COPYRIGHT vs COPYLEFT Tere Vadén 18.11. 2008

Aiheet 1. Mistä on kysymys? 2. Copyright vs. Copyleft 3. Argumentit 4. Entäs sitten?

1. Mistä on kysymys?

2. Copyright vs. Copyleft

3. Argumentit

4. Entäs sitten?

1. Mistä on kysymys?

Ei-niukat resurssit -> copyright Tarkoituksena taata ei-niukkojen resurssien syntyminen, jotta yhteiskunta, tiede ja taide kukoistaisivat “ To promote the progress of science and useful arts, by securing for limited times to authors and inventors the exclusive right to their respective writings and discoveries;” (US Constitution, article I, section 7)‏ huom.: tarkoituksena ei taata elinkeinoa esim. taiteilijoille Keinona rajoitetun monopolin myöntäminen ei-niukkojen resurssien tekijöille copy-right: oikeus päättää siitä, kuka saa tehdä kopioita

Tarkoituksena taata ei-niukkojen resurssien syntyminen, jotta yhteiskunta, tiede ja taide kukoistaisivat

“ To promote the progress of science and useful arts, by securing for limited times to authors and inventors the exclusive right to their respective writings and discoveries;” (US Constitution, article I, section 7)‏

huom.: tarkoituksena ei taata elinkeinoa esim. taiteilijoille

Keinona rajoitetun monopolin myöntäminen ei-niukkojen resurssien tekijöille

copy-right: oikeus päättää siitä, kuka saa tehdä kopioita

Historiaa Kaarle II, Licensing Act, 1662 Ankara monopoli, sensuuri, taloudellinen hyöty The Statute of Anne, 1709 -> copyright Vähän lievempi monopoli, 28 vuotta Bernin sopimus, 1886 copyright kansainväliseksi, tekijän oikeus tulla tunnustetuksi Digital Millennium Copyright Act, DMCA, 1996 USA kopiosuojauksen kierron kielto European Union Copyright Directive, EUCD, 2001 EU 'Lex Karpela', Suomi 2004/2006 Luvattomasta tiedostojen jakelusta voidaan rangaista tekijänoikeusrikoksena, vaikka jakelu ei tapahtuisikaan ansiotarkoituksessa. Laittoman aineiston lataaminen internetistä tulee kielletyksi. Kopiosuojauksen purkaminen teoksen kopiointia varten tulee kielletyksi Tai jotain sellaista.... Case: Finnreactor ( http://www.turre.com/blog/?cat=2 )‏ Case: Rauhala & co. ( http://mjr.iki.fi/eucd/ )‏

Kaarle II, Licensing Act, 1662

Ankara monopoli, sensuuri, taloudellinen hyöty

The Statute of Anne, 1709 -> copyright

Vähän lievempi monopoli, 28 vuotta

Bernin sopimus, 1886

copyright kansainväliseksi, tekijän oikeus tulla tunnustetuksi

Digital Millennium Copyright Act, DMCA, 1996 USA

kopiosuojauksen kierron kielto

European Union Copyright Directive, EUCD, 2001 EU

'Lex Karpela', Suomi 2004/2006

Luvattomasta tiedostojen jakelusta voidaan rangaista tekijänoikeusrikoksena, vaikka jakelu ei tapahtuisikaan ansiotarkoituksessa.

Laittoman aineiston lataaminen internetistä tulee kielletyksi.

Kopiosuojauksen purkaminen teoksen kopiointia varten tulee kielletyksi

Tai jotain sellaista....

Case: Finnreactor ( http://www.turre.com/blog/?cat=2 )‏

Case: Rauhala & co. ( http://mjr.iki.fi/eucd/ )‏

Suunta Ala (scope)‏ Statute of Anne: kirjat Bernin sopimus: “teos” (“work”)‏ nykyään: “kopio” Kesto (term)‏ Statute of Anne: 28 vuotta Bernin sopimus: life + 50 '76: USA, life +70 (yhtiöiden teoksille)‏ '93, Eu direktiivi: life + 70 Copyright Term Extension Act, Sonny Bono Copyright Term Extension Act, “Mickey Mouse Protection Act”: life + 70 yksityisille, life + 95/120 yrityksille -> käytännössä ikuinen, “in our lifetime” Yhteensä: “kaikki kopioitavissa oleva ikuisesti”

Ala (scope)‏

Statute of Anne: kirjat

Bernin sopimus: “teos” (“work”)‏

nykyään: “kopio”

Kesto (term)‏

Statute of Anne: 28 vuotta

Bernin sopimus: life + 50

'76: USA, life +70 (yhtiöiden teoksille)‏

'93, Eu direktiivi: life + 70

Copyright Term Extension Act, Sonny Bono Copyright Term Extension Act, “Mickey Mouse Protection Act”: life + 70 yksityisille, life + 95/120 yrityksille

-> käytännössä ikuinen, “in our lifetime”

Yhteensä: “kaikki kopioitavissa oleva ikuisesti”

Mutta...

