KÄSIKIRJA OPETTAJILLESKRIPTIN SUUNNITTELUUN
1SISÄLTÖ1.     JOHDANTO .....................................................................................................
2       3.1.4           Mikroblogit .........................................................................................
3                                        Verkkotyökalut                                    Oppimismenetelmät              ...
4Kognitiivisessa oppimiskäsityksessä keskitytään yksilön ulkoisen toiminnan sijaa ihmismielen sisäisiin, kog-nitiivisiin t...
5        Oppiminen on sidoksissa aina tilanteeseen. Tieto tulee liittää siihen kontekstiin, jossa sitä tullaan         kä...
6Työskentely lähtee liikkeelle annetusta ongelmasta, johon pyritään yhteisöllisesti löytämään ratkaisu.Ongelma pyritään ra...
7teoreettiseen ongelmanratkaisuun sekä osaamisen kehittämiseen ja uusien ajatusten sovaltamisesta teoriastakäytäntöön. DIA...
8saataisiin enemmän tietoa tuotavaa ja oppijan aktiivista oppimista. Aktivoiva opetus toimii hyvin myös sil-loin, kun siir...
92.2.6   CASE- TYÖSKENTELYCase- työskentelyn taustalla on kognitiivinen oppipoikakoulutus, ongelmakeskeisyys sekä sosiaali...
10        Jotta reflektoinnista olisi konkreettista hyötyä, voidaan caseja käyttää myös osaamisen testaamiseen        ja a...
11Simulaatio on jonkin tuotteen, prosessin tai järjestelmän osien jäljittelyä, jonka avulla todellisen kohteenkäyttäytymis...
12(Lindh, 1983). Tulevaisuudessa yksilöoppimisen merkitys tulee korostumaan, koska tietokone luo rajattomatmahdollisuudet ...
132.3.4    JIGSAWJigsaw:n periaatteena on saada oppijoiden välille tiedollinen riippuvuus. Tällöin oppilailla on erilaisia...
14parantelee ja muokaa kirjoitustaan arvioinnin pohjalta. Tässä skriptissä yhdistyy kaksi roolia: kritiikin antajaja analy...
15vat?                                                                                        keeseen?2.4.3   ICE-SKRIPTII...
16Vaihe 5. Opiskelijat tapaavat kasvokkain kussakin maassa ja keskustelevat teemasta. Tutori ohjaaopiskelijoita tunnistama...
17KUVIO 1. SKRIPTIN VAIHEET JA ERI SOSIAALISET TASOTSeuraavaksi esitellään kunkin vaiheen yksityiskohtainen mikrorakenne t...
18Vaihe 3: RyhmätyöskentelyOsallistujaroolit       Tehtävän rakenne              Materiaalit               TavoiteAsiantun...
19  Vaihe 6: Luokkatyöskentely  Osallistujaroolit         Tehtävän rakenne              Materiaalit               Tavoite ...
20KUVIO 2. SKRIPTIN AIKATAULU.3. VERKKOTYÖKALUT3.1 SOSIAALINEN MEDIA OPETUKSESSASosiaalinen media tarkoittaa Internetissä ...
21 Eli sosiaalisen median mahdollisuudet ovat moninaiset ja niiden käyttö vaatii monenlaisia työvälineitä.3.1.1   OPPIMISY...
22Sosiaalinen media tarjoaa kirjoittajalle uusia mahdollisuuksia julkaista omia tuotoksiaan. Perinteisten kirjo-jen, lehti...
23       Yhteisöllisyys, kaikki voivat muokata ja tuottaa tekstiä       Muutokset voidaan jäljittää ja vanhat versiot vo...
24Purot.net / http://purot.net/Purot.net on uuden sukupolven yhteisöllinen wiki. Se on ensimmäinen suomalainen wiki-palvel...
25Adobe PhotoShop ja suomalainen SumoPaint ovat kuvankäsittelyohjelmia. Adobe PhotoShop on omallekoneelle ladattava ammatt...
26https://www.petranplaneetta.fi/Petranplaneetta on virtuaalimaailma, joka on tarkoitettu 5-11 vuotiaille, jossa lapset vo...
27Etherpad on ainoa web-selaimessa toimiva reaaliaikainen yhteisöllisen kirjoittamisen työkalu, johon ei tar-vitse kirjaut...
28Slideshare tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden jakaa julkisesti tai yksityisesti PowerPoint-esityksiä , Word-dokumentteja...
29LÄHTEETBereiter, C.;& Scardamalia, M. (1993). n inquiry into the nature and implications of expertise. Chicago, IL:     ...
30        http://www.oph.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/oph/embeds/30256_perusopetuksen_TVT_k        ehittamissuun...
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Käsikirja opettajille

1,408

Published on

0 Comments
1 Like
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

No Downloads
Views
Total Views
1,408
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0
Actions
Shares
0
Downloads
10
Comments
0
Likes
1
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Käsikirja opettajille

  1. 1. KÄSIKIRJA OPETTAJILLESKRIPTIN SUUNNITTELUUN
  2. 2. 1SISÄLTÖ1. JOHDANTO .............................................................................................................................................. 22. LÄHTÖKOHDAT VAIHEISTUKSEEN.................................................................................................. 22.1 Oppimisteoriat ....................................................................................................................................... 3 2.1.1 Behavioristinen oppimiskäsitys ................................................................................................. 3 2.1.2 Kognitiivinen oppimiskäsitys .................................................................................................... 3 2.1.3 Kokemuksellinen oppiminen ..................................................................................................... 4 2.1.4 Konstruktivistinen oppimiskäsitys ............................................................................................ 4 2.1.5 Sosiokonstruktivismi ................................................................................................................. 5 2.1.6 Sosiokognitiivinen oppimiskäsitys ............................................................................................ 5 2.2 Pedagogiset mallit ............................................................................................................................. 5 2.2.1 Ongelmalähtöinen oppiminen (Problem-based learning, PBL) ................................................. 5 2.2.2 Tutkiva oppiminen ..................................................................................................................... 6 2.2.3 DIANA- malli (Dialogical Authentic Netlearning Activity) ..................................................... 6 2.2.4 Aktivoiva opetus ........................................................................................................................ 7 2.2.5 Projektioppiminen ..................................................................................................................... 8 2.2.6 Case- työskentely....................................................................................................................... 9 2.2.7 Kognitiivinen oppipoikamalli- ja koulutus .............................................................................. 10 2.2.8 Työssäoppiminen ..................................................................................................................... 10 2.2.9 Simulaatiot ja simulaatiopelit .................................................................................................. 10 2.2.10 Mielikuvaoppiminen ................................................................................................................ 11 2.3 Verkko-oppimismenetelmät ............................................................................................................ 12 2.3.1 Vastavuorinen opettaminen ..................................................................................................... 12 2.3.2 Hajautettu asiantuntijuus ......................................................................................................... 12 2.3.3 KOgnitiivinen konflikti ........................................................................................................... 12 2.3.4 Jigsaw ...................................................................................................................................... 13 2.4 Esimerkkejä skripteistä .................................................................................................................... 13 2.4.1 MURDER ................................................................................................................................ 14 2.4.2 DICEOX .................................................................................................................................. 14 2.4.3 ICE-skripti ............................................................................................................................... 15 2.4.4 Universanté .............................................................................................................................. 15 2.4.5 Käsiteruudukko (ConceptGrid) ............................................................................................... 163. VERKKOTYÖKALUT ........................................................................................................................... 20 3.1 Sosiaalinen media opetuksessa ........................................................................................................ 20 3.1.1 Oppimisympäristöt .................................................................................................................. 21 3.1.2 Blogit ....................................................................................................................................... 21 3.1.3 Wikit ........................................................................................................................................ 22
  3. 3. 2 3.1.4 Mikroblogit .............................................................................................................................. 24 3.1.5 Käsitekartat .............................................................................................................................. 24 3.1.6 kuvan ja äänen käsittely ........................................................................................................... 24 3.1.7 Elokuvatyökalut ....................................................................................................................... 25 3.1.8 Viestintäohjelmat ..................................................................................................................... 25 3.1.6 Virtuaalimaailmat .................................................................................................................... 25 3.1.9 Google dokumentit ................................................... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.1.10 Hyödyllisiä linkkejä opetuksen tueksi ..................................................................................... 27Lähteet ............................................................................................................................................................. 29 1. JOHDANTOTähän käsikirjaan on koottu vaiheittain ne raaka-aineet, joilla rakennetaan vaiheistus opintojaksolle, jossakäytetään apuna tieto- ja viestintätekniikkaa, Tämän käsikirjan tarkoituksena on helpottaa opettajan arkea jaantaa vinkkejä oman opetuksen suunnitteluun ja rohkaista opettajia käyttämään teknologiaa opetuksen apu-na. 2. LÄHTÖKOHDAT VAIHEISTUKSEENOpintojakson rakentamisessa on otettava huomioon taustalla oleva oppimisteoria, haluttu pedagoginen mallieli makroskripti, pedagogiseen malliin upotetut menetelmät eli mikroskriptit sekä käytettävät verkkotyökalut.Nämä muodostavat pedagogisen pyramidin, jonka avulla toimiva opintojakso voidaan rakentaa, kun jokai-sesta osiosta otetaan raaka-aineita. Rakentamisprosessia voidaan verrata talonrakentamiseen, jossa ensinrakennetaan vahva perustus oppimisteorian ympärille. Perustuksen päälle lähdetään rakentamaan varsinaistatyöskentelytilaa pedagogisten mallien avulla. Työskentelytila viimeistellään mikroskripteillä, joilla tarkenne-taan opiskelumenetelmiä ja lopuksi koko rakennuksen katoksi muodostuu käytettävä teknologia. Pedagogi-nen pyramidi on esitetty kuvassa 1, jonka pohjana on toiminut Niinisaaren (2007) opinnäytetyöhön laatimamalli.
