• Share
  • Email
  • Embed
  • Like
  • Save
  • Private Content
Lastensuojelun jälkihuollon haasteet ja mahdollisuudet, Kai Laitinen, EHJÄ ry.
 

Lastensuojelun jälkihuollon haasteet ja mahdollisuudet, Kai Laitinen, EHJÄ ry.

on

  • 426 views

Luentorunko Turun Lastenhuoltotyöntekijät ry:n Jälkihuoltoseminaarissa 22.11.2013.

Luentorunko Turun Lastenhuoltotyöntekijät ry:n Jälkihuoltoseminaarissa 22.11.2013.

Statistics

Views

Total Views
426
Views on SlideShare
426
Embed Views
0

Actions

Likes
0
Downloads
0
Comments
0

0 Embeds 0

No embeds

Accessibility

Categories

Upload Details

Uploaded via as Adobe PDF

Usage Rights

© All Rights Reserved

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment

    Lastensuojelun jälkihuollon haasteet ja mahdollisuudet, Kai Laitinen, EHJÄ ry. Lastensuojelun jälkihuollon haasteet ja mahdollisuudet, Kai Laitinen, EHJÄ ry. Presentation Transcript

    • Lastensuojelun jälkihuollon haasteet ja mahdollisuudet Kai Laitinen toiminnanjohtaja, sosiaalipsykologi Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry 22.11.2013 Turku
    • Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry •  perustettu vuonna 1983 •  jäsenjärjestöt Auta Lasta ry, Barnavårdsföreningen i Finland rf, Lausteen perhekuntoutuskeskus ry, Nuorten Tukikodit ry, Nuorten Ystävät ry, Pelastakaa Lapset ry SOS- Lapsikylä ry •  liittofunktio: tuoda jäsenjärjestöjen ihmisiä yhteen kehittämään lastensuojelutyötä •  lastensuojelun jälkihuolto ja ammatillinen tukihenkilötoiminta, ls. vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sekä nuorten maahanmuuttajien tukitoiminta •  useita projekteja •  toimistot: Helsinki, Järvenpää, Raisio, Vaasa ja Kokkola
    • Ajelehtimisesta sitoutumiseen – projekti vuosina 2003-2006 •  toteutettiin Vantaalla erityisen haastavien nuorten tukemiseksi •  tiiviin tuen toimintamalli jälkihuoltoon •  mitoitus: yksi työntekijä/ kolme nuorta •  hyväksyttiin ensimmäisenä jälkihuoltomallina THL:n (Stakesin) Finsoc:n Hyviin käytäntöihin
    • Jälkihuoltoseminaarit 2005•  keväisin kaksipäiväinen seminaari, jossa noin 45-60 ammattilaista eri puolilta maata •  yhteistyössä jäsenjärjestöjen kanssa •  sisältöjen kehittämistyötä, verkostoitumista ja vertaistukea Jälkihuoltotyöryhmä (2004-), joka kokoontuu neljästä viiteen kertaa vuodessa •  keskeinen tehtävä Jälkihuoltoseminaarin suunnittelu ja järjestäminen
    • Sijaishuollon suhde jälkihuoltoon •  panostus jälkihuoltoon ei ole missään suhteessa sijaishuollon resursointiin •  sijaishuollon kokonaisprosessi on epätasapainossa resursoinnin suhteen (epälooginen ja epä-älykäs vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden näkökulmasta) •  tuen intensiteetti (mm. jakamaton aika) laitoshuolto/ jälkihuolto
    • Haasteena •  lain heikko velvoite muuhun kuin perusasioihin (asuminen, toimeentulo ja koulutus) •  nuoret, joilla tiiviin tuen tarve •  osalle nuorista ei riitä edes tiivis tuki •  eettinen ja moraalinen kysymys •  tulisiko Suomessa olla laitosmaisia jälkihuoltoyksiköitä? •  Toimiva lastensuojelu selvitysryhmän (STM) loppuraportti, mm. alle 25-v. jälkihuolto-oikeus
    • Kuntien asettamat haasteet •  kilpailutusten toteutustapa •  lyhyet sopimukset •  sopimukset, jotka kattavat vain asunnon hankintaan käytettävän ajan •  monet kunnat hoitavat nuorelle tuen järjestämisen kuitenkin paremmin kuin laki edellyttää
    • Jälkihuollollisen sosiaaliohjauksen järjestäminen •  kunta, järjestö, järjestön omistama yritys, yksityinen yritys, ulkomaalaisessa omistuksessa oleva yritys •  nuoren tulee saada tarvitsemansa tuki laadukkaana, riittävässä määrin sekä mielellään kustannustehokkaasti •  Jouko Marttinen: ”Lastensuojelun nuorilla on oikeus samaan elintasoon kuin kenellä tahansa muulla nuorella tai mielellään vähän parempaan”
