• Save
Paleo ja terveys, onko maidosta ja viljoista haittaa vai hyötyä
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×
 

Like this? Share it with your network

Share

Paleo ja terveys, onko maidosta ja viljoista haittaa vai hyötyä

on

  • 14,888 views

Tässä diasarjassa kuvataan maidon välttämisen ja viljan välttämisen mahdollisia hyötyjä ja toisaalta mahdollisia välttämisen mukanaan tuomia joitakin riskejä.

Tässä diasarjassa kuvataan maidon välttämisen ja viljan välttämisen mahdollisia hyötyjä ja toisaalta mahdollisia välttämisen mukanaan tuomia joitakin riskejä.

Statistics

Views

Total Views
14,888
Views on SlideShare
3,912
Embed Views
10,976

Actions

Likes
0
Downloads
0
Comments
1

6 Embeds 10,976

http://www.pronutritionist.net 10964
http://www.google.fi 8
http://webcache.googleusercontent.com 1
https://www.facebook.com 1
https://www.google.fi 1
https://twitter.com 1

Accessibility

Categories

Upload Details

Uploaded via as Microsoft PowerPoint

Usage Rights

CC Attribution License

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
  • Sulla on aika ristiriitaisia juttuja. :D
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment
  • Ärtyvän suolen oireyhtymän piirteitä Kipu tai epämiellyttävä olo vatsassa pitkään Turvotus Ilmavaivat Kouristuksen tunteet Ummetus, löysät ulosteet tai näiden vaihtelu Oireet lievittyvät ulostamisen jälkeen ” Yliaktiiviset” suoliston bakteerit Aaltoileva taudin kuva, stressi pahentaa Suoli on terve tähystyksessä, ei verta ulosteessa
  • http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2525476/ USA:ssa fruktoosin saanti n. 54 g/pv The largest source of fructose was sugar-sweetened beverages (30%) followed by grains (22%) and fruit or fruit juice (19%). Sorbitoli http://www.medscape.com/viewarticle/568700 Nicotette: 0,4 mg ksylitolia/purukumi, Nicotinelle: 0,2 mg sorbitolia/purukumi

Paleo ja terveys, onko maidosta ja viljoista haittaa vai hyötyä Presentation Transcript