  4. 4. 3 Verkkotyökalut Oppimismenetelmät Pedagogiset mallit OppimisteoriatKUVA 1. PEDAGOGISEN SUUNNITTELUN PYRAMIDI2.1 OPPIMISTEORIAT2.1.1 BEHAVIORISTINEN OPPIMISKÄSITYSBehavioristisen oppimiskäsityksen mukaan oppiminen perustuu ärsyke- reaktio-assosiaatioiden (S–R) reak-tioiden muodostumiseen eli keskitytään tarkastelemaan yksilössä tapahtuvaa käyttäytymistä. Ärsyke (S) eliopetus saa aikaan oppijassa opetuksen tavoitteena olevan reaktion (R) eli oppimisen, joka vakiintuu pysy-väksi käyttäytymiseksi. Oppilaan ulkoista käyttäytymistä voidaan säädellä palkkioiden ja rangaistusten avul-la. Opetuksessa behaviorismi näkyy opettajakeskeisenä toimintana, jossa tieto on valmiiksi pilkottu ja jäsen-nelty ja se tieto jaetaan oppilaalle. Oppilas toimii passiivisena tiedon vastaanottajana, eikä ota vastuuta omas-ta oppimisestaan. Behavioristinen opettaja suunnittelee opetuksen huolellisesti etukäteen ja yksityiskohtai-sesti ja asettaa oppimisille mitattavissa olevia tavoitteita. (Rauste-von Wright, Johan & Soini, 2003; Tynjälä,2002.)2.1.2 KOGNITIIVINEN OPPIMISKÄSITYS
  5. 5. 4Kognitiivisessa oppimiskäsityksessä keskitytään yksilön ulkoisen toiminnan sijaa ihmismielen sisäisiin, kog-nitiivisiin toimintoihin. Oppiminen on tiedon prosessointia ja oppija ei ole passiivinen tiedon vastaanottajavaan aktiivinen tiedon käsittelijä. Oppija havainnoin ympäristöään, liittää havaintojaan aikaisempiin tietoihinja elämyksiin sekä valikoi, taltioi, tulkitsee ja kehittää tietoa. Näin ihminen rakentaa skeemoja eli käyttäyty-misen malleja, jotka kehittävät oppijan omaa tietoa oppimistavoistaan ja strategioistaan eli metakognitiota(Pylkkä.)2.1.3 KOKEMUKSELLINEN OPPIMINENHumanistinen eli kokemuksellinen oppiminen perustuu ajatukseen oppijan kyvystä arvioida omaa toimin-taansa ja kasvua itseohjautuvaksi. Oppimisen lähtökohtana on oppijan tarpeet ja motivaatio. Opetuksessaopettaja pohtii yhdessä oppilaan kanssa tavoitteita ja sisältöjä. Opetuksessa lähdetään liikkeelle oppilaankokemuksista ja opettajan roolina on tukea oppilaan kasvua ja itseohjautuvuutta, mutta päävastuu oppimises-ta on oppilaalla itsellään. Oppilaan itseohjautuvuus toimii, jos opittava asia on mielekästä. Kokemuksellinenoppiminen voidaan nähdä oppimisyklinä: kokemus → reflektointi → käsitteellistäminen → aktiivinen kokei-lu. (Rauste-von Wright, Johan & Soini, 2003; Pylkkä.)2.1.4 KONSTRUKTIVISTINEN OPPIMISKÄSITYSKonstruktivistisessa oppimisessa oppilas tuo oppimistapahtumaan kaiken aiemmin oppimansa ja rakentaatietorakenteita uuden ja aikaisemman tiedon pohjalta. Yksittäiset tiedon ja taidot eivät ole keskiössä vaanoppimisen taitojen kehittyminen sitä edistävässä ympäristössä. Tällöin opetussuunnitelma ei ole se, jokamäärää opetuksen ohjelman. Konstruktivismille on ominaista seuraavat tekijät:  Oppija on aktiivinen toimija ja opettajan roolina on tiedon esittäjä mutta vielä tärkeämpää on opetta- jan rooli oppimisen ohjaajana  Opetuksessa tulee ottaa huomioon oppilaan aikaisempi tieto, koska arkikäsitykset voivat olla ristirii- dassa tieteellisen tiedon kanssa  Oppilaita ohjataan asteittaan oman oppimisen itsesäätelyyn  Ymmärtäminen on tärkeämpää kuin ulkoa opetteleminen eli mekaanista ulkoaopettelua ja asioiden toistamista vältetään  Opetustilanteet on järjestettävä siten, että oppijoiden erilaiset näkökulmat kohtaavat sosiaalisessa vuorovaikutuksessa  Faktatieto opitaan helpommin, jos se kytketään aikaisempaan tietoon, mielekkäisiin kokonaisuuksiin sekä todelliseen elämään
  6. 6. 5  Oppiminen on sidoksissa aina tilanteeseen. Tieto tulee liittää siihen kontekstiin, jossa sitä tullaan käyttämään, ei erillään siitä.  Opittu tieto tulee kytkeä erilaisiin konteksteihin ja käsitellä sitä eri näkökulmista, jolloin saavutetaan opitun asian siirtovaikutus.  Koska tiedon rakentaminen on jatkuva prosessi, on arvioinnin kohdistuttava tähän prosessiin. Arvi- ointi ei ole vain opettajan tehtävä vaan siihen osallistuu myös oppija itse ja ehkä myös oppilastoverit. Arvioinnin on tapahduttava säännöllisin väliajoin eikä vain opintojakson lopussa.  Tietoa ei tule antaa oppilaille absoluuttisena totuutena vaan osoittaa oppilaille, että tieto on muuttu- vaa. Oppiaineksen lisäksi olisi hyvä käsitellä oppilaiden kanssa tiedon luomista ja sen vaiheita.  Opetussuunnitelma tuli kehittään suuntaan, jossa sisällön opettamisen sijaa keskityttäisiin tiedonkä- sittelyn taitojen kehittämisen ja elinikäisen oppimisen ajatukseen. (Tynjälä, 2002) (Rauste-von Wright;Johan;& Soini, 2003).2.1.5 SOSIOKONSTRUKTIVISMISosiaalinen konstruktivismi näkee oppimisen konstruktivistisena, jossa korostetaan sosiaalista vuorovaiku-tusta tiedon rakentelun yhteydessä. Oppimisprosessi on yhteisöllistä tiedonrakentelua, jossa hyödynnetäänmuiden kokemuksia ja asiantuntijuutta. (Tynjälä, 2002) (Rauste-von Wright;Johan;& Soini, 2003)2.1.6 SOSIOKOGNITIIVINEN OPPIMISKÄSITYSSosiokognitiivinen oppiminen pitää sosiaalista vuorovaikutusta oppimista edistävänä ja jäsentävänä tekijänä,mutta tiedonmuodostus ja oppimisprosessi ovat yksilöllisiä. Opetuksessa keskitytään tiedonkäsittelystrategi-oiden, metakognitiivisten taitojen, motivaation ja vuorovaikutuksen tukemiseen. (Salovaara & Järvelä,1997).2.2 PEDAGOGISET MALLITPedagogisia mallien avulla voidaan organisoida opetustapahtuma sellaiseksi, että se edistää oppimista. Neovat verkko-opetuksen välineitä, joiden taustalla on jokin oppimisteoreettinen näkökulma. Näillä malleillaluodaan opetukseen kehys, joilla oppimisprosessi voidaan jakaa vaihe isiin (Pollari, 2010). Pedagogisiamalleja voidaan käyttää myös kontaktiopetuksessa.2.2.1 ONGELMALÄHTÖINEN OPPIMINEN (PROBLEM-BASED LEARNING, PBL)
  7. 7. 6Työskentely lähtee liikkeelle annetusta ongelmasta, johon pyritään yhteisöllisesti löytämään ratkaisu.Ongelma pyritään ratkaisemaan päättelemällä sekä etsimällä uutta tietoa järjestelmällisesti. Tässätyöskentelytavassa korostuu oppijan metakognitiiviset ja ongelmanratkaisutaidot. Ongelmanasettelullavoidaan aktivoida oppijaan ja liittää opeteltavat asiat aitoihin tilanteisiin. Motivaation ja aktivoinnin kannaltaon tärkeää, että oppija saa itse asettaa ongelman, joka ohjaa hakemaan ja rakentamaan tietoa. Näinoppimisesta tulee syvällisempää ja on pohjana asiantuntijuuden kehittymiselle (Bereiter & Scardamalia,1993). Ongelmakeskeinen oppiminen sopii hyvin sellaisten asioiden opiskeluun, jotka vaativat jäsentelyä jamonipuolista lähestymistapaa. Ongelmakeskeistä oppimistä käytetään lääketieteen opetuksssa,liiketaloustieteen opetuksessa, luonnotieteissä ja ohjelmoinnin opetuksessa. Se voi olla myös lisänä kielten jamatematiikan opetuksessa, jolloin opeteltavat asiat voidaan liittää jokapäiväiseen eläään tialnteisiin.(Silander & Koli, 2003)2.2.2 TUTKIVA OPPIMINENTämä on yleisesti ja paljon käytetty verkko-oppimisen malli. Tutkivan oppimisen taustalla on kognitiivinennäkökulma oppimiseen (Hakkarainen;Lonka;& Lipponen, 2000). Lähtökohtana on oppijan asettamat aidotongelmat, kysysmykset sekä omat ajatusket ja teoriat asiasta. Prosessin aikana asiaa pyritään selittämäänsyvällisemmin ja tuottamaan uusia kysymyksiä. Näin eri käsitteiden välille syntyy yhteyiksiä, mikä tukeekäsitteellistä muutosta. Tutkivan oppimisen mallin mukainen oppiminen on käsitysten syvällistäkehittämistä. Kuten ongelmakeskeisessäkin oppimisessa, voidaan ajatella että tässäkin samantyyppisetelementit esistävät oppimista. Erona on vain se, että tutkiva oppiminen ottaa huomioon myös oppijanaikaisemmat kästiykset asiasta sekä korostaa ajattelun näkyväksi tekemistä ja sen kehittämistä. Pääpaino onkuitenkin todellisen ymmärryksen saavuttaminen, tiedon syventäminen eri lähteitä käyttäen sekä omantuotetun tiedon ja työskentelyn tietoinen kehittäminen.Tutkiva oppiminen sopii ilmiöiden tarkasteluun ja ymmärtämiseen, kun kysesssä on laaja kokonaisuus. Sevoi olla jopa ihmiselle luontaista toimintaa. Erityisen hyvin se sopii asiantuntijuuden ja työelämän tietojen jataitojen opiskeluun. Tutkivaa oppimista on sovellettu ammatillisen koulutuksen verkko-opetushankkeissa jaammatillisessa opettajankoulutuskessa. Oppimisprosessin pituus voi olla tunnista kokonaiseenopintojaksoon. (Silander & Koli, 2003).2.2.3 DIANA- MALLI (DIALOGICAL AUTHENTIC NETLEARNING ACTIVITY)DIANA- malli pohjautuu tutkivaan oppimiseen, mutta tiedonrakenteluprosessiin on liitetty dialoginenvuorovaikutus. Tämä malli en eritysesti suunniteltu verkko-opetuksen ja –opiskelun vaiheittaiseenetenemiseen pääasiassa ammatillisessa koulutuksessa. Oppiminen etenee käytännön kokemuksien kautta
