Mikkeli-Foorumi II:sen Suunnittelupalaveri 070909
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×
 

Mikkeli-Foorumi II:sen Suunnittelupalaveri 070909

on

  • 883 views

 

Statistics

Views

Total Views
883
Views on SlideShare
879
Embed Views
4

Actions

Likes
0
Downloads
1
Comments
0

1 Embed 4

http://www.minunmikkelini.fi 4

Accessibility

Upload Details

Uploaded via as Microsoft PowerPoint

Usage Rights

© All Rights Reserved

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment

Mikkeli-Foorumi II:sen Suunnittelupalaveri 070909 Mikkeli-Foorumi II:sen Suunnittelupalaveri 070909 Presentation Transcript

  • MIKKELI-FOORUMI Suunnittelupalaveri 7.9.2009 klo 12-14 Mikkeli-foorumi 1.10.2009 klo 17:30 – Teema: OMAISHOITO
  • MIKKELI-FOORUMI – Suunnittelupalaveri 7.9.2009
    • Aika Keskiviikko 7.9.2009 klo 12-14
    • Paikka Mikkelin kaupunki, kaupungintalo, Raatihuoneenkatu 8-10, ylätakkahuone
    •   
    • SUUNNITTELUPALAVERIN OHJELMA
    • Avaus (Soile Kuitunen, Mikkelin kaupunki)
    • I Mikkeli-foorumi – palaute (keskustelu)
    • Mikkeli-foorumin toimintamalli (Kimmo Rönkä, Movense Oy)
    • Keskustelu – Mikkeli-foorumin ydin?
    • II Mikkeli-foorumin toteutus
        • Teema - omaishoito
        • Ajankohta ja foorumin paikka – to 1.10.2009 klo 17:30-20:00
        • Puhuja - kiinnostava luennoitsija (teeman avaaja)
        • Esitys foorumin osana (musiikki, esitys tms.)
        •  
    • Sovitut jatkotoimenpiteet
    • Muut asiat (tiedotettavaa tms.)
    • Päätös (Soile Kuitunen, Mikkelin kaupunki)
  • I Mikkeli-Foorumi Palaute
    • I MIKKELI-FOORUMI: Minun ja meidän Mikkelimme 2029
    • Aika Tiistai 16.6.2009 klo 17-19:30
    • Paikka Mikkelin tori, Raatihuoneenkadun puoli
    •  
    • 17:00 Tori-Taijia Olli Ehramaan johdolla
    • Venyttelyä ja virittäytymistä (torilla, kaikki osallistuvat)
    • 17:30-19:00 Minun ja meidän Mikkelimme –torikeskustelu tulevaisuuden kaupungista
    • Mikkeli-foorumin isäntänä Kimmo Rönkä
    • Foorumin avaus
    • Kimmo Mikander, Mikkelin kaupunki
    •  
    • Meidän Mikkelimme – keskustelu kaupunkilaisten elämästä vuonna 2029
    • Ikääntyviä kulttuurinuoria ja kreisejä kesäsenioreja – hyvien peruspalvelujen kaupungissa
    • Osallistujat
    • Tuija Haatainen, Mikkelin kaupunki
    • Pekka Moilanen, sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja
    • Arto Seppälä, kaupunginhallituksen puheenjohtaja
    • Teija Räihä, Miktech Oy
    • Päivi Suuniittu, ProMIkkeli
    • Ville Venäläinen, Otavan Opisto
    • Yleisökysymyksiä
    • 19:00-19:20 Teatteriryhmä Kutkutus
        • Pienoisnäytelmä: Kuka meitä hoitaa?
    •   19.20-19:30 Päätössanat – miten tästä eteenpäin?
    • Soile Kuitunen, Mikkelin kaupunki
    • TORIKYSELY:                           
    •   Mistä teemoista haluaisit keskustella Mikkeli-foorumissa?
