Syrjäyttävää vai täydentävää työterveyshuoltoa

  • 351 views
Uploaded on

Perjantaimeeting 15.11.2013 …

Perjantaimeeting 15.11.2013
Markku Seuri, työterveyslääkäri, työlääketieteen dosentti, Itä-Suomen yliopisto

More in: Education
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Be the first to comment
    Be the first to like this
No Downloads

Views

Total Views
351
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0

Actions

Shares
Downloads
7
Comments
0
Likes
0

Embeds 0

No embeds

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
    No notes for slide

Transcript

  • 1. SYRJÄYTTÄVÄÄ VAI TÄYDENTÄVÄÄ TYÖTERVEYSHUOLTOA? Työterveyslaitos 15.11.2013 Markku Seuri
  • 2. Erratum, pahoittelen • Väitin suullisessa esityksessä, että vuosina 2003 – 2010 olisin laskenut työterveyshuoltoon tulleen lisää 500 uuden lääkärin verran lääkärityövoimaa • Väite ei pidä paikkaansa. Arvio on noin 200. • Arvio perustuu Kelan työterveyshuoltotilastoihin 2003 ja 2010, mutta niistä joudun arvioimaan terveystarkastusten ja vastaanottokäyntien osalta työajan käyttöä, koska tilastot kirjaavat kappaleet, ei tunteja • Laskelman perusteet saat laittamalla viestin Markku.Seuri@fimnet.fi
  • 3. KIITOS KUTSUSTA! - Työterveyslääkäri Työlääketieteen dosentti Itä-Suomen yliopisto Työterveyslääkärinä Kuopion yliopiston työterveyshuollon opettajana Työterveyslaitoksella Kuopiossa 2005 saakka Atria Suomen johtava työterveyslääkäri 20052008 Metson Jyväskylää työterveysaseman vastaava lääkäri 2008 – 2010 Osa-aikaisena Kelan asiantuntija tehtävissä noin 20 vuotta Yrittäjänä 2010 – Tietokirjailija Kouluttaja (mm. Työturvallisuuskeskus) Aino Health johtava lääkäri Sisäilma-asiantuntija (mm. Mikrobioni, Insinööri Studio, Yliopistokiinteistöt) www.ainohealth.com
  • 4. SISÄLTÖ • Mikä on työterveyshuollon sisältö? • Mitä työterveyshuolto syrjäyttää? • Mitä ongelmia syrjäyttämiseen voi liittyä? • Mikä olisi järkevää täydentämistä? www.ainohealth.com
  • 5. Mihin Suomi on sitoutunut? ILO:n 161 Työterveyshuolto: a) käsitteellä "työterveyshuolto" tarkoitetaan palveluja, joiden keskeisenä tehtävänä on ennaltaehkäisy ja työnantajan, työntekijöiden ja heidän edustajiensa neuvonta kysymyksissä, jotka koskevat •(i) sellaisen turvallisen ja terveellisen työympäristön luomisen ja ylläpitämisen vaatimuksia, joka mahdollistaa työntekijöille mahdollisimman hyvän fyysisen ja psyykkisen työterveyden; •(ii) työn sovittamista työntekijöiden kykyjä vastaavaksi heidän fyysisen ja psyykkisen terveydentilansa huomioon ottaen;
  • 6. Mitä olemme itse päättäneet: Työterveyshuoltolain 12 § Työterveyshuollon tehtävä
  • 7. Työterveyshuollon tehtävät (Työterveyshuoltolain 12 §:n mukaan) Mis sä o n sa iraa nho ito?
  • 8. Sairaanhoito on vapaaehtoista • Työterveyshuoltolain 14 §: Muut terveydenhuollon palvelut Työnantaja voi 12 §:ssä tarkoitettujen palvelujen lisäksi järjestää työntekijöille sairaanhoito- ja muita terveydenhuoltopalveluja.
  • 9. TYÖTERVEYSHUOLTO EI OLE SAMANLAISTA Lakisääteisesti velvoittava osa – Sisältö sama mutta painopisteet vaihtelevat – Riippuu työalasta, yrityksen koosta, perinteistä – Työstä ja työolosuhteista lähtevää ehkäisevää työtä Työnantajalle vapaaehtoinen osa – Sairaanhoito kokonaan vapaaehtoista – Työnantaja saa päättää sisällön – Erikoissairaanhoitoa korvataan vain rajoitetusti KELA 2 KELA 1 Lisäksi tulevat työterveyshuollon tuottajan erilaiset toimintatavat MARKKU SEURI TARMO JA TERVEYS 2013 9
