Palveluseteli
valinnan välineenä

18.2.2014

kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi
Esityksen sisältö










Taustaa
Markkinoistuminen
Valinnanvapaus (osallisuus, vastuu)
Aineisto, menetelmät
Val...
Sosiaalisesta kansalaisuudesta
aktiiviseen kansalaisuuteen


Suomessa viimeaikaiset ikääntymispolitiikkaa linjaavat
ohjel...
Osallisuus ja valinnanvapaus




Osallisuuden lisääminen on keskeinen sosiaalipoliittinen
tavoite (KASTE –ohjelma, asiak...
Markkinoistuminen Suomessa (Anttonen,
Karsio 2013)






Pääasiallisina tapoina kilpailutus ja palveluseteli
Kaikista s...
Palvelunkäyttäjän asema
”Merkittävimmin palvelun yksityistäminen
vaikuttaa sosiaali- ja terveyspalvelun
käyttäjän asemaan
...
Kuluttaja hoivamarkkinoilla




Henkilö, joka toteuttaa valinnanvapauttaan markkinoilla
määrittyy kuluttajaksi (Rostgaar...
Valinnanvapauden asteet








Le Grand (2007) : kuka, mitä, miten, missä, koska
Briitta Koskiaho (2008, 286):
Alimm...
Palveluseteli valinnan välineenä


Palvelusetelilaki 2004 kotipalvelun osalta ja laajempana
(569/2009) sekä siihen liitty...
Aineistot ja menetelmät
Ikäihmiset,
kysely (N= 44),
haastattelut (N= 15+
4 omaista)

Kunta,
dokumentit,
palveluohjaajien
r...
Kuinka vapaa on ikäihmisen vapaa
valinta?
Valintatilanteet:
1. Palvelutarpeen arviointiin hakeutuminen ja
hoivatarpeista n...
1. Palvelutarpeen arviointiin

hakeutuminen ja hoivatarpeista
neuvottelu


Ikäihmisille tehdyn kyselyn mukaan aloite palv...
2. Valinta kunnallisen palvelun ja

palvelusetelillä ostetun palvelun välillä






Valintaa ei tarjota kaikille (esim....
Teemme jo päivittäin kilpailutusta ja vertailua
pienemmissäkin asioissa, kuten parturin valinnassa,
miksi se ei toimisi tä...
3. Palvelun valintakriteerien ja
palveluntuottajan valinta


Palveluntuottajia oli vaikea vertailla, koska niistä
tiedett...
4. Käyntiaikaan ja palvelun sisältöön
liittyvät valinnat


Palveluseteliasiakas ei voi valita käyntiaikaa, vaan siitä
neu...
5. Vastuu laadun valvonta ja
palveluntuottajan vaihtaminen (exit)




Lähes 2/3 oli sitä mieltä, että vastuu palvelujen ...
5. (jatkuu) Vastuu laadun valvonnasta ja
exit


Osa haastatelluista esitti, että omaiset hoitavat
tarvittaessa palvelun l...
Hoivan (kvasi)kuluttajat palvelusetelijärjestelmään
liittyvissä valintatilanteissa
Valintatilanne

Ikäihminen kvasikulutta...
Valintatilanne

Ikäihminen kvasikuluttajana
palvelusetelitilanteessa

Palveluntuottajan
valintakriteerien ja
palveluntuott...
Mitä valintoja muut tekevät?


Omaiset valitsijoina: lasten osuus valintojen tukijana ja
jopa tekijänä oli merkittävä, ”t...
Yhteenvetoa


Rationaalisen kuluttajan uskotaan
Hankkivan riittävästi tietoa ja vertailevan vaihtoehtoja
 Tekevän valinn...
Pohdintaa, tasa-arvo & valta


”Kuka valitsee ja mitä ovat hyvinvointipalveluissa
kompleksisia kysymyksiä, jotka kytkeyty...
Miten yhdenvertaisuus toteutuu?


Alueellinen tasa-arvo
 seteli käytössä 1/3 kuntia / kunnallinen itsehallinto
 seteli ...
Miten yhdenvertaisuus toteutuu?