    • Osallistu keskusteluun ja vaikuta!
    • http://www.mikkeli.fi/fi/keskustelu_/
    MIKKELI-FOORUMI – I Mikkeli-foorumi 16.6.2009
  • MIKKELI-FOORUMI – I Mikkeli-foorumi 16.6.2009
  • Kuvat: Matti Laitsaari (2009). MIKKELI-FOORUMI – I Mikkeli-foorumi 16.6.2009
  • MIKKELI-FOORUMI – I Mikkeli-foorumi 16.6.2009
  • MIKKELI-FOORUMI – I Mikkeli-foorumi 16.6.2009
  • MIKKELI-FOORUMI – I Mikkeli-foorumi 16.6.2009 – PALAUTE Tilaisuuden hyödyllisyys vastaajien mielestä Arviointiasteikkona oli numeraalinen 5-1, jossa viisi tarkoitti hyödyllistä ja yksi tarkoitti ettei tilaisuudesta ollut hyötyä. Keskiarvo vastanneiden kesken oli 3,89. Kiitosta sai se, että ”päättäjät näkyy ja avoimuus lisääntyy”. Hieman pahoiteltiin vähäistä osallistujien määrää, lisäksi yksivastaaja piti tilaisuutta ”erittäin vahingollisena”. Kehitysehdotuksia Mikkeli-foorumin toimintaan Infotilaisuuksista pitäisi ilmoittaa näkyvämmin, jotta saataisiin suurempi joukko kasaan. Toivottiin selkeitä keskeisiä teemoja, ettei puhuttaisi ”niitä näitä”. Lyhyemmät ”lämmittelyt”. Lisäksi toivottiin vapautuneempaa keskustelua puolin ja toisin, sekä mahdollisuuksia kysymysten esittämiselle. Erään arvioijan mukaan ”tosiasioita ei saatu esille lainkaan”. Mikkeli-foorumin toimivuus tulevaisuudessa arvio Arvosteluasteikkona oli numeraalinen 5-1, jossa viisi tarkoitti, että ehdottomasti uskoo foorumin toimivuuteen tulevaisuudessa ja yksi ettei usko. Keskiarvo vastanneiden kesken oli 3,75. Muutama kirjallinenkin vastaus oli ”kyllä se tästä kehittyy” ja ”en usko silottelee, että kaikki muka hyvin”. MIKKELI-FOORUMI 16.6.2009 - PALAUTE Juha Rautio 24.6.2009
  • MIKKELI-FOORUMI – I Mikkeli-foorumi 16.6.2009 – TEEMOJA Kolme tärkeintä aihealuetta seuraavia Mikkeli-foorumeita varten Terveyspalvelujen toimivuus: vanhusten ja nuorten hyvinvointi (AA-tyyppinen, itsemurhaa hautoville), harjoittelupaikkoja nuorille, yleisesti parempi huolenpito vanhuksista, teini-ikäisistä (viitattiin kirkkopuistoon/sikolätti lauantai-aamuisin, ja mahdollisiin nuorten tekemiin tihutöihin). Kuinka saada Mikkelin kolmijakoisuus (Mikkeli, Otava, Anttola ja Haukivuori) toimimaan kaikkia tyydyttävällä tavalla? Miten saataisiin demokratia paremmin toimivaksi- edustajilla tulisi olla korvat auki asukkaiden suuntaan. Tulisi kertoa asukkaille mihin viimeisen viiden vuoden aikana raha on mennyt ja kuinka paljon akselilla terveyspalvelut tietokoneohjelmistot. Kuinka paljon käytetään rahaa 2010 ikäihmisten palveluin. Toivottiin yhteistyötä kuntalaisten, päättäjien ja järjestöjen välille. Mitä teemoja? Kotihoito, omaishoito Periferia, liikenne, palvelut Lapset, päiväkoti, huostaanotto Nuoret ja päihteet, päihdetyö Mielenterveys Laituri Kaupunginosan tai kylän kehittäminen Vanhus- ja omaishoito   Missä Satama Tori Kirkkopuisto Kauppakeskus Aleksi Miten Tiedotus kuntoon, että saadaan kuntalaisia osallistumaan, siellä se tieto ongelmista on. Kun saadaan kuntalaisilta kiperiä kysymyksiä niin panelistien vastausten pitää olla ymmärrettäviä, ei kapulakieltä, hallintolatinaa tai ympäripyöreitä mietelmiä. Usein paras vastaus olisi, kyllä, ei. MIKKELI-FOORUMI 16.6.2009 - PALAUTE Juha Rautio 24.6.2009
