Organisaatioiden viestintä
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×
 

Like this? Share it with your network

Share

Organisaatioiden viestintä

on

  • 3,068 views

Johdatus viestinnän tutkimukseen -kurssin (2012) luento aiheesta "Organisaatioiden viestintä".

Johdatus viestinnän tutkimukseen -kurssin (2012) luento aiheesta "Organisaatioiden viestintä".

Statistics

Views

Total Views
3,068
Views on SlideShare
3,066
Embed Views
2

Actions

Likes
2
Downloads
10
Comments
0

2 Embeds 2

https://twitter.com 1
http://www.pinterest.com 1

Accessibility

Categories

Upload Details

Uploaded via as Adobe PDF

Usage Rights

© All Rights Reserved

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment

Organisaatioiden viestintä Presentation Transcript

  • 1. Organisaatioiden viestintä Luento: Johdatus viestinnän tutkimukseen Helsingin yliopisto / Sosiaalitieteiden laitos / viestinnän oppiaine Petro Poutanen (VTM, apurahatutkija) 26.9. 2012
  • 2. petro.poutanen@helsinki.fihttp://blogs.helsinki.fi/pkpoutan/@poutapepewww.organisaatioviestinta.fi
  • 3. Tavoitteet• Ymmärtää organisaatioiden toimintaa yhteiskunnassa viestinnän näkökulmasta• Oppia tunnistamaan organisaatioiden viestinnän tutkimuksen taustalla vaikuttavat näkökulmat sekä niihin liittyvät käsitykset viestinnästä ja organisaatiosta• Hahmottaa organisaatioiden viestinnän tutkimuksen nykykenttää ja ilmiöitä
  • 4. Sisältö1) Näkökulmia organisaatioiden viestinnän tutkimukseen2) Tutkimuksen kentän nykytila ja ilmiöt3) Esimerkki: Organisaatiot yhteiskunnallisten toimijoiden verkostossa
  • 5. Miksi (organisaatio)viestintääkannattaa tutkia ja opiskella?
  • 6. Mihin (organisaatio)viestinnän tutkimusta tarvitaan?• Yhteiskunnallinen konteksti – Olemme kaikki eri organisaatioiden jäseniä (yritykset, valtiot, virastot, yhteisöt…) – Tieto- ja viestintäteknologian merkitys on kasvanut – Organisaatioiden toimintaa luonnehtii globaali verkostorakenne (Giddens, 2001, Castels, 1996)• Organisaation toiminta edellyttää viestintää – Organisoituminen eli koordinoitu vuorovaikutus edellyttää viestintää – Viestinnän uskotaan vaikuttavan esim. työtyytyväisyyteen, motivaatioon, muutoksiin, sitoutumiseen, työtehoon… (ks. Jensen, 2003) – Toisiin ihmisiin vaikuttaminen edellyttää viestintää→ Emme voi ymmärtää organisaatioiden toimintaa eli ihmistenorganisoitumista jossakin yhteiskunnallisessa kontekstissa ilmanviestintää
  • 7. Kaikkihan osaavat viestiä?Viestintään yleisesti liitettyjä (vääriä) uskomuksia: – Merkitykset ovat sanoissa – Viestintä on verbaalista – Asioista kertominen on viestintää – Viestintä ratkaisee kaikki ongelmat – Viestintä on hyvä asia – Mitä enemmän viestitään, sitä parempi – Viestintä voidaan katkaista – Viestintä on luonnollinen ominaisuus (Richmond, McMcroskey ja McCroskey, 2005, 17–20.)
  • 8. Wiion lait1. Viestintä yleensä epäonnistuu – paitsi sattumalta.1.1 Jos viestintä voi epäonnistua, niin se epäonnistuu.1.2 Jos viestintä ei voi epäonnistua, niin se kuitenkintavallisimmin epäonnistuu.1.3 Jos viestintä näyttää onnistuvan toivotulla tavalla, niinkyseessä on väärinkäsitys.1.4 Jos olet itse viestintääsi tyytyväinen, niin viestintävarmasti epäonnistuu.(Wiio, 1977)
  • 9. 1Näkökulmia organisaatioiden viestinnän tutkimukseen
  • 10. Organisaatiotutkimuksen juuret• Organisaatioviestintää tutkittiin alun perin keskinäis- eli puheviestinnän alalla, lähinnä retoriikkana• Organisaation viestinnän (organizational communication) mallit yhteydessä organisaatioparadigmojen (organizational sciences) kehitykseen (mm. Aula & Hakala, 2000; Eisenberg & Goodall, 2001; Farace ym. 1977; Kreps, 1990; Seeck, 2008) – Kyseessä organisaatioteoria, ei organisaation viestinnän teoria – Viestinnällä kuitenkin ollut aina keskeinen rooli!• Tiedottaminen, tiedotustoiminta ja suhdetoiminta (PR) muodostavat hieman erillisen historiallisen kehityskaarensa, vaikka ovatkin kaikki tänä päivänä osa organisaatioiden viestinnän tutkimusta – Mainonnan ja PR:n historia muodostaa niin ikään erillisen kokonaisuuden, eikä sitä käsitellä tällä luennolla
