Mediadays Kangas

[email_address] 11.4.2008 Kommentoitu versio 13.4.2008

Siirtymä ”tiedon valtaväylältä” sosiaalisiin vinkkiverkostoihin

Lyhyesti mitä tarkoitan ed.

Siirtymä tiedon valtaväylältä sosiaalisiin vinkkiverkoistoihin tarkoittaa sitä, että siirrytään kärjistäen teknisestä infrastruktuurista ja ”ykkösten ja nollien” maailmasta hajautettuun sisällöntuotantoon, jossa solmukohdissa (=sisällönjakelija, mielipidevaikuttaja, julkaisija) voi olla yksittäinen kansalainen tai muu toimija, ei vain mediatalo tai muu ”virallinen” taho.

Vinkkiverkosto-termillä pyritään korostamaan sisällön rikastamista. Sisällöntuotannosta suuri osa on 3. R:n ohjenuoran mukaisesti arviointia, pisteytystä ja maineen rakentamista (ranking, rating and reputation). Kansalaiset eivät siis sisällöntuottajina välttämättä tuota blogitekstiä tai mikroelokuvia, vaan sisällönrikastajina.

Elämäntilanne

Kokeilunhalu

Ajankäyttö (vapaa-aika painotus)

Tarpeet tukevat kokeilua

” Koko elinikä” digitaalista

Nuoret ovat minun tutkimuskohteeni. Digitaalisen kuluttamisen tutkimuksessa nuoret edustavat massaa. Toki vanhemmissakin ryhmissä on diginatiiveja ja –aktiiveja, mutta nuorista suurin osa on kasvanut digitaalisten välineiden rikastamassa arjessa. Lisäksi nuoret (joustava käsite) ovat aktiivisia netinkäyttäjiä etsiessään itseään, rakentaessaan rooliaan ja identiteettiään, etsiessään kavereita, arvoja, tyttöystäviä tai poikaystäviä, harrastuksia... Digikulutus on monipuolisempaa ja ponnistaa viihteellisestä ajanviete- ja kommunikaatiokäytännöistä eli on myös sisällöllisesti moninaista.

Teknologianäppäryys ”Millä tahansa laitteella, mistä paikasta tahansa”

Etsii ja ostaa palveluita, jotka voidaan sovittaa elämäntyyliin

Multimediaalinen kommunikaatio

Jakaminen, läsnäolo verkossa, sosiaalisuus

Proaktiivisuus toimijana

Avoimuus

Vertaisverkostot hierarkioiden sijaan

Kommunikaatioakrobatia

Moniajo

” Haukkapalakulttuuri”

Kommunikaatioakrobatia tarkoittaa eri digitaalisten välineiden tarvelähtöistä hyödyntämistä. Digivälineitä (pc, tv, mobiili tai muu kannettava päätelaite, pelilaite, etc.) ja perinteisiä viestintävälineitä käytetään tarvelähtöisesti, mikä sopii tiettyyn käyttötarpeeseen ja –tilanteeseen.

Moniajo tarkoittaa erilaisia rinnakkaisia verkostoja internetissä, joissa ollaan läsnä eri intensiteeteillä. Erilaisissa yhteisöissä, ryhmittymissä ja kanavilla on usein erilaisia käyttötarpeita ja osittain eri tuttavapiirit.

Haukkapalakulttuuri viittaa digitaalisten mediasisältöjen kulutustyyliin, joka korostaa blogien, uutisten, pelien, jaikujen, nettivideoiden yms. hybridisoitumista (yhdistetyä esim. embedded), widgettejä ja gadgetteja. Omanlaisia sekoituksia erilaista mediasisältöä (sekä viihde että hyöty, mutta myös amatööri ja ammattilais).

” Parvet” Open innovation

Edellisellä kuvalla tarkoitus kuvata nykyisiä kommunikaatiokerroksia, jossa erilaisilla sovelluksilla fokusoidaan tiettyyn käyttötilanteeseen tai tietynlaisen julkiseen, ryhmänsisäiseen tai kahden väliseen kommunikaatioon.

