• Share
  • Email
  • Embed
  • Like
  • Save
  • Private Content
Mikkelin Elinkeinostrategialuonnos 26032010
 

Mikkelin Elinkeinostrategialuonnos 26032010

on

  • 1,186 views

 

Statistics

Views

Total Views
1,186
Views on SlideShare
1,124
Embed Views
62

Actions

Likes
0
Downloads
5
Comments
0

2 Embeds 62

http://www.minunmikkelini.fi 59
http://www.slideshare.net 3

Accessibility

Categories

Upload Details

Uploaded via as Adobe PDF

Usage Rights

© All Rights Reserved

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment

    Mikkelin Elinkeinostrategialuonnos 26032010 Mikkelin Elinkeinostrategialuonnos 26032010 Presentation Transcript

    • MIKKELIN KAUPUNGIN ELINKEINOSTRATEGIA 2010–2015 LUONNOS, versio 5.3 (26.3.2010) AK, SK
    • SISÄLTÖ 1. MISTÄ MIKKELIN KAUPUNGIN ELINKEINOSTRATEGIASSA ON KYSE? …………………………………………………………………………… 3 1.1. Mikkelin kaupunkistrategia viitoittaa elinkeinopolitiikkaa – tähtäimessä Modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla …………………………………………………………………………………………………………………… 4 1.2. Kaupungin elinkeinopolitiikan toteuttajat ………………………………………………………………………………………….. 4 2. MIKKELIN ELINKEINOYMPÄRISTÖ MUUTOKSISSA ………………………………………………………………………………………………… 6 3. MIKKELIN KAUPUNGIN ELINKEINOPOLITIIKAN PERUSTA ……………………………………………………………………………………………… 8 4. MIKKELIN KAUPUNGIN ELINKEINOPOLITIIKAN UUDISTUMISNÄKÖKULMAT, STRATEGISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET .,……………………………………………………………………………………………………………………………………………………………… 11 4.1 Tehokkaasti johdettu, periaatteiltaan ja tavoitteeltaan selkeä omistajaohjaus ja –politiikka ……………….. 11 4.2. Suomen asiakaslähtöisimmät ja notkeimmat yrityskehitys ja –tukipalvelut ………………………………………… 13 4.3. Yhteistyö- ja osaamisrakenteet mallit ovat kansallista ja kansainvälistä huipputasoa …………………………. 14 4.4. Kestävän ja laadukkaan asumisen, elämisen ja yrittämisen kasvukeskus …………………………………………….. 15 LIITTEET 2
    • 1. Mistä Mikkelin kaupungin elinkeinostrategiassa on kyse? Elinkeinopolitiikkaa tarvitaan, nykyisin ehkä enemmän kuin koskaan. Vaikka julkinen sektori ei voi – eikä saa – suunnitella yritysten elämää, voi se merkittävästi vaikuttaa niihin olosuhteisiin, joissa yrityksillä on mahdollisuudet menestyä. Siksi kuntienkin on tärkeää linjata, miten ne haluavat näihin olosuhteisiin ja niiden kehittymiseen vaikuttaa. Mikkelin kaupungin elinkeinostrategia ohjaa kaupungin elinkeinopoliittisten valintojen ja päätösten tekemistä. Elinkeinostrategia on johtamisen väline. Se nojaa kaupunkistrategiaan, jonka Mikkelin kaupunginvaltuusto hyväksyi kesäkuussa 2009. Mistä elinkeinostrategiassa sitten on kyse? Siinä…. syvennetään ja tarkennetaan soveltuvin osin kaupunkistrategian tavoitteenasettelua erityisesti näkökulman ”elinvoima ja vetovoimaisuus” osalta. ohjataan haluttuun suuntaan kaupungin elinkeinopolitiikkaa ja elinkeinoympäristön kehittämistä sekä tunnistetaan ne keinot, joilla tavoitteisiin on mahdollista päästä. huomioidaan Etelä-Savon maakuntastrategia, maakunnan innovaatiostrategia sekä maakunnan osaamisen ja osaamisrakenteiden kehittämistä koskevat linjaukset. Elinkeinostrategia viestii halutusta tulevaisuudesta ja tunnistaa keinot sen saavuttamiseksi. Elinkeinostrategia on päättäjien tärkeä työväline elinkeinopoliittisia valintoja tehtäessä. Siinä tunnistetaan Mikkelin