  • Mikkeli-Foorumi Toimintamalli
  • MIKKELI- FOORUMI Saada mahdollisimman paljon keskustelijoita Järjestetään kiinnostavia tilaisuuksia Tarvitaan monenlaisia välineitä (netti + foorumi) Verkko on hyvä yksioikoiseen toimintaan Naamatusten tapaamisia tarvitaan vivahteikkaampaan keskusteluun Avata keskustelua Mikkelissä Saada aitoa kuntalaisvuoro-vaikutusta Kannustetaan edustamaan itseään (case Antti) Saada jokainen ikäryhmä ja sukupolvi mukaan Luodaan intressipohjaisia tilaisuuksia (foorumien teemoitus) Tarvitaan välittäjiä Ymmärtää asioiden välisiä syy-yhteyksiä / kokonaisuuksia = kaupunkidynamiikan ymmärtäminen Nostaa olemassa olevia (osin hautuneita) asioita esille ja luoda uusia asioita – löydetään olemassa oleva uudestaan Aktivoi myös kaupunginosia (aluefoorumit) Verkottaa kylä/ kaupunginosa- foorumit/ toimintaa Kylä/alueaktiivi- henkilöiden kokoaminen (tiedotus) MAMK/ Paukkula, Ruralia-instituutti ja Otavan opisto mukaan! Kaikki mukaan! Saada hyödynnettyä kaupunkilaisten osaaminen (= aivot) – Järjestetään Satama-foorumi (yrittäjät, lapset,...) Länsi-Savo vierassataman asiakkaille lahjana Satama-konsertti (kulttuuripalvelut) Tapahtumat oleellinen osa kaupungin kehittämistä Puitteiden kokoaminen – luistinvuokraamo (= on jo!) Foorumi = tori = avoin kaikille KÄYTTÄJÄTORI I – Mikkeli-foorumin nousi esiin 2.4.2009 Veli-Matti, Kimmo A., Marita, Antti, Hannu, Kimmo R.
  • Ongelmalähtöisyys: tavoitteena on ongelmien ymmärtäminen Kommunikaatio: panostetaan kommunikaatioon, vuorovaikutukseen ja keskusteluun Riidat: vältetään riitoja. Jaetaan tilaisuudet foorumeihin (eli luoviin tilaisuuksiin, joissa ei tehdä päätöksiä) ja areenoihin , jotka ovat päätöksenteon paikkoja. Riidat karkottavat luovat henkilöt. Palaute tilaisuudesta kannattaa kerätä tilaisuuden aikana yksinkertaisella paperikaavakkeella. Tällöin saadaan tietoa prosessin seuraavista askeleista. Kuoharia ei tarjoilla ennen kuin palaute on jätetty. Osallistujilta kannattaa kysyä mieluummin teema-alueita kuin ideoita/ratkaisuja. Riskinä on, että jäädään odottamaan esitettyjen ideoiden toteutumista. Prosessi/etenemispolku tulisi kuvata mieluummin vuodeksi eteenpäin mutta ainakin puoleksi vuodeksi (helpottaa osallistujien orientaatiota). Ei haittaa, jos polkua joudutaan myöhemmin muuttamaan. Kullekin teemalle pitäisi löytää prosessihenkilö eli velho . Jos ei löydy velhoa, asia (tiedonrakentaminen) tuskin etenee. jne. Hannu Kurki 2.4.2009 ja 8.4.2009 MIKKELI-FOORUMI – Maunula-foorumin oppien hyödyntäminen
