Your SlideShare is downloading. ×
HE laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta 16.9.2010
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Thanks for flagging this SlideShare!

Oops! An error has occurred.

×

Saving this for later?

Get the SlideShare app to save on your phone or tablet. Read anywhere, anytime - even offline.

Text the download link to your phone

Standard text messaging rates apply

HE laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta 16.9.2010

778
views

Published on

Published in: News & Politics, Travel, Sports

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
778
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
2
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

Report content
Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
No notes for slide

Transcript

  • 1. HE laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta Tiedotustilaisuus 16.9.2010
  • 2. 16.9.2010 Uusiutuvan energian velvoitepaketti • EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostamaan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä • Energian loppukulutus vuonna 2020 arviolta 327 TWh • Tästä uusiutuvien 38 %:n osuus vastaa 124 TWh • Vuonna 2005 uusiutuvien loppukulutus oli 87 TWh • Muutostarve vuodesta 2005  2020 on n. 38 TWh
  • 3. 16.9.2010 0 10 20 30 40 50 60 M altaLuxem burg B elgia Tšekin tasavalta K ypros U nkariA lankom aat Slovakian tasavalta Puola Y hdistynytK uningaskunta B ulgaria Irlanti Italia Saksa K reikka EU Espanja R anska Liettua R om ania V iro Slovenia Tanska Portugali Itävälta Suom i Latvia R uotsi Lisäys 2005 - 2020 Osuus vuonna 2005 % loppukulutuksesta Uusiutuvien energialähteiden osuus vuonna 2005 ja komission ehdotus sitovista tavoitteista jäsenvaltioille vuodelle 2020, % loppukulutuksesta
  • 4. 16.9.2010 Asuinrakennusten lämmitysjärjestelmien energiatuki (YM) • HE 140/2010 vp: Uusiutuvaa energiaa hyödyntävien lämmitystapojen käyttöön ottoa avustettaisiin enintään 20 % osuudella hyväksyttävistä kustannuksista • Tuki kohdistetaan asuinrakennusten päälämmitysjärjestelmänä käytettävien maalämpö- ja ilmavesilämpöpumppujen käyttöön ottoon sekä pellettilämmitykseen ja muihin puuperäisiin polttoaineisiin siirtymiseen • Tukea myönnetään lämmitystapamuutoksiin sähkö- ja öljylämmitteisiä taloja saneerattaessa, ei uudisrakentamisessa • Valtion vuoden 2011 talousarvioesityksessä on tukea varten varattu 30 milj. € • Lain muutoksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2011 alussa; muutettuja säännöksiä voitaisiin soveltaa vuodenvaihteen jälkeen aloitettuihin toimenpiteisiin
  • 5. 16.9.2010 Metsäenergia • Kolmiosainen tukipaketti nostamaan metsäenergian kilpailukykyä: • MMM valmistelee HE:tä laiksi pienpuun energiatukea, jonka kohteena on nuoren kasvatusmetsän hoitotyö • HE laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta: • Päästöoikeuden hinnan perusteella muuttuva tuki metsähaketta käyttäville voimalaitoksille • Sähkön markkinahinnan perusteella muuttuva tuki puupolttoainetta käyttäville pienille CHP-laitoksille • Hiilen korvaaminen: • Kivihiilen käyttöä sähkön ja lämmön tuotannossa (nykyisin noin 15 TWh) korvataan uusiutuvilla biopolttoaineilla 7 - 8 TWh • Taloudellisina ohjauskeinoina ovat jatkovalmistelussa muuttuva sähköntuotantotuki ja investointituet
