Your SlideShare is downloading. ×

Oppimisympäristö 2010

2,536

Published on

Published in: Education
0 Comments
3 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

No Downloads
Views
Total Views
2,536
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
20
Comments
0
Likes
3
Embeds 0
No embeds

Report content
Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
No notes for slide

Transcript

  • 1. OPPIMISYMPÄRISTÖ ” pirkko.hyvonen@oulu.fi 30.3.2010 OOOSA-opintojakso P. Hyvönen & H. Järvenoja
  • 2. Pirkko Hyvönen
    • KYSELYN KERTOMAA
    • SP 81,4/18,6
    • Kuinka hyvin ryhmäsi saavutti tavoitteensa?
    • Mikä edisti?
    • Mikä esti?
    • Mitä olen havainnut oppineeni?
    • Ei ole sellaista päivää, ettet olisi oppinut mitään.
    • Miten oppiminen ilmenee
    • Miten sitä voi havaita
    • OR-toiminta
    • Loistavaa!
    • Mietityttää
    • Huolestuttaa
  • 3. Pirkko Hyvönen BLOGIEN KERTOMAA Luovuus & oivaltavuus Ongelman ydin? Mitä epäkohtaa tai tarvetta suunnitelmalla korjataan? - Taustan syvempi todentaminen ja ymmärtäminen http://hopscot.wordpress.com/ http://historiasetti.wordpress.com/ http://aneeheka.wordpress.com/ http://perinneporukka.wordpress.com/ Äitimaa Hengarit Historiasetti Hopscotch Kelju Kierre Kivikausi Liikkaviikko Me ja maailma Pakoputki Päihdevalistus Pedakoomikot Perinneporukka Taidekevät
  • 4. Pirkko Hyvönen OPETUKSEN SUUNNITTELU Istukaa ryhmittäin Kysymys: Millä perusteilla teette päätöksiä oppimisympäristöstä , kun suunnittelette opetusta? Piirtäkää mielle- tai käsitekarttaa luennon ajan. Otsikoikaa kartta. Osallistujien nimet paperiin.
  • 5. Toimijat: oppilaat, opettajat Informaalien ympäristöjen toimijat
    • Ympäristö: (ja muut resurssit)
    • Mitä ympäristöjä?
    • Mitä ne mahdollistavat?
    Toiminta: Millaista toimintaa? Millainen toiminta käynnistää oppimista? Millaista oppimista? Pedagoginen Asiantuntijuus!
  • 6. Pirkko Hyvönen
    • MIKÄ ON OPPIMISYMPÄRISTÖ?
    • Se konteksti jossa opiskellaan ja opitaan.
    • Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat.
    • koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit
    • muu rakennettu ympäristö ja ympäröivä luonto
    • yksittäisen oppilaan kognitiiviset ja emotionaaliset tekijät
    • vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät tekijät
    • (Perusopetuksen opetussuunnitelma, 2004)
    • Sisältää myös:
    • oppimisnäkemykset, materiaalit, välineet, tavat, tunteet, asenteet
    • Pohdittavaa: Mikä tekee ympäristöstä oppimisympäristön?
  • 7. Pirkko Hyvönen
    • Esityksen tarkoituksena on inspiroida suunnittelemaan ja arvioimaan erilaisia oppimisen tapoja ja oppimisen ympäristöjä opetuksessa
    • Rakenne
    • OPPIMISYMPÄRISTÖN ULOTTUVUUKSIA TULEVAISUUDEN KOULUSSA
    • OPPIMISYMPÄRISTÖN ULOTTUVUUKSIA YMMÄRTÄVÄN OPPIMISEN MUKAAN
    • YLTIN INFORMAALEJA OPPIMISYMPÄRISTÖJÄ
    • LEIKILLINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ
  • 8. Pirkko Hyvönen
    • OPPIMISYMPÄRISTÖN ULOTTUVUUKSIA TULEVAISUUDEN KOULUSSA
  • 9. Pirkko Hyvönen
    • Oppimista tapahtuu eri aikoina ja useissa ympäristöissä (InnoSchool: http://innoschool.tkk.fi/)
    • formaali – informaali – nonformaali
    • paikallinen – maailmanlaajuinen
    • fyysinen – virtuaalinen
  • 10. Pirkko Hyvönen FORMAALI, INFORMAALI JA NON-FORMAALI Formaali eli muodollinen oppimisympäristö / kasvatus - Tavoitteet on määritelty virallisesti ja kirjattu opetussuunnitelmiin Informaali eli epämuodollinen oppimisympäristö /kasvatus - On tavoitteellista, mutta voi tapahtua muulla kuin formaalin kasvatuksen piirissä esim. perheen ja kavereiden parissa, museoissa, lomamatkalla, jokirannassa, kirjastoissa, leikkikentällä Non-formaali eli ei-tutkintomuotoinen opetus/kasvatus, esimerkiksi kerhotoiminta, kansalaisopintotoiminta Tulevaisuuden opetuksessa: formaali, informaali ja nonformaali oppimisympäristö
  • 11. Pirkko Hyvönen PAIKALLINEN – MAAILMANLAAJUINEN Perinteisesti opetus on toteutettu paikallisina kasvokkaisina toteutuksina luokkahuoneessa. TVT:n avulla opettajat ja oppilaat kommunikoivat glokaalisti (lokaali + globaali) ja jakavat ja rakentavat tietoa yhdessä toisten opettajien ja oppilaiden kanssa, muodostaen “tietoyhteisöjä”.
