Helsingin Keskustakirjastoselvitys

1,956 views
1,886 views

Published on

Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen käynnisti keskustakirjastohankkeen selvitystyön elokuussa 2007.

Selvityksen päätehtävä oli synnyttää näkemys sisällöstä, toimintamallista, koosta ja sijainnin luonteesta.

Pluto Finlandin tekemä selvitystyöhanke kattoi yli 160 asiantuntija-, päättäjä-, vaikuttaja- ja käyttäjähaastattelua, tutkimusten ja lähdekirjallisuuden sekä Suomea, pääkaupunkiseutua ja Helsinkiä koskevien strategioiden läpi käynnin. Tämän lisäksi tutustuttiin johtavien kirjastojen toimintaan maailmalla.

”…uudesta, vasta suunnitteilla olevasta Helsingin keskuskirjastosta puhutaan eri tasolla.
Ei siinä mietitä minkä näköinen se on ja minkälaisia huoneita siihen tulee,
vaan mikä on kirjaston merkitys nykyisin.”

Risto Nieminen musiikkitalosta ja suomalaisesta kulttuurilaitosten tulevaisuudesta, Suomen Kuvalehti 32/2009.

Published in: Business
0 Comments
2 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

No Downloads
Views
Total views
1,956
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
419
Actions
Shares
0
Downloads
0
Comments
0
Likes
2
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Helsingin Keskustakirjastoselvitys

  1. 1. Keskustakirjasto Metropolin sykkivä sydän Selvitystyön raportti 1
  2. 2. Sisällysluettelo Eläköön kirjasto! 4 Selvitystyöstä 7 I Kirjasto on mahdollisuus 9 1. Kirjasto on menestyksemme perustaa 11 2. Vetovoimainen Suomi 15 3. Katsaus tulevaisuuteen 18 4. Miten meistä tulee taitavia? 20 5. Kirjasto kuuluu kaikille 24 II Metropolin sykkivä sydän 29 6. Tulevaisuuden kirjasto 30 7. Sivistyksen solmukohta, jossa tapahtuu 34 8. Sisältö: aineisto, kohtaaminen ja kommunikaatio 36 III Keskustakirjasto toteutuu yhteisvoimin 45 9. Toteutus 46 10. Jatkotoimenpiteet 54 Haastattelut 56 Lähteet 58 3
  3. 3. Eläköön kirjasto! Suomi valitsi osaamisen ja sivistyksen strategiakseen jo kauan sitten. Haluamme menes- Kun mietimme keskustakirjastoa, tuo tausta antaa hyvän rakennusperustan. Mutta mitä tyä, pärjätä ja kehittyä jatkossakin. Toimiva ja vetovoimainen metropoli palveluineen pitäisi rakentaa? Monumentti kaupungin komistukseksi, kirjavarasto keskustaan vai riit- on osa Suomen menestysvisiota. Mikä rooli kirjastolla on tässä kokonaisuudessa? täisikö pelkkä hakukone? On syytä vilkaista kirjaston tehtävää, missiota. Kirjastolla on meille merkitystä. Koemme kirjaston tärkeäksi osaksi yhteiskuntaam- Kirjaston tehtävä on sivistää ja pitää meidät ajan tasalla. Haluammeko, että tuo me ja ymmärrämme kirjaston merkityksen julkisena ja tasa-arvoisena palveluna. Kir- on kirjaston tehtävä tulevaisuudessakin? Onko tärkeää, että yhteiskunta pitää huol- jasto kertoo ympäristöstään ja sen arvoista: sivistyksestä, tiedosta ja kirjan arvostuk- ta siitä, että tulevaisuuden kansainvälisessä, monipuolistuvassa, monimutkaistuvassa sesta. Mielikuva hiljaisesta paikasta, josta saa kirjoja, ei aivan vastaa nykykirjaston ja monikulttuurisessa ympäristössä suomalaisilla on taatusti ajan tasalla olevaa luo- palvelutarjontaa. Kirjastosta löytää kirjojen lisäksi lehtiä, musiikkia, elokuvia, tai- tettavaa tietoa, korkeatasoista laajaa aineistoa syventämään osaamista sekä inspiraa- detta ja nettipäätteitä. Kirjastoissa myös tapahtuu. On kirjailijatapaamisia, näytte- tion lähteitä? Pidämmekö huolen siitä, että kaikilla suomalaisilla on riittävän hyvät lyitä ja satutuokioita. henkiset eväät pärjätä jatkossakin? Jos näin halutaan ja unelmamme tulevaisuudesta Kirjastoammattilaisten osaaminen on korkeatasoista ja arvostettua. Kirjasto elää sisältää maailman parhaan kirjaston, on tavoite asetettu ja voidaan käydä töihin. ajassa ja kokeilee jatkuvasti uusia palveluita ja tapoja tuoda esiin aineistoaan. Haastee- Kirjasto aloitti aikanaan harvojen etuoikeutettujen paikkana, jossa kirjallisuuden na on kirjaston vaatimattomuus. Osaamista ei tuoda riittävästi esiin. Huolenaihe on tekeminen ja säilyttäminen oli keskiössä. Merkittävä askel oli kirjaston avaaminen myös nuorten vähentynyt kirjaston käyttö. Kirjastomme on maailman huippua ja sillä kaikille julkiseksi palveluksi, joka mahdollisti tasa-arvoiset lähtökohdat saada tietoa, on kiistaton osa Suomen menestyksessä. Kirjasto on koonnut, jäsentänyt ja tarjonnut taitoja ja tarinoita. Seuraava etappi on kirjaston asema tietojen, taitojen ja tarinoiden niitä tietoja, taitoja ja tarinoita, joiden avulla on luotu nykyiset olosuhteemme. monimediallisena solmukohtana ja kohtaamispaikkana. 4
  4. 4. Tulevaisuuden elävä kirjasto on sivistyksen ja ajan tasalla pysymisen tukikohta, Tulevaisuuden kirjasto ammentaa laajasta korkeatasoisesta aineistostaan, siellä hengen talo. Monimediallinen solmukohta, jonka kautta kuljetaan elämän eri ni- tapahtuu koko ajan ja kaikki tietävät, mitä kirjastolla on kokonaisuudessaan tar- velvaiheissa tai milloin vain omaksi iloksi. Kirjasto on kiinnostava paikka, niin jolla. fyysisesti kuin virtuaalisestikin. Edellä mainittu on yksinkertaistettu koonti niistä tarpeista ja unelmista, joita ih- Tulevaisuuden kirjastossa sisältö on tärkein. Aineisto rakentuu kaikista tarpeellisis- miset ovat selvitystyön kuluessa viestineet. Tulevaisuus on suurelta osin nyt tehtävi- ta medioista ja niiden yhdistelmistä. Kirja on kirjaston sydän ja näin pitää tulevaisuu- en päätösten summa. Mahtuuko kirjasto tuohon laskutoimitukseen? Mikä on sivis- dessakin olla. Teknologian mahdollisuudet hyödynnetään ensimmäisten joukossa. tyksen ja ajan tasalla pysymisen arvo? Uusi askel vaatii esimerkillisyyttä. Helsinkiin, Tulevaisuuden kirjastossa kohdataan. Aineisto elää ja kirjastossa tapahtuu. Ih- Suomen metropoliin, rakentuva keskustakirjasto voisi hyvin olla tuo esimerkki meil- miset kohtaavat siellä missä tapahtuu. Tapahtuma on muutos, pieni tai suuri hetki, le kansallisesti ja kansainvälisesti. joka herättää kiinnostuksen ja antaa syyn tulla. Se on oiva tapa tehdä monimuotois- Lämmin kiitos kaikille keskusteluihin osallistuneille asiantuntijuudesta, ajatuk- ta yhteistyötä kirjailijatapaamisista eri maiden esiintuloteemoihin ja luokkakokouk- sista ja avuliaisuudesta. sista lastenjuhliin. Eläköön kirjasto! Tulevaisuuden kirjasto kommunikoi. Se ei vaisuile. Suomalaisilla on oikeus tie- tää, mitä heille on tarjolla ja mistä he maksavat. Aktiivinen viestintä ja houkutteleva Helsingissä 12.3.2008 markkinointi kutsuvat kirjastoon. Henkilökunta on kirjaston tärkein viestinviejä. Mikko Leisti Selvitysmies 5
  5. 5. Selvitystyöstä Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen käynnisti keskustakirjastohankkeen selvitystyön elo- 1 Haastattelut ja ryhmäkeskustelut kuussa 2007. Toimeksianto määriteltiin seuraavasti: Asiantuntija-, päättäjä-, vaikuttaja- ja käyttäjätahojen laaja edustus. Selvitystyön tavoitteena on hankkeen toimintakonseptin edelleen kehittely tavoitteena luo- 2 Tutkimukset ja lähdekirjallisuus da paikallista, alueellista, kansallista ja kansainvälistä kiinnostusta herättävä paikka, jossa elä- Lähdeaineistoon kuului tutkimuksia liittyen mm. kirjastoon, mykset, kulttuuri, oppiminen ja viestintä kohtaavat perinteisen kirjaston. Hankkeen toteutta- sen käyttöön ja tulevaisuuden näkymiin, kaupunkitutkimukseen, misessa tähdätään Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoteen 2017. vapaa-aikaan, hyvinvointiin ja tulevaisuuteen. Selvitystyön tehtävänä on kehittää edelleen keskustakirjastohanketta sen toteuttamis- 3 Strategiat mahdollisuuksia selvittävän työryhmän väliraportin pohjalta sekä esittää yksityiskohtaiset Lisäksi tutustuttiin Suomea, pääkaupunkiseutua ja Helsinkiä ehdotukset keskustakirjastohankkeen ideakilpailun konseptista, rahoituskumppaneista ja koskeviin strategioihin. toiminnallisesta sisällöstä sekä muista jatkotoimenpiteistä. 4 Tutustumiskäynnit Tarkentavissa keskusteluissa toimeksiantaja näki, että selvityksen päätehtävä on Vierailukohteina oli pääkaupunkiseudun ja Suomen kirjastoja sekä konseptuaalinen pohdinta ja keskustakirjaston toimintamallin alustava määritte- Tukholman pääkirjasto ja Kulturhuset, Sendain mediateekki Japanissa, ly. Yksityiskohdat ja tarkennukset ovat osa tulevaa kansalaiskeskustelua, suunnit- Seattlen kirjasto Yhdysvalloissa sekä Amsterdamin ja Rotterdamin kirjastot Alankomaissa. telua ja projektin juoksutusta, mikäli asiat aikanaan niin etenevät. Haluttiin syn- nyttää näkemys sisällöstä, toimintamallista, koosta ja sijainnin luonteesta. Ensim- 5 Kysely mäiseksi haluttiin ymmärtää, mikä paikka kirjastolla voisi olla elämässämme ja sy- Selvitystyötä varten Helsingin 8.- ja 9.-luokkalaisille järjestettiin dämissämme. kysely aiheesta Unelmien kirjasto Helsinkiin. Selvitystyö lähti liikkeelle tarpeista ja unelmista. Mitä kirjasto meille merkitsee ja 6 Mediassa ja verkossa käydyn keskustelun seuranta mitä me haluamme siltä tulevaisuudessa? Mitä kirjaston tulisi tarjota, jotta voisimme olla siitä ylpeitä ja siitä olisi meille kaikille tulevaisuudessa hyötyä? Vastauksia haim- 7 Keskustelut keskustakirjastotyöryhmän kanssa. me seuraavin keinoin: 6
  6. 6. I 8
  7. 7. Kirjasto on mahdollisuus 9
  8. 8. 10