elinkeinoympäristön kehittämisen haasteet sekä ne mahdollisuudet, joihin kaupungin tulee omalla elinkeinopolitiikallaan tarttua. Elinkeinopolitiikan linjauksilla ohjataan myös kaupungin edunvalvontaa elinkeinoelämään liittyvissä kysymyksissä. Elinkeinostrategian toteutumista arvioidaan säännöllisesti ja raportoidaan tavoitteiden toteutumisesta luottamushenkilöille. Tarvittaessa elinkeinostrategiaan tehdään tarkistuksia ja muutoksia. Mikkelin kaupungin elinkeinopolitiikan perustehtävänä on auttaa yrityksiä menestymään (ks. tarkemmin missiosta kohta 3). Yhteistyössä yrittäjien ja yritysten, koulutus- ja innovaatiopalveluja sekä yrityskehityspalveluja tuottavien organisaatioiden sekä rahoituslaitosten kanssa kaupunki haluaa luoda erinomaiset olosuhteet yritysten kansalliselle ja kansainväliselle kilpailukyvylle. Elinkeinopolitiikallaan kaupunki mahdollistaa työllisyyden, laadukkaat palvelut ja kaupungin elinvoimaisuuden. Mikkelin kaupungin elinkeinostrategiaa on työstetty syksyn 2009 ja kevään 2010 aikana laajassa yhteistyössä keskeisimpien elinkeino- ja osaamispolitiikkaan vaikuttavien tahojen kanssa. Elinkeinostrategian valmisteluun on kutsuttu eri sidosryhmiä, luottamushenkilöitä ja kaupungin omia työntekijöitä. Syksyllä 2009 pidettiin yksi kaikille kuntalaisille, yrityksille ja sidosryhmien edustajille avoin työseminaari. Sen jälkeen toteutettiin kutsuperiaatteella kolme työpajaa. Kutsuttavissa painotettiin yrityskentän edustusta. Työseminaarin ja –pajojen lisäksi kaupunginhallituksen nimeämät elinkeinostrategian sihteeristö ja ohjausryhmä ovat kokoontuneet säännöllisesti prosessin aikana (ks. liite 1). Työtä ja sen edistymistä on esitelty Mikkelin kaupunginhallitukselle ja lisäksi kaikki kuntalaiset ovat voineet seurata ja kommentoida työn edistymistä Minun Mikkelini –verkkosivuston kautta. 3
    • 1.1. Kaupungin elinkeinopolitiikan toteuttajat Mikkelin kaupungin elinkeinopolitiikka linjaa elinkeinotoiminnan kehittämisen ja toimeenpanon suuntaviivat. Kaupungin vastuulla on erityisesti huolehtia yleisestä elinkeinopolitiikasta eli maankäytöstä, toimitiloista ja tonteista. Kaupunki ohjaa omalla toiminnallaan myös kohdennettua ja kokeilevaa elinkeinopolitiikkaa, muun muassa suuntaamalla tukea kärkialueille sekä uusien kilpailukykytekijöiden tunnistamiseen ja löytämiseen tähtäävälle toiminnalle. Usein kyse on kaupungin epäsuorasta vaikutuksesta, jossa kaupunki suuntaa rahoitusta ja muuta tukea erilaisille kehittämis- ja tutkimusorganisaatioille. Kaupungin elinkeinostrategia, maakunnan strategia, yliopistokeskuksen ja Mikkelin ammattikorkeakoulun strategia ovat kaikki tiiviissä kytköksessä toisiinsa. On tärkeää että alueella toteutettavat kehittämishankkeet tukevat osaltaan kaupungin strategisia linjauksia ja luovat alueelle valtakunnallista näkyvyyttä ja uskottavuutta. Kaupunki ei siten ole monessakaan elinkeinopoliittisessa asiassa itse käytännön toimija. Kaupungilla on kuitenkin mahdollisuus ohjata ja suunnata elinkeinoympäristön kehittämistoimintaa erityisesti konserni- ja omistajaohjauksensa avulla. Käytännössä Mikkelin kaupungin elinkeinoelämän kehittämisen operatiivisista tehtävistä Mikkelin kaupunkikonsernissa vastaavat siihen kuuluvat kehittämisorganisaatiot. Näistä keskeisiä ovat Miset Oy ja sen tytäryhtiö Miktech Oy. Lisäksi tärkeitä elinkeinoympäristön kehittymiseen vaikuttavia tahoja ovat yliopistokeskus, Mikkelin ammattikorkeakoulu, Esedu, yrittäjäjärjestöt ja Kauppakamari, maakuntaliitto ja Ely. Viimeksi mainittujen osalta kaupungin ohjaus on lähinnä epäsuoraa, ja elinkeinopoliittista toimintaa ohjaa kumppanuus. Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy on Mikkelin seudun seitsemän kunnan (Mikkelin kaupunki, Puumala, Ristiina, Pertunmaa, Kangasniemi, Hirvensalmi ja Mäntyharju) omistama seudullinen elinkeinoyhtiö. Miset toimii yrittäjien, omistajien sekä muiden päättäjien tavoitteiden seudullisena kokoajana. Yhtiön palveluilla ja kehittämistyöllä pyritään parantamaan Mikkelin seudun yritysten kilpailukykyä niin kotimaisilla kuin ulkomaisillakin markkinoilla. Miset Oy:n perustehtävänä on auttaa yrityksiä esimerkiksi toimitila- tai työvoimakysymyksissä sekä tehostaa yritysten liiketoimintaa. Mikkelin teknologiakeskus Miktech Oy edistää Mikkelin seudun tutkimustoiminnan ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä keskittyen uuden teknologian synnyttämiseen ja käyttöönottoon sekä teknologiayhtiöiden liiketoiminnan kehittämiseen. Miktech Oy edistää innovatiivisten yritysten kasvua, kehitystä ja kilpailukykyä, sekä tukee koko alueen innovaatio- ja osaamisympäristön kehittymistä. Miset Oy:n ja Miktech Oy:n välisen työnjaon perustana ovat niiden erilaiset perustehtävät ja tästä johtuen myös erilaiset asiakasryhmät. Rooli- ja tehtäväjakoa kyseisten organisaatioiden välillä ei voi yksioikoisesti tehdä toimialakohtaisesti. Elinkeinostrategiaan sisältyy linjaus, jonka mukaan Mikkelin kaupungin elinkeinopoliittisia linjauksia ja kaupungin elinkeinopolitiikkaa toteuttavien eri toimijoiden välistä työnjakoa selkiytetään ja tähän luodaan uudenlaisia toimintatapoja, mm. vuosittain syyskuussa järjestettävät yhteistyöneuvottelut. Valmisteilla on myös kaupunkimarkkinointiin liittyvä kokonaisuudistus, josta ehdotus valmistuu vuoden 2010 keväällä luottamushenkilöiden käsiteltäväksi. Ehdotukseen tulee liittymään kaupunkiorganisaation ja Misetin välisen työnjaon uudistamisehdotus kaupunkimarkkinoinnissa. 4
    • MISET OY MIKTECH OY Yrityspalvelut ja markkinointi Innovaatio- ja kasvuyrityspalvelut yrityksen perustaminen innovaatiopalvelut sijoittautumispalvelut uuden teknologian käyttöönoton toiminnan laajentaminen edistäminen omistajanvaihdokset yrityshautomopalvelut yleinen yritysneuvonta liikeidean kehittäminen ja rahoitusneuvonta tuotteistaminen matkailu tutkimuspalvelut kaupunkimarkkinointi Kuvio 1. Misetin ja Miktechin nykyiset tehtävät ja työnjako. 2. Mikkelin elinkeinoympäristö muutoksissa Yleiset kehitystrendit – mitä vaikutuksia elinkeinopolitiikalle? Mikkelin kaupungin elinkeinostrategian perustehtävä on kyetä vastaamaan niihin haasteisiin, joita kaupungilla on liittyen elinkeinoelämänsä kehittämiseen. Nämä ovat osaltaan samoja kuin koko kaupungin tulevaisuuteen ja menestymiseen liittyvät haasteet. Elinkeinoelämän kannalta suurimpia uhkakuvia mutta myös mahdollisuuksia tarjoavat kaupungin väestörakenteen kehitys, taloustilanne, osaamisympäristön laatu, yritysrakenne, liiketoiminnan kansainvälistyminen ja vihreiden arvojen juurtuminen. Väestörakenteen kehityksessä korostuu ikääntyminen. Elinkeinopolitiikan kannalta ikääntyminen tarjoaa liiketoimintamahdollisuuksia