  • 12. Pirkko Hyvönen FYYSINEN – VIRTUAALINEN Tulevaisuuden koulussa fyysiset sisä- ja ulkoympäristöt yhdistyvät virtuaalisten tilojen ja paikkojen (verkko-oppimisympäristöt) kanssa.
  • 13. Pirkko Hyvönen
    • VERKKO- OPPIMISYMPÄRISTÖISTÄ
    • 1. Konvergenssi: toiminnallisuuksien hyödyntäminen päätelaitteesta riippumatta – esim. kuvan ja äänen tallentamisen mahdollisuus eri välineillä.
    • Laite – ympäristö – toiminta – tavoitteet
    • 2. Sisällön tuottaminen
    • 3. Oppimisen aktivointi: argumentointi, kyseenalaistaminen, havainnointi, kysyminen, johtopäätösten tekeminen, ajattelun näkyväksi tekeminen jne.
    • 4. Mistä osista oppimisympäristö muodostuu / tilat ja paikat, joissa tietoa rakennetaan
      • Luentosali, blogit, kuppilat ja käytävät, sosiaalisen median yhteisöt
      • Yht.media: miellekartta-, kuvankäsittely-, kalenteriohjelmat
      • Mobiililaitteet, tietokoneet, kirjallisuus
      • Tietokannat, Google, verkkolehdet, muut verkkosivut
      • Keittiö, Tietomaa,
  • 14.
    • RSS-feeds and starting pages
      • Google Reader  ja RSS-syötteet
      • iGoogle  - aloitussivu
      • Netvibes  - aloitussivu
    • Collaboration and discussion
      • Google Docs  - jaetut asiakirjat, laskentakaaviot ja esitykset
      • Google Sites  - wiki/oma www-sivusto
      • Wikispaces  - wiki
      • Ning  - yhteisösivusto, keskustelut, blogit, ryhmät
      • Edu20.org  - "web 2.0 -oppimisympäristö"
      • Plum Groups  - ryhmäkeskustelut, muistiinpanot, yms.
      • Google Groups  - keskusteluryhmät
      • Edmodo  - ryhmäkeskustelut, tehtävät, kalenteri, tiedostot, yms.