  9. 9. 1 Kirjasto on menestyksemme perustaa Kirjaston perustehtäviin kuuluu tarjota ihmisille yhtäläiset mahdollisuudet sivistyk- jastossa käyntien määrä on samassa ajassa lähes kaksinkertaistunut. Vuonna 2007 jo- seen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen sekä jatkuvaan tietojen, taitojen ja kan- kainen helsinkiläinen kävi kirjastossa keskimäärin 11,3 kertaa, asiakaskäyntien yhteis- salaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. määrä oli 6,3 miljoonaa. Helsingin kaupunginkirjaston kokonaislainaus oli 9,6 mil- Kirjaston tehtävä on sivistää. Sivistystä on ajantasainen ja monipuoliseen tietoisuu- joonaa. Helsingin kaupunginkirjaston WWW-sivuille tehtiin 6,4 miljoonaa käyntiä. teen perustuva käsitys ympäröivästä maailmasta. Noin 205 000:lla helsinkiläisellä on kirjastokortti. Lukutaito on sivistyksen ja tasa-arvon perusta. Suomalainen kirjasto on maailman Kirjastoverkko on Suomessa hyvin laaja. Vuonna 2007 kirjastoja oli yhteensä 927. huippuluokkaa. Se on olennaisesti edistänyt Suomen nousemisesta menestyväksi si- Näistä pääkirjastoja oli 409, sivukirjastoja 449 ja laitoskirjastoja 69. Helsingin kau- vistysvaltioksi. Kirjastolla on edelleen monia kasvatuksellisia tehtäviä. Kirjastot vaa- punginkirjaston kirjastoverkkoon kuuluu Itä-Pasilassa sijaitseva pääkirjasto ja 35 kau- livat kieltä ja kirjallisuutta. Kirjastot kehittävät myös kriittistä lukemista ja medialu- punginosakirjastoa. Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjasto- kutaitoa, jotka ovat tässä ajassa entistä tärkeämpiä taitoja. Oikeus tiedonsaantiin on jen yhteistyö on jatkunut jo 30 vuotta. Pääkaupunkiseudun kirjastojen muodostama tietoyhteiskunnan kansalaisten tärkeä perusoikeus. HelMet-kirjasto kuuluu 18 miljoonan vuosilainauksellaan maailman suuriin kirjas- Me suomalaiset luemme paljon. Kuulumme kirjojen lainaamisessa, ostamisessa ja tojärjestelmiin. HelMet-kirjastoihin kuuluu yli 60 toimipistettä. sanomalehtien kulutuksessa maailman huippuluokkaan. Kirjasto voi syystä ylpeillä Helsingin kirjastot ovat tiloiltaan pieniä. Helsingin kaupunginkirjastossa käy vuo- olevansa maamme käytetyin kulttuuripalvelu. Vuonna 2006 lainaajia koko maassa sittain 178 kävijää per neliömetri. Tilojen ahtaus on johtanut siihen, ettei missään oli yhteensä 2,3 miljoonaa ja nimikkeitä lainattiin yhteensä 102 579 181 kappaletta. kaupunginkirjaston yksikössä ole voitu laajamittaisesti tarjota monipuolisia uusia toi- Helsingissä lainataan vuosittain noin 17 nimikettä per asukas. Vuodesta 1990 laina- mintoja ja palveluita. usten määrä on kaupunginkirjastossa lisääntynyt lähes kahdella kolmasosalla ja kir- 11
  10. 10. Suomalaista kirjastoa rakastetaan. Kirjastoammattilaisten korkeatasoista osaamista Vahvuudet Heikkoudet arvostetaan. Kuntaliiton kyselyssä kuntalaiset olivat ylivoimaisesti tyytyväisimpiä kir- Rakastettu, arvostettu ja käytetty Puolet väestöstä ei käytä kirjastoa jastopalveluihin (74 %). Ne ovat olleet tyytyväisyysmittausten kärjessä jokaisena tut- kulttuuripalvelu Monimediallisuutta ei tarpeeksi kimusvuonna (1996-2004). Olemme ylpeitä kirjastosta, ja se nähdään tärkeänä osa- Tasa-arvoinen: kaikille hyödynnetty na yhteiskunnan tarjoamia palveluja. Kirjasto tekee aktiivista yhteistyötä niin tois- Missio: Sivistää ja pitää ajan tasalla Tarjonnan kommunikointi ten kirjastojen kuin muidenkin sektorien kanssa. Miltä kirjaston tulevaisuus näyttää? Virtaviivaistuuko se pelkäksi hakukoneeksi? Luotettavan tiedon tarjoaminen Muutoshitaus Keskittyykö kirjasto olemaan kirjojen säilytys-, nouto- ja palautuspiste? Mitä näi- Kokoelman ja sisältöjen laajuus Vaisu mielikuva den välimaastossa on? Selvitystyön mukaan tärkeää on rooli ihmisten kohtaamisia Henkilökunnan osaaminen mahdollistavana solmukohtana. Oheen on koottu kirjaston vahvuuksia, heikkouk- sia, mahdollisuuksia ja uhkia. Mahdollisuudet Uhkat Maailman paras kirjasto Merkityspohjan mureneminen: arvoa ei ymmärretä, resurssit viedään Laaja-alainen rooli monimediallisessa ja monikulttuurisessa tulevaisuudessa Ylidigitalisoituminen, pelkkä hakukone Tunnustettu rooli kansainvälisessä Ylipragmatisoituminen, pelkkä lainausasema kirjastojen kehitystyössä Muutoskyvyttömyys Yhteistyökumppanuudet yhteisöjen ja yritysten kanssa Seuraajan rooli, jälkeen jääminen ajankohtai- sista ilmiöistä, ajatuksista ja tiedosta Osaltaan varmistaa kohtaamiset osana ihmisen jatkuvaa kehitystä ja hyvinvointia Suomalaisen osaamisen esiintulo Päätös kirjaston roolista kansakunnan tieto- jen, taitojen ja tarinoiden kohtauspaikkana 12
  11. 11. Kirjastot maailmalla Sendai Mediatheque on tilaohjelmallisesti joustavin ja avoimin (21 200 m2). Noin Kirjastoja arvostetaan kansainvälisesti ja niillä nähdään olevan entistä suurempi rooli 40% sen pinta-alasta vaihtaa olomuotoaan tilanteen ja tarpeen mukaan. Mukava, suu- muuttuvassa maailmassa. Monissa kaupungeissa suunnitellaan ja rakennetaan tai on ri aula kahviloineen ja kauppoineen on avoimen kutsuva. Toisen ja neljännen kerrok- jo avattu uusia, kaupungin ydinkeskustaan sijoittuvia kirjastoja. Kirjastoja pidetään sen kirjastot ovat laadukkaat ja modernit. Viides ja kuudes kerros on varattu erilai- tärkeinä keskustojen elävöittäjinä, koska ne keräävät suuria kävijämääriä. sille vaihtuville kohtaamisille, näyttelyille ja yritystilaisuuksille. Seitsemännen ker- Tutustumiskäynnit tehtiin Sendain, Seattlen, Rotterdamin, Amsterdamin ja Tuk- roksen studiotilassa on vahva elokuvallinen ote ja sen musiikkikokoelmat ovat va- holman kirjastoihin. Kohdekirjastojen tarinat olivat hyvin yhtäläisiä. Ihmisten ja ym- kuuttavat. päristön tarpeiden muutokset huomattiin ja tarpeisiin vastattiin. Se ei ollut täysin on- Seattlen kirjasto on koko joukon suurin (38 000 m2) ja se on herättänyt maailman- gelmatonta. Yleinen mielipide kuitenkin tuki hankkeita ja kansalaiset ovat saaneet laajuista huomiota. Syntyprosessi eteni alkuajatuksesta kansanäänestykseen, joka hy- haluamaansa palvelua. On haluttu toimivia ja laadukkaita kokonaisuuksia. väksyi 169.5 miljoonan dollarin määrärahan sekä siitä virinneen yhteistyökumppa- Nyt kun kohdekirjastot toimivat, niistä ollaan ylpeitä. Kaikki ovat kovassa käytös- nitoiminnan, joka toi hankkeelle yli 100 miljoonaa dollaria. Näillä saatiin aikaisek- sä ja niillä on mielenkiintoisia ominaispiirteita. Kaikissa kirjastoissa oli vahva koko- si kokonaan uusi keskustakirjasto sekä 28 sivukirjaston korjaus ja uusiminen. Päät- elmapohjainen ote, ja ne sijaitsivat keskeisesti luontevien kulkuvirtojen varrella. täväisyys, älykäs suunnittelu ja viestintä sekä yhteishenki ovat olleet esimerkillisiä. 13
  12. 12. Ratkaisut ovat laadukkaita. Haasteina pidetään asiakkaiden opettamista uuteen jär- titty. Tehokas toimintakonsepti mahdollistaa kirjaston aukiolon päivittäin ympäri jestelmään. vuoden klo 10-22. Kirjasto sijaitsee uudella asuin- ja toimistoalueella rautatieaseman Rotterdamin kirjasto (24 000 m2) toimii vuodelta 1984 peräisin olevassa raken- takana, jonne asukkaat ovat hyvin löytäneet. nuksessa, jonka tilat ja toimintakonsepti edustavat uutta ajattelua. Erasmus Rotter- Tukholman kirjastolaitos elää kiinnostavaa vaihetta. Tukholman pääkirjaston damilaisen hengessä tämä Euroopan vanhin julkinen kirjastolaitos on saavuttanut laajennusta koskevan arkkitehtikilpailun voittaja on julkistettu. Kilpailuprosessiin lämpimän ja miellyttävän arvokkaan ilmapiirin. Mukana on myös huumoria ja roh- ja ennakkosuunnittelun liittynyt avoimuus on saanut paljon kiitosta kansalaisilta ja keita ratkaisuja. Alakerran vetonauloihin kuuluvat kaupungin paras yleinen vessa, li- tämä on luonut pohjan aktiiviselle keskustelulle. punmyyntipiste, kaupunki-infopiste ja kahvila-teatterikokonaisuus. Koko kirjastossa Keskeisellä paikalla sijaitsevan Kulturhusetin (24 000 m2) kirjasto on hyvä esi- on vain yksi perinteinen kirjanlainaustiski. Kaikissa kerroksissa on infopisteet, joissa merkki ajan tasalla toimimisesta ja aktiivisuudesta. Sarjakuvakirjasto, mielenkiin- henkilökunta auttaa asiakkaita. toinen audiovisuaalisen aineiston osasto ja etenkin merkittävä lastenkirjasto kerää- Amsterdamin kirjasto (28 000 m2) on joukon uusin tulokas, joten tunnelmassa vät suuren osan niistä yli 3 miljoonasta kävijästä, jotka tekevät Kulturhusetista Tuk- on vielä tuoreuden ja totuttelun makua. Klassisen kirjaston jokainen osa-alue lasten- holman suosituimman käyntikohteen. Teemoitus ja yhteistyö talon ravintoloiden ja osastosta multimediatilan kautta yläkerran suosittuun ravintolaan on tarkasti mie- kauppojen kanssa on kaikille osapuolille kannustavaa ja kiinnostavaa. 14
  13. 13. 2 Vetovoimainen Suomi Suomi haluaa pärjätä jatkossakin. Suomi tunnetaan osaavista tekijöistään. Sivistys varmistamalla kansalaisten elinikäisen oppimisen ja sähköisen asioinnin mahollisuu- ja osaaminen ovat menestyksemme perusta. Suomi tarvitsee kilpailukykyisen metro- det. Myös hallitusohjelmassa 2007-2011 kirjasto nähdään kansalaisten oppimisen, tie- polin, joka edistää kansainvälistä kanssakäymistä. tohuollon ja kulttuurin monipalvelujärjestelmänä. Suomen kirjastot tekevät jatkuvaa yhteistyötä keskenään niin aineistojen kuin ke- Suomi hitystyön saralla. Suomi on arvioitu yhdeksi maailman kilpailukykyisimmistä talouksista1. Ykkössijat on saavutettu koulutusjärjestelmän laadussa ja perusopetuksen tasossa2, yliopisto- ja Helsinki yritysyhteistyössä3 sekä kestävässä kehityksessä4. EU:n julkaisema State of European Pääkaupunkiseudun yhteisen vision mukaan alue on kehittyvä tieteen, taiteen, luo- Cities Report (2007) nosti Helsingin yhdeksi Euroopan tietokeskittymistä (knowled- vuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan ge hub) miljoonakaupunkien Lontoon ja Amsterdamin sarjaan. liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu asukkaiden hyvinvoinnin Suomi on tunnustettu edelläkävijä kirjastoalalla. EU:n ensimmäisessä kirjastopoliit- ja koko Suomen hyväksi. tisessa ohjelmassa (1998) parlamentti suosittaa yleiseurooppalaiseksi malliksi pohjois- maisen, etenkin suomalaisen ja tanskalaisen esikuvan mukaista kirjastoa, jonka perus- tehtävänä on mahdollistaa kansalaisten tasapuolinen tiedon ja kulttuurin saanti. 1 2. sija, World Economic Forum: Global Competitiveness Report 2006-2007 2 IMD World Competitiveness Yearbook 2006, OECD PISA-tutkimus 2000, 2003, 2006 Tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteiden saavuttamisessa myös kirjastoilla on oma 3 IMD 2006 roolinsa. Kirjastojen verkkopalveluja kehitetään lisäämällä niiden yhteisöllisyyttä sekä 4 1. sija World Economic Forum Environmental Sustainability Index 2005 15