muun muassa hoivapalveluissa ja matkailussa. Hyvinvointialoilla myös kaupunki voi olla aktiivisesti kehittämässä mekanismeja ja palveluketjuja julkisen ja yksityisen palvelutuotannon rajapintaan. Kaupungin on huolehdittava aktiivisesta asukasmarkkinoinnista, joka on myös sisäistä toimintaa ja olemassa olevien asukkaiden pitäminen mikkeliläisinä on monesti helpompaa kuin uusien houkuttelu kaupunkiin. Yleisestä kuntatalouden tilanteesta poiketen Mikkelin talouden suunta on kääntynyt selvästi positiiviseksi ja talouden tasapainotus etenee suunnitellun mukaisesti. Talouden myönteisen kehityssuunnan jatkuminen suunnitelmakaudella 2010 - 2012 on yksi päätavoite, jota tulee tukea omalla aktiivisella elinkeinopolitiikalla. 5
    • Osaamisympäristön osalta kaksi olennaista haastetta liittyvät oman yliopiston puuttumiseen paikkakunnalta, sekä väestön muuta maata alhaisempaan koulutustasoon. Toisaalta Mikkelin vahvuuksina ovat vahvasti kehittyvä, monialainen yliopistokeskus, vetovoimainen ammattikorkeakoulu ja dynaaminen toisen asteen oppilaitosten kenttä. Myös jatko- ja täydennyskouluttautumismahdollisuudet ovat Mikkelissä poikkeuksellisenkin hyvät. Selvänä kehityshaasteena on nivoa koulutus-, tutkimus- ja kehitysorganisaatioita tiukemmin toisiinsa, sekä nostaa myös toisen asteen oppilaitokset tiukemmin osaksi alueen innovaatioympäristöä. Yritysrakenne on Mikkelissä pk-yritysvaltainen (ks. liite 2). Palveluyritysten rooli on keskeinen ja Mikkelissä erityisesti kaupan alalla kehitys- ja investointivauhti on kova. Mikkelin palveluille on tarvetta omien asukkaiden lisäksi myös vapaa-ajan ja kesäasukkailla, joiden myötä kaupungin väkiluku esimerkiksi kesäaikaan kaksinkertaistuu. Yritysten liiketoimintaympäristö muuttuu entistä globaalimmaksi. Mikkelissä on vähän globaaleilla markkinoilla toimivia yrityksiä. Kansainvälistymistä on kuitenkin tuettava aktiivisesti, myös yrityskehityspalveluin. Vihreiden arvojen juurtuminen etenee. Kuluttajat ovat entistä ympäristötietoisempia, ja tämä avaa ennennäkemättömiä mahdollisuuksia ympäristöliiketoimintaa harjoittaville yrityksille. Ympäristöliiketoiminta leikkaa perinteiset toimialat, ja monet yritykset, jotka eivät sinänsä miellä itseään ympäristöliiketoimintaa harjoittaviksi, voivat löytää ympäristöarvoista ja –toiminnasta itselleen kilpailuedun. Mikkelin ainutlaatuinen ekoläänihistoria, vahva ympäristöosaaminen ja hyvä infrastruktuuri upeine luonnonympäristöineen ja tutkimus- ja kehitystoimintoineen avaa Mikkelille mahdollisuudet tunnistautua ympäristö- ja energiaosaajana. 3. Mikkelin elinkeinopolitiikan missio ja visio Elinkeinopolitiikan perusta rakentuu visiosta ja missiosta vuoteen 2020. Missio antaa vastauksen siihen, mihin kaupungin elinkeinopolitiikkaa tarvitaan. Strategiaprosessissa Mikkelin kaupungin elinkeinopolitiikan missio kiteytyi seuraavasti: ”Mikkelin kaupungin elinkeinopolitiikan perustehtävänä on auttaa yrityksiä menestymään!” Yhteistyössä yrittäjien ja yritysten, koulutus- ja innovaatiopalveluja sekä yrityskehityspalveluja tuottavien organisaatioiden ja rahoituslaitosten kanssa kaupunki luo erinomaiset olosuhteet yritysten kansalliselle ja kansainväliselle kilpailukyvylle. Elinkeinopolitiikallaan kaupunki mahdollistaa työllisyyden, laadukkaat palvelut ja kaupungin elinvoimaisuuden. Visio kertoo tavoitellun tilan. Mikkelin kaupungin elinkeinopolitiikan visio vuoteen 2020 on: ”Kestävän palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla” Palvelun ja puhtaan luonnon mutkaton saatavuus luovat elin- ja vetovoimaa alueelle. Mikkeli on edelläkävijä turvallisuudessa sekä ympäristö- ja energiataloudellisissa ratkaisuissa. Mikkelistä on kehittynyt kansakunnan arkistoinnin ja sähköisen muistin päämaja. 6
