• Share
  • Email
  • Embed
  • Like
  • Save
  • Private Content
Mikkelin elinkeinostrategialuonnos 270410_tiivistelma
 

Mikkelin elinkeinostrategialuonnos 270410_tiivistelma

on

  • 2,495 views

 

Statistics

Views

Total Views
2,495
Views on SlideShare
2,422
Embed Views
73

Actions

Likes
0
Downloads
2
Comments
0

2 Embeds 73

http://www.minunmikkelini.fi 55
http://www.slideshare.net 18

Accessibility

Categories

Upload Details

Uploaded via as Microsoft Word

Usage Rights

© All Rights Reserved

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment

    Mikkelin elinkeinostrategialuonnos 270410_tiivistelma Mikkelin elinkeinostrategialuonnos 270410_tiivistelma Presentation Transcript

    • MIKKELIN KAUPUNGIN ELINKEINOSTRATEGIA 2010–2015 LUONNOS, versio 5.7 (26.04.2010) (tiivistys)
    • 1. Mistä Mikkelin kaupungin elinkeinostrategiassa on kyse? Elinkeinostrategia on johtamisen väline ja se pohjautuu kaupunkistrategiaan. Elinkeinostrategiassa  syvennetään ja tarkennetaan soveltuvin osin kaupunkistrategian tavoitteenasettelua erityisesti näkökulman ”elinvoima ja vetovoimaisuus” osalta.  ohjataan haluttuun suuntaan kaupungin elinkeinopolitiikkaa ja elinkeinoympäristön kehittämistä sekä tunnistetaan ne keinot, joilla tavoitteisiin on mahdollista päästä.  huomioidaan Etelä-Savon maakuntastrategia, maakunnan innovaatiostrategia sekä maakunnan osaamisen ja osaamisrakenteiden kehittämistä koskevat linjaukset. Mikkelin kaupungin elinkeinopolitiikan perustehtävänä on auttaa yrityksiä menestymään. Yhteistyössä elinkeinopolitiikan eri toimijoiden kanssa kaupunki haluaa luoda erinomaiset olosuhteet yritysten kansalliselle ja kansainväliselle kilpailukyvylle sekä mahdollistaa työllisyyden, laadukkaat palvelut ja kaupungin elinvoimaisuuden. 1.1. Kaupungin elinkeinopolitiikan toteuttajat Mikkelin kaupungin elinkeinopolitiikan toteutuksessa kaupungin vastuulla on erityisesti huolehtia yleisestä elinkeinopolitiikasta eli maankäytöstä, toimitiloista ja tonteista. Kaupunki ohjaa omalla toiminnallaan myös kohdennettua ja kokeilevaa elinkeinopolitiikkaa, muun muassa suuntaamalla tukea kärkialueille sekä uusien kilpailukykytekijöiden tunnistamiseen ja löytämiseen tähtäävälle toiminnalle. Käytännössä Mikkelin kaupungin elinkeinoelämän kehittämisen operatiivisista tehtävistä Mikkelin kaupunkikonsernissa vastaavat siihen kuuluvat keskeiset kehittämisorganisaatiot Miset Oy ja Miktech Oy. Lisäksi tärkeitä elinkeinoympäristön kehittymiseen vaikuttavia tahoja ja kumppaneita ovat yliopistokeskus, Mikkelin ammattikorkeakoulu, Etelä-Savon ammattiopisto, yrittäjäjärjestöt ja Kauppakamari, maakuntaliitto ja Ely. Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy on Mikkelin seudun seitsemän kunnan omistama seudullinen elinkeinoyhtiö, joka toimii yrittäjien, omistajien sekä muiden päättäjien tavoitteiden seudullisena kokoajana. Yhtiön palveluilla ja kehittämistyöllä pyritään parantamaan Mikkelin seudun yritysten kilpailukykyä niin kotimaisilla kuin ulkomaisillakin markkinoilla. Miset Oy:n perustehtävänä on auttaa yrityksiä esimerkiksi toimitila- tai työvoimakysymyksissä sekä tehostaa yritysten liiketoimintaa. Mikkelin teknologiakeskus Miktech Oy edistää Mikkelin seudun tutkimustoiminnan ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä keskittyen uuden teknologian synnyttämiseen ja käyttöönottoon sekä teknologiayhtiöiden liiketoiminnan kehittämiseen. Miktech Oy edistää innovatiivisten yritysten kasvua, kehitystä ja kilpailukykyä, sekä tukee koko alueen innovaatio- ja osaamisympäristön kehittymistä. 2