  • 6. 16.9.2010 Liikenteen biopolttoaineet • Liikenteen biopolttoaineiden käyttö nostettaisiin 7 TWh:iin vuoteen 2020 mennessä liikennepolttoaineiden myyjille asetettavalla jakeluvelvoitteella • Tavoitteena on 20 % sekoitusvelvoite vuonna 2020 • Kysynnän täyttämiseksi kotimaisella tuotannolla Suomeen tavoitellaan kolmea toisen sukupolven biodiesel-laitosta; Tavoitetta edistetään sekä EU:n että kansallisin tukijärjestelmin • Lisäksi Suomeen tavoitellaan viljapohjaista bioetanolituotantoa 120 000 - 150 000 tonnia • Arviolta noin 120 miljoonan euron investointia voitaisiin rahoittaa yritystukien kautta • Tuen edellytyksenä on, että viljapohjainen bioetanoli täyttää biopolttoaineiden kestävyyskriteerit
  • 7. 16.9.2010 Tuulivoima • Tuulivoiman tuotanto nostetaan 6 TWh:iin vuoteen 2020 mennessä. • Lisäystä nykytilanteeseen 5,7 TWh markkinaehtoisen takuuhintajärjestelmän avulla • Tukea maksetaan takuuhinnan ja toteutuneen sähkön markkinahinnan erotus. • Tavoitehinta olisi 83,50 euroa megawattitunnilta. • Nopean alkajan bonuksena tavoitehinta olisi kuitenkin vuoden 2015 loppuun saakka 105,30 euroa megawattitunnilta enintään 3v. ajan • Tukijärjestelmän kustannukset noin 200 milj. euroa vuodessa, jos sähkön markkinahinta on 50 €/MWh.
  • 8. 16.9.2010 Muu uusiutuva • Biokaasun käyttöä lisätään 0,7 TWh:iin takuuhintajärjestelmällä • Vesivoiman tuotantoa lisätään keskivesivuonna noin 0,5 TWh 14 TWh:iin vuonna 2020, koostuu voimalaitosten tehonkorotuksista sekä pienvesivoimasta myöntämällä investointitukea nykyisen maksimissaan 1 MW:n laitosten sijasta 10 MW:iin saakka. • Pellettien käytön tavoitteeksi asetetaan 2 TWh:iin • Lämpöpumppujen uusiutuvan energian tuotanto nostettaisiin 8 TWh:iin. • Kierrätyspolttoaineiden uusiutuvan energian osuudeksi tavoitellaan 2 TWh. Kierrätyspolttoaineiden käyttöä tuetaan muun muassa nykyisellä sähköntuotannon verotuella 2,4 €/MWh. • Aurinkolämpö- ja sähköjärjestelmien tukea jatketaan energiatuella nykyisen käytännön mukaisesti.
  • 9. 16.9.2010 Syöttötariffin periaate • Markkinaehtoinen takuuhinta • sisältää sekä takuuhinnan että preemion piirteitä • säilytetään sekä markkinaehtoi- suus että taataan tasainen tulotaso tuulivoimatuottajalle • tuottajat myyvät tuotetun sähkön normaalisti sähkömarkkinoille ja ovat velvollisia hoitamaan tasesähkönsä • tuottajalle maksetaan tariffi, joka määräytyy sovitun tavoitetason ja sähkön pörssihinnan erotuksesta (3 kk spot hinta) • kannustaan tuottamaan keskimääräistä kalliimpien tuntien aikana 0 20 40 60 80 100 1 51 101 151 201 251 301 351 pvä (2008) €/MWh Tariffi
  • 10. 16.9.2010 Syöttötariffijärjestelmään hyväksymisen yleiset edellytykset • Syöttötariffijärjestelmään voidaan hyväksyä tuulivoimala, biokaasuvoimala, metsähakevoimala ja puupolttoainevoimala, • joka sijaitsee Suomessa tai Suomen aluevesillä ja on liitetty sähköverkkoon siellä sekä • jolla on toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset sähkön tuotannolle. • Lakiehdotuksen mukaan järjestelmään ei voida hyväksyä voimalaitosta, joka sijaitsee Ahvenanmaan maakunnassa Syöttöttariffijärjestelmän soveltaminen Ahvenanmaalla edellyttää, että Ahvenanmaa säätää oman sisällöltään vastaavan lain