  14. 14. Helsinki ja pääkaupunkiseutu ovat Suomen menestymisen ytimessä. Helsingin seutu tyä. Helsingin kansainvälisen toiminnan tavoite on olla maailman mittakaavassa kil- tuottaa yli kolmanneksen Suomen bruttokansantuotteesta. pailukykyinen kaupunki. Tämän toteutuminen edellyttää Suomenlahden alueen ke- Metropolipolitiikka on nostettu selkeästi esille nykyisessä hallitusohjelmassa. Met- hittymistä menestyvänä ja toimivana asumis- ja työssäkäyntialueena. Tallinna, Pie- ropolipolitiikan keinoin mm. edistetään elinkeinopolitiikan ja kansainvälistymisen tari ja Tukholma ovat merkittäviä kumppaneita Helsingille. Metropolivetoinen glo- toteutusta, monikulttuurisuutta ja kaksikielisyyttä sekä ehkäistään syrjäytymistä. Val- balisaatio on voimistunut. Myös Euroopassa kaupungit ovat kasvun vetureita ja Eu- tion ja pääkaupunkiseudun kuntien kesken vahvistetaan ja laajennetaan eri hallin- roopan kilpailukyvyn kulmakiviä. nonalojen kumppanuuteen perustuvaa yhteistyötä. Helsinki ympäristöineen on Suomen matkailun tärkeä keskus, jonka kautta matka- Helsinki kasvaa ja kehittyy voimakkaasti. Vireillä on monenlaisia merkittäviä hank- taan muuhun Suomeen. Helsingin matkailustrategian visiossa Helsinki on yksi kilpai- keita. Kantakaupungin tuntumaan kohoavat uudet alueet Jätkäsaari, Kalasatama ja lukykyisimmistä kaupunkikohteista maailman matkailumarkkinoilla ja sillä on vahva, Keski-Pasila mahdollistavat suuren määrän asunto- ja toimitilarakentamista. Meneil- omaleimainen brändi. Helsinki on ympärivuotinen ja vetovoimainen vapaa-ajan mat- lään on myös suuria liikennejärjestelmähankkeita. Perusrakenteiden parantamisen kakohde sekä kotimaan että ulkomaan markkinoilla. Helsinkiin kaivataan uusia ympä- ohella edistyksellisen kaupungin tulee satsata myös tieto- ja kulttuuripalveluihin. rivuotisia, elämyksellisiä matkailukohteita, joka hyödyntävät Helsingin vahvuuksia. Kansainvälisyys Kirjasto Suomi ja Helsinki ovat hyvämaineisia ja kiinnostavia kansainvälisesti. Täällä on tur- Suomalainen kirjasto ja sen luoma sivistys ovat tuotteita, joita kannattaa mark- vallista ja monella tavalla ainutlaatuista. Täällä on mahdollisuus kehittyä ja menes- kinoida myös kansainvälisesti. Helsingille keskustakirjasto tarjoaa monipuolisen 16
  15. 15. kansainvälisen kohtaamispaikan, jossa suomalainen osaaminen voi olla ylpeästi ja luontevasti esillä. Kulttuuri- ja kirjastopalveluilla on tärkeä rooli myös silloin, kun Suomeen houku- tellaan kansainvälisiä osaajia. Kirjasto toteuttaa monia kansallisissa strategioissa ja visiossa ilmaistuja tavoitteita, kuten osaamisen vahvistamista, syrjäytymisen ehkäi- syä ja yhteistyön kehittämistä sekä alueiden innovatiivisuuden ja keskusten elinvoi- man lisäämistä Ihmisten liikkuminen maasta ja kulttuurista toiseen on luontevaa ja vaivatonta. Suomi on siis helposti saavutettavissa ja samalla täältä on helppo lähteä pois. Toi- ve on, että Suomi on tulevaisuudessa muuttovoittaja. Strategioissa kuvailtu näky- mä kansainvälisestä ja vetovoimaisesta Suomesta voi hyvinkin toteutua. Siihen on kaikki edellytykset. Kyse on siitä kokevatko suomalaiset vision omakseen. Onko kansainvälisyys luontevaa vai käännymmekö mielummin puolustuskannalle? Kirjaston tärkeä tehtävä luotettuna toimijana on sivistää ja pitää meidät ajan tasal- la myös kansainvälisyyteen liittyvissä pohdinnoissa. 17
  16. 16. 3 Katsaus tulevaisuuteen Suomalainen yhteiskunta menestyy tulevaisuudessa, jos se pystyy kehittämään uu- Suomen väestö ikääntyy ja tarpeet muuttuvat. Vanhemmat ikäluokat ovat entistä siin haasteisiin taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäviä ratkaisuja. Tule- koulutetumpia ja varakkaampia. Kohentunut terveydentila ja suurempi aktiivisuus vaisuus on tänään tehtävien päätösten summa. lisäävät seniorien taloudellista ja yhteiskunnallista merkitystä. Vuosina 2010-2025 Laajempia tulevaisuusnäkymiä on monenlaisia. Jotkut näkevät maailman yhtenä työikäinen väestö vähenee ennusteiden mukaan 265 000 henkilöllä. globaalina systeeminä, jossa kaikki kuuntelevat samaa musiikkia ja juovat samaa li- Tulevaisuudessa suomalainen kulttuuri monipuolistuu maailmankuvaltaan ja ar- monadia. Toisaalla paikallisuus koetaan nousevaksi voimaksi ja katsotaan, että lähi- vomaailmaltaan. Uusien yhteisöjen merkitys kasvaa, työtehtävät erikoistuvat enti- alueellinen päätöksenteko synnyttää vastuullista otetta. Mielenkiintoinen on kult- sestään, monikulttuurisuus lisääntyy ja ikäpolvierot sekä yhteiskunnan polarisaatio tuuripohjainen näkemys, jossa ajatuksena on, että syvemmät kulttuuriset arvot ku- kasvavat. Uudenlaiset sosiaaliset yhteisöt ja verkostot muodostuvat ihmisille tär- ten kieli ja uskonto ajavat ohi valtioiden ja yritysinterssien. Jotkut näkevät kaaosta keiksi identiteetin lähteiksi. On hyvin olennaista, että ihmiset kokevat yhteenkuu- ja anarkiaa. Samanaikaisesti on monia yksioikoisempia ideologioita. Näillä kaikilla luvuutta ja tahtoa elää ja tehdä töitä yhdessä. on enemmän tai vähemmän todistusaineistoa näkemystensä perustaksi. Yhteisiä lähtökohtia ajatusten pohjalle ovat esimerkiksi väestön kasvu, ympäristön Talous tilanne ja tiedon määrän kasvu sekä saavutettavuus. Globalisaatio lisää aluetalouksien ja yhteiskuntien keskinäisriippuvuutta edelleen. Nou- sevien talouksien kehitys tieteessä ja teknologiassa johtaa siihen, että monien alojen Väestö tuotannon ja kasvun painopisteet siirtyvät pois Euroopasta ja Yhdysvalloista. Muu- Elämäntapojen globaalistuminen ja samanlaistuminen ovat seurausta samansuuntai- toksilla on merkittävä vaikutus Suomen työllisyyteen ja teknis-taloudelliseen kilpai- sesta yhteiskuntakehityksestä, kansainvälisestä yhteistyöstä ja tehostuneesta tiedon- lukykyyn. Aasian merkitys maailmantaloudessa kasvaa. Yhä useammilla aloilla yri- välityksestä. Kulttuurit lähestyvät toisiaan, limittyvät ja sekoittuvat. Suomen asukas- tysten kilpailukenttänä toimii koko maailma. Kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy. luvun uskotaan kasvavan 5,7 miljoonaan. Helsingin seudun asukasluvun ennustetaan Luonteva kansainvälisyys ja houkuttelevat asuin-, opiskelu- ja työolosuhteet ovat edel- kasvavan 50 vuoden aikana nykyisestä 1,3 miljoonasta 2 miljoonaan. lytys ollaksemme kotimaisille ja kansainvälisille osaajille kiinnostava paikka. 18
  17. 17. Ympäristö Kommunikaatio Yli puolet maailman ihmisistä asuu jo kaupungeissa ja tämä kehitys jatkuu voimak- Kommunikaatio muuttuu ja muuttaa maailmaamme; tämän päivän uutuudet ovat kaasti. Yympäristön kannalta merkittävin muutos liittyy materiaalisen kasvun syn- pian vanhentuneita. Medioitumisella tarkoitetaan yhtäältä mediateknologian val- nyttämiin ongelmiin, ilmaston lämpenemiseen sekä uusiutumattomien luonnonva- tavaa lisääntymistä sekä kokemusten muuttumista mediavälitteisiksi. Kokemuk- rojen hupenemiseen. Pitkäjänteiset kestävän kehityksen ratkaisut ovat keskeisem- semme maailmasta ja tapamme ymmärtää ja hahmottaa sitä välittyvät yhä useam- piä kuin koskaan. min eri medioiden kautta. Media vaikuttaa merkittävästi yhteiskunnallisten arvo- jen kehittymiseen ja kansalaisten arvojen muodostumiseen. Tulevaisuuden vies- Tiede ja Teknologia tinnässä useat eri viestimet yhtyvät monisisältöiseksi kokonaisuudeksi, joka kat- Saamme joka päivä oppia jotain uutta ja ihmeellistä itsestämme ja ympäristöstäm- taa koko maailman. me. Tieto on saavutettavissamme heti ja avoimen toimintamallin ansiosta jopa jo Ihmiset osallistuvat tuottamalla, arvioimalla ja jakelemalla sisältöä ja verkon sovel- työstövaiheessa. Teknologia jatkaa kehitystään ja voimme vain arvailla, mitä saam- luksia yhteisöllisesti. Internetin haasteena on jo nyt tiedon ylenpalttinen sisältö- ja me nähdä seuraavien vuosikymmenien aikana. Robotiikka, nanoteknologia, bio- lähdemäärä sekä tiedon hallinnan epäluotettavuus. Internet ja siihen kehittyvät pal- tekniikka ja monet muut erikoisalat pyrkivät esittelemään merkittäviä ratkaisuja velut nähdään kokonaisvaltaisina ratkaisuntarjoajina. elämää helpottamaan. Langattomat, mobiilit ja ubiikit joka paikan tietotekniik- karatkaisut tulevat osaksi arkea. Uudet tieto- ja viestintäteknologiat mahdollista- Tulevaisuuden ennustaminen on mahdotonta. Tiedämme kuitenkin sen, että vat 24/7-yhteiskunnan, jossa voi tehdä töitä ja hankkia sekä tavaroita että palvelui- tulevaisuus muodostuu suurelta osin niistä päätöksistä, joita teemme tänään ja ta ympäri vuorokauden. Tällainen yhteiskunta muuttaa merkittävästi ihmisten ai- jatkossa. Jos päätämme tänään, että meillä on tulevaisuudessa maailman paras kakäsitystä ja ajankäyttöä. kirjasto, tulevaisuudessa meillä on se. 19