Yksilöiden välinen tasa-arvo
 Palvelusetelin arvon määrittely voi jättää ulkopuolelle
...
Välineen arviointi




Palvelusetelin toteuttamistapoja on käytännössä useita
ja seteli toimii eri yhteyksissä eri tavoi...
Tehokkuus






Tietoja vaikutuksista kunnallisten palvelujen
tehokkuuteen, kulujen säästymiseen ja palvelujen
muuttumi...
Välineen arviointi


Järjestelmän vaatima ajankäyttö (tiedottaminen,
päätökset jne.) ja kotihoidon matka-ajat voivat
lisä...
Välineen arviointi







Valinnanvapautta pidetään tärkeänä
Palveluseteli ei ole ”hyvä” tai ”paha”, vaan
järjestelmän...
Lähteet



















Anttonen, M. & Koskisuo, H. & Peiponen, A. & Vakkuri, J., Varis, M.(2007) Palvelusete...
Kiitos!


Tutkimuksen toteutusta ovat rahoittaneet:
Kunnallisalan kehittämissäätiö



http://www.kaks.fi/sites/default/f...
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Palveluseteli valinnan välineenä: Kirsi Kuusinen-James, kehittämispäällikkö, Sosiaalialan Osaamiskeskus Verso – liikelaitos

347 views
215 views

Published on

Published in: Education
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
347
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
11
Actions
Shares
0
Downloads
1
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Palveluseteli valinnan välineenä: Kirsi Kuusinen-James, kehittämispäällikkö, Sosiaalialan Osaamiskeskus Verso – liikelaitos