      • Twitter  - mikroblogi ja yhteisö
      • Moodle  - verkko-oppimisympäristö
      • Knol  - collaborative writing and discussion
    • For information structuring and prosessing
      • Mind42  - miellekartat
      • Bubbl.us  - miellekartat
      • MindMeister  - miellekartat
      • Creately  - diagrammien ja kuvioiden piirtäminen
      • Spicynodes  - animoidut miellekartat
      • Diigo  - jaetut kirjanmerkit ja www-sivuihin liittyvät muistiinpanot, myös yhteisöpalvelu
      • Evernote  - muistiinpanojen hallinta kuvien tekstintunnistuksella, muistiinpanojen jakaminen
    • Presentations
      • Slideshare  - esitysten ja dokumenttien jakaminen sekä upottaminen esim. blogiin
      • VoiceThread  - puheella kommentoidut esitykset
      • Prezi  - "zoomaava" esitystyökalu esitysten tekoon
      • Box.net  - tiedostojen jako
      • Podcastit
    • Photo editing and drawing
      • DabbleBoard  - piirto-ohjelma, sopii myös käsitekarttojen tekoon
      • Splashup  - Photoshop netissä
      • SUMO Paint  - Photoshop netissä
    • Resourse banks and learning objects
      • LeMill  - oppimisaihiopankki + ryhmät
      • Wikipedia  ja  WikiMindMap  - avoin tietosanakirja
      • Wikiopisto  - avoimet verkkokurssit
      • Wikikirjasto  - avoin kirjasto
    • Time tables and projects
      • Google Calendar  - kalenteri
      • Doodle  - aikataulujen sopiminen (myös muista vaihtoehdoista päättäminen)
      • Scrumy  - minimalistinen projektinhallinta
      • Katsaus ilmaisiin projektinhallintaohjelmiin
    • Communication
      • Google Talk  - monikäyttöinen viestintäohjelma
      • Adobe Connect Pro (ACP) - verkkokonferenssit, videoluennot, etäopetus
      • Skype ja MSN Messenger - pikaviestimet
    • Other Google tools
      • Google Map  - kartat, myös ryhmän omat kartat
      • Google Earth  - maapallo-ohjelma
    • Mobile devices enhancing learning
    • ShoZu  (käyttö esim. YouTuben tai Flickrin kanssa)
      • Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikössä tehdyt mobiilin oppimisen tutkimukset (Lehtiset, FLE3 mobile, Campus Suite, jne.)
    • Sharing media files
      • Flickr  - kuvat
      • Youtube  - videot
      • Delicious.com  - sosiaaliset kirjanmerkit
    By Harto Pönkä, 2009
  • 15.
    • HS 27.3.2010, klo.21.00
    • Suomen koulut rutkasti jäljessä uuden tekniikan käytössä Vieroksuvatko opettajat uutta tekniikkaa?  Viestintätekniikan käyttö Suomen kouluissa ja opetuksessa on pudonnut auttamatta kansainvälisen kehityksen kärjestä. Syy on pääasiassa opettajien asenteissa ja koulujen johtamisessa. Misukka vetää opetusministeri  Henna Virkkusen  (kok) asettamaa työryhmää, jonka on määrä esittää, miten koulujen tietotekniikka ja opetusmetodit saataisiin ajan tasalle.
    • Miten otetaan vastaan ”kentällä”?
    • Emotionaalinen purkaus, syyllistämisen tunne
    • Nimetään muita syitä ja syyllisiä ”Ettei vain ongelma ole virkamiehen ennakkoluulossa?” ” Opetushallitus haluaisi korvata ihmiset koneilla.” ”Päättäjät eivät tunne todellisuutta.” ”Vastarinta kollegoiden taholta”
    • Vastakkainasettelu (opettajien tvt-taidot – lasten ylipaino)
    • Käsitteiden sekavuus /ymmärtämättömyys
    • Osoitetaan myös sitä asenteellisuutta, johon kirjoituksessa viitataan
    • Työryhmän tavoitteena
    • Kouluille resursseja
    • Opettajille pedagogista asiantuntijuutta
    • Rehtoreille johtamistaitoja
    •  OPS-TYÖSKENTELY
  • 16. Pirkko Hyvönen
    • OPPIMISYMPÄRISTÖN ULOTTUVUUKSIA YMMÄRTÄVÄN OPPIMISEN MUKAAN
  • 17. Pirkko Hyvönen The design of learning environment (Bransford, Brown & Cocking, 2000) Ympäristön tulee tarjota mahdollisuuksia oppija-, tieto-, arviointi- ja yhteisökeskeisyyteen.
  • 18. Pirkko Hyvönen
    • OPPIJAKESKEISYYS
    • O ppimiskeskeisyys (Andersson, 2008 )
    • Oppija tuo tietonsa, taitonsa, osaamisensa, asenteensa ja uskomuksensa opetuksen kontekstiin  Opettajan tärkeää tuntea oppijat, oppijoiden tärkeää tuntea toisensa
    • Ympäristöjen tulee mahdollistaa:
    • 1. Opettaja saa tietoa oppijoista, heidän kokemuksistaan, käsityksistään, osaamisestaan ja ymmärryksestään
    • 2. Oppijat jakavat ajatuksiaan, ymmärrystään ja kulttuurisia käsityksiään sekä myös kertovat itsestään
      • Aiemmat kokemukset ja kulttuuriset käytänteet formaaleista ja informaaleista ympäristöistä (esim. onko tottunut yhteisölliseen työskentelyyn; miten suhtautuu haasteisiin)
  • 19. Pirkko Hyvönen
    • 3. Oppijoiden intressit otetaan huomioon
    • (Blumenfeld, Kempler & Krajcik, 2006)
      • Henkilökohtainen kiinnostus (pitkäaikainen), verrattavissa sisäiseen kiinnostukseen
      • Situationaalinen kiinnostus (lyhytaikainen): tehtävä itsessään, ympäristö ja sen tarjoamat toiminnot
      • Situationaalinen voi lisätä ja ylläpitää henkilökohtaista kiinnostusta.