  18. 18. 4 Miten meistä tulee taitavia? Tahto oppia ja tahto tietää on suomalaisille ominaista. Taitoa on kyky viedä saa- Opimme koko ajan, myös toisiltamme mansa tieto käytäntöön. Motiiveja ja syitä taitojen ja tietojen kartuttamiseen riit- Koulu ja koulutus ovat yksi osa oppimista. Työ ja yhteiskunta muuttuvat yhä nopeam- tää: rakastuminen, pärjääminen töissä, harrastus, ratkaisun tarve, puheen pitämi- min. Oppiminen kansainvälistyy, ja eri alojen asiantuntijat voivat luoda yhteistä tietoa nen, kaveripiiri, nettiyhteisö, koulu. Osa syistä on tiedostettuja ja osa tiedostamat- eri puolilta maailmaa kaikkien yhteiseksi oppimateriaaliksi. Ihminen oppii parhaiten te- tomia. Myös satunnaisilla kohtaamisilla on merkitystä kehityksellemme. Törmää- kemällä, tutkimalla ja oivaltamalla itse. Harrastuneisuus on vahva voima, monet harras- minen mielenkiintoiseen kirjaan tai lehteen, kahvilakeskustelu, kaverin lähettämä tajat ovatkin osaamisessaan ammattilaisten tasolla. Tulevaisuuden kirjasto kannustaa it- tekstiviesti tai luento voivat vastata uinuviin tarpeisiin, selittää sen mitä on itsekin senäiseen ja omatoimiseen hakemiseen, tutustumiseen ja tuottamiseen. jo alitajuisesti hahmotellut tai palauttaa mieliin sen mahtavan idean, joka jäi aika- Tiedon lisääntyminen ja sen saattaminen yhä suurempien ihmisryhmien käyttöön naan taka-alalle. vaikuttaa tulevaisuuteemme merkittävästi. Hakukone ei voi ilmoittaa, mikä doku- Tärkeää on myös kritiikki ja toiseuden näkeminen. Ajatukset kehittyvät ja saavat mentti on sisällöltään rikas, merkittävä ja tiedollisesti luotettava. Tarvitsemme laa- syvyyttä. Olennaista on, että tieto on luotettavaa. dukkaiden kuvailutietojen tuottamiseen ja laadukkuuden arviointiin edelleen ihmistä. 20
  19. 19. 21
  20. 20. Meidän tulee varmistaa, että jatkossakin saamme kaiken tarvittavan ja ajantasaisen lenterveysongelmien lisääntyminen on tietoyhteiskunnassa ja -taloudessa suuri riski tiedon ja inspiraation ainekset. sekä kansalaisten hyvinvoinnin että kansantalouden kehityksen kannalta. Tieto ei asu vain tiedemiehissä ja asiantuntijoissa. Tietoa on meissä kaikissa. Tule- Sosiaalisten suhteiden merkitys hyvinvoinnille lisääntyy. Perinteiset rakenteet ha- vaisuuden haaste on saada koko yhteiskunnan potentiaali ja hiljainen tieto käyttöön. jautuvat ja yksinelävien ihmisten lukumäärä kasvaa. Helsingin talouksista jo yli puo- Kehitystä vauhdittaa ns. avoimen lähdekoodin toimintamalli (open source), jonka let kuuluu yksineläjille. Uudenlaisten yhteisöjen merkitys hyvinvoinnille kasvaa. Pu- mukaan tieto tarjotaan vapaasti kaikille halukkaille. Vastavuoroisesti käyttäjät pa- hutaan uusheimoutumisesta, kun ihmiset rakentavat entistä enemmän identiteetti- rantavat tietoa ja tuotetta niin, että parannuksesta hyötyvät kaikki käyttäjät. ään valitsemiensa yhteisöjen kautta. Niin ammatti- kuin elämäntaitojenkin kehittyminen vaatii monipuolisia, luotet- Hyvinvointiin tarvitaan verkostoja, joiden avulla kerätään sosiaalista pääomaa. tavia ja satunnaisiakin kohtaamisia – ihmistä, muita ihmisiä. Mitä enemmän henkilöllä on sosiaalista pääomaa eli osallistumista, luottamusta, ja vertaistukea, sitä terveemmiksi he tuntevat itsensä. Tutkimusten mukaan sosiaali- Hyvinvointia seen toimintaan osallistuvat henkilöt kokevat olevansa terveempiä kuin osallistu- Ihmisten kokema hyvinvointi kuuluu tulevaisuuden avaintekijöihin. Menestymiseen mattomat. tarvitaan muutakin kuin tehokkuutta. Terveys, ihmissuhteet, työ, kokemus itsestä Maailma yksilöllistyy vahvasti. Projektoituu, kurssiutuu, putkiutuu. Yksinäistymi- merkityksellisenä osana maailmaa ja usko tulevaisuuteen ovat tärkeitä. Lisäksi tarvi- nen jatkuu. Haluammeko sitä? Yhteisöllisyys ohjaa ihmisten käyttäytymistä. Mikä taan virikkeitä, ideoita sekä ympäristö, joka auttaa eteenpäin pulmatilanteissa. Mie- yhteisö vaikuttaa eniten päätöksiin? 22
  21. 21. Oikeita päätöksiä, viisaita tekoja Kohtaamisten merkitys tiedon muuttumisessa taidoksi on tärkeä. Joskus ihminen ei itsekseen löydä juuri sitä tietoa ja vertaisryhmää, jonka tuella voisi tehdä omalta kan- naltaan oikean päätöksen ja viisaan teon. Tiedon kehittyminen taidoksi vaatii usein innostajan, esityksen, ihmisen, vertaistie- don, joka avaa ajatuksen vastaanottotaajuudelle. Ammattitaito, uimataito, medianlukutaito ja monet muut olennaiset taidot muok- kaavat ihmisistä hyvinvoivia, aikaansaavia ja vastuunottokykyisiä. Kun kokee hallit- sevansa tekemisiään ja voivansa vaikuttaa ympäristöönsä syntyy hyvinvoinnin koke- mus. Syntyy hyvä elämäntaitojen kierre. Menestyäkseen Suomen tulee varmistaa merkitykselliset kohtaamiset tulevaisuu- dessa, jotta taidot karttuvat jatkossakin. Kirjastolla on mahdollisuus toimia Suomen tietojen, taitojen ja tarinoiden luo- tettuna kohtaamispaikkana. 23
  22. 22. 5 Kirjasto kuuluu kaikille Kirjasto kuuluu kaikille. Erilaisilla ryhmillä on erilaiset tarpeet. Suunnittelu Nuorten paikka tapahtuu asiakkaan lähtökohdista. Kirjastolaissa säädetään yleisten kirjasto- Helsingin kaupunginkirjaston kaikissa toimipisteissä ei ole nuoria varten kun- palvelujen tavoitteeksi väestön yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen mm. nollisia tiloja, joissa voisi lueskella tai oleskella ja seurustella kavereiden kanssa. kirjallisuuden ja taiteen harrastamiseen. Hyvin saavutettava palvelu on kaik- Lisäksi useissa kirjastoissa nuorten aineisto on sijoitettu lastenosastolle, vaikka kien ulottuvilla ja se tarjoaa kaikille mahdollisuuden osallistumiseen ja elä- nuorten tilan tulisi sijaita omalla osastollaan. myksiin. 10–25-vuotiaista helsinkiläisistä noin puolella on kirjastokortti. Kuitenkin vain joka neljäs helsinkiläistyttö ja joka kymmenes helsinkiläispoika käyttää kirjasto- Lapsille korttiaan. Huolestuttavaa on myös se, että yli kolmen vuoden aikana noin 26 % Kirjasto on lapsille tärkeä perus- ja lähipalvelu. Lapset pitää huomioida tilan kirjastokortin omistavista 13–17-vuotiaista nuorista ei ole lainannut mitään. suunnittelussa ja rakentamisessa. Jo kansainvälinen lasten oikeuksien sopimus Nuorten paluu kirjaston asiakkaiksi myöhemmässä elämänvaiheessa ei ole velvoittaa, että lapsia ja nuoria pitää kuulla heitä koskevissa asioissa. Lapsil- niin itsestään selvää kuin aikaisempina vuosikymmeninä. Nykyinen maailma le ja perheille on tarjolla tasokkaita aineistoja ja omaa ohjelmaa. Lapset tar- tarjoaa aiempaa enemmän kirjaston kanssa kilpailevia virikkeitä. Nuorilla on vitsevat paljon tilaa. paljon vapaa-aikaa ja pitkät lomat. Toimivana, miellyttävänä ja turvallisena Kirjasto on kansakunnan muisti. Menneisyyden tuominen lasten ulottuvil- kohtaamispaikkana kirjastosta voisi tulla luonteva osa nuorten elämää. Rajo- le myös koulun ulkopuolella on ensiarvoisen tärkeää. Suomalaiset saavat tun- jen yli toimiva yhteistyö nuorisotoiminnan kanssa on luontevaa tulevaisuuden nustusta lukutaidostaan, mutta nyt uutena haasteena on medialukutaidon op- kirjastossa. Toimintaa suunniteltaessa on kuitenkin tärkeää ottaa huomioon, piminen. että eri-ikäisten lasten ja nuorten tarpeet ja unelmat ovat hyvin erilaisia. 24
  23. 23. ”Kirjastossa olisi suuria “lasikuplia” jonne si- sälle voisi mennä. Ne aukeisivat kuin leipä- laatikko. Siis sellainen avattava. Kuplat olisi- vat äänieristettyjä ja niissä on pohjana patja ja paljon tyynyjä. Kuplia olisi kahdenlaisia, toisessa voisi kuunnella musiikkia, jutella kavereiden kanssa ja toisessa voisi vain lukea kirjaa tai jutella kavereiden kanssa. Kuplan sisälle mahtuisi noin 6 ihmistä. Kirjastossa olisi eri värisiä huoneita, esim. lasten osasto olisi vaalean vih- reä. Paljon valoa ja paljon lasia/ muovia(kirkasta muovia).” Ote Unelmien kirjasto Helsinkiin-kyselystä 8.- ja 9.-luokkalaisille 25
  24. 24. Kirjasto mukana työelämässä Kirjaston tulee tarjota senioreille monenlaisia palveluita viihtymiseen ja oppimi- Kirjastolla on tarjottavaa myös työikäisille. Vapaa-aikana kirjasto on ehtymätön tie- seen. Kirjastoilla on keskeinen rooli elinikäisen oppimisen turvaajina. Aktiiviset se- don ja elämysten lähde. Työelämä vaatii jatkuvaa kouluttautumista. Tässä kirjasto niorit osaavat arvostaa kirjaston vahvaa osaamista ja laadukasta tarjontaa. Heillä on auttaa ja tukee. aikaa, elämänkatsomusta ja kokemusta, joka asettaa kirjaston palvelujen riman kor- Työelämän nopean muutoksen, erikoistumisen ja verkostoitumisen seurauksena työnte- kealle. Samalla voimme odottaa aktiivista sisällöntuotantoa jaettavaksi koko kan- kijöiltä vaaditaan tulevaisuudessa aiempaa monipuolisempaa osaamista. Henkilökohtaista salle. Seniorien rooli on olla mentorina kansalliselle kulttuuripääomalle. osaamista pitäisi voida kehittää ja täydentää tarpeen mukaan läpi koko elämän. Se vaatii joustavia ja työntekijöiden tarpeisiin räätälöityjä elinikäisen oppimisen ratkaisuja. Monikielisyys ja vuorovaikutus kirjaston ytimessä Ammattilaisille kirjaston toivotaan tarjoavan monenlaisia palveluita ja hyötyjä. Ta- Monikulttuurisuus on olennainen osa Suomea ja Helsinkiä. Vuonna 2007 vieraskie- pahtumallisuus, erilaiset seminaarit ja keskustelutilaisuudet suovat mahdollisuuden listen osuus työikäisistä oli 8 prosenttia ja vuonna 2015 sen arvioidaan olevan lähes keskustella kuluttajien, eri kulttuurialojen tutkijoiden ja tekijöiden kanssa. Kirjastol- 18 prosenttia. Arvioiden mukaan pääkaupunkiseudun ulkomaalaisväestön määrä li- la on tiloja myös yrityksille, jotka haluavat esitellä osaamistaan. Kirjaston sisältö ja sääntyy vuoteen 2025 mennessä 100 000 hengellä. osaaminen voivat tuoda monen työhön lisäarvoa. Oikeus oman kulttuuri-identiteetin säilyttämiseen on kirjattu perustuslakiin ja ko- touttamislakiin. Kotoutumisella tarkoitetaan maahanmuuttajan yksilöllistä kehitys- Senioreille laadukasta tarjontaa tä tavoitteena osallistua työelämään ja yhteiskunnan toimintaan samalla omaa kiel- Väestön ikääntyessä yhä suurempi osa kirjaston käyttäjistä on senioreita. Arvioiden mu- tään ja kulttuuriaan säilyttäen. Kulttuurinen identiteetti on väline muuhun integ- kaan Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa on parinkymmenen vuoden kuluttua noin 194 000 raatioon. Tässä kirjastolla on tehtävänsä. Helsingin kaupunginkirjasto toimii valta- yli 65-vuotiasta eli 86 000 eläkeläistä nykyistä enemmän. Yhä paremman terveydentilan, kunnallisena monikielisenä kirjastona Suomessa. Kirjasto toteuttaa kulttuurienvä- koulutustason, taloudellisen aseman ja aktiivisen elämäntavan myötä seniorit ja vanhuk- listä vuoropuhelua konkreettisella tavalla. set elävät yhä laadukkaampaa elämää. He harrastavat, matkustavat ja opiskelevat. 26