  8. 8. 7teoreettiseen ongelmanratkaisuun sekä osaamisen kehittämiseen ja uusien ajatusten sovaltamisesta teoriastakäytäntöön. DIANA- malli on erityisesti opettajaa ohjeistava malli. Työskentelyn lähtökohtana ontyöelämästä nouseet aidot ongelmat, jotka edistävät opitun asian siirtämistä aitoon tilanteeseen (transfer).Dialogisuus tuo puolestaan jokaisen jäsenen ajattelua näkyväksi, jolloin omaa ajattelua voidaan reflektoidadialogisessa suhteessa toisten ajatteluun. Tämä malli soveltuu työssäoppimiseen ja ammattialoille, koskadialogi kuuluu olennaisena osana työyhteisön jäsenten kanssakäymiseen. Se sopii myös yleissivistäväänkoulutukseen ja korkeakouluopetukseen.DIANA- mallia voidaan käyttää myös jäsennettäessäongelmakeskeisen verkko-opetuksen prosessia. (Silander & Koli, 2003).2.2.4 AKTIVOIVA OPETUSPeruslähtökohtana on Vygotskin sosiokultuurinen käsitys, soveltava kognitiotiede ja prosessisuuntainenopetus. Ajatuksena on tukea oppijan asiantuntijuuden kehittymistä ja auttaa häntä kehittämään opittavastaasiasta toiminnallisia malleja (Silander & Koli, 2003). Aktivoivan opetuksen keskeisin tavoite on oppiminen(Lonka, 1993). Tällöin vastuu oppimisesta siirtyy oppijalle itselleen. Jotta oppija saadaa aktivoitua jamotivoitua, tarvitaan aktivoivia menetelmiä. Aktivoiva opetus perustuu seuraaviin periaatteisiin (Lonka,1993): 1. Opittava asia liitetään mielekkääseen kokonaisuuteen eli skeemaan 2. Opettajan tehtävänä on auttaa opiskelijaa oppimistilanteessa 3. Palautteen antamisen yhteydessä otetaan huomioon oppilaan lähtötaso ja koko oppimisprosessi. Arviointi tähtää myös palautteeseen.Näistä on johdettu aktivoivan opetuksen kolme kulmakiveä: diagnosointi ja aktiovointi, oppimisprosessintukeminen ja seuraaminen sekä palautteen antaminen ja arviointi. Aktiovoiva opetus etenee näiden kolmenvaiheen kautta kuvion 4 mukaisesti. Oppimisen kannnalta on olennaista syvällisen ymmärryksensaavuttaminen. oppimis- Aikaisempi • ajattelustrategiat palautteen anto • vertaispalaute Diagnosointi käsitys ja prosessin ja ja väärin- refletiivisen • oppimispäiväkirja • opettajan palaute ja aktivointi sen ymmärrysten • oman oppimisen ajattelun • pienryhmätyös- haastaminen aktivointi kentely arviointi tukeminenKUVA 2.AKTIVOIVAN OPETUKSEN VAIHEET.Aktivoivaa opetusta on käytetty erityisesti yliopisto-opetuksessa, mutta sitä voidaan soveltaa myös ammatil-lisessa koulutuksessa. Sitä voitaisiin käyttää myös lukio-opetuksessa, jolloin tietoa toistavasta opetuksessa
  9. 9. 8saataisiin enemmän tietoa tuotavaa ja oppijan aktiivista oppimista. Aktivoiva opetus toimii hyvin myös sil-loin, kun siirrytään uuteen opetuskulttuuriin ja käytetään tutkivan oppimisen työtapoja. (Silander & Koli,2003)Aktivoivia työtapojaKirjoittaminen on keskeisessä roolissa, kun tarkastellaan aktivoiva työtapoja. Seuraavassa muutamiapoimintoja työtavoista (Lonka & Lonka, 1993). 1. Aktivoivat kirjoitustehtävät ovat lyhyitä (10–15 min) kirjoitelmia, joiden aikana opiskelija pyrkii kir- joittamaan kaiken tietämyksensä aiheesta. 2. Aktiivinen muistiinpanojen käyttäminen on sisällön kirjoittamista uudelleen omin sanoin esim. mar- ginaaliin. Tämä toimii hyvin esim. tenttiin valmistautuessa tai opetuksen aikana. 3. Aktivoiva luento saadaan siten, että yhdistellään erilaisia tekniikoita elävöittämään opetusta ja tehos- tamaan oppimista. Se voi olla erilaisten testien tekemistä luennon alussa, luennon aikana tai lopussa, lyhyiden kirjoitustehtävien tekemistä luentojen aikana, filmin näyttämistä tai oppimispäiväkirjan kir- joittamista. 4. Alkukoe toimiin kurssin suunnittelun ja loppuarvioinnin pohjana. 5. Argumentoinnin harjoittelun tavoitteena on, että opiskelijat oppivat perustelemaan väitteitään ja hy- poteesejaan. 6. Ensiluonnos on tuotoksen ensimmäinen versio, josta muokataan palautteen jälkeen lopullinen versio. 7. Integroinnin avulla pyritään yhdistämään eri sisällöt tai oppiaineet toisiinsa.2.2.5 PROJEKTIOPPIMINENTavallisesta työskentelystä voidaan tehdä projektiluonteista, kun käytännön toiminnalle asetetaan selkeätavoite ja aikataulu. Käytännössä tapa tarkoittaa työskentelyä tuotanto-, tutkimus- tai kehittämisprojektissa.Projektista voidaan puhua silloin, kun joukko oppilaita suorittaa yhteistä tehtävää kertaluonteisesti ja tilapäi-sesti. Lisäksi heillä on käytettävissään tietty aika, ihmisen, raha, työvälineet sekä osaaminen. Yhdessä toi-miminen sekä tietojen ja taitojen jakaminen tekee työskentelystä yhteisöllistä. Jo osallistuminen sinänsälisää oppijan aktiivisuutta ja motivaatiota. Tapahtumana projekti on kokonaisvaltainen, jossa suunnitellaan,rakennetaan, tehdään ja arvioidaan. Lisäksi projektiin on varattu sen verran paljon aikaa, että myös oppimistavoidaan arvioida. Tällä työskentelytavalla opitaan työelämässä tarvittavia taitoja ja jos työskennellään asian-tuntijoiden kanssa, niin kehitytään myös asiantuntijakulttuurin saralla. Projektioppiminen ei synny luonnos-taan vaan siihen oppii vain tekemällä.Erityisen hyvin projektit soveltuvat tuotekehitykseen ja opiskeluun sellaisille aloille, joissa tämäntyyppinentyöskentely on ominaista. Projektien avulla voidaan integroida eri oppiaineita yhdeksi kokonaisuudeksi.(Silander & Koli, 2003)
  10. 10. 92.2.6 CASE- TYÖSKENTELYCase- työskentelyn taustalla on kognitiivinen oppipoikakoulutus, ongelmakeskeisyys sekä sosiaalinen vuo-rovaikutus. Case- työskentelyssä todellisen elämän ongelmiin pyritään saamaan ratkaisu opittujen käsitteidenja teorioiden avulla. Työskentely etenee siten, että kukin osallistuja esittelee jonkin tapauksen eli casen, jotalähdetään yhteisöllisesti työstämään keskustelemalla. Keskustelun tarkoituksena on rakentaa selitysmallitapaukselle sekä edistää oppimista sosiaalisessa vuorovaikutuskessa. (Salovaara, 2004)Perinteisimmillään caseja käytetään oppimateriaalien tapaan tietolähteenä tai oppimateriaalin rikastajana.Caseja voidaan toki käyttää muullakin tavoin. Silander (2003) jakaa casen käyttökohteen kuuteen luokkaan: 1. Kontekstin luojana Casella voidaan johdatella oppilaat opiskeltavaan asiaan. Tällöin casen tarkoituksena on saada oppi- laat huomaamaan, että yksittäinen case on osa suurempaa kokonaisuutta. Case voi olla video tai teks- ti 2. Ongelman asettelun pohjana Tuomalla oppimistilanteeseen koulun ulkopuolisia ja työelämästä nousseita ongelmia, saadaan tunne aidosta tilanteesta. Casella voidaan ohjata oppimista tavoitteiden suuntaan. Case voi toimia keskus- telun herättäjän tai keskustelun raaka-aineena. 3. Tietolähteenä tai raaka-aineena tiedonrakentelussa Erilaisten casejen avulla voidaan etsiä yhtäläisyyksiä eri tapausten välillä ja muodostaa omia selityk- siä ilmiöille. Myös hiljainen tieto saadaan casen avulla näkyväksi. Case voi olla myös teoriassa opit- tujen asioiden konkreettinen soveltamiskohde. 4. Tiedon tuottamisessa – oppijat casejen tuottajina Usein on tarpeen, että oppilaat tuottavat omia caseja, joko ympäristöään havainnoimalla tai keksi- mällä. Oppilaan oman case avulla voidaan aikaisempi tieto ja käsitys tuoda näkyville. Case voi olla henkilökohtainen panos yhteiseen tuotokseen ja se voidaan tuoda julki verkossa. 5. Reflektoinnissa Case avulla voidaan oppijat tietoja ja taitoja peilata valmiin tapauskuvauksen kautta. Näin oppijaa saa tietoa siitä, onko hänellä riittävät tiedot ja taidot casen ratkaisemiseen. Lisäksi se mahdollistaa myös reflektoinnin sen suhteen, miten toiminta poikkesi valmiista tapauksesta. 6. Osaamisen testaamisessa ja arvioinnissa
