Your SlideShare is downloading. ×

Voiko stressiä ja siitä palautumista mitata?

1,804
views

Published on

Harri Lindholm @Perjantain-meeting 24.1.2014

Harri Lindholm @Perjantain-meeting 24.1.2014

Published in: Education

0 Comments
1 Like
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

No Downloads
Views
Total Views
1,804
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
3
Actions
Shares
0
Downloads
17
Comments
0
Likes
1
Embeds 0
No embeds

Report content
Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
No notes for slide

Transcript

  • 1. Hyvinvointia työstä © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
  • 2. Voiko stressiä ja siitä palautumista arvioida? Harri Lindholm © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
  • 3. Mittaaminen ja arviointi Stressitekijät Stressireaktiot Hallinta (coping) * Fyysinen ympäristö * Fysiologiset reaktiot * Työajat * Tunnereaktiot * Psykososiaaliset * Tapaturmat tekijät * Ohimenevät oireet * Kuormituksen kohdistuminen elimistön eri osiin * Elimistön aktivoituminen Työ Kuormitustekijät Kuormitus * Kasautuvat oireet * Jatkuva väsymys * Liikuntaelinten rajoitukset * Työuupumus * Työperäiset oireet ja sairaudet Työntekijä Yksilölliset ominaisuudet Kuormittuminen Kuormittuneisuus Säätelytoimet © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
  • 4. Moderni työ ja stressi • Negatiiviset • Aikapaine, deadlinet • Epäsäännöllinen vuorotyö • Aina saatavilla – työ • Häiriökuormitus • Informaatiotulva • Muuttuva teknologia • Työn epävarmuus • Huono työn hallinta • Jatkuva muutos • • • • • • • • Positiiviset Työn imu Ajan hermolla Ammattitaidon hyödyntäminen Yhteisöllisyys Ongelmien ratkaisu Korkeat työn vaatimukset Hyvä työn hallinta © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
  • 5. Stressiin sopeutuminen Fysiologia Aivojen energian saanti paranee Syke ja verenpaine nousevat Hengitys kiihtyy Vireys paranee Huomiokyky paranee Keskittyminen paranee Aineenvaihdunta ja ruoansulatus alkavat häiriintyä Kudosten uusiutuminen ja vastustuskyky heikkenevät Mielala ailahtelee Ruokahalu vähenee Syömistapa muuttuu Sukupuolinen halu vähenee 6 Aineenvaihdunta hajottavaksi Hormonit sekaisin Verenkierron suojarefleksit sammuvat Apatia Depressio Eristäytyminen Psykologia © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
  • 6. Haitallisen stressin synty • Lisääntynyt päivittäinen stressitaso (psykologinen ja fysiologinen) • Vaimentuneet suojamekanismit (fysiologiset ja psykologiset) • Yksilöllinen stressialttius (epigenetiikka) • Perintötekijät fysiologisissa stressimekanismeissa (genetiikka) Esittäjän nimi / 24.1.2014 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
  • 7. Hyvä ja huono palautuminen Haitalliset terveysvaikutukset Fyysisten ja henkisten voimavarojen vahvistuminen Sairauksien puhkeaminen tai paheneminen Hyvä terveys HYVÄ PALAUTUMINEN Elimistön ylikuormittuminen Vireystilan nousu Stressi Haitallinen stressi Fyysisen ja henkisen suorituskyvy n tehostuminen Työskentely HUONO PALAUTUMINEN Aktivoituminen Elintoimintojen sopeutuminen © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
  • 8. Työn vaativuus, vaikutusmahdollisuudet, elpyminen ja sydänsairaudet Tupakointi Huono palautuminen Huono yöuni Psyykkinen oireilu Yövuorotyö Suuret vaatimukset Vähäiset vaikutusmahdolli... 0 1 2 3 4 Amelsvoort 2003 Harri Lindholm 27.1.2010 / 24.1.2014 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi 9