    • Yleinen elinkeinopolitiikka Strategian tavoitteena on, että Mikkelin kaupungin elinkeinopolitiikkaa johdetaan tehokkaasti, tavoitteellisesti ja tulokselliset. Konserniin kuuluvien kehitysyhtiöiden tavoitteet ja strategiat ovat selkeät. Misetin ja Miktechin toiminta on kansallista huipputasoa ja Mikkelin ja seudun yrityskehitys- ja tukipalvelut ovat Suomen asiakaslähtöisimmät. Kaupungin omassa toiminnassa korostuu yrittäjyyttä ja kestävää kehitystä tukeva asenne. Kaupungin toiminta kaavoituksessa ja rakentamisessa on esimerkillistä ja ympäristötaloudellista. Kaupunkimarkkinointi tukee tehokkaasti kasvukeskustavoitteen toteutumista. Yhteistyö- ja osaamisrakenteet tukevat elinkeinopoliittisten tavoitteiden toteutumista tehokkaasti ja määrätietoisesti. Tavoitteet: Omistajaohjausta ja –politiikkaa tuetaan yhteistyöryhmä- ja kärkiteemojen ohjausryhmätyöskentelyllä, tulos- ja kehityskeskusteluilla sekä yhtenäistetyllä hanketoimintaprosessilla. Vastuut kehitysyhtiöiden välillä on selkiytetty. ”Kestävän palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla” Mikkelin palvelujärjestelmä on toimiva ja tehokas. Palvelut ovat laadukkaita. Maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelu ja yhteensovittaminen kuntarajat ylittäen. Kaavoituksessa takuuaikataulu tontin luovutukseen yrittäjälle Kaupungin yritystilojen käytön tehostaminen YMPÄRISTÖ JA ARKISTOINTI JA TURVALLI- SUUS ENERGIA DIGITOINTI Keskeisten kehittämiskohteiden (Kirkonvarkaus, Itä-Portti, Satama, Lotjasaari) suunnittelun käynnistäminen Mikkelin kaupunkimarkkinoinnin uudelleenorganisointi Yritysten etabloitumis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen Kaupunki kehittää edelläkävijäkonseptin yritysten ja kaupungin väliseen yhteistoimintaan. OSA-AIKA- ASUMINEN JA Toimivat eri toimijoiden väliset yhteistyöfoorumit MATKAILU Kaupungin oman henkilöstön yrittäjyysasenteen vahvistaminen Kohdennettu ja kokeileva elinkeinopolitiikka Kohdennetun ja kokeilevan elinkeinopolitiikan kärkinä ovat ympäristö ja energia, arkistointi ja digitointi, turvallisuus sekä osa-aika –asuminen ja matkailu. Kaikilla näillä sektoreilla keskeinen yhteinen nimittäjä on palvelu ja palveluiden tuottaminen ja kehittäminen. Palvelut muodostavat Mikkelin 7
    • elinkeinoympäristön selkärangan, sen vankan perustan, mille pohjalle kaikkia elinkeinoelämän kärkialoja voidaan rakentaa myös tulevaisuudessa. Ympäristö- ja energiaratkaisut, arkistoinnin ja digitoinnin ratkaisut, turvallisuuteen liittyvät ratkaisut sekä osa-aika-asuminen ja matkailu ovat hyvin pitkälle myös palveluita ja palveluiden tarjontaa asiakkaille. Kyse on sekä yksityisen että julkisen sektorin palveluista (mukaan lukien valtionhallinnon palvelukeskukset ja toiminnot), jotka luovat elinvoimaa Mikkelille ja seudulle. Mikkelissä ja seudulla on määrätietoisesti kehitetty ympäristö- ja materiaaliteknologiaa sekä sähköisen muistin