    • MIKKELIN KAUPUNKI - kaavoitus MISET OY MIKTECH OY - maankäyttö - toimialapalvelut ja Yrityspalvelut ja markkinointi Innovaatio- ja kasvuyrityspalvelut kaupungin palvelujärjestelmä innovaatiopalvelut yrityksen perustaminen sijoittautumispalvelut uuden teknologian käyttöönoton toiminnan laajentaminen edistäminen KUMPPANIT omistajanvaihdokset yrityshautomopalvelut - ELY, Verohallinto, Keksintösäätiö - koulutus- ja tutkimusorganisaatiot yleinen yritysneuvonta liikeidean kehittäminen ja – Mamk rahoitusneuvonta tuotteistaminen – Yliopistokeskus matkailu tutkimuspalvelut – Etelä-Savon ammattiopisto kaupunkimarkkinointi - Finnvera, Tekes, Finpro - Maakuntaliitto - Dynamo, ProAgria - Mikkelin seudun kunnat - Yrittäjäjärjestöt (Mikkelin seudun Yrittäjät ja Etelä-Savon Yrittäjät) Kuvio 1. Elinkeinopolitiikan toteuttajat ja Misetin ja Miktechin nykyiset tehtävät ja työnjako. 2. Mikkelin elinkeinoympäristö muutoksissa Yleiset kehityssuuntaukset – mitä vaikutuksia elinkeinopolitiikalle? Mikkelin kaupungin elinkeinostrategian perustehtävä on kyetä vastaamaan niihin haasteisiin, joita kaupungilla on liittyen elinkeinoelämänsä kehittämiseen. Tulevaisuudessa elinkeinoelämän kannalta suurimpia muutostekijöitä ovat kaupungin väestörakenteen kehitys, taloustilanne, osaamisympäristön laatu, yritysrakenne, liiketoiminnan kansainvälistyminen ja vihreiden arvojen juurtuminen. • Väestörakenteen kehityksessä korostuu ikääntyminen. • Yleisestä vallitsevasta kuntien heikosta taloustilanteesta poiketen Mikkelin talouden suunta on kääntynyt positiiviseksi. • Mikkelin osaamisympäristön haasteena on oman yliopiston puuttuminen sekä väestön muuta maata alhaisempi koulutustaso. Toisaalta Mikkelin vahvuuksina ovat vahvasti kehittyvä, monialainen yliopistokeskus, vetovoimainen ammattikorkeakoulu ja dynaaminen toisen asteen oppilaitosten kenttä. Myös jatko- ja täydennyskouluttautumismahdollisuudet ovat Mikkelissä poikkeuksellisen hyvät. • Yritysrakenne on Mikkelissä pk-yritysvaltainen. Palveluyritysten rooli on keskeinen ja Mikkelissä erityisesti kaupan alalla kehitys- ja investointivauhti on kova. • Yritysten liiketoimintaympäristö muuttuu entistä globaalimmaksi. Mikkelissä on vähän globaaleilla markkinoilla toimivia yrityksiä. 3
    • • Vihreiden arvojen juurtuminen etenee ja kuluttajat ovat entistä ympäristötietoisempia. 3. Mikkelin elinkeinopolitiikan missio ja visio Mikkelin kaupungin elinkeinopolitiikan missio: ”Mikkelin kaupungin elinkeinopolitiikan perustehtävänä on auttaa yrityksiä menestymään!” Yhteistyössä ja verkostoituneena yrittäjien ja yritysten, koulutus- ja innovaatiopalveluja sekä yrityskehityspalveluja tuottavien organisaatioiden ja rahoituslaitosten kanssa kaupunki luo erinomaiset olosuhteet yritysten kansalliselle ja kansainväliselle kilpailukyvylle. Elinkeinopolitiikallaan kaupunki mahdollistaa työllisyyden, laadukkaat palvelut ja kaupungin elinvoimaisuuden. Mikkelin kaupungin elinkeinopolitiikan visio vuoteen 2020: ”Mikkeli- Modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla!” Mikkelin elinkeinoelämän toimijat ovat tiiviisti verkottuneita ja yhteiset strategiset linjaukset ohjaavat kehittämistä. Mikkeli on edelläkävijä turvallisuudessa sekä ympäristö- ja energiataloudellisissa ratkaisuissa. Mikkeli on kansakunnan arkistoinnin ja sähköisen muistin päämaja. Palvelun ja puhtaan luonnon mutkaton saatavuus luovat elin- ja vetovoimaa alueelle. 4
    • 5
    • Yleinen elinkeinopolitiikka Strategian tavoitteena on, että Mikkelin kaupungin elinkeinopolitiikkaa johdetaan tehokkaasti, tavoitteellisesti ja tuloksellisesti. Konserniin kuuluvien kehitysyhtiöiden tavoitteet ja strategiat ovat selkeät. Misetin ja Miktechin toiminta on kansallista huipputasoa ja Mikkelin ja seudun yrityskehitys- ja tukipalvelut ovat Suomen asiakaslähtöisimmät. Kaupungin omassa toiminnassa korostuu yrittäjyyttä ja kestävää kehitystä tukeva asenne. Kaupungin toiminta kaavoituksessa ja rakentamisessa on esimerkillistä ja ympäristötaloudellista. Kaupunkimarkkinointi tukee tehokkaasti kasvukeskustavoitteen toteutumista. Yhteistyö- ja osaamisrakenteet tukevat elinkeinopoliittisten tavoitteiden toteutumista tehokkaasti ja määrätietoisesti. Tavoitteet: • Omistajaohjausta ja -politiikkaa tuetaan yhteistyöryhmä- ja kärkiteemojen ohjausryhmätyöskentelyllä, tulos- ja kehityskeskusteluilla sekä yhtenäistetyllä hanketoimintaprosessilla. Vastuut kehitysyhtiöiden välillä on selkiytetty. • Mikkelin palvelujärjestelmä on entistä asiakaslähtöisempi. • Maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelu ja yhteensovittaminen tehdään myös kuntarajat ylittäen. • Luodaan yrityksille houkuttelevia aluekokonaisuuksia (keskittymiä) jotka perustuvat yritysten tarpeiden kartoitukseen • Kaupungin yritystilojen käyttöä tehostetaan. • Keskeisten kehittämiskohteiden (Satama, Rokkalan Portin-Meijerin alue, Moisio-Kyyhkylä) maankäytön suunnittelun käynnistäminen • Mikkelin kaupunkimarkkinointi ja -matkailu organisoidaan uudelleen. • Yritysten etabloitumistoiminnan tukeminen myös uusin toimintatavoin. • Kaupunki kehittää edelläkävijäkonseptin yritysten ja kaupungin väliseen yhteistoimintaan. • Kaupungin oman henkilöstön yrittäjyys- ja palveluasennetta vahvistetaan. Kohdennettu ja kokeileva elinkeinopolitiikka Strategiassa kohdennetun ja kokeilevan elinkeinopolitiikan kärkinä ovat ympäristö ja energia, arkistointi ja digitointi, sekä turvallisuus. Kaikilla näillä sektoreilla keskeinen yhteinen nimittäjä on palvelu. Palvelut muodostavat Mikkelin elinkeinoympäristön selkärangan, sen vankan perustan, mille pohjalle kaikkia elinkeinoelämän kärkialoja voidaan rakentaa myös tulevaisuudessa. Ympäristö- ja energiaratkaisut, arkistoinnin ja digitoinnin ratkaisut, turvallisuuteen liittyvät ratkaisut sekä vapaa-aika-asuminen ja matkailu ovat myös palveluita ja palveluiden tarjontaa asiakkaille. Kyse on sekä yksityisen että julkisen sektorin palveluista (mukaan lukien valtionhallinnon palvelukeskukset ja toiminnot), jotka luovat elinvoimaa Mikkelille ja seudulle. Mikkelissä ja seudulla on määrätietoisesti kehitetty ympäristö- ja materiaaliteknologiaa sekä sähköisen muistin osaamis- ja palvelukeskittymää. Kansallisesti ja maailmanlaajuisesti ympäristöteknologian markkinoita vauhdittavat etenkin ilmastonmuutoksen hillintä, valtioiden päästövähennystavoitteet, kustannustehokkuuden vaatimukset ja kuluttajien vihreän tietoisuuden leviäminen. Mikkelin seudulla mahdollisuuksia on erityisesti tuotteissa ja palveluissa, joihin liittyy puhtaus ja luonto. Näitä ovat mm. vesi, luonnonmukaisesti tuotetut elintarvikkeet, matkailupalvelut ja luonnonvarat sekä monipuolinen osaaminen mm. ympäristöturvallisuuden ja uusiutuvan energian osa-alueilla. Metsä luonnonvarana ja polttoaineen raaka-aineena avaa huomattavia mahdollisuuksia, kun puuraaka-aineesta tuotetut polttoaineet ovat hinnaltaan kilpailukykyisiä. Mikkelissä, seudulla ja maakunnassa on erittäin vahvaa kansainvälisen tason liiketoimintaa sekä tuotekehitys- ja tutkimustoimintaa ympäristöliiketoiminnassa. Kymmenen suurinta alueen ympäristöteknologian ja puhtaan teknologian yritystä (liite ?) työllistää tällä hetkellä seudulla yli 700 henkilöä. 6
    • Seudun t&k– ja innovaatiotoiminnan vahvana osa-alueena ovat mm. tuotteiden ja materiaalien elinajan pidentämistä palveleva t&k -toiminta (korroosiota ja korkeita lämpötiloja kestävät materiaalit, älykkäät ja toiminnalliset pinnoitteet) sekä tuotteiden materiaalitehokkuuden parantaminen kevyempiä ja kestävämpiä materiaaleja kehittämällä (komposiittiteknologia; mm. nanomateriaaliseosteiset komposiitit). Ympäristömonitorointiin liittyvä tutkimus on puolestaan luonut mahdollisuuksia ympäristölle haitallisten tapahtumaketjujen ja riskien hallintaan liittyvän tekniikan sekä liiketoimintamahdollisuuksien kehittämiseen. Alueen elintarviketeollisuuden t&K- toiminnan keskeisiä vahvuuksia on mm. luomuun ja lähiruokaan liittyvä osaaminen. Ympäristöasioissa piilee myös iso potentiaali olemassa oleville ja uusille palveluyrityksille. Ympäristövastuullisuus on yhä useamman yrityksen tunnistama kilpailukykytekijä. Mikkelillä on suuria mahdollisuuksia