  • 11. 1900–1930 1950–1970 1980 1990 2000 -> Oppiva Byrokraattinen Sense organisaatio koulukunta Järestelmäteoria making (Max Weber) Viestinnän Kaaos- & kontingenssi- Postmoderni kompleksisuusteoria? teoria teoria (Osmo Wiio) Administratiivinen Kriittisesti koulukunta virittynyt ”Business (Henry Fayol) 1. Aallon kulttuuri- communications” & ”Industrial PR! Kulttuuri- koulukunta communications” kolukunta Tieteellinen Ihmissuhde- Organisaatio Innovaatio- liikkeenjohto Koulukunta & -ilmaston johtaminen? Kriittinen(Frederik Taylor) Harold tutkimukset koulukunta Lasswellin viestinnän siirtomalli Purdue- Post- yliopiston strukturalistinen organisaatio- teoria viestinnän laitos & Charles Redding
  • 12. Klassiset koulukunnat 1900-30• Tieteellisen liikkeenjohdon pioneeri amerikkalainen Frederick Taylor ei tiettävästi kirjoittanut viestinnästä, lähinnä kommunikoinnista ”käskyinä ja ohjeina” (Wiio, 2000)• Rakennekoulukunnat: Viestinnälle ominaista hierarkkiset komentoketjut – Saksalaisen Max Weberin ajatuksia byrokratiasta on tulkittu siten, että viestintä pitää ”konemaisen” rakenteen toiminnassa – Ranskalainen Henry Fayol kuvasi virkateiden ja käskyketjujen hankaluuksia (hidas tiedonsiirto), painotti tilannekohtaista, nopeaa reagoimista virkateiden ohi, työntekijöiden ”valtuuttamista” keskinäiseen viestintään. Keskiössä oli silti pyramidiorganisaatio ja kuri.• Viestintä ymmärretään (usein kirjallisena) tiedon ja informaation siirtona sekä viestinnän virtojen kontrollointina. Viestintä on johtamisen apuväline. Hyvä viestintä on tarkkaa, suunniteltua ja yksisuuntaista, ylhäältä alaspäin kulkevaa.
  • 13. Ihmissuhdekoulukunta 1930-60• Hawthorne-tutkimukset 1930-luvulla: tuottavuuskokeita, joissa paljastui ”Hawthorne-ilmiö”• Syntyi ”ihmissuhdekoulukunta” (osin myös kritiikkinä tieteelliselle liikkeenjohdolle), jossa tutkittiin psykologisesta näkökulmasta mm. ihmisten sosiaalisia suhteita (”epävirallista vuorovaikutusta”), motivaatiota, työtyytyväisyyttä ja edellisten yhteyksiä tuottavuuteen – sosiaalipsykologi Kurt Lewinin (1943) pienryhmätutkimukset ja ”osallistavan keskustelun” vaikuttavuus, ”osallistava johtaminen” (mm. Elton Mayo) ja esimies-alaissuhteet – Todettiin että (tuottavuuden kannalta) on tärkeää huolehtia yksilön sosiaalisista tarpeista• Tavoitteet osin samat kuin taylorismilla (työn tuottavuuden parantaminen), mutta ”pehmein” keinoin, hierarkiat edelleen olemassa.
  • 14. Ihmissuhdekoulukunta 1930-60• Ihmissuhde-koulukunnan viestinnän löydöksiä oli mm: – horisontaalinen viestintä → yhteistoiminta ja päätöksenteko – epävirallinen organisaatio ja ryhmäprosessit → ryhmänormit, tiedonkulku – vuorovaikutus, tarpeiden huomioiminen → työtyytyväisyys – ylös- ja alaspäin kulkevat viestintäkanavat → esimies- alaisviestintä (Farace ym. 1977; Kreps, 1990; sit. Seeck 2008, 340)• Viestintä ymmärretään yhteisyyttä tuottavana ja ylläpitävänä toimintana, jossa rituaalien avulla rakennetaan mielekästä kulttuurista maailmaa ja saadaan asiat tuntumaan yhteisiltä, jaetuilta (ks. myös Huhtala & Hakala, 2007).
  • 15. Järjestelmäteoriat 1950-70• Järjestelmän (systeemin) tutkiminen on huomion kiinnittämistä kokonaisuuksiin (”holismi”) sen osien ja vuorovaikutusten kautta• Järjestelmäteorian juuret insinööri- ja luonnontieteissä• Huomion tilannekohtaisissa tekijöissä: kuinka tietty toiminto organisoituu dynaamisen ja keskinäisriippuvaisen järjestelmän kautta? Useat eri tekijät vaikuttavat tiettyyn työsuoritukseen• Viestinnän tutkimus sai uusia käsitteitä: lähettäjä, vastaanottaja, kanava, sanoma, palaute...• Ympäristö otettiin mukaan tarkasteluun: järjestelmät ”avoimia”• Organisaatioiden osia tarkasteltiin toisistaan riippuvaisina, joten myös tavoitteet neuvotellaan osien kesken• Viestintä ymmärretään sanomien siirtona ja palautteen antona organisaatiorakenteen keskinäisriippuvaisten osien ja ympäristön välillä.
