Your SlideShare is downloading. ×
0
Hereford 17.4.2013
Hereford 17.4.2013
Hereford 17.4.2013
Hereford 17.4.2013
Hereford 17.4.2013
Hereford 17.4.2013
Hereford 17.4.2013
Hereford 17.4.2013
Hereford 17.4.2013
Hereford 17.4.2013
Hereford 17.4.2013
Hereford 17.4.2013
Hereford 17.4.2013
Hereford 17.4.2013
Hereford 17.4.2013
Hereford 17.4.2013
Hereford 17.4.2013
Hereford 17.4.2013
Hereford 17.4.2013
Hereford 17.4.2013
Hereford 17.4.2013
Hereford 17.4.2013
Hereford 17.4.2013
Hereford 17.4.2013
Hereford 17.4.2013
Hereford 17.4.2013
Hereford 17.4.2013
Hereford 17.4.2013
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Thanks for flagging this SlideShare!

Oops! An error has occurred.

×
Saving this for later? Get the SlideShare app to save on your phone or tablet. Read anywhere, anytime – even offline.
Text the download link to your phone
Standard text messaging rates apply

Hereford 17.4.2013

74

Published on

Published in: Education
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
74
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0
Actions
Shares
0
Downloads
0
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

Report content
Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
No notes for slide

Transcript

  • 1. Sirpa KurppaMTT Biotekniikka ja elintarviketutkimusKestävän biotalouden tiimi4.5.2013
  • 2. Miksi hiilijalanjälki?• Maailmanlaajuisesti on runsaasti potentiaalia vihreällekasvulle, jolla tarkoitetaan vähähiilisyyteen jaresurssitehokkuuteen perustuvaa, ekosysteemientoimintakyvyn turvaavaa taloudellista kasvua, jokaedistää hyvinvointia ja sosiaalistaoikeudenmukaisuutta.4.5.2013 2© MTT Agrifood Research Finland
  • 3. Ruokajärjestelmän haasteet ja mahdollisuudetvihreässä taloudessa• Ruokajärjestelmän ulkoisen energian riippuvuutta tuleeolennaisesti pienentää energiatehokkuutta parantamalla, uusiutuvaaenergiaa lisäämällä sekä suljetun kierron ratkaisuin.• Runsaat vesivarat tulee hyödyntää innovatiivisesti globaaleillaruokamarkkinoilla.• Alueellisten luonnonvara- ja tuotantostrategioiden sekäyritysverkkoihin perustuva liiketoiminta yhdistettynäälykkään teknologian käyttöönottoon tarjoaa mahdollisuudenruokastrategian tavoitteeksi asettaman viennin arvonkaksinkertaistamiseen vuoteen 2030 mennessä.4.5.2013
  • 4. Ruokajärjestelmän haasteet ja mahdollisuudetvihreässä taloudessa jatk.• Kestävään ruokatalouteen liittyvän tietoisuuden ja yksilöllistähyvinvointia tukevan arvoketjun integrointi osaksihyvinvointipolitiikkaa mahdollistaa ruokastrategian asettaman 4% vuosittaisen elintarviketuotannon arvonlisäyksen sekä kansallisillaettä globaaleilla markkinoilla.• Liiketoiminnan ja kasvun mahdollisuuksia tarjoutuu materiaalejatuotteistaville ja suunnitteluyrityksille erityisestikansainvälisellä tasolla:• suljettuihin kiertoihin ja uusiutuvan energian tuotantoon,• vesivarojen hyödyntämiseen ja vesirikkaiden tuotteidenkaupallistamiseen, ja• alueellisten yritysverkostojen uusintamiseen ja hyödyntämiseenpalveluinnovaatioiden kehityksessä sekä• yksilöllisten ja terveysvaikutteisten tuotebrändien kehittämiseen.4.5.2013