osaamis- ja palvelukeskittymää. Kansallisesti ja maailmanlaajuisesti ympäristöteknologian markkinoita vauhdittavat etenkin ilmastonmuutoksen hillintä, valtioiden päästövähennystavoitteet, kustannustehokkuuden vaatimukset ja kuluttajien vihreän tietoisuuden leviäminen. Mikkelin seudulla mahdollisuuksia on erityisesti tuotteissa ja palveluissa, joihin liittyy puhtaus ja luonto. Näitä ovat mm. vesi, luonnonmukaisesti tuotetut elintarvikkeet, matkailupalvelut ja luonnonvarat sekä monipuolinen osaaminen mm. ympäristöturvallisuuden ja uusiutuvan energian osa-alueilla. Metsä luonnonvarana ja polttoaineen raaka-aineena voi avata huomattavia mahdollisuuksia, kun puuraaka-aineesta tuotetut polttoaineet ovat hinnaltaan kilpailukykyisiä. Mikkelissä, seudulla ja maakunnassa on erittäin vahvaa kansainvälisen tason liiketoimintaa sekä tuotekehitys- ja tutkimustoimintaa ympäristöliiketoiminnassa. Kymmenen suurinta alueen ympäristöteknologian ja puhtaan teknologian yritystä (liite ?) työllistää tällä hetkellä seudulla yli 700 henkilöä. Seudun t&k– ja innovaatiotoiminnan vahvana osa-alueena ovat mm. tuotteiden ja materiaalien elinajan pidentämistä palveleva t&k -toiminta (korroosiota ja korkeita lämpötiloja kestävät materiaalit, älykkäät ja toiminnalliset pinnoitteet) sekä tuotteiden materiaalitehokkuuden parantaminen kevyempiä ja kestävämpiä materiaaleja kehittämällä (komposiittiteknologia; mm. nanomateriaaliseosteiset komposiitit). Ympäristömonitorointiin liittyvä tutkimus on puolestaan luonut mahdollisuuksia ympäristölle haitallisten tapahtumaketjujen ja riskien hallintaan liittyvän tekniikan sekä liiketoimintamahdollisuuksien kehittämiseen. Alueen elintarviketeollisuuden t&K-toiminnan keskeisiä vahvuuksia on mm. luomuun ja lähiruokaan liittyvä osaaminen. Ympäristöasioissa piilee myös iso potentiaali olemassa oleville ja uusille palveluyrityksille. Ympäristövastuullisuus on yhä useamman yrityksen tunnistama kilpailukykytekijä. Mikkelillä on suuria mahdollisuuksia myös ympäristövastuullisen näkökulman tuomisessa matkailuun sekä kakkos- sekä vapaa-ajan asumiseen. Kuluttajat hakevat yhä useammin ympäristön kannalta kestäviä ratkaisuja myös vapaa-aikana, ja ympäristöasioiden merkitys on havaittu myös matkailusektorilla. Matkailusektorilla kaupungin on panostettava entistä enemmän uusien palvelutuotteiden aikaansaamiseen ja markkinoinnin tehostamiseen. Tavoitteet Kärkitoimialojen toiminnan tukeminen Kärkitoimialojen osaamisrakenteiden vahvistaminen Uusia matkailutuotteita on kehitetty x määrä vuoteen x mennessä. Edistetään ympäristötaloudellista rakentamista. Kaupungin hankinnoissa huomioidaan ympäristöarvot pisteytyksessä 8
    • Elinkeinostrategian tavoitteet, toimenpiteet, mittarit ja vastuut on koottu yhteen seuraavaan taulukkoon. Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Vastuut Kaupungin ja alueen => Toteutetaan yhteisneuvottelut (tulos- kehittäjäorganisaatioiden välisen ja kehityskeskustelut) elinkeinopolitiikan yhteistoiminnan päivittäminen konserni-ohjaajien ja tuottajien välillä => Perustetaan alueen eri toimijoista koostuva kaupungin elinkeinopoliittinen yhteistyöryhmä => laaditaan kaupungin elinkeinopoliittisen yhteistyöryhmän viestintästrategia (tai suunnitelman) => Jaetaan Misetin ja Miktechin kehitysvastuut kärkialueilla => Kuvataan