Osasairausvapaa ja työhön osallistuminen – Taustaa ja tutkimustuloksia

744 views

Published on

Perjantaimeeting, Työterveyslaitos 13.09.2013
Johanna Kausto, tutkija

Published in: Education
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
744
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
34
Actions
Shares
0
Downloads
9
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Osasairausvapaa ja työhön osallistuminen – Taustaa ja tutkimustuloksia

  1. 1. © Finnish Institute of Occupational Health – www.ttl.fi Osasairausvapaa ja työhön osallistuminen – Taustaa ja tutkimustuloksia Perjantaimeeting, Työterveyslaitos 13.09.2013 Johanna Kausto, tutkija 13092013 Kausto J
  2. 2. © Finnish Institute of Occupational Health – www.ttl.fi • Osasairauspäiväraha (ospr)-etuus Pohjoismaissa • Ketkä etuutta käyttävät? • Kuinka paljon ospr:aa ja osasairausvapaata on käytetty? • Miten osasairausvapaaseen on asennoiduttu? • Minkälaisia kokemuksia käytöstä on kertynyt? 13092013 Kausto J
  3. 3. © Finnish Institute of Occupational Health – www.ttl.fi13092013 Kausto J Osasairauspäiväraha Suomessa Käyttöön 1.1.2007. Lakimuutos 1.1.2010. Uudistuksen tarkoituksena oli, että osasairauspäivä paitsi tukisi oma-aloitteista työhön palaamista, myös työssä jatkamista sairauden aikana. Osasairauspäivärahaa koskevia säännöksiä muutettiin seuraavasti: • Osasairauspäivärahan käyttö mahdolliseksi jo työkyvyttömyyden alusta, sairauspäivärahan omavastuuajan (1 + 9 pv) jälkeen. • Osasairauspäiväraha ja (muu) kuntoutus nivellettiin entistä paremmin toisiinsa: Osasairauspäivärahaa voidaan maksaa välittömästi kuntoutusrahan jälkeen ja kuntoutusrahaa välittömästi osasairauspäivärahan jälkeen (ilman omavastuuaikaa). • Huomio taloudelliseen kannustavuuteen: Työnantaja voi jatkaa osasairauspäivärahakauden aikana täyden sairausajan palkan maksamista. Tällöin osasairauspäiväraha maksetaan työnantajalle.
  4. 4. © Finnish Institute of Occupational Health – www.ttl.fi Ospr-etuus Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Suomessa Ruotsi Norja Tanska Suomi Työkyky 75%, 50% tai 25% täydestä työkyvystä Alenema väh. 20% =>työtunnit tai työtahti Alenema väh. 25%, työtunnit väh. 4 h/vk Työtunnit (ja palkka) 40-60% Käytettävissä Heti 1. spr- päivästä alkaen Heti 1. spr- päivästä alkaen Heti 1. spr- päivästä alkaen 1 + 9 pv:n jälkeen Suuruus Työkyvyn aleneman mukaan Työkyvyn aleneman mukaan Työkyvyn aleneman mukaan 50% edeltäneestä täydestä spr:sta Voidaan maksaa 364 päivältä 15 kk:n aikana 52 viikolta 3 vuoden aikana 52 viikolta 18 kk:n aikana 12 – 72 arkipäivää 120 arkipäivää 1.1.2014 alkaen Kauden keskim. kesto 46 arkipäivää (2011) Kerryttää sairauspäivä- rahan enimmäisai- kaa Kyllä Kyllä Kyllä Ei 13092013 Kausto J
  5. 5. © Finnish Institute of Occupational Health – www.ttl.fi Käyttö ja käyttäjät Ruotsi Norja Tanska Suomi Käyttöaste / Etuuden saajia n. 40 % kaikista spr:aa saavista n. 20 % kaikista spr:aa saavista n. 15 – 20 % kaikista spr:aa saavista Alkaneita kausia 9057 (v.2012) = < 3 % kaikista alkaneista spr- kausista Sukupuoli 60 %-70% naisia 60 %-70% naisia 60 %-70% naisia 60 %-70% naisia Dg MT-häiriöt TULES Ei eroa sairauspääryhmissä? MT-häiriöt TULES - Yleisimmin edeltää pitkä spr-kausi -Spr-kauden aloittaminen osittaisena - n. 60% ospr- päivistä suuruudeltaan 50% Yleisimmin edeltää kokoaikainen sairauspoissaolo Aina edeltää kokoaikainen sairauspoissaolo Toimialat SOTE, julkinen hallinto, opetusala SOTE, opetusala, kaupan ala, hotelli- ja ravintola-ala hallinto- ja toimistotyö, opetusala - Yrittäjiä < 10 % - n. 70% päivätyössä - SOTE, hallinto- ja tstotyö, teollisuus 13092013 Kausto J