  • 1. 13/08/13 Gluteenipitoiset viljat ja maito –paleomiehen vieroksumat Ajatuksia ja tutkimusdataa. Laillistettu ravitsemusterapeutti, THM, MBA Reijo Laatikainen
  • 2. Agenda • Mitä hyvää paleoruokavaliossa? • Gluteeni ja viljat – Haitat, onko niitä? – Terveyshyödyt • Maito – Haitat, onko niitä? – Terveyshyödyt • En käsittele historiallisia näkökohtia ja geeniperimän adaptaatiota • En käsittele omega-6 rasvahappoja, palkokasveja enkä sokeria, enkä ravitsemuksellisen riittävyyden näkökantoja. 13/08/13
  • 3. Paleoruokavaliosta on hyvää sanottavaa. Pienissä riskitekijätutkimuksissa paleodieetti on jopa parempi kuin vertailudieetit • Jönsson et al. Subjective satiety and other experiences of a Paleolithic diet compared to a diabetes diet in patients with type 2 diabetes. Nutrition Journal 2013; 12:105 (n=13, cross over vs diabetesruokavalio) • Jönsson T, et al. Beneficial effects of a Paleolithic diet on cardiovascular risk factors in type 2 diabetes: a randomized cross-over pilot study. Cardiovasc Diabetol. 2009 Jul 16;8:35 (n=13, cross over vs diabetesruokavalio) • Frassetto LA, et al. Metabolic and physiologic improvements from consuming a paleolithic, hunter-gatherer type diet. Eur J Clin Nutr. 2009 Aug;63(8):947-55 (n=9, ei vertailuruokavaliota, havainnoiva) • Lindeberg S, et al. A Paleolithic diet improves glucose tolerance more than a Mediterranean- like diet in individuals with ischaemic heart disease. Diabetologia. 2007 Sep;50(9):1795-807 (n=14, paleo vs Välimeren ruokavalio) 13.08.133
  • 4. Viljojen ja maidon väitetyt haitat paleokannattajien mukaan • Aiheuttavat vuotavaa suolta, varsinkin viljat – Gluteenin sanotaan lisäävän suolen läpäisevyyttä – Kuidun sanotaan ”raapivan” suolta • Sekä viljan että maidon sanotaan lisäävän matala-asteista tulehdusta • Viljan fytaatit ja lektiinit ovat antiravinteita, jotka estävät ravintoaineiden imeytymistä • Mm. edellisistä tekijöistä johtuen viljoja, maitoa, palkokasveja, linolihappopitoisia rasvoja jne. sis. ruokavalion väitetään sairastuttavan esim. diabetekseen 13.08.134
  • 5. Taustaksi: muutama oma hypoteesi, miksi paleoruokavalio on kovassa huudossa vaikka vahvaa tutkimusnäyttöä ei ole 13.08.135
  • 6. Hypoteesi 1: gluteeniton ruokavalio puhuttelee erityisesti siksi, että ”selittämätön” vatsaoireilu on niin yleistä 5-15 % suomalaisista kärsii IBS:stä (ärtyvän suolen oireyhtymästä) ja toiminnallisesta dyspepsiasta ~ saman verran. 13.08.136
  • 7. Hypoteesi 2: Viljojen ja maidon aiheuttamat vatsavaivat tuppaavat netissä menemään gluteenin ja ”pilatun” maidon piikkiin, koska ne ovat helppoja maalitauluja Totuus on monisyinen, harmaansävyinen sekä vähemmän populistinen. Esim. FODMAP:it ovat vieras ja monimutkainen käsitteistö enemmistölle 13.08.137
  • 8. Hypoteesi 3: gluteeniton ruokavalio puhuttelee koska halutaan haastaa virallisten tahojen ammattitaito Individualismin ja ”kuka tahansa voi olla asiantuntija” ilmiön nousu 13.08.138
  • 9. Professori David Katz (Yale): ” In our culture, anyone who has ever lost weight, cooked or eaten has the necessary credentials to establish a new church of nutrition. If we were comparably benighted in other areas, anyone who ever rode in a plane would qualify to open a school of aviation.” 13.08.139 David Katz: Separation of Church and Plate. Huffington Post. 20.3.2013, online
  • 10. Hypoteesi 4: gluteeniton ja maidoton ruokavalio puhuttelee koska jotkin ”äärilaidan” lääkärit, kuten Antti Heikkilä, Taija Somppi ja Olli Sovijärvi ovat vahvoja somessa ja saavat runsaasti näkyvyyttä medioissa Ja heitä säestää innokas joukko bloggaajia 13.08.1310
  • 11. Kuulijat olivat urheiluravitsemuksen asiantuntijoita. Mitä tiedetään viljojen ja maidon välttämisestä urheilijoilla? Ei juuri mitään, satunnaistettuja tutkimuksia ei ole 13.08.1311
  • 12. Urheilu ja gluteeni: laadukasta tutkimusta ei ole (vrt. Proteiiniin ja urheiluun) 13.08.1312 Voi kokeilla muitakin hakusanoja: ”paleolithic diet exercise”, jne.
  • 13. Useat paleokannattajat varsinkin netissä mutta myös ns. narratiivisissa katsausartikkeleissa vetoavat monesti heikkolaatuisiin tutkimuksiin Ja jättävät huomiotta vastakkaisen ja kokonaisevidenssin 13.08.1313