  • 16. Järjestelmäteoriat 1950-70->• Kontingenssiteoria: ei ole yhtä parasta tapaa organisoida, ja kaikki organisointitavat eivät ole yhtä hyviä joka tilanteessa (Galbraith, 1973). Esim. epävakaa ympäristö edellyttää erilaista strategiaa kuin vakaa• Wiion (1978) ”soviteteoria”: järjestelmän ”liitäntä ja sovittaminen osajärjestelmiin ja ympäristöön siten, että järjestelmän osat voivat toimia yhteen sopivalla tavalla…”• Vaihtoehtoisia järjestelmänäkemyksiä: – ”pehmeiden järjestelmien teoria”: oppiva organisaatio, sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin, yhteinen visio, itse- reflektiivisyys, luovuus, tiimioppiminen (Senge, 1990) → Organisaation tietotaidon säilyttäminen ja luominen – ”Enactment” ja ”sense-making” -teoriat: järkeistetään ympäröivää todellisuutta useasta eri näkökulmasta, eri osaajien kautta epävarmuuden vähentämiseksi (Weick, 1979, 1995) → Organisaation haasteiden tunnistaminen
  • 17. Kulttuuri- ja merkitysnäkökulmat 1980->• Organisaatiokulttuurin tutkijoista moni on käsitellyt tai sivunnut viestintää: kulttuuriset viestintäverkot, avoin ja epävirallinen viestintä, kulttuurin rakentumista tukevat fyysiset ja organisatoriset puitteet… (Seeck, 2008, 345)• Lähettäjä-keskeisyydestä huomio vastaanottajaan: vastaanottajan tausta, tiedot ja viestintätilanne (emt.)• Kulttuuria voi lähestyä ”muuttujana” (orgnisaation osa) tai ”metaforana” (olemus tai organisaatio itse) (Huhtala & Laakso, 2007; Aula 2000, 34–37): – Kulttuuria muuttujana (”yhteisesti omaksutut merkitykset”) voi johtaa ja muuttaa, ohjata tiettyyn suuntaan merkityksiä luomalla ja hallitsemalla. Kulttuurin muuttaminen voi aiheuttaa ristiriitoja. Ajatus yhtenäiskulttuurista soveltuu huonosti tosielämään. – Kulttuuria metaforana (”tiedostamattomien prosessien ilmentymä”) ei voi hallita, vaan se rakentuu historiallisesti ja jatkuvassa neuvottelussa. → Ks. myös: kulttuurien diversiteetti & organisaation viestinnän areenat (ks. Aula, 1999)
  • 18. Kulttuuri- ja merkitysnäkökulmat 1980->• Organisaatiokulttuuria ja -identiteettiä tuotetaan ja ylläpidetään viestinnän avulla (Kreps, 1990; sit. Seeck, 2008, 344): – Kulttuurisen tiedon välittäminen organisaation jäsenille – Työntekijöiden sosiaalistaminen organisaation jäseniksi – Virallisia kanavia: julkaisut, tapaamiset, esiintymiset, yrityskuva, vuosikatsaukset… – Epävirallisia kanavia: viestintäverkot, tarinat ja juorut• Viestintä ja kulttuuri ovat keskinäisessä vaikutussuhteessa• Piireteitä myös ”semioottisen” tai ”merkityskoulukunnan” viestintänäkemyksestä (esim. Aula, 1999; Fiske, 1992) – Viestintä on symbolivälitteistä merkitysten tuottamista ja vaihdantaa – Viestintä ymmärrettiin olennaisilta osin samanlaisena kuin ihmissuhdekoulukunnassa
  • 19. Postmodernit teoriat 1990->• Nykyään organisaatiokulttuurin ja viestinnän tutkijat ovat enenevissä määrin ”kriittisiä” ja/tai nojaavat postmoderneihin teorioihin – Ei yhtenäiskulttuuria, vaan kulttuurien kamppailua ja dialogia, aktiivista identiteetin rakentamista globaalissa mittakaavassa• Valtarakenteiden ja hierarkioiden kyseenlaistaminen -> matalat hierarkiat, vallan jakaminen, yksilöllinen luovuus• Viestintä on useiden näkökulmien taitavaa koordinointia dialogin avulla, vastuun hajauttamista ennemmin kuin ohjeiden välittämistä tai työmoraalin kohottamista (Eisenberg & Goodall, 2001, 130, 184)
  • 20. Kriittinen näkökulma 1990->• ”Managerial bias” ja ”corporate colonization” (Deetz, 1991) – Organisatorisen vallan piilorakenteiden paljastaminen – Tarpeettomien valtarakenteiden purkaminen – Uusien arvojen esiinnousu – Vallitsevien ideologioiden kyseenalaistaminen (ks. esim. Habermas 1972, Foucault, 1979) – vaihtoehtoisten ja tukahdutettujen ihmisryhmien ääni• Miksi vallitsevat käytännöt mielletään oikeutetuiksi?• Voidaan tutkia esim. organisaation myyttejä ja tarinoita tai muita symbolisia menetelmiä vallan lähteenä• Tutkimuksen tulisi olla voimaannuttavaa, osallistavaa ja viestinnän tutkimuksen oletuksia kyseenalaistavaa (Mumby, 1993) (Eisenberg & Goodall, 2001, 140–164)