  6. 6. © Finnish Institute of Occupational Health – www.ttl.fi Missä vaiheessa sairauspoissaoloa osasairausvapaata käytetään? Rekisteritietoa Ruotsista Tabell. Deltidsanvändning bland sjukfall 30 dagar eller längre, per insjuknandeår (procent) Källa: Försäkringskassan MiDAS Deltidssjukskrivning. En registerstudie över utvecklingen 1995 - 2006. Försäkringskassan, 2008. Socialförsäkringsrapport 2008:12. Börjar med heltid Börjar med deltid Heltid hela sjukfallet Övergår till deltid Övergår till deltid och tillbaka till heltid Fler kombinationer Samtliga Deltid hela sjukfallet Övergår till heltid Övergår till heltid och tillbaka till deltid Fler kombinationer Samtliga 1995 65,5 14,2 3,0 5,2 87,8 6,5 2,3 1,5 1,9 12,2 1996 65,7 14,3 2,8 5,2 87,9 6,5 2,2 1,4 2,0 12,1 1997 66,3 11,8 2,5 5,0 85,6 8,6 2,1 1,4 2,3 14,4 1998 64,6 13,6 2,9 5,7 86,8 7,1 2,3 1,5 2,3 13,2 1999 61,8 15,0 3,2 6,7 86,8 6,8 2,5 1,5 2,4 13,2 2000 60,5 16,0 3,2 7,2 86,8 6,9 2,4 1,5 2,3 13,2 2001 59,8 16,6 3,2 7,2 86,9 6,9 2,5 1,6 2,2 13,1 2002 57,2 18,0 3,2 7,5 85,9 7,7 2,6 1,7 2,2 14,1 2003 54,1 18,8 3,0 7,0 82,9 10,0 2,9 2,0 2,3 17,1 2004 53,3 18,8 2,7 6,5 81,3 11,8 2,7 2,0 2,2 18,7 2005 53,3 20,9 2,8 6,2 83,1 10,2 2,7 2,0 2,0 16,9 13092013 Kausto J
  7. 7. © Finnish Institute of Occupational Health – www.ttl.fi Miten osasairausvapaaseen on asennoiduttu & kokemuksia käytöstä – muut Pohjoismaat Kysely- ja haastattelututkimuksia, vastaajina: Potilaat, lääkärit, muut työntekijät, työnantajat, ammattiyhdistysten edustajat ja työntekijät sosiaalivakuutuslaitoksissa, työvoimatoimistoissa ja kunnissa Asenteet eri toimijoiden keskuudessa myönteisiä Eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön, tiedonkulkuun sekä tiedonsaantiin liittyvät ongelmat Työjärjestelyihin liittyvät vaikeudet (työajat, työkuormitus, sijaisjärjestelyt) Jonkin verran tutkimusnäyttöä siitä, että lääkärit kokevat työkyvyttömyyden ja sairausloman pituuden ja laajuuden arvioinnin ongelmalliseksi sairauslomatodistukset ovat puutteellisia 13092013 Kausto J
  8. 8. © Finnish Institute of Occupational Health – www.ttl.fi Miten osasairausvapaaseen on asennoiduttu & kokemuksia käytöstä – muut Pohjoismaat "Avventende sykemelding" Norjassa: Norjan sairausloma/työkyvyttömyystodistusuudistus 1.9.2008: Tarkoituksena mahdollistaa tiedonkulku lääkärin, potilaan ja työnantajan välillä tilanteissa, joissa s-loma ei ole tarpeellinen, mutta potilaan työkyky on alentunut ja työtehtäviä on tarvetta muokata tai muuttaa. 13092013 Kausto J
  9. 9. © Finnish Institute of Occupational Health – www.ttl.fi Miten osasairausvapaaseen on asennoiduttu & kokemuksia käytöstä – muut Pohjoismaat "From Sick note to Fit note" Britanniassa 2010 13092013 Kausto J
  10. 10. © Finnish Institute of Occupational Health – www.ttl.fi Miten osasairausvapaaseen on asennoiduttu & kokemuksia käytöstä – Suomi Kysely- ja haastattelututkimuksia, vastaajina: Ospr:aa saaneet työntekijät, esimiehet, työterveyslääkärit ja –hoitajat, suurten ja keskisuurten (>100 työntekijää) yritysten ja organisaatioiden henkilöstöhallinnon edustajat ja muut työnantajien edustajat Ospr saaneet: (Kyselytutkimus TTL ja KELA: Kausto J, Virta L, Joensuu M ym. 2009) Hyvin tietoa, yleisimmin TTH:sta tai Kelasta Aloite useimmiten työntekijältä itseltään tai työterveyshuollosta Lyhennetty työviikko (julkinen sektori, terveydenhuolto, MT) lyhennetty työpäivä (yksityinen sektori, teollisuus- ja palvelualat, TULES) Ospr:aa sen enimmäisajan saaneista 56 % piti kauden kestoa itselleen riittämättömänä 25 % piti kauden aikaista toimeentuloaan täysin riittävänä, 25 % riittämättömänä (etenkin alimpiin tuloluokkiin kuuluneet vastaajat 13092013 Kausto J