  11. 11. 10 Jotta reflektoinnista olisi konkreettista hyötyä, voidaan caseja käyttää myös osaamisen testaamiseen ja arviointiin.Case- työskentely sopii kaikkiin aineisiin ja kaikille asteille. Laajimmin sitä on kuitenkin käytetty perusope-tuksen ja lukio-opetuksen puolella. Case- työskentelyn avulla saadaan opittavat asiat akkuroitua todellisiintilanteisiin, jolloin oppija ymmärtää tietojensa ja taitojensa hyödyn arkielämään. Lisäksi se motivoi myös ns.passiivisia oppijoita. (Silander & Koli, 2003)2.2.7 KOGNITIIVINEN OPPIPOIKAMALLI- JA KOULUTUSOppiminen on aina sidoksissa kontekstiin, jolloin opitusta tiedosta tulee helposti elotonta tietoa, jota pysty-tään soveltamaan vain esim. koulukontekstissä, mutta ei arkielämän ongelmien ratkaisemisessa (Tynjälä,1999). Ratkaisu tähän ongelmaan on oppipoikakoulutus, jota perinteisesti on käytetty ammatillisessa koulu-tuksessa työssäoppimisjaksolla (Silander & Koli, 2003). Kouluympäristöön on sovellettu kognitivista oppi-poikakolutusta, jossa oppilaita ohjataan käyttämään samanlaisia ongelmanratkaisustrategioita kuin asiantuti-jatOppijan on mahdollista kehittää kädentaitojen lisäksi myös omia kognitiivisia taitojaan osallistumalla toi-mintaan yhdessä asiantuntijan kanssa. Tämä edellyttää oppijan ajatuksenkulun ja päätelmien tekemistä näky-väksi asiantuntijalle. Tällöin myös oppija tulee tietoiseksi omasta toiminnastaan ja huomaa kehittämistarpei-ta. Tämä on myös yksi oppimisen edellytys.Kognitiivisesta oppipoikakoulutus sopii sellaisiin aineisiin, joiden oppimisprosessit ovat piilossa ja vaikeastihuomattavissa. Näitä ovat esim. luetun ymmärtäminen ja kirjoittamisen opetus sekä.2.2.8 TYÖSSÄOPPIMINENOlennaisena osana ammatillisiin opintoihin kuuluu ammattitaidon oppiminen käytännössä työpaikalla. Op-pimisympäristönä toimii tällöin työpaikka, jossa opiskelija saa seurata asiantuntijoiden työskentelyä läheltä.Hän saa työskennellä heidän ohjauksessaan, tutustua työpaikkaa ja olla osallisena paikalliseen työkulttuuriin.Työssäoppimisen kautta opiskelija saa valmiuksia työelämään ja elinikäiseen oppimiseen, koska työssäop-pimisen tarkoituksena on lisätä oma-aloitteellisuutta, yhteistyötaitoja, itseluottamusta ja itsenäistä ajattelua.(Silander & Koli, 2003)2.2.9 SIMULAATIOT JA SIMULAATIOPELIT
  12. 12. 11Simulaatio on jonkin tuotteen, prosessin tai järjestelmän osien jäljittelyä, jonka avulla todellisen kohteenkäyttäytymistä voidaan ennakoida (Hoffrén, ym., 2004). Simulaatiota voidaan soveltaa myös tulevaisuudessavirtuaalimaailmassa.Simulaatiota käytetään tilanteissa, joissa toimiminen muuten olisi liian kallista, hankalaa, vaarallista, hidas-ta, vaikeatajuista ja joissa havainnollistaminen on tärkeää (Silander & Koli, 2003) (Räsänen, 2004). Simu-loinnin avulla saadaan aikaan aito, todellinen kokemus, koska tilanteeseen liittyvät kokemukset, tunteet jamielikuvat ovat todellisia (Silander & Koli, 2003). Simulaatiota voidaan käyttää opiskeltavan asian havain-nointiin, toiminnan mallintamiseen, kertaamiseen, opitun asian soveltamiseen, rutiinien hallintaan, ammatti-taidon osoittamiseen , testeissä ja näytöissä sekä arvioinnissa ja itsearvioinnissa (Räsänen, 2004).Teknologia tarjoaa oppijalle mahdollisuus harjoitella tarvittavia tietoja ja taitoja todellisessa ympäristössä janäin kehittää omaa ymmärrystään. Simulaatiot voidaan nähdä suunnittelun ja tuotekehityksen ohella myösajattelun työvälineinä tai tapana oppia (Manninen, ym., 2007). Simulaatio- oppimiseen liittyy myös reflektiosimulaation jälkeen ja sen aikana.Simulaatioita on käytetty esim. lääketieteen opetuksessa esim. opiskelijoiden diagnoosin harjoitteluun(Lajoie & Azevedo, 2000) ja ensihoidon opettamisessa (Mattila, 1997).Simulaatiopelillä tarkoitetaan yhdessä tai ryhmässä pelaamista yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Peli pe-rustuu osallistujien toimintaan ja vuorovaikutukseen. Ruohomäen (1996) mukaan simulaatiopeleissä yhdis-tyvät yhteisöllisyys, työn kehittäminen ja oppiminen. Simulaatiopelin tarkoituksena on mallintaa todellisentyöskentelyn piirteitä pelinomaisesti. Suomessa opetuksen ja työelämän rajapintaan sijoittuvia projektejaovat PedaGames ja GameBridge.2.2.10 MIELIKUVAOPPIMINENAlun perin puhuttiin suggestopediasta, joka on bulgarialaisen Lozanovin kehittämä menetelmä nopeutettuunopiskeluun. Raimo Lindh (1983) on nimennyt sen mielikuvaoppimiseksi. Tarkoituksena on edistää oppimis-ta alitajunnan energiaa vapauttamalla. Oppijan huomio kiinnitetään itsestä pois esim. musiikin avulla, jolloinyhteys alitajuntaan on mahdollista. (Lindh, 1983). Muusikin kuuntelu opiskelun aikana tuottaa mallintamisenmahdollisuuden edistäen asian oppimista ja muistamista. Kun oppilas on rentoutuneessa tilassa, opettajatuottaa opiskeltavan asian yhteyteen mielikuvia piirtäen, näyttäen, kertoen tai musiikin avulla. (Silander &Koli, 2003). Tämä mielentila on tuttu meille jokaiselle. Sama tila on raukea hetki ennen nukahtamista taisaunan jälkeen. Tilaa voitaisiin kuvata sanoin luonnollinen transsi (Lindh, 1983). Sen aikana päivän aikanamieleenpainuneet ongelmatilanteet saavuttavat helposti ratkaisun.Mielikuvaoppista on käytetty yleis- ja erityisopetuksessa. Erityispedagogisista menetelmiä, joissa on käytettyapuna mielikuvia voidaan mainita: käytöshäiriöisen oppilaan opetukseen keskittyminen, tupakoinnin lopet-tamisen opettaminen, perustaitojen, kuten kertotaulun opettaminen, puhehäiriöisen opettaminen ja lukiopetus
  13. 13. 12(Lindh, 1983). Tulevaisuudessa yksilöoppimisen merkitys tulee korostumaan, koska tietokone luo rajattomatmahdollisuudet oppimateriaalin visualisointiin (Lindh, 1998).2.3 VERKKO-OPPIMISMENETELMÄT2.3.1 VASTAVUORINEN OPETTAMINENYksi kognitiivisen oppipoikamallin sovellus on vastavuoroinen opettaminen. Vastavuorisen opettamisenkeskeisenä ajatuksena on, että oppilaat saavat ensin mallin asiantuntijan (opettaja tai tutori) ongelmanratkai-sustrategioista (Brown & Palincsar, 1987). Menetelmän tarkoituksena on tehdä oppilaiden tiedonkäsittely-taidon näkyviksi, jotta muut voisivat niitä jäljitellä. Vastavuoroinen opettaminen etenee niin, että oppilaatlukevat pienessä ryhmässä tekstiä. Työskentelyn aikana kukin vuorollaan ottaa opettajan roolin ja opettaamuita käyttäen erilaisia strategioita: kysyminen, tarkentaminen, yhteenvetäminen ja ennustaminen. ”Opetta-jan” tehtävänä on kysymysten esittäminen ja johtopäätösten tekeminen. ”Oppilaat” voivat tarvittaessa täy-dentää, jos jotain unohtuu. Jos syntyy ristiriita, ryhmän jäsenet lukevat tekstin uudestaan ja keskustelevatjohtopäätöksistään. Jokainen ryhmän jäsen toimii vuorollaan ”opettajana”, keskustelun järjestelijänä, kuunte-lijana tai kriitikkona. Koko ryhmä on vastuussa oppimisprosessista. Vaikka opettaja onkin työskentelyn ai-kana taka-alalla, on hänen tehtävänään tukea oppilaita tarvittaessa ja seurata heidän edistymistään. (Tynjälä,1999).2.3.2 HAJAUTETTU ASIANTUNTIJUUSHajautetun asiantuntijuuden taustalla on ajatus, että jokaisella oppilaalla on muita enemmän asiantuntijuuttajollakin alalla myös opettajalla; kukaan ei osaa kaikkea. Opetuksen tarkoituksena ei ole saada kaikille oppi-laille identtiset taidot, vaan hyödyntää jokaisen omaa alakohtaista taitoa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa,jotta tehtävä saadaan ratkaistua. Ajatus on vähän samanlainen kuin Jigsaw:ssa, mutta tässä asiantuntijuus oninhimillistä pääomaa, joka on jo olemassa eikä sitä varta vasten opetella tähän tilanteeseen.2.3.3 KOGNITIIVINEN KONFLIKTITässä opetusmenetelmässä hyödynnetään oppimisen tukena konfliktitilannetta. Oppilaille jaetaan vastakkai-set näkemykset ja tätä näkökulmaa tukeva materiaali. Kun oppilas on tutustunut materiaaliin ja omaksunutoman annetun näkökulman, oppilaat keskustelevat ja kyseenalaistavat eri näkökantoja ja pyrkivät löytämäänyhteisen näkemyksen. (Hämäläinen & Häkkinen, 2006). Kognitiivisen konfliktitilanteen järjestäminen onhyvä tapa edistää yhteisöllistä oppimista, koska oppimisprosessin kannalta on tärkeää, miten oppilas pystyyratkaisemaan konfliktitilanteen. Esimerkki tällaisesta konfliktiskriptistä on AgrueGraph- skripti.
