2. Zeneraattorit esittäytyvät
2
Hanna Markuksela
Psykologi & ravintovalmentaja
-laaja-alainen kokemus
työkyvyn parantamisesta sekä
psykologisilla että fysiologisilla
menetelmillä
- traumapsykoterapia-
koulutuksessa
Sanna Kinnunen
Psykologi & ekonomi
- kehittänyt yhtä maailman
tehokkaimmista
työuupumusinterventioista
- kirjoittaa väitöskirjaa
työhyvinvoinnin kehittämisestä
3. Maijan tarina
Maija on 36-vuotias kahden lapsen äiti ja tekee vuorotyötä.
Myös Maijan puolison Matin työ on epäsäännöllistä. Lapsista 6-
vuotias Tiina on aloittanut juuri esikoulun ja 10-vuotias Niko on
4.luokalla. Niko harrastaa jääkiekkoa ja Tiina käy muskarissa.
Maijalla ja Matilla on jatkuvasti haasteita sukkuloida
työvuorojen, lasten harrastusten ja muiden menojen kanssa.
Parisuhteelle ei ole juuri ollut omaa aikaa ja Maijasta tuntuu
välillä, että he pyörittävät Matin kanssa vain Perhe-nimistä
yritystä yhdessä.
Maijan työ on haastavaa, sillä hänet on vastikään ylennetty
esimiesasemaan. Maija pitää työstään kovasti ja haluaa kehittyä
esimiehenä, mutta aikaa ei tunnu vain riittävän. Viime aikoina
Maija on huomannut olevansa usein väsynyt ja vuorojen
vaihdon aiheuttavan paljon haastetta. Uudessa asemassaan
Maija ei tee enää niin paljon yövuoroja, mutta tämä ei ole
merkittävästi parantanut jaksamista.
Maija kokee olevansa jatkuvassa ristipaineessa kodin ja työn
välillä. Omaa aikaa ei juuri ole ja omat harrastukset jäävät
lasten menojen alle,kun aikatauluissa tekee tiukkaa.
6. Tunnista tilasi:Ylivireys
6
Ylivireys
Keskitaso
Alivireys
Vaikea pysähtyä ja hengähtää
Tauot jäävät väliin
Kehon tarpeiden sivuuttaminen
Hengitys muuttuu pinnalliseksi
Sydämen syke nousee ja verenpaine kohoaa
Levottomuutta ja keskittymisvaikeuksia
Tarkistelu, ahdistuneisuus ja ärtyneisyys pahenevat
Nukahtamisvaikeuksia tai aamuyön heräilyä
8. Tunnista tilasi: Hyvässä vireessä
Optimaalinen vireystila
8
Ylivireys
Keskitaso
Alivireys
”Mukavuusalue”
Hyvä flow
Keskittymiskyky
Aikaansaavuus
Kyky säädellä omia
tunteita ja niiden
ilmaisua
Itsesäätely toimii
Kyky vetää omia
rajoja (esim. tauot)
Hyvä palautuminen
9. Helppo vireystilan säätelykeino: Mikrotauot
Vinkkejä mikrotaukoihin:
Pienet hengitystauot tehtävien välissä
Taukojumppa
Juttutuokio työkaverin kanssa ei-työasioista
Tietoinen kahvihetki
Muistuta itseäsi tauoista (esim. hälytys
puhelimessa, jumppaohjelma
älylaitteella)
9
10. Harjoitus: Kehon ja mielen pikakartoitus
1. Tuo huomio omaan kehoosi ja skannaa
keho päästä varpaisiin.
2. Kiinnitä huomiota kehon tuntemuksiin ja
kuulostele, mitä kehosi tarvitsisi juuri
nyt.
3. Siirrä sitten huomio mieleesi ja käy läpi,
mitä mielessä liikkuu.
4. Kiinnitä huomiota ajatuspyörityksiin
sekä myönteisten ja kielteisten
tunteiden suhteeseen.
5. Mitä huomioita teit kehosi ja mielesi
vireystilasta harjoituksen aikana?