ympäristövastuullisen näkökulman tuomisessa matkailuun sekä kakkos- sekä vapaa-ajan asumiseen. Kuluttajat hakevat yhä useammin ympäristön kannalta kestäviä ratkaisuja myös vapaa-aikana, ja ympäristöasioiden merkitys on havaittu myös matkailusektorilla. Matkailusektorilla kaupungin on panostettava entistä enemmän uusien palvelutuotteiden aikaansaamiseen ja markkinoinnin tehostamiseen. Tavoitteet • Kärkitoimialojen toimintaa tuetaan • Kärkitoimialojen osaamisrakenteita vahvistetaan • Kaupunkimarkkinointi ja –matkailu organisoidaan uudelleen ja aloitetaan matkailu- ja palvelutuotteiden suunnitelmallinen kehittäminen • Edistetään ympäristötaloudellista rakentamista. • Kaupungin hankinnoissa huomioidaan ympäristöarvot pisteytyksessä • perustetaan yrityspalveluorganisaatioiden yhteispalvelupiste te-toimiston yhteyteen • Naistingin roolia selkiytetään toimitilaomistuksessa ja –jalostuksessa • Matkailun uusi toimintamalli on rakennettu • Innovaatiotoimintaa tuetaan myös uusin toimintamallein Elinkeinostrategian tavoitteet, toimenpiteet, mittarit ja vastuut Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Vastuut Kaupungin ja alueen => Toteutetaan yhteisneuvottelut (tulos- Kaupungin tulisi asettaa nämä kehittäjäorganisaatioiden välisen ja kehityskeskustelut) elinkeinopolitiikan yhteistoiminnan päivittäminen konserni-ohjaajien ja tuottajien välillä => Perustetaan alueen eri toimijoista koostuva kaupungin elinkeinopoliittinen yhteistyöryhmä => laaditaan kaupungin elinkeinopoliittisen yhteistyöryhmän viestintästrategia (tai suunnitelman) Miset ja Miktech tekevät omilta osiltaan => Jaetaan Misetin ja Miktechin 7
    • kehitysvastuut kärkialueilla => Kuvataan kaupungin kehityshankerahan ohjausprosessi Mikkelin yrityspalvelujärjestelmä on => käynnistetään hanke jossa On jo olemassa seutu ypv:n kautta Miset entistä asiakaslähtöisempi. tarkastellaan yrittäjien näkökulmasta esitteet, tarvitaanko erillistä? heille kohdennetun yrityspalvelun osuvuutta ja palvelupolkuja Maankäytön, asumisen ja liikenteen => osallistutaan aktiivisesti seudulliseen Rakennemallityö valmistuu Rakennemallityö: Janne Nulpponen, suunnittelu ja yhteensovittaminen rakennemallityöhön ja siihen liittyvään rakennemallityön ohjausryhmä kuntarajat ylittäen. liikennejärjestelmäsuunnitelmaan Liikennejärjestelmäsuunnitelma: Liisa Heikkinen Luodaan yrityksille houkuttelevia => Päivitetään Mikkelin yleiskaava jonka Yleiskaava valmistunut Kaupunkisuunnittelu, Ilkka Tarkkanen aluekokonaisuuksia (keskittymiä) jotka yhteydessä kartoitetaan yritysten Virallisia kuulemis- ja perustuvat yritysten tarpeiden tarpeet osallistumistilaisuuksia järjestetty kartoitukseen sähköisesti että muutoin Kaupungin yritystilojen käytön => Misetin, Naistingin ja kaupungin Kuukausittain yhteiset palaverit Miset, Naistinki ja kaupunki tehostaminen tilahallintoon liittyvän yhteistyön JORMA HÄ, RIITTA V, KYÖSTI, JORMA HO tehostaminen Keskeisten kehittämiskohteiden => satama-alueen keskeisten Satamalahti: Jorma Hämäläinen, (Satama, Rokkalan Portin-Meijerin alue, kysymysten linjaaminen ja Rokkalan alue Ilkka Tarkkanen, Moisio- Moisio-Kyyhkylä) maankäytön ratkaiseminen (puutavaralastaus, Kyyhkylä: Jorma Holopainen suunnittelun käynnistäminen kaavoitus, nykyisen liiketoiminnan siirto, maaomistus) => Rokkalan maa-alueiden puhdistus, nykyisille käyttäjille vaihtoehtoisen sijoituksen osoittaminen => Moisio-Kyyhkylän kaava valmis, alueen rakentaminen käynnistynyt Selkeästi ohjattu ja organisoitu Mikkelin => selvitetään ja jäsennetään kaupungin kaupunkimarkkinointi ja Miset Oy:n välinen työnjako kaupunkimarkkinoinnissa => tiivistetään kaupungin ja Miset Oy:n välistä yhteistyötä asukasmarkkinoinnissa ja brändityössä => uusi info- ja palvelupiste aloittaa kauppakeskuksessa 2011/2012 Yritysten etabloitumistoiminnan => Perustetaan elinkeinorahasto Yksi henkilö perusrahoituksesta koko Miset tukeminen myös uusin toimintatavoin => Rahaston ohjaus ajan etabloitumisessa 8