Ei-niukka resurssi – Niukka resurssi 1001010011 1001010011 1001010011 1001010011

Miten niukkuus tuotetaan? Ideologia: omistajuus, “henkinen omaisuus”, niukkuuteen perustuvat liiketoimintamallit Politiikka: kauppasopimukset, lainsäädäntö Laki: tekijänoikeus Teknologia: kopiosuojaukset, epästandardit ja suljetut standardit

Ideologia: omistajuus, “henkinen omaisuus”, niukkuuteen perustuvat liiketoimintamallit

Politiikka: kauppasopimukset, lainsäädäntö

Laki: tekijänoikeus

Teknologia: kopiosuojaukset, epästandardit ja suljetut standardit

Copyleft: GPL GNU General Public Licence “ copyleft” “ ohjelmaa saa kopioida, levittää ja muokata vapaasti sillä ehdolla, että myös kopioitua, levitettyä ja muokattua ohjelmaa saa kopioida, levittää ja muokata vapaasti”

GNU General Public Licence

“ copyleft”

“ ohjelmaa saa kopioida, levittää ja muokata vapaasti sillä ehdolla, että myös kopioitua, levitettyä ja muokattua ohjelmaa saa kopioida, levittää ja muokata vapaasti”

free software internet e-mail wikit Wikipedia (GFDL)‏ free culture Kirjat, musiikki, elokuvat Creative Commons tiede Open Access indymedia, wikibooks, wikimagazines, open source hardware ...

free software

internet

e-mail

wikit

Wikipedia (GFDL)‏

free culture

Kirjat, musiikki, elokuvat

Creative Commons

tiede

Open Access

indymedia, wikibooks, wikimagazines, open source hardware ...

Free software Free/Open source software, Vapaan/avoimen lähdekoodin ohjelmistot (FOSS/VALO)‏ Vapaa ohjelmisto: 1. vapaus käyttää ohjelmaa, mihin tahansa tarkoitukseen. 2. vapaus muokata ohjelmaa tarpeisiisi. (Tämän vapauden toteuttaminen käytännössä vaatii että sinulla on pääsy lähdekoodiin, koska muutosten tekeminen ohjelmaan ilman lähdekoodia on erittäin vaikeaa.)‏ 3. vapaus levittää ohjelman kopioita, joko ilmaiseksi tai maksua vastaan. 4. vapaus levittää muokattuja versioita ohjelmasta siten, että yhteisö voi hyötyä tekemistäsi muutoksista ei omistajaa, silti laaja käyttäjäjoukko, myös isoa businesta esim. GNU/Linux-käyttöjärjestelmä

Free/Open source software, Vapaan/avoimen lähdekoodin ohjelmistot (FOSS/VALO)‏

Vapaa ohjelmisto:

1. vapaus käyttää ohjelmaa, mihin tahansa tarkoitukseen.

2. vapaus muokata ohjelmaa tarpeisiisi. (Tämän vapauden toteuttaminen käytännössä vaatii että sinulla on pääsy lähdekoodiin, koska muutosten tekeminen ohjelmaan ilman lähdekoodia on erittäin vaikeaa.)‏

3. vapaus levittää ohjelman kopioita, joko ilmaiseksi tai maksua vastaan.

4. vapaus levittää muokattuja versioita ohjelmasta siten, että yhteisö voi hyötyä tekemistäsi muutoksista

ei omistajaa, silti laaja käyttäjäjoukko, myös isoa businesta

esim. GNU/Linux-käyttöjärjestelmä

No, kumpi vai kampi?