kaupungin kehityshankerahan ohjausprosessi Mikkelin yrityspalvelujärjestelmä on => mallinnetaan yrityspalvelukäyttäjien toimiva ja tehokas. Palvelut ovat palvelupolut asiakaslähtöisiä ja laadukkaita. => otetaan käyttöön yritysvaikutusten arviointi Maankäytön, asumisen ja liikenteen => osallistutaan aktiivisesti seudulliseen suunnittelu ja yhteensovittaminen rakennemallityöhön kuntarajat ylittäen. Kaavoituksessa takuuaikataulu tontin => kaavoituksen ajantasaistaminen luovutukseen yrittäjälle Kaupungin yritystilojen käytön => Naistingin roolin selkiyttäminen tehostaminen toimitilaomistuksessa ja - jalostuksessa Keskeisten kehittämiskohteiden => kaavoitus Kirkonvarkauteen (Kirkonvarkaus, Itä-Portti, Satama, Varsavuorta vastapäätä Lotjasaari) suunnittelun käynnistäminen => Itä-Portin kehittämistyön aikatauluttaminen ja vastuuttaminen vuonna 2010-03-26 => satama-alueen keskeisten kysymysten linjaaaminen ja ratkaiseminen (puutavaralastaus, kaavoitus, nykyisen liiketoiminnan siirto, maaomistus) 9
    • Mikkelin kaupunkimarkkinoinnin => selvitetään ja jäsennetään kaupungin uudelleenorganisointi ja Miset Oy:n välinen työnjako kaupunkimarkkinoinnissa ja - matkailussa => tiivistetään kaupungin ja Miset Oy:n välistä yhteistyötä asukasmarkkinoinnissa ja brändityössä Yritysten etabloitumis- ja => perustetaan elinkeinorahasto innovaatiotoiminnan tukeminen => käynnistetään innovaatioasiamiesverkoston valmistelu Toimivat eri toimijoiden väliset => Toteutetaan vuosittain yhteistyöfoorumit elinkeinopäivät/yritystreffit => Otetaan käyttöön kaupungin ja kehittäjäorganisaatioiden edustajista muodostuvat ohjausryhmät kärkialueille (mallina DigitalMikkelin toimintatapa) => Otetaan käyttöön Elyn, maakuntaliiton ja kaupungin yhteiset strategiapäivät Kaupungin oman henkilöstön => toteutetaan yrittäjyysasenteen vahvistaminen palveluosaajavalmennukset => Kaupunki kehittää edelläkävijäkonseptin yritysten ja kaupungin väliseen yhteistoimintaan. Kärkitoimialojen toiminnan tukeminen => Yritysten tukipalveluissa ja kehittämishankkeiden valmistelussa ja resursoinnissa huomioidaan kärkitoimialat => Otetaan käyttöön kärkialueet verkottavat ohjelmat, jotka kokoavat kaikki kaupungin ja seudun keskeisimmät toimijat (ml. viranomaiset). => Edistetään sähköisen muistin tutkimus- ja osaamiskeskuksen rakentumista ja toiminnan laajentumista => Edistetään kansallisen turvallisuusteknologian Innovaatiokeskuksen perustamista 10
    • => Tehdään ympäristöliiketoiminnan markkinointi- ja viestintäsuunnitelma => Seurataan ympäristöliiketoiminnan yritysten liikevaihdon kasvua => Rakennetaan Infocenter Mikkelipuistoon Kärkitoimialojen osaamisrakenteiden => käynnistetään valmistelutyö Suomen vahvistaminen ensimmäisen ekotehokkuusprofessuurin perustamiseksi => tuetaan ympäristöliiketoiminnan maisteriohjelman valmistelua => Tuetaan Ekotehokkuusosaamiskeskittymän perustamista Etelä-Savon ELY:n yhteyteen Uusia matkailutuotteita on kehitetty x määrä vuoteen x mennessä. Edistetään ympäristötaloudellista => Kaupungin omat uudisrakennukset rakentamista. toteutetaan matala- tai 0- energiataloina. => Toteutetaan osa uudesta Vuolingon asuinalueesta ekotehokkaan rakentamisen esimerkkialueena Kaupungin hankinnoissa huomioidaan => Hankintapalvelut päivittävät ympäristöarvot pisteytyksessä. hankintojen pisteytyksen 11