11. Maijan tarina
Maija alkaa kiinnittää huomiota omaan vireystilaansa. Hän tunnistaa,
että ylivireystila on nykyään lähestulkoon jatkuvasti päällä. Maija
huomaa olonsa olevan levoton ja kropan käyvän kierroksilla. Mielessä
liikkuu tuhat asiaa yhtä aikaa ja Maija yrittää parhaansa mukaan pitää
kaikki langat käsissään. Illalla nukahtaminen on vaikeaa ja uni on usein
katkonaista. Herätessä Maija polkaisee itsensä vauhdilla käyntiin eikä
uskalla pysähtyä kesken päivän, koska pelkää väsähtävänsä kokonaan,
jos jää paikalleen.
Alivireystiloja Maija huomaa pidempien vapaiden aikaan. Saatuaan
lapset eskariin ja kouluun hän saattaa kotiin tultuaan istahtaa sohvalle
ja yhtäkkiä jo roskapussin vienti tuntuu aivan ylivoimaiselta. Tällaisina
päivinä olo on tyhjiin puristettu ja kaikki tuntuu liikkuvan hidastetusti.
Kunnes lapset palaavat kotiin ja pitää taas pakottaa itsensä liikkeelle.
Maija ymmärtää vireystilansa olevan harvoin optimaalisella alueella.
Hän päättää kokeilla mikrotaukoja. Maija alkaa töissä pysähtyä hetkeksi
hengittämään syvään sopivissa väleissä. Jos päällä on oikein kiireinen
jakso, hän hyödyntää vessatauot siihen, että pysähtyy hetkeksi. Maija
huomaa myös, että autolla ajaessa voi hetkeksi rauhoittua ja päästää irti
suunnittelusta. Kun lapset on saatu nukkumaan, on myös hyvä hetki
ottaa omaa rentoutumisaikaa tai jos puoliso on kotona, tehdä jotain
mukavaa yhdessä sen sijaan, että hoitaa kotia.
11
13. Mitä tunnelukot ovat?
Lapsuudessa/nuoruudessa opittu
Haitallinen ja automatisoitunut malli
ajatella ja toimia
Lapsuuden ”selviytymismalli” -> Miten
toimin haastavissa tilanteissa?
Suomalaisessa työelämässä näkyvät
erityisesti uhrautuvuuden ja vaativuuden
tunnelukot
13
15. Kulttuurin tarjoamat mallit
Kärsi,kärsi,kirkkaimman kruunun saat.
Otsa hiessä sinun on leipäsi ansaittava.
Jos teet jotain,teet sen kunnolla tai et
ollenkaan.
Joka kuuseen kurkottaa,se katajaan kapsahtaa.
Ei moitteen sijaa!
Mies se tulee räkänokastakin,vaan ei tyhjän
naurajasta.
Herran pelko on viisauden alku.
Joka vitsaa säästää se lastaan vihaa.
Joka kuritta kasvaa se kunniatta kuolee.
16. Uhrautuvuuden tunnelukko
Minun on vaikeaa pyytää muita
huolehtimaan minusta.Toisten tarpeet
menevät viime kädessä omieni
edelle.
Tunnen syyllisyyttä,jos en toimi
toisten odotusten mukaan.
Löydän aina aikaa muille ja huolehdin
läheisistäni.Olen tottunut
kuuntelemaan toisten ongelmia.
17. Vaativuuden tunnelukko
Minun on hoidettava kaikki
velvollisuuteni ennen kuin voin
levätä.
Minun täytyy tehdä parhaani,
toiseksi paras ei kelpaa.Aina on
vara parantaa.
Menestyn elämässäni mutta minun
on vaikea pysähtyä nauttimaan
siitä. Elämä tuntuu suorittamiselta.