    • Edistystä = ymmärrystä alkaa syntyä, kun teema-alue alkaa mallintua kuvaksi (hyvä tilanteen indikaattori: onko hyviä, ymmärrettäviä kuvia)
    • Prosessin riskejä ovat, että
    • avainviranomaiset jättäytyvät prosessissa ulkopuolelle
    • luottamushenkilöt ovat mustasukkaisia asukkaiden suorista yhteyksistä viranomaisiin
    • asukkaat vetävät tiukkaa vaatimuslinjaa eivätkä lähde edistämään kehitysprosessia
    • Kannattaa miettiä erilaisia kehittämiskumppanuuksia
    • viestintä: eri mediat
    • kehittäminen: oppilaitokset
    • asuinalueilla asukkaat ottavat vastuun tilaisuuksien järjestämisestä/tiedottamisesta jne.
    • Kaikki voivat olla hyödyllisiä muutoksen kannalta - roolittaminen
    • Pitkäjänteisyys: muutos vie aikaa 5-15 vuotta – muutos kestää
    • enemmän kuin kuvittelemme, mutta tulokset ovat kuviteltua suurempia
    • Muutosprosessien ymmärtäminen vaatii muutoksen dokumentointia,
    • havainnollistamista ja arviointia
    Hannu 8.4.2009 MIKKELI-FOORUMI – Maunula-foorumin oppien hyödyntäminen Hannu Kurki 2.4.2009 ja 8.4.2009
  • MIKKELI-FOORUMI – yhteenveto: näkökulmat ja avainsanat K ommunikaatiorakenteen kehittäminen Muutosprosessien ymmärtäminen Toiminnan ymmärtäminen intressipelinä Osapuolet on mobilisoitava käyttäjävetoisessa kehittämisessä Verkostomainen kehitystyö edellyttää roolitusta Hannu Kurki 2.4.2009 ja 8.4.2009
  • MIKKELI-FOORUMI – ”Foorumi-polku” Käyttäjätorit päätös Mikkeli-Foorumista (2.4. ja 14.4.2009) Mikkeli-foorumin valmistelukokous (25.5.2009 klo 12-15) I Mikkeli-foorumi (16.6.2009 klo 17-20) Teema: Seniorit
    • Foorumin tavoitteena on ymmärtää ongelmia ja ratkaisuja
    • Kerätä palautetta
    • tilaisuuden järjestelyt
    • uusia foorumin aiheita
    • Tilaisuuden dokumentointi
    Mikä teema viedään foorumiin? Miten asian ymmärtämistä voidaan edistää? Voidaanko mallintaa (tarpeet ja resurssit)? Käyttäjälähtöisyys kunnan kehittämisessä Eri toimijoiden roolit ja näkökulmat II Mikkeli-foorumin valmistelukokous (7.9.2009 klo 12-14)
    • Ensimmäisen foorumin tulkinta ja strategiset valinnat:
    • Seuraavan foorumin teema
    • Teeman mallintaminen (tarpeet ja resurssit)
    II Mikkeli-foorumi (1.10.2009 klo 17:30-20) Teema: Omaishoito
    • Foorumin tavoitteena on ymmärtää ongelmia ja ratkaisuja
    • Kerätä palautetta
    • tilaisuuden järjestelyt
    • uusia foorumin aiheita
    • Tilaisuuden dokumentointi
  • 2009 2010 Käyttäjätorit I ja II (2.4. ja 14.4.) I Mikkeli-foorumi (16.6.2009) TEE MA: SENIORIT II Mikkeli-foorumi (1.10.2009) TEEMA: OMAISHOITO III Mikkeli-foorumi TEEMA: ? IV Mikkeli-foorumi TEEMA: ? V Mikkeli-foorumi TEEMA: ? VI Mikkeli-foorumi TEEMA: ? 2011 MIKKELI-FOORUMI – Foorumien teemat
    • Todelliset tapahtumat