  • 21. Viestintä Viestimisen puitteet Organisaatio Ympäristö Teoriat Viestimisen muoto ja tavoitteetKlassinen koulukunta Sanomien siirtoa Komentoketjut, Tuotantolaitos tai Ei tunnisteta . Rakenneteoria, On olemassa yksi, tehokkain tapa/ varhainen lähettäjän ja hierarkkiset koneenkaltaisesti Organisaatio on strukturalismi viestiä. Viestintä on ainarakennekoulukunta vastaanottajan välillä organisaatiomallit, toimiva suljettu järjestelmä. organisaation tavoitteita palveleva virkatiet byrokraattinen tiedon ja informaation siirron ja järjestelmä kontrollin työkaluIhmissuhdekoulukunta Yhteisyyden Työyhteisön Suljettu Ei tunnisteta. Psykologiset ja On olemassa parhaita viestinnän tuottamista ja vuorovaikutusympäri organisaatioyhteisö Organisaatio on sosiaalipsykologiset käytäntöjä, joita tulee vaalia ylläpitämistä stö, työilmapiiri suljettu järjestelmä. teoriat, yksilöiden sosiaalisten tarpeiden vuorovaikutuksessa käyttäytymistieteet tyydyttämiseksi ja työkyvyn muiden kanssa säilyttämiseksiJärjestelmäteoriat Sanomien siirtoa ja Viestinjärjestelmä, Avoin järjestelmä, Organisaatio on Järjestelmäteoria, On useita eri tapoja viestiä saman palautteen antoa joka sisältää joka koostuu avoin järjestelmä, strukturalismi, päämäärän saavuttamiseksi, eri järjestelmän viestintäsuhteet keskinäisriippuvaisis jonka menestys funktionalismi keinot sopivat eri tilanteisiin. keskinäisriippuvaiste (verkoston), ta osista ja osien riippuu tärkeiltä osin Viestintä tukee organisaation n osien ja ympäristön sanomien sisällöt, välisistä suhteista ympäristön uhkien ja tavoitteita ylläpitämällä järjestelmän välillä järjestelyjä koskevat mahdollisuuksien tehokasta toimintaa säännöt ja resurssit kartoittamisestaKulttuuri ja Yhteisyyden Työyhteisö, Joko avoin Organisaatio on Kulttuurimetaforat, On useita erilaisia virallisia jamerkitysnäkökulmat tuottamista ja epävirallinen järjestelmä, jota avoin kulttuurinen kulttuuriteoriat epävirallisia tapoja viestiä. ylläpitämistä organisaatio, identifioi yhteisö, joka erottuu Tavoiteltavaa on yhteisen kulttuurin vuorovaikutuksessa virallisen viestinnän yhtenäiskulttuuri tai ympäröivästä luominen ja organisaation jäsenten muiden kanssa. kanavat kulttuurien todellisuudesta sitouttaminen tavoitteisiin yhteisten Merkkien ja tuottama yhteisen tulkintojen luomisen avulla symbolien ”mentaalinen” kulttuurinsa, välittämistä ja järjestelmä / tavoitteidensa ja tulkitsemista vuorovaikutusproses visionsa avulla sien tulemaPostmoderni ja Hajautettua Globaali ja Joukko erilaisin Globaali ja Kriittinen teoria, Viestimisen muodot voivat vaihdella,kriittinen näkökulma koordinointia, verkottunut intressein kytkeytynyt maailma postmodernit ja organisaation jäsenillä on subjektiivisia maailma, jonka osana varustettuja erilaisia jälkistrukturalistiset subjektiivisia ja keskenään merkityksiä, vallan organisaatio toimii ihmisiä ja teoriat, ristiriitaisia tavoitteita, sanomien väline alakulttuureja, jotka subjektivismi siirron tai kulttuurin rakentamisen kuuluvat useisiin sijaan jatkuvaa dialogia ja muihin kulttuurisiin neuvottelua organisoitumisen osajoukkoihin tavoitteista, keinoista ja edellytyksistäLähteet: Aula & Hakala, 2000; Eisenberg & Goodall, 2001; Kreps 1990; Seeck, 2008
  • 22. Yhteenveto: synteesi eri paradigmoistaKlassinen Järjestelmä- Ihmissuhde- Kulttuuri ja Postmoderni Kriittinenkoulukunta / teoriat koulukunta merkitys- näkökulma näkökulmarakenne- näkökulmatkoulukunta Funktionalistis- Kulttuuri- ja vuorovaikutus- Postmoderni ja kriittinen strukturalistinen näkökulma näkökulma näkökulma Viestintä siirtona Viestintä yhteisyyden Viestintä moniäänisenä tuottamisena dialogina, vallan käytön välineenä
  • 23. 3Tutkimuksen kentän nykytila ja ilmiöt
  • 24. Suomenkielinen terminologia• Yhteisöjen ja organisaatioiden viestinnästä käytettiin aiemmin nimitystä tiedotus, tiedottaminen tai tiedotustoiminta. Termi hieman vanhentunut, vaikka yhä yleisesti käytössä – Samalla tavalla PR ja suhdetoiminta ovat vanhoja käsitteitä, vaikka ”PR” terminä tekeekin paluuta (ks. Juholin, 2009, 25). Tarkoittavat samaa asiaa kuin yhteisöviestintä• Organisaatioviestinnällä viitataan kaikkeen organisaatiossa tapahtuvaan viestintään ja vuorovaikutukseen (esim. Juholin, 2009; Åberg 2000). Usein organisaation sisällä ja lähipiirissä tapahtuvaa (Juholin, 2009).• Yhteisöviestintä voi tarkoittaa tavoitteellista ja johdettua viestintää yhteisön ja sen sidosryhmien välillä (Juholin, 2009); funktiota, jossa viestinnän keinoin tuetaan työyhteisön tavoitteiden saavuttamista (Åberg, 2000); yleisesti kaikkea työyhteisöjen viestintää painottaen suhdetoiminnan ja tiedotuksen näkökulmaa (Karvonen, 2002).• Tässä esityksessä kattotermillä organisaation tai organisaatioiden viestintä (esim. Aula & Hakala, 2000) viitataan kaikkeen organisaatioita ja yhteisöjä koskevaan viestintään, sekä organisaation jäseniä koskevana että laajemmassa yhteiskunnallisessa kontekstissa tarkasteltuna.
