Mikrobiologiset määritykset kosteus- ja homevaurion määrittämisessä

  • 495 views
Uploaded on

Johtava tutkija, yksikön päällikkö, FT, Dos. Anne Hyvärinen, THL @perjantaimeeting 19.2.2014

Johtava tutkija, yksikön päällikkö, FT, Dos. Anne Hyvärinen, THL @perjantaimeeting 19.2.2014

More in: Education
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Be the first to comment
    Be the first to like this
No Downloads

Views

Total Views
495
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1

Actions

Shares
Downloads
7
Comments
0
Likes
0

Embeds 0

No embeds

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
    No notes for slide

Transcript

  • 1. 19.2.2014 TTL perjantaimeeting 1 Mikrobiologiset määritykset kosteus- ja homevaurion määrittämisessä Johtava tutkija, yksikön päällikkö, FT, Dos. Anne Hyvärinen
  • 2. Mikrobien ”erityispiirteitä” • Mikrobeja on kaikkialla ja paljon erilaisia – Erilaisia epäpuhtauksia: solut, itiöt, niiden osaset ja rakennekomponentit, allergeenit, metaboliatuotteet (VOC, toksiinit) • Eläviä, muuntuvia, mutta kuolleillakin merkitystä • Mikrobien ja niiden aineenvaihduntatuotteiden kasvuun, kasvualustasta vapautumiseen ja esiintyvyyteen vaikuttavat useat tekijät – Pitoisuuksien vaihtelu suurta • Vaikutusmekanismit ja oireita/sairauksia aiheuttavat tai suojaavat tekijät edelleen epäselviä • Yksilöiden vasteet erilaisia • Sisäilman mikrobiologiselle epäpuhtauksille ei ole terveysperusteisia ohjearvoja! 19.2.2014 2 TTL perjantaimeeting
  • 3. WHO guidelines for indoor air quality: dampness and mould (2009) • Kosteus- ja homeongelmat ovat yhteydessä hengitystieoireisiin ja uuden astman synnyn riskiin • Kosteus ja mikrobit ovat indikaattoreita - osoittavat olosuhdetta – Ei tunneta tarkkaan altistumista ja tautimekanismia, jolla hengitystiehaitat aiheutuva → syy-seuraus suhde vielä epäselvä • Ei voida asettaa terveysperusteista raja-arvoa, mikä määrä altistumista olisi vielä turvallinen • Kosteus ja homekasvu tulisi aina ehkäistä 19.2.2014 3TTL perjantaimeeting
  • 4. 19.2.2014 4  Terveydensuojelulaki “terveyshaitta” • elinympäristössä olevasta tekijästä tai olosuhteesta aiheutuva sairaus tai sen oire • altistuminen terveydelle vaaralliselle aineelle tai tekijälle siinä määrin, että sairauden tai sen oireiden syntyminen on mahdollista • Työturvallisuuslaki ”terveyshaitta” • sisältää koetut fyysiset ja henkiset oireet sekä koetun haitan (tilojen epätarkoituksenmukaisuus ja mm. sisäilman epäpuhtauksien häiritsevyys) • Työturvallisuuslaki ”terveysvaara” • tapaturman ja sairastumisen vaara Terveydensuojelulaki 763/1993 ja Työturvallisuuslaki 738/2003 TTL perjantaimeeting
  • 5. 19.2.2014 5 Asumisterveysohje (STM 2003) Asumisterveysopas (YTL 2009) • Mikrobimäärityksillä pyritään selvittämään, onko asunnossa terveyshaittaa aiheuttava olosuhde • Mikrobikasvustoa asunnon sisäpinnoilla ja sisäpuolisissa rakenteissa, ulkovaipan lämmöneristeen sisäpuolisissa rakenteissa, lämmöneristeissä sekä rakenteissa ja tiloissa, joista vuotoilmaa kulkeutuu sisätiloihin, voidaan pitää terveydensuojelulain tarkoittamana terveyshaittana • Ohje korvautuu asetuksella ja opas päivitetään asetuksen soveltamisoppaaksi TTL perjantaimeeting