  11. 11. © Finnish Institute of Occupational Health – www.ttl.fi Miten osasairausvapaaseen on asennoiduttu & kokemuksia käytöstä – Suomi Työterveyshuollot, työnantajien edustajat: (Haastattelututkimus TTL: Vuorinen H, Haapanen A ym. 2010 ) Halua työjärjestelyihin on, mutta ne eivät aina ole mahdollisia: Pienet yksiköt, erityisosaamista vaativa työ, ei mahd. vähentää fyysistä kuormitusta, urakkatyö, tulosvaatimukset, tehtävänkuvan muutokset vaikuttavat työntekijän ansiotasoon Työterveyshuolloilta toivotaan selkeitä ja konkreettisia ohjeita työjärjestelyistä: Työjärjestelyiden "täytyi olla selkeätä ja avointa, suoraviivaista, että työtoveri ymmärsi, että jos itse olisi samassa tilanteessa niin myös [hänen] omalla kohdallaan toimittaisiin samalla tavalla " (työterveyshoitaja) Erityisesti MT-kuntoutujien työhön paluun huolellista suunnittelua pidettiin tärkeänä: "Nämä mielenterveysongelmat on kyllä haaste. Mikä se oikea-aikainen ajoitus on?...Se ei ole pelkästään sen yhden työntekijän juttu, eikä työntekijän ja esimiehen, vaan sitten koko työyhteisön ja voi olla että vaikuttaa siihen koko palvelutuotantoon [ja] asiakaspalautteisiin -siinäkin mielessä se työterveyshuollon rooli on tosi tärkeä, ettei anneta liian positiivista kuvaa [työkyvystä]" (henkilöstöhallinto) 13092013 Kausto J
  12. 12. © Finnish Institute of Occupational Health – www.ttl.fi Miten osasairausvapaaseen on asennoiduttu & kokemuksia käytöstä – Suomi Työnantajien edustajat: (Haastattelututkimus TNS Gallup Oy, MASTO-hanke (STM) 2010) Yrityksistä ja organisaatioista 43 %:ssa oli käytetty ospr:aa Ospr:n käyttö osa hyvää HR - politiikkaa ja työnantajakuvaa (> 50 % vastaajista) Työpaikalla käytössä yhteisesti sovittuja toimintatapoja sairauspoissaolojen seurantaan ja pitkien poissaolojen jälkeiseen työhön paluuseen (87 % vastaajista) Pienemmissä yrityksissä em. sopimuksia vähemmän Työnantajien ja työterveyshuollon edustajat: (Forma ym. 2008 KEVA) Kuntasektorilla ospr:aa käytetty etenkin suurissa organisaatioissa, joissa myös eniten yhtenäisiä toimintamalleja työhön paluun tukemiseksi 13092013 Kausto J
  13. 13. © Finnish Institute of Occupational Health – www.ttl.fi Osasairausvapaan vaikutus työssä jatkamiseen / työhön osallistumiseen Lähtökohtia: Sairauspoissaoloja ennustavat tekijät Työhön paluuta ennustavat tekijät SVA on yleinen "toimenpide" sairauden hoidossa => SVA:n optimaalinen käyttö? (Pitkien) sairauslomien vaikutuksia on tutkittu vähemmän Näyttöä: pitkittyvät sairauspoissaolot ennustavat tulevia sairauspoissaoloja ja tk- eläkkeelle siirtymistä Jonkin verran näyttöä: Pitkittyvillä sairauspoissaoloilla on myös muita kielteisiä seurauksia (syrjäytyminen, työttömyys, taloudelliset vaikeudet, psyykkiset ja sosiaaliset ongelmat) Työhön osallistumisen ja aktiivisena pysymisen myönteiset terveysvaikutukset Työttömyyden kielteiset terveysvaikutukset 13092013 Kausto J
  14. 14. © Finnish Institute of Occupational Health – www.ttl.fi 14 Perceived work ability 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % MSD RESP CARDIO DERM MENTAL OTHER TOTAL Fully able Partly able Unable ? Martimo et al. 2007 13092013 Kausto J