  • 11. 16.9.2010 Syöttötariffijärjestelmän tuotantomuotokohtaiset edellytykset (1) • Tuulivoimala voidaan hyväksyä syöttötariffijärjestelmään vain, jos: 1. se ei ole saanut valtiontukea 2. se on uusi eikä se sisällä käytettyjä osia 3. sen generaattoreiden yhteenlaskettu nimellisteho on vähintään 500 kVA • Biokaasuvoimala voidaan hyväksyä syöttötariffijärjestelmään vain, jos: 1. se ei ole saanut valtiontukea; 2. se on uusi eikä se sisällä käytettyjä osia; 3. sen generaattoreiden yhteenlaskettu nimellisteho on vähintään 100 kVA 4. käyttää polttoaineena sellaisessa biokaasulaitoksessa syntyvää biokaasua, joka ei ole saanut valtiontukea, joka on uusi ja joka ei sisällä käytettyjä osia.
  • 12. 16.9.2010 Syöttötariffijärjestelmän tuotantomuotokohtaiset edellytykset (2) • Biokaasuvoimala voidaan hyväksyä syöttötariffijärjestelmään lämpöpreemiolla korotettuun syöttötariffiin oikeutettuna, jos: 1. se tuottaa sähkön tuotannon yhteydessä lämpöä hyötykäyttöön 2. sen kokonaishyötysuhde on vähintään 50 % tai, jos sen generaattoreiden yhteen- laskettu nimellisteho on vähintään 1 MVA, vähintään 75 %. • Metsähakevoimala voidaan hyväksyä syöttötariffijärjestelmään vain, jos: 1. sen generaattoreiden yhteenlaskettu nimellisteho on vähintään 100 KVA 2. se ei kuulu eikä ole kuulunut syöttötariffijärjestelmään.
  • 13. 16.9.2010 Syöttötariffijärjestelmän tuotantomuotokohtaiset edellytykset (3) • Puupolttoainevoimala voidaan hyväksyä syöttötariffijärjestelmään vain, jos: 1. se ei ole saanut valtiontukea 2. se on uusi eikä se sisällä käytettyjä osia 3. sen generaattoreiden yhteenlaskettu nimellisteho on vähintään 100 kVA ja enintään 8 MVA 4. se tuottaa sähkön tuotannon yhteydessä lämpöä hyötykäyttöön; sekä 5. sen kokonaishyötysuhde on vähintään 50 % tai, jos sen generaattoreiden yhteenlaskettu nimellisteho on vähintään 1 MVA, vähintään 75 prosenttia.
  • 14. 16.9.2010 Tavoitehintaan sidotun syöttötariffin suuruus • Tukea maksetaan 12 vuotta • Tuki on tavoitehinnan ja 3 kuukauden markkinahinnan erotus • Tavoitehinta on 83,5 €/MWh • Tuulivoimalle tavoitehinta on 105,3 €/MWh vuoden 2015 loppuun saakka, kuitenkin enintään kolme vuotta per voimalaitos • Biokaasuvoimalalle maksetaan lisäksi lämpöpreemiota 50 €/MWh ja puupolttoainevoimalalle 20 €/MWh, jos preemion ehdot täyttyvät • Puupolttoainevoimalan tuki on rajattu neljän perättäisen tariffijakson aikana maks. 750 000 €
  • 15. 16.9.2010 Metsähakkeella tuotetun sähkön tuen suuruus • Metsähakevoimalassa tuotetusta sähköstä maksetaan päästöoikeuden hinnan mukaan muuttuvaa tuotantotukea enintään 18 €/MWh • päästöoikeuden hinnalla enintään 10 € tuki olisi 18 €/MWh ja päästöoikeuden hinnalla 23 € tuki olisi 0 €/MWh. • Sama kaavana 18 – 18/13 x (ph – 10), jossa • ph = päästöoikeuden hinta • kun 10 €<ph<23 €
