Jälkimoderni Johtaminen Laitio

  • 703 views
Uploaded on

Nuorisotoimenjohtaja Tommi Laition esitelmä jälkimodernista julkisen sektorin johtamisesta Helsingin yliopiston Jälkimodernin johtamisen kurssilla 1.4.2014.

Nuorisotoimenjohtaja Tommi Laition esitelmä jälkimodernista julkisen sektorin johtamisesta Helsingin yliopiston Jälkimodernin johtamisen kurssilla 1.4.2014.

  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Be the first to comment
No Downloads

Views

Total Views
703
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1

Actions

Shares
Downloads
6
Comments
0
Likes
2

Embeds 0

No embeds

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
    No notes for slide

Transcript

  • 1. Jälkimoderni julkinen johtaminen Tommi Laitio nuorisotoimenjohtaja Helsingin kaupunki 1.4.2014, Helsingin yliopisto
  • 2. 90 toimipistettä. 400 työntekijää. 30 miljoonaa euroa.
  • 3. Mikä yhteiskunta?
  • 4. Bruttokansantuote kehityksen mittarina kertoo paljon, mutta ei riitä kuvaamaan hyvinvointia.
  • 5. Kalvo: Matti Pohjola
  • 6. Suositus 6: Elämänlaatu riippuu ihmisten objektiivisista olosuhteista ja toimintakyvyistä. Tulisi ottaa askeleita parantaa ihmisten terveyttä, koulutusta, henkilökohtaisia aktiviteetteja ja ympäristöolosuhteita. Erityisesti panoksia pitäisi suunnata kehittämään kestäviä ja luotettavia mittareita sosiaalisille suhteille, poliittiselle äänelle ja turvattomuudelle osana elämänlaatua. Suositus 7: Elämänlaatumittareiden kaikissa kuvatuilla alueilla tulisi ottaa huomioon kokonaisvaltainen epätasa-arvoisuus. Suositus 10: Objektiivisen ja subjektiivisen hyvinvoinnin mittarit tuottavat olennaista tietoa ihmisten elämänlaadusta. Tilastollisten toimistojen tulisi lisätä kyselyihinsä kysymyksiä ihmisten oman elämän arvioista, aistillisista kokemuksista ja tärkeyksistä Miten hyvinvointia tulisi mitata (nobelistit Sen ja Stiglitz / Sarkozy Commission)
  • 7. ”Toimintakykylähestymistapa alkaa hyvin yksinkertaisesta kysymyksestä: mitä ihmiset todella voivat tehdä ja olla? Mitä todellisia mahdollisuuksia heille on tarjolla?” - Martha Nussbaum: Creating Capabilities. The Human Development Approach.
  • 8. Toimintakyky- lähtöisyys Onnellisuus- ja moraali- lähtöisyys Yhteisö- lähtöisyys Resurssi- lähtöisyys Tavoitteena taata kaikille yhteisön jäsenille riittävät oman elämän ohjaamiseen tarvittavat toimintakyvyt ja vapaus tehdä valintoja. Ei määritä tiukkaa oikeaa elämän mallia ja hyväksyy resurssien kohdentamisen heikommille, resurssierot sekä vähemmistöjen erityisoikeudet. Tavoitteena maksimaalinen, määritelty onnellisuus mahdollisimman suurelle määrälle ihmisiä. Määrittää normatiivisesti oikean elämän mallin. Tavoitteena rationaalisten ihmisten neuvotteluna syntynyt yhteiskunta. Korostaa neuvottelun merkitystä ja jättää ei-kansalaiset ja esim. vammaiset neuvottelun ulkopuolelle, yhteiskunnan kohteiksi. Tavoitteena taata olemassa olevien resurssien mahdollisimman tasainen jako. Vähemmistöt näyttäytyvät ajattelussa helposti ongelmana. Ei keskity tuloksiin, tekee resursseista yhteismitallisia ja esimerkiksi tuloerot näyttäytyvät ongelmana. Lähde: Nussbaum: Creating Capabilities