  • 25. Nykytutkimuksen kenttä• Tutkimuksen painopistealueiden mukaisesti organisaatioiden viestinnän tutkimus voidaan jakaa kolmeen eri osa-alueeseen: 1a) Sisäinen viestintä ja organisaation sisäinen tiedonkulku 1b) Ulkoinen viestintä ja tiedottaminen → ”organizational communication” 2) Yhteisöviestintä ja PR (suhde/sidosryhmä- näkökulma) → ”corporate communication”, public relations”
  • 26. Tieteellisten julkaisujen määrä per vuosi (lähde: ISI) 250 "Public relations" 200 150 Julkaisut 100 "Organizational communication" 50 "Managerial "Corporate communication" communication" "Business communication" 0 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011Hakusanoina ”communication” ja ”communications” kentässä ”Topic”. Tietkonnat: SCI-EXPANDED, SSCI, A&HCI, CPCI-S, CPCI-SSH Haettu 2012.
  • 27. ”Organisaatioviestinnän” (organizational communication) julkaisut maanosittain ja tutkimusaloittain BUSINESS ECONOMICS Julkaisujen maantieteellinen sijainti Tutkimusalat Nordic countries Others 2% COMMUNICATION 3% 1% 1% 4% 3% COMPUTER SCIENCE Asia 4% 6% PSYCHOLOGY 6% 34 % INFORMATION SCIENCE Other Europe 8% LIBRARY SCIENCE 11 % ENGINEERING Other English EDUCATION EDUCATIONAL USA 10 % 15 % RESEARCH 61 % OPERATIONS RESEARCH MANAGEMENT SCIENCE HEALTH CARE SCIENCES 31 % SERVICES PUBLIC ADMINISTRATIONLähde: ISI. Total N = 643
  • 28. ”Organisaatioviestinnän” (organizational communication) julkaisut yliopistoittain Yliopistot 25 20 15 Julkaisut 10 5 0Lähde: ISI. Total N = 643
  • 29. Tutkimusaiheita Sisäisen ja ulkoisen viestinnän tutkimus Yhteisöviestinnän tutkimus (Organizational communication) (PR, corporate communication) Henkilöstösuhteet Imago, brändi ja maine (Human relations) (Branding, reputation) Sitouttaminen Muutos ja johtajuus (Socialization) Sidosryhmäsuhteiden hallinta (Change & leadership) (stakeholder management) Päätöksenteko Sisäinen viestintä (Desicion making) Viestintästrategia (Internal communication) (communication strategy) Konfliktinhallinta Ympäristön luotaus (Conflict management) Kampanjasuunnittelu (Information scanning) (Campaign planning) Institutionaaliset & organisatoriset suhteet Organisaatioyhteisön (Institutional & organizational relations) Suostuttelun keinot identiteetti (Theories of persuasion) ”Tunnejohtaminen” (Corporate identity) (Emotions & relationships at work) Yhteisösuhteet & Issueiden hallinta vastuullisuusviestintä (Kulttuurinen) moninaisuus (Issues management, (Community relations & (Diversity, multiculturalism) Public affairs) Corporate social responsibility) Viestintäteknologiat Kriisiviestintä Viestinnän mittaaminen (Technologies, media use) (Crisis communication) (Research & measurement) Mediasuhteiden hoito (Media relations)Aihealueita kerätty lähteistä: Cornelissen (2011), Miller (2012), Jablin & Putnam (2001)
  • 30. Yhteenveto: organisaatioiden viestinnän tutkimusaiheet eri näkökulmista Sisäinen viestintä ja Ulkoinen viestintä Yhteisöviestintä ja PR tiedonkulkuFunktionalistis- Sisäiset viestintäkanavat, Ulkoiset Sisäisen viestinnän tehokkuus ja teknologiat, järjestelmät, viestintäkanavat, kanavat, julkisuuden hallinta,strukturalistinen verkostot ja niiden ympäristön luotaus ulkoisen viestinnän kanavat,näkemys koordinointi strateginen viestintäKulttuuri- ja Henkilöstösuhteet, Organisaation suhteet Henkilöstöviestintä, sitouttaminen, muihin organisaatioihin kiistakysymysten hallinta, media-vuorovaikutus- konfliktinhallinta, ja instituutioihin, ym. yhteisösuhteidennäkökulma tunnejohtaminen, kriisiviestintä, hoitaminen, imago, brändi, Ilmastokartoitukset, yhteisön organisaation ulkoinen