  25. 25. Yhteenveto Suomi haluaa pysyä ajan tasalla tulevaisuudessakin. Kirjasto tarjoaa Suomessa asu- ville, nuorille ja vanhoille sekä maastamme kiinnostuneille aktiivisen tiedon, taidon ja tarinoiden hankinta-alustan. Kirjasto toimii kaupungin keskustassa sykkivänä sy- dämenä, kaikille avoimena ja kaikkia yhdistävänä kohtaamispaikkana. Suomi on valinnut strategiakseen osaamisen ja sen kehittämisen. Suomella on yksi kult- tuurisesti, sosiaalisesti, ja poliittisesti kaikkien hyväksymä, demokraattinen, matalakynnyk- sinen, kehittävä, ainutlaatuinen aarre – kirjasto. Kirjastolta toivotaan ja odotetaan paljon. Siitä unelmoidaan ja se kirvoittaa haaveita. Kansainvälisesti ottaen kirjasto on hyvin ar- vostettu instituutio: merkki sivistyksestä ja tahdosta katsoa tulevaisuuteen laaja-alaisesti. Kun ihminen saavuttaa tavoitteitaan, oppii uutta, kokee pärjäävänsä ja voivansa vaikuttaa elinympäristöönsä, hänellä on onnellisuuden avaimet taskussaan. Kirjas- to voi auttaa jokaista löytämään oikean perspektiivin eloonsa, valmistelee hän sitten historiallista romaania, omaelämäkertaa, lapsensa syntymäpäiväjuhlia tai valmistau- tuu ensimmäiseen työpaikkaansa. Tarvitaan runsasta, luotettavaa ja syventävää ma- teriaalia, kannustavaa ilmapiiriä ja mahdollisuuksia kohdata. Näemme ja haluamme nähdä tulevaisuudessa positiivisia mahdollisuuksia. Koem- me, että nyt olisi hyvä hetki tehdä kauaskantoisia päätöksiä. Ihannetilanteessa tule- vaisuuden tarpeet ja nyt unelmoidut ja päätetyt teot kohtaavat. Minkä roolin halu- amme rakentaa kirjastolle? Onko se hakukone ja kirjojen säilytyspaikka vai merki- tyksellisten tietojen, taitojen, tarinoiden ja ihmisten kohtaamispaikka? Loppuosassa selvitystyötä tarkastelemme jälkimmäistä vaihtoehtoa 27
  26. 26. II 28
  27. 27. Metropolin sykkivä sydän 29
  28. 28. 6 Tulevaisuuden kirjasto Kirjaston tehtävä on sivistää ja pitää meidät ajan tasalla. Tulevaisuuden kirjasto on sivistyksen ja ajan tasalla pysymisen tukikohta, hengen Onnistuessaan keskustakirjasto mahdollistaa osaltaan tuon mission toteutumisen. talo. Monimediallinen solmukohta, jonka kautta kuljetaan elämän eri nivelvaiheis- Syntyy uudenlainen kirjasto täyttämään tiedonhaluisen ja sosiaalisen ihmisen unel- sa. Tai milloin vain omaksi iloksi, koska kirjasto on niin kiinnostava paikka. Fyysi- mat laaja-alaisesti. Syntyy paikka, jossa tiedon, taitojen ja tarinoiden kohtaaminen sesti ja virtuaalisesti. on aina luontevaa ja luotettavaa, haluaa sitten itsekseen lukea ja pohtia tai kuulla muidenkin ajatuksia. Tavoitteet Syntyy elävä kirjasto, joka etunenässä hyödyntää aikansa media- ja teknologia- Olla jokaiselle suomalaiselle ja Suomessa asuvalle merkityksellinen palvelu, jota mahdollisuudet ja yhdessä käyttäjien sekä yhteistyökumppanien kanssa tuo aktiivi- käytetään aktiivisesti. sesti käyttöömme näkökulmia ja ideoita. Saada ihmiset kohtaamaan tietoa, taitoja ja tarinoita uudella tavalla ja näin laa- Kirjasto antaa perspektiiviä ja syvyyttä. Se tarjoaa iloa ja työvälineitä arkeen, työ- jentamaan perspektiiviään. hön, jaksamiseen, innostukseen ja kaikkeen muuhun, joka tekee meistä ajattelevia Maailman paras kirjasto. ja yhteistyökykyisiä ihmisiä. 30
  29. 29. 31
  30. 30. Perspektiiviä elämään Visio: Sivistyksen monimediallinen ja ihmisläheinen kohtaamispaikka. Tietoa, tai- Tulevaisuuden kirjasto ammentaa laajasta korkeatasoisesta aineistostaan, siellä tapah- toja ja tarinoita parhaassa muodossa. Nopeasti tai syventäen, rauhassa itse mietiskel- tuu koko ajan ja kaikki tietävät mitä kirjastolla on kokonaisuudessaan tarjolla. len tai porukalla pohtien. Lainattu kirja, surffaus netissä, avaava luento tai itse tehty sisältö saavat kaikki oman tärkeän paikkansa ja syntyy perspektiiviä elämään. Syn- Keskustakirjasto syntyy tulevaisuuden kirjaston kuvaksi. Tulevaisuuden kirjasto on tyy yleissivistystä, joka auttaa kohtaamaan kaikenmoiset tulevaisuuden haasteet. Kes- tietojen, taitojen ja tarinoiden monimediallinen kokonaispaketti. Lupaus luotettavuu- kustakirjasto on sisällöltään ja palveluiltaan huipputasoa. desta ja samalla yllätyksen, satunnaisen ja odottamattoman mahdollisuudesta. Paik- ka, jossa ihminen on vahvasti läsnä ja kohtaamiset synnyttävät oivalluksia. Tulevaisuuden kirjastossa sisältö on tärkein. Aineisto rakentuu kaikista tarpeelli- sista medioista ja niiden yhdistelmistä. Kirja on kirjaston sydän ja näin pitää tulevai- suudessakin olla. Teknologian mahdollisuudet hyödynnetään etunenässä. Tulevaisuuden kirjastossa kohdataan. Aineisto elää ja kirjastossa tapahtuu. Ihmiset kohtaavat siellä missä tapahtuu. Tapahtuma on muutos, pieni tai suuri hetki joka he- rättää kiinnostuksen ja antaa syyn tulla kirjastoon. Se on oiva tapa tehdä monimuo- toista yhteistyötä kirjailijatapaamisista eri maiden esiintuloteemoihin ja luokkakoko- uksista lastenjuhliin. Tulevaisuuden kirjasto kommunikoi. Ei vaisuile. Suomalaisilla on oikeus tietää, mitä heille on tarjolla ja mistä he maksavat. Aktiivinen viestintä ja houkutteleva markki- nointi kutsuvat kirjastoon. Henkilökunta on kirjaston tärkein viestinviejä. 32
  31. 31. 33
  32. 32. 7 Sivistyksen solmukohta, jossa tapahtuu Keskustakirjasto on solmukohta, johon elämän monissa nivelvaiheissa voi luottaa, ja desta. Keskustakirjasto on kaikkien suomalaisten kirjasto, käyttää sen palveluita sit- johon on helppo tulla. Se ei ole päätepysäkki vaan luonteva läpikulkupaikka – kou- ten paikan päällä tai virtuaalisesti. lusta opiskelemaan, lapsuudesta aikuisuuteen, töistä eläkkeelle, työttömästä työlli- Keskustakirjasto on helposti saavutettavissa. Verkon kautta keskustakirjaston ma- seksi, passiivisesta aktiiviseksi harrastajaksi, tekijäksi. teriaalit ovat lainattavissa ja ladattavissa mistä päin maailmaa tahansa. Tapahtumat Kirjasto on kohtaamispaikka, jossa voi kohdata tietoa ja ihmisiä, tulevan puoli- tallennetaan ja julkaistaan reaaliaikaisesti verkossa. Näin tapahtumista kertyvä tie- sonsa, elämänsä seikkailun, tuttuja ja tuntemattomia tarinoita. to ja materiaalit ovat kaikkien käytettävissä. Uuden teknologian avulla kaikki tieto on kenen tahansa käytössä ajasta ja paikasta riippumatta. Tapahtumallisuutta kehi- Koko Suomen kirjasto tetään yhteistyössä ja saavutettavat edut ja toimintamallit ovat käytettävissä kaikis- Keskustakirjaston suunnittelu ja toteutus on luontevaa tehdä tiiviissä yhteistyössä sa kirjastoissa ympäri Suomen. koko Suomen kirjastoverkon kanssa. Näin kaikki oppivat ja hyötyvät kokonaisuu- 34
  33. 33. 35
  34. 34. 8 Sisältö: aineisto, kohtaaminen ja kommunikaatio Keskustakirjasto on auki koko ajan. Henkilökunta on osaava ja ajan hermolla olevaa. Laaja uutisalue kuuluu talon tärkeimpiin alueisiin. Sadat lehtivuosikerrat, maksul- Aineistot tunnetaan hyvin ja asiakaspalvelu on aina etusijalla. Moniammatillisuus li- liset verkkolehdet, tietokannat ja artikkelipalvelut ovat keskustakirjaston asiakkaiden sää tarjottavien palvelujen määrää. Asiakkaita opastetaan aktiivisesti kirjaston palve- käytössä. Historiallisista arkistoista voi selata lehtiä 1700-luvulta alkaen. Uuden me- luiden ja tekniikan käytössä. Uutta teknologiaa ja opeteltavaa tulee koko ajan lisää. dian alueella voi seurata uutislähetyksiä ympäri maailmaa. Musiikki, elokuvat, ääni- Kirjaston palvelut muuttuvat yhä vuorovaikutteisemmiksi. Kirjasto lähestyy aktii- kirjat sekä muu audiovisuaalinen materiaali ovat myös asiakkaiden käytössä. Osaava visesti asiakkaitaan palveluiden ja tapahtumien kautta. Kirjaston käyttäjät vaikutta- tietopalvelu auttaa löytämään aineistoja juuri omiin tarpeisiin. vat aktiivisesti kirjaston palveluiden ja aineistojen kehittämiseen. Aina tapahtuu Aineistot ovat huippulaatua Tapahtumat ovat keskustakirjaston syke. Kirjasto on tiedon, taitojen ja tarinoiden Keskustakirjaston aineistot ovat korkeatasoisia. Kokoelma ja kirjat ovat kirjaston sy- kohtauspaikka. Sen aktiivinen tapahtumallisuus vetää yleisöä puoleensa. Käyttäjät dän. Kirjaston periaate on tarjota aina uusinta ja ajankohtaisinta kärkeä, mutta tuo- vaikuttavat kirjaston sisältöön ja määrittävät tarpeet, joihin keskustakirjaston tarjo- da samalla esiin historian syvyyttä. Keskustakirjasto ei ole kirjavarasto, vaan sen ko- amat palvelut vastaavat. Ohjelmasta vastaavat asiantuntevat ammattilaiset ja tapah- koelmat heijastavat dynaamista, ajantasaista todellisuutta. tumallisuus perustuu vahvalle yhteistyölle muiden toimijoiden kanssa. Kirjaston ai- Kovakantinen tai elektroninen versio, kaikki tekstit ovat keskustakirjastossa kai- neisto keskustelee jatkuvasti tapahtumaohjelman kanssa ja vaikutteet kulkevat mo- kissa relevanteissa muodoissa. Vaikka e-kirjan tuleminen on ollut odotettua hitaam- lempiin suuntiin syventäen näkökulmaa. paa, lienee sen yleistyminen todennäköistä. 36
  35. 35. 37