  • 5. 4.5.2013© MTT Agrifood Research Finland 5Nauta, suurinympäristöongelma –ihmisen luotettavakumppani?Naudantuotantosysteemi
  • 6. Planetaarinen kestävyys?4.5.2013© MTT Agrifood Research Finland 6
  • 7. © YTL Kehityspalvelu OyRuokaketjunELINKAARI-ajatteluPanosteollisuusja -kauppaRehuntuotantoRehuteollisuusja -kauppaMaitotilaMeijeriTukku- javähittäiskauppaTyytyväinenkuluttajaElinkaariLuonnontilastaeri vaiheiden kauttatakaisin luonnontilaanLuonnonraaka-aineRaaka-aineidenotto maaperästäKunnossapitoKuljetuksetPakkausTuotannon erivaiheetKäyttöVarastointiLoppusijoitusJalostus
  • 8. 4.5.2013 8Panosteollisuusja -kauppaRehuntuotantoRehuteollisuusja -kauppaMaitotilaMeijeriTukku- javähittäiskauppaKuluttajaENERGIAvesiONGELMAJÄTEKIINTEÄJÄTEJÄTEVESI&RAVINTEETMAISEMASIDOSRYHMÄTviranomaisetlähiympäristöjulkinen sanaluontoaktivistitasiakkaattuotevastuutKULJETUKSETTUOTTEIDENYMPÄRISTÖVAIKUTUKSET”PELLOLTAPÖYTÄÄN”BRÄNDIN OMISTAJAN ON TARKASTELTAVA KOKO TUOTANTOKETJUNYMPÄRISTÖKYSYMYKSIÄ - elinkaariajatteluKuva: Pasi VoutilainenElinkaarensysteemirajat ?
  • 9. 4.5.2013 9Polttoaineen valmistus ja jakeluNavettaKevyt polttoöljyLypsy, parsiRuokinta, sähkö, parsiPesut, parsiJuotto, parsiIlmanvaihto, parsiValaistus, parsiLypsykoneen pesu, parsiMaidon jäähdytys, parsiSähkö, SuomiTuotteetLannanpoisto, pihattoRuokinta, öljy, parsiLypsy, pihattoMaidon jäähdytys, pihattoPesut, pihattoJuotto,pihattoIlmanvaihto, pihattoRuokinta, sähkö, pihattoRuokinta, öljy, pihattoValaistus, pihattoSoijarouhe RYSäilörehu RYHeinä RYLaidun RYOhra RY Kaura RYVehnä RYRehutehtaan energiankulutusRypsirouhe RYKivennäisrehuTeollinen rehuKarkearehuViljaRypsiöljy RYElinkaarilaskenta© MTT Agrifood Research Finland
  • 10. Elinkaarisen mittauksennäkökulmatKuormitusjalanjälkiKuormitusKuormitus KuormitusKuormitusKuormitusResurssialanjälkiResurssiResurssi ResurssiResurssiResurssiRaaka-ainetuotantoJalostusVesijalanjälkiRavinnejalanjälkiHiilijalanjälkiVesistökuormitusEkotoksinen jalanjälkiHumaanitoksiset jäämät
  • 11. © YTL Kehityspalvelu OyTieteellinen osa-alue (ISO-standardit) Subjektiivinen osa-aluePäästöt luokitellaanvaikutustenmukaisesti ja lasketaanvaikutuspotentiaali luokkiensisällä (ekvivalenttiarvot)Kokonaisekvivalenttimäärätsuhteutetaanvaikutusluokkakohtaisestimaantieteellisesti jaajallisesti rajattuihin perusarvoihinEri vaikutusluokkienkeskinäinen merkittävyysarvotetaan esim.asiantuntijapaneelin avullaTuotteenelinkaarenaikainenympäristö-kuormitusIlmastonmuutosHappamoituminenOtsonikerroksen