  • 9. 1. Elämä (normaalin mittainen elämä) 2. Terveys (terveys, ravinto, suoja) 3. Ruumiillinen koskemattomuus (liikkumisvapaus, turvallisuus) 4. Aistit, mielikuvitus ja ajattelu (ajattelu, oppiminen, uskonnon harjoittaminen) 5. Tunteet (rakkaus ja suru, kyky tuntea ilman rajoituksia) 6. Harkinta (moraali, kriittinen tarkastelu, tulevaisuudensuunnitelmat) 7. Yhteenkuuluvuus (elämä muiden kanssa ja hyväksi, itsearvostus, yhdenvertaisuus) 8. Muut lajit (eläimet ja luonto, kestävät elämäntavat) 9. Leikki (nauru, leikki, vapaa-ajan mahdollisuudet) 10. Ympäristön kontrolli (mahdollisuus vaikuttaa omaan elämään ja elinympäristöön, poliittinen osallistuminen, ihmisarvoinen työ, omistaminen) (Lähde: Nussbaum: Creating Capabilities) Perus- toimintakyvyt
  • 10. Ketkä kansalaiset?
  • 11. Joka kolmas Helsingissä syntyvä syntyy perheeseen, jossa ainakin toinen vanhemmista puhuu muuta äidinkieltä kuin suomea, ruotsia tai saamea. Uskonto on uudella tavalla läsnä nuorten elämässä.
  • 12. Lastensuojelun asiakkaiden prosentuaalinen osuus vaihtelee peruspiirien välillä muutamasta prosentista yli viidennekseen lapsista.
  • 13. Noin viisi aluetta jäänyt jälkeen kaupungin yleisestä kehityksestä.
  • 14. Helsinki kasvaa 10 000 asukkaalla joka vuosi.
  • 15. Nuorisotoimi 29,46m€
  • 16. Pyöräilijät Itähelsinkiläiset Skeittarit Koiran- omistajat Muslimit • Paikalliset • Toiminnalliset • Elämänkatsomukselliset • Itse valitut / toisten määrittämät Kun ihmisiä tavoitellaan valittujen identiteettien kautta, he kokevat tulleensa lähestytyiksi kyvykkäinä.
  • 17. Alueelliset palvelut 11 alueellisen nuorisotyön yksikköä Avara – nuorten osallisuuskeskus Klaari Helsinki Osallisuus- ja demokratiakas- vatushankkeet Keskitetyt palvelut Kohdennetun nuorisotyön toimisto Kulttuurisen nuorisotyön toimisto Nuorten kansalaistoiminnan toimisto Nuorisolautakunta Nuorisotoimenjohtaja Hallintopalvelut Henkilöstötiimi Taloustoimisto Tietotekniikka- yksikkö Viestintäyksikkö Kehittämistiimi Organisaatio Ruuti – vaikuttamismalli Verke – Verkkonuorisotyön valtakunnallinen kehittämiskeskus Ratkaisevat ihmissuhteet uusien asioiden kokeiluun
  • 18. Miten tuotetaan julkisia palveluita, kun normaalia ei enää ole?
  • 19. 1. Political freedoms 2. Economic facilities 3. Social opportunities 4. Transparency guarantees 5. Protective security agency Hannah Arendt: vapaus toiminnan tilana, vapaus johonkin
  • 20. Positiivinen vapaus yhteiskunnallisena tavoitteena vaatii Suomessa arvonnousua, erityisesti julkisen vallan tavoitteena.
  • 21. Tervetuloa suomalaisen julkisen sektorin arkeen.
  • 22. Kalvo: Matti Pohjola
  • 23. Politiikan kuvasto Merkittävä muutos ei synny kuluttajakansalaisen tilaaja-tuottajamallilla, vaan on aina vaatinut kansalaistoimintaa.
  • 24. Nuorisobarometri 2012: Ne jotka tekevät asioita muiden kanssa, luottavat enemmän muihin ihmisiin ja yhteisiin toimintamahdollisuuksiin.