maine, sidosryhmäviestintä identiteetti identiteettiPostmoderni / Yhteisön identiteetin jatkuva Yhteisön identiteetin Organisaatio yhteiskunnallisena rakentuminen jatkuva rakentuminen toimijana ja yhteiskunnan lakien,kriittinen näkemys vuorovaikutuksessa, vuorovaikutuksessa asetusten, arvojen ja normien identiteettien moninaisuus & ympäristön kanssa, muokkaajana, kestävä kehitys, kamppailu, viestintä identiteetistä käytävä eettisyys, vastuullisuus, vallankäytön välineenä kamppailu, organisaatio aktivismi, organisaatio vallankäyttäjänä julkisuuden ja kulttuurisen tilan toimijaverkostossa täyttäjänä, mielikuvien levittäjänä
  • 31. 3 Esimerkkisuhde/sidosryhmänäkökulmasta: Organisaatiot yhteiskunnallisten toimijoiden verkostossa
  • 32. Viestintämaiseman muutoksia• Viestintäteknologiat ja verkottuminen määrittävät yhä enemmän organisaatioiden toimintaa (Castells, 1996; Giddens, 2001)• Verkostoissa viestit liikkuvat nopeasti ja ennakoimattomasti, ilmiöt kumuloituvat (Urry, 2003)• Internet ja sosiaalinen media ovat tuoneet uudenlaisen avoimuuden ajan (>100 milj. blogia; 800 milj. Facebook- käyttäjää, 90 milj. twiittiä / päivä, jne…) – Uusi teknologia asettaa organisaatiot aiempaa mutkikkaampaan viestintämaisemaan, lisää demokratiaa, mutta tuo myös uusia vaikuttamisen ja kontrollin välineitä mukanaan (esim. Castells, 2009; Kietzmann ym. 2011)• Myös organisaatioiden sisäiset viestinnän virrat ovat järjestyneet uudella tavalla internetin ja digitaalisen viestinnän vaikutusten kautta (Dutton, 2008).
  • 33. Sosiaalisen median käyttö Yhdysvalloissa 2005─2012 Yli 18-vuotiaiden internetin käyttäjien sosiaalisen median käyttöosuus ikäryhmittäin (%) 100% 90% 86% 87% 86% 83% 80% 76% 72% 70% 67% 68% 70% 61% 60% 18-29 51% 50% 30-49 49% 48% 49% 50% 47% 50-64 40% 65+ 33% 34% 29% 30% 25% 25% 26% 20% 13% 11% 9% 8% 10% 7% 6% 7% 4% 1% 0% 1.2.2005 1.2.2006 1.2.2007 1.2.2008 1.2.2009 1.2.2010 1.2.2011 1.2.2012Lähde: Pew Research Center. http://pewinternet.org/Commentary/2012/March/Pew-Internet-Social-Networking-full-detail.aspx
  • 34. Organisaatiot osana erilaisten toimijoiden verkostoa• Organisaatiolla useita erilaisia sidosryhmiä, joiden tavoitteet voivat olla ristiriidassa keskenään – Henkilöstö – Asiakas, kansalainen, käyttäjä…. – Media ja joukkoviestimet – Toiset yritykset ja organisaatiot – Julkisyhteisöt (valtio, kunnat, hallinto) – Kolmas sektori & kansalaisyhteiskunta – Globaali ulottuvuus ….
  • 35. Yhteisösuhteet, ryhmittymät ja julkisuuden kentät• Stakeholder-näkökulma (yhteisö- / sidosryhmäsuhteet) on yksi mahdollinen tapa hahmottaa organisaation viestinnän todellisuus: – Stakeholder: ”any group that can affect or be affected by the actions of an organization” (Freeman, 1984)• Puhutaan myös ryhmittymistä (publics), joiden syntyä ja toimintaa voidaan selittää tilanneteorian avulla: – Ryhmittymä realisoituu, jos se havaitsee organisaatioon liittyvän ongelman (issue), kokee voivansa vaikuttaa siihen sekä ajattelee sen vaikuttavan merkittävästi itseensä tai läheisiinsä (Grunig & Hunt, 1984)• Toinen muotoilu tästä ovat julkisuuden kentät ja niihin liittyvät julkisuuksien leimahtamiset – Organisaatio toimii ja luo erilaisia julkisuuden kenttiä tai ”tiloja” (public spheres), kuten kansalais-, media, sidosryhmä- tai verkkojulkisuus. Uusi julkisuus (public) syntyy, kun joukko ihmisiä viestii jostakin organisaatioon liittyvästä teemasta (issue) (Iivonen & Åberg, 2009) – Teemoja syntyy ja kytee jatkuvasti, niiden elinkaari vaihtelee. Suotuisat olosuhteet voivat johtaa siihen, että toiset teemat kasvavat kiistakysymyksiksi ja ”leimahtavat” (emt.; ks. myös Aula & Åberg, 2012)
  • 36. Yhteisösuhteiden hoito• Organisaation PR-toiminnan ytimessä on yhteisösuhteiden hoito – Mikä on suhteen (”stake”) merkitys organisaatiolle? Materiaalista, sosiaalista, tieto-… jne. -pääomaa – Sidosryhmät voivat kehittää lyhyessä ajassa huomattavia vallan resursseja (sosiaalinen media, joukkoistaminen…) ja vaikuttaa useilla julkisuuksien kentillä – Yhteisösuhteiden hoito on paitsi viestien välittämistä myös kuuntelemista, konfliktien ratkomista, agitoimista, verkostojen rakentamista… (Coombs & Holladay, 2007)