  • 16. 16.9.2010 Kiinteä sähkön tuotantotuki • Korvaa nykyisen sähköverolain mukaisen tuen ja maksetaan niille, jotka eivät kuulu syöttötariffijärjestelmään • Tuulisähkö 6,9 €/MWh • Biokaasusähkö ja vesivoimasähkö 4,2 €/MWh • Kierrätyspolttoainesähkö 2,5 €/MWh • Syöttötariffia kevyempi rekisteröitymismenettely • Maksetaan vain, jos tukeen oikeuttava tuotanto on väh. 200 MWh/a • Leikkuri, joka varmistaa, että kiinteä tuotantotuki ei ylitä syöttötariffilla maksettavaa tukea. Kiinteää sähkön tuotantotukea ei makseta • tuulivoimalla, biokaasulla, vesivoimalla tai kierrätyspolttoaineella tuotetusta sähköstä, jos sähkön markkinahinnan keskiarvo kalenterivuonna ylittää 76,6 €/MWh • metsähakkeella tuotetusta sähköstä, jos päästöoikeuden markkinahinnan keskiarvo kalenterivuonna ylittää 18 euroa.
  • 17. 16.9.2010 Uusiutuvan energian tuotantotuki v. 2020:  Tuulivoiman ja biokaasun syöttötariffi 200 milj. euroa  Pienpuun energiatuki 36 milj. euroa  Muuttuva sähkön tuotantotuki 22 milj. euroa  Pien-CHP:n syöttötariffi 36 milj. euroa  Kiinteän sähkön tuotantotuki 4,5 milj. euroa  Energia-avustukset lämmitystapatapaan 30,0 milj. euroa Yhteensä noin 330 milj. euroa Lisäksi: mikäli muuttuvalla sähkön tuotantotuella tuetaan investointeja hiilipölykattiloihin, on arvio vuoden 2020 kokonais- tukitasosta 47 milj. euroa. Vaihtoehtoisesti energiatuen myöntämisvaltuuteen on sisällytetty vuosittain 20 milj. euroa hiilipölykattilainvestointien tukemiseen vuosina 2011-2020. Nämä tarkentuvat jatkovalmistelussa. Energiatuki (valtuus) ja uusiutuvan energian tuotantotuet 2001-2020 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Milj.euroa Energia-avutukset lämmitystapamuutoksiin (YM) Uusiutuvan energian tuotantotuet Energiatuki (valtuus)
  • 18. 16.9.2010 Päästöttömät energialähteet korvaavat päästöllisiä Energian loppukulutus 2008 ja ~2020, TWh 0 50 100 150 200 250 300 350 2008 ~2020 fossiiliset & turve sähkön nettotuonti ydinvoima Uusiutuvat
  • 19. 16.9.2010 CO2-päästöt vähenevät monella keinolla Energian tuotannon päästöt 2008 ja vähenemä vuoteen 2020 (milj. co2 tonnia) 0 10 20 30 40 50 60 70 80 2008 ~2020 ydinvoima Uusiutuvat energiat Energiansäästö fossiiliset & turve Vähennysten yhteisvaikutus sisältää epävarmuuksia
  • 20. 16.9.2010 Vaikutukset turpeen käyttöön • Turpeen käyttöön vaikuttavat uusiutuvan velvoitepaketin toimet sekä energiaverotus • Nykytilanteessa turpeen käyttö on noin 20 TWh, josta lämmöntuotannossa käytettiin noin 13 TWh • Metsähakkeen polttoaineosuuden lisääminen energiantuotannossa vähentää turpeen käyttöä yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa • Tehtyjen selvitysten pohjalta voidaan arvioida, että turpeen käyttö vähenee nykytilanteeseen verrattuna arviolta noin 40 % ja se olisi vuonna 2020 noin 12 TWh.
  • 21. 16.9.2010 Kivihiilen korvaaminen puulla hiilipölykattiloissa • Ilmasto- ja energiapolitiikan ministerityöryhmä linjasi velvoitepaketin yhteydessä, että metsähakkeen käytön tavoitteeseen päästään korvaamalla kivihiilen käyttöä puulla suurissa hiilipölykattiloissa: • Kivihiilen käyttöä sähkön ja lämmön tuotannossa (nykyisin noin 15 TWh) korvataan uusiutuvilla biopolttoaineilla 7-8 TWh. Taloudellisina ohjauskeinoina ovat jatkovalmistelussa muuttuva sähköntuotantotuki ja investointituet. • Potentiaali hiilen korvaamiseen CHP-tuotannossa (Hanasaari 1-2, Salmisaari, Suomenoja, Martinlaakso, Naantali 