helpompi kutsua ihmisiä esim. ulkomailta• keskeistä käyttää samalla yhteistä työtilaa (wiki, Etherpad)
  23. 23. Keskustelualustat ja -ryhmät• Ning, esimerkiksi http://sometu.ning.com• Facebook-ryhmä
  24. 24. 2. Työtila ja tallentaminen• yhteinen työskentelytila sekä online että offline• wikimäinen, kollektiivinen tekstin tuottaminen• toimintamallista riippuen voivat olla täysin avoimia, rajatusti tarjolla kutsutuille tai ’salaisia’• demot Etherpadista, Google Docsista ja wikista• muistio.tieke.fi
  25. 25. Wiki on• kollektiivinen tapa organisoida työtä ja toimintaa dokumentoidusti• julkaisuympäristö, jossa perinteisen valmiin dokumentin ja versioinnin sijaan kirjoitetaan prosessinomaisesti ja iteratiivisesti• luonnos on koko ajan kaikkien nähtävillä ja lähtökohtaisesti kuka tahansa voi muokata sitä• toimintamalli on erittäin kätevä ja suosittu kollektiivisten aineistojen valmisteluun ja varsinaiseen tuotantoon• esimerkkejä: – suunnitelmat, strategiatyö, toimintasuunnitelma, etc. – ohjesäännöt, kaikkia koskevat yhteiset asiat – tapahtumasuunnittelu, kuten seminaarit, työpajat, kokousagendat ja pöydäkirjat – kaikenlainen projektitoiminta ja -dokumentaatio – raportointi, kuten osavuosikatsaus, toimintakertomus
  26. 26. Case: wiki-organisointi Somus -hankkeessa• neljän tutkimuslaitoksen (Jy, TaY, TKK, VTT) Akatemia -hanke• tavoitteena hallinnon, kansalaisten ja joukkoviestinnän yhteistyö• Somus -wiki• kaikille avoin, kuka tahansa ulkopuolinen voi lukea ja kirjoittaa• kerätään asiat agendalle pitkin viikkoa• perjantaisin Skype-kokouksessa agenda muuttuu pöytäkirjaksi• kuka tahansa voi kirjoittaa pöytäkirjaa• ei-läsnäolijat voivat seurata kokouspäätöksiä ajantasaisesti• linkit yms. tausta-aineisto helposti saatavilla kaikille• luonnostellaan dokumentteja, keskustellaan seassa• automaattisesti päivittyvät tehtävälistat, dokumentit• dokumenttien status: pysyvä beta
  27. 27. Wikin osallistumistapoja• Wiki-tekniikka tarjoaa esimerkiksi intrassa aiempaa monipuolisempia tapoja osallistua, kuten• ideointi• raakatekstin tuottaminen• raakatekstin kielenhuolto• linkkien etsintä• kuvien, tilastojen, kaavioiden yms. tuotanto• keskustelu• asiasanojen lisääminen dokumentteihin• äänestäminen• merkitseminen suosikiksi
  28. 28. Google Docs - ryhmätoimisto-ohjelmat• http://docs.google.com/• maksuttomia• tekstinkäsittely• taulukkolaskenta• esitysten laadinta• piirrosohjelma (kehitysvaiheessa)• monikäyttöinen www-lomake• yhteinen kalenteri• yhteinen muistilappu, yms.• dokumentti voi olla suljettu, voidaan kutsua tai näyttää kaikille
  29. 29. 3. Jakelu• Lopulliset tuotokset aineiston sisällön mukaan:• Tekstit: wiki, Etherpad• Muotoillut tekstit ja asiakirjat: Google Docs• Taulukot: Google Docs• Esitykset: Slideshare• Valokuvat: Flickr• Videot: YouTube
  30. 30. 5. Tapaamisten sopiminen• Doodle.com• Sumpli.com
  31. 31. Kiitos! Kari A. Hintikkakari . hintikka ät gmail. com

×