oheneminenRaskasmetallitRehevöityminenKarsinogeenitCFCPbCdPAHPölyVOCDDTCO2SO2NOxSavusumu kesälläSavusumu talvellaPTorjunta-aineetjne...NormalisointiNormalisointiNormalisointiNormalisointiNormalisointiNormalisointiNormalisointiNormalisointiNormalisointiPäästö Luokittelu ja karakterisointi Normalisointi© YTL Kehityspalvelu OyTieteellinen osa-alue (ISO-standardit) Subjektiivinen osa-aluePäästöt luokitellaanvaikutustenmukaisesti ja lasketaanvaikutuspotentiaali luokkiensisällä (ekvivalenttiarvot)Kokonaisekvivalenttimäärätsuhteutetaanvaikutusluokkakohtaisestimaantieteellisesti jaajallisesti rajattuihin perusarvoihinEri vaikutusluokkienkeskinäinen merkittävyysarvotetaan esim.asiantuntijapaneelin avullaTuotteenelinkaarenaikainenympäristö-kuormitusVaikutusarviointi kuormitusnäkökulmassaIlmastonmuutosHappamoituminenOtsonikerroksen ohenemenHappamoituminenRehevöityminenKarsinogeenitCFCTorjunta-aineet…NH3PAHCH4VOCN2OCO2SO2NOxIlmastomuutosHappamoituminenPIlmastomuutosNNormalisointiNormalisointiNormalisointiNormalisointiNormalisointiNormalisointiNormalisointiNormalisointiNormalisointiSubjektiivinenvaikutusarviointiYmpäristöindeksiPäästö Luokittelu ja karakterisointi Normalisointi© YTL Kehityspalvelu OyTieteellinen osa-alue (ISO-standardit) Subjektiivinen/poliittinen osa-aluePäästöt luokitellaanvaikutustenmukaisesti ja lasketaanvaikutuspotentiaali luokkiensisällä (ekvivalenttiarvot)Kokonaisekvivalenttimäärätsuhteutetaanvaikutusluokkakohtaisestimaantieteellisesti jaajallisesti rajattuihin perusarvoihinEri vaikutusluokkienkeskinäinen merkittävyysarvotetaan esim.asiantuntijapaneelin avullaTuotteenelinkaarenaikainenympäristö-kuormitusKvantitatiivinenvaikutusarviointiArvottaminen Tulos
  • 12. Saatavuus© YTL Kehityspalvelu OyTieteellinen osa-alue (ISO-standardit) Subjektiivinen osa-aluePäästöt luokitellaanvaikutustenmukaisesti ja lasketaanvaikutuspotentiaali luokkiensisällä (ekvivalenttiarvot)Kokonaisekvivalenttimäärätsuhteutetaanvaikutusluokkakohtaisestimaantieteellisesti jaajallisesti rajattuihin perusarvoihinIlmastonmuutosHappamoituminenOtsonikerroksen oheneminenRaskasmetallitRehevöityminenKarsinogeenitSavusumu kesälläSavusumu talvellaTorjunta-aineetNormalisointiNormalisointiNormalisointiNormalisointiNormalisointiNormalisointiNormalisointiNormalisointiNormalisointiSubjektiivinenvaikutusarviointiLuokittelu ja karakterisointi Normalisointi© YTL Kehityspalvelu OyTieteellinen osa-alue (ISO-standardit) Subjektiivinen osa-aluePäästöt luokitellaanvaikutustenmukaisesti ja lasketaanvaikutuspotentiaali luokkiensisällä (ekvivalenttiarvot)Kokonaisekvivalenttimäärätsuhteutetaanvaikutusluokkakohtaisestimaantieteellisesti jaajallisesti rajattuihin perusarvoihinVaikutusarviointi