    • => Misetin strategiatyössä otetaan huomioon resurssointi Toimivat eri toimijoiden väliset => Toteutetaan vuosittain yhteistyöfoorumit elinkeinopäivät/yritystreffit => Otetaan käyttöön joustavat asiantuntijaryhmät ja foorumit Kaupungin oman henkilöstön palvelu- ja => toteutetaan yrittäjyysasenteen vahvistaminen palveluosaajavalmennukset => Kaupunki kehittää edelläkävijäkonseptin yritysten ja kaupungin väliseen yhteistoimintaan. => Sisäisen yrittäjyyden koulutukset kaupungin henkilöstölle Kärkitoimialojen toiminnan => Yritysten tukipalveluissa ja kehittäminen kehittämishankkeiden valmistelussa ja resursoinnissa huomioidaan kärkitoimialat => Otetaan käyttöön kärkialueet verkottavat ohjelmat, jotka kokoavat kaikki kaupungin ja seudun keskeisimmät toimijat (ml. viranomaiset). => Edistetään sähköisen muistin tutkimus- ja osaamiskeskuksen rakentumista ja toiminnan laajentumista => Edistetään kansallisen turvallisuusteknologian Innovaatiokeskuksen perustamista => Tehdään ympäristöliiketoiminnan markkinointi- ja viestintäsuunnitelma => Seurataan ympäristöliiketoiminnan yritysten liikevaihdon kasvua => Rakennetaan Infocenter Mikkelipuistoon Kärkitoimialojen osaamisrakenteiden => käynnistetään valmistelutyö Suomen vahvistaminen ensimmäisen ekotehokkuusprofessuurin perustamiseksi => tuetaan ympäristöliiketoiminnan maisteriohjelman valmistelua 9
    • => Tuetaan Ekotehokkuusosaamiskeskittymän perustamista Etelä-Savon ELY:n yhteyteen Edistetään ympäristötaloudellista => Kaupungin omat uudisrakennukset Ilkka Tarkkanen rakentamista. toteutetaan matala- tai 0- energiataloina. => Satamalahden rakennukset toteutetaan 0-energiataloina => Rokkalan alue toteutetaan passiivienergiatasolla => Toteutetaan osa uudesta Vuolingon asuinalueesta matalaenergiarakentamisen esimerkkialueena => Markkinoidaan Mikkeliä ekotehokkaana kaupunkina Kaupungin hankinnoissa huomioidaan => Hankintapalvelut päivittävät ympäristöarvot pisteytyksessä. hankintojen pisteytyksen Perustetaan Toiminnassa vuonna 2012 Miset yrityspalveluorganisaatioiden yhteispalvelupiste Te-toimiston yhteyteen Naistingin roolin selkiyttäminen Tilahallinnon ja Naistingin välisen Ks. Inspectan selvitys (Heikki tietää) KH, valtuusto toimitilaomistuksessa ja - jalostuksessa kiinteistöomistuksen suunnittelua ja omaisuuden jaon toteuttaminen Matkailun uusi toimintamalli Organisaation kuntoon laitto Uusia matkailutuotteita on kehitetty x Markkinointityöryhmä määrä vuoteen x mennessä. Innovaatiotoiminnan tukeminen myös => käynnistetään Miktech uusin toimintamallein innovaatioasiamiesverkoston valmistelu 10
    • Liite 1. Elinkeinostrategian työpajoihin osallistuneet henkilöt Työseminaari 7.10.2009 Kari Kangaspunta Kehityspolku Ville Venäläinen Otavan Opisto Vesa Sorasahi Miktech Oy Saara Liukkonen Miset Oy Pia Leinonen E-Savon kauppakamari Soile Kuitunen Mikkelin kaupunki Pertti Oksa valtuutettu Aki Kauranen Mikkelin kaupunki Markku Iivonen Mölnlycke Tuula Kämäräinen Etelä-Savon TE-keskus, TEESA Hannu Peltomaa Mikkelin kaupunki Antti Viskari Itä-Suomen Asuntokeskus Oy LKV Hannu Linturi Otavan Opisto Mauri Laine Mikkelin maaseurakunta Kaupunkilehti Marjut Aarnio-Pitkänen Marjutin Hoitohuone Antti Pajatsalo Työpaja 22.10.2009 Juha Putkonen MPY Palvelut Oy Saara Liukkonen Miset Oy Armi Salo-Oksa MarskiData Oy Soile Kuitunen Mikkelin kaupunki Leena Meriläinen Mikkelin Kesäyliopisto Aki Kauranen Mikkelin kaupunki Heikki Siira Mikkelin kaupunki Teija Räihä Miktech Risto Karhinen konsultti Antti Viskari Asuntokeskus Kristiina Syvänen Logica Oy Marjut Aarnio-Pitkänen Marjutin Hoitohuone Kari Mikkonen Mikkelin kaupunki, maaseutupäällikkö Kristiina Syvänen Logica Jarmo Kemppainen Maamerkki Oy Juha Putkonen MPY Tuula Huoviala Maakuntaliitto Mirja Haavikko Etelä-Savon Yrittäjät Marja de Jong Saksala Art Radius Jarmo Vuorinen