  • 10. Sairaanhoito lisääntyy • Sairaanhoidon määrä työterveyshuollossa kasvaa edelleen • Vuosina 2006-2010 – Kela I kasvoi 29,4 % – Kela II kasvoi 32,1 %
  • 11. Volyymin muutos – kenelle?
  • 12. Työterveyshuollon sairaanhoidon sisältö? • Työterveyshuollon sairaanhoidon sisältö on määritelty yleislääkäritasoiseksi Kohdistuu ensisijaisesti perusterveydenhuoltoon Jossain määrin erikoislääkäritasoista hoitoa Työnantajan maksama erikoissairaanhoito lisääntyy, mutta ei työterveyshuoltona
  • 13. Perusterveydenhuollon tilasta (lähde: Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys. Juhani Teperi, THL:n vaikuttajaseminaari 3.10.2013) • Edelläkävijä maasta 1990-luvulla suuriin muutoksiin: - Palvelujärjestelmän hajautus - Sairaanhoitopiirien muodostuminen - Syvä talouslama Monia kielteisiä muutoksia (rahoitus, saatavuus, eriarvoisuuden kasvu)
  • 14. Työterveyshuollon rooli • Perusterveydenhuollon heikkenemisen myötä työterveyshuolto alkoi korvata palveluita • Myös valtiovalta ja kunnat näkivät työterveyshuollon sairaanhoidon keinona keventää perusterveydenhuollon taakkaa, esim.: – STM:n ja Kuntaliiton suositus lyhytkestoisen työkyvyttömyyden todistamisesta terveyskeskuksissa, 2007 • Tämän roolin työterveyshuolto otti vastaan
  • 15. Kaksi kysymystä 1. Pystyykö työterveyshuolto toteuttamaan työikäisten perusterveydenhuollon? 2. Mitä vaikutuksia työterveyshuollon toteuttamalla perusterveydenhuollolla on koko järjestelmälle?
  • 16. Työterveyshuollon kaksi roolia Työterveyshuolto sisänsä • Sanotaan toimivan hyvin • Lääkäreitä on • Palveluja saa • Sairaanhoito toimii – toimiiko kaikille? • Huomioidaanko työn vaarat • Suuri yksityisten toimijoiden joukko • ”Meillä on kaikki hyvin, ottakoon muut mallia!” Työterveyshuolto osana koko järjestelmää • Perusterveydenhuolto on rapautunut • Mikä rooli työterveyshuollolla? • Lääkäripula avohoidossa (vaikka lääkäreitä on enemmän kuin koskaan) • Avoterveydenhuollon jonot jotka useissa maissa tuntematon käsite • Perheen perusterveydenhuolto on hajonnut
  • 17. Työterveyshuollon kaksi roolia Työterveyshuolto osana koko järjestelmää Työterveyshuolto sisänsä inä? • Sanotaan toimivan hyvin • Perusterveydenhuolto on i l l is rapautunute la r • Lääkäreitä on stel ka •arMikä rooli • Palveluja saa iä t työterveyshuollolla? telm • Sairaanhoito toimiies ärj – • Lääkäripula avohoidossa toimiikooiko j kaikilla V (vaikka lääkäreitä on • Huomioidaanko työn vaarat enemmän kuin koskaan) • Suuri yksityisten toimijoiden • Avoterveydenhuollon jonot joukko jotka useissa maissa • ”Meillä on kaikki hyvin, tuntematon käsite ottakoon muut mallia!”
  • 18. Pystyykö työterveyshuolto hoitamaan aikuisväestön perusterveydenhuollon? • Koulutuksessa ei sairaanhoito millään tavoin korostu • Ohjeistuskin on vaatimatonta verrattuna velvoittavan työterveyshuollon sisältöön • Terveydenhuollon sopimukset ovat kovin eritasoisia eikä kaikilla sopimuksilla pystytä toteuttamaan Käypä hoito –suosituksia tai paikallisesti sovittuja hoitokäytäntöjä • Ei juurikaan tutkittu • Jotain alustavaa on, esim. hoitajat eivät tunne Käypä hoito –suosituksia, lääkärit tuntevat mutta eivät aina toimi niiden mukaan • Katsotaan epäsuoria vaikutuksia – huom! Syyyhteyyttä ei suinkaan ole todettu