  15. 15. © Finnish Institute of Occupational Health – www.ttl.fi Osasairausvapaan vaikutus työssä jatkamiseen / työhön osallistumiseen Hypoteesejä: Osasairausvapaa työkyvyn heikkenemisen varhaisvaiheessa (TULES) auttaa toipumista ja johtaa nopeammin vakiintuneeseen työhön paluuseen kuin tavanomainen sairauspoissaolo Oikea-aikainen työhön paluu paitsi vähentää sairauspäivärahakustannuksia, myös ehkäisee pysyvän työkyvyttömyyden syntyä Tutkimuskysymyksiä: Miten osasairausvapaa vaikuttaa työhön paluuseen ja työhön osallistumiseen, kun taustalla on pitkittynyt työkykyongelma? Onko vaikutukset erilaisia eri sairauspääryhmissä? Eroavatko vaikutukset iän, sukupuolen, sosioekonomisen aseman mukaan? 13092013 Kausto J
  16. 16. © Finnish Institute of Occupational Health – www.ttl.fi Osasairausvapaan vaikutus työssä jatkamiseen / työhön osallistumiseen Tutkimuksellisia haasteita: Ilmiö monimutkainen, vaikuttavia tekijöitä usealla eri tasolla Tarvitaan usean eri tieteenalan käsitteitä ja tietoa Käsitteiden määrittely, ns. operationalisointi ja mittaaminen => tutkimusten heterogeenisuus Tutkittuja tekijöitä paljon => monista yksittäisistä tekijöistä näyttö vielä vähäistä Ns. sekoittavien tekijöiden ja valikoitumisen hallinta => systemaattisia virheitä, ns. harhaisia tuloksia 13092013 Kausto J
  17. 17. © Finnish Institute of Occupational Health – www.ttl.fi13092013 Kausto J Vaikutusten arvioinnista Kahdentyyppisiä kysymyksiä (ja menetelmiä): • => Saavutetaanko asetetut, mitattavissa olevat tavoitteet? – Onko muutoksella (kausaali)vaikutusta? – ns. counterfactual-metodit ("counterfactual impact evaluation, CIE") • => Miksi, miten, keille ja missä olosuhteissa tavoitteet saavutetaan? Pyritään ymmärtämään/selittämään ilmiötä => laadullinen kuvaus - Teoreettinen selitys vs. implementointi
  18. 18. © Finnish Institute of Occupational Health – www.ttl.fi13092013 Kausto J Kontrafaktuaalilähestymistapa • "The difference between outcome occurred after an intervention has taken place and the outcome that would have occurred in the absence of the intervention” • hypoteettinen tilanne, ei observoitavissa • menetelmiä mm. Propensity score => Havaittujen tekijöiden aih. valikoituminen DID (difference in differences) => Ei- havaittujen tekijöiden aih. valikoituminen
  19. 19. © Finnish Institute of Occupational Health – www.ttl.fi13092013 Kausto J Propensity score –propensiteetti pistemäärä • Suomeksi? • Propensity – propensiteetti – taipumus • Propensity of exposure – Altistuksen propensiteetti (Läärä ym. 2008) • Määritelmä: Ehdollinen todennäköisyys altistua interventiolle, kun taustatekijät tunnetaan PS = Pr (Treated |pre-treatment covariates) (Rosenbaum and Rubin, 1983). • "Tiivistää" taustatekijät yhdeksi muuttujaksi – taipumus (~ todennäköisyys) altistua interventiolle / joutua interventioryhmään • Kaikille yksilöille estimoidaan PS, saa arvoja 0 -1
  20. 20. © Finnish Institute of Occupational Health – www.ttl.fi13092013 Kausto J DID - menetelmä • Verrataan ajassa tapahtuvaa muutosta tutkituissa ryhmissä (pre-post) • Ei havaitut (mitatut) erot ryhmien välillä, yleiset trendit voidaan kontrolloida • Oletetaan: Mm. että muutos tutkituissa ryhmissä samanlainen silloin, kun niihin ei kohdistu interventiota 20
  21. 21. © Finnish Institute of Occupational Health – www.ttl.fi Osasairausvapaan vaikutus työssä jatkamiseen / työhön osallistumiseen – Tutkimustuloksia: Kysely- ja rekisteritutkimus (n= 649) (v. 2007 ospr:aa saaneita) (TTL ja Kela) Kausto J, Virta L, Joensuu M, Vuorinen H, Kivistö S, Jahkola A, Martimo K-P, Klaukka T, Viikari- Juntura E. Osasairauspäiväraha Suomessa - etuutta saaneiden kokemuksia ja työhön paluu. Helsinki: Kansaneläkelaitos. Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 2009:67. 7,5 11,5 14 29,3 14,5 16,2 10,3 17,1 73,1 66,9 67,3 48,2 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 60 - 99 (n=186) 100 - 149 (n=148) 150 - 199 (n=107) 200 - 300 (n=164) Osasairauspäivärahakauttaedeltäneen sairauspäivärahakaudenkesto/Arkipäiviä Poissa ansiotyöstä muusta syystä Työtön Poissa ansiotyöstä sairauden vuoksi Ansiotyössä osa-aikaisesti Ansiotyössä kokoaikaisesti 13092013 Kausto J