  1. 1. Palveluseteli valinnan välineenä 18.2.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi
  2. 2. Esityksen sisältö         Taustaa Markkinoistuminen Valinnanvapaus (osallisuus, vastuu) Aineisto, menetelmät Valintatilanteet ja valintojen tekeminen Yksilön toimijuus kunnan ja markkinoiden välissä; kuluttajia vai näennäiskuluttajia? Pohdintaa: tasa-arvo / valta, välineen arviointi Lähteet 18.2.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi
  3. 3. Sosiaalisesta kansalaisuudesta aktiiviseen kansalaisuuteen  Suomessa viimeaikaiset ikääntymispolitiikkaa linjaavat ohjelmat korostavat aktiivista kansalaisuutta (Häikiö & Van Aerschot & Anttonen, 2011)    Aktiivinen kansalaisuus koostuu valinnanvapaudesta, osallistumisesta sekä vastuusta Palveluseteli lupaa asiakkaalle enemmän valinnanvapautta ja osallisuutta, mutta edellyttää myös enemmän vastuuta palvelujen valvonnasta ja usein myös rahoituksesta Hki palvelusetelikokeilu (Anttonen ym. 2007) ” Asiakas osallistuu enemmän palvelusetelillä hankitun palvelun kustannuksiin vastineeksi valinnanvapaudesta” kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi
  4. 4. Osallisuus ja valinnanvapaus   Osallisuuden lisääminen on keskeinen sosiaalipoliittinen tavoite (KASTE –ohjelma, asiakaslaki, SHL) Kansalaisten osallistuminen on tavoite sinänsä (Tritter 2009) (itsemääräämisoikeus), mutta myös keino:     parantaa palvelujen tehokkuutta ja laatua alentaa julkisten palvelujen kustannuksia Osallisuutta voidaan lisätä parantamalla valinnan mahdollisuuksia (choice) ja/tai ottamalla asiakas mukaan palvelujen suunnitteluun ja toteutukseeen (voice). Osallistuminen pitää sisällään lupauksen muutoksesta tai ainakin muutoksen mahdollisuudesta (Beresford 2009). kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi 18.2.2014
  5. 5. Markkinoistuminen Suomessa (Anttonen, Karsio 2013)    Pääasiallisina tapoina kilpailutus ja palveluseteli Kaikista sosiaalipalveluista noin 2/3 julkisia ja 1/3 yksityisiä (3 sektori ja yritykset) Palveluissa eroja (2010):    Palveluasumisesta 62 % ja kotihoidosta 16 % yksityistä Noin 1/3 kunnista on ottanut palvelusetelit käyttöön ja nämä kunnat ovat pääsääntöisesti isoja 18.2.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi
  6. 6. Palvelunkäyttäjän asema ”Merkittävimmin palvelun yksityistäminen vaikuttaa sosiaali- ja terveyspalvelun käyttäjän asemaan tilanteessa, jossa yksityistämiskeinona käytetään palveluseteliä.” (Huhtanen 2012, 108) kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi 18.2.2014
  7. 7. Kuluttaja hoivamarkkinoilla   Henkilö, joka toteuttaa valinnanvapauttaan markkinoilla määrittyy kuluttajaksi (Rostgaard 2011) Markkinoista, joilla kunta järjestää ja maksaa osan tai koko palvelun käytetään termejä       Näennäismarkkinat puolittaismarkkinat (Saari 2006) julkiset markkinat (Kastberg 2010), sisäiset markkinat (tilaaja ja tuottaja kuntaorganisaation sisällä) säännellyt markkinat ja kuvitteelliset markkinat (Keskimäki ym. 2012). Kuluttajadiskurssin mukaan valta valintojen tekemisessä tulee siirtää ammattilaisilta asiakkaille” (Raitakari & Juhila 2013) 18.2.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi
  8. 8. Valinnanvapauden asteet      Le Grand (2007) : kuka, mitä, miten, missä, koska Briitta Koskiaho (2008, 286): Alimmalla asteella henkilö voi valita palvelupaikkojen tai palveluntuottajien välillä (esim. palveluseteli, uusi terveydenhuoltolaki) (Kuka/ mikä yritys) Toisen asteen valinta käsittää mahdollisuuden valita erilaisten palvelujen sisältöjen välillä (esim. henkilökohtainen budjetti) (kuka, mitä rajatusti, missä) Korkeinta astetta edustaa käyttäjille annettava oma budjetti, jonka henkilö voi käyttää omaa hyvinvointiaan edistävällä tavalla (esim. Kent- card). 18.2.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi
  9. 9. Palveluseteli valinnan välineenä  Palvelusetelilaki 2004 kotipalvelun osalta ja laajempana (569/2009) sekä siihen liittyvä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain 12 :n muutos (570/2009) voimaan 1.8.2009.  Hallituksen esityksen mukaan palvelusetelilain tavoitteena  lisätä asiakkaan valinnan mahdollisuuksia,  parantaa palvelujen saatavuutta,  monipuolistaa palvelutuotantoa sekä  edistää kuntien, elinkeinotoimen ja yksityisten palveluntuottajien yhteistyötä. 18.2.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi
  10. 10. Aineistot ja menetelmät Ikäihmiset, kysely (N= 44), haastattelut (N= 15+ 4 omaista) Kunta, dokumentit, palveluohjaajien ryhmähaastattel u (N= 5) Palveluseteli eri näkökulmista, kaikki aineistot + havainnoinnit kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi 18.2.2014 Palveluntuottajat kysely (N= 21), ryhmähaastattel u (N= 3)
  11. 11. Kuinka vapaa on ikäihmisen vapaa valinta? Valintatilanteet: 1. Palvelutarpeen arviointiin hakeutuminen ja hoivatarpeista neuvottelu, 2. Valinta kunnallisen palvelun ja palvelusetelillä ostetun palvelun välillä, 3. Palvelun valintakriteerien ja palveluntuottajan valinta, 4. Käyntiaikaan ja palvelun sisältöön liittyvät valinnat sekä 5. Laadun valvonta ja palveluntuottajan vaihtaminen (exit) 18.2.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi
  12. 12. 1. Palvelutarpeen arviointiin hakeutuminen ja hoivatarpeista neuvottelu  Ikäihmisille tehdyn kyselyn mukaan aloite palvelutarpeen arviointiin tuli vain viidesosassa tapauksista ikäihmiseltä itseltään ja yhtä usein aloite tuli lähiomaiselta ja palveluntuottajalta    ”Se avuntarve nähdään monta kertaa niin kuin enemmän sieltä kaupungin ja palvelutarjoajan puolelta. Hänhän voi olla sitä mieltä, että hän pärjää ihan hyvin ja selkeästi ei pärjää.” Palvelutarve ja kriteerit määritellään kunnissa eri tavoin, osa kunnan palveluvalikkoon kuulumattomista tarpeista saatetaan ohittaa Omaisten (ja joskus palveluntuottajien) rooli merkittävä 18.2.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi
  13. 13. 2. Valinta kunnallisen palvelun ja palvelusetelillä ostetun palvelun välillä    Valintaa ei tarjota kaikille (esim. muistisairaat) ja kaikki eivät voi valita (esim. pienituloiset) Arvot: arvostetaan palvelujen jatkuvuutta ja kunnan asiakkaista vain harva vaihtoi, kunta/ yksityinen ”muutenhan minä oon aina tän kunnan kannalla näissä asioissa. Kun jos se riistetään meiltä tää mahdollisuus, niin kuin nyt näyttää, että se luisuu koko ajan pois, niin lopultahan hintoihin ei voida mitään. Ne keskenään luovat tämän kartellin.  Epätietoisuus ”luulin, että ne ovat samaa klaania kaikki” 18.2.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi
  14. 14. Teemme jo päivittäin kilpailutusta ja vertailua pienemmissäkin asioissa, kuten parturin valinnassa, miksi se ei toimisi tässäkin? (Tervahauta 2010) 18.2.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi
  15. 15. 3. Palvelun valintakriteerien ja palveluntuottajan valinta  Palveluntuottajia oli vaikea vertailla, koska niistä tiedettiin usein vain yrityksen nimi, palvelu ja hinta.  ”Sain listan ja sitten mun tyttäreni soitteli niitä. Sehän on aika konstikas homma kysyä, kun niitä ei oo priorisoitu niitä hintoja mitenkään eikä laatua oltu mitoitettu. Että en mää ois yksin siinä pärjännyt, kun oli muuten niin sietämätön tämä olo ja kivut. Pauli (72 v.)  Hinnalla vaikuttaa myös olevan iso merkitys     18.2.2014 H no joo ja sitten (lapsenlapsi) oli tässä, niin katottiin sitten, että se on niin kuin kaikki helpoin, Ja sitten ( lapsenlapsi) oli jostain kuullut, että siellä on ihan hyviä työntekijöitä K millä lailla helpoin? H no, rahallisesti. Tos on (yhdistyksen nimi) ja muiden, niin ne on paljon kalliimpia. (Hilkka 84) Valinta myös listalla kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi perusteella ensimmäisenä olon