Miset Oy Jaana Strandman Mikkelin kaupunki, opetustoimi Pertti Oksa Oxa Oy Jarmo Matilainen MPY Palvelut Oy Kari Mattila EsEdu Kirsi Mättölä ProAgria Mervi Huuskonen Työvoimatoimisto Anitta Sihvonen Miset Oy Kari Mikkonen Mikkelin kaupunki Jarmo Vuorinen Miset Oy Risto Karinen Irma Valtonen Työvoimatoimisto Anne Niveri Anne Niveri Kari Kangaspunta MAMK Anssi Gynther Miset Oy Leena Meriläinen Kesäyliopisto Roosa Kallio Etelä-Savon Maakuntaliitto Jukka Voutila SmartTime Heikki Piironen Miset Oy Heikki Malinen MAMK Jarmo Korkolainen TeroPrint Pekka Häkkinen ProAgria E-Savo Heino Lipsanen EsLi Sune Lehkonen Mikkelin seutu Arto Seppälä Pia Leinonen E-Savon kauppakamari Ossi Kuittinen Sitra Hannu Peltomaa Mikkelin kaupunki Pekka Kähönen FWT Nina Rasola Mikkelin seudun yrittäjät Risto Honkanen SMC Pneumatics F P Oy Pekka Häkkinen ProAgria E-Savo 11
    • Työpaja 3.11.2009 Ville Venäläinen Otavan Opisto Työpaja 15.12.2009 Saara Liukkonen Miset Oy Saara Liukkonen Miset Oy Soile Kuitunen Mikkelin kaupunki Soile Kuitunen Mikkelin kaupunki Anitta Sihvonen Miset Oy Aki Kauranen Mikkelin kaupunki Mervi Huuskonen Työvoimatoimisto Anitta Sihvonen Miset Oy Mauri Laine Pastori Teija Räihä Miktech Kari Mattila Es-Edu Timo Holmberg Rerjlers Heikki Hämäläinen Osuuskauppa Suur-Savo Juha Putkonen MPY Antti Viskari Asuntokeskus Anita Sihvonen Miset Oy Marjut Aarnio-Pitkänen Marjutin Hoitohuone Markku Iivonen Mönlycke Risto Honkanen SMC Pneumatics Finland Oy Juha Ropponen Miktech Anne Niveri Timo Holmberg Rerjlers Nina Rasola Mikkelin seudun Yrittäjät Pertti Oksa altuutettu Pekka Häkkinen ProAgria, E-Savo Marjut Aarnio-Pitkänen Marjutin hoitohuone Jarmo Vuorinen Miset Irma Valtonen Työvoimatoimisto Markku Iivonen Mölnlycke Oy Anne Niveri Seija Korhonen valtuutettu’ Marja de Jong Saksala Art Radius Kari Kangaspunta MAMK Risto Honkanen SMC Juha Ropponen Miktech Oy Kari Kangaspunta MAMK Marja de Jong Saksala Art Radius Seija Korhonen valtuutettu Heikki Malinen MAMK Matti Malinen Mikkelin yliopistokeskus Mauri Laine Timo Ojala konsultti Timo Ojala konsultti Hannu Peltomaa Mikkelin kaupunki 12
    • Liite 2. Ohjausryhmän ja sihteeristön jäsenet Ohjausryhmä Sihteeristö Heikki Piironen Miset Oy Soile Kuitunen Mikkelin kaupunki Nina Rasola Mikkelin Yrittäjät Saara Liukkonen Miset Soile Kuitunen Mikkelin kaupunki Jarmo Vuorinen Miset Aki Kauranen Mikkelin seutu Pia Leinonen Etelä-Savon Kauppakamari Jukka Tikka Länsi-Savo Oy Teija Räihä Miktech Teija Räihä Miktech Matti Malinen Yliopistokeskus Jarmo Korkolainen Teroprint Nina Rasola Mikkelin seudun Yrittäjät Torsti Hyyryläinen Ruralia Heikki Malinen Mikkelin ammattikorkeakoulu Maria Närhinen Sote Hannu Peltomaa Mikkelin kaupunki, tekninen toimi Saara Liukkonen Miset Arto Seppälä luottamushenkilö Markku Iivonen Mönlycke Health Markku Siitari luottamushenkilö Markku Kakriainen Etelä-Savon kauppakamari Markku Niveri Etelä-Savon Kauppakamari Jouni Salmi Environics Aki Kauranen Mikkelin kaupunki Raimo Laine Mipro Oy Heikki Pahkasalo ProAgria Kyösti Ylijoki Miset Oy Seija Korhonen luottamushenkilö Kimmo Mikander Mikkelin kaupunki Ville Venäläinen Otavan Opisto Sune Lehkonen Mikkelin seutu Pertti Oksa luottamushenkilö Hannu Koponen Carlson Kari Mattila Etelä-Savon Ammattiopisto Maisa Häkkinen Anttolanhovi Mirja Haavikko Etelä-Savon Yrittäjät Jarmo Räsänen OR-Group Ari Hänninen GalleriAri Mirja Haavikko Etelä-Savon Yrittäjät Heikki Hämäläinen Osuuskauppa Suur-Savo Vesa Sorasahi Miktech