kuormitusnäkökulmassaKäyttäjäKäyttäjäKäyttäjäKäyttäjäKäyttäjäKäyttäjäKäyttäjäKäyttäjäKäyttäjäNormalisointiNormalisointiNormalisointiNormalisointiNormalisointiNormalisointiNormalisointiNormalisointiNormalisointiKvantitat.vaikutusarviointiSubjektiivinenvaikutusarviointiYmpäristöindeksiKäyttäjä NormalisointiArvottaminen Tulos© YTL Kehityspalvelu OyTieteellinen osa-alue (ISO-standardit) Subjektiivinen/poliittinen osa-alueKäyttöön otetut luokitellaankäyttöön liittyvän arvon pie-nentymisen mukaan ja las-ketaan vaikutuspotentiaaliresurssi luokkien sisälläKäyttöönotetut kokonaisresurssimäärätsuhteutetaansaavutettavuusluokkakohtaisestimaantieteellisesti jaajallisesti rajattuihin perusarvoihinEri vaikutusluokkienkeskinäinen merkittävyysarvotetaan esim.asiantuntijapaneelin avullaTuotteenelinkaarenaikainenympäristö-resurssointiLuonnonvaraVesiresurssiP-resursso
  • 13. 4.5.2013 1313Emmental-juustotonninilmastonmuutosvaikutus01000200030004000500060007000kgCO2-ekv.CH4N2OCO2märehdintäLähde: Katajajuuri 2007Lähde: World Business Council for Sustainable Development.Agricultural Ecosystems Facts and TrendsWeb: www.wbcsd.orgBensiinilitrasta syntyy noin 2 350 grammaa jalitrasta dieselöljyä noin 2 660 grammaa hiilidioksidia.”parhailla autoilla hiilidioksidipäästöt 135grammasta 119 grammaan ajokilometrillä”.Elinkaarinenvaikutus-profiiliavaaparannus-kohteet
  • 14. Elintarvikeketjun ilmaston muutosvaikutuksen muodostuminentuoteryhmittäin050010001500200025003000350040004500 ViljatuotteetRavitsemis-jajuomatarjoilupalvelutOlut,siideri,virvoitusjuomatjavedetMuuttuotteetMaitotuotteetLihatuotteetKasvistuotteetKalatuotteetHedelmä-jamarjatuotteetAlkoholijuomatMilj.kgCO2eqTuonnin KuljetusTuontiKotimainen TuotantoMMM Laatuketju: ELINTARVIKEKETJUN YMPÄRISTÖVASTUUNTAUSTARAPORTTI
  • 15. Elintarvikeketjun ilmaston muutosvaikutuksen muodostuminentuoteryhmittäin per M€050010001500200025003000ViljatuotteetRavitsemis-jajuomatarjoilupalvelutOlut,siideri,virvoitusjuomatjavedetMuuttuotteetMaitotuotteetLihatuotteetKasvistuotteetKalatuotteetHedelmä-jamarjatuotteetAlkoholijuomattnCO2eq/M€Tuonnin KuljetusTuontiKotimainen TuotantoMMM Laatuketju: ELINTARVIKEKETJUN YMPÄRISTÖVASTUUNTAUSTARAPORTTI
  • 16. Ilmastonmuutosvaikutuksen muodostuminen loppukäyttööntoimitetuissa tuoteryhmissä kuormituksittainTuoteryhmä CH4 CO2-fos N2O PFC (CO2ekv)Lihatuotteet 31% 27% 41% 2%Maitotuotteet 36% 27% 37% 0%Ravitsemis- ja juomatarjoilupalvelut 21% 55% 23% 2%Viljatuotteet 5% 40% 55% 0%Kasvistuotteet 5% 67% 28% 0%Olut, siideri, virvoitusjuomat ja vedet 4% 56% 40% 0%Hedelmä- ja marjatuotteet 12% 61% 26% 1%Alkoholijuomat 4% 56% 40% 0%Kalatuotteet 4% 86% 9% 0%Koko sektorin ympäristövaikutusarvio