  • 9. Stressi ja sairaudet Krooninen stressi/ylikuormitus Suojaavat tekijät: • liikunta • ravinto • hyvä uni • sosiaalinen verkosto Työperäiset tekijät Perinteiset riskitekijät • keskivartalolihavuus • alentunut kestävyyskunto • rasva- ja sokerihäiriöt Uusia riskin tunnistajia • tulehdus • tahdosta riippumattoman hermoston toiminta • verisuonen sisäkalvon toiminta Sydän- ja verisuonisairaudet Tuki- ja liikuntaelinsairaudet Masennus © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
  • 10. Stressin biomarkkerit Elinjärjestelmä Mitattava muuttuja Toimintahäiriö/sairaus Aivolisäke-lisämunuaisen kuori Kortisoli (veri. sylki, virtsa) Metabolinen oireyhtymä, diabetes, kogniitiviset häiriöt, dperessio Autonominen hermosto Verenkiertoheijasteet, verenpaine, sydämen syke, sydämen sykevälivaihtelu Adrenaliini, noradrenaliini (veri, virtsa, merkkiainekuvaukset) Amylaasi (sylki) Sydänoireet, verenpaineen kohoamainen, veritulppavaara, metabolinen oireyhtymä, ärtynyt paksusuoli-oireyhtymä ja muut suolistovaivat Immunologinen järjestelmä Vasta-aineet, valkosolujen toiminta, tulehduksen välittäjäaineet IL-6, IL-8, TNF-alfa Infektioalttius, autoimmuunisairaudet aktivoituvat, kudosten toipuminen vammojen jälkeen hidastuu, yhteyksiä monien sairauksien syntyyn on raportoitu Uupumisasteinen stressi Keskushermosto Hermosolujen määrä, yhteydet toisiinsa, välittäjäaineet, kuvantamistutkimukset, kognitiiviset testit NPY: hallitsematon stressi BDNF: resilienssi, aivonotkeus Muisti, vireys, mieliala Katekoliamiinit Hengitys- ja verenkiertoelimistön työn kuormitustekijät / Työterveyslaitos / LH / 24.1.2014 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi 11
  • 11. Miten stressiä voisi tutkia laboratorion ulkopuolella? • Kysytään • Havainnoidaan • Mitataan biokemiallisia merkkiaineita tai muita stressiin reagoivia fysiologisia tapahtumia kenttäkelpoisin menetelmin • Seurataan hoidon, kuntoutuksen ja muiden interventioiden vaikutuksia © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
  • 12. Kysely • • • • • • • • • Effort –reward tasapaino (Siegrist) Control- demand tasapaino (Karasek) Injustice (Elovaino) Single item (Elo) Work stress (Elo, Leppänen et al) Burn out (Maslach, Bergen) Work engagement (Hakanen, Schaufeli) Recovery Experience (Sonnentag) Need for Recovery (Siltaloppi, van Veldhoven) Esittäjän nimi / 24.1.2014 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
  • 13. Työstressin biomarkkerit Sympatodrenaaliset osoittimet Työstressi Katekoliamiinit: taso nousee (virtsankeräys) Alfa-amylaasi: kortisoli/amylaasi suhde nousee, krooninen stressi Sykevälivaihtelu laskee: RR-keräimet: HRV pienene ja HR nousee EKG (Holter): HR nousee, HRV pienenee, QT aika pitenee äkillisen stressin alussa (erit. aktiivinen stressi), pitenee jälleen kun stressireaktio muuttuu alistuvaksi Hypotalamus- aivolisäke- lisämunuaisen kuori akselin osoittimet Kortisoli: aamuvaste voimistuu, iltataso koholla, Päiväslope loivenee Testosteroni (DHEA) laskee Prolaktiini nousee Esittäjän nimi / 24.1.2014 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
  • 14. 50 Hlö 3 Viitealue, alaraja Viitealue, yläraja Hlö 1 Hlö 2 40 30 20 10 ilt a m in 30 er ää m in e n 0 H syljen kortisoli nmol/l Syljen kortisoliprofiili Hengitys- ja verenkiertoelimistön työn kuormitustekijät / Työterveyslaitos / LH / 24.1.2014 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi 15