  • 19. Alkavaa hyvää, esimerkiksi, katso lukumäärä! • • • • • J Eval Clin Pract. 2013 Aug;19(4):612-6. doi: 10.1111/j.1365-2753.2012.01850.x. Epub 2012 May 15. How occupational health care professionals experience evidence-based guidelines in  Finland: a qualitative study. Kinnunen-Amoroso M. Abstract Aims and objectives  Evidence-based guidelines are currently the most relevant source of information in practice. The adherence to and use of guidelines is often influenced by attitudes towards the guidelines themselves, which have not been sufficiently explored in occupational health. This study examines the attitude of Finnish occupational nurses' and doctors' attitudes towards evidence-based guidelines. Methods  Ten occupational doctors and eight occupational nurses were interviewed in Southern Finland on their attitudes towards evidence-based guidelines in 2009. Results  The nurses were not very familiar with  the concept of evidence-based medicine. Rather, they used recommendations developed in their workplace or by their employer. The evidence base of these recommendations was not clear. The doctors considered the evidence-based guidelines reliable and practical, but did  not always act according to them. Participants felt that they did not have time to check guidelines during their working hours. Participants wished for clearer, shorter guidelines on occupational health care topics, which would help in their practical daily work and clarify roles in teamwork. Conclusions  Based on these positive attitudes, the use of guidelines may be more common than it seems. The viewpoints of all occupational health professional groups should be taken into account in guideline development, particularly on the availability and usability of the guidelines
  • 20. 35-vuotiaiden miesten elinajanodote jokaisessa tuloviidenneksessä sosiaaliryhmän mukaan 1988-2007 Lähde: Tarkiainen L ym. Tuloluokkien väliset erot elinajanodotteessa ovat kasvaneet vuosina 1988-2007; Suomen Lääkärilehti 48/2011;3651-3657 20
  • 21. Miesten odotettavissa olevat terveet elinvuodet (eurostat) Cases •Minimum value:52.1 Data for 2011 •Maximum value:71.1 52.1 - 57.5 57.5 - 59.8 59.8 - 63.3 63.3 - 65.8 65.8 - 71.1 Data not available 6 6 6 7 6 5 Suomi 57,7 vuotta 2011
  • 22. Naisten odotettavissa olevat terveet elinvuodet (Eurostat) Cases •Minimum value:52.3 52.3 - 58.3 58.3 - 60.4 60.4 - 63.5 63.5 - 65.9 65.9 - 70.7 Data not available 6 6 6 6 7 5 Suomi 58,3 vuotta 2011
  • 23. Tarkastelukulm a • Ei koko järjestelmä • Vain työterveyshuolto • Miten sairaanhoito tulisi järjestää?
  • 24. Lääkärivaltaisuus • Kelan tilastojen mukaan lääkärilaskutuksen hinta vuonna 2010 oli noin 37 %, huomattavat tuottajakohtaiset erot • Joillakin työnantajilla yli 50 % • Kelan tulkinta sairausvakuutuslaista johtaa nurinkuriseen tilanteeseen: työnantajille on halvempaa käyttää lääkäriä ”räkäpolin” pyörittämiseen kuin hoitajia • Kun julkisella puolella tehtäviä ohjataan hoitajille, työterveyshuollossa lääkärit tekevät hoitajien työt • Työterveyshuollosta on tullut resurssi-imuri
  • 25. Suhde julkisiin palveluihin • Monta näkökulmaa: – Etuoikeutettuja – eivät kaikki? – Ohitusväylä – lähettämisen kriteerit tth:sta voivat olla erilaiset kuin tk:sta johtuen sopimuksen laajuudesta – Julkista palvelua keventävä – varmasti, lisääntyvästi myös erikoissairaanhoidossa (ovatko hoidon kriteerit samat) – Harvalla paikkakunnalla edes mietitään väestön kokonaispalvelua
  • 26. Tasa-arvovaatimus, joka johtaa epätasa-arvoon • Kaikilla saman yrityksen työntekijöillä pitäisi olla samantasoinen sairaanhoito • Koska perusterveydenhuolto toimii eri paikkakunnilla eriarvoisesti (esimerkiksi hoidonvarauksen jonot, terveyskeskuksen erikoislääkäripalvelut yms.), samanlaisen työterveyshuollon vaatimus, johtaa eriarvoisuuden säilymiseen ja/tai julkisten palveluiden syrjäyttämiseen