    Mahdollisuuksien maailma Keskustelu/Kommunikaatio/toimintamallien kehittely Helmikuu -09 Maaliskuu -09 Huhtikuu -09 Kaupunkistrategia: käyttäjälähtöisyyden näkökulman huomioiminen prosessi-, asiakas- ja henkilöstönäkökulmissa Toukokuu -09 I Kaupunkifoorumi:sote Kesäkuu -09 Käyttäjätorit I ja II Mikkeli-foorumin konseptointi Teknisen toimen käyttäjälähtöisten prosessien käynnistäminen Kultt.toimen käyttäjälähtöisten prosessien käynnistäminen Palveluosaajavalmennuksen suunnittelu Loppusyksy -09 Palveluosaaja- valmennus Seniorikansalaisen käyttäjälähtöisten asumisratkaisujen kehittäminen Asuntopoliittisen ohjelman valmistelu alkaa Strategia hyväksytään Soten prosessien kehittäminen: 11 työyksikköä MIKKELI-FOORUMI – Prosessin eteneminen Lähde: Soile Kuitunen 23.5.2009
  • MIKKELI-FOORUMI – Kommunikaatiorakenne
    • Tuottaa uusia toimijoita
    • Luo mielikuvan kaupungista
    • Alueellisen kehittämisen ”pelilauta”
    • Dialogi, keskustelu
    • Paikallinen palveluportaali
    • Työkalu toimijoille
    • Luo ja kerää uutta tietoa alueelle
    • Ylläpitää ja stimuloi keskustelua paikallisista aiheista
    • Luo verkostoja
    • Tuo esiin uusia hankkeita
    • Strategisen työn väline
    • Tehokas paikallinen media, tarkasti luettu
    • Luo paikallista identiteettiä
    • Ilmoittelupaikka paikallisille
    • Kohtaamispaikka
    • Verkostoituminen
    • Organisoituminen
    • Fyysisesti lähellä asukkaita ja paikallisia toimijoita
    • Projektien ”tukikohta”
    • Toiminnallinen keskus
    Viestintä, julkisuus Paikallisuus Verkostoituminen, organisoituminen Kontaktit alueen ulkopuolisten toimijoiden kanssa Foorumin lähde: Hannu Kurki / 8.4.2009 Kotisivut ja intranet Paikallinen sanomalehti Mikkeli-foorumi: Ihmiset tapaavat tosiaan, Tietoa saadaan ja jaetaan Mikkelin tori Arkinen elämä rytmittyy torin tapahtumien ympärille Muut aluetuvat tms.
    • - Avoimuus tarkoittaa sitä, että toinen kuulee ja pyrkii kuuntelemaan toista. Jakaminen ja kuuleminen, ovat piirteitä, joissa jokainen voi oppia koko ajan paremmaksi. Avoimuuteen pitää liittää yhtenä komponenttina oppiminen. Miksi minä tai tuo toinen voi oppia? Siksi meidän pitää olla itsellemme ja toisillemme armollisia.
    • Avoimuus ja rehellisyys tärkeitä. Ventovieraalle jutteleminen on yksi osa avoimuutta.
    • Autetaan päättäjiä tekemään hyviä päätöksiä. Oikeanlainen asennepohja.
    • Mikä on oikea tapa tulla virkamiehenä asioita esille. Virkamiehen tarkoitus on tuottaa hyvää. Mikä on soveliasta? Mitä kansa haluaa muuta kuin valituksen kautta?
    • Kaikki ollaan kuntalaisia. Järjestöpuolen näkökulmasta keskustelukulttuuri puuttuu. Kuntalaisena on oikeus saada tietoa asioista. On olemassa epäkohtia, joihin pitäisi puuttua. Vaikeistakin asioista pitää pystyä puhua. Avoimuus on myös sitä, että tämä juttu on pielessä ja tälle pitäisi tehdä jotain. Voidaanko puhua myös hankalista asioista.