  • 37. Yhteisösuhteiden verkosto Organisaatiokeskeinen Mediakeskeinen Realistinen näkemys näkemys näkemys ”…public relations [is] the management of mutually influential relationships within a web of stakeholder and organizational relationships”(Coombs & Holladay, 2007, 26, 55–57)
  • 38. Julkisuuden leimahtaminen• Aula ja Åberg (2012, 213-5) esittävät väittämiä sille, miksi asiat saattavat leimahtaa kiistakysymyksiksi: – Organisaatiot toimivat julkisuuskentillä, joissa on lukemattomia potentiaalisia toimijoita – Toimijat aktivoituvat tekemällä organisaatiota koskevan viestinnällisen aktin – Jos useampi toimija aktivoituu, muodostuu ryhmittymä jaetun teeman ympärille – Julkisuuden kenttää voidaan kuvata semioottisena teemojen ja siihen liittyvien toimijoiden verkostona – Useita samanaikaisia julkisuuksia on vaikea hallita – Organisaatiot pyrkivät kumoamaan kielteisiä teemoja tai kääntämään huomion toisaalle. Myönteisiä teemoja hyödynnetään – Uudet teemat aktivoivat myös organisaation sisäisiä julkisuuskenttiä – Jos julkisuus leimahtaa, organisaatio voi joutua muuttamaan toimintatapojaan
  • 39. Viestinnän nopeasyklisyys: Case ”Olympialaiset 2012”• Suuren mittakaavan mediatapahtuma• Jatkuvia potentiaalisia teemoja ja pieniä julkisuuksia: – Brändisensuuri (esim. McDonalds & väärän yhtiön ranskalaiset) – Olympia-aatteen kaupallistuminen & ei-sopivat sponsorit (esim. Coca-Cola, McDonalds, Heineken…) – Olympiakomitea ohjeet sosiaalisen median käytön rajoittamiseksi (broadcasting-sopimukset) – Twitterin mahdollinen sensurointi – Tyhjät katsomot loppuunmyydyissä tapahtumissa ….
  • 40. Twiittien määrän kasvu LontoonOlympialaisten kynnyksellä 23.– 29.7.
  • 41. Julkisuuden läpinäkyvyys: Case”Potilastietojärjestelmäuudistus” Mahdollisia tiloja ja julkisuuksia: • Blogit (näkökulmat) • FB-ryhmä (keskustelun koordinointi) • FB-notesit (asioiden kokoaminen yhteen) • Paikallinen asiantuntijuus (insinöörejä, tietotekniikan asiantuntijoita, asianosaisten yritysten työntekijöitä… • Joukkoistaminen (Sitran selvityksen lukeminen) • Perinteinen media (sanan levittäminen joukkotiedotuksen voimalla sekä asioiden integroiminen, ymmärrettäväksi tekeminen) • Poliittinen PR (tartutaan mukaan nouseviin teemoihin)
  • 42. Facebook-seuraajien määrä ryhmässä ”Me emmehalua lasten kauneuskisoja Suomeen” 30.8. – 4.9. Lähde: www.sometrik.comYhden päivän aikana tapahtuu:• IS uutisoi 29.8. klo 11:31: ”Lasten missikisat Suomeen”• ”Me emme halua lasten kauneuskisoja Suomeen” -sivusto liittyy n. klo 17 Facebookkiin• Blogikirjoituksia• Nettiadressi• Järjestäjän puolustus ESS:ssa: ”kyse ei ole lasten missikisoista”• Seuraavana aamuna Radio Nova: Järjestäjä luopuu kisojen järjestämisestä• Ruotiminen jatkuu perinteisessä mediassa
  • 43. Yhteenveto: yhteisösuhteet ja kiistakysymysten leimahtaminen• Organisaatiot toimivat turbulentissa ja verkottuneessa ympäristössä, jossa usean eri sidosryhmän tai toimijan ääni on otettava huomioon• Sidosryhmien intressit ovat usein ristiriidassa keskenään• Yhteisö ja sen sidosryhmät käyttävät kummatkin valtaa, mutta se on luonteeltaan erilaista ja epätasaisesti jakaantunutta• Teemat nousevat nopeasti ja niitä on joka puolella• Uusien teknologioiden käyttöönotto on tärkeää: – Läsnäolo horisontaalisessa julkisuudessa – Oman viestintäosaamisen ja -kanavien hallinta – Uusien seurantatyökalujen ja ”ison datan” hyödyntäminen – Tiedon kulku ja uudet ideat• Viestinnällä hallitseminen ei ole mahdollista: organisaation viestintä on tiedottamisen lisäksi suhteiden hoitoa dialogin avulla (sidosryhmien tunnistaminen ja kuunteleminen!)