    • Liite 3. Kuntalaiskyselyjen tulokset Odotukset: • Mikkelin ehdoton vetovoima on luonto. Tämä pitäisi myös Mikkeliläisten itsensä oppia näkemään ja hyödyntämään. • Tiedotus on erittäin tärkeässä roolissa kaikessa. • Ikääntyminen on Mikkelille yksi haaste, johon tarvitsee panostaa. • Kaupunki on monelle yritykselle myös asiakas. Potentiaalit vain parin tunnit päässä: Pietari ja pääkaupunkiseutu. Olemassaolo tiedetään, mutta ei ole osattu vielä täysin hyödyntää. • Mikkelin veropohja tarvitsee tulevaisuudessa muuttovoittoisia vuosia. • Innostus saattaa lähteä pienestä. Vertauskuvana Pieksämäelle tulevan Ideaparkin nostattamat tunnelmat. • Kaupungilta vaaditaan nyt rohkeita tekoja ja päätöksiä. • Mikkelin tekemisen meininki, hyvä fiilis, on olennainen asia elinkeinoelämän menestymiselle. Kun kaupunkiin syntyy hyvää fiilistä, lähtee myös elinkeinoelämä nousuun. Hyvät positiiviset tarinat yrityselämän onnistumisista ja toisaalta myös siitä että kaupungissa tapahtuu, luovat myönteistä kierrettä - ja houkuttelevat uusia tulijoita kaupunkiin. Väestön kasvu ei voi olla tavoite - se on seuraus menestyksestä. • Kaupungin rooli entistä enemmän mahdollistajaksi. Kaupungin elinkeinopolitiikassa tulisi painottua tulevaisuudessa entistä enemmän sen mahdollistajan rooliin liittyvät asiat. Näistä tärkeimpiä ovat maankäyttö ja toimitilat. • Yrittäjien täytyy myös aktiivisesti tuoda ajatuksia ja tarpeita esiin (aito vuorovaikutus) + oltava toimivat kanavat Kehitysideoita: • Tontteja ja rahoituksia tarjoamassa on osaava henkilöstö. • Kaupunki voi olla jollakin tavalla mukana, mutta kaupungilla ei tule olla pääroolia näissä. • Mistä löytyisi virkamiehiä, jotka toimisivat yrittäjien apuna. Pitäisi katsoa uudelleen virkamiesten rooleja. • Asioiden hoito pitäisi olla yrittäjille mahdollisimman helppoa, ei niinkään tärkeintä ole se, että saadaanko palvelu yhdeltä luukulta vaan, kuinka helposti tieto on löydettävissä. • Yritykset voisivat ottaa pienen riskin ja lähteä talkoisiin mukaan: lupaavat rekrytoida riveihinsä tietyn määrän valmistuvia opiskelijoita per vuosi ja näin ollen edesauttaa heidän jäämistään Mikkeliin. • Yrityskehityspalveluita tarvitaan - myös tulevaisuudessa. Yrityskehityspalvelut ovat puolueettomia monialaosaajia jotka antavat tukea ja sparrausta sekä verkottavat alueen yrityksiä. Yrityskehityspalveluiden keskinäistä roolitusta on selkiytettävä, ja niiden palveluiden on oltava asiakkaalle saumattomia ja mutkattomia. • Kaupunki on yksi osapuoli kumppanuusverkostossa. On olennaista luoda hyviä vuoropuhelun muotoja kaupungin ja yritysten välille. Näitä ovat yrittäjätreffit, innovaatiopajat, yrittäjäfoorumit. On tärkeää tietää, miten paikkakunnan yrityksillä menee, ja kertoa myös yrityksille valmistelussa olevista kaupungin asioista. • Toimitilatiedotuksen yhteyteen tietoa myös muista seudulla asumiseen ja olemiseen liittyvistä palveluista • Toimitilatiedotuksen yhteyteen tietoa myös muista seudulla asumiseen ja olemiseen liittyvistä palveluista • Tarvitaan tiiviimpää ja uudentyyppistäkin verkostoitumista yritysten ja oppilaitosten välillä. Pelkkä infoaminen ei riitä!
    • Liite 4. Mikkelin kaupungin elinkeinorakenne: yritysten jakauma toimialoittain ja henkilöstömäärän mukaan Lkm Ei ei vielä 0-4 5-9 10-19 20-49 50-99 100-249 250-499 500-999 1000- Yhteensä %-osuutena rivin summasta Luokiteltu tiedossa henkeä henkeä henkeä henkeä henkeä henkeä henkeä henkeä henkeä Teollisuus 5,47% 5,86% 75,78% 4,69% 3,13% 2,73% 0,78% 0,78% 0,78% 0,00% 0,00% 100,00% Rakentaminen 5,36% 3,26% 82,75% 3,26% 2,56% 1,86% 0,70% 0,23% 0,00% 0,00% 0,00% 100,00% Tukku- ja vähittäiskauppa 4,44% 5,68% 77,09% 7,28% 3,20% 1,78% 0,36% 0,00% 0,00% 0,18% 0,00% 100,00% Kuljetus ja varastointi 2,99% 2,56% 87,61% 4,27% 1,71% 0,43% 0,00% 0,00% 0,43% 0,00% 0,00% 100,00% Majoitus- ja ravitsemistoiminta 3,65% 5,11% 75,91% 10,22% 2,92% 2,19% 0,00% 0,00% 0,00% 0,00% 0,00% 100,00% Informaatio ja viestintä 3,00% 9,00% 73,00% 7,00% 1,00% 5,00% 1,00% 1,00% 0,00% 0,00% 0,00% 100,00% Rahoitus- ja vakuutustoiminta 22,22% 5,56% 69,44% 2,78% 0,00% 0,00% 0,00% 0,00% 0,00% 0,00% 0,00% 100,00% Kiinteistöalan toiminta 78,22% 0,78% 20,12% 0,29% 0,49% 0,10% 0,00% 0,00% 0,00% 0,00% 0,00% 100,00% Muut 26,64% 5,59% 61,19% 3,06% 1,38% 1,50% 0,40% 0,12% 0,12% 0,00% 0,00% 100,00% Yhteensä 29,81% 4,22% 58,96% 3,43% 1,65% 1,34% 0,33% 0,13% 0,11% 0,02% 0,00% 100,00% 15