        • Mieti, mikä ympäristöissä tai niissä tapahtuvassa toiminnassa herättää lasten kiinnostusta ja millä kiinnostusta ylläpidetään.
        • Oppijakeskeisyys - Tiedostaa ja aktivoida aiempaa osaamista sekä rakentaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta (kysely).
        • Prior knowledge and experiences & social connecting
  • 20. Pirkko Hyvönen
    • TIETOKESKEISYYS
    • Tavoitteena ymmärtäminen ja siirtovaikutus (transfer)
    • 1. Oppijat konstruoivat omia merkityksiään; kognitiivinen konflikti (Piaget)
    • - Yksilön tietorakenteiden riittämättömyys tai soveltumattomuus uudessa tilanteessa (yksilö)
    • Henkilöiden ajattelumallien tai havaintojen erilaisuus (yhteisö)
    • 2. Tiedonrakentamiseen ja ymmärtämiseen tarvitaan erilaisia ongelmanratkaisutilanteita!
    • 3. Reflektointi: oppijan tulee ymmärtää se prosessi, jonka kautta oppiminen / tietorakenteiden muodostuminen on tapahtunut! (esim. portfolio, ajattelun ulkoistaminen ja näkyväksi tekeminen)
    • Oppimisympäristön tulee mahdollistaa ajatusten ja näkyväksi tekemistä: kysymykset, selitykset, johtopäätökset, kuviot, narratiivit
      • Mieti , miten tarjotaan ongelmanratkaisutilanteita, tehdään ajattelua näkyväksi ja miten ymmärtämistä edistetään?
  • 21. Pirkko Hyvönen
    • ARVIOINTIKESKEISYYS
    • Arviointi ja palaute meneillään olevaan toimintaan ja ajatteluun
    • Arviointi ja palaute on osa oppimisprosessia
    • Ajattelun näkyväksi tekeminen  palaute
    • Teknologian hyödyntäminen
    • Mietittävä miltä tehokas oppiminen näyttää (ei näytä vain siltä, että oppija muistaa faktoja) ja huomio myös opettajan toimintaan
    • Miten arviointi ja palaute toteutetaan suunnitelmassa?
    • YHTEISÖKESKEISYYS
    • Erilaiset tilat ja paikat ja tilanteet tutkitaan kulttuurisesti muotoutuneiden mukaisesti
    • Niihin sisältyy odotuksia ja normeja, mm. sukupuolesta, käytöksestä, asenteista jne.
    • Luokka, koulu, perhe (lapsen ensimmäinen oppimisympäristö ), media
    • Lisäksi esim.
    • Action-centered
    • Creativity-centered
  • 22. Pirkko Hyvönen
    • YLTIN INFORMAALEJA OPPIMISYMPÄRISTÖJÄ
  • 23. Pirkko Hyvönen
    • (Bell et al., 2009)
    • Jokapäiväinen elämä/arjen toiminnot: elinikäinen oppiminen informaaleissa oppimisympäristöissä
    • Teemaympäristöt: museot, tiedekeskukset, teemapuistot, eläintarhat, akvaariot yms.
    • Projektit: yhteisöjen, organisaatioiden ja koulujen järjestämät ”science programs”
    • Media: internet, radio, televisio, sosiaalisen median yhteisöt
  • 24. Pirkko Hyvönen http://www.life-slc.org/about-the-life-center LIFE Center (Learning in Informal and formal environments)
  • 25. Pirkko Hyvönen http://www.life-slc.org/about-the-life-center   (1) learning in infancy; (2) early school-age including formal and informal environments; (3) formal K-12 environments; (4) informal environments for middle school students (e.g., clubs, museums and family homes, and connections across these environments and to schools); (5) community college and college environments; (6) graduate training of pre-service teachers; (7) interdisciplinary training of LIFE graduate students and post-docs; and (8) workplace environments. 
