Taidemusiikin historia 1
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×
 

Taidemusiikin historia 1

on

  • 4,147 views

 

Statistics

Views

Total Views
4,147
Views on SlideShare
1,028
Embed Views
3,119

Actions

Likes
1
Downloads
7
Comments
0

1 Embed 3,119

http://digimetso.wordpress.com 3119

Accessibility

Categories

Upload Details

Uploaded via as Microsoft PowerPoint

Usage Rights

© All Rights Reserved

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment

    Taidemusiikin historia 1 Taidemusiikin historia 1 Presentation Transcript

    • ESIHISTORIALLINEN MUSIIKKI (- 800 eaa) Esihistoriaksi sanotaan aikaa ennen muistiinkirjoitettua historiaa. Esihistoriallista musiikkia ovat erilaiset merkinantoäänet ja laulu. Merkinantoäänillä varoitettiin esim. lähestyvästä vaarasta tai perillepääsystä juomapaikalle. Varhaisimmat soitinlöydöt ovat jopa 40 000 vuotta vanhoja. Soittimia tehtiin esimerkiksi poraamalla ontoista luista huiluja ja valmistamalla erilaisia lyömäsoittimia ontoiksi. kovertamalla puita viestitettiin
    • ANTIIKIN MUSIIKKI (800 eaa – 450 jKr.) Sana musiikki tulee kreikankielen sanasta mousike, joka tarkoitti runon, tanssin ja musiikin muodostamaa kokonaisuutta. Antiikin Kreikassa musiikki liittyi uskontoon ja sitä pidettiin jumalten keksintönä. Ihmisiä viihdytettiin kuorojen esityksillä, joita säestettiin soittimilla. Tärkeimmät soittimet olivat harpuntapainen kithara, sekä puhaltimien esi-isä aulos. Niillä soitettiin pelkästään melodiaa eli musiikki oli yksiäänistä. Myös lyömäsoittimia käytettiin luomaan musiikkiin rytmiä. Kithara taideteoksessa. Mies soittaa aulosta.
    • KESKIAIKA (n.450-1450) KIRKOLLINEN MUSIIKKI Uskonto oli tärkeä osa ihmisten elämää. Jumalanpalveluksissa papit ja munkit lauloivat latinaksi ja heitä ei säestetty soittimin, sillä kirkon mielestä soittimet tekivät musiikista liian iloista. Laulumelodiat olivat yksiäänisiä ja musiikissa ei ollut perussykettä. Tätä laulutapaa kutsutaan gregoriaaniseksi lauluksi. Keskiaikaista nuottikirjoitusta.
    • KESKIAJAN MAALLINEN MUSIIKKI Musiikkia tarvittiin myös arjessa juhliin ja kansantapahtumiin. ankaraa: oli Elämä köyhyyttä oli ja sairauksia, musiikki toi iloa tähän. Maallisessa musiikissa käytettiin soittimia: huiluja, pillejä, rumpuja ja kielisoittimia. Trubaduurit muusikoita, olivat jotka esittivät kiertäviä lauluja ajankohtaisista aiheista ja rakkaudesta. He kertoivat myös uutisia läheisistä kylistä ja naapurivaltioista. Keskiajan trubaduureja.
    • RENESSANSSI (1450-1600) Renessanssi sana tarkoittaa uudestisyntymistä. Keskiajalla elämä oli ollut rankkaa ja nyt haluttiin synnyttää elämänilo uudelleen. Nämