Your SlideShare is downloading. ×
A oppijat taustaa ja toteutusta
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Thanks for flagging this SlideShare!

Oops! An error has occurred.

×
Saving this for later? Get the SlideShare app to save on your phone or tablet. Read anywhere, anytime – even offline.
Text the download link to your phone
Standard text messaging rates apply

A oppijat taustaa ja toteutusta

208
views

Published on

Tehnyt: Kati Laine, Jyväskylän yliopisto

Tehnyt: Kati Laine, Jyväskylän yliopisto


0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
208
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0
Actions
Shares
0
Downloads
1
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

Report content
Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
No notes for slide

Transcript

  • 1. Kati Laine, Jyväskylän yliopistoaOppijat – taustaa ja toteutustaHenkilökohtainen oppimisympäristö (PLE) ja yhteisöllinen oppiminenPLE (Personal Learning Environment) eli henkilökohtainen oppimisympäristö voidaan käsittää jokooppijakeskeiseksi tavaksi lähestyä oppimista tai sitä voidaan käyttää viittaamaan tiettyihinteknologisiin oppimisympäristöihin ja -työkaluihin (ks. esim. Fiedler & Väljataga 2011). Tässähankkeessa verkko-oppimisympäristöt ymmärretään yhdeksi tärkeäksi osaksi opiskelijoidenyksilöllisiä opintopolkuja, jotka kaiken kaikkiaan kiertelevät erilaisissa formaaleissa, informaaleissaja nonformaaleissa toiminta- ja oppimiskonteksteissa. Verkkoympäristöjen merkitys oppimisessakasvaa sitä mukaa kuin niitä otetaan käyttöön, niiden tarjoamat toimintamahdollisuudetkehittyvät ja ne verkottuvat keskenään. Verkko-oppimisympäristöt voivat myös auttaayhdistämään ja hallitsemaan eri elämänalueisiin liittyvää oppimista. Verkko-oppimisympäristönkäytön kannalta on keskeistä, että se mahdollistaa verkostoihin osallistumisen, uusien verkostojenja yhteyksien muodostamisen, ihmissuhteiden ylläpitämisen sekä oppimisen yhdessä muidenkanssa. Verkko-oppimisympäristön tarkoituksena on myös auttaa oppijaa jäsentämään, jakamaan,reflektoimaan ja yhdistelemään eri lähteistä saatuja oppimisresursseja. (Milligan et al. 2006.)Paitsi verkko-oppimisympäristöissä, myös muissa oppimiskonteksteissa, kuten työelämässä,yhteisölliset ja yksilökeskeiset toiminnot sekä oppiminen limittyvät toisiinsa ja ovat riippuvaisiatoisistaan (ks. esim. Boreham 2011). Parhaimmillaan yhteisöllinen oppiminen luokin puitteet sekäoman ajattelun että sosiaalisesti jaetun osaamisen kehittämiselle. Yhteisöllisessä oppimisessa tietorakentuu yhdistämällä ja kehittämällä yhdessä eri yksilöiden tietoja, ideoita ja ajatuksia (Arvaja,Salovaara, Häkkinen & Järvelä 2007; Hämäläinen 2008). Yhteisöllisesti opittaessa yksilöttyöskentelevät yhdessä yhteisten tavoitteiden hyväksi ja luovat samalla uutta tietoa selittäen,argumentoiden ja neuvotellen toistensa kanssa. (Arvaja 2005; Hämäläinen 2008.) Parhaimmillaanyhteisöllinen oppiminen rakentaa uutta tietoa ja saa aikaan parempia oppimistuloksia kuin mihinyksilöt olisivat yksin yltäneet (Stalh 2004).Työelämässä tarvittavat avaintaidotMonenlaiset taidot ovat tarpeen nykyajan nopeasti muuttuvassa tietoyhteiskunnassa jatyöelämässä. Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus (2006/962/EY) elinikäisen oppimisenavaintaidoista ymmärtää avaintaidot tietoyhteiskunnassa välttämättömiksi tiedoiksi, taidoiksi jaasenteiksi, jotka lisäävät joustavuutta, sopeutumiskykyä, tyytyväisyyttä ja motivaatiota jatuottavat näin ollen sosiaalista yhteenkuuluvuutta, aktiivista kansalaisuutta sekä lisäarvoatyömarkkinoille. Suositus määrittää kaikkiaan kahdeksan avaintaitoa: viestintä äidinkielellä,viestintä vierailla kielillä, matemaattinen osaaminen ja perusosaaminen luonnontieteiden jatekniikan aloilla, digitaaliset taidot (tietoyhteiskunnan teknologian hallinta ja kriittinen käyttö jasekä tieto- ja viestintätekniikan perustaidot), oppimistaidot (oppimaan oppiminen sekä yksin ettäryhmässä), sosiaalisuuteen ja kansalaisuuteen liittyvät taidot, aloitekyky ja yrittäjyys sekätietoisuus kulttuurista ja kulttuurin ilmaisumuodot. Myös Suomen ammatillisten perustutkintojenperusteisiin (ks. www.oph.fi) on Euroopan parlamentin ja komission suositukset huomioidenmääritelty ne elinikäisen oppimisen avaintaidot, jotka ovat tärkeä osa ammattitaitoa. Näitä taitojaovat: oppiminen ja ongelmanratkaisu, vuorovaikutus ja yhteistyö, ammattietiikka, terveys,turvallisuus ja toimintakyky, aloitekyky ja yrittäjyys, kestävä kehitys, estetiikka, viestintä ja
  • 2. mediaosaaminen, matematiikka ja luonnontieteet, teknologia ja tietotekniikka sekä aktiivinenkansalaisuus ja eri kulttuurit.Myös Elinkeinoelämän keskusliiton Oivallus (Oppivien verkostojen osaamistarpeet tulevaisuudenSuomessa) -hankkeessa on ennakoitu osaamis- ja työvoimatarpeita. Oivallus -hanke määrittääluovuuden edistämisen kaiken koulutuksen läpileikkaavaksi teemaksi. Luovuudella tarkoitetaanuusien mahdollisuuksien havaitsemista ja niihin tarttumista. Luovuutta edistävä koulutus taaskannustaa kokeilemaan ja tekemään yhdessä muiden kanssa ilman pelkoa virheiden tekemisestä.Myös vaihtelevat työtavat sekä keskittyminen ilmiöiden ja ongelmien tarkasteluun sirpalemaistenoppisisältöjen sijaan edesauttavat nykyajan monimutkaisissa toimintaympäristöissä pärjäämistä.(Ks. Oivallus -hankkeen loppuraportti.)aOppijat -hankkeessa oppiminen ja ongelmanratkaisu yhdessä muiden kanssa ovat olennainen osahenkilön yksilöllistä opintopolkua. Lisäksi hankkeessa korostuvat tietoyhteiskunnan teknologianhallinnan, tieto- ja viestintätekniikan osaamisen sekä viestinnän perustaitojen kehittyminen.Verkko-oppimisympäristön avulla käsiteltyjen oppisisältöjen sekä työskentelyyn liittyvientoimintatapojen kautta on mahdollista vaikuttaa myös monien muiden olennaisten taitojen, kutenluovuuden, aloitekyvyn ja yrittäjyyden, kehittymiseen.Hankkeen toteutusHankkeessa kehitetään oppijalähtöisiä ja yhteisöllistä oppimista edistäviä toimintatapojakäyttämällä Peda.netin uutta verkko-oppimisympäristöä (ks. https://peda.net/). Keväällä 2012hankkeessa toteutettiin viisi oppimistehtäväkokeilua, joissa verkko-oppimisympäristön Oma tila -palvelua hyödynnettiin käytännön opetustyössä. Mukana oli opettajia opetusryhmineen kolmeltaeri alalta (tietotekniikan ala, prosessiala sekä puuala). Opiskelijat käyttivätoppimistehtäväkokeiluissa verkko-oppimisympäristön Blogi- ja Lomake- työkaluja. Blogia käytettiinmm. oppimistehtävien työvaiheiden dokumentointiin, tehtäviin liittyviin kysymyksiin vastaamiseensekä muiden opiskelijoiden tehtävien kommentointiin. Blogi -työkalua käytettiin myösliiketoimintasuunnitelmien työstämiseen sekä apuna opitun kertaamisessa näyttöä varten.Lomake -työkalun avulla laadittiin oppimistehtäviin liittyviä kyselyjä, joihin opiskelijat myösvastasivat.Oppimistehtäväkokeilusta kerättiin tutkimusaineisto (havainnointi, oppimistilanteiden video- jaäänitallennukset sekä opettaja- ja opiskelijahaastattelut). Aineistoa hyödynnetään kehittämistyönarvioinnissa ja jatkototeutuksessa. Lisäksi tutkimustietoa julkaistaan tiedeartikkeleissa. Verkko-oppimisympäristön käyttöönottoon, tutkimukseen ja kehittämiseen liittyvä pilotointi jatkuusyksyllä 2012. Hanke päättyy vuoden 2012 lopussa.Osaamisen kehittyminen ja yksilölliset opintopolutUusi verkko-oppimisympäristö monipuolistaa ja kehittää opiskelijoiden oppimisvalmiuksia ja -mahdollisuuksia. Opiskelijoiden yksilöllisten opintopolkujen näkökulmasta on olennaista, ettäverkko-oppimisympäristön käyttöoikeus säilyy myös opintojen päättymisen jälkeen.Käyttöoikeuden säilyminen mahdollistaa oppimista edistävien työkalujen käytön myöstulevaisuudessa ja tarjoa keinon palata aiemmin opittuun. Lisäksi verkko-oppimisympäristötehostaa koulutuksen aikaisia etäopiskelumahdollisuuksia, sillä opiskeluun liittyviä materiaaleja ja
