Your SlideShare is downloading. ×
0
Suomalainen järjestötoiminta
kriisissä – onko jotain tehtävissä?
          SAK:n seminaari 4.11.2009
Mikä demokratiassa huolettaa?

   Demokratian vankka
    ”Aalto-jakkara”:
      1. Edustuksellinen
         demokratia
  ...
Osallistumisen murros vakiintuneissa
demokratioissa
   Identiteetit muuttuvat: kollektiivisuus korvautuu projekteilla
  ...
Yleisiä ongelmia Suomessa
 Osallistumisen ja yhteiskunnallisen kiinnostuksen vahva
  polarisoituminen mm. iän, koulutukse...
Nuorten yhteiskunnalliset tiedot ja taidot




                                             5
Nuorten kiinnostus politiikkaan




                                  6
Tavanomaisen kansalaistoiminnan tärkeys




                                          7
Edustuksellisen demokratian näköalat

   2006 presidentinvaali 73,9 % / 77,2 %,
    2007 eduskuntavaalit 67,9 %
    2008 ...
Parlamenttivaalien keskimääräinen äänestysaktiivisuus
pohjoismaissa 1960-2007 (%)

100
 95
 90
 85
 80
                   ...
Äänestysaktiivisuus iän mukaan vuosien
1987 ja 1999 eduskuntavaaleissa (%)
100

 90

 80

 70

 60
                       ...
Suoran osallistumisen tulevaisuudennäköalat


       Suomessa aktiivisen suoran
        osallistumisen perinne
       Ve...
Järjestötoiminnan tulevaisuudennäköalat

   Suomalaiset kuuluvat edelleen järjestöihin
   Osa järjestöistä erittäin elin...
Järjestöjäsenyyksien merkitys

 Järjestöosallistumisella valtava merkitys sekä yksilölle että
  koko yhteiskunnalle

 Yk...
Järjestötoiminnan tulevaisuudennäkymät
 Millaista järjestötoimintaa uudet sukupolvet haluavat
      Kyse ei vain lapsist...
Vaikeinta on keksiä itsensä uudelleen…
 Järjestöjen haasteena projektimaisuus, verkostomaisuus,
  jäsenyyden ”elastisuus”...
Kiitos!




          16
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Suomalainen järjestökenttä kriisissä - onko joitan tehtävissä?

708

Published on

Suomalainen järjestökenttä kriisissä - onko jotain tehtävissä? Oikeusministeriön demokratioyksikkä, SAK:n seminaari 4.11.2009

Published in: News & Politics
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
708
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0
Actions
Shares
0
Downloads
3
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Transcript of "Suomalainen järjestökenttä kriisissä - onko joitan tehtävissä?"