  14. 14. 132.3.4 JIGSAWJigsaw:n periaatteena on saada oppijoiden välille tiedollinen riippuvuus. Tällöin oppilailla on erilaisia tietoja,kuten asiantuntijoillakin, jolloin he pystyvät selvitymään tehtävästä ainoastaan yhdistämällä toistensa tiedot.Työskentely tapahtuu usein pienryhmässä ja jokaisella ryhmän jäsenellä on oma vastuualue.Opettaja voitällöin antaa tukea tiiminmuodostukseen. Yksilöllisen tiedonhankinnan jälkeen saman aihepiirin jäsenetkokoontuvat asiantuntijaryhmäski, jossa aiheen käsittelyä jatketaa ja tietoa syvennetään ryhmässä. Tämänjälkeen palataan takaisin ns. kotiryhmään, jossa kukin ryhmän jäsen opettaa oma aiheensa muille ryhmänjäsenille. Koulumaailmassa tästä työskentelutavasta käytetään nimitystä koti-ja vierasryhmät (viite). Tämätyöskentely tapa tukee enimmäkseen yksilön omaa oppimista, sillä ryhmän jäsenet eivät ole vastuussatoistensa oppimisesta. Alkuperäisen ajatuksen mukaan oppijat suorittavat yksilöllisen testin oppimastaan(Hämäläinen & Häkkinen, 2006).Jigsaw II:n pohjalla on jigsaw:n perusajatus palapelin muodostuminen eri osista. Se eroaa kuitenkin kolmellatavalla alkuperäisestään. Ensinnäkin oppijat voivat halutessaan tutustua myös tehtävän muuhun materiaaliin,vaikka jokaisella onkin oma vastuualueensa. Toiseksi, oppijat suorittavat tehtävän aikana kehitys-, ryhmä- jayksilötestejä, joista heidä pitää suoritua joka kerta paremmin. Kolmanneksi alkuperäinen Jigsaw ei sisällätiiminrakennus ja kommunikaation tukea (Hämäläinen & Häkkinen, 2006).RoolitRoolien käytöllä saadaan oppilas paremmin sitoutumaan työskentelyyn ja katsomaan asioita toisesta näkö-kulmasta. Esimerkiksi vastavuoroisen opettamisen skriptissä käytettiin kahta roolia: opettaja ja oppilas(Brown & Palincsar, 1987). Weinberger kollegoineen (2007) käytti sosiaalisten skriptien tutkimuksessa kah-ta roolia: analysoija ja kritiikin antaja. Näitä rooleja voidaan käyttää myös vastavuoroisen opettamisen skrip-tissä. Roolit voivat olla: aloittaja – yhteenvetäjä – havainnoitisija – epäilijä – etsijä tai kysyjä – selkeyttäjä –– ennustaja.2.4 ESIMERKKEJÄ SKRIPTEISTÄSosiaaliset skriptit keskittyvät siihen, miten oppijat ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Ne auttavatoppijaa jäsentämään keskustelua siten, että tuloksena on onnistunut vuorovaikutussuhde. Onnistunut vuoro-vaikutus sisältää tasavertaisen osallistumisen keskustelun aikana, jolle on tunnusomaista kysyminen, kysy-myksiin vastaaminen ja kriittinen neuvottelu.Sosiaalisen skriptin (Weinberger A. ;Ertl;Fischer;& Mandl, 2005) lähtökohtana on kolme tapausta eli caseaanalysoidaan ja arvioidaan yhtä aikaa kolmen hengen ryhmässä. Jokainen oppilas kirjoittaa tapauksestaanalyysin. Sen jälkeen kaksi muuta ryhmän jäsentä arvioi kirjoitusta, jonka päätteeksi kirjoittaja itse
  15. 15. 14parantelee ja muokaa kirjoitustaan arvioinnin pohjalta. Tässä skriptissä yhdistyy kaksi roolia: kritiikin antajaja analysoija.2.4.1 MURDERTämän skriptin on kehitellyt Dansereau kollegoineen (Dansereau;Collins;McDonald;Holley;Garland;&Diekhoff, 1979) ja sana MURDER on lyhenne sanoista:Mood, Understand, Recall, Detection, Elaborationand Review. Ensin opiskelijat rentoutuvat ja keskittyvät tehtävään (Mood). Opiskeltava materiaali on jaottuosiin ja aluksi opiskelijat lukevat yhden osan itsenäisesti (Understand). Sen jälkeen he vuorottelevatyhteenvetäjän ja kuuntelijan rooleja. Yhteenvetäjä muistelee, mitä on lukenut ja samalla kuuntelija korjaalöytämiään virheitä, täydentää aukkoja ja antaa palautetta (repeat).Ennekuin rooleja vaihdetaan, molemmatkäsittelevät yksityiskohtaisemmin lukemaansa ja yhdessä pari pyrkii tekemään opiskeltavista asioistahelpommin muistetttavia yhdistämällä ne aikaisemmin opittuun tietoon esim kuvien avulla (elaborate).Tämäsykli toistuu jokaisen opiskeltavan osion kohdalla, kunnes koko materiaali on käyty läpi. Sen jälkeenopiskelijat käyvät vieläläpi koko materiaalin ja pohtivat, mitä ovat oppineet (review). Tämäntyyppisenjärjestelmällisen tekstimateriaalin läpikäymisen avulla voidaan säädellä oppijan affektiivisia, kognitiivisia jametakognitiivisia toimintoja. Jokaisen vaiheen aikana oppijat sitoutuvat vuoroin kuhunkin toimintaan ja näinrakentavat tietoa yhdessä. Vaihestamisen avulla on helpompaa yhdistää eri toimintoja samanaikaisesti.Tätä skriptiä on käytetty mm. helpottamaan kahden ammattikorkeakouluopiskelijan (college) tieteellistätekstimateriaalia yhteisöllistä opiskelua (Rummel & Spada, 2007).2.4.2 DICEOXTämän skripitin lähtökohtana on jonkin tieteellisen teorian opiskelu eri näkökulmista. Oppilaan lukemista jaasioiden yhdistämistä voidaan tukea oheisen taulukon avulla siten, että oppilaat täyttävät taulukkoalukemisen aikana. Taulukko auttaa myös kertaaman asian (Brooks & Dansereau, 1983)Kuvaus Historia Merkitykset Todisteet Muut teoriat Lisätieto(Description) (Inventor) (Consequences) (Evidence) (Other Theories) (X-Information)Mitä ilmiöllä Kuka on Mitä vaikutuk- Mitkä ovat Onko olemassa Onko olemassapyritään selittä- teorian luoja sia sillä on ollut teoria todis- vastaavia, täy- jotain muutamään? ja mistä se tieteessä ja teet puolesta dentäviä tai kil- tietoa teoriasta, on saanut maailmassa ja vastaan? pailevia muita joka ei voi luoki-Mitkä ovat teoria alkunsa? yleensä? teorioita? tella mihinkäänpääperiaatteet ja muuhun sarak-kuinka ne toimi-
  16. 16. 15vat? keeseen?2.4.3 ICE-SKRIPTIIce-skripti on SCIL:n (Swiss Centre for Innovations in Learning) kehittelemä vertaispalauteympäristö(EPFL, 2005–2006). Se tukee opettajaa tarjoamalla vertaispalauteharjoituksia. Työskentely etenee viidessävaiheessa: 1. Jokainen oppilas suorittaa opettajan antaman tehtävän loppuun ja lähettää sen tietokoneella eteen- päin. Tehtävä sisältää erilaisia komponentteja, kuten tekstin syöttämistä, monivalintatehtäviä ja opet- tajan laittamia ladattavia tiedostoja. 2. Oppilaat antavat vertaispalautetta tietylle oppilasjoukolle. Opettaja voi tässä vaiheessa auttaa oppilai- ta alkuun. 3. Oppilaat lukevat omasta tehtävästään saadut palautteet. 4. Oppilas arvio omaa vastaustaan uudelleen ja jättää se arvioitavaksi. 5. Jokainen oppilas äänestää parhaan työn.Tämä skripti soveltuu esim. lääketieteenopiskelijoiden käyttöön, kun he harjoittelevat diagnoosin tekoa.2.4.4 UNIVERSANTÉTämä on esimerkki yhteisöllisestä skriptistä, jonka perusajatuksena on Jigsaw.Tämä skripti on suunniteltuterveydenhuollon opiskelijoille (Berger, ym., 2001) Siinä opiskelijat tulevat neljästä eri maasta ja heidät onjaettu viiteen eri teemaryhmään: AIDS, syöpä, infektiot, sydän- ja verisuonitaudit ja onnettomuudenjälkeinen trauma). Jokaisessa teemaryhmässä on neljä henkilöä jokaisesta maasta ja tuutorin (eli yhteensä 17henkilöä). Skripti sisältää seitsemän vaihetta.Vaihe 1. Jokainen ryhmä saa kliinisen tapauksen eli casen. Tutori ohjaa keskustelua ja auttaa opiskelijoitatunnistamaan ja keskustelemaan tapauksesa julkisen terveydenhuollon näkökulmasta.Vaihe 2. Saman teemän ympärillä työskentelevät keskustelevat tapauksesta kasvokkain.Vaihe 3. Teemaryhmät kustakin maasta kirjoittavat dokumentin, jossa kuvataan ongelmaa ko. maannäkökulmasta.Vaihe 4. Neljän maan edustajat kustakin teemaryhmästä keskustelevat maakohtaisista yhtäläisyyksistä jaeroista virtuaaliympärsitössä.
  17. 17. 16Vaihe 5. Opiskelijat tapaavat kasvokkain kussakin maassa ja keskustelevat teemasta. Tutori ohjaaopiskelijoita tunnistamaan ongelman.Vaihe 6. Opiskelijat muokkavat dokumenttia vaiheessa 5 saamiensa metodologisten kommentien pohjalta.Vaihe 7. Teemaryhmät jaetaan kahteen alaryhmään, joka työskentelee vaiheen 1 casen parissa. Heidäntehtävänään on ehdottaa strateginen ratkaisu terveydenhuollon ongelmaan. 2.4.5 KÄSITERUUDUKKO (CONCEPTGRID)Tämän skriptin periaate on, että ryhmän jäsenet hankkivat toisiaan täydentävää tietoa lukemalla eri tekstejä.Käsiteruudukko voidaan rakentaa vain siinä tapauksessa, että jokainen ryhmän jäsen selittää ne käsitteet,mitä on itse yksilöllisesti lukenut. Oppilaiden tarkoituksena on myös yhdistää eri käsitteet toisiinsa. Työsken-tely etenee kuuden vaiheen kautta (Dillenbourg & Hong, 2008): 1. Ryhmä jakaa roolit keskenään. Jokaiseen rooliin on yhdistetty muutamia tekstejä, joita on tarkoitus lukea. 2. Jokainen oppilas lukee tekstin yhdistämällä sen rooliinsa. Tämä työskentelyvaihe tapahtuu yksilöl- lisesti. 3. Ryhmä jakaa jäsenilleen käsitteet, jotka heidän pitää määrittää. 4. Jokainen oppilas kirjoittaa 5-10 rivin kuvauksen omasta käsitteestään. 5. Ryhmä rakentaa käsiteruudukon siten, että vierekkäiset käsitteet voidaan yhdistää muutamalla lau- seella. 6. Viimeinen vaihe on koko luokan välinen sessio, jonka tarkoituksena on muotoilla uudestaan käsittei- tä ja niiden välisiä suhteita integroimalla ne teoreettiseen viitekehykseen.2.4.6 SEVEN- SKRIPTIOpintojaksoa rakennettaessa, skriptin pitää mahdollistaa joustava liikkuminen eri sosiaalisten tasojen (yksilö– ryhmä – luokka) välillä (Häkkinen & Mäkitalo-Siegl, 2007). Skripti etenee 7 vaiheen kautta, joissa liiku-taan sulavasti eri sosiaalisten tasojen välillä kuvion 8 mukaisesti. Luokka 1 6 Ryhmä 3 5 Yksilö 2 4 7
  18. 18. 17KUVIO 1. SKRIPTIN VAIHEET JA ERI SOSIAALISET TASOTSeuraavaksi esitellään kunkin vaiheen yksityiskohtainen mikrorakenne taulukoittain. Taulukkoon on koottumyös ohjeistus opettajalle, jotta heidän olisi helpompi ymmärtää työskentelytapojen tarkoitus ja soveltaa sitäomassa oppiaineessaan.TAULUKKO 1. SKRIPTIN VAIHEIDEN SISÄLLÖT. Vaihe 1: Luokkatyöskentely Osallistujaroolit Tehtävän rakenne Materiaalit Tavoite Aloittaja Tietopohjan Oma Ajattelun Yhteenvetäjä kokoaminen aikaisempi kehittäminen Havannoitsija tieto Aikaisemman tiedon aktivoin- Epäilijä ti Asioiden yhdistäminen koko- naisuudeksi Toimintaohjeet: Opettaja antaa opiskeltavaan asiaan liittyvän aiheen ja oppilaat kirjoittavat siitä kaiken, mitä tietävät (10– 15 min). Sen jälkeen oppilaat jaetaan ryhmiin (3–4 hlö). Ryhmässä jokainen lukee ääneen oman kirjoitel- mansa. Samalla muut ryhmän jäsenet kirjaavat muistiin ne asiat, joita eivät muistaneet tai mitä eivät ym- märtäneet. Kun kaikki ovat lukeneet kirjoitelmansa, ryhmä laatii yhteenvedon esim. käsitekartan avulla. Samalla he tekevät luettelon asioista, joita pitää kysyä. Tämän jälkeen opettaja pitää lyhyen esityksen opiskeltavasta aiheesta. Rooleja voidaan käyttää apuna keskustelun viriämiseksi. Esityksen jälkeen aihees- ta keskustellaan koko luokan kanssa. Vaihe 2: Yksilötyöskentely Osallistujaroolit Tehtävän rakenne Materiaalit Tavoite Analysoija Lukupiiri Oppikirja Oman ajattelun näkyväksi Kriitikko Opettajan jakama tekeminen materiaali Itsesäätöiseen oppimiseen harjaannuttaminen Kriittisen lukemisen opette- lu Toisten tekstien kommen- tointi Toimintaohjeet: Opettaja esittelee oppilaille itsesäätelytyökalun (kysymysten sarja, joihin heidän pitää vastata jokaisen lukukerran alussa ja lopussa). Oppilas lukee itsenäisesti 3–5 eri aihetta ja kirjoittaa samalla oppimispäivä- kirjaa omaan blogiinsa. Samanaikaisesti oppilas käy kommentoimassa kolmea muuta oppimispäiväkirjaa. Opettaja pitää huolen, että oppilaiden työ etenee ja antaa tarvittaessa apua.