  • 15. Sykintätaajuus Lyöntiä/minuutti [s] Aika 880ms 875ms 879ms 881ms 869ms 876ms 880ms 878ms 881ms 871ms H Lindholm 24.1.2014 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
  • 16. Hengitys- ja verenkiertoelimistön työn kuormitustekijät / Työterveyslaitos / LH / 24.1.2014 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi 17
  • 17. Hengitys- ja verenkiertoelimistön työn kuormitustekijät / Työterveyslaitos / LH / 24.1.2014 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi 18
  • 18. Keskushermosto ja HRV Thayer ja Brosschot , Psychoneuroendocrinoly 2005; 30: 1050-1058 • Prefrontaalinen aivokuori toonisesti inhiboi sympaattisesti kiihdyttäviä subkortikaalialueita (uhkatiet) ja kun prefrontaalinen aivokuori tulee hypoaktiiviseksi (ahdistus, depressio, PSD) sympaattinen tonus nousee • Matalan HRV:n henkilöt reagoivat normaaliärsykkeisiin kuin ne olisivat haitallisia, ylivireystila • Korkean HRV:n henkilöt reagoivat tarkoituksemukaisemmin (energiankulutus, sydämen rytmi yms) • Matalan HRV:n henkilöt: normaali reaktionopeus reflekseissä, hitaampi reagointi jos toimintaan tarvitaan tiedon esikäsittelyä, työmuisti heikkenee • Matala HRV: normaali kortisolin perustaso, mutta voimakkaampi kortisolivaste ärsykkeisiin • Alkoholi stressilääkkeenä: HRV ja HPA perustaso kiihtynyt, reaktiivisuus vähentynyt • Palautuminen: jääkö poikkeava säätö päälle? © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
  • 19. Toimisto, työ, pakkotahtisuus, määräajat, RR lääkitys käytössä (sartaani) Syke/systRR/daistRR 190 Systolinen RR Diastolinen RR Pulssitaajuus Lounas 170 150 Kotiin Uni 130 110 90 70 50 Aika © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
  • 20. Autonomisen hermoston palautuminen 60 50 Hitaasti palautuneet % 40 30 Normaali palautuminen 20 Hyvin palautuneet 10 0 Ennen interventioita Jälkeen intervention Lindholm, Pohjonen et al 2007 Hengitys- ja verenkiertoelimistön työn kuormitustekijät / Työterveyslaitos / LH / 24.1.2014 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi 21
  • 21. Fyysinen aktiivisuus ja stressihormonit Työn vaatimukset ja vaikutusmahdollisuudet työhön (demand- control) Hallinnan tunne paranee Koettu vaatimustaso laskee L Koettu stressi Koettu kyky hallita stressiä Koettu stressi vähenee i Kortisolihormoni Lepotaso kohoaa, reagointi huononee i Voimavarat vahvistuvat k u n t Kortisolireagointi normaalistuu a Toimistotyötä tekevien pitäisi harrastaa liikuntaa vähintään 3 kertaa viikossa yli puoli tuntia kerrallaan ja teholtaan 60- 80 % maksimitasosta, jotta kortisolihormoniin olisi vaikutuksia, Hansen 2010, oma kommentti : uupuneet ohje erilainen Harri Lindholm 27.1.2010 / 24.1.2014 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi 22
  • 22. Käytännön sudenkuoppia lääkityksissä • Kilpirauhaslääkkeet • Beetasalpaajat (isolla annoksella diureetit ja ACE estäjät) • Trisykliset ja muut aktivoivat masennuslääkkeet • Pitkävaikutteiset unilääkkeet (bentsodiatsepiinit) • Keskuhermostovaikutteiset kipulääkkeet • Raskaan sarjan psykoosilääkkeet, rytmihäiriölääkkeet, neurologiset lääkkeet • Piristeet Hengitys- ja verenkiertoelimistön työn kuormitustekijät / Työterveyslaitos / LH / 24.1.2014 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi 23

×