  1. 1. Suomalainen järjestötoiminta kriisissä – onko jotain tehtävissä? SAK:n seminaari 4.11.2009
  2. 2. Mikä demokratiassa huolettaa?  Demokratian vankka ”Aalto-jakkara”: 1. Edustuksellinen demokratia 2. Suora osallistuminen 3. Järjestötoiminta 2
  3. 3. Osallistumisen murros vakiintuneissa demokratioissa  Identiteetit muuttuvat: kollektiivisuus korvautuu projekteilla  Yhteisöllisyys rapautuu, tilalle verkottunut yksilöllisyys  Äänestysaktiivisuus laskee  Järjestöt ammatillistuvat ja harmaantuvat, jäsenkunnan osallistumisen intensiteetti keventyy, jäsenhankinnasta sijoitustoimintaa, jäsenyydestä jäsenmaksun maksamista  asiakkuus vs. jäsenyys  Perinteisen osallistumisen rinnalle verkostoituvaa ja usein verkossa organisoituvaa toimintaa  Uusi osallistuminen kytkeytyy usein henkilökohtaisiin kuluttajavalintoihin, tunnusomaista myös elämyksellisyys ja spektaakkelit 3
  4. 4. Yleisiä ongelmia Suomessa  Osallistumisen ja yhteiskunnallisen kiinnostuksen vahva polarisoituminen mm. iän, koulutuksen, sosioekonomisen aseman ja asuinpaikan mukaan  Nuorten vähäinen innostus yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja vaikuttamiseen, kokemus siitä, ettei nuorten ääntä haluta yhteiskunnassa kuulla  Koti- ja koulukasvatus eivät anna riittäviä eväitä poliittis- yhteiskunnallisen identiteetin rakentamiseen 4
  5. 5. Nuorten yhteiskunnalliset tiedot ja taidot 5
  6. 6. Nuorten kiinnostus politiikkaan 6
  7. 7. Tavanomaisen kansalaistoiminnan tärkeys 7
  8. 8. Edustuksellisen demokratian näköalat  2006 presidentinvaali 73,9 % / 77,2 %, 2007 eduskuntavaalit 67,9 % 2008 kunnallisvaalit 61,3 % 2009 eurovaalit 41,1 %  Suomalaiset pohjoismaalaisittain erityisen politiikkakielteisiä  Suomessa nuorten äänestysinto erityisen alhainen  Entä kun prosentit tippuvat pysyvästi alle 50:n? 8
  9. 9. Parlamenttivaalien keskimääräinen äänestysaktiivisuus pohjoismaissa 1960-2007 (%) 100 95 90 85 80 Norja 75 Ruotsi 70 Suomi 65 Tanska 60 55 50 45 40 1950-l 1960-l 1970-l 1980- 1990- 2000- 9
  10. 10. Äänestysaktiivisuus iän mukaan vuosien 1987 ja 1999 eduskuntavaaleissa (%) 100 90 80 70 60 1987 50 1999 40 30 20 10 0 18- 24- 30- 36- 42- 48- 54- 60- 66- 72- 78- 84- 90- 96- 23 29 35 41 47 53 59 65 71 77 83 89 95 101 10
  11. 11. Suoran osallistumisen tulevaisuudennäköalat  Suomessa aktiivisen suoran osallistumisen perinne  Verkko tarjonnut uusia mahdollisuuksia ruohonjuuritason osallistumiselle  Myös julkinen valta haluaa kehittää suoria osallistumismahdollisuuksia  Jääkö sittenkin vain eliitin huviksi? 11
  12. 12. Järjestötoiminnan tulevaisuudennäköalat  Suomalaiset kuuluvat edelleen järjestöihin  Osa järjestöistä erittäin elinvoimaisia, osa hiipumassa  Ammatillistuminen ja jäsenten osallistumisintensiteetin keventyminen yleinen trendi  Suomalaisnuoret poikkeuksellisen haluttomia yhteiskunnalliseen toimintaan  Systemaattinen tutkimustieto puuttuu  Miten perinteinen järjestötoiminta ja ”henkilökohtaisia maailmanparannusprojekteja” etsivät postmodernit identiteetit kohtaavat toisensa 12
  13. 13. Järjestöjäsenyyksien merkitys  Järjestöosallistumisella valtava merkitys sekä yksilölle että koko yhteiskunnalle  Yksilötasolla  Hyvinvointi, sosiaalinen pääoma, tuki ja palvelut, mahdollisuus vaikuttaa  Yhteiskunnan tasolla  Luottamus, yhteisöllisyys, sosiaalinen pääoma, palvelut, hyvinvointi, yhteiskuntarauha, päätöksenteon tarvitsema informaatio 13
  14. 14. Järjestötoiminnan tulevaisuudennäkymät  Millaista järjestötoimintaa uudet sukupolvet haluavat  Kyse ei vain lapsista vaan alle 45-vuotiaista suomalaisista  Uudet vaikuttamisen muodot  Miten perinteiset järjestötoiminnan rakenteet kohtaavat uudenlaisen toiminnan rakentavalla tavalla?  Elämyksellisyys, hetkelliset spektaakkelit vrs. pitkäaikainen sitoutuminen ja vaikutusvalta  Kansalaisyhteiskunnasta löytyy toivottavasti jatkossakin järjestäytynyt ydin 14
  15. 15. Vaikeinta on keksiä itsensä uudelleen…  Järjestöjen haasteena projektimaisuus, verkostomaisuus, jäsenyyden ”elastisuus”, uudet osallistumismuodot  Uusi teknologia, uudet tilat ja uudet vuorovaikutuksen välineet ovat järjestöille ensisijaisesti mahdollisuus, ei uhka  Vanhoja toimintatapoja ja menettelyjä ei pidä viedä verkkoon sellaisenaan – esimerkiksi yhdistyslain uudistamisessa tämä tulisi ottaa huomioon  Osallistuminen etsii kaikkina aikoina omat muotonsa, ne eivät ole meidän valittavissamme  Teknologia ei ole hyvä eikä paha – teknologiaa suurempi uhka on, jos osallistuva demokratia onkin jo tulossa tiensä päähän 15
  16. 16. Kiitos! 16
  1. A particular slide catching your eye?

    Clipping is a handy way to collect important slides you want to go back to later.

×