Espoon Kirkkojärven historia, viitaten niin asuinalueeseen kuin 1950-luvulla kuivatettuun järveen.

1. -Tarkoittaen niin järveä kuin
asuinaluetta
© 2014 Tony Hagerlund
KIRKKOJÄRVEN
HISTORIA

2. Koostin tämän esityksen keväällä
2014 Kirkkojärven koulun 30-
vuotisjuhliin.
En osannut päättää teenkö
esityksen järvestä vai asuinalueesta,
joten päätin tehdä sellaisen saman
tien molemmista.

3. Järvestä
• Kirkkojärvi on aikanaan ollut merenlahti.
• Järvi kuivattiin 1950-luvulla moottoritien
rakennustöiden yhteydessä
• Sen jälkeen järvi on tehnyt paluun
säännöllisesti, etenkin kevät- ja
syystulvien aikaan.
• Alkuun kartta vuodelta 1850, ensin
Espoosta ja sitten tarkennettuna Espoon
keskukseen.

5. Kirkkojärvi

6. Terveyskylpylä oli
toiminnassa 1700-
1800 –luvulla
Se sijaitsi joen
eteläpuolella,
nykyisen
Kuninkaantien
lukion tienoilla,
lähellä Kirkkojärven
rantaa.
Lähteen paikka on
nyttemmin aidattu.
Ohessa suunnitelma
vuodelta 1780.

7. Espoon kirkko postikortissa 1900-luvun alussa.
Takana oikealla järvi, taustalla Kasavuori.

8. • Seuraavaksi miltei vastakkainen
kuva Kasavuorelta kirkon
suuntaan.
• Kuvassa keskellä näkyy Espoon
kirkko.
• Kuva on noin vuodelta 1915.

10. Järvi oli tulviva, joten sen rannoilla ei
ollut juurikaan asutusta.
Alueella oli myös muutamia
”kalastajatupia”, yksi niistä sijaitsi
järven rannalla noin nykyisen
Kirkkojärven koulun paikalla.
Lähellä urheilupuistoa oli yksi
Espoon keskuksen alueen
kantatiloista eli Dahl.

11. kirkko
rautatieasema
saha
Ilmakuva 1950-luvulta
Dahlin tila
Espoonjoki
Lagstadin
koulu

12. 1960 -luku

13. Järven kuivattamisen jälkeen
Kirkkojärvellä ei ollut, noh,
sanottaisiinko juuri mitään.
Alue tulvi ajoittain, ja oli osin
viljelymaata.

14. Dahl 1960-luvulla.

15. Espoon keskus Kauklahden suunnasta.

16. Simo Ristan kuva kaupungintalon katolta Kirkkojärvelle
vuodelta 1973.

17. Kun edellistä kuvaa tarkentaa, löytyy sieltä Dahlin tila.

18. Kirkkojärven
asuinalue
rakennetaan
1978-1984

19. Kirkkojärven asuinalue kasvoi
nykyiseen muotoonsa 1978-1984.
Asuinalue rakennettiin saviselle
peltomaalle.
Alueelle nimen antanut järvi oli
kuivattu Tarvontien
rakennustöiden yhteydessä jo
1950-luvulla.
Sen jälkeenkin järvi on
muistuttanut olemassaolostaan
kevättulvien aikaan.

20. Kuva on nykyisen Kirkkojärven ostoskeskuksen tienoilta
rakennustöiden alkaessa. Taustalla näkyy virastokeskus,
sekä Lagstadin koulu.

21. Kirkkojärven asuinalue toteutettiin
viisi-kuusikerroksisina kerrostaloina.

22. Kirkkojärvi 1980-luvun lopulla.
Kirkkojärven koulu

24. No mutta sehän olen
minä lauttailemassa
Kirkkojärvellä ehkä
vuonna 1982.
Kuva on otettu
Kaivomestarinkadun
varrelta, paikalta
jossa nykyään ovat
ostoskeskusta
vastapäiset
kerrostalot.

25. Kirkkojärven koulun urheilukentältä. Tämän kuvan
ottokohta on nykyisen koulun sisällä. Nyt mukana jo
pikkuveli.

26. Kirkkojärven koulun urheilukentältä. Tämän kuvan
ottokohta on nykyisen koulun sisällä.

27. Espoon keskus
ilmakuvissa 1980-
90-luvuilla.

28. Kirkkojärvi
Jorvin
sairaala
virastotalo II

29. Kymmenen vuotta
myöhemmin maisema
oli jo muuttunut:

30. Espoontori
Kamreerintien
toimistotaloja

31. Espoontorin tornista 1980-luvun lopulta. Huomatkaa
radan varren ns. Varubodenin talo.

32. Urheilupuiston viereiset kerrostalot rakenteilla.

33. Kirkkojärvi
2000-luvulla

34. Kirkkojärvelle ei paljoa
rakennettua 1990-luvulla.
Rakentamaton alue on
pääosin tulva-alueella.
Vuoden 2002 alussa alkoi
kauan kaivatun
Kuninkaantien uimahallin ja
lukion rakennustyöt.

36. Myös aseman
seutu on ollut
muutoksen
vallassa.
Työn alla on
Espoonportin
alikulku
vuonna 2003.

37. Uusi Kirkkojärven koulu valmistui 2009.

38. Tästä eteenpäin

39. Kirkkojärvi on varsin täyteen
rakennettu.
Myös urheilupuisto alkaa olla hyvällä
tolalla.
Paljoa alueelle ei enää rakenneta,
tosin uuden päiväkodin pitäisi
valmistua 2016 tai 17.
Merkittävin projekti on
Kirkkojärvenpuiston rakentaminen, ja
järven palauttaminen pienessä tai
suuressa mittakaavassa.

41. Lähteet:
Juhani Hämeri, Kari Pohjankallio (2002).
Terveisiä Espoosta! Espoolaista kulttuuria postikorteilla.
Espoon perinneyhdistys Aurora. Espoo.
Pirkko Sillanpää, Erja Salonen, Tommi Laakso (1998).
Keski-Espoo – kivikauden kylästä kaupunkikeskukseksi.
Keski-Espoo –seura. Espoo.
Martti I. Jaatinen (vastaava toimittaja) (1966). International
competition for the Centre of Espoo, Finland.
Martti I. Jaatinen (vastaava toimittaja) (1967).
Arkkitehtuurikilpailuja. Journal Finnish Architectual
Competitions: 8. International competition for the Centre of
Espoo, Finland. Suomen Arkkitehtiliitto.
Tapani Ryhänen (1991). Espoon aluekeskukset: Espoon keskus.
Espoon kaupunki, keskusvirasto/alueprojektit.

42. Valokuvamateriaali:
Esbo hembygsföreningen
Espoon kaupunginmuseo
Espoon kaupunkisuunnittelukeskus
Bror Hagerlund
Miina Hagerlund
Tony Hagerlund
Simo Rista
Kuviin on saatu käyttöoikeus tätä esitystä varten.
Kuvia ei saa käyttää ilman oikeudenomistajan lupaa.
Tarkempia tietoja yksittäisistä kuvista esityksen koostajalta.
tony.hagerlund@gmail.com
www.hagerlund.net

43. © 2014 Tony Hagerlund