  36. 36. Kurkistus keskustakirjaston ohjelmaan 2020 Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai Aula Tuote-esittely: Helsinki- Vuoden vihannes Etelä-Karjala tanssii HKL: Reittioppaan uuden HKL: Reittioppaan uuden LAN-tapahtuma: pelaamista LAN-tapahtuma: pelaamista flipperi -tiedotustilaisuus ja näyttely version esittely version esittely lähiverkossa lähiverkossa Iso sali Tempera-kvartetin Suomen kuvanveistäjät ry:n Haastattelussa Johanna Nuorisopolitiikka ry:n Viitoskanavan tulevan ohjel- Mattokutomo Oy Jazzkonsertti levynjulkaisukonsertti seminaari Sinisalo keskustelutilaisuus makauden tiedotustilaisuus 100 vuotta -juhla Pieni sali Työväenopiston luennot: Kynnys ry:n tiedotustilaisuus Suomenlinnan kesäteatterin Ennakkokuuntelussa Viapori Jazz -festivaalin Työväenopiston luennot: Kansanmusiikin konsertti kuvataide ja kasvatus teosesittely Yölinnun uusi levy ohjelman julkistus Musiikki, luonto, ympäristö Kino 1 Musiikkielokuvien sarja: Musiikkielokuvien sarja: Musiikkielokuvien sarja: Musiikkielokuvien sarja: Musiikkielokuvien sarja: Musiikkielokuvien sarja: Musiikkielokuvien sarja: Spinal Tap Hillary ja Jackie Amerikkalainen Pariisissa Control Rocky Horror Picture Show Pariisin varpunen De-Lovely Kino 2 Kotwica: Musta jää Kotwica: Musta jää Kotwica: Musta jää Äitien ja vauvojen leffa- Vuosi 1920. Karu: Ylioppilas Vuosi 1920. Puro: Vuosi 1920. Karu: Sotagu- tekstitettynä venäjäksi tekstitettynä somaliksi tekstitettynä englanniksi kerho: Jarva: Loma Pöllövaaran kihlaus Ollin oppivuodet lashi Kaiun häiritty kesäloma Ravintola 1 Helsingin konservatorion Helsingin konservatorion Helsingin konservatorion Helsingin työväenopiston Sibelius-Akatemian Brunssi: Sibelius-Akatemian Brunssi: Pop&Jazz- puhaltajat jousikvartetit pianistit lauluyhtyeet kansanmusiikkiosasto jazz-yhtyeet konservatorion laulajat Ravintola 2 Filippiiniläisen ruoan viikot Filippiiniläisen ruoan viikot Filippiiniläisen ruoan viikot Filippiiniläisen ruoan viikot Filippiiniläisen ruoan viikot Filippiiniläisen ruoan viikot Filippiiniläisen ruoan viikot Kahvila Viikon lehti esittäytyy: Portugalin kielen Vanhempien ja vauvojen Neulekerho, Liza Marklun- Autourheilun ystävien Ulkomaisten opiskelijoiden Yhteislauluja 1950-luvulta Vauhdikkaat vekottimet keskustelukerho kirjakerho dia luetaan ääneen kokoontuminen kokoontuminen Kokous 1 Keliakia-yhdistyksen Työväenopisto: Suomalainen bisneskulttuuri Matkakirjojen lukupiirin Yliopiston kamerakerhon Luento: Filippiiniläinen Rasvaprosentin mittausta reseptipiiri Luova kirjoittaminen (englanniksi) kokoontuminen kokoontuminen keittiö Kokous 2 Uusi urheilulaji tutuksi: Luontokuvaajien Ranskalaisen sarjakuvan Luento: Suomalaiset Suomen kielen Luento: Kestovaippa Tove Jansson -seuran Suomen sumoliitto esittäytyy kokoontuminen ystävät sananlaskut keskustelukerho vs. kertakäyttövaippa kokoontuminen Kokous 3 Laulutekstien tulkkausta Sibelius-Akatemia: Parisuhdeseminaarin Laihdutusryhmän kokous Väittelykerho Suomen chiliyhdistyksen Komisario Palmu kääntäjän johdolla Soitinesittely, oboe kokoontuminen kokoontuminen -romaaniklubi Kokous 4 SOS-lapsikylän hallituksen Apollonkatu 27:n Koripalloseura Kukkakorin Suomen puhallinorkesterit Eturauhassyöpäyhdistyksen Luento: Pietarin taideaarteet Scifi- ja fantasiakirjojen kokous yhtiökokous vuosikokous ry:n kausikokous kokoontuminen lukupiiri Tila lapsille Päivän teema: Kuvat kir- Päivän teema: Runot Päivän teema: Piirretyt Päivän teema: Seikkailu Päivän teema: Laululeikit Päivän teema: Eläimet. Päivän teema: Lautapelit. joissa Non-stop satutunnit. Non-stop satutunnit. Askartelu Viikon teemat: Viikon teemat: Viikon teemat: Vesivärit ja Viikon teemat: Vesivärit ja Viikon teemat: Vesivärit ja Viikon teema: Vesivärit ja Viikon teema: Vesivärit ja vesivärit ja huovutus Vesivärit ja huovutus huovutus huovutus huovutus huovutus huovutus Vapaan Poliittinen väittely Vapaa sana: Vapaa sana: Maahanmuut- Vapaa sana: Taideaineet Vapaa sana: Eettinen Vapaa sana: Urheilu ja Vapaa sana: Pelaamisen puheen alue Kansanedustaja tänään topolitiikka Suomessa kouluissa matkailu nuorten hyvinvointi hyödyt ja haitat 38
  37. 37. Viikon tapahtumiin liittyvää teema-aineistoa esillä: Tietokirjallisuus: Sumopainin painava historia Kirjastossa on paljon erikokoisia tiloja. Ne antavat mahdollisuu- Suomenlinna den sekä hiljaisuudesta nauttimiseen että intensiiviseen ajatusten Musiikki: Yölintu vaihtamiseen. Keskustakirjasto elää vuorokaudenaikojen mukaan Edith Piaf ja myös sen tapahtumallisuus on rytmitetty palvelemaan eri aikoi- Jacqueline du Pré Jazzin historia na liikkeellä olevia ihmisiä. Kirjastossa on aina jotakin mielenkiin- toista meneillään. Ruoka: Filippiiniläiset reseptit Gluteenittomat ruokaohjeet Kirjaston tarjoama ohjelma pitää suomalaiset ajan tasalla infor- moimalla ja inspiroimalla heitä, synnyttää puheenaiheita, esittelee Elokuva: Musikaali soi uusia asioita ja avaa uudenlaisia näkökulmia tuttuihin ilmiöihin. Suomi-Filmi elää Komisario Palmu Tapahtumallisuus kutsuu ja kokoaa pääkaupunkiseudun asukkaat kohtaamaan toisiaan kiinnosta- vien asioiden äärelle ja käynnistää keskustelut. Keskustakirjastossa kaupunkilaiset pääsevät käte- Kuvataide: Valokuvia Suomesta västi myös kaupungin palveluiden ja neuvonnan piiriin. Keskustakirjasto ja sen kansallista osaa- Akvarellitaiteilijat mistamme esittelevä Suomi Experience –näyttelytila tutustuttavat matkailijat kaupungin ja koko Kaunokirjallisuus: Johanna Sinisalo maan kiinnostavimpiin elementteihin. Liza Marklund Keskustakirjasto tarjoaa paikan sekä julkisten että yksityisten tahojen tiedotustilaisuuksille, näyt- Nuoret: Fantasia, scifi telyille, kokouksille, seminaareille, luennoille, esittäytymisille, elokuville, konserteille ja muille esiin- Peliaiheinen kirjallisuus tymistilaisuuksille. Osa tapahtumista on keskustakirjaston omaa ohjelmaa ja osaa varten ulkopuo- Nuoret politiikassa liset järjestäjät ovat vuokranneet tiloja käyttöönsä. Lapset: Runot Lastenkirjallisuuden rakastetuimmat kuvittajat Tapahtumat tarjoavat tietoa kiinnostavassa muodossa. Käyttäjien moninaisuus näkyy myös kirjastol- Matkailu: Portugali la järjestettävässä ohjelmassa. Käynnissä on yhtä aikaa sekä laajoja ja pitkäkestoisia että nopeammin Filippiinit vaihtuvia tapahtumia. Teemat kuljettavat ohjelmallisuutta vuosi-, kuukausi- ja viikkotasoilla. Tarjolla Muut: Ranskalaiset sarjakuvantekijät on yhtä aikaa tietoa ja virikkeitä mm. eri maista, ajankohtaisista yhteiskunnan ilmiöistä, kaupungin Portugalin kielikurssit toimijoista, kiinnostavista harrastuksista, tuoreista ja tulollaan olevista kulttuurin tuulista. 39
  38. 38. Keskustakirjasto toimii linkkinä käyttäjiään kiinnostaviin maailmoihin ja tarjoaa tä tai filosofiasta, kirjaston tulee olla etulinjassa haistamassa uudet tuulet ja esittele- mahdollisuuden tutustua uusiin aihealueisiin. Eri alojen kulttuuritoimijat kertovat mässä niitä kaupunkilaisille. Tätä tarkoitusta varten kirjasto kokoaa itselleen verkos- ohjelmastaan keskustakirjastossa luennoin, esityksin ja näyttein sekä taustoittamal- ton luottohenkilöitä, jotka edustavat eri aloja ja alueita. Näiden ihmisten sekä kir- la teoksia yhteistyössä kirjaston kanssa. Oikein mitoitetut elokuvateatterit mahdol- jaston käyttäjien viestejä ja vihjeitä luetaan ja seulotaan tarkoin ja niihin reagoidaan listavat yhteistyön filmifestivaalien ja –arkistojen kanssa sekä näytösten että kes- sekä materiaalein, tapahtumin että viestinnän keinoin. kustelujen merkeissä. Kaikki tietävät mitä keskustakirjastossa tapahtuu Ohjelman rakentaminen on yhteistyötä. Keskustakirjaston tapahtumallisuutta joh- Kommunikointi kuuluu aineiston ja tapahtumallisuuden rinnalla keskustakirjaston taa ohjelmapäällikkö. Asiantunteva henkilöstö vastaa elokuvien, musiikin, luento- peruspalveluihin. Keskustakirjasto on ihmisten ja tiedon fyysinen sekä virtuaalinen jen, tieteen tapahtumien, lastenohjelman, näyttelyiden ja muiden kirjaston omien ta- kohtaamispaikka ja solmukohta. pahtumien kuratoinnista. Seminaarit, kokoukset, tiedotustilaisuudet sekä osa näyt- Tulevaisuuden ympäristöstä tulee vielä monipuolisempi: monikulttuurisuus, uudet telytoiminnasta ovat tyypillisesti kirjaston tilavuokrapalveluja hyödyntäviä tapahtu- mielenkiintoiset harrastusmahdollisuudet ja teknologian kehitys vaikuttavat vapaa- mia. Molempiin ohjelma-alueisiin liittyy tekninen yksikkö, joka vastaa kalusteista, ta- ajan valintoihin. Muuttuva ympäristö määrittelee keskustakirjaston kommunikoin- sokkaasta laitteistosta sekä teknisestä toteutuksesta. Tapahtumaosasto tekee tiivistä nin tapoja ja tekoja. Haasteena on pysyä asiakkaiden ja sidosryhmien mielessä. Kom- yhteistyötä kirja- ja materiaalivalikoiman sekä tieto- ja viestintäteknologian vastuu- munikoimalla kirjasto antaa syitä tulla kirjaston piiriin. henkilöiden kanssa, jotta nämä alueet kulkevat käsi kädessä sekä keskustelevat kes- Keskustakirjasto haluaa saattaa ihmisiä yhteen ja luo puitteet kohtaamisille. Kom- kenään. Tapahtumallisuutta koordinoidaan huolellisesti käymällä jatkuvaa dialogia munikaatio kutsuu näihin hetkiin. Edellytyksenä on tarjota oikeaa tietoa oikeassa pai- eri toimijoiden ja yhteistyökumppanien – kuten yliopistojen, taidelaitoksien, urheilu- kassa ja oikeaan aikaan. Viestintä on sisällöltään ja ilmaisultaan mietittyä ja tarveläh- seurojen, festivaalien ja liike-elämän edustajien kanssa. töistä. Keskustakirjaston kommunikointi pitää asiakkaat ajan tasalla, yllättää positii- Keskustakirjaston tarjoaa käyttäjilleen sekä paikan päällä että verkossa tuoreinta visesti ja synnyttää puheenaiheita. Keskustakirjaston sanaan voi luottaa. mahdollisinta tietoa mitä moninaisimmilta aihealueilta eri puolilta maailmaa. Oli- Markkinointiviestintä on osa kommunikoinnin kokonaisuutta. Kommunikoinnil- pa kyse sitten underground-klubikulttuurin musiikkityyleistä, jalkapallotietämykses- la pyritään saamaan aikaan vetovoimaa, myös mielikuvallisesti. Keskustakirjaston 40