    • Tuen mallit (sosiaaliohjaus) •  toimistotyölähtöinen tuki, jossa tapaamiset painottuvat toimistolle ja niitä on esimerkiksi kerran kuukaudessa •  kenttätyön malli, jossa tapaamisten määrä keskeisenä kriteerinä ja vahvuuksina joustavuus sekä reagointikyky •  kenttätyön malli, joka toimii tuntiperusteisesti ja jossa vahvuutena tehokkuus sekä systemaattisuus •  laitoslähtöinen malli, jossa tuki on aina saatavilla, mutta kontrolliulottuvuus
    • Jälkihuoltonuorista •  heterogeeninen ryhmä yksilöitä, joita yhdistää sijaishuoltotausta sekä taustalla olleet vaikeudet esim. vanhempien tilanne •  nuoret tarvitsevat erilaisia palveluja niin kestoltaan kuin intensiteetiltään •  määrä ei ole ratkaisu vaan ajoituksen, määrän ja laadun keskinäinen suhde •  integraatiota ja vertaisuutta •  erityisyyden välttäminen, normikohtelu
    • Nuorten potentiaalin näkeminen ja sen sanoittaminen heille •  miten näemme lastensuojelun nuoret ja miten muut heidät näkevät? •  miten ja mitä puhumme lastensuojelun nuorista tai heidän vanhemmistaan •  tunnistammeko kaiken sen potentiaalin, joka nuoriimme sisältyy •  osaammeko sanoittaa sen heille
    • Optimaalinen ja riittävä tuki •  nuoria voi tukea liian paljon tai liian vähän (esim. kaikki eivät hyödy tiiviistä tuesta) •  nuoria voi tukea ”väärään” aikaan (esim. työn rajaaminen) •  nuoria voi tukea ”väärällä” tavalla (esim. puolesta tekeminen tai puolesta tekemisestä kieltäytyminen) •  keskeistä ammatillisuus
    • Huomioita jälkihuollosta •  •  •  •  tavoitteiden asettaminen millaista tukea, mitä nuori tarvitsee… kenen ehdoilla jälkihuoltoa toteutetaan? taipuuko järjestelmä nuoren tarpeeseen saada tukea? •  näkökulma: järjestelmälähtöisestä mallista nuorilähtöiseen malliin •  yksi mittari: saako nuori tukea esimerkiksi ”virka-ajan” ulkopuolella?
    • Huomioita 2 •  loppupelissä kunnat ostavat nuorille luotettavan, kannustavan ja nuoreen sitoutuneen aikuisen aikaa (A. Kananoja) •  nuoren perustehtävä on itsenäistyminen, aikuisen keskeinen tehtävä on olla olemassa, olla tarvittaessa käytettävissä ja toimia keskustelukumppanina, kuuntelijana ja kannustajana
    • Huomioita 3 •  keskeisintä on ihmissuhteen luominen •  yhteinen tekeminen ja yhteiset kokemukset tärkeässä roolissa •  työntekijöiden rooli transferenssiprosesseissa •  siirtyminen tarvittaessa työntekijän mukavuusalueen ulkopuolelle
    • Huomioita 4 •  pahoinvoinnin ehkäisy ja hyvinvoinnin edistäminen ovat eri prosesseja (M. Rimpelä) •  olemassa oleva kulttuuri: tehdään mitä laki edellyttää, mutta ei välttämättä sitä mikä olisi parasta nuorelle (Kananoja)
    • Kasvatus ja tukityö 1 •  •  •  •  yhteyden rakentamisen merkitys kasvattaja rehellisenä peilinä aikuisen malli kasvattajan keskeiset haasteet
    • Kasvatus ja tukityö 2 •  kasvatus ja nuorten tukeminen ei ole ensisijaisesti tekninen prosessi, jollaisena sitä usein arvioidaan (onnistumisiin perustuva tai suoriteperusteinen) •  tukisuhde on yhteinen matka, jonka arvo perustuu nuoren ja aikuisen väliseen vuorovaikutukseen ja mahdollisesti muodostuvaan ”kiintymyssuhteeseen” •  vuorovaikutussuhteessa voi tapahtua todellista kasvamista kohti vastuullista aikuisuutta •  tukisuhteessa tulee olla myös toissijaisia, teknisiä, onnistumisiin perustuvia tavoitteita •  ko. priorisointi on tärkeä, koska muuten tukityön luonne voi alkaa vääristyä
    • Tukea itsenäistymiseen – projekti vuosina 2012-2015 •  pääkaupunkiseudulla toteutettava hanke, jossa rekrytoidaan, koulutetaan ja tuetaan tukihenkilöitä lastensuojelulaitoksissa asuville 16-17-vuotiaille nuorille •  huolella valikoituja ja hyvin koulutettuja tukihenkilöitä, joiden tukisuhde nuoreen tulee ajoittumaan laitosvaiheen ja jälkihuollon nivelkohtaan, kriittiseen siirtymävaiheeseen
    • Luottamuksesta •  luottamuksen kohteella tulee olla hyvät aikeet (empatia, myönteinen tahtotila auttaa) •  luottamuksen kohteen pitää tietää ja osata (riittävä kompetenssi) •  luottamuksen kohteella tulee olla halu hoitaa asioita (asenne ja kyky tarttua asioihin)
    • Kiitoksia! www.ehja.fi Kadonnutta vanhempaa etsimässä -seminaari Raision kaupungintalolla tiistaina 3.12.2013 klo 13-15.45 Ilmoittautumiset: petra.kohonen@ehja.fi 045-1329321