  • 14. Paloargumentit usein valikoivia • Koeputkitutkimuksia • Eläin ” • Heikompilaatuista epidemiologiaa – Poikkileikkauksia – Tapaus-verrokkeja • Maidon ja täysjyväviljojen terveyshyödyt ohitetaan 13.08.1314
  • 15. 1. Satunnaistetut kuolleisuus- ja sairastuvuustutkimukset 2. Prospektiiviset eli etenevät väestötutkimukset 3. Satunnaistetut riskitekijätutkimukset 4. Poikkileikkaus- ja tapausverrokki- tutkimukset 5 Ekologiset korrelaatiot, koe-eläintutkimukset, koeputkitutkimukset Meta-analyysit kohdista 1,2 & 3 Modified from: Micha & Mozaffarian. Lipids. 2010; 45(10): 893–905 and Evidence Analysis Manual. Academy of Nutrition and Dietetics January 2012 Kokonaisevidenssin puntarointi ei saa jäättää huomiotta varsinkaan hierarkian yläpuolella olevia tutkimuksia.
  • 16. Mistä gluteenin, viljojen ja maidon terveyshaitoista sitten on näyttöä? 13.08.1316
  • 17. Viljat voivat aiheuttaa vatsaoireita, vaikka ei ole kysymys keliakiasta Gluteenipitoiset viljat aiheuttavat vatsaoireita, mutta näyttö tältä osin pohjautuu vain herkkävatsaisiin (ärtyvän suolen oireyhtymään, IBS), joilla on poissuljettu keliakia 13.08.1317
  • 18. Viljan aiheuttamat vatsaoireet voivat johtua viljan useista tekijöistä • Paksusuolessa käyvät eli fermentoituvat hiilihydraatit (FODMAP:it) aiheuttavat oireita • Vehnän lese sellaisenaan on lisännyt oireilua herkkävatsaisilla (FODMAP:it selittävät?) • ¾ RCT –tutkimusta osoittaa, että gluteeni/vehnä voi aiheuttaa oireilua herkkävatsaisilla • (Tärkkelyksen merkitys dysbioosissa, esim. SIBO:ssa?) 18
  • 19. Herkkävatsaisuuden (toiminnallisen dyspepsian ja IBS:n) keskeisiä piirteitä (~ 20 % kärsii) 19 Kipu / Tukala olo Turvotus Ilmavaivat Ripuli/Ummetus
  • 20. Vehnän lese voi pahentaa herkkävatsaisten oireita (vaikka ei sisällä suuria määriä gluteenia) • Amerikkalaisessa RCT-tutkimuksessa vehnän lese (30 g/pv) pahensi turvotusoiretta eikä auttanut missään IBS-oireessa • Saksalaisessa RCT-tutkimuksessa psyllium (10 g/pv) helpotti turvotusta, kun taas vehnän lese (21 g) pahensi turvotusta kahden viikon seurannassa herkkävatsaisilla • 12 g vehnän lesettä päivässä oli kokonaisuudessaan lumeen veroinen herkkävatsaisilla, mutta lisäsi ilmavaivoja ja turvotusta 4 viikon RCT:ssä • Monissa tutkimuksissa vehnän lese on myös ollut neutraali 20 Hebden JM et al. Abnormalities of GI transit in bloated irritable bowel syndrome: effect of bran on transit and symptoms. Am J Gastroenterol. 2002 Sep;97(9):2315-20. Effectiveness of plantago seed husks in comparison with wheat brain on stool frequency and manifestations of irritable colon syndrome with constipation. Med Klin (Munich). 1994 Dec 15;89(12):645-51. Hotz J, Plein K.Snook J, Shepherd HA. Bran supplementation in the treatment of irritable bowel syndrome. Aliment Pharmacol Ther. 1994 Oct;8(5):511-4.
  • 21. Paleofoorumeilla FODMAP:ien vaikutus vatsaoireisiin jätetään usein huomiotta viljan aiheuttamia vatsaoireita pohdittaessa (FODMAP: Fermentable Oligo-, Di-, Monosaccharides And Polyols) 21
  • 22. FODMAP-hiilihydraatit ovat todistetusti vatsaoireiden aiheuttajia herkkävatsaisilla (IBS:ssä) • Useat satunnaistetut tutkimukset ovat osoittaneet, että FODMAP- hiilihydraatit aiheuttavat oireita herkkävatsaisilla • ” … confirms the fermentative nature of the short-chain carbohydrates and their role in the induction of bloating, distension, abdominal pain and excessive flatus” Jacqueline S. Barrett and Peter R. Gibson Fermentable oligosaccharides, disaccharides, monosaccharides and polyols (FODMAPs) and nonallergic food intolerance: FODMAPs or food chemicals? Ther Adv Gastroenterol(2012) 0(0) 1–8
  • 23. FODMAP* Galactans Oligosaccharides Inulin GOS* RaffinoseFructans FOS* Disaccharides Lactose Monosaccharides Fructose Polyols Isomalt Maltitol Lactitol Xylitol (Lactulose) Mannitol *) FOS= Fructo-oligosaccharide *) GOS= Galacto-oligosaccharide Sorbitol FODMAP: Fermentable oligosaccharides, disaccharides, monosaccharides and polyols
  • 24. Viljat ovat keskeinen FODMAP:ien lähde 13.08.1324