  39. 39. brändin rakennusaineita ovat uskottavuus, kyky inspiroida ja aktiivisuus. Brändin lii- ka kiillottaminen tai imagon piukalle virittäminen ei ole tarkoituksenmukaista. Elä- mänmakua pitää löytyä, särmissä on voimaa. Kommunikointi on sopivan äänekästä ja houkuttelevaa. Viesteille ollaan avoimia, kun kommunikointi on luontevaa ja se tehdään asiakkaan aikaa ja ajatusta arvosta- en. Tällainen toiminnan tapa johtaa keskustelun kulttuuriin. Keskustakirjaston ylläpitämään kansalaiskeskusteluun osallistumisen kynnys on matala. Kaikkien ääni on kuuluvilla tasapuolisesti. Jokainen saa osallistua ja kaikil- le pyritään vastaamaan. Keskustakirjasto on myös erinomainen kuuntelija. Sen sie- toraja on korkealla. Mielipiteiden kirjo on rikkaus. Tulevaisuuden kirjastossa ei tar- vitse vaieta suu supussa. Pyrkimys kohti vuorovaikutteista, henkilökohtaista ja pitkäjänteistä asiakassuhdet- ta nousee keskeiseen asemaan. Kommunikoinnin edellytyksenä on tuntea eri kohde- ryhmien tarpeet ja odotukset. Keskustakirjaston viestinnästä vastaa oma osasto, joka hyödyntää yhteistyökump- panien ja sidosryhmien verkostoa. Suunnittelu- ja toteutusvaiheiden tukena hyödyn- netään markkinoinnin ja viestintäalan asiantuntijoita. Keskustakirjaston kommuni- koinnissa onnistuminen vaatii realistiset resurssit. Hyvissä ajoin ennen avajaisia al- kava lanseerausvaiheen viestintä on investointi tulevaan. Keskustakirjaston kommunikoinnilla varmistetaan se, että yleisö tietää mitä ta- pahtuu ja asiakas osaa ottaa keskustakirjaston aineistosta ja ohjelmasta mahdolli- simman paljon irti. 41
  40. 40. Keskustakirjasto – Metropolin sykkivä sydän Tulevaisuuden kirjasto löytää paikkansa ihmisten arjessa ja sydämissä. Huippuai- Tunnelma on fiksu. Kävijät voivat luottaa tarjotun tiedon laatuun ja siihen, että tar- neiston rinnalle nousee kohtaamispaikan vahva rooli. Jokapäiväinen tapahtumal- jolla on mielenkiintoisia tapahtumia. Kirjastoa ja sen viestejä seurataan paikan päällä ja lisuus ammentaa ideoita aineistosta ja aktiivinen kommunikointi ottaa paikkan- virtuaalisesti. Ympäristö on innostava ja arvokas, arkkitehtoniset ja sisustukselliset rat- sa kirjaston pyrkiessä täyttämään tehtäväänsä. Tulevaisuuden kirjastossa ei aino- kaisut ovat näkemyksellisiä ja tyylikkäitä. Kansainvälinen ja monikulttuurinen tarjon- astaan lainata kirjoja ja lueta lehtiä. Tulevaisuuden kirjastossa järjestetään lasten- ta on osa luontevaa kanssakäymistä. Talo elää, muuntuu ja kehittyy tilanteiden ja tar- juhlia, kaupunkiesittelyitä, perhosnäyttelyitä, performansseja, taloyhtiön hallituk- peiden sekä kellon- ja vuodenaikojen mukaan. Kirjasto mahdollisuuksineen tuodaan ak- sen kokouksia, lennokkikerhon esittelyjä, mediakeskusteluja, käsityökilpailuja, eri tiivisesti kaikkien käyttöön hyödyntäen viimeisintä teknologiaa, uutta palveluajatusta ja yhteisöjen kokoontumisia, videopelinäyttelyitä ja tuote-esittelyitä. Tulevaisuuden tapahtumallisuutta. Kirjastosta tulee fyysinen ja henkinen solmukohta. Elämän eri vai- kirjasto elää. heissa tarvitsemme tietoa, taitoja ja tarinoita erilaisista asioista - naimisiinmenosta, lem- Olemme saaneet ohjelmasta ajoissa tiedon tai poiketessamme paikalle muuten vain mikin hankinnasta, saduista, talon remontoimisesta, uuden nobelistin alkutuotannosta, on tarjonta aina selkeästi viestitty sisääntulossa ja muissa tiloissa. Tietämättömyyt- elämän synnystä. Joinakin päivinä saatamme kaivata vain helposti lähestyttävää ja mu- tään ei täydy kotiin kirjatta tai kokemuksetta lähteä. Kaikille avoimet tilat mahdol- kavaa oleskelupaikkaa, jossa voi nähdä muita, vaihtaa ajatuksia, juoda kupin kahvia. listavat miellyttävän ja rauhallisen lukemisen. Lisäksi on tarjolla kohtaamistiloja: pie- Syntyy aivan uudenlainen kaupunkitila, kun yhdistetään kirjaston vahva brändi niä palaverihuoneita, opinsauna luentokäyttöön, ravintola nälän ja janon sammutta- ja suomalaisten aktiivisuus. Kävijä voi mielensä mukaan nauttia kirjastossa sen rau- miseen sekä juttelutuokioita varten, studiotiloja, videokonferenssitila, simultaanitulk- hasta tai valita sen tapahtumallisen, aktiivisen ominaisuuden. Tulevaisuuden kirjas- kaushuoneita, tarinahuone kaikille suomalaisten tarinoille, hologrammikammio, elo- ton voima ja jännite syntyvät toisiaan täydentävien kahden maailman kohtaamises- kuvateatteri, esiintymisnurkkaus... ta ja läsnäolosta samassa tilassa. 42
  41. 41. 43
  42. 42. 44
  43. 43. III 46
  44. 44. Keskustakirjasto toteutuu yhteisvoimin 47
  45. 45. 9 Toteutus Helsinkiin rakentuu merkittävän kokoinen keskustakirjasto. Ihmiset saavat kohtaamisten Laadultaan kokonaisuus on korkeatasoinen, käyttöä kestävä ja tyylikäs. Ul- kautta tärkeitä tietoja, taitoja ja tarinoita elämäänsä. Uutta on kirjaston aktiivinen rooli. komuoto ja toteutus herättävät kiinnostusta, keskustelua ja saavat ihmiset liik- Kirjastossa tapahtuu ja kirjasto kommunikoi. Pieniä ja suuria asioita. Me sivistymme ja py- keelle. symme ajan tasalla. Tavoitteena on luoda toimiva ja käyttäjien rakastama kokonaisuus. Kynnyksettömyys, vetovoimaisuus, käyttämisen helppous, joustavuus, rohkeus ja Keskustakirjaston vuotuisen kävijämäärän ennustetaan olevan 1,5 miljoonaa. Päi- omintakeisuus ovat tunnistettavia ominaisuuksia niin ulkomuodollisesti kuin yksi- vittäinen kävijämäärä on keskimäärin noin 5 000 kävijää. Aineiston lainausennuste tyiskohdallisestikin. on 1,5 miljoonaa aineistoyksikköä vuodessa. Kirjasto- ja tapahtumatilojen käyttöas- Keskustakirjaston koko on 25 000 kerrosalaneliömetrin suuruusluokkaa. te on yli 80 prosenttia, kaupallisten tilojen 100 prosenttia. Tilaohjelma Rakennus Koko kaupunkia laajalti palveleva keskustakirjasto vaatii merkittävästi tilaa. Huippu- Rakennus edustaa syntyessään arkkitehtonisesti merkittävää, aikansa mielenkiintoisin- tasoisen kirjaston tilatarve on kaupunginkirjaston asiantuntijoiden mukaan kerrosalal- ta huippua. Kestävän kehityksen periaatteet huomioidaan suunnittelussa, hallinnos- taan 12 000 m2. Konseptin mukainen lisätarve kohtamisille on 8 000 m2. Kaupallisia sa, materiaaleissa, käytettävyydessä sekä energian ja luonnonvarojen kulutuksessa. palveluita varten tarvitaan 5000 k-m2. Kokonaisuus olisi yhteensä 25 000 k-m2. Sosiaalinen kestävyys on yksi keskeisistä arvoista. Julkinen, kaikille avoin tila Vertailun vuoksi kerrottakoon, että esim. Finlandia-talo on suuruudeltaan 18 000 lisää kansalaisten tasa-arvoa. Sidosryhmät osallistuvat toiminnan ja rakennuksen k-m2 ja Sanomatalo 40 000 k-m2. suunnitteluun. 48
  46. 46. 49
  47. 47. Sijainti Keskustakirjaston sijainnin merkitys on käydyissä keskusteluissa korostunut. Sen tulee sijoittua kau- pungin keskustaan vilkkaiden jalankulkuvirtojen äärelle ja helposti julkisilla liikennevälineillä saavu- tettavalle paikalle. Siellä tulee voida pistäytyä vai- vatta. Keskustakirjaston on tarkoitus olla helppo kohtauspaikka ja myös luonteva kauttakulkupaikka. Lähiympäristön on hyvä tarjota myös muita palve- luja, sekä julkisia että kaupallisia. Monipuoliset kos- ketuspinnat yhdessä ainutlaatuisen aluetunnelman kanssa houkuttelevat keskustakirjastoon. Keskustakirjastotyöryhmän väliraportissa sijoit- tumista oli tutkittu alustavasti kuuden paikan nä- kökulmasta. Kolme näistä kykenee vastaamaan pe- rus- ja erikoisominaisuuksiltaan sekä lähtökohdil- taan niitä tarpeita ja unelmia, joita keskustakirjas- ton konsepti nostaa esiin. Toiminta-ajatuksen ja tahtotilan vahvistuessa eri sijaintien ominaisuudet painottuvat eri tavoin, jo- ten niitä pitää aikanaan tutkia lisää. 50
  48. 48. Lasipalatsinaukio, Lasipalatsi ja Turun kasarmi si- jaitsevat aivan ydinkeskustassa vilkkaiden jalankul- kuyhteyksien varrella. Alue liittyy kiinteästi Kampin keskukseen ja Narinkkatoriin sekä Salomonkadun kävelykatuun. Tontti on kaupungin omistuksessa. Rakennuskokonaisuuteen on mahdollista saada si- säänkäynnit useista eri liikkumissuunnista (Man- nerheimintieltä ja Kampin keskuksesta). Lasipalatsi ja Turun kasarmi ovat rakennustai- teellisesti ja historiallisesti arvokkaita rakennuksia, joiden rakennussuojelun piiriin kuuluvat myös sisä- tilat. Rakennusten nykyinen kerrosala on yhteen- sä 7400 k-m2. Rakennussuojelun takia Lasipalat- sin ja Turun kasarmin muutosmahdollisuudet ovat vähäisiä. Tontin lisärakentaminen voidaan sijoit- taa lähinnä maan alle, johon voidaan tehdä kak- si maanalaista kerrosta. Jatkosuunnittelussa selviää lisärakentamismahdollisuuksien laajuus maan alla. Paikan käyttö edellyttää uuden asemakaavan laa- timista. Lasipalatsiaukion kehittämisellä ja maan alaisella rakentamisella rakennukselle on mahdol- lista saada oma ilme ja identiteetti. Ratkaisu olisi mielenkiintoinen keskeiselle pai- kalle suuntautuva uuden ja vanhan liitto. Arkki- tehtonisesti uudenlainen haastava tilanne, mutta mahdollisesti hyvin palkitseva. 51
  49. 49. Postitalo on sijainniltaan keskeinen vaihtoehto. Rakennukseen on mahdollista saada sisäänkäyn- nit useista liikkumissuunnista (Rautatieasemalta, Elielinaukiolta ja Mannerheiminaukiolta). Postita- lossa sijaitsee Kirjasto 10, jossa on hyvin suuret kä- vijämäärät. Rakennus on Vakuutusyhtiö Ilmarisen omistukses- sa. Ilmarinen on kiinnostunut jatkamaan keskustelu- ja ja näkee keskustakirjaston kiinnostavana neuvot- telukumppanina. Postitalossa on voimassa vuonna 1996 laadittu asemakaava. Sen mukaan tontti on lii- ke- ja toimistorakennusten aluetta ja rakennusoikeus on 28 600 k-m2. Tontilla on vähäisessä määrin käyt- tämätöntä rakennusoikeutta ja rakennuksen sisäpiha voidaan kattaa. Kadunvarren ensimmäinen kerros on varattava myymälä- ja asiakaspalvelutiloiksi. Rakennus on suojeltu rakennustaiteellisesti ja kult- tuurihistoriallisesti arvokkaana. Kaavamääräyksis- sä rakennussuojelu koskee myös sisätiloja. Erikseen mainittuja arvokkaita sisätiloja ovat asiakaspalvelu- halli, sisääntuloaulat ja porrashuoneet. Rakennuk- sessa on suojelusta johtuen vähäisiä muutosmah- dollisuuksia, mikä rajoittaa uuden keskustakirjas- ton erottumista ympäristöstä. Rakennuksen luonne on perinteisen toimisto- mainen. Toimiakseen se tarvitsee avoimemman ja houkuttelevamman yhteyden kadulle. Nyt posti- talo on rakennettu ikään kuin jalustalle, eikä mis- tään näe sisään. 52