  19. 19. 18Vaihe 3: RyhmätyöskentelyOsallistujaroolit Tehtävän rakenne Materiaalit TavoiteAsiantuntija Jaettu asiantuntijuus Oppikirja Oman asiantuntijuudenAloittaja Yhteisöllinen tiedon tuot- Opettajan jakama ma- kehittämienYhteenvetäjä taminen ja julkaiseminen teriaali Itsensä ilmaiseminenTeoreetikko Lisämateriaali Oman ajatustenEpäilijä netistä jäsentäminenEtsijä Ryhmätesti Tiedon kvalifiointi, kriit- tinen lukeminen sekä tiedon tuottaminenToimintaohjeet:Oppilaat valitsevat itseään kiinnostavan aiheen lukupiirin aiheista. Valintojen perusteella opettaja jakaaoppilaat kotiryhmiin ( AAAA, BBBB, CCCC, DDDD jne.). Aluksi ryhmä tekee yhteenvedon, johon koo-taan kaikkien tietämys aiheesta. Myös epäselviin asioihin haetaan vastauksia esim. netistä. Sen jälkeenryhmä miettii, millä tavalla julkaisee oman tuotoksensa ja millä tavalla opettavat oman asiansa muille.Työskentelyn vauhdittamiseksi voidaan käyttää rooleja. Oma tuotos julkaistaan wikissä. Ryhmä ottaayhteyttä muihin opiskelijoiden muodostamiin asiantuntijaryhmiin. Myös tässä työskentelyn vaiheessatäytetään itsesäätelylomake ryhmässä. Opettaja pitää ryhmälle testin opiskeltavan aiheen sisällöstä.Vaihe 4: YksilötyöskentelyOsallistujaroolit Tehtävän rakenne Materiaalit TavoitePalautteen antaja Kriittinen lukeminen Kaikki Kriittinen arviointiKommentaattori Arviointi kurssimateriaali Oman asiantuntijuuden Ryhmien hyödyntämien ja jaka- tuotokset minen muilleToimintaohjeet:Oppilaat tutustuvat itsenäisesti jokaisen ryhmän tuotokseen ja antavat palautetta kolmelle ryhmälle. Arvi-oinnissa on mukana kaikki asiantuntijaryhmät yli oppiainerajojen. Lisäksi opettaja antaa palautetta omilleryhmilleen.Vaihe 5: RyhmätyöskentelyOsallistujaroolit Tehtävän rakenne Materiaalit TavoiteOpettaja Vastavuoroinen Kaikki mahdollinen AsiasisällönOppilas opettaminen merkitysten yhteisöl- Jigsaw linen hahmottaminen Hajautettu Oman osaamisen asiantuntijuus jakaminenToimintaohjeet:Aluksi oppilaat kokoontuvat vielä kotiryhmiin ja muokkaavat omaa tuotostaan palautteen pohjalta. Senjälkeen oppilaat siirtyvät vierasryhmiin (ABCD, ABCD, ABCD jne.). Jokainen ryhmän jäsen opettaa vuo-rollaan oman aiheensa muille ryhmän jäsenille esittelemällä samalla ryhmänsä tuotoksen. Rooleina onopettaja-oppilas.
  20. 20. 19 Vaihe 6: Luokkatyöskentely Osallistujaroolit Tehtävän rakenne Materiaalit Tavoite Kysyjä Case-työskentely Oma tuotos Opitun asian soveltami- Selkeyttäjä Ongelmalähtöinen työs- en autenttisessa tilan- Yhteenvetäjä kentely teessa Ennustaja Yhteisöllinen tiedontuottaminen Oppii esittämään oman asiansa selkeästi ja ym- märrettävästi Toimintaohjeet: Opettaja jakaa vierasryhmille ongelman tai casen, jota ryhmä lähtee työstämään. Ryhmä kirjoittaa wikiin kirjoitelman aiheesta opettajan ohjeiden mukaan. Rooleja voidaan käyttää kirjoitusprosessin aikana. Ryh- mä laatii pienen esityksen casesta koko luokalle (esim. PowerPoint- esitys). Ryhmän itsesäätelylomake täytetään työskentelyn alussa ja lopussa. Vierasryhmät esittelevät tuotoksensa ja ratkaisunsa caseen koko luokalle. Ennen varsinaista esitystä muille jaetaan roolit, jotta he seuraavat esitystä oman roolinsa näkökulmasta ja esittävät kysymyksiä. Vaihe 7: Yksilötyöskentely Osallistujaroolit Tehtävän rakenne Materiaalit Tavoite Oman oppimisen Oma blogi Metakognitiivisten ja arviointi Yksilötesti kognitiivisten taitojen kehittyminen Toimintaohjeet: Oppilaat kirjoittavat omaan blogiinsa, mitä ovat oppineet, mitä mielenkiintoista tai hyödyllistä matkan varrelta löytyi jne. Opettaja pitää yksilötestin kaikista aihealueista. Vaiheiden 1-7 läpivieminen vie aikaa noin kuusi viikkoa. Skripti on mahdollista lopettaa myös vaiheessa neljä. Ajallisesti skripti etenee kuvion 9 mukaisesti.Viikko 1 2 3 4 5 6 TilaYksilö Lukupiiri Lukupiiri Palaute Yhteenveto Blogi wikiin Testi (3kpl)Ryhmä Aiheen (1-5) T Case-työskentely Wiki työstäminen E wikiin S T ILuokka Aiheiden 1-5 Luokkatyöskentelyä tarpeen mukaan Case f2f tietopohjan n kokoaminen esit- tely
  21. 21. 20KUVIO 2. SKRIPTIN AIKATAULU.3. VERKKOTYÖKALUT3.1 SOSIAALINEN MEDIA OPETUKSESSASosiaalinen media tarkoittaa Internetissä olevia palveluohjelmistoja, joissa tuotetaan muille käyttäjille infor-maatiota tai palveluja (Manninen ym. 2007). Se on osa suurempaa kokonaisuutta, jota kutsutaan web 2.0 –termillä, joka syntyi vuonna 2005 amerikkalaisten verkkogurujen Doughetyn ja O’Donnelin lanseeramana.Tyypillisiä web 2.0 –palveluja ovat Wikipedia1, IRC-galleria2 sekä blogit. Haasion & Haasin (2008) mukaansosiaalisen median keskeisimmät tehtävät ovat:  Tiedon jakaminen  Tiedon tuottaminen  Yhteisöllinen tiedon tuottaminen  Kollektiivisen älykkyyden korostaminen  Open source –ajattelun korostaminenKäyttäjät voivat itse määritellä, millaisia sisältöjä verkossa on, koska pääsevät itse niitä luomaan. Sosiaalinenmedia korostaa yhteisöllisyyttä ja tiedon jakamisen merkitystä. Samalla, kun tuotetaan tietoa yhdessä ja jae-taan sitä muille, opitaan. Perusajatuksena on siten konstruktivistinen oppimiskäsitys, jonka mukaan materiaa-lia ei anneta oppilaalle valmiina, vaan hän joutuu itsenäisesi työstämään yksin tai ryhmässä tuotoksia.Kallialan ja Toikkasen (2009) mukaan sosiaalinen media tarjoaa seuraavia mahdollisuuksia. 1. Ajan tasalla pysymisen 2. Tietotulvan suodattamisen 3. Kirjoittamisen ja julkaisun 4. Kirjoittamisen ja julkaisun yhdessä muiden kanssa 5. Multimedian 6. Viestinnän 7. Yhteisöt 8. Virtuaalimaailmat 9. Oppimisympäristöjen koostamisen sosiaalisen median välinein1 http://www.wikipedia.fi2 http://irc-galleria.net
  22. 22. 21 Eli sosiaalisen median mahdollisuudet ovat moninaiset ja niiden käyttö vaatii monenlaisia työvälineitä.3.1.1 OPPIMISYMPÄRISTÖT Edu 2.0 / http://www.edu20.org/ Edu 2.0 on ilmainen verkkoympäristö, johon voi luoda kokonaisen virtuaalikoulun vain muutamalla klikka- uksella. Verkkoympäristön saa halutessaan suomenkielisenä. Sinne voi perustaa kursseja, tehdä ryhmiä yh- teisten intressien ja yhteistyön tueksi esim. koulun kerhot voisivat kokoontua täällä. Ympäristössä on myös kirjasto, jossa materiaalia voidaan jakaa omaan, koulun tai alueen kirjastoon. Tähän verkkoympäristöön on koottu monenlaisia työkaluja oppimisen tueksi. siellä on mahdollisuus viestien lähettämiseen, uusisointiin, kalenteri, johon tulee näkyviin kurssin, koulun ja ryhmien tapahtumat. Lisäksi samassa ympäristössä on mahdollista rakentaa digitaalista portfoliota, kuvagalleriaa ja blogiaan koko opiskelun ajan. Monipuolinen verkkoympäristö, jota en suosittele vasta-alkajille, sillä siinä on paljon toimintoja suuressa kokonaisuudessa, kun yksittäisen kurssin pitäminen onnistuu yksinkertaisemmassakin ympäristössä. Edu 2.0:n etuna on kui- tenkin se, että se tarjoaa mahdollisuuden myös oppilaiden arviointiin ja yhteyden huoltajiin tarvittaessa. Moodle / http://moodle.org/ Moodle on ilmainen avoimen lähdekoodin oppimisalusta, mutta sitä ei voi asentaa omalle koneelle vaan palvelimelle. Se tarjoaa mahdollisuuden vuorovaikutukseen, sisällöntuottamiseen ja materiaalin jakamiseen. Moodle rakentuu sosiokonstruktivistisen oppimiskäsityksen pohjalta. Moodlessa vuorovaikutus tapahtuu avoimesti esim.keskustelualueiden kautta tai chatin avulla. Oppimisalustan kautta voidaan suorittaa erilaisia oppimistehtäviä ja testejä, tehdä wiki- sivustoja jne. Pedanet / http://www.peda.net/ Peda.net on maksullinen verkkoympäristö, joka tarjoaa jäsenilleen työvälineitä opiskeluun kuten Veräjä, Oppimappi, Verkkolehti ja OPSpro. Ympäristön etuna on sen helppokäyttöisyys ja tarkoituksena onkin, että opettajat ottaisivat helposti tieto- ja viestintätekniikkaa käyttöön opetukseen. Peda.net toimii hyvin tiedotus- kanavana , oppilaiden tuotosten tallentamiseen sekä oman oppimisen reflektointiin blogissa. Esim. Veräjän sivuja voidaan suojata salasanalla ulkopuolisilta, jolloin kynnys oman blogin kirjoittamiseen madaltuu.3.1.1 BLOGIT www.blogger.com www.twitter.com www.wordpress.com www.vuodatus.net