  22. 22. © Finnish Institute of Occupational Health – www.ttl.fi13092013 Kausto J Osasairausvapaa ja työjärjestelyt liikuntaelinten sairauksissa: satunnaistettu vertailututkimus Tavoite: Selvittää, voidaanko TULE-vaivoista johtuvan työkyvyn heikkenemisen alkuvaiheeseen sijoitetun osasairausvapaan avulla •edistää työhön paluuta ja työssä jatkamista •vähentää tuki- ja liikuntaelinten kipuja ja niistä aiheutuvaa haittaa työssä, nukkuessa, päivittäisissä toiminnoissa
  23. 23. © Finnish Institute of Occupational Health – www.ttl.fi13092013 Kausto J Outcomes PRIMARY • Time to RTW • Number of days from initial visit to return to regular work activities • Total number of part- and full- time sick leave days during one-year follow-up SECONDARY • Intensity of pain • Region-specific disability due to MSDs (Oswestry, Neck Disability Index, Quick DASH, COAT) OTHER • Interference of pain with work and sleep • Self-rated general health • Perceived impairment in general health (EuroQol)
  24. 24. © Finnish Institute of Occupational Health – www.ttl.fi13092013 Kausto J
  25. 25. © Finnish Institute of Occupational Health – www.ttl.fi13092013 Kausto J
  26. 26. © Finnish Institute of Occupational Health – www.ttl.fi Inclusion criteria • Age 18-60, working time >30 h/week • Main reason for seeking medical advice pain in • Low back • Neck • Shoulder • Upper or lower limb • Not able to work full time in regular activities, i.e. in need for sick leave; however, could do reduced hours, with slight modifications if necessary • During preceding 30 days • At work >2 weeks • <2 weeks on sick leave due to reason of current visit • <30 days on sick leave during preceding 3 months • Work contract effective for >1 year onwards 13092013 Kausto J
  27. 27. © Finnish Institute of Occupational Health – www.ttl.fi General exclusion criteria • Recent major accidental injury or suspicion of occupational disease as the reason for current visit • Severe pain or high level of intereference of pain with sleep (>7/10) • Pregnancy • Acute infection • Active phase of an inflammatory joint disease • Severe mental disorder • Recent malignant disease (<1 year), suspicion of malignancy or on-going active treatment 13092013 Kausto J
  28. 28. © Finnish Institute of Occupational Health – www.ttl.fi Intervention • Length of sick leave determined before randomisation • Work time reduced by 1/2, mostly on a daily basis • Call to supervisor / collective agreement that part-time working will be arranged • Additional work modifications, if necessary • Fit note from physician, indicating permitted tasks and tasks requiring modifications • Fit note given to supervisor the day following visit to physician • If RTW not possible after initial part-time sick leave, either part-time or full-time sick leave could be prescribed based on medical assessment • Part-time sick leave could be continued up to 60 days 13092013 Kausto J
  29. 29. © Finnish Institute of Occupational Health – www.ttl.fi13092013 Kausto J