  • 17. Ilmastonmuutoksen muodostuminen loppukäyttööntoimitetuissa tuoteryhmissä kuormituksittainKetju kg CO2 eq/€Lihatuotteet 2.7Maitotuotteet 2.4Viljatuotteet 1.8Muut tuotteet 1.5Kasvistuotteet 1.5Kalatuotteet 1.0Olut, siideri, virvoitusjuomat ja vedet 1.0Ravitsemis- ja juomatarjoilupalvelut 0.6Hedelmä- ja marjatuotteet 0.9Alkoholijuomat 0.9alkutuotanto ja elintarviketeollisuus, tuonti 1.8alkutuotanto ja elintarviketeollisuus, kotimainen loppukäyttö 2.0kaikki ETK tuotteet keskimäärin 1.3Nautaeläinten tuotanto 4.2Sikojen tuotanto 3.3Maidon tuotanto 2.7Siipikarjan tuotanto 2.1Kananmunien tuotanto 6.3Muu kotieläintuotanto 11.1Koko sektorinYmpäristö-vaikutusarvio
  • 18. 4.5.2013 18KotiruokaNakkimakkaraPerunasose, kevytmaitoonTomaatti-kurkku-lehtisal.+ keitetty porkkanaRuisleipä, perinteinenKasvirasvamargariini, 70 % rasvaaRasvaton maitoKinkkukiusausTomaatti-kurkku-lehtisal.+ keitetty porkkanaSekaleipä vaalea, vehnäjauho, vehnärouheKasvirasvalevite, 70 % rasvaaRasvaton maitoBroilerikiusausTomaatti-kurkku-lehtisal.+ keitetty porkkanaSekaleipä vaalea, vehnäjauho, vehnärouheKasvirasvalevite, 70 % rasvaaRasvaton maitoBroileripasta(vuoka)Tomaatti-kurkku-lehtisal.+ keitetty porkkanaSekaleipä vaalea, vehnäjauho, vehnärouheKasvirasvalevite, 70 % rasvaaRasvaton maitoKirjolohikiusausTomaatti-kurkku-lehtisal.+ keitetty porkkanaRuisleipä, perinteinenKasvirasvalevite, 70 % rasvaaRasvaton maitoKanakastikeMakaroni/pastaTomaatti-kurkku-lehtisal.+ keitetty porkkanaSekaleipä vaalea, vehnäjauho, vehnärouheKasvirasvalevite, 70 % rasvaaRasvaton maitoKasviskiusaus (soijapapu)Kaali-mustaherukkasalaattiSekaleipä vaalea, vehnäjauho, vehnärouheKasvirasvalevite, 70 % rasvaaRasvaton maitoHärkäpapupihvitPerunnasose, veteenKaali-mustaherukkasalaattiRuisleipä, perinteinenKasvirasvalevite, 70 % rasvaaSoijapapupihvitPerunnasose, veteenKaali-mustaherukkasalaattiSekaleipä vaalea, vehnäjauho, vehnärouheKasvirasvalevite, 70 % rasvaaPunajuuripihvitKeitetyt ohrasuurimot (2 dl)Kaali-mustaherukkasalaattiSekaleipä vaalea, vehnäjauho, vehnärouheKasvirasvalevite, 70 % rasvaaRasvaton maitoOhrapuuroMansikkakeittoRuisleipä, perinteinenKasvirasvamargariini, 70 % rasvaaJuusto, puolikova, rasvaa 15-18%PorkkanatikutKurkkuRasvaton maitoKuvan omistaja Diabetesliitto
  • 19. 4.5.2013 190 1 2 3 4g PO4- ekv.Raaka-aineidenTeollisuusKauppaKotitalousLihamakaronilaatikko, kotiN-rehevöittäväP-rehevöittäväNH3 to airNOx to airRehevöittävästä vaikutuksesta yli90 % aiheutuu alkutuotannostaIlmastovaikutuksista kasvi-ja eläinraaka-aineyhdistelmissäyli 70 % aiheutuu alkutuotannosta0 1 2 3 4kg CO2 ekv.Raaka-aineidenalkutuotantoTeollisuusKauppaKotitalousLihamakaronilaatikko, kotiCO2CH4N2OAterian eri valmistusvaiheiden merkitysIlmastomuutosvaikutuksissametaanilla ja dityppioksidillaon hiilidioksidin ohella paljonmerkitystä. Metaani- jadityppioksiduulipäästöjen hallintaon hyvin haastavaa.