  23. 23. 22Sosiaalinen media tarjoaa kirjoittajalle uusia mahdollisuuksia julkaista omia tuotoksiaan. Perinteisten kirjo-jen, lehtiartikkeleiden tai monisteiden sijaan omia kirjoituksia voidaan julkaista blogeissa. Blogi (engl. blog,weblog) eli weblogi tarkoittaa verkkopäiväkirjaa (Haasio & Haasio, 2008). Alunmerin sen tarkoituksena olimahdollistaa yksityisen ihmisen oman päiväkirjan julkaisun netissä. Nykyään niitä käyttävät niin yrityksetkuin yksityisetkin. Blogeja on joka lähtöön: teinien yksityispäiväkirjoja, kirjallisuus- ja runoblogeja, ammat-tilaisblogeja, yritysten tiedotusblogeja asiakkaille, konferenssiblogeja, tiimiblogeja, lyhytbloggeja, mikro-blogeja, harrasteblogeja, poliittisia blogeja, feikkiblogeja sekä huijausblogeja.Blogin perusideana on, että siellä on päivätyt artikkelit, jotka on esitetty aikajärjestyksessä, uusin ensin. Lu-kijoilla on mahdollisuus kommentoida jokaista artikkelia ilman käyttäjätunnuksia. Kommentit näkyvät artik-kelin perässä. Useat sanoma- ja aikakauslehdet hyödyntävät blogeja, koska silloin lukija saa mahdollisuudenosallistua verkossa tapahtuvaan keskusteluun omien kommenttiensa avulla. Jokaisella blogilla on myös omaosoite, joten sen löytäminen on helppoa.Blogit tarjoavat hyvän alustan ongelmalähtöiseen oppimiseen, joka motivoi oppilaita itsenäiseen työskente-lyyn (Haasio & Haasio, 2008). Se myös toimii oppijalle reflektion työvälineenä ja ajattelun tukena, kriittisenajattelun mahdollistajana sekä metakognition ja tiedonrakentelun työvälineen (Kalliala & Toikkanen, 2009).Opettajalle blogi toimii alustana, jonne voidaan rakentaa osa opintokokonaisuuden suorituksista. Kurssinsuorittamiseksi vaaditaan tällöin ryhmän jäseniä tuottamaan tekstiä ja kommentoimaan muiden tuotoksia.Eli blogeja voidaan käyttää melkein mihin tahansa. Se voi toimia vaikka verkkolehtenä, projektityön doku-mentointivälineenä, oppimispäiväkirjana, portfoliona, ajattelun tukena tai oppimismateriaalina joko suoraantai välillisesti linkkien jakamispaikkana.Lily / http://www.lily.fiLily on yhteisöllinen verkkojulkaisu, jonne on yhdistetty bloggaaminen, keskustelu ja aikakauslehden jutut.Tätä voisi jopa kutsua naisten mediaksi.3.1.2 WIKITWiki ei ole sama kuin Wikipedia. Wikillä tarkoitetaan sekä wikisivustoja että ohjelmistoa, jota käytetäänniiden ylläpitämiseen (Klobas, 2006). Wiki on sivusto, johon on liitetty dokumentteja, joita käyttäjät voivatmuokata ja lisätä sinne informaatiota. Wikit toimivat työvälineenä yhteisölliseen työskentelyyn, jossa kaikkisivulla vierailevat voivat tuottaa, arvioida, muokata ja täydentää tietoja (Manninen, ym., 2007).Klobas (2006) korostaa seuraavia wikin ominaisuuksia:  Sivut on helppo saada näkyville pelkän nettiselaimen avulla  Sivujen muokkaaminen ja linkkien lisääminen on helppoa
  24. 24. 23  Yhteisöllisyys, kaikki voivat muokata ja tuottaa tekstiä  Muutokset voidaan jäljittää ja vanhat versiot voidaan palauttaa milloin tahansa  Viimeisimmät muutokset ovat näkyvillä  Käyttäjille ilmoitetaan muutoksista RSS-syötteiden tai sähköpostin avulla  Tietyn aiheen etsintä sivulta on helppoa etusivun navigointi-napin avulla  Yksinkertainen rakenneWikit ovat paljon muutakin kuin vain sosiaalinen ”softa”. Teknologiana se mahdollistaa nopean ja helponsivun yhtäaikaisen muokkaamisen. Wiki on myös tila, joka sallii jäsenten yhteisöllisen tiedon ja ideoidenjakamisen. Ne mahdollistavan myös tilan, jossa yhteisöllinen tiedon rakentaminen voi tapahtua. Koska wikiäpystyy lukemaan kuka tahansa ja milloin tahansa, on se myös tiedonlähde. Wiki voidaan ajatella myös erään-laisena filosofiana, koska yhdessä rakennettu ja tuotettu ajatus on usein hedelmällisempää kuin yksilön omaajattelu. Yksinkertaisen teknologian avulla wiki toimii myös nopean ajatusten vaihdon välineenä jäsentensävälillä. Wikin yhteisöllinen luonne ei liity vain tiedon tuottamiseen vaan myös yhteisön luomiseen. Wikivoidaan siis nähdä näiden viiden roolin: ( teknologia, tila, informaation ja tiedon lähde, filosofia ja yhteisö)kombinaationa kuvion 3 mukaan. YHTEISÖKUVA 3. WIKI ON YHDISTELMÄ TEKNOLOGIASTA, TILASTA, TIEDONLÄHTEESTÄ, FILO-SOFIASTA JA YHTEISÖSTÄ (KLOBAS, 2006).Wikispaces / http://www.wikispaces.com/Wikispaces on englanninkielinen wiki, joka on maksuton yksilöille ja ryhmille esim. opetuksessa. Kuukau-simaksulla saa lisäominaisuuksia, kuten mainokset pois. Ympäristö on erittäin suosittu opetuskäytössä. Tämäjohtuu siitä, että ympäristö on helppokäyttöinen ja se tarjoaa sivuille tuen keskustelu- ja historiatietoihin,sivuhierarkian sekä värien käytön.
  25. 25. 24Purot.net / http://purot.net/Purot.net on uuden sukupolven yhteisöllinen wiki. Se on ensimmäinen suomalainen wiki-palvelu ja senerikoisuutena on sisällöntuotannon ja keskustelun saumaton yhdistäminen. Tämä wikipalvelu on omassalajissaan ainoa maailmassa.3.1.3 MIKROBLOGIThttp://www.jaiku.com/http://www.qaiku.com/http://twitter.com/Mikroblogit mahdollistavat keskustelun ja muistinpanojen tekemisen ryhmässä. Mikroblogit on rakennettulyhyiden (tekstiviestin mittaisten) viestien lähettämiseen. ( 140 merkkiä). Jos viestittely oman ryhmän kes-ken tukkii sähköpostia, kannattaa keskittää keskustelu johonkin mikroblogiin, sillä niihin voidaan luoda omasuljettu keskustelukanava. Näistä edellä mainituista Qaiku on suomenkielinen. Twitter on kansainvälinenmikroblogi, jonka etuja on sen nopeus esim. Thaimaan tsunamista tieto Suomeen tuli Twitterin kautta paljonnopeammin ihmisten tietoon kuin virallisten tiedostusvälineiden kautta (Laine, 2011).3.1.4 KÄSITEKARTATWeb-selaisemessa toimivia ohjelmia:http://www.mind42.com/http://www.mindmeister.com/Omalle koneelle ladattavia käsitekarttaohjelmia:http://cmap.ihmc.us/download/http://freemind.sourceforge.net/wiki/index.php/DownloadKäsitekarttaohjelmia avulla voi jäsentää opiskeltavaa asiaa tai ideoida ja suunnitella tulevaa työskentelyäryhmässä. Käsitekartat on helppo linkittää myös esim. wikiin.3.1.5 KUVAN -JA ÄÄNENKÄSITTELYhttp://www.photoshop.com/http://www.sumopaint.com/home/http://www.picnik.com/
  26. 26. 25Adobe PhotoShop ja suomalainen SumoPaint ovat kuvankäsittelyohjelmia. Adobe PhotoShop on omallekoneelle ladattava ammattilaistenkin käyttämä ohjelma, kun taas SumoPaint on suomalainen web- selaimes-sa toimiva ohjelma.http://audacity.sourceforge.net/Audacity on ilmaisohjelma, jolla voi nauhoittaa ja editoida ääntä.http://www.nch.com.au/scribe/index.htmlExpress Scripe on äänen nauhoitukseen tarkoitettu ohjelma. Se sopii hyvin esim. Haastattelujen tekemiseenja litteroinnin avuksi, koska äänen nopeutta voi muuttaa.http://vocaroo.com/Tästä ei enää äänen nauhoittaminen voi olla helpompaa.http://www.noteworthysoftware.com/Note Worthy Composer on ääntä tuottava nuotinnusohjelma.3.1.6 ELOKUVATYÖKALUThttp://explore.live.com/windows-live-movie-maker?os=otherhttp://finnish.toggle.com/lv/software/download/kl48131.htmhttp://finnish.toggle.com/lv/software/download/kl87858.htmhttp://www.wevideo.com/Windows Live Movie Maker, Windows Movie Maker, Photostory sekä Wevideo ovat ohjelmia , joilla voi-daan tehdä esim. digitarinoita oppilaiden kanssa. Samalla sovelluksella voidaan yhdistää videokuvaa, valo-kuvia ja ääntä, joihin voidaan liittää erilaisia efektejä ja tekstejä.3.1.7 VIESTINTÄOHJELMAThttp://www.skype.com/intl/fi/home/Skype on ilmainen ryhmänäköpuhelin. Se on oiva apu synkroniseen kanssakäymiseen; kokoustamiseen tairyhmätyöskentelyyn, jos tapaaminen kasvotusten on hankalaa.http://explore.live.com/windows-live-messenger?os=otherPikaviestimistä tunnetuin Suomessa on Windows Live Messenger. Ja usein puhutaankin juuris tästä ohjelms-ta kun puhutaan Mesestä. Siinä on mahdollista keskustella ”kasvotusten” verkkokameran avulla, jakaa kuviaja videoita keskustelun lomassa.3.1.6 VIRTUAALIMAAILMAT