  30. 30. © Finnish Institute of Occupational Health – www.ttl.fi Role of supervisor • Agreement of necessary work arrangements by supervisor prerequisite for inclusion of subject to the study (collective/individual) • Recruitment of substitute during part-time sick leave according to similar principles as during full-time sick leave • Compensation of lost work input to employer: after 1+9 days "partial sickness allowance" (from research funds) • Work arrangements based on • Fit note from physician • Suggestions by the worker • Demands of production 13092013 Kausto J
  31. 31. © Finnish Institute of Occupational Health – www.ttl.fi Tutkimustuloksia: Satunnaistettu interventiotutkimus Figure. RTW >4 weeks (regular duties) in the part-time and full-time sick leave group Viikari-Juntura E et al. 2012 No interruptions of part-time sick leave due to exacerbation of musculoskeletal symptoms 13092013 Kausto J
  32. 32. © Finnish Institute of Occupational Health – www.ttl.fi Tutkimustuloksia: Satunnaistettu interventiotutkimus 13092013 Kausto J Viikari-Juntura E et al. 2012
  33. 33. © Finnish Institute of Occupational Health – www.ttl.fi13092013 Kausto J Main results – other health-related outcomes
  34. 34. © Finnish Institute of Occupational Health – www.ttl.fi13092013 Kausto J Shiri et al. 2013
  35. 35. © Finnish Institute of Occupational Health – www.ttl.fi Rekisteriseuranta I Osasairauspäivärahan vaikutukset työhön osallistumiseen? Tutkittavat: • 13 375 miestä, 16 052 naista • saaneet ospr:aa tai sairauspäivärahaa v. 2007 • edustavat sitä osaa työssäkäyvästä väestöstä, jolla pitkiä sairauspoissaoloja Työkyvyttömyys- tai osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä seurattiin n. 1.5 vuotta OSPR-ryhmän valikoituminen? 13092013 Kausto J
  36. 36. © Finnish Institute of Occupational Health – www.ttl.fi Figure. Prevalence of disability pension (percentage of the individuals in the subgroup on 31.12.2008) by gender and type of sick leave. 13092013 Kausto J Kausto et al. 2010, 2012
  37. 37. © Finnish Institute of Occupational Health – www.ttl.fi13092013 Kausto J Model 1 Crude Model 2 Multinomial regression adjusted for: Covariates, reference = no disability pension Model 3 Multinomial regression adjusted for: Propensity score and variables with residual imbalance, reference = no disability pension Model 4 GEE-analysis in the PS-matched subsample Figure. Odds ratios, ORs (95% CI) for associations between partial sick leave and disability pensions (OR for full sick leave = 1.0) by gender. Kausto et al. 2012
  38. 38. © Finnish Institute of Occupational Health – www.ttl.fi 1 Negative values indicate an increase in risk. Figure. Absolute and relative risk reduction (a risk difference between partial and full sick leave groups, ARR1 and RRR1) of the use of partial and full disability pension with 95% CIs in the matched subsample. 13092013 Kausto J Kausto et al. 2012
  39. 39. © Finnish Institute of Occupational Health – www.ttl.fi Rekisteriseuranta II Kaksi kvasikokeellista tutkimusasetelmaa: - Osasairauspäivärahalaki voimaan 1.1.2007 - Osasairauspäivärahalain muutos voimaan 1.1.2010 Tutkimusasetelman ja menetelmien tavoitteena hallita valikoitumisen aiheuttamaa harhaa: epidemiologisessa tutkimuksessa käytetyt case-crossover ja DID – menetelmä Muovaavatko ikä, sp, dg tai SES tutkittavia vaikutuksia? Kysymyksiä tarkastellaan kahdessa vaiheessa: OSPR-lain tultua voimaan (vaihe I) ja OSPR -lain muutoksen tultua voimaan (vaihe II)