1-3, Vaskiluoto ja Kymijärvi) on 7 TWh. Lauhdetuotannossa (Meri-Pori, Kristiinankaupunki, Tahkoluoto ja Inkoo 1-4) hiiltä voitaisiin korvata arviolta 1 TWh. Lauhdetuotannossa hiilen korvausmahdollisuuteen vaikuttaa lauhdetuotannon määrä.” • Talouspoliittisen ministerivaliokunnan kokouksessa 6.5.2010 päätettiin, että perustetaan työryhmä selvittämään investointituen ja muuttuvan sähköntuotantotuen soveltuvuutta kivihiilen korvaamiseen uusiutuvilla biopolttoaineilla hiilipölykattiloissa.
  • 22. 16.9.2010 Mitä saavutetaan: metsäenergian 13,5 Mm³ investointi- ja työllisyysvaikutukset • Tutkimuksissa metsähakkeen 15 milj. kiinto-m³:n työllisyysvaikutukset vuonna 2020 olisivat noin 6900 henkilötyövuotta • Työllisyysvaikutukset jakaantuvat seuraavasti: metsähakkeen tuotanto ja kuljetus 6200 lämpöyrittäjyys 400 sähkön ja lämmön suurtuotanto 150 polttoainejalosteiden valmistus 150 • Metsähakkeen käytön kolminkertaistaminen 15 milj. kiinto-m3:een vuodessa edellyttää noin 700 milj. € laiteinvestointia korjuu- ja kuljetuskalustoon, jonka valmistus myös työllistää merkittävästi konepajateollisuutta • Nyt sovitulla 13,5 miljoonan kiinto-m3 tasolla päästään lähes samoihin vaikutuksiin
  • 23. 16.9.2010 Mitä saavutetaan: energiatuet ja niiden työllisyysvaikutus • 750 miljoonan euron energiatuella saadaan aikaan 4–5 kertaiset investoinnit, noin 3–3,75 miljardia euroa riippuen tuettavista tekniikoista • Em. investointien suora rakennusaikainen työllisyysvaikutus on noin 4500 henkilötyövuotta • Lisäksi em. investointeihin sisältyvien laitehankintojen suora vaikutus konepajateollisuuteen alihankkijoineen on noin 8000 henkilötyövuotta • Metsä- ja muiden kiinteiden polttoaineiden hankinnassa käytön aikana syntyvä työllisyysvaikutus on noin 4000 henkilötyövuotta • Yksin biojalostamo (300 000 tonnin tuotanto) kohentaisi sijaintimaakuntien talouskasvua 3–3,5 % eli noin 200 miljoonaa euroa vuoteen 2020 mennessä • Työllisyys nousisi biojalostamon sijaintimaakunnassa runsaalla 400 henkilötyövuodella • Biojalostamot korvaisivat merkittävästi paperin tuotannon supistumisesta aiheutuneita menetyksiä: talouskasvun osalta lähes puolet ja työpaikkojen osalta neljäsosan • Pysyviä työpaikkoja kaiken kaikkiaan laitoksille ja investoiviin yrityksiin syntyisi noin 1500–2000 henkilötyövuotta
  • 24. 16.9.2010 Mitä saavutetaan: tuulivoiman ja biokaasun investointi- ja työllisyysvaikutukset • Tuulivoimaan tehtävien investointien kokonaismääräksi voidaan arvioida noin 3,5 miljardia euroa, josta kotimaisen työn osuus voi olla noin 1,9–2,5 miljardia euroa • Tuulivoimahankkeiden kotimaisuusaste vaihtelee valitun teknologian mukaan: • Jos tuulivoimalassa käytetään ulkomailla valmistettuja turbiineja, joissa ei ole suomalaista teknologiaa, kotimaisuusaste voi jäädä 35–40 prosentin tasolle. • Jos ulkomailla valmistetuissa turbiineissa on suomalaista teknologiaa, on kotimaisuusaste 50 prosenttia tai korkeampi. • Jos tuulivoimalassa käytetään kotimaassa valmistettuja turbiineja, joissa on suomalaista teknologiaa, voi kotimaisuusaste nousta 80 prosenttiin. • Tuulivoimaloihin verrattuna biokaasuvoimaloiden vaikutukset työllisyyteen ovat vähäisemmät