  • 25. FODMAP:ien lähteitä Jacqueline S. Barrett and Peter R. Gibson Fermentable oligosaccharides, disaccharides, monosaccharides and polyols (FODMAPs) and nonallergic food intolerance: FODMAPs or food chemicals? Ther Adv Gastroenterol(2012) 0(0) 1–8 =inulin & FOS
  • 26. Jenkeissä vehnä tärkein FOS:in ja inuliinin lähde. Suomessa ruis? 26 Moshfegh AJ et al. Presence of Inulin and Oligofructose in the Diets of Americans. J. Nutr. 129: 1407S–1411S, 1999 FOS:n & inuliinin saanti USA:ssa 90-luvulla Suomalaisten suosikissa rukiissa on jopa enemmän FOS:ia ja inuliinia (=fruktaaneja) kuin vehnässä Frølich W, Aman P, Tetens I. Whole grain foods and health – a Scandinavian perspective. Food Nutr Res. 2013;57
  • 27. Gluteenin ja pienen vehnäannoksen (vehnäpillerin) aiheuttamat vatsaoireet on osoitettu vain herkkävatsaisilla (IBS:ssä) 27
  • 28. Gluteeni saattaa aiheuttaa oireita • Valikoitu joukko herkkävatsaisia (IBS-potilaita), jotka sanoivat hyötyneensä gluteenittomasta ruokavaliosta • 60 %:lla prosentilla gluteenittomuus paransi oireita • Gluteeni lisätty muffinsiin www.pronutritionist.net28 Biesiekierski et al. Gluten Causes Gastrointestinal Symptoms in Subjects Without Celiac Disease: A Double-Blind Randomized Placebo-Controlled Trial. Am J Gastroenterol. 2011 Mar;106(3):508-14
  • 29. Vehnäpilleri herkkävatsaisilla. Italialainen IBS-aineisto • 30 % herkkävatsaisista (IBS- potilaista) oli todella herkkiä vehnälle sokkoutetussa testissä. (n=920, italialainen IBS-aineisto) • Vehnäherkät (siis 30 % kaikista herkkävatsaisista) saivat hankalia oireita (annos 12 g vehnää/pv pillerinä) 29 Changes in symptom severity over baseline during the double- blind placebo-controlled wheat challenge: 2 weeks on wheat- containing diet and 2 weeks on placebo. Carroccio A et al. Non-Celiac Wheat Sensitivity Diagnosed by Double-Blind Placebo-Controlled Challenge: Exploring a New Clinical Entity, Am J Gastroenterol. 2012 Jul 24. doi: 10.1038/ajg.2012.236.
  • 30. FODMAP:it provosoi oireita selvästi enemmän kuin gluteeni (ei suoraa vertailevaa aineistoa) Gluteeni ei lisännyt oireita, ei summaa, ei yksittäisiä FODMAP:it lisäsivät oireita (oireet paheni %) 13.08.1330 Shepherd S et al. Clinical Gastroenterology and Hepatology. 2008; 6 (7): 765-771 (lume=glukoosiliuos, 2 vkon altistus) Biesiekierski JR et al. No effects of gluten in patients with self-reported non-celiac gluten sensitivity after dietary reduction of fermentable, poorly absorbed, short-chain carbohydrates. Gastroenterology. 2013 Aug;145(2):320-328
  • 31. Suolen läpäisevyys sokkoutetuissa tutkimuksissa (1-1) • Ei lisääntynyt 1 kpl (gluteenipillerit 16 g/pv vs lume) – Biesiekierski, M et al. 2010 – Sekä ummetus-, ripuli- että sekamuotoisia IBS-potilaita – Lumeena eli kontrollina toimi tavanomainen gluteeniton ruokavalio – Läpäisevyys mitattu: Laktuloosi-ramnoosi-suhde virtsasta • Lisääntyi 1 kpl (gluteenia sisältävä tavanomainen vs gluteeniton ruokavalio) – Vazquez-Roque MI, et al 2013 – Kaikki olivat ripulipainotteisesta IBS:stä kärsiviä (IBS-D) – Kontrollina toimi tavanomainen suositusten mukainen ruokavalio – Läpäisevyys mitattu: laktuloosi:mannitoli-suhde virtsasta 13.08.13Headline31
  • 32. Sokkoutetut tutkimukset gluteenisensitiivisyydestä (3+,1-) • Biesiekierski et al. Gluten Causes Gastrointestinal Symptoms in Subjects Without Celiac Disease: A Double-Blind Randomized Placebo-Controlled Trial. Am J Gastroenterol. 2011 Mar;106(3):508-14 (aito gluteenialtistus, gluteeni ei aiheuttanut oireita, ei FODMAP-rajoitusta taustalla) • Carroccio A et al. Non-Celiac Wheat Sensitivity Diagnosed by Double-Blind Placebo-Controlled Challenge: Exploring a New Clinical Entity, Am J Gastroenterol. 2012 Jul 24. doi: 10.1038/ajg.2012.236 (vehnäaltistus aiheutti oireita) • Vazquez-Roque MI, et al. . Association of HLA-DQ gene with bowel transit, barrier function, and inflammation in irritable bowel syndrome with diarrhea. Am J Physiol Gastrointest Liver Physiol. 2012 Dec 1;303(11):G1262- (gluteenipitoinen tavanomainen dieetti aiheutti oireita vs gluteeniton, ei FODMAP-vakiointia) • Biesiekierski JR et al. No effects of gluten in patients with self-reported non-celiac gluten sensitivity after dietary reduction of fermentable, poorly absorbed, short- chain carbohydrates. Gastroenterology. 2013 Aug;145(2):320-328 (aito gluteenialtistus, FODMAP-vakiointi) 13.08.1332