  16. 16. 4. Käyntiaikaan ja palvelun sisältöön liittyvät valinnat  Palveluseteliasiakas ei voi valita käyntiaikaa, vaan siitä neuvotellaan:   ”..oon joskus joutunut oikein neuvottelemaan, ääntä korottamaan. Eivät voi uskoa, että minä tarvitsen sen avun. Kun mulle sanotaan, että kahdeksalta, kun niin moni kysyy sitä ja on niin monia, jotka ovat vaipoissa ja vaikka mitä. .. Niin tota, ettenkö minä tarvitse klo 8? …johdossa on vikaa. Miksei haluta antaa, kun asiakas pyytää?” (N, 87 v) Ikäihmisten mukaan heillä on enemmän sananvaltaa siihen, mitä yksityinen tekee heidän luonaan, liittyy ehkä Maksavat joistain palveluista kokonaan itse  Minimikäyntiaika 30 minuuttia, ehtii tehdä muutakin  Silti kolme neljästä vastaajasta (73 %) olisi toivonut enemmän määräysvastaa siihen, mitä palveluntuottaja voi kotikäynnillä tehdä. 18.2.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi 
  17. 17. 5. Vastuu laadun valvonta ja palveluntuottajan vaihtaminen (exit)   Lähes 2/3 oli sitä mieltä, että vastuu palvelujen laadun valvonnasta on sekä kunnalla että asiakkaalla. 1/5 vain kunnalla ja 1/5 mielestä vain asiakkaalla. Laadun valvonta koettiin ongelmallisena silloin, kun toimintakyky on heikko:   18.2.2014 ”ei sairas ihminen pysty laatua valvomaan. Niin kuin mullakin, mulla meni kaikki energia ja henkiset voimavarat, että mä sain pidettyä oman sieluni kasassa ja sitten kun mä lähdin liikkeelle, niin silloin ei voinut ajatella mitään muuta kuin seuraavaa askelta.. Että ne on semmoisia hurskasteluja nämä laatujen vertailut (Pauli, 72.) Valvonta kiusallista: työntekijän vai asiakkaan valvontaa? kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi
  18. 18. 5. (jatkuu) Vastuu laadun valvonnasta ja exit  Osa haastatelluista esitti, että omaiset hoitavat tarvittaessa palvelun laadusta valittamisen  ”tytär sanoisi, koska on niin hyvä sanomaan ja olin minäkin     joskus, mutta… ” ja ”kato eläkeläisellä ei oo mitään, meiltä on viety hanskat”. ”kun itelle tulee kuitenkin turpiin, jos on tiukka”. Kyseessä ehkä pelko ikäsyrjinnästä Palveluntuottajan vaihtaminen on harvinaista, vaikka olisi ollut laatuongelmia kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi 18.2.2014
  19. 19. Hoivan (kvasi)kuluttajat palvelusetelijärjestelmään liittyvissä valintatilanteissa Valintatilanne Ikäihminen kvasikuluttajana palvelusetelitilanteessa Palvelutarpeen arviointiin hakeutuminen ja Ulkoapäin esitetty palvelun tarve; jokin toinen taho näkee ikäihmisen palvelutarpeen ja esittää palvelutarpeen arviointia, arviointiin suostuminen voi olla kotiutumisen edellytys hoivatarpeesta neuvottelu Valinta kunnallisen palvelun ja palvelusetelin avulla hankittavan yksityisen palvelun välillä 18.2.2014 Monen portin kautta avautuva kuluttajuus; kunnan määrittelemät palveluun pääsykriteerit, asiakkaan palvelutarve, ja palveluohjaajan harkinta ohjaa sitä, kenelle palveluseteliä/ kuluttajan roolia tarjotaan Valintamahdollisuus vain osalle asiakkaista; palvelutarpeen kriteerien täyttymisen jälkeen mahdollisuus valita kunnallinen palvelu, yksityisen palvelun valinnan edellytyksenä palveluohjaajan harkinta ja kunnan määrärahat ja ikäihmisen mahdollisuus maksaa palvelun omavastuuosuus kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi
  20. 20. Valintatilanne Ikäihminen kvasikuluttajana palvelusetelitilanteessa Palveluntuottajan valintakriteerien ja palveluntuottajan valinta Usein tuettu tai ohjattu valinta; valintatilanteessa yleensä osallisena muita tahoja, tiedon saaminen eri vaihtoehdoista voi olla niukkaa Käyntiaikaan ja palvelun sisältöön liittyvät valinnat Tarve (ja muiden asiakkaiden tarpeet) määrittelee palvelun ajankohdan ja palvelusetelin sisältö sen, mitä palveluja tarjotaan Palveluntuottajan vaihtaminen (”exit”) Ikäihmisen edellytetään valvovan palvelun laatua ja vaihtaminen on riski palvelukatkoksille, kun tarve edellyttää palvelun saamista kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi 18.2.2014