  • 26. Pirkko Hyvönen
    • RANTOJA (Bell et al, 2009)
    • rannalla innostutaan, jänskätään ja motivoidutaan: halutaan oppia ilmiöstä.
    • rannalla yleistetään, ymmärretään, muistetaan, argumentoidaan, käytetään käsitteitä, mallinnetaan ja osataan kertoa faktoja.
    • rannalla testataan, tutkitaan, manipuloidaan, ennakoidaan, kysytään, tarkkaillaan ja merkityksellistetään ilmiöitä.
    • rannalla reflektoidaan teoreettisista näkökulmista, jäsennetään käsitteitä ja ymmärretään prosesseja.
    • rannalla osallistutaan tieteellisiin tutkimuksiin ja oppimisprosessien toteuttamiseen yhdessä toisten kanssa; käytetään tieteellisiä käsitteitä ja välineitä.
    • rannalla tunnustetaan oma osaaminen ja kehitetään yltti-identiteettiä: pystyn osoittamaan ymmärrystä ja kontribuoimaan korkeatasoista tietoa.
  • 27. Pirkko Hyvönen
    • LEIKILLINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ
  • 28. Pirkko Hyvönen
    • Kun tavoitteena oli suunnitella informaali oppimisympäristö formaaliin opetuskontekstiin,
    • esi- ja perusopetukseen.
    • Lähtökohtana :
    • Leikin ja pelin kautta oppiminen
    • Leikkikenttätyyppinen koulun pihalla sijaitseva rakennelma
    • Teknologian hyödyntäminen
  • 29. Pirkko Hyvönen
    • Taustaa informaalin oppimisympäristön suunnittelulle
    •  Tuoda leikin kautta oppimista kouluun
    • 2003-2006 Let’s Play projektissa tavoitteena oli tutkia, suunnitella ja rakentaa ns. älykäs oppimisympäristö, joka mm.
    • antaa virikkeitä tiedon rakentamisen, oman ajattelun, ongelmaratkaisutaitojen, yhteistoiminnallisten taitojen ja mielikuvituksen kehittämiseen
    • ottaa huomioon käyttäjän taitotason
    • mahdollistaa monipuolisesti oppimisen kokemuksia ja elämyksiä
    • on intuitiivinen, kaikkia aisteja stimuloiva ja palautetta tuottava
    • on tyttöjä ja poikia kiinnostava ja tutustuttaa heitä teknologiaan
    • Yhteistyössä: LaY, VTT Tampere, RAMK ja Lappset Group Oy
    • Let’s Play (oppimisympäristö), WePlay (teollinen muotoilu), MOTO+ (motoriikka), UbiPlay ja PlayTech (teknologiasovellukset)
  • 30. Pirkko Hyvönen
    • Miksi leikkiä / pelaamista?
    • Lapset leikkivät nykyisin vähemmän kuin ennen.
    • Lapset lopettavat leikkimisen aiemmin kuin ennen, suomalaislapset vielä aiemmin kuin vertaiset pohjoismaissa, ns lyhenevä lapsuus (Oksanen, 2004; Postman, 1984; Sandberg & Pramling-Samuelsson, 2003 )
    • Lapset leikkivät salaa (Karimäki, 2004).
    • Leikkiminen on yhä enemmän yksilökeskeistä kuin yhteisöllistä ( Bodrova & Leong, 2003b).
    • Leikkimisen mahdollistavat paikat ovat vähentyneet.
    • Jotkut lapset eivät halua leikkiä ulkona ( Clements, 2004) ja ulkona leikkimistä pelätään; se on vaarallista ( Tapsell, et al., 2001)
    •  Koulut ovat paikkoja, jotka tuovat lapset yhteen! (Loukaitoi-Sideris, 2003)
  • 31. Pirkko Hyvönen
    • Miksi leikkiä/pelaamista?