    • Luonnollinen kanssakäynti ei välttämättä toimi. (vrt. Haukivuori, Anttola). Kuntaliitoksen aikana tehtiin säästöpäätöksiä, jotka harmittavat. Vastahankaisuus johtuu tästä.
    • Kansalaisjärjestöt koetaan uhkina. Miten päättäjä saatetaan tähän mukaan?
    • Virkakoneisto on jäykkä, kestää aikaa.
    • Päiväkotihakemus-esimerkki: kukin teki parhaan ymmärryksensä mukaan vaikka isompi ymmärrys puuttuu.
    • Yleisempi ymmärrys olisi saatava. Vastakkainasettelut kuten vanha aviopari: homma pelaa niin kauan kun vuorovaikutus säilyy.
    • Voiko päätöksentekoprosessin kääntää toiste päin?
        •  
    MIKKELI-FOORUMI – Tavoitteita, toiveita & näkökulmia Keskustelu 25.5.2009
    • Tällä hetkellä jo kerrotaan millaiset vanhuspalvelut on. Nettisivut olemattomat. Tahtoa on kehittää!
    • Esimerkki: junaseisakkien poistamiskeskustelu Hiirolassa. Hyvä keskustelu.
    • Mikkeli-foorumi: tuotaisiin esille, mitä vanhuspalvelulla on tarjolla. Kansa ei ole oppinut keskustelemaan.
    • Instituutiot ja niiden muuttuminen: Prosessien kääntäminen avoimeksi prosessiksi.
    • Neloskierteeseen kuuluu myös yritykset ja korkeakoulut kansalaisten ja kunnan lisäksi. Miten päästään hyvään kokemukseen: Osallista, osallistu, vaikuta, vaikutu. Yhteisymmärrys siitä, mitkä hyödyt on saatavissa.
    • Mikkeli on hallintokaupunki, jossa on hallintokeskeisyyttä. Uudenlainen vuorovaikutuskulttuuri on haaste kaikille toimijoille. Roolien purkamista, uudelleen ajattelua. Valta-asetelmien murtaminen. Uudenlainen joustavuus tavoitteena.
    • Mitä foorumitoiminnasta voisi seurata: teemapohjainen foorumiajattelu, jossa neloskierteen mukaiset osapuolet ovat mukana.
    • Laaja osallistuminen ja laaja keskustelukulttuuri ovat ajankohtaista monellakin alalla. Oppimisen näkökulmasta – miten etenee.
    • MAMK ja yliopistot: isomman maailman yhteyteen.
    • Tehdään historiaa. Saadaan tukea kentältä, varmasti löytyy kiinnostusta. Tällaista on odotettu.
    • Mikkelissä on puitteet kunnossa, vahva 3. sektori. Ihmisläheinen kulttuuri. Roolitukset tekemättä. Mikä on kunnan rooli ja mikä on 3. sektorin rooli?
    • Mikkelissä paljon erilaisia hankkeita, jotka eivät välttämättä tiedä toisistaan. Tarvitaan arkipäivästä kumppanuutta keskinäisestä tekemisestä. Kunnan rooli mahdollistajaksi ja edellytysten luojaksi. Ei perustehtävistä pois, mutta enemmän arkipäiväisen yhdessä tekemisen suuntaan.
        •  
    MIKKELI-FOORUMI – Tavoitteita, toiveita & näkökulmia Keskustelu 25.5.2009
    • Yhteisen ymmärryksen löytäminen. Ymmärretään asiat samalla tavalla.
    • Yritystoimintaan liittyvät pelot.
    • Yritysten ja 3.sektorin välistä. Valta ja vallankäyttö? Mistä erimielisyys kumpuaa? Meillä on erilainen valitussysteemi. Onko se keskustelevampaa, avoimempaa – en tiedä. Pienen yksikön on helpompi kohdata asiakkaat. Yksittäisen kuntalaisen on ehkä vaikea löytää keskustelukumppania tai asioita, kenen kanssa keskustelua.