  • 44. LähteetAula, P. (1999) Organisaation kaaos vai kaaoksen organisaatio? Helsinki: Loki-Kirjat.Aula, P. & Hakala, S. (2000) Kolmet kasvot. Näkökulmia organisaatioviestintään. Helsinki: Loki-Kirjat.Aula, P. & Åberg, L. (2012) Leimahtavat julkisuudet - organisaatioiden uusi haaste. Teoksessa Julkisuus ja demokratia, s. 201-226, Tampere: Vastapaino.Castells, M. (2009) Communication Power. Oxford: Oxford University Press.Castells, M. (2007) Communication, power and counter-power in the network society. International Journal of Communication1(1): 238-66.Castells, M. (1996) The rise of the network society. Cambridge: Blackwell.Cornelissen, J. (2011) Corporate Communication: A Guide to Theory and Practice. London: Sage.Coombs, W.T. & Holladay, S.H. (2007) Its Not Just PR: Public Relations in Society. John Wiley & Sons.Deetz, S. (1991) Democracy in an age of everyday life. Berkeley: University of California Press.Dutton, W. H. (2008) Collaborative network organizations: new technical, managerialand social infrastructures to capture the value of distributed intelligence. OII DPSNWorking Paper No. 5.Eisenberg, E.M. & Goodall, Jr. A.T. (2001) Organizational Communication: Balancing Creativity and Constraint. Bedford/St.Martins.Farace, R.V. & Monge, P.R. & Russell, H.M. (1977) Communicating and organizing. Addison-Wesley Pub. Co.Fiske, J. (1992) Merkkien kieli: johdatus viestinnän tutkimiseen. Tampere: Vastapaino.
  • 45. Foucault, M. (1979) The birth of the prison. Hammondsworth: Penguin.Freeman, R.E. (1984) Strategic management: A Stakeholder Approach. Marshfield, MA: Pittman.Galbraith, J. (1973) Desingning complex organizations. Reading, MA: Addison-Wesley.Giddens, A. 2001. Sociology. 4. painos. Cambridge: Polity Press.Grunig, J.E. & Hunt, T. (1984) Managing Public Relations, Rinehart and Winston.Habermas, J. (1972) Knowledge and human interest. London: Heinemann Educational Books.Huhtala, H. & Hakala, S. (2007) Kriisi ja viestintä. Helsinki: Gaudeamus.Huhtala, H. & Laakso, A. (2007) Kirjallisuuskatsaus organisaatiokulttuuriteorioihin: mitä ne ovat ja miten niistä on keskusteltukansainvälisissä ja suomalaisissa tieteellisissä journaaleissa? Hallinnon tutkimus 26:2, 13-32.Iivonen, J. & Åberg, L. (2009) Viestinnästä julkisuuspolitiikkaan. Julkisen vallan viestintätoimintojen muutos Suomessa. Hallinnontutkimus 2/2009.Jablin, F.M. & Putnam, L.L. (2001) The New Handbook of Organizational Communication:Advances in Theory, Research, and Methods. London: Sage.Jensen, M. T. (2003). Organizational Communication – a review (p. 96). Kristiansand.Juholin, E. (2009) Communicare! Viestintä strategiasta käytäntöön. Helsinki: Infor.Karvonen, E. (2002) Johdatus viestintätieteisiin. Verkko-oppimateriaali. Osoitteessa: http://viesverk.uta.fi/johdviest/johdatus.htmlKreps, G.L. (1990) Organizational Communication: Theory and Practice. Longman.Lewinin, K. (1943) Forces behind food habits and methods of change. Bulletin of the National Research Council 108, 35-65.
  • 46. Miller, K. (2012) Organizational Communication: Approaches and Processes. Boston, MA: Wadsworth Cengage Learning.Mumby, D. (1993) Narrative and social control. Newbury Park, CA: Sage.Nieminen, H. (1999), Medioituminen ja suomalaisen viestintämaiseman muutos. Teoksessa Hannu Nieminen & Petri Saarikoski &Jaakko Suominen (toim.): Uusi media ja arkielämä: kirjoituksia uuden ajan kulttuurista. Turun yliopisto, Turku 1999Richmond, V. P., McCroskey, J. C., & McCroskey, L. L. (2005). Organizational Communication for Survival: Making Work, Work(3rd ed., pp. 16–31). Allyn & Bacon.Seeck, H. (2008) Johtamisopit Suomessa: taylorismista innovaatioteorioihin. Helsinki: GaudeamusSenge, P. (1990) The Fifth Discipline. New York: Doubleday/Currency.Seppänen, J. & Väliverronen, E. (2012) Mediayhteiskunta. Tampere: Vastapaino.Thompson, J. (1995) The Media and Modernity: A Social Theory of the Media. Standford: Stanford University Press.Urry, J. (2003) Global Complexity. John Wiley & Sons.Weick, K.E. (1995) Sensemaking in Organizations. Newbury Park, CA: Sage.Weick, K.E. (1979) The social psychology of organizing. Reading, MA: Addison-Wesley.Wiio, O.A. (2000) Organisaatioviestinnän juuria. Teoksessa Pekka Aula & Salli Hakala (toim.) Kolmet kasvot. Näkökulmiaorganisaatioviesintään, s. 157-166, Helsinki: Loki-kirjat.Wiio, O.A. (1978) Wiion lait – ja vähän muidenkin. Espoo: Weilin + Göös.Wiio, O.A. (1977) Contingencies of organizational communication. Helsinki: Helsingin kauppakorkeakoulu.Åberg, L. 2000. Viestinnän johtaminen. Helsinki: Inforviestintä Oy.