  • 6. Sisäilmaongelman selvittäminen Olemassa olevan tiedon kokoaminen Katselmointi ja ilmanvaihdon toimivuuden testaus Mahdolliset lisätutkimukset ja –mittaukset KOKONAISUUDEN ARVIOIMINEN Salonen, TTL 19.2.2014 TTL perjantaimeeting 6
  • 7. Kosteus ja homevaurioiden tunnistaminen • Perustuu ensisijaisesti rakennustekniseen arviointiin • Käytetään tarvittaessa mikrobipitoisuuksien ja – lajiston määrittämistä ilma-, pinta- ja materiaalinäytteistä Rakennustekninen arviointi sisältää: • Vaurioiden havainnoinnin • Kosteuslähteiden tunnistamisen • Riskirakenteiden tunnistamisen • Riskien toteutumisen todennäköisyyden arvioinnin • Epäpuhtauksien kulkureittien tunnistamisen vaurioituneesta rakenteesta sisäilmaan • Ilmanvaihtojärjestelmän toimivuuden ja puhtauden arvioinnin 19.2.2014 TTL perjantaimeeting 7
  • 8. 19.2.2014 TTL perjantaimeeting 8 Asumisterveysohjeen ja –oppaan mikrobiologiset olosuhteet- osassa opastetaan • Kuinka tutkia mikrobikasvun esiintymistä ja kontaminaatiota • Millaiset löydökset viittaavat mikrobikasvuun pinnoilla tai rakennusmateriaaleissa • Millaiset löydökset ovat normaaleja suomalaisten kotien sisäilmassa • Millaiset löydökset viittaavat epätavanomaiseen lähteeseen tai kontaminaatioon
  • 9. 19.2.2014 TTL perjantaimeeting 919.2.2014 9 Näytteenottostrategia ”pähkinänkuoressa” • Mihin kysymykseen halutaan vastaus? • Onko mikrobikasvua pinnalla tai materiaalissa? • Onko asunnossa epätavanomainen mikrobilähde? • Kulkeutuuko mikrobeja sisäilmaan jostain toisesta tilasta? • Onko vaurioituneesta rakenteesta ilmayhteys oleskelutiloihin? • Miten laaja vaurio? • Mitkä mittaukset antavat riittävästi tietoa / antavatko näytteet ja tehtävät analyysit vastauksen? • Mihin tuloksia verrataan?
  • 10. Mikrobipitoisuuksien ja -lajiston määrittäminen materiaali-, pinta- ja ilmanäytteistä • Pyritään tunnistamaan tavanomaisesta poikkeavia mikrobipitoisuuksia ja lajistoa • Ohjeistus ja tulkinta tällä hetkellä vain kasvatusmenetelmään perustuville elinkykyisille mikrobeille 19.2.2014 TTL perjantaimeeting 10
  • 11. 11 Mikrobimääritys materiaalista tai pinnalta • Näyte edustaa ao. näytteenottopaikkaa • Mikrobikasvu ei ole ”tasaista” → rinnakkaisissa näytteissä vaihtelua → yleensä määritys ainakin pahimmasta mahdollisesta kohdasta • Vaurioitunein kohta yleensä lähellä kosteuslähdettä • Esim. jos betonilaatta märkä, vaurio todennäköisemmin parketin alla kuin päällä • Mikrobikasvu yleensä kostuneen materiaalin pinnalla • Kuivunut kasvusto → mahdollisesti väärä negatiivinen → näytteen suoramikroskopointi • Maaperään ja ulkoilmaan kosketuksissa olevat näytteet eivät tulkinnan piirissä, jos ei ilmavuotoa sisätiloihin 19.2.2014 TTL perjantaimeeting
  • 12. Ilmanäytteiden käyttö • Ei ole ensisijainen menetelmä! • Otetaan silloin, jos rakennusteknisessä selvityksessä ei löydetä poikkeavia mikrobilähteitä, mutta tilojen käyttäjien oireilu viittaa poikkeavaan mikrobialtistumiseen • Suositeltavin ajankohta talvi • Useista huoneista, mahdollisesti useita kertoja • Kohteen informointi mittauksista etukäteen – Monet toiminnot nostavat tilapäisesti sisäilman pitoisuuksia →KONTROLLOITAVA ennen mittauksia tai vähintäänkin kirjattava ylös 19.2.2014 TTL perjantaimeeting 12