    • OPS (2000; 2004) kehottaa käyttämään leikkiä ja luovaa toimintaa oppimisen menetelmänä
    • Oppilaiden keskittyminen heikentynyt, tarvitaan uusia tapoja oppia (Veen & Vrakking, 2006)
    • Nykykoulu ei vastaa nykynuorten (homo zappiens, NML=new millenium learners) tiedonkäsittelyn kykyihin, toiminnan tapoihin ja intresseihin
    • Kouluviihtyvyys ja motivaatio Suomessa osin heikko (esim. Lauriala & Laukkanen, 2010; Malin, 2005; Kuusela, 2006)
    • Koulupihoja tulisi käyttää oppimisympäristöinä! (OPM)
    • Huolestuttavaa on, että viidennes oppilaista on liikunnallisesti passiivisia (Haatainen, 2004)
  • 32. Pirkko Hyvönen
    • Miksi leikkiä / pelaamista?
    • Leikin kautta oppiminen on monipuolista: kognitiivinen (Bergen, 2002), sosiaalinen, emotionaalinen, fyysinen ja kulttuurinen kokonaisuus. ( Moyles 1989; Meadows, 1995; Wood & Attfield, 2005) myös (Johnson, Christie & Wardle, 2005; Scarlett, Naudeau, Salonius-Pasternak & Ponte, 2005; Sutton-Smith, 2001).
    • Hyvän ”mature” ja haitallisen leikin / pelin arvioiminen
    • Leikin muoto oppijoiden mukaan
    • Leikkimällä uudistetaan kulttuuria ja vertaiskulttuureita (Corsaro, 2003; 2005) ja leikkiminen voi suojata itsetuhoisilta ajatuksilta (Oksanen, 2005).
    • Opettajalle avautuu näköalapaikka oppia lapsista sekä itsestään opettajana (Moyles, 1989).
  • 33. Leikki ja leikin ympäristö (informaali) Kysyttiin lapsilta, millainen on ihanteellinen leikkiympäristö (Hyvönen & Kangas, 2007)
  • 34. Pirkko Hyvönen
    • In order to find out what play environments should afford, we let the children’s voice to be heard first.
    • We asked them to describe:
    • "What is the ideal environment for playing? What would you like to do best?”
    • Aineisto kerättiin viidessä eri esikoulussa
    • N=49
    • Lasten piirrokset, nauhoitetut keskustelut, videoinnit
    • (Hyvönen & Kangas, 2007)
  • 35.
    • Aineistokeruumenetelmänä image-crafting eli LEIKITYS
    • Lapsille luonteva tapa ilmaista itseään
    • Lapset asiantuntijoina ja tutkijoina
    • Lasten ideat todelliseen käyttöön
    • Aloituskeskustelun jälkeen lapset piirsivät, värittivät, keskustelivat ja leikkivät
    During the process the children form an image of the ideal play environment. In doing this their imagination and the whole body is involved: they talk, play, draw, suggest, and look around to boost their inspiration. Crafting refers to the means through which the image is processed into a visible form. Image-crafting suits children, because imagining, drawing, colouring, and playing are natural ways for them to express their intentions and desires.
  • 36.
    • Results: Emotionality in children's playful environments
    • Thought girls and boys have divergent interests, they also have shared playful worlds.
    • More typical for boys than for girls
    • The worlds of care and sociality and
    • Aggression, destruction and competition
    • More typical for girls than for boys
    • Worlds of beauty and fairy features
    • horror were more characteristic of girls
    • Common emotional themes
    • Excitement and fascinating experiences and
    • Humor and whimsy ideas
  • 37.
    • “ I think it eats seaweed” - Care and sociality
    • “ Minusta se syö merilevvää”
    • Children designed play areas where the animals are free and children take care of them. Boys played the role of rescuer or helper and took good care of animals.
  • 38. 2. “The fighting ships and a rocket that sets a park on fire” – aggression, destruction and competition “ Laiva tykittää laivaa ja raketti tytkittää puistoa”
  • 39. 3. “The sun is always shining” – beauty and fairy features ” ” Ei taivasta ilman aurinkoa” Though also boys drew flowers and hearts they failed to generate larger entities of beauty. Girls developed peaceful feelings of summer and magic.
  • 40. 4. “Pretending torturing” – Fear and horror “ Se on leikisti kidutus” Children discussed about fear and safety in eleven out of fifteen sessions. Fear appeared more of a positive than a negative feeling. Itsesäätely: pelottava-turvallinen
  • 41. 5. “Lava proof trunks are needed” – excitement and fascinating experiences “ Laavauimisessa tarvitaan laavankestävät uimahousut” Children wish to experience excitement and fantasy in many ways.