    • Foorumit ovat esikeskustelun paikkoja.
    • Päästäisiinkö keskustelemaan tulevaisuuden painopisteistä (lasten hoitamisesta, vanhusten hoitamisesta) – se olisi hieno asia.
    • ” Lautasmalli” : alusta, jonka päälle rakennetaan
    • Totuus: kuinka hyvin perusteltu.
    • Mitä ja mikä on foorumin funktio?
    • Pelon pois saattaminen päättäjiltä on tärkeä tehtävä – avoimella keskustelulla ja tiedon saattamisella.
    • Kuntalaiset pitää saada mukaan. Joudutaan vähästä leikkaamaan. Arvovalinnat pitää olla mukana.
    • Miksi suomenruotsalaisissa kunnissa eletään pitempään? Kysymys luottamuksesta.
    • Väkisin tai väsyttämällä mennään yhteisöllisyyteen (nimimerkki 20 vuotta naimisissa).
    • Budjettiuskollisuus/määrärahauskollisuus - miten sitä voidaan häivyttää
        •  
    MIKKELI-FOORUMI – Tavoitteita, toiveita & näkökulmia Keskustelu 25.5.2009
  • II Mikkeli-Foorumi Teema: Omaishoito
  • MIKKELI-FOORUMI – Poimintoja omaishoidon solmukohdista Poimintoja omaishoidon solmukohdista – omaishoitajan verkoston näkökulma Hoidettava on vaikean vaiheen Alzheimer –potilas, jonka liikuntakyky on kuitenkin hyvä. Omaishoitaja on itsekin toipilas  ja siihen nähden hyväkuntoinen. Omaishoitaja verkosto – kolme lasta (Kajaani, Joensuu ja Espoo).   Omaishoitaja arvioi itse oman jaksamisensa parhain päin. Omaishoitajalle omaisen pitäminen kotona on omantunnon kysymys, ja kynnys hakea apua, palvelua tai tukea on suuri. Esimerkkinä omaisen (ao. omaisen vertaistuki) hoitamisesta on luovuttu vasta kun ”omaiselta jalat eivät ole enää pitäneet”, eikä omaishoitajalle ole ollut voimia nostaa tai kannatella omaistaan. Toiseksi omaishoitaja voi pelätä myös yksinäisyyttä ja pyrkii siksi unohtamaan ne pärjäämisen kannalta vaikeat tilanteet.  Kolmanneksi hoidon kustannus voi vaikuttaa kotona pitämiseen turhankin pitkän aikaa (vaikka kustannus on suhteellisen pieni).   Omaishoitajan tilanteet vaihtelevat: välillä menee hyvin, mutta usein hankalat tilanteet tulevat yllättäen. Jos tutulla terveysasemalla/palvelutalossa ei ole tilaa tai paikkaa, omaishoitajalla on sosiaalinen paine pitää hoidettavaa kotona, vaikka voimavarat olisivatkin vähissä (ts. voimakkaita vaatimuksia ei ole luontevaa esittää suoraan palvelutalon palvelusta vastaaville - ts. omaishoitajaa haluaa ja odottaa vaatimusten sijasta yhteispeliä palvelutalon kanssa). Omaishoitajan kyselyitä  hoitopaikasta ei ole otettu aina vakavasti "hoitopaikan vaatimuksina".   Lääkityksen vaihtelun ennakointi. Kun lääkitys on jatkuvassa muutoksessa, lääkkeen vaihtotarve tulee usein yllättäen (esim. viikonloppuna tai iltaisin, kun asiaa hoitava lääkäri ei ole tavoitettavissa) – esim. uusi lääke tulisi olla varalla ja valmiina, että sen voisi antaa tarpeen vaatiessa. Toisaalta lääkkeen vaihtoon tulisi olla etukäteen laadittu ohjelma ja kontrolli, jos mahdollista. Lääkkeiden sopimattomuus tai tehottomuus aiheuttavat vaikeimmat ja hallitsemattomimmat tilanteet omaishoitajalle ja hänen lähipiirilleen.  