  • 33. Gluteenin ja varsinkin vehnän/rukiin poistaminen vähentänee herkkävatsaisimpien oireilua, ainakin kun taustaruokavalio on tavanomainen 13.08.1333
  • 34. Lukemista • Jacqueline S. Barrett and Peter R. Gibson Fermentable oligosaccharides, disaccharides, monosaccharides and polyols (FODMAPs) and nonallergic food intolerance: FODMAPs or food chemicals? Ther Adv Gastroenterol (2012) 0(0) 1–8, open access • Grabitske H & Slavin J. Low-Digestible Carbohydrates in Practice. J Am Diet Assoc. 2008;108:1677-1681 • Laatikainen & Hillilä. Onko ärtyvän suolen oireyhtymän ruokavaliohoito selkiytymässä? Fermentoituvien hiilihydraattien rajoituksella lupaavia tuloksia. Lääkärilehti 2012;35:2377-2283 • Sapone et al. Proposed new nomenclature and classification of gluten-related disorders. BMC Medicine 2012, 10:1334
  • 35. Gluteeni ei näytä liittyvän tyypin 1 diabetekseen Ainakaan ihmisillä tehtyjen satunnaistettujen diabetesvasta-ainetutkimuksien valossa. 13.08.1335
  • 36. Gluteenin välttäminen ei näytä vähentävän diabetekseen liittyvien vasta-aineiden (T1D-riskitekijä) määrää • Tyypin 1 diabetekseen liittyvien vasta-aineiden määrä ei vähentynyt gluteenittomalla ruokavaliolla 12 kuukauden aikana (n=6, vasta-aineet koholla kaikilla) • Tyypin 1 diabetekseen liittyvien vasta-aineiden määrä ei vähentynyt riskihenkilöillä 6 kuukauden gluteenittomalla ruokavaliolla (n=17, vasta- aineet koholla kaikilla). Insuliinin eritys kylläkin parani (!) • Geneettisesti alttiiden vauvojen gluteeniton ruokavalio ensimmäisten 12 elinkuukauden aikana ei vähennä diabetesvasta-aineiden määrää 3 vuoden ikään tultaessa (n=150, T1D jälkeläisiä, riski-HLA-tyyppi). 13.08.1336 Hummel M, Bonifacio E, Naserke HE, Ziegler AG 2002. Elimination of dietary gluten does not reduce titers of type 1 diabetes-associated autoantibodies in high-risk subjects. Diabetes Care 25: 1111–1116 Pastore MR, Bazzigaluppi E, Belloni C, Arcovio C, Bonifacio E, Bosi E 2003. Six months of gluten-free diet do not influence autoantibody titers, but improve insulin secretion in subjects at high risk for type 1 diabetes. J Clin Endocrinol Metab 88: 162–165. Hummel S, et al. Primary dietary intervention study to reduce the risk of islet autoimmunity in children at increased risk for type 1 diabetes: the BABYDIET study. Diabetes Care. 2011 Jun;34(6):1301-5
  • 37. Viljat ja matala-asteinen inflammaatio Täysjyvävilja saattaa vähentää inflammaatiota suhteessa valkoiseen viljaan 37
  • 38. Täysjyvävilja on joko lievästi anti- inflammatorista tai neutraalia vs valkoinen vilja 38 Calder P et al. Dietary factors and low-grade inflammation in relation to overweight and obesity. Br J Nutr. 2011 Dec;106 Suppl 3:S5-78
  • 39. Paleoruokavalio vs suositusten mukainen diabetesruokavalio. Ei eroa inflammaatiossa (CRP) 39 Jönsson T, et al. Beneficial effects of a Paleolithic diet on cardiovascular risk factors in type 2 diabetes: a randomized cross-over pilot study. Cardiovasc Diabetol. 2009 Jul 16;8:35.
  • 40. Väite: Maito lisää diabeteksen ja muiden autoimmuunisairauksien, vatsavaivojen jne. riskiä Väitettyjä mekanismeja: kehon happamoituminen, inflammaatio sekä IGF:n lisääntyminen jne. 40
  • 41. Maitoa koskeva näyttö vatsavaivoissa on vielä vähäisempää kuin gluteenia koskeva Yhden italialaisen sokkoutetun altistuksen mukaan osa herkkävatsaisista reagoi maidon proteiinille (pillerinä) 41
  • 42. Italialaisten aineistossa 17,5 % herkkävatsaisista reagoi naudan maitoproteiinipillereille (ei laktoosia) 42 Carroccio A et al. . A cytologic assay for diagnosis of food hypersensitivity in patients with irritable bowel syndrome. Clin Gastroenterol Hepatol. 2010 Mar;8(3):254-60