  • 13. 19.2.2014 13 Esimerkkejä asuntojen normaalilähteistä Lehtonen et al.1994 TTL perjantaimeeting
  • 14. 19.2.2014 TTL perjantaimeeting 14
  • 15. 19.2.2014 15 Asumisterveysohjeen tulkintaohjeet • Perustuvat laajoihin aineistoihin • vaurioituneita ja ei-vaurioituneita materiaaleja, pintoja ja asuntoja • Kasvatusmenetelmä – julkaistuja tulkintaohjeita ja vertailuaineistoja on toistaiseksi vain kasvatus- eli viljelymenetelmille – Rakennusmateriaali- ja pintanäytteet • suoramikroskopointi – 6-vaiheimpaktorinäytteet ilmasta • Muita menetelmiä voidaan käyttää, jos – Validoitu em. menetelmiä vastaan – Riittävä vertailuaineisto ja tulkintaohjeet • Viranomaispäätöksissä voidaan käyttää vain menetelmiä, joilla Eviran hyväksyntä TTL perjantaimeeting
  • 16. 19.2.2014 TTL perjantaimeeting 16
  • 17. 19.2.2014 TTL perjantaimeeting 17
  • 18. Rakennusmateriaalit (n=945*) viljely vs. qPCR 19.2.2014 TTL perjantaimeeting 18 *Unifungi n= 261
  • 19. 19.2.2014 TTL perjantaimeeting 1919.2.2014 19 Mikrobitulosten tulkinta 1 • Tutkimukset ilman tulosten tulkintaa ei auta asiakasta – mihin tulkinta perustuu – mikrobeja on kaikkialla - paljonko on paljon • Verrataan kokonaispitoisuuksia sekä lajistoa • Ilmanäytteitä verrataan ulkoilmaan – pitoisuuksien Sisä/Ulko-suhde + lajistotarkastelu
  • 20. 19.2.2014 TTL perjantaimeeting 2019.2.2014 20 Mikrobitulosten tulkinta 2 • Indikaattorit – Kasvatusmenetelmällä ”läpileikkaus” elinkykyisistä ja kasvatusalustalla kasvavista  tietyt mikrobit liittyvät kosteusvaurioihin • Ilmanäytteet – Useat indikaattorit samassa näytteessä – Sama indikaattori useissa näytteissä – Sama indikaattori toistuvasti – qPCR-menetelmä havaitsee sekä kuolleet ja elävät, mutta vain ne, joita analysoidaan •Ei toistaiseksi selviä indikaattoreita
  • 21. 19.2.2014 TTL perjantaimeeting 2119.2.2014 21 Mikrobitulosten tulkinta 3 • Kuivunut kasvusto – mahdollisesti väärä negatiivinen • Mikrobien kulkeutuminen pinnalle – mahdollisesti väärä positiivinen • Näyte märkä – aliarvio? • Ilmanäytteet – Yksittäiset negatiiviset näytteet eivät poissulje epänormaalin lähteen olemassa oloa!!! – Muutama positiivinen näyte voi viitata epätavanomaiseen lähteeseen -> vaurion paikallistaminen – Normaalilähteiden vaikutus
  • 22. 19.2.2014 22 Mikrobikasvusta vapautuvien epäpuhtauksien käyttäminen asumisterveystutkimuksissa? • mikrobi-itiöt ja –solut, rihmaston, solujen ja itiöiden osaset – kasvatusmenetelmä jo käytössä, mm. DNA-pohjaista qPCR- sekä entsymaattisia menetelmiä testataan • mikrobien rakennekomponentit – tutkimuskäytössä, mutta ei tulkintaohjeita olemassa • mikrobien haihtuvia aineenvaihduntatuotteita (MVOC) (homeen haju) – tutkimuskäytössä, ei erottele mikrobivauriokohteita, myös muita lähteitä • mikrobitoksiinit – tutkimuskäytössä, ei vielä mahdollista arvioida soveltuvuutta käytäntöön • toksisuustestaus – myös muut kuin mikrobitekijät voivat aiheuttaa toksisuutta, määritys pölystä ei erottele kohteita! • (kosteuden johtuvan materiaalien kemiallisen hajoamisen tuotteet – esim. ftalaatit tutkimuskäytössä) 19.2.2014 TTL perjantaimeeting 22