  50. 50. Töölönlahdella on vapaana yksi kaupungin käyt- töön tuleva korttelialue, jossa on voimassa Töölön- lahden asemakaava vuodelta 2002. Korttelialue on liike- ja toimistorakennusten aluetta. Töölönlah- den korttelialueelle on mahdollista rakentaa uu- disrakennus. Töölönlahden kortteli 2014 sijaitsee Musiikkitaloa vastapäätä ja Sanomatalon pohjoispuolella. Kort- teliin on mahdollista saada sisäänkäynnit useista eri liikkumissuunnista (Makasiinipuistosta, Elielin- aukiolta ja Töölönlahdenkadulta). Tulevaisuudessa paikalla liikkuvat Töölönlahden puiston käyttäjät, konsertissa kävijät sekä musiikin opiskelijat. Asemakaavan mukaan kortteliin on mahdollista rakentaa 14 000 k-m2 rakennus, josta 800 k-m2 on maanalaista kerrosalaa. Korttelin eteläosan maan- alaisissa tiloissa on varaus keskustatunnelille. Kes- kustakirjastolle voidaan saada omaa ilmettä uudis- rakennuksella sekä edustan Makasiinipuiston suun- nittelulla. Ajateltu keskustakirjastokonsepti edellyt- täisi suurempaa kerrosneliömäärää kuin mitä tälle kaupungin korttelialueelle mahtuu. Viereisen val- tion korttelin (16 000 k-m2) mukaan saaminen rat- kaisisi asian. Näkyvissä on selkeä kokonaisuus: uusi rakennus uudella alueella. Onnistuminen on sidoksissa Töö- lönlahden muihin ratkaisuihin ja etenkin siihen kuinka elävä alueesta tulee. 53
  51. 51. Keskustakirjastotyöryhmän väliraportissa esitettiin muina vaihtoehtoina Keski-Pa- Käynnistyskustannukset tarkoittavat tilojen kalustamista ja varustamista tarvetta vas- silaa, Rautatieaseman itäsiipeä sekä Rautatientoria. Käytyjen keskustelujen pohjalta taavaksi. Kirjaston osalta arvio vuoden 2006 selvityksen perusteella on 6 miljoonaa eu- nämä vaihtoehdot eivät kuitenkaan tunnu toteuttamiskelpoisilta. Keski-Pasilan visio roa, muiden tilojen tarpeisiin on hyvä ennakoida toiset 6 miljoonaa euroa eli yhteensä 12 on kiehtova, mutta Helsingin keskusta on elävämpi ja varmempi vaihtoehto. Rautatie- miljoonaa euroa. Kaupalliset tilat vastaavat omista kaluste- ja tarvikehankinnoistaan. aseman itäsiipi on toki mahdollinen, mutta VR:llä on sille paljon muutakin käyttöä, Toistuviin käyttökustannuksiin kuuluvat vuokra, henkilöstömenot, aineistome- eikä kirjastolle saatava tila saisi välttämättä ansaitsemaansa painotusta. Rautatien- not, kunnossapito, huolto, siivous ja sähkö. tori on kiinnostava sijainti, mutta sille rakentaminen on ns. Kluuvin ruhjeen vuoksi Kiinteistöviraston laskukaavaan pohjautuva vuokra-arvio: Keskustakirjaston kerros- asiantuntijoiden mukaan perustustöiltään hyvin haastavaa, ellei mahdotonta. alaltaan 25 000 m2 kokoiseksi arvioidusta tilasta on pääomavuokran osalta 18,70 €/m2 (sis. tonttivuokran) ja ylläpitovuokran osalta 3 €/m2, yhteensä 21,70 € /m2. Arvioitu vuo- Kustannukset sivuokra olisi yhteensä 5 425 500 euroa. Arvion perustana Helsingin kaupungin pääoma- Keskustakirjaston sijainti ei asiantuntijoiden näkemyksen mukaan vaikuta merkit- korko 5,31 % ja sisäinen ylläpitokustannusarviointi jossa mukana huolto, kunnassapito ja tävästi rakennuskustannuksiin. Sijaintipaikasta riippuen eri rakennusmuotojen kus- lämmitys. Sähkön ja siivouksen kustannusarvio on noin 600 000 euroa vuodessa. tannuksissa painottuvat eri komponentit. Mahdollisuuksia ovat uuden rakentaminen, Henkilöstömenojen lisäys muodostuu noin 40:stä uudesta vakanssista. Määrärahan vanhan rakennuksen korjaaminen tai näiden yhdistelmä. tarve olisi n 1,6 miljoonaa €/ vuosi. Vuotuisen aineistomäärärahan lisätarve on noin Tonttikustannuksen arviointi on selkeintä Töölönlahden vaihtoehdossa. Kortteli 500 000 euroa. Jatkuvien käyttökustannusten lisäys kaupunginkirjaston talousarvi- on kaavamerkinnältään liiketontti ja se on kaupungin omistuksessa. Näin ollen kus- oon on noin 6,5 miljoonan euron luokkaa. tannukseksi lasketaan menetetty pääoman tuotto. Kortteli on rakennusoikeudeltaan On huomioitava toiminnallisen vastuun jako: muiden tilojen käyttökustannuksi- 14 000 kerrosneliömetriä eli esitetty hankekoko edellyttää valtion mukanaoloa, ei en jakaminen muiden toimijoiden kanssa, kaupallisten tilojen käyttökustannukset vain rahoituksessa vaan myös tonttijärjestelyissä. Lasipalatsin alue on myös kaupun- vuokralaisen vastuulla. gin omistuksessa ja alueella on voimassa vanha vuoden 1906 asemakaava. Postitalon vuokra määrittyy neuvottelujen kautta. Rahoitus Rakennuskustannusarvioinnin osalta käsitys keskihinnasta, jolla päästään halut- Keskustakirjaston rakentamisen rahoittaminen voisi olla valtion, Helsingin ja muiden tuun laatutasoon on tällä hetkellä 4000 €/m2. Markkinatilannepohjainen heilahte- pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteisellä vastuulla. Kokonaisuuteen voidaan luon- lu on +/- 20%. 25 000 neliömetrin rakennuksessa voidaan siis puhua 100 miljoonan tevasti ottaa yhteistyökumppaneita, jotka taloudellisella panoksellaan edesauttavat euron suuruusluokan kokonaisuudesta. kokonaisuuden onnistumista ja tuovat sille sisällöllistä lisäarvoa. 54
  52. 52. Yhteistyökumppanuudet Oheispalvelut ovat olennainen osa keskustakirjaston toimintaa. Ne vaikuttavat asi- Perustajakumppanit osallistuvat rakennuksen rahoitukseen. Taloudellinen panos akkaan vierailuun keskustakirjastossa sekä sen kestoon ja ovat näin tärkeitä kohteen on merkittävä ja oikeuttaa perustavaan läsnäoloon. Kiinnostavia kumppaneita ovat vetovoiman ja elinkaaren kannalta. yhteisvastuullisesti suuntautuneet säätiöt, yritykset ja yhteisöt. Monipuolinen yh- teistyöverkosto on keskustakirjaston perusta ja onnistumisen edellytys. Hallinto Toiminnalliset kumppanit tuovat merkittävää sisältöä kokonaisuuteen ja osallis- Keskustakirjastoa hallinnoidaan keskinäisenä kiinteistöosakeyhtiönä, jossa omistaji- tuvat resurssointiin sovitun jakson ajan johonkin tiettyyn toimintaan kohdistetusti. na ovat valtio, Helsingin kaupunki ja muut pääkaupunkiseudun kunnat. Osakkeiden Toiminnallisia kumppaneita voivat olla esimerkiksi Kansallinen audiovisuaalinen omistus on kaupunkien kiinteistöhallintaan erikoistuneilla yhtiöillä. arkisto, Yleisradio, työväenopistot. Osakeyhtiö vastaa rakennuksesta ja sen rahoituksen järjestämisestä kokonaisuudes- Sponsorit tukevat toimintaa määräaikaisen yhteistyön kautta, esimerkiksi yritykset, saan. Osakeyhtiö perii vuokraa tiloista sopimuksen mukaan. Käynnistymiskustannukset yhteisöt ja säätiöt. ja toistuvat käyttökustannukset ovat osin vuokralaisen vastuulla sopimuksen mukaan. Kansalaislahjoitukset. Voidaan perustaa Keskustakirjastosäätiö, joka ottaa vastaan Esimerkiksi ravintolat voivat vastata kalustonsa hankinnasta kokonaisuudessaan. lahjoituksia. Osakeyhtiön hallituksessa ovat eri omistajaosapuolet edustettuina. Muita yhteistyökumppaneita voi olla kansallisesti ja kansainvälisesti tarpeiden mukaan. Edellytyksiä keskustakirjaston toteutumiselle • Kaupunkilaisten tahto Tulot • Keskeinen sijainti • Vuokratulot kaupallisilta toimijoilta: ravintolat, kahvilat, kaupat • Saavutettavuus – fyysinen ja virtuaalinen • Tilavuokratulot • Teknologinen edelläkävijyys • Ohjelmapalvelutulot • Joustavuus • Tukirahoitus • Onnistunut sisältörakenne • Säätiön kautta saatava toiminnan tuki • Onnistunut talousrakenne • Myyntitulot kaupallisista palveluista ja tuotteista • Onnistunut yhteistyörakenne • Onnistunut suunnitelma • Omistautunut johto 55
  53. 53. 10 Jatkotoimenpiteet Eteneminen Hyvin järjestetyn arkkitehtikilpailun pohjatyöhön tulee panostaa riittävästi. Kilpai- Johtajiston käsittely ja jatkotoimenpide-ehdotuksen tekeminen luohjelman tulee innostaa riman korkealle nostamiseen ja herättää laajaa kansain- Esittely kaupunginhallitukselle välistä mielenkiintoa. Kaupunginhallitus päättää esityksen pohjalta jatkosta/ pyytää lausunnot asianosaisilta virastoilta Muita tarvittavia elementtejä: Keskustakirjastohankkeelle nimetään vetäjä ja johtoryhmä Johtoryhmä, joka vie hanketta eteenpäin ja vastaa kokonaisuudesta. Tarkennettu tarvekartoitus käyntiin Käyttäjäkeskustelu ja –tutkimukset käyntiin Suunnitteluryhmä, jonka tehtävänä on tarvekartoitus ja sen pohjalta luotavan Kolmen kiinnostavimman sijoituspaikan osalta tekniset selvitykset ja laskelmat tarkan tilasuunnitelman ja toimintasuunnitelman teko. Konseptin- /toiminta-ajatuksen tarkennus ja sijainnin määrittely Käynnistetään kaksiosainen suunnittelukilpailu Keskustelut tulevien käyttäjien kanssa käyntiin. Nettisivut suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi avataan. Hankkeeseen liittyen järjestetään seminaareja ja työryhmiä, Kilpailun vaiheet: joissa konseptia kehitetään edelleen. 1. Ensimmäinen osa on avoin kansainvälinen kilpailu. Vapaampi ja konseptuaalisesta asiaa lähestyvä. Siinä etsitään ideaa ja toteutuksen henkeä. Vähintään 10 ja enintään Keskustelut yhteistyökumppanien kanssa käyntiin. Kumppanit ovat mukana 20 parasta jatkoon. luomassa ajatusta alusta lähtien. 2. Konseptin tilaohjelman tarkennus ja tehtävänanto. 3. Toinen vaihe on kokonaisvaltainen ja etsii ratkaisua. Nimi Kilpailun voi järjestää SAFA ja sen budjetti on suuruusluokkaa 200 000 €. 56
  54. 54. Aikataulu 2008 Päätös Tarvekartoitus Suunnittelukilpailu 2009 Suunnittelijan valinta 2010 Suunnitelmat valmiit Laskelmat Tarjouspyynnöt Lasketut tarjoukset vastaanotetaan Päätös 2011-2012 Rakentaminen käyntiin 2016 Valmis 2017 Suomi 100 vuotta 2117 Suomi 200 vuotta 57

×