  • 43. Ovatko ulkomailla maitoa sietävät todellisuudessa FODMAP –herkkiä? Eli herkkävatsaisia? 43 Paajanen et al . Impaired tolerance of indigestible carbohydrates in adults with subjective milk intolerance. Scandinavian Journal of Nutrition 2004; 48 (3): 131-135 • Avoin tutkimus • Tutkituilla ulkomailla helpottuva ”laktoosi-intoleranssi” (”Symptomatic subjects” kuvassa). • Kerta-altistus ja 12 tunnin oirehavainnointi 270 g altistus 25 g altistus Symptom Score: 0-144 Bloating Pain Flatulence Rumbling Nausea Headache
  • 44. Maitoa koskeva näyttö diabetekseen liittyen on alkutaipaleella 44
  • 45. Lehmänmaitopohjaisen äidinmaitokorvikkeen välttämisen vaikutus tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuuteen geneettisesti alttiilla selviää vuonna ~ 2017 (TRIGR- tutkimus)
  • 46. Kaseiiniton ja gluteeniton ruokavalio autismin hoidossa Viitteellistä hyötyä satunnaistetuissa tutkimuksissa 46
  • 47. Gluteeniton ja kaseiiniton ruokavalio autismissa (RCT:t) • RCT-tutkimus (12 kk, n=20): ”The development for the group of children on diet was significantly better than for the controls.” (Knivsberg et al. 2002) • Sokkoutettu RCT (12 vkoa, n=15), oireet eivät vähentyneet (Elder et al. 2006) • 12 kk RCT-tutkimus, oireet vähenivät kaseiini ja maitovapaalla ruokavaliolla (Whiteley et al. 2010 ScanBrit- tutkimus) 47 Knivsberg AM et al. A randomised, controlled study of dietary intervention in autistic syndromes. Nutr Neurosci. 2002 Sep;5(4):251-61 Elder JH et al. The gluten-free, casein-free diet in autism: results of a preliminary double blind clinical trial. J Autism Dev Disord. 2006 Apr;36(3):413-20 Whiteley P, et al. The ScanBrit randomised, controlled, single-blind study of a gluten- and casein-free dietary intervention for children with autism spectrum disorders. Nutr Neurosci. 2010 Apr;13(2):87-100
  • 48. Väite: viljat ovat täynnä antiravinteita, jotka ovat vaarallisia 48
  • 49. Ovatko viljojen fytaatit todella vaarallisia? Kokeellisia tuloksia löytyy monenlaisia • Fytaatit – ↓ verensokeria ja kolesterolia in vitro ja koe-eläimissä – Toimii anti-oksidanttina ja estää rasvojen hapettumista in vitro – Omaavat anti-karsinogeenisia vaikutuksia in vitro ja koe- eläimissä – Estää munuaiskivien muodostusta 49 Schlemmer U, et al. Phytate in foods and significance for humans: food sources, intake, processing, bioavailability, protective role and analysis. Mol Nutr Food Res. 2009 Sep;53 Suppl 2:S330-75.
  • 50. Onko fytaatin raudan imeytymistä ehkäisevästä vaikutuksesta todellista haittaa vai jopa hyötyä? Esimerkiksi raudan liika varastoituminen voi olla haitallista 50
  • 51. Liika rauta (varastorauta) on yhteydessä T2D:hen (RR ↑ 60 %) 51 Sun L, et al. Elevated Plasma Ferritin Is Associated with Increased Incidence of Type 2 Diabetes in Middle-Aged and Elderly Chinese Adults J. Nutr. jn.113.177808; first published online July 31, 2013. (Sisältää meta-analyysin)
  • 52. Miksi liika rauta voisi olla haitaksi? Ja fytaattien saanti siten eduksi. Sun L, et al. Elevated Plasma Ferritin Is Associated with Increased Incidence of Type 2 Diabetes in Middle-Aged and Elderly Chinese Adults J. Nutr. jn.113.177808; first published online July 31, 2013. • The potential mechanism linking elevated body iron stores with diabetes may largely rely on the catalytic effect of free iron, which could generate reactive oxygen species (7), thereafter inducing lipid peroxidation and tissue damage (41). Indeed, excess iron deposition in pancreatic b cells could impair insulin synthesis and secretion (42,43). Moreover, iron accumulation in hepatocytes may cause impaired hepatic insulin extraction and metabolism (44,45). Furthermore, excess iron may enhance fatty acid oxidation and suppress glucose oxidation in muscle tissue (46) as well as influence insulin function and glucose uptake in adipose tissue (47).
  • 53. Ovatko lektiinit vaarallisia? Vai eduksi? 53
  • 54. En väitä, että fytaatit ja lektiinit olisivat selvästi terveyttä edistäviä Halusin vain osoittaa, että fytaattien vaikutus ei ole pelkästään negatiivinen. Sama koskea monia muita ravintotekijöitä; niistä voidaan löytää sekä myönteisiä että kielteisiä piirteitä, jos tarpeeksi pitkälle pilkotaan. 54