  • 3. tehtäviä voi lukea, kirjoittaa ja muokata verkkoyhteyden kautta. Myös opiskelijoiden tiedonhallintahelpottuu, sillä opiskeluun liittyvät tehtävät voi tallentaa kootusti samaan paikkaan.Oppimisympäristö antaa tukea myös yhteisölliseen oppimiseen. Ympäristö antaa opiskelijoillemahdollisuuden oppia yhdessä mm. tutustumalla oppimisen eri vaiheissa muidenoppimistuotoksiin sekä kommentoimalla ja täydentämällä niitä. Opettajalla taas on mahdollisuusseurata, kommentoida ja ohjeistaa oppimisen etenemistä verkon kautta sen eri vaiheissa.Oppimisympäristön edelleen kehittyessä on tavoitteena hyödyntää sitä myös mm. organisaationoppimisalustana sekä oppimateriaalien lähteenä.Tähän mennessä toteutettujen pilotointien perusteella voidaan pitää tärkeänä, että verkko-oppimisympäristöä hyödyntävässä opetuksessa huomioidaan ala-, ryhmä- ja yksilökohtaiset erot.On kiinnitettävä huomiota mm. verkossa käytettäviin työtapoihin sekä niiden soveltumiseenkohdeopiskelijoille. Verkkotyötavat saattavat esimerkiksi painottua tekstin tuottamiseen taiyhdessä työskentelyyn, jotka voivat eri syistä olla joillekin opiskelijoille haasteellisia työtapoja.Etätyöskentelynä toteuttava verkko-opetus ei myöskään poista opettajan antaman ohjauksentarvetta. Onkin selvää, että kaikkea opetusta ei edelleenkään voi tai ole järkevää toteuttaa verkonkautta. Verkko-oppiminen laajentaa kuitenkin parhaimmillaan oppimis- jatyöskentelymahdollisuuksien kirjoa ja edistää uuden osaamisen syntyä.LÄHTEITÄAmmatillisten perustutkintojen perusteet: www.oph.fi.Arvaja, M. 2005. Collaborative knowledge construction in authentic school contexts. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto.Koulutuksen tutkimuslaitos.Arvaja, M., Salovaara, H., Häkkinen, P. & Järvelä, S. 2007. Combining individual and group-level perspectives forstudying collaborative learning in context. Learning and Instruction, 17, 448–459.Boreham, N. 2011. Competence as collective process. Teoksessa (Toim. R. Catts, A. Falk & R. Wallace): Vocationallearning: Innovative theory and practice. Dordrecht: Springer, 77-91.Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus elinikäisen oppimisen avaintaidoista (2006/962/EY). Annettu 18.12.2006.Fiedler, S.H.D. & Väljataga, T. 2011. Personal learning environments: Concept or technology? International Journal ofVirtual and Personal Learning environments 2(4), 1-11.Hämäläinen, R. Designing and investigating pedagogical scripts to facilitate computer-supported collaborativelearning. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos.Milligan, C.D., Beauvoir, P., Johnson, M.W., Sharples, P., Wilson, S. & Liber, O. 2006. Developing a reference model todescribe the personal learning environment. Teoksessa (Toim. W. Nejdl & K. Tochtermann): Innovative approachesfor learning and knowledge sharing. Berliini: Springer, 506-511.Oivallus-hankkeen loppuraportti. 2011. Elinkeinoelämän keskusliitto.http://ek.multiedition.fi/oivallus/fi/liitetiedostot/Oivallus_loppuraportti_web.pdf.Peda.netin uusi verkko-oppimisympäristö: https://peda.net/.
  • 4. Stahl, G. 2004. Building collaborative knowing: elements of a social theory of CSCL. Teoksessa (toim. J-.W. Strijbos &Martens R.L.): What we know about CSCL: And implementing it in higher education. Norwell, Massachussetts: KluwerAcademic Publishers, 53-86.

×