18. Joustamaton vs. joustava perfektionismi
Joustamaton perfektionismi
Epäonnistumisen pelko
Armottomuus virheitä kohtaan
Mustavalkoinen ajattelu
Jatkuva itsekritiikki
Keskiössä maine ja näyttämisen tarve
Vain täydellinen kelpaa
Vikakeskeisyys
Kritiikki = epäonnistuminen
Kontrolloiva ja tiukka yrittäminen
Fokus vain päämäärässä
Kyvyttömyys sopeuttaa omia vaatimuksia tilanteeseen
Joustava perfektionismi
Epäonnistuminen luonnollisena osana tekemistä
Virheet hyödyllisenä palautteena
Laaja ja harmaan sävyt hyväksyvä ajattelu
Itsemyötätunto
Keskiössä tärkeä asia ja sisäinen palo tehdä
Myös epätäydellisellä on arvo
Hyötykeskeisyys
Kritiikki = mahdollisuus kehittyä vielä paremmaksi
Rento ja innostunut yrittäminen
Fokus sekä matkassa että päämärässä
Kyky sopeuttaa omat vaatimukset tilanteeseen
19. Harjoitus:Viikon ei
Oman saatavilla olon
vähentäminen
Huoneen ovi kiinni
Kuulokkeet korville
Selkeät “virastoajat” milloin on
käytettävissä
Oman ajankäytön suunnittelu
päivälle -> Perusteltu syy
kieltäytymiseen
Valmiiden vuorosanojen
miettiminen ein sanomiseen
19
Ennen tilannetta
Pari rauhallista hengitystä
ennen vastaamista
Miettimisajan ottaminen
"Milloin tarvitset vastauksen?"
Ylimääräisen selittelyn
välttäminen ja selkeä viestintä
"Minulle ei valitettavasti sovi."
"Olen varattu tuolloin."
Ein sanominen myös itselle:
Kaikkea vapaa-aikaa ei tarvitse
täyttää jollain! Tylsistyminen ja
hiljaisuus on hyväksi aivoille.
Ein sanomistilanteessa
Pahoittelu ja muuttuneesta
tilanteesta kertominen:
"Olen pahoillani, mutten
sittenkään pysty hoitamaan
tätä/en pääse tulemaan, koska
tilanteeni muuttui.
Omaan jaksamiseen vetoaminen
(esim. läheisten kanssa):
"Tiedätkö, että minulla on nyt
melkoisen kuormittunut ja
väsynyt olo. Olen pahoillani,
mutta tarvitsen lepoa enkä
pystykään hoitamaan tätä."
Jos ehdin jo suostua
20. Maijan tarina
Maija lukee tunnelukkokuvaukset ja tunnistaa itseään uhrautuvuuden
tunnelukosta. Hänellä ovat aina lapset ja mies etusijalla ja tärkeää on, että
näillä on kaikki hyvin ennen kuin kannattaa miettiä omia tarpeita. Töissäkin
Maija huomaa, että herkästi auttaa työkavereita silloinkin kuin ei
oikeastaan olisi itsellä aikaa. Esimiesasemassa Maija käyttää paljon aikaa
ja energiaa huolehtiakseen siitä, että alaisilla on mahdollisimman hyvät
työolot.
Maijan on vaikea sanoa ei tai edes tunnistaa, milloin sille voisi olla
paikkansa. Maija alkaa pohtia ein sanomista ja miettiä, mitkä tilanteet
arjessa kuormittavat ja mistä voisi luopua. Hän on ollut hyvin aktiivinen
poikansa jääkiekkojoukkueen vanhempaintoiminnassa ja välillä valvonut
öitä hoitaakseen oman osansa tehtävistä. Maija haluaisi oikeastaan
vähentää omaa rooliaan joukkueen asioissa, mutta jo sitä miettiessään
hänestä tuntuu, että hän on itsekäs ja että kyllähän hänen pitää olla
poikansa harrastuksessa tukena.
Maija pohtii omia ajatuksiaan ja peilaa niitä uuteen tietoonsa tunnelukoista.
Hän juttelee myös miehensä ja yhden luotetun jääkiekkoäitiystävänsä
kanssa. Molemmat kannustavat Maijaa vähentämään panostustaan ainakin
joksikin aikaa ja vakuuttelevat, että on hyvä huolehtia omasta
jaksamisestaan. Pikkuhiljaa Maija rohkaistuu vähentämään joukkueen
töihin osallistumista puoleen entisestä ja huomaa olevansa paljon
iloisemmilla mielin mukana kannustamassa pojan joukkuetta peleissä.
20