  21. 21. Mitä valintoja muut tekevät?  Omaiset valitsijoina: lasten osuus valintojen tukijana ja jopa tekijänä oli merkittävä, ”tapauksessa, jossa omainen tekee valinnat, ikäihmisen valinnanvapaudesta ei voida puhua”. (Volk, Laukkanen 2007)   Palveluntuottajat valitsijoina: joihinkin tarpeisiin ja joillekin alueille vaikea saada palveluntuottajia Palveluohjaajat ”valintojen tekijöinä” ” (omaishoitaja, n.90 v) 18.2.2014 ”Luotin täysin, menin näihin hoitoihin ihan ummessa silmin. Minä ajattelin, että niille on annettu määrätyt määräykset ja sitten ne tekevät niiden mukaan. Minä luotin täysin, kunnes minulle yksi ihminen sano, että kaupungin palvelu on edullisempaa.” ” vois käyttää näitä palveluseteleitä ja vois käyttää yksityisiä firmoja, ettei siinä tarvinnut edes luuppia olla, kun sen huomasi” (Pauli, 72) kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi
  22. 22. Yhteenvetoa  Rationaalisen kuluttajan uskotaan Hankkivan riittävästi tietoa ja vertailevan vaihtoehtoja  Tekevän valinnan omien valintakriteeriensä pohjalta  Vaihtavan tuottajaa, mikäli tyytymätön toimintaan Ts. ”karsivan valinnoillaan ns ”mädät omenat”   Palvelusetelijärjestelmässä ”kuluttajan” roolin vaikuttaa    18.2.2014 Tietoa kunnallisen ja yksityisen ja palveluntuottajien valinnan tueksi saadaan riittämättömästi Muiden tahojen vaikutus valintoihin saattoi olla vahva ja jo muodostunut hoivasuhde tärkeä Vaihtoehtoja ei vertailla, niistä ei valiteta ja eikä palveluntuottajia vaihdeta (3 V:n toimijoita) vrt Julkunen 2011 Miten toimii laadunvalvonta instrumenttina? Miten vahvistaa yksilön autonomiaa? kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi
  23. 23. Pohdintaa, tasa-arvo & valta  ”Kuka valitsee ja mitä ovat hyvinvointipalveluissa kompleksisia kysymyksiä, jotka kytkeytyvät yhteiskunnalliseen eriarvoisuuteen” (Raitakari & Juhila 2013, 192)  Seteli edustaa ja edistää palvelujen ulkoistamista ja se jakaa päättäjien mielipiteitä:   18.2.2014 osa vastustaa peläten eriarvoisuuden kasvua, 2 kerroksen palveluja osa sitä mieltä että markkinoistuminen auttaa julkisia palveluja tulemaan tehokkaammiksi ja käyttäjäystävällisimmiksi kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi
  24. 24. Miten yhdenvertaisuus toteutuu?  Alueellinen tasa-arvo  seteli käytössä 1/3 kuntia / kunnallinen itsehallinto  seteli käytössä erilaisiin palveluihin ja erilaisin ehdoin ja palveluihin pääsykriteerit vaihtelevat (esim. kotihoito 9-15% yli 75 vuotiaista)  palveluntuottajien määrä ja hintataso vaihtelee  haja-asutusalueella asuminen voi vaikeuttaa palvelujen saantia ja/tai tuoda lisäkuluja (epäily ”kermankuorinnasta”) kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi 18.2.2014
  25. 25. Miten yhdenvertaisuus toteutuu?  Yksilöiden välinen tasa-arvo  Palvelusetelin arvon määrittely voi jättää ulkopuolelle pienituloiset henkilöt  Pienituloisimmat eivät voi hyödyntää myöskään Kelakorvauksia tai kotitalousvähennystä  Palveluseteliasiakkaat saattoivat saada samaan tarpeeseen pidemmän käyntiajan kuin kunnan kotihoidon asiakkaat minimiaikojen johdosta  Seteliä ei tarjota esim. muistihäiriöistä kärsivälle henkilölle, jolla ei ole asioita hoitavia omaisia 18.2.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi
  26. 26. Välineen arviointi   Palvelusetelin toteuttamistapoja on käytännössä useita ja seteli toimii eri yhteyksissä eri tavoin (Maunu, 2012) ja markkinat ovat osamarkkinoita (Gingrich 2011) Järjestelmän rakentamisessa ja arvioinnissa huomioitava, mitä sillä ensisijaisesti tavoitellaan (osa tavoitteista ja keinoista voi olla keskenään ristiriitaisia)  valinnanvapaus vs. tehokkuus,  valinnanvapaus /evidence based toimintamuodot,  kunnan säästöt (palvelusetelin arvo pieni vs. tasa-arvo, kysynnän tasaaminen, markkinoiden luominen ) ,  Yksilön näkökulmasta mitä toivovat osallisuus/ valinnanvapaus eivät kohtaa (jatkuvuus, tutut työntekijät vs. onnistuu vain pienissä yrityksissä, riskinä palvelukatkot ym., voisiko toteuttaa myös kunnallisissa palveluissa) kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi 18.2.2014