  27. 27. 26https://www.petranplaneetta.fi/Petranplaneetta on virtuaalimaailma, joka on tarkoitettu 5-11 vuotiaille, jossa lapset voivat turvallisesti tutus-tua eri maihin ja niiden kulttuureihin.http://www.panfu.fi/Panfu on ilmainen on-line peli yli 6–14- vuotiaille. Se tarjoaa turvallisen ympäristön tutustua Internetiin.Siellä voi pelata opettavaisia pelejä ja chattailla.http://www.oloko.fi/Oloko on strategiapeli 6-12 vuotilaille. Siellä voi kasvattaa ja viljellä omaa puutarhaa luomallaan virtuaali-hahmolla. Jokaisella pelaajalla on oma talo, piha ja puutarha.http://www.howrse.fi/Howrse on suunnattu kaikille hevoshulluille. Siellä kasvatetaan, ostetaan ja myydään hevosia.http://www.habbo.fi/Habbo on virtuaalinen hotelli yli 13- vuotialle. Siellä nuoret voivat tavata ystäviään, pelata ja chattaillahttp://www.5street.fi/5Street on lähinnä yli 13- vuotiaille suunnattu tanssipeli, jossa luodaan oma virtuaalihahamo. Virtuaalihah-molla liikutaan kaupungissa ja erilaisissa menomestoissa. Tanssimalla ansaintaa poletteja, joilla hahamollevoidaan ostaa esim. vaatteita ja kampauksia. Pelissä voidaan keskustella toisten hahmojen kanssa.http://secondlife.com/Secondlife on aikuisten (yli 18v.)3D virtuaalimaailma, jossa kuka tahansa voi luoda mmaailmaan uusia esi-neitä ja rakennelmia. Avatarin avulla voi virtuaalimaailmassa liikkua kävellen, juosten tai lentäen. Kun ava-tarit kohtaavat, he voivat keskustella chattailemalla tai puhumalla.3.1.8 YHTEISÖLLINEN KIRJOITTAMINENGoogle dokumentti / http://docs.google.comGoogle- dokumenttien avulla on mahdollista luoda asiakirjoja, laskentataulukoita, esityksiä, piirustuksia sekälomakkeita yksin tai yhteisöllisesti muiden kanssa. Dokumentteja voidaan luoda reaaliajassa muiden oppilai-den kanssa ja muutokset tulevat näkyviin samantien. Myös omien asiakirjojen siirtäminen koneelta Googleenonnistuu.Etherpad / http://ietherpad.com/
  28. 28. 27Etherpad on ainoa web-selaimessa toimiva reaaliaikainen yhteisöllisen kirjoittamisen työkalu, johon ei tar-vitse kirjautua.3.1.9 HYÖDYLLISIÄ LINKKEJÄ OPETUKSEN TUEKSIhttp://lemill.net/LeMill on web- yhteisö avointenoppiresurssien löytämiseen, tekemiseen ja jakamiseen.http://hotpot.uvic.ca/index.phpHot Potatoes on ohjelmaperhe, jolla tehdään erilaisia interaktiivisia oppimistehtäviä.http://creativecommons.fi/Tutustu tekijänoikeuksiin Creative Commons- lisenssin kauttahttp://www.flickr.com/creativecommons/Kuvia, joilla on Creative Commons- lisenssi. Kuvien käyttö ei- kaupalliseen tarkoitukseen on sallittuahttp://www.jamendo.com/en/Ilmaista ja laillista musiikkia netistähttp://www.edutube.org/http://www.edutube.org/http://www.teachertube.com/Videoita opetuskäyttöönhttp://www.doodle.com/Doodle on aikataulujen sopimiseen ja äänestämiseen tarkoitettu ohjelma, joka ei vaadi osallistujalta rekiste-röitymistä.http://prezi.com/Prezi on esitystyökalu, jolla luodaan omaperäisiä esityksiä skaalaamalla ja kiertämällä objekteja.http://www.epooq.netEpooq on palvelu elämänkerrallisten tarinoiden muisteluun. Tarinat tallennetaan palveluun ja jaetaan näinmuiden käyttäjien kesken. Ohjelma sopii mainiosti historian opiskeluun, koska tarinat tallennetaan aikajär-jestyksessä.http://www.slideshare.net/
  29. 29. 28Slideshare tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden jakaa julkisesti tai yksityisesti PowerPoint-esityksiä , Word-dokumentteja, videoita jne.
  30. 30. 29LÄHTEETBereiter, C.;& Scardamalia, M. (1993). n inquiry into the nature and implications of expertise. Chicago, IL: Open Court.Bransford, J.;Brown, A.;Cocking, R.;Donovan, M.;& Pellegrino, J. (. (2004). Miten opimme: aivot, mieli, kokemus ja koulu. (A. Penttilä, suom.). Helsinki: WSOY. (Alkuteos How People Learn: Brain, Mind, Experience and School julkaistu 1999).Brown, A. L.;& Palincsar, A. S. (1987). Guided, cooperatvie learning an individual knowledge acquisition. Teoksessa L. B. Resnick, Knowing, learning and instruction. esseys in honor of robert glaser (ss. 393–451). Hillsdale, NJ: Erlbaum.Dillenbourg, P.;& Jermann, P. (2007). Designing interactive scripts. Teoksessa F. Fischer;I. Kollar;H. Mandl;& J. M. Haake, Scriptin Computer-Supported Collaborative Learning (ss. 275–301). New York: Springer.Hakkarainen, K.;Lonka, K.;& Lipponen, L. (2000). Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden ylittäminen. Helsinki: WSOY.Hoffrén, H.;Karppinen, h.;Laakkonen, J.;Lång, J.;Mattila, M.;Miinalainen, O.;ym. (2004). Interaktiiviset opetusohjelmat. INTOP-projektin loppuraportti. Kuopio: Savonia-ammattikorkeakoulun julkaisusarja D 5/2004.Hämäläinen, R.;& Häkkinen, P. (2006). Verkkotyöskentelyn vaiheistaminen yksilöllisen ja yhteisöllisen oppimisen tukena. Teoksessa S. Järvelä;P. Häkkinen;& E. (. Lehtinen, Oppimisen teoria ja teknologian opetuskäyttö (ss. 230–246). Helsinki: WSOY.Laine, M. (2011). Mummo ja vaari verkkoon - seniorin opas sosiaaliseen mediaan. Keuruu: Otavan kirjapaino Oy.Lajoie, S. P.;& Azevedo, R. (2000). Cognitive tools for medical informatics. Teoksessa S. P. Lajoie, Computers as cognitive tools. No more walls (ss. 247–271). Mahwah, New Jersey: Lawrence Erlbaum Associates.Lindh, R. (1998). Mielikuvaoppiminen. Juva: WSOY.Lonka, K. (1993). Aktivoivan opetuksen pääperiaatteita. Teoksessa K. Lonka;& I. (. Lonka, Aktivoiva opetus. Käsikirja aikusiten ja nuorten opettajille (ss. 12–27). Helsinki: Kirjayhtymä.Lonka, K.;& Lonka, I. (1993). Aktivoivia ja prosessipainotteisia työtapoja. Aakkosellinen hakemisto. Teoksessa K. Lonka;& L. Irma, Aktivoiva opetus. Käsikirja aikuisten ja nuorten opettajille (ss. 28– 29). Helsinki: Kirjayhtymä.Manninen, J.;Burman, A.;Koivunen, A.;Kuittinen, E.;Luukannel, S.;Passi, S.;ym. (2007). Oppimista tukevat ympäristöt. Johdatus oppimisympäristöajatteluun. Helsinki: Opetushallitus.Mattila, M. A. (1997). Ensihoidon taktiikan harjoittelu vuorovaikutuksellisella tietokoneohjelmalla. Suomen lääkärilehti, 52(3), 237–238.Niinisaari, R. (2007). Oppimisen tukeminen tieto- ja viestintätekniikan avulla II asteella. Hamina: Lappeenrannan teknillinen yliopisto.Opetushallitus. (2005). Perusopetuksen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön sekä oppilaiden tieto-ja viestintätekniikan perustaitojen kehittämissuunnitelma. Haettu 17. 6 2010 osoitteesta
  31. 31. 30 http://www.oph.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/oph/embeds/30256_perusopetuksen_TVT_k ehittamissuunnitelma.pdfPollari, P. (2010). Vapaan sivistystyön kieltenopettajien pedagogiset ratkaisut ja käytänteet teknologiaa hyödyntävässä vieraiden kielten opetuksessa. Joensuu: University of Eastern Finland.Pylkkä, O. (ei pvm). Oppimiskäsitykset. Haettu 11. Huhtikuu 2011 osoitteesta http://oppimateriaalit.jamk.fi/oppimiskasitykset/Rauste-von Wright, M.;Johan, v. W.;& Soini, T. (2003). Oppiminen ja koulutus. Helsinki: WSOY.Räsänen, S. (2004). Verkko-opetuksen tietotekniikkaa - Simulaatio opetuksessa. Haettu 23. 6 2010 osoitteesta http://www.cs.uku.fi/tutkimus/publications/reports/B-2004-3.pdfSalovaara, H.;& Järvelä, S. (1997). Teorioita ja käsityksiä oppimisesta. Haettu 11. Huhtikuu 2011 osoitteesta http://wwwedu.oulu.fi/okl/lo/kt2/wwwpro.htmSilander, P.;& Koli, H. (2003). Verkko-opetuksen työkalupakki. Helsinki: Oy Finn Lectura Ab.Tynjälä, P. (2002). Oppiminen tiedon raekntamisena. Konstruktivistisen oppimiskäsityksen perusteita. Helsinki: Tammi.Weinberger, A.;Stegmann, K.;fischer, F.;& Mandl, H. (2007). Scripiting argumentative knowledge contruction in computer-supported learning environments. Teoksessa f. Fischer;I. Kollar;H. Mandl;& J. M. Haake, Scriptin Computer-Supported Collaborative Learning (ss. 191–211). New York: Springer.

×