Facebook on esimerkki kommunikaatiokerrosten latistumisesta. Se latistaa sekä verkostoja (ystävät, tuttavat, kollegat, lapsuudenystävät, naapurit, vanhemmat...), mutta myös kommunikaatiokanavia. Esim. FB:ssä verkoston sisäisiä viestintäkanavia tai ”kerroksia” julkisesta seinäkirjoittelusta kahdenväliseen ”sähköpostikirjoitteluun”.

[Media]brändit näkymättömissä

Erilaiset kanavat samalla ”tasolla”

Yhden formin muotoilu

Mainokset eivät tavoita

” Pick ´n´ Mix”

Toinen esimerkki on Google Homepage, jossa latistuu erilaiset viestintäkanavat yhteen formiin.

Tämä puolestaan haastaa mm. brändinäkyvyyden ja mahdollistaa kuluttajalle omanlaisen mediamiksin rakentamisen. Blogit ja vaikkapa sanomalehtien uutissivustot ovat näin samalla ”tasolla”.

Personoitava Pelimäinen Hauska Helppo

” 3 R” (Rating, Ranking, Reputation)

Hauskuus, pelimäisyys raamina

Hallittu avoimuus (puolivallaton?)

Itseilmaisun mahdollisuus

Jakaminen

15 sekunnin julkisuus

Blockbuster logic vs. crowdsourcing

Hybridisaatio ja hajauttaminen

Enemmän, nopeammin (kertis-matkustelu, -julkkikset, -kulutus, -ystävät, -sisällöntuotanto, -osallistuminen, -trendit, pikatreffit,...)

Medioiden ja toimintakenttien päällekkäisyys

” Uusmarkkinointi ja brändiloiset”

Etenkin nuorille informaatiosisällön asettaminen viihteellisiin raameihin. Tapa personoida ja kohdentaa viestiä, tuoda se esille muusta tarjolla olevasta informaatiosta.

Brändiloiset viittaa toisaalta sisäkkäisiin palveluihin esim. Second Life yhteisössä, jossa tunnetun brändin eli tässä tapauksessa SL:n alle rakennetaan palveluita ja pyritään saamaan hyötyä brändin tunnettuvuudesta oman palvelun tai idean edistämiseen. Perinteisempi tulkinta brändiloisista on digitaalisessa ympäristössä jonkun tutun brändin ilmeen toistaminen luvatta. Esim. hyödyntää CocaColan logotyyppiä tai tuotteen imagoa aivan eri käyttötarkoituksiin. Kuluttajat assosioivat CocaCola-brändiin, mutta brändiloiset viesti voi parhaimmillaan/pahimmillaan olla aivan päinvastainen.

Hierarkiat ryttyyn!

Kyllä kaveri tietää

Radikaali usko keskiarvoihin (nethoods)

Käytännöt lähtöisin vapaa-ajan viihde- ja kommunikaatiokulttuureista

Huvi raamina hyödylle

Itsen brändäys ja rooli(e)n ottaminen

Proaktiivisuus

Tulkinta: 5% 15-19 –vuotiaista on yli 50 nettiystävää. Samasta ikäluokasta 73% on nettituttuja. Erilaiset ystäväkäsitykset mahdollistavat erilaisten ystäväpiirien rakentumisen.

Tulkinta: Osallistuminen ja verkostot ovat sosiaalisen median ytimessä. Tutkimus vahvistaa erilaisen osallistumisen mahdollisuuksia. Enemmistö ei välttämättä tuota sisältöä (kuvat, videot, tekstit) verkkoyhteisöihin, mutta voivat aktiivisesti osallistua esim. sisältöjen arviointiin tai kommentointiin.

Edelliset kaaviot ovat kesällä 2007 Nuorisotutkimusverkoston toteuttamasta lomakekyselystä. Kohteena 15-29 –vuotiaat nuoret Suomessa. Sama kysely toteutettu myös Japanissa ja Etelä-Koreassa. Aineistosta tuotetaan kaksi kirjaa (artikkelikokoelmaa) n. 20 tutkijan toimesta. Tutkimustuloksia jaetaan myös blogissa: http://www.kommentti.fi/blog/digital/

Minulta voi kysyä lisätietoja tai otoksia aineistosat. Kyselyssä kysyttiin digielämäntyylistä, sosiaalisuuden muodoista verkossa, tekijänoikeuksista, sisällöntuottamisesta, netin käyttötarpeista, harrastamisesta, rooleista, pelaamisesta, jne.