  27. 27. Tehokkuus    Tietoja vaikutuksista kunnallisten palvelujen tehokkuuteen, kulujen säästymiseen ja palvelujen muuttumiseen käyttäjäystävällisimmiksi, on vähän Kunnallisia palveluja pidettiin jopa ”liian tehokkaina” koska käyntiajat hyvin lyhyitä ja hoitotoimiin painottuvia Yksityisten ja kunnallisten palvelujen laatua pidettiin samantasoisena, mutta yksityisten palvelua pidettiin joustavampana 18.2.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi
  28. 28. Välineen arviointi  Järjestelmän vaatima ajankäyttö (tiedottaminen, päätökset jne.) ja kotihoidon matka-ajat voivat lisääntyä, uudet asiakkaat lisäävät kustannuksia (Kuusinen- James, 2012)  Jyväskylän yliopiston dosentti Olli Bräysy (2013) esitti, että palveluseteleistä on luovuttava, koska  18.2.2014 ”palvelusetelien takia samalla alueella voi olla useita kilpailevia hoitajia, mikä johtaa tehottomuuteen ja kalliisiin palveluihin.” kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi
  29. 29. Välineen arviointi     Valinnanvapautta pidetään tärkeänä Palveluseteli ei ole ”hyvä” tai ”paha”, vaan järjestelmän rakentamisesta (lait, kunnan ohjeet kenelle, mihin palveluihin ja millä ehdoin palveluseteleitä myönnetään) riippuen voi synnyttää voittajia ja häviäjiä ”Se, mitä asiakkaan valinnanmahdollisuus tarkoittaa, ratkaistaan viime kädessä asiakkaiden ja ammattilaisten kohtaamisissa” (Raitakari & Juhila 2013, 173). Valinnanvapaus/ palveluseteli ei ole ainoa tai riittävä keino ikäihmisen osallisuuden turvaamiseksi 18.2.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi
  30. 30. Lähteet           Anttonen, M. & Koskisuo, H. & Peiponen, A. & Vakkuri, J., Varis, M.(2007) Palveluseteli vanhusten palveluasumiseen ja kotipalveluun. Hki kaupungin soteviraston selvityksiä. 2007:9 Beresford, P. Osallistumisen ja valinnan jännitteet terveydenhuollossa – palvelunkäyttäjän näkökulma. Teoksessa Meri Koivusalo, Eeva Ollila & Anna Alanko (toim.) Kansalaisesta kuluttajaksi Markkinat ja muutos terveydenhuollossa. Helsinki: Gaudeamus (248-256) Gingrich, Jane R. (2011) Making markets in the Welfare State. The Politics of Varying Market Reforms. Cambridge; University Press, Cambridge. Huhtanen, Raija (2012) Kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden yksityistäminen: Oikeudellinen näkökulma. Teoksessa Anttonen, Anneli & Haveri, Arto & Lehto, Juhani & Pallukka, Hannele (toim.) Julkisen ja yksityisen rajalla. Tampere 2012, Tampereen yliopistopaino Oy- Juvenes Print, 81–110. Häikiö, L., Van Aerschot, L. & Anttonen, A. (2011). Vastuullinen ja valitseva kansalainen: Vanhuspolitiikan uusi suunta. Yhteiskuntapolitiikka 3/2011, 239–249. Koskiaho, B. (2008): Hyvinvointipalvelujen tavaratalossa. Tampere: Vastapaino. Kuusinen-James, K.(2009): Yhteinen vastuu- muuttuva työnjako? Uusi sosiaalinen sopimus ikääntyneiden hoivan järjestämisestä. Lahti: Verson julkaisuja 2/2009. Raitakari, Suvi & Juhila, Kirsi (2013) Kuluttajuusdiskurssi ja palveluvalinnat mielenterveyskuntoutuksen asiakaspalavereissa. Teoksessa Laitinen, Merja & Niskala, Asta (toim.) Asiakkaat toimijoina sosiaalityössä. Vantaa: Vastapaino, 167–195. Tritter, J. (2009) Vallankumous vai hidas muutos – Miten ymmärtää kansalaisten ja potilaiden osallistumista. Teoksessa Meri Koivusalo, Eeva Ollila & Anna Alanko (toim.) Kansalaisesta kuluttajaksi Markkinat ja muutos terveydenhuollossa. Helsinki: Gaudeamus (210-226). Volk, R. & Laukkanen, T. (2007). Palvelusetelin käyttö kunnissa. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 38:2007. 18.2.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi
  31. 31. Kiitos!  Tutkimuksen toteutusta ovat rahoittaneet: Kunnallisalan kehittämissäätiö  http://www.kaks.fi/sites/default/files/Tutkimusjulkaisu%2068.pdf  sekä Suomen Kulttuurirahaston Päijät-Hämeen maakuntarahasto   18.2.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi

×