  • 23. 19.2.2014 TTL perjantaimeeting 23 0 1 2 3 1000 10000 100000 1000000 p=0.026 concentration(cells/g) 0 = no moisture damage, 1 = moisture damage in one area, 2 = moisture damage in two areas, 3 = moisture damage in three or four areas in the house Trichoderma viride in house dust (qPCR) vs. moisture damage (Lignell et al. 2008)
  • 24. 19.2.2014 Mikrobitoksiinit = Mikrobien tuottamia haitallisia aineenvaihduntatuotteita • Yksi sienikanta voi tuottaa erilaisia, eri kannat ja lajit voivat tuottaa samoja • Esiintyy homevaurioituneissa rakennusmateriaaleissa, olosuhteiden, kasvuajan ja alustan koostumuksen suosiessa sekundäärimetaboliittien tuottoa • Usein hyvin akuutisti toksisia, lämmönkestäviä, osa rasvaliukoisia • Toksiinintuoton säätely ei tunnettua • Ilmakeräys ja määritys sisäilmasta hankalaa • Eivät haihtuvia, mutta leviävät ilmaan hiukkasten mukana • Mikä on normaalipitoisuus? – ei tiedossa • EI tule käyttää mikrobikasvun toteamiseen TTL perjantaimeeting 24
  • 25.  42-58% of samples positive, independent of moisture damage  30 different microbial metabolites; low prevalence of indiv. compounds ~<10% (other than emodin, enniatins)  some differences in metabolites profiles and frequencies between countries  greater variety of metabolites in index school buildings; few statistically significant differences in single compounds; not consistent between countries  ’background’ mycotoxins indicating outdoor sources? HITEA Peitzsch et al. 2012, JEM, 14(8):2044-53 2519.2.2014 TTL perjantaimeeting
  • 26. 19.2.2014 2619.2.2014 26 Toksisuusmittaukset • Näytteen ”yleistä” toksisuutta voidaan testata esim. soluviljelmässä • Vastaus ei kerro, mikä näytteen osa aiheuttaa toksisuuden • Toksisuutta testeissä voivat aiheuttaa mikrobitoksiinien lisäksi esim. ulkoilman saasteet, pakokaasut, palamistuotteet, monet talouskemikaalit jne. • TOXTEST-projekti: Itä-Suomen yliopisto, THL, TTL, Helsingin yliopisto ja Turun yliopisto – Pölynäytteen toksisuuden mittausta ei tule käyttää kosteusvaurion vakavuuden arviointiin – Ulkopuolinen arviointi vahvisti yllä olevan johtopäätöksen TTL perjantaimeeting
  • 27. Mitä uutta tekeillä • Rakennusmateriaalien suoraviljely (TTL) tulee soveltamisoppaaseen • qPCR rakennusmateriaali- ja ilmanäytteistä – tilastollinen testaus menossa • Mycometer®-menetelmä – β-N-asetyylihexosaminidaasi-entsyymin määrää • Laskeutuneen pöly viljely ym. (yhdessä TTLn kanssa) • Ilmanäytteen toksisuus (UEF, THL) 19.2.2014 TTL perjantaimeeting 27
  • 28. Terveyshaitasta toimenpiteisiin • Terveyshaitta tulee poistaa • Toimenpidesuositusten ja niiden kiireellisyyden tulee perustua kokonaisuuteen, jossa huomioidaan – terveyshaitan esiintyminen – altistumisen todennäköisyys, kesto, määrä ja laatu • altistumisen välttämisen ja poistamisen mahdollisuudet – rakennuksen käyttäjien kokema oireilu ja sairastavuus • Altistumisen todennäköisyyteen vaikuttavat – lähteen laajuus, sijainti ja ominaisuudet – epäpuhtauksien vapautuminen ja leviäminen sisäilmaan sekä niihin vaikuttavat tekijät, kuten ilmanvaihto ja ilmavuotoreitit 19.2.2014 TTL perjantaimeeting 28