  • 55. Vastapainoksi. Viljojen ja maitotaloustuotteiden terveyshyötyjä 55 Massiivisten meta-analyysien tuloksia, joissa on ollut tuhansia koehenkilöitä sekä satunnaistetuissa tutkimuksissa että etenevissä väestötutkimuksissa
  • 56. Vaikeuttaa painonhallintaa Edistää painonhallintaa • Todennäköisesti (Probable) – Liha ja lihavalmisteet yleensä • Ehkä (Suggestive) – Valkoinen vilja – Karkit ja jälkiruuat • Todennäköisesti (Probable) – Pähkinät • Ehkä (Suggestive) – Täysvilja – Hedelmät (ja marjat) – (Rasvaiset) maitotaloustuotteet Sivu 56 Fogelholm M, Anderssen S, Gunnarsdottir I, Lahti-Koski M. Dietary macronutrients and food consumption as determinants of long- term weight change in adult populations: a systematic literature review. Food Nutr Res. 2012;56 Täysjyvävilja vähentää lihomisen riskiä?
  • 57. Systemoitu katsaus: täysjyvävilja estää paitsi painonnousu myös T2D:tä & CV-sairauksia • Etenevät kohortit: Tummaa viljaa 48-80 g/pv (vs ”low users”) – 28 % T2D – 21 % CVD – Lihoivat 0,4 kg vähemmän • RCT:t (21 kpl): tummaa viljaa sisältänyt dieetti (vs kontrolli) – 0,72 mmol ↓ LDL – 0,93 mmol ↓ fP-Glc Page 57 Ye E et al. Greater whole-grain intake is associated with lower risk of type 2 diabetes, cardiovascular disease, and weight gain.. J Nutr. 2012 Jul;142(7):1304-13. (45 etenevää kohorttia ja 21 satunnaistettua tutkimusta)
  • 58. Täysjyvävilja tai viljakuitu vähentävät useiden sairauksien riskiä 58 Hauner et al. Evidence-Based Guideline of the German Nutrition Society: Carbohydrate Intake and Prevention of Nutrition-Related Diseases Ann Nutr Metab 2012;60 (suppl 1):1– 58
  • 59. Aune et al. Dietary fibre, whole grains, and risk of colorectal cancer: systematic review and dose-response meta-analysis of prospective studies. BMJ 2011;343:bmj.d6617 Erityisesti viljan kuitu suojaa paksusuolen syövältä (etenevät kohortit)
  • 60. Onko terveyshyödyt aitoja täysjyväviljan etuja? Vai onko kyse ”vain” siitä, että runsas täysjyväviljan käyttö heijastaa minimaalista valkoisen viljan käyttöä? 60
  • 61. Viljojen ravitsemuksellinen merkitys Suomessa (samoja ravintoaineita voi saada runsaasti muistakin ruuista) 13.08.13Headline61 Lähde. Fineli Finravinto 2007 –tutkimuksen mukaan viljat ja leivontatuotteet ovat suurin yksittäinen magnesiumin, sinkin, raudan, tiamiinin, folaatin ja kuidun lähde.
  • 62. Täysjyväleivässä on paitsi kuitua myös useita vitamiineja ja hivenaineita 2-3 x määrä vs valkoinen leipä 62 Lähde: Fineli
  • 63. Mielestäni jää avoimeksi, onko täysjyväviljan terveyshyödyt enempi heijastusta raffinoidun hiilihydraatin ”puutteesta” vai täysjyväviljan todellista paremmuutta suhteessa muuhun terveelliseen ruokaan Joka tapauksessa täysjyväviljan terveyshyödyistä on paljon näyttöä 63
  • 64. Maitotaloustuotteet vähentävät hiukan useiden sairauksien riskiä, mutta ei kaikkien (meta-analyysit, pros. kohortit) T2D: Tong et al. Dairy consumption and risk of type 2 diabetes mellitus: a meta-analysis of cohort studies. Eur J Clin Nutr. 2011 Sep;65(9):1027-31 Sepelaltimotauti ja aivohalvaus: Soedamah-Muthu et al, Milk and dairy consumption and incidence of cardiovascular diseases and all-cause mortality: dose-response meta-analysis of prospective cohort studies, J Clin Nutr. 2011 Jan;93(1):158-71 Suolistosyöpä: Aune et al, Dairy products and colorectal cancer risk: a systematic review and meta-analysis of cohort studies, ,Ann Oncol. 2012 Jan;23(1):37-45. Rintasyöpä: Dong J et al. Dairy consumption and risk of breast cancer: a meta-analysis of prospective cohort studies. Breast Cancer Res Treat. 2011 May;127(1):23-31 Eturauhassyöpä: Qin LQ, Milk consumption is a risk factor for prostate cancer in Western countries: evidence from cohort studies. Asia Pac J Clin Nutr. 2007;16(3):467- 76. * * * * *) riskin muutos tilastollisesti merkitsevä. 200 g maiitoa/jogurttia/piimää = 50 g juustoa tutkimuksissa -14 % NS NS -9 % -15 % +13 %