  • 42. 6. “Even eyes are standing upright” - humor and whimsy ideas ” Silmäkki on pystyssä”
    • Common worlds of play both for girls and boys were the environments of humor, where ‘fooling around’ and playing with ideas characterize the activities.
    • In our research the sense of humor and imitation of other children are emphasized as triggering power for creative process.
    One rabit on the hood and one inside as a "fuel rabbit" (b) - polttoainejänis Musiikkiauto, hattupiano, talokeinu
  • 43.
    • Both girls and boys value diverse forms of physical exercise. The playful environments are meant to provide children more possibilities to motion both in form of guided actions at school settings and in free play on spare time.
    • Most of these activities highlight togetherness and collaborative goals . The collaborative activities can be supported by developing new games and plays where joint actions are needed and where the activities traverse the traditional gender-borders.
  • 44. Kollaboratiivinen leikki?
  • 45. Pirkko Hyvönen ENTÄ KOLLABORATIIVINEN LEIKKI? (Hyvönen, 2008) What are the play activities that girls and boys engage in together in the school context? What factors facilitate collaborative play among boys and girls in pre-primary and basic education?
  • 46. Pirkko Hyvönen Rooli- ja ulkoleikit näyttävät parhaiten sopivan tyttöjen ja poikien yhteisölliseksi leikiksi. Sukupuoliroolit leikeissä muuttuvat kulttuurimuutoksen mukana (esim. kotileikit). Opettajan pedagogisella ajattelulla on suuri merkitys kollaboratiivisen leikin edistämisessä. Kollaboratiivisen leikin onnistuminen edellyttää harjoittelua ja opettajan ohjausta.
  • 47.
    • Opettaja ”johtaja”
    • Kognitiiviset
    • Fyysiset
    • Virikeleikit
    • Yleisin leikin muoto
    • Opettaja ”sallija”
    • Roolileikit
    • ” Aidot” leikit
    • Perinneleikit
    • Strukturoimattomat leikit
    • Opettaja ”mahdollistaja”
    • Pedagoginen prosessi
    Only one-third of the interviewed teachers use play holistically while providing children’s activities in their learning process. In a role of leader, teachers were particularly unsatisfied with themselves and the results of their teaching. LEIKKI KOULUN KONTEKSTISSA ? Leikin merkitys ja opettajan rooli? - Perustuu opettajahaastatteluihin (Hyvönen, submitted)
  • 48. Leikillisyys (leikillinen oppiminen), toiminnan laatu, jota määritellään 7 ominaisuuden kautta. (Hyvönen & Ruokamo, 2005) Hyppyruudukko ja infoasema
  • 49. Pirkko Hyvönen
    • Leikillisyyden ominaisuuksia (Features of playfulness )
    • (Hyvönen & Ruokamo, 2005)
    • Ruumiillisuus/kehollisuus:
    • Koko kehon kautta tapahtuva oppiminen ”Embodied knowledge”
    • Ihmisen neurobiologiset järjestelmät ja koko keho toimivat yhdessä ja vuorovaikutuksessa keskenään, ympäristön ja muiden ihmisten kanssa
    • Abstrakti ajattelu ei ole erillään sensomotorisesta järjestelmästä (esim. Burkitt, 1999; Damasio, 2001; Dennett, 1996; Johnson, 1999; Hyvönen & Marjomaa, 2004)
    • - Oppimiseen tarvitaan koko kehoa
    • Emotionaalisuus:
    • Emootioiden merkitys toiminnassa ja oppimisessa
    • - Miten merkitykselliseksi tilanteet ja ympäristö koetaan
    • Emootiot ja taipumus arvioida kokemuksia niiden miellyttävyyden tai epämiellyttävyyden perusteella eivät ole vain taustatekijöitä, vaan ne vaikuttavat siihen miten toimitaan ja opitaan, toimitaanko ja opitaanko ollenkaan, ollaanko vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. (Barbalet, 2002; Damasio, 2001)
    • Leikkimiseen ja oppimiseen tarvitaan tahtoa ja motivaatiota  opitaan tunnistamaan ja käsittelemään tunteita
    • Leikin kautta oppiminen voi olla palkitsevaa  itsetunto
  • 50. Pirkko Hyvönen
    • Yhteisöllisyys:
    • Sosiaalisuus, yhdessä toimiminen ja yhteinen tiedon rakentaminen
    • Yhdessä ajattelu, kieli, toiminta, zpd
    • (Yksilöllisyyden ja kilpailun vastakohta)
    • (Esim. Corsaro, 1992, 2005; Bodrova & Leong, 2003;
    • Mercer, 2000; Vygotsky, 1978)
    • Oppiminen ja leikkiminen tapahtuvat parhaiten yhdessä toisten kanssa
    • Toiminnallisuus:
    • Fyysinen toiminta, kokemuksellisuus
    • Lapset sietävät erilaisia häiriötekijöitä, kun toiminta on aktiivista
    • Aktiivisuus sitoo tyttöjä ja poikia yhteen
    • Toiminnassa kokemusten kautta konkretisoidaan ja ymmärretään asioita
    • - Toiminta on mukavaa!