    • Liite 5. Mikkelin ekoläänihistoria tukee tulevaisuutta Ekolääniajatuksen esitti maaherra Uki Voutilainen v. 1980. Tuolloin Ekoläänihanke tarkoitti ”läänin kehittämispoliittisen ohjelman luomista ja toteuttamista omien luontaisten voimavarojen ja uusien toimintamallien pohjalta”. Ekoläänin kehittämistoimenpiteet koskivat maa-, metsä- ja kalataloutta, matkailua, kotiteollisuutta, jalostustuotantoa, energiahuoltoa, asumista ja yhdyskuntarakennetta, kylä- ja kaupunginosatoimintaa sekä koulutusta ja tutkimusta. Toimenpiteiden tuli täyttää neljä perusehtoa: luonnontalouden ehdot, inhimillisen elämän ehdot, päätöksenteon ehdot (mm. edistää yhteistyötä ja osallistumista) ja taloudellisen toiminnan ehdot, kuten ”parantaa yrittäjyyden mahdollisuuksia, olla taloudellisesti kestävä ja kannattava ja mahdollistaa uudistuviin luonnonvaroihin perustuvan varman työllisyyden ja toimeentulon”. Ekoläänihankkeen 10 kohdan tulevaisuusohjelman pääsisällöt olivat: ympäristökasvatus, ympäristötietokeskukset, luomustrategian mukainen elintarviketuotanto, metsien kestävä ja puun monipuolinen käyttö, viranomaisyhteistyö maankäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa, YVA-selvitykset kestävän elämäntavan edistäjinä, ympäristönäkökulma pk-yrityksiin, Ympäristötekniikan instituutin tutkimuksen vahvistaminen (ympäristöteknologia, puuteknologia ja materiaalitekniikka), kestävä elämäntapa sekä vaikuttaminen valtakunnalliseen ohjelmatyöhön. Rion ympäristökokouksen1992 voi nähdä vauhdittaneen kestävän kehityksen mukaisia tavoitteita ja toimenpiteitä. Mikkeliläiset toimijat aktivoituivat ensimmäisen osaamiskeskusohjelman hakuprosessissa v. 1994 tavoittelemaan yksituumaisesti kestävän kehityksen periaatetta toteuttavan Ekopolis Mikkelin aikaansaamista. Eri toimijoiden yhteistä kestävän kehityksen periaatteille rakentuvaa osaamiskeskusohjelmaa voi jälkikäteen pitää merkittävänä aikaansaannoksena, mutta samalla myös kriittisenä taitekohtana: kun osaamiskeskusstatusta ei tullut, Mikkelin Ekopolista ei maakunnan tai toimijoiden omin voimin onnistuttu toteuttamaan. Seuraava yhteisponnistus ja ekoläänipäivitys toteutui v. 1998 julkaistussa Etelä-Savon ympäristöohjelmassa: Ekoläänistä Ekomaakunnaksi. Ohjelma rakensi kestävän kehityksen kolmen pilarin varaan: ekologinen kestävyys, yhteiskunnallinen ja kulttuurinen kestävyys sekä taloudellinen kestävyys ja kaikki maakunnan keskeiset toimijat sitoutuivat ohjelman toteutukseen. 2000 -luvun puolella kestävää kehitystä on ohjattu pikemminkin globaalilla ja kansallisella kuin maakunnallisella tai alueellisella tasolla, esimerkkeinä maailman ympäristö- ja ilmastokokoukset 2007 ja 2009 ja Kansallinen kestävän kehityksen strategia 2006 ja Kansallinen luonnonvarastrategia 2009. Kaikkien edellä mainittujen kestävän kehityksen ohjelmien v. 2010 toimivina jatkumoina Mikkelissä ja maakunnassa voidaan nähdä ainakin seuraavat: - edelläkävijyys kestävässä kehityksessä, ”Ekolääni -muistijälki” - uskottavuus ympäristö- ja kestävän kehityksen osaamisessa maakunnan ulkopuolisten silmissä - YTI –tutkimuskeskuksen toiminta: Ympäristöinstituutin/ympäristötekniikan instituutin tutkimustoiminnan vahvistamista esitettiin Ekoläänihankkeessa ja Ekopolis -ohjelmassa, - luonnonmukaisen maa- ja elintarviketalouden tutkimus, kehittämistyö, koulutus ja opetus (MTT/Mikkeli ja Hy/Ruralia), minkä juuret ovat Ekoläänitoimikunnan mietinnössä ja joiden kehittämistä Ekoläänihanke tuki - Elintarvikealan osaamiskeskus EKONEUM ry, jonka alkujuurien voi nähdä ulottuvan Ekopolis -osaamiskeskusohjelmaehdotukseen kestävän elintarviketalouden kehittämisestä - YTY-ryhmään kuuluneet yritykset (mm. Environics, Rejlers, Savcor), jotka olivat sitoutuneet Ekopolis -osaamiskeskusohjelmaan - Juvan Luomumeijeri ja etumatka ja osaaminen luomuelintarviketuotannossa maakunnassa 16