  • 20. 4.5.2013 200 0,2 0,4 0,6 0,8 1kg CO2 ekv.Raaka-aineiden alkutuotantoTeollisuusKauppaKotitalousKasviskiusaus, kotiCO2CH4N2O0 0,2 0,4 0,6 0,8 1kg CO2 ekv.Raaka-aineiden alkutuotantoTeollisuusKauppaKotitalousHärkäpapupihvit (veget.), kotiCO2CH4N2OKasvisaterioissa erituotantovaiheidenHiilijalanjälkien erottasaantuvat.Vegetaristiruuissametaani häviäämelkein kokonaan..Valmisruoissa teollisuudenosuus kasvaa jakotitalouksien pienenee.0 0,2 0,4 0,6 0,8 1kg CO2 ekv.Raaka-aineiden alkutuotantoTeollisuusKauppaKotitalousKasviskiusaus, valmisruokaCO2CH4N2O
  • 21. Valmiina• Hiilijalanjälki• https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/hankkeet/foodprint/laskentasuositus/Suositus_071112_Final.pdf• Rehevöittävyys• Happamoittavuus• Alailmakehän otsonin muodostus4.5.2013© MTT Agrifood Research Finland 21
  • 22. • Maataloustoiminnan sijoitusekosysteemin elimaankäytön merkityksen tunteminen ympäristörasitusten hallinnan kannalta avainasemassa – tässä onongelmia!• Politiikka muutoksessa (CAP)• Talous, epäselvyys ja väärinymmärrys omavaraisuuden jatuotannon määrän ja arvon arvioinnin välillä• Kulttuuri – vienti - vesi?• Teknologia – tehokkuus ? – eläinten hyvinvointi? -resurssien systemaattisen tarkka hyödyntäminen – näissäon erilaisia ongelmia!• Yhteiskunnan odotukset monessa suhteessamurrosvaiheessa!Naudan hiilijalanjäljen arvioinninyhteiskuntakonteksti
  • 23. • Orgaanisten maiden raivaaminen pelloksi aiheuttaaerittäin suuren kasvihuonekaasupulssin!• Ylilannoituksen aiheuttama kasvihuonekaasupäästönäkyy siinä, että esim. rehuviljatonnin hiilijalanjälkikasvaa noin 2-3 kertaiseksi ’normaalitilanteeseen’ elikeskimäärin parhaiten onnistuneen suomalaisentuotannon hiilijalanjälkeen verrattuna• Orgaanisten maiden raivaamista pelloksi pyritäänrajoittamaan.• Savialueilla puolestaan nurmituotannon vähäisyysaiheuttaa tiivistymisongelmia.4.5.2013© MTT Agrifood Research Finland 24sijoitusekosysteemin tunteminen
  • 24. Potentiaalinen avainala• Haaste: 1) Märehtijöihin perustuva tuotanto saatava irtivesiin kohdistuvasta kuormittavuudesta vedenekotehokkaaseen käyttöön 2) kompensaatio märehtijöidenilmastopäästöille löydyttävä• Suomalaisen elintarviketalouden tulee perustuakorkeaan osaamisen tasoon kaikissa arvoketjuissa jaerityisesti avainaloilla kuten maidon ja lihantuotannossa• Mahdollisuutena: ekologisesti ja kokonais-taloudellisesti suunniteltu maidon-lihantuotannonjärjestelmä Mahdollinen vientiala – pitkälle jalostetut tuotteet
  • 25. • Teknisistä kuormituksen vähentämiseenkeskittyvistä yksittäistoimenpiteistä –ympäristöinvestointeja korostavaan järjestelmään –• Mahdollisuutena: Nurmien kasvualustahiilinieluksi• ohessa: yleinen ympäristöhyöty• Vesiensuojelu• Eroosion välttäminen• Kasvukunnon ja ravinteiden käytön paraneminen• CO2:n ohella muiden kasvihuonekaasupäästöjen vähenemä• Tuo mukanaan biodiversiteettietujahttp://www.carbonfarmersofamerica.com/images/MainBanner_r1_c1.jpgPitkäaikainen mutta hidas vaikuttavuus
  • 26. 4.5.2013© MTT Agrifood Research Finland 27Tavoitteeksi asetetaan, että Suomenruuantuotannon arvo mukaan lukien viention kaksinkertaistunut vuoteen 2030mennessä, mikä merkitsee noin 4prosentin vuotuista kasvutavoitetta.
  • 27. 4.5.201328Suuret kiitokset!

×