  40. 40. © Finnish Institute of Occupational Health – www.ttl.fi Ospr 2007, lainmuutos 2010 OSPR -ryhmä I vaihe II vaihe Tutkimuspopulaatio 1 Tutkimuspopulaatio 3 Vertailuryhmä 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 "Ennen – jälkeen" "Ennen – jälkeen" "Ennen – jälkeen" "Ennen – jälkeen" "Ennen – jälkeen" "Ennen – jälkeen" Tutkimuspopulaatio 2 Tutkimuspopulaatio 4 13092013 Kausto J
  41. 41. © Finnish Institute of Occupational Health – www.ttl.fi13092013 Kausto J Study population • Phase I Treatment group 1 (receivers of partial sickness allowance) n = 1 850 Treatment group 2 (receivers of full sickness allowance) n = 68 066 • Phase II Treatment group 1 (receivers of partial sickness allowance) n ~ 4 500 Treatment group 2 (receivers of full sickness allowance) n ~ 300 000
  42. 42. © Finnish Institute of Occupational Health – www.ttl.fi Collected register data • Data from the four registers is combined • Data includes: Background characteristics Gender, date of birth, date of death, area of residence, insurance district, occupation, occupational status, employment status, annual gross income, accrual basis for the benefit Medically certified and compensated sickness absence periods (dates) with dg–codes (ICD10) Full allowance, partial allowance, amount of compensation Disability pensions (dates) with dg-codes (ICD10) Full/partial, permanent/temporary, national/earnings-related, employer sector Rehabilitation grant periods (dates), dg–codes (ICD10) Type of rehabilitation, national/earnings-related Earning periods, unemployment periods Employer sector
  43. 43. © Finnish Institute of Occupational Health – www.ttl.fi Tutkimustuloksia – muut Pohjoismaat Tanskalainen kysely- ja rekisteritutkimus N = 1220, saivat lähtötilanteessa (v. 2006) ospr:aa tai spr:aa > 8 vkoa Ospr-ryhmä valikoitunut: Naisia, joiden työllistymismahdollisuudet hyvät (vähän lääkärikäyntejä, korkeampi koulutus, aikaisempaa työkokemusta) Myös muut (ei havaitut tekijät saattavat vaikuttaa) Analyysissä huomioitiin valikoitumisen vaikutus Ospr:aa saaneet palasivat todennäköisemmin kokoaikatyöhön kuin spr:aa saaneet Høgelund J, Holm A, Mc Intosh J. Does graded return-to-work improve sick listed worker's chance of returning to regular working hours? J Health Econ 2010; 29: 158-169. Ruotsalainen rekisteritutkimus N = 1170, saivat TULE-vaivojen vuoksi ospr:aa tai spr:aa v. 2001 Ospr-ryhmä valikoitunut: 56-65-v, naiset, eivät ole naimisissa, sva:n kirjoittanut TT¨-lääkäri ("company physician") Ospr:aa saaneet palasivat todennäköisemmin kokoaikatyöhön kuin spr:aa saaneet Andren D, Svensson M. Part-time sick leave as a treatment method for individuals with musculoskeletal disorders. J Occup Rehabil 2012;22: 418-26. 13092013 Kausto J
  44. 44. © Finnish Institute of Occupational Health – www.ttl.fi Yhteenvetoa / johtopäätöksiä Tähänastiset tutkimustulokset viittaavat siihen, että Ospr:aa saaneet kokevat osasairausvapaan edistäneen toipumista Osasairausvapaalla olleet palaavat nopeammin/ todennäköisemmin kokoaikatyöhön kuin tavanomaisella sairauslomalla olleet Yleistyessään ospr:n käyttö saattaisi vähentää tk- eläkekustannuksia lisäämällä osatyökyvyttömyyseläkkeiden osuutta kaikista tk-eläkkeistä, lisätä työhön osallistumista pitkien sairauspoissaolojen jälkeen Implementaatiossa kiinnitettävä huomiota nuoriin sekä alemmassa sosiekonomisessa asemassa oleviin työntekijöihin Osasairausvapaan onnistunut toteutus työpaikalla edellyttää työjärjestelyistä tiedottamista, työyhteisön sitoutumista. Osasairausvapaa kannattaa liittää osaksi sairauspoissaolojen hallintaan liittyviä käytäntöjä 13092013 Kausto J