  • 25. • Miten tuotetaan palveluita, joissa yhdistyvät just minä + me? • Miten kuntalaiset voisivat auttaa toisiaan? Voiko julkinen sektori auttaa, että näin tapahtuu? • Viranhaltija  Civil Servant • Kuuleminen  Yhdessä tekeminen Julkisen sektorin iso testi
  • 26. Kaupunki talloo helposti pienet porukat jalkoihinsa. Miten kaupunki on lempeä jättiläinen?
  • 27. Value-based leadership Fact-based management Fit for purpose
  • 28. ”Suurin osa oppilaitoksista ja työpaikoista on suunniteltu nollasummaympäristöiksi pakotetuilla arvoasteikoilla ja vaadituilla pisteytyskaarilla jotka jakavat ryhmän jäseniä toisiaan vastaan voittaja-häviäjä-asetelmiin. Näissä asetelmissa on aivan luonnollista olettaa, että vertaiset suuntautuvat ottajan suuntaan ja pitäytyvät antamisesta. Tämä vähentää tosiasiallisen antamisen määrää ja johtaa antajien määrän aliarviointiin. Ajan myötä, koska antamista tapahtuu harvemmin, antamisen arvoilla varustetut ihmiset kokevat olevansa vähemmistössä.” - Adam Grant: Give and Take 2013 Antajat ja ottajat
  • 29. • Meillä on koulutetummat työntekijät ja kuntalaiset kuin koskaan Suomen historiassa. • Hyvinvointivaltiolla on vankka kansalaisten kannatus. • Suomi on vauras valtio. Helsinki on varakas kunta. • Suurin osa ihmisistä on töissä julkisella sektorilla sen vuoksi, että siellä tehdään hyviä asioita. • Olemme maailman huippua teknologisessa varustelussa, mutta heikkoja soveltamisessa. Arvot kohdallaan
  • 30. 19.3. ammattiylpeys 31.3. merkityksellisyys 14.4. oikeudenmukaisuus 21.5. kumppanit Todista työntekijöille, että tämä on muillekin tärkeää.
  • 31. • Hyvä vapaa-aika: Nelivuotinen tutkimus, jossa seurataan kuutta helsinkiläistä luokkaa ja katsotaan, miten vapaa-aika vaikuttaa terveyteen ja koettuun hyvinvointiin. • Hyvinvointikertomus: Syksyllä lanseerataan verkkopalvelu, josta löytyvät kaikki perustiedot helsinkiläisten nuorten tilanteesta. Tietoa itselle ja muille
  • 32. Suomen suurin osallistuvan budjetoinnin kokeilu
  • 33. Tee muiden kanssa.
  • 34. Jokainen meistä lähtee liikkeelle juttelemaan nuorten kanssa. Me ja nuoret määrittelemme nuorisoasiainkeskuksen tulevaisuuden.
  • 35. • Saa tehdä enemmän: Kansainvälisen toiminnan rahat koko henkilökunnalle hakuun ehdotuksia vastaan. Strategisten tavoitteiden kehittämisryhmät, joihin kuka tahansa sai hakea. • Tasa-arvoinen työpaikka: Vieraita keskustelutilaisuuksiin vähemmistöryhmistä. Nimetön työnhaku. Kiusaamiskyselyn avoin käsittely. • Sosiaalinen media: Kaikki strategia-aineistot kaikkien selattavissa. Yksi sisäinen ja yksi ulkoinen blogi. Twitter. Facebook. • Vallanjako: Lähiesimiehille enemmän päätösvaltaa. Uutta henkilöstöpolitiikkaa
  • 36. Todelliseen muutokseen vaaditaan kaikki kolme. Lähde: Pekka Mattila / Aalto-yliopisto Rakenne Toiminta Muutos Kulttuuri ja identiteetti
  • 37. Tommi Laitio nuorisotoimenjohtaja Helsingin kaupunki, nuorisoasiainkeskus Hietaniemenkatu 9B PL 5000, 00099 Helsingin kaupunki (09) 310 89045 tommi.laitio (a) hel.fi tommilaitio.munstadi.fi twitter: tommilaitio