  • MIKKELI-FOORUMI – Poimintoja omaishoidon solmukohdista Tiedon jakaminen on lähinnä omaishoitajan harteilla. Tieto kanavoituu lähes pelkästään omaishoitajan kautta hänen tukiverkostolleen. Lääkärin kanssa on järjestetty tapaaminen omaishoitajan lasten aloitteesta.  Tapaamisen tarkoituksena oli saada tietoa erilaisista hoitovaihtoehdoista. Yksi tapaaminen lääkärin kanssa on antanut kuitenkin tietoa vähän vuosien ajan jatkuneen omaishoidon aikana ja erilaisissa tilanteissa. Kun hoidettava omainen on ollut palvelutalossa, tilanteesta siellä  saadaan tiedonpalasia. Laajemmin esim. omaishoitajien juttuja/tarinoita hyvin vähän paikallisissa lehdissä.   Vertaistuki rauhoittaa ja auttaa arvioimaan omaakin tilannetta. Samassa tilanteessa olevat omaishoitajat pitävät yhteyttä ja seuraavat toistensa tilannetta.  Aktiivisuutta joissain asioissa: "Villen” ja ”Uunon" omaishoitajat ovat sopineet keskenään "Villen” ja ”Uunon" hoitopaikan vuorottelusta, kun ylimääräisiä hoitopaikkoja ei ole ollut tarjolla palvelutalossa. Tällainen järjestely on käynyt myös palvelutalolle.   Naapuriapulaiset ovat erinomainen apu omaishoitajalle, kun esim. omat lapset asuvat kaukana. Eläkeläiset auttavat omaishoitajaa myötätunnosta, auttamisenhalusta ja myös sen takia, että pysyisivät itse virkeänä. Toisaalta, kun kerrostalossa asuvat naapuriapulaiset auttavat omakotiasukasta puutarhan pidon kanssa, he saavat pienenä korvauksena porkkanoita, perunoita ja mansikoita itselleenkin.   Kotona hoitaminen ja kodin varustelu. Kunnan puolesta omaishoitaja saa lainata erilaisia apuvälineitä, mutta valikoima on niukka. Niistä apuvälineistä on apua, joita saa lainata. Kodin varustelua voisi kehittää, kun tavoitteena on omaishoitajan pärjääminen ja hoitotehtävä. Lähde: omaishoitajan poika, Vesa Kemppainen, Movense Oy
  • MIKKELI-FOORUMI – Kysymyksiä Tavoitteena ymmärryksen lisääminen – miten suuresta asiasta kyse? Omaishoitajien määrä (lähiomaishoitajat – etäomaishoitajat) Kustannus vuodessa (Mikkelin kaupunki) Informaatio (webbi, esitteet, neuvonta) Omaishoidon verkostot Omaishoidon vertaistuki -> Omaishoidon mallintaminen (kuvana) Meneillään olevat muutosprosessit Laitoshoidosta kotihoitoon Mikkelin kaupungin talouden säästöprosessit Muut prosessit? -> muutosprosessien ymmärtäminen Kasvokkain – keskustellen – yhdessä tehden – kentällä: ”Venytään yhdessä” Miten edistetään vuorovaikutusta, keskustelua ja hyvien mallien leviämistä? Miten parannetaan tiedotusta? Miten kehitetään vertaisverkostoja ja vertaisoppimista? Miten lisätään keskinäistä luottamusta? -> oppimisprosessin käynnistäminen Mitkä asiat halutaan nostaa erityisesti esille Mikkeli-foorumissa?