  • 27. Onko vaihtoehtoja? Katse ulos! • Käyttää kaikkia ammattiryhmiä niiden osaamisen mukaisesti • Tekniikan hyväksi käyttäminen: – Missä meillä on työterveyshuollon puhelinpalvelut? – Onnettomat tietojärjestelmät • Antaa ihmisille valtaa itselleen tulkita muutaman päivän työkykyisyys • Palvelut tulee suunnitella alueellisesti yhdessä muun terveydenhuollon kanssa ja yrityskohtaiset erot tulee hyväksyä
  • 28. Jos sairauksia hoidetaan, hoidetaan kunnolla • Käypä hoito –suositukset tunnetuksi ja käytäntöön • Työterveyshuollon sairaanhoito osaksi paikallisia hoitoratkaisuja • Prevention näkökulma • Palkitseminen hyvästä hoidosta, ei toimenpiteistä (koko perusterveydenhuollon ongelma)
  • 29. Hyvää hoitoa tarvitaan • Ikääntyvien suuri määrä työelämässä • Osalla nuorista on huomattavia terveydellisiäkin ongelmia • Työurien pidentämisen tarve • Hoitomahdollisuuksien lisääntyminen, joka vaatii osaamista oikean hoidon ja hoitoajankohdan näkökulmasta
  • 30. Syy on moniulotteinen ELINTAVAT • Tärkeimmät elintapatekijät: – – – – – – AINEENVAIHDUNTAHÄIRIÖ SAIRAUS TOIMINTAKYVYN ALENEMA Liikunnan puute Alkoholi Tupakka Lihavuus Huono yöuni (ikääntyneillä myös yksinäisyys) TYÖKYVYN ALENEMA Pitkä, vuosien prosessi TYÖKYVYTTÖMYYS! Tilastoissa näkyy vain välitön syy, ei koko edeltävää ketjua www.ainohealth.com 30
  • 31. Keskeisillä elintapatekijöillä on vahva riippuvuus Lihavuus Liikunnan puute Huono yöuni Alkoholi Tupakointi
  • 32. • • • • • • • • • Elintavoilla on yhteys myös työhön! Pain Med. 2013 Jul;14(7):1081-7. doi: 10.1111/pme.12132. Epub 2013 May 3. The relations of obesity indicators and early metabolic disturbance with upper extremity pain. Vehmas T, Shiri R, Luoma K, Viikari-Juntura E. OBJECTIVES: To determine whether signs of metabolic disturbance and especially visceral obesity are associated with upper extremity pain. DESIGN:Cohort study. SUBJECTS: One hundred and seventy-seven workers (154 women, 23 men; age 20-64 years, mean 45) seeking medical advice in the occupational health service for incipient upper extremity disorders were included. MEASURES: Weight, height, waist circumference, and hip circumference were measured. Visceral and liver fat content and carotid artery intima-media thickness were estimated with ultrasound. Pain intensity and pain interference with sleep were assessed with visual analog scales at baseline and after 2, 8, 12, 52, and 104 weeks follow-up. Generalized estimating equation approach was used to analyze the repeated measures data. RESULTS: All obesity indicators were associated with both pain intensity and pain interference with sleep. Visceral fat thickness was the strongest predictor of pain intensity and pain interference with sleep. Carotid intima-media thickness was neither associated with pain intensity nor with pain interference with sleep. CONCLUSIONS: Visceral obesity seems to be a risk factor for upper extremity pain. Further studies are needed to elucidate the underlying mechanisms and to clarify whether weight loss can be helpful in pain management.
  • 33. Muutoksia on tulossa? • Muutoksen tarpeet eivät synny työterveyshuollon sisältä • Muutokset tulevat muun terveydenhuollon ongelmista ja siitä, miten työterveyshuolto asemoituu näihin ongelmiin (helpottaako, lisääkö vai jopa synnyttää?) • Joka tapauksessa monikanavaisen rahoitusjärjestelmän purkaminen tulee koskettamaan työterveyshuoltoa • Ongelmia ei voida enää lakaista sivuun – ne kohdattava ja haettava ratkaisuja • Joskus tosiasioiden myöntäminen on kipeää