  • 51. Pirkko Hyvönen
    • Narratiivisuus yhdistää irralliset asiat (Crossley, 2003)
    • Narratiivisuus auttaa ymmärtämään ja muistamaan
    • Se tekee leikki- ja oppimisprosesseista mielekkäitä
    • Luovuus, lupa ja kyky ajatella toisin
    • Matkiminen ja huumori vapauttavat luovuutta
    • Mielikuvitukselliset tilanteet, välineet, ympäristöt ovat ”hyvän leikin” kontekstina arvokkaita
    • Luovuus ei ole vain ns. taideaineisiin liittyvää
    Oivaltavuus vrt. Ongelmanratkaisu, tutkiva oppiminen Kyky ihmetellä, tehdä uusia kysymyksiä, nähdä vaihtoehtoja, ratkoa ongelmia Mikä oli mukavaa? ”No se ku piti ettiä niitä KOODEJA”
  • 52.
    • Miten integroida leikki ja leikilliset ympäristöt opetussuunnitelmaan?
    • Leikillinen oppimisprosessi
    • (Hyvönen & Kangas)
    Tolpat
  • 53. PLAYING in the PLE Role-play: Pretending to be a weather forecaster Playing the games. Pretend expedition or adventure in versatile weather conditions ELABORATION Evaluation of play or game What have we done? What explanations have we discovered? What have we learned? etc. ORIENTATION Discussions about weather and its meaning for plants and humans Developing games Photographing different weather Conditions Watching movies where weather has an important role Topic: Weather as a playful learning process (PLP ) Various learning objects Opettaja ja oppilaat suunnittelevat kehyksen yhdessä
  • 54. Informaali Leikillinen OppimisYmpäristö Volttikone
  • 55. Pirkko Hyvönen Infoasema, aallokko, tasot, vaaka Kiipeilyteline, piirtoseinä Näyttämö, tutkimusasema Volttikone, heittoseinä
  • 56. Infoasema Hyppyruudukko Tolppa Heittoseinä Piirtoseinä Tutkimusasema
  • 57.  
  • 58. Pirkko Hyvönen LOY:ä voi käyttää ilman teknologiaa tai teknologiaa hyödyntäen. LOY hyödyntää rfid (Radio Frequency Idenfication Device)-teknologiaa, joka toimii infopisteen, hyppyruudukon ja tolppien yhteydessä Tarjolla on useita valmispelejä, mutta myös työkaluja, joilla lapset ja opettajat voivat itse tehdä oppiaineisiin (tai esim. harrastuksiin) integroituja pelejä. Pelien tekeminen edellyttää sisältöihin perehtymistä. Luokassa: Pelit suunnitellaan yleensä ensin paperilla - Aiheena esim (YLT – Afrikka ja äidinkieli) Sen jälkeen tasoittain vaikeutuvia tehdään tietokoneella Siirretään LOY:n infopisteeseen (keskusyksikkö) Ulkona: Pelataan LOY:ssa, vaihdetaan pelejä Halutaan lisää haastetta ja tasoja  tietokoneella luokassa Leikillistä oppimisprosessia varioimalla voi suunnitella erilaisia opetuskokonaisuuksia!!
  • 59. Aallokko
  • 60. Lumi ja pakkanen eivät estä toimintaa
  • 61.  
  • 62. Pirkko Hyvönen Opetuksessa on tärkeää hyödyntää erilaisia oppimisympäristöjä! This however does not indicate that classrooms are unsatisfied as learning environments, but rather it suggests that complementary learning environments are needed in order to service teachers and children better as pedagogical contexts.
  • 63. Kiitos paljon!

×