Argumentit “ eettis-taloudellinen” “ realistis-poliittinen” mun mielestä ratkaiseva

“ eettis-taloudellinen”

“ realistis-poliittinen”

mun mielestä ratkaiseva

Eettis-taloudellinen nykyään copyright estää “tieteen ja taiteen edistystä” vähintään yhtä paljon kuin edistää “ copyright regime” on hurjassa epäbalanssissa vrt. Yhdysvallat 1800-luvulla IPR nettosaajia on vain kaksi (US, UK)‏ esim. lääkkeet TRIPS vs. human rights (A ugust 2000, Resolution of the UN Sub-Commission for Protecting Human Rights)‏ IPR on väline globaalin markkinaepätasapainon betonoimiseen Kysymys on lukutaidosta vrt. katolinen kirkko ja protestantismi tai Gandhi vs. Brittiläinen imperiumi mistä päästäänkin inkvisitioon...

nykyään copyright estää “tieteen ja taiteen edistystä” vähintään yhtä paljon kuin edistää

“ copyright regime” on hurjassa epäbalanssissa

vrt. Yhdysvallat 1800-luvulla

IPR nettosaajia on vain kaksi (US, UK)‏

esim. lääkkeet

TRIPS vs. human rights (A ugust 2000, Resolution of the UN Sub-Commission for Protecting Human Rights)‏

IPR on väline globaalin markkinaepätasapainon betonoimiseen

Kysymys on lukutaidosta

vrt. katolinen kirkko ja protestantismi

tai Gandhi vs. Brittiläinen imperiumi

mistä päästäänkin inkvisitioon...

Realistis-poliittinen lainsäädäntö, joka tekee tuhansista ellei miljoonista rikollisia, ei toimi teknologia tekee lain rikkomisen koko ajan helpommaksi ja helpommaksi kiista kärjistyy naurettavuuksiin summat, todisteet, poliisivoimat... piratpartiet.se all of human culture available to all no patents limit of term & scope of copyright only commercial use, 5 yrs. “ 8 nuorisojärjestöä” Falkvinge: kännykät + bluetooth

lainsäädäntö, joka tekee tuhansista ellei miljoonista rikollisia, ei toimi

teknologia tekee lain rikkomisen koko ajan helpommaksi ja helpommaksi

kiista kärjistyy naurettavuuksiin

summat, todisteet, poliisivoimat...

piratpartiet.se

all of human culture available to all

no patents

limit of term & scope of copyright

only commercial use, 5 yrs.

“ 8 nuorisojärjestöä”

Falkvinge: kännykät + bluetooth

Ratkaiseva (mun mielestä)‏ digitaalisten kopioiden levittämistä voidaan valvoa vain: a. tekniikkaa huonontamalla (DRM, etc.)‏ b. rakentamalla totalitaristinen poliisivaltio kumpikaan seuraus ei ole saadun hyödyn arvoinen juna meni jo ja kissa on ulkona kassista! teknologia: on talous: on laki: ei politiikka: on/ei ideologia: on

digitaalisten kopioiden levittämistä voidaan valvoa vain:

a. tekniikkaa huonontamalla (DRM, etc.)‏

b. rakentamalla totalitaristinen poliisivaltio

kumpikaan seuraus ei ole saadun hyödyn arvoinen

juna meni jo ja kissa on ulkona kassista!

teknologia: on

talous: on

laki: ei

politiikka: on/ei

ideologia: on

Entä sitten? Huom.! suurin osa maailman väestöstä ei ole missään tekemisissä “intellectual propertyn” kanssa Jotkin business-mallit käyvät mahdottomiksi, mutta eivät kovin monet, eivätkä ainoatkaan ratkaisevat “ ylellisyystuotteita” taloudellinen merkitys sittenkin melko pieni The core U.S. copyright industries accounted for an estimated 6.56% of U.S. gross domestic product in 2005, or $819.06 billion, up from 6.48% of GDP, or $760.49 billion, in 2004, according to a report issued Tuesday by the International Intellectual Property Alliance http://www.videobusiness.com/article/CA6411741.html

Huom.! suurin osa maailman väestöstä ei ole missään tekemisissä “intellectual propertyn” kanssa

Jotkin business-mallit käyvät mahdottomiksi, mutta eivät kovin monet, eivätkä ainoatkaan ratkaisevat

“ ylellisyystuotteita”

taloudellinen merkitys sittenkin melko pieni

The core U.S. copyright industries accounted for an estimated 6.56% of U.S. gross domestic product in 2005, or $819.06 billion, up from 6.48% of GDP, or $760.49 billion, in 2004, according to a report issued Tuesday by the International Intellectual Property Alliance http://www.videobusiness.com/article/CA6411741.html