  • 65. Vaikeuttaa painonhallintaa Edistää painonhallintaa • Todennäköisesti (Probable) – Liha ja lihavalmisteet yleensä • Ehkä (Suggestive) – Valkoinen vilja – Karkit ja jälkiruuat • Todennäköisesti (Probable) – Pähkinät • Ehkä (Suggestive) – Täysvilja – Hedelmät (ja marjat) – (Rasvaiset) maitotaloustuotteet Sivu 65 Fogelholm M, Anderssen S, Gunnarsdottir I, Lahti-Koski M. Dietary macronutrients and food consumption as determinants of long- term weight change in adult populations: a systematic literature review. Food Nutr Res. 2012;56 Maitotaloustuotteet vähentävät lihomisen riskiä?
  • 66. Maitotaloustuotteet ovat neutraaleja matala-asteisen tulehduksen suhteen • Satunnaistettujen tutkimuksien systemoiduissa kirjallisuuskatsauksessa havaittiin, että maitotaloustuotteilla ei ole selvää myönteistä, eikä varsinkaan haitallista vaikutusta matala-asteisen tulehduksen biokemiallisiin mittareihin kuten CRP:hen, IL-6:een jne. 66 Labonté MÈ, et al. Impact of dairy products on biomarkers of inflammation: a systematic review of randomized controlled nutritional intervention studies in overweight and obese adults. Am J Clin Nutr. 2013 Apr;97(4):706- 17
  • 67. Vastapainoksi: Miten punainen liha ja siitä tehdyt prosessoidut lihavalmisteet vaikuttavat sairauksien riskiin? Tuoreeseen punaiseen lihaan suhtaudutaan suopeasti paleopiireissä 67
  • 68. Punaisen lihan vaikutus sairauksiin etenevien väestötutkimuksien meta- analyysien mukaan Page 68 100g 100g 120g 100g 50g 30g 50g 50g 100g 30g 100g 30g * * * * * * * T2D & Sepelvaltimotauti: Micha R, Mozaffarian D, Unprocessed Red and Processed Meats and Risk of Coronary Artery Disease and Type 2 Diabetes - An Updated Review of the Evidence. Atheroscler Rep. 2012:14;515-52 Aivohalvaus: Kaluza J, Wolk A, Larsson SC Red meat consumption and risk of stroke: a meta-analysis of prospective studies. Stroke. 2012 Oct;43(10):2556-60. Suolistosyöpä: Larsson SC, Wolk A. Meat consumption and risk of colorectal cancer: a meta-analysis of prospective studies. Int J Cancer. 2006 Dec 1;119(11):2657-64 Rintasyöpä:. Alexander D et al. A review and meta-analysis of red and processed meat consumption and breast cancer. Nutr Res Rev. 2010 Dec;23(2):349-65. Eturauhassyöpä: Alexander D et al. A review and meta-analysis of prospective studies of red and processed meat intake and prostate cancer. Nutr J. 2010 Nov 2;9:50. *) riskin muutos tilastollisesti merkitsevä
  • 69. Lihavalmisteista ja punaisesta lihasta voi vääntää fytaatteja/lektiinejä pahempia ravintotekijöitä: • IGF-1 -kasvutekijän pitoisuus ↑ • Glykaation lopputuotteet , AGE:t ↑ paistessa • Polysykliset aromaattiset hiilivedyt grillatessa, PAH↑ • Nitrosamiinit ↑ (nitriitin ja proteiinin yhteistulos) • Fermentoituessaan haaraketjuisia aminohappoja suolistossa ↑ • Bifidobakteerien määrä suolistossa ↓ • Runsaasti suolaa, nitriittejä ja fosforia • Neu5gc kertyy niveliin reumassa • Ylenmääräinen hemirauta • Tyydyttynyt rasva 13.08.1369
  • 70. Autoimmuunisairauksien puhkeaminen on monisyinen vyyhti. Yksi mahdollinen myötävaikuttava tekijä esim. geenien ohella voi toki olla maidon tai viljan proteiini (teoria) 70 Mikael Knip and Olli Simell. Environmental Triggers of Type 1 Diabetes Cold Spring Harb Perspect Med. 2012 July; 2(7): a007690.
  • 71. Page 71 Burlingame, B et al. Fats and Fatty Acids in Human Nutrition . Joint FAO/WHO Expert Consultation, Geneva, November 2008 Gluteenista ja maidon proteiinista tarvitaan lisää vahvaa tutkimusta Näyttö heikkenee
  • 72. Yhteenveto • Paleoruokavalio on kolmen pienen satunnaistetun riskitekijätutkimuksen mukaan terveellinen ja yksi mahdollinen tapa toteuttaa terveellinen ruokavalio. Ravintoaineiden esim. kalsiumin saannin riittävyys on selvittämättä pitkäkestoisissa tutkimuksissa • Paleoruokavaliokeskustelua netissä leimaa toisinaan liioittelu, valikoivuus ja kokonaisevidenssistä piittaamattomuus • Maito, ruis, vehnä ja ohra aiheuttavat herkille ja alttiille ihmisille vatsaoireita, mutta oireet selittyvät gluteenia enempi FODMAP- hiilihydraateilla • Pieni geneettisesti ja olosuhteiltaan altis joukko ihmisiä on mahdollisesti herkempi maidon ja viljan proteiinille kuin valtaväestö • Täysjyväviljan terveyshyödyt ovat vahvasti osoitettu suhteessa valkoiseen viljaan, kun taas maitotaloustuotteet vaikuttavat monesta terveysnäkökulmasta melko neutraaleilta valtaväestössä 13.08.1372