  45. 45. © Finnish Institute of Occupational Health – www.ttl.fi Lähteitä Osasairauspäiväraha Pohjoismaissa Kausto J, Miranda H, Martimo K-P & Viikari-Juntura, E. Partial sick leave – review of its use, effects and feasibility in the Nordic countries. Scandinavian Journal of Work, Environment & Health. 2008;34:239-249. Deltidssjukskrivning. En registerstudie över utvecklingen 1995 – 2006. Socialförsäkringsrapport 2008:12. Försäkringskassan. Høgelund J, Holm A, Mc Intosh J. Does graded return-to-work improve sick listed worker's chance of returning to regular working hours? J Health Econ 2010;29: 158-169. Andren D, Svensson M. Part-time sick leave as a treatment method for individuals with musculoskeletal disorders. J Occup Rehabil 2012;22:418-26. Høgelund J, Holm A, Falgaard Eplov L. The effect of part-time sick leave for employees with mental disorders. J Ment Health Policy Econ 2012;15:157-170. Markussen S, Mykletun A, Røed K. The case for Presenteeism-Evidence from Norway’s sickness insurance program. J Public Econ 2012;96:959-972. 13092013 Kausto J
  46. 46. © Finnish Institute of Occupational Health – www.ttl.fi Lähteitä Osasairauspäiväraha Suomessa Kausto J, Virta L, Joensuu M, Vuorinen H, Kivistö S, Jahkola A, Martimo K-P, Klaukka T, Viikari-Juntura E. Osasairauspäiväraha Suomessa – etuutta saaneiden kokemuksia ja työhön paluu. Helsinki: Kansaneläkelaitos. Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 2009:67. Kausto J, Virta L, Luukkonen R, Viikari-Juntura E. Associations between partial sickness benefit and disability pensions: initial findings of a Finnish nationwide register study. BMC Public Health 2010;10:361. Vuorinen H, Haapanen A, Jahkola A, Joensuu M, Kivistö S. Tukea työhön paluuseen ja työssä jatkamiseen - Osasairauspäivärahan tavoitteet, etuuden käyttöönotto ja jatkon haasteet. Helsinki: Työterveyslaitos, Työympäristötutkimuksen raporttisarja 49, 2010. MASTO-hanke: Kyselytutkimus suurten ja keskisuurten yritysten ja organisaatioiden edustajille. TNS-Gallup Oy 2010. Viikari-Juntura E, Martimo K-P, Kausto J, Shiri R, Kaila-Kangas L, Takala E-P, Karppinen J, Miranda H, Luukkonen R, Ryynänen K & Ala-Mursula L: Osasairausvapaa sairausloman vaihtoehtona tuki- ja liikuntaelinten sairauksissa. Loppuraportti hankkeesta "Osasairausvapaa ja työjärjestelyt liikuntaelinten sairauksissa: satunnaistettu vertailututkimus ja kustannusvaikuttavuusanalyysi". Työympäristötutkimuksen raporttisarja nro 68. Työterveyslaitos, Helsinki 2011.
  47. 47. © Finnish Institute of Occupational Health – www.ttl.fi Lähteitä Osasairauspäiväraha Suomessa Kausto J, Solovieva S, Virta L J, Viikari-Juntura E. Partial sick leave associated with disability pension - propensity score approach in a register-based cohort study. BMJ Open 2012;2. Viikari-Juntura E, Kausto J, Shiri R, Kaila-Kangas L, Takala EP, Karppinen J, Miranda H, Luukkonen R, Martimo KP. Return to work after early part-time sick leave due to musculoskeltal disorders: a randomized controlled trial. Scandinavian Journal of Work, Environment and Health 2012;38:134–143. Shiri R, Kausto J, Martimo KP, Kaila-Kangas L, Takala EP, Viikari-Juntura E. Health-related effects of early part-time sick leave due to musculoskeletal disorders: a randomized controlled trial. Scand J Work Environ Health 2013;39:37-45. Kausto J, Viikari-Juntura E, Virta L J, Gould R, Koskinen A, Solovieva S. Effectiveness of introduction of new legislation of partial sickness benefit on work participation: A quasi-experiment in Finland. Submitted manuscript 2013 13092013 Kausto J
  48. 48. © Finnish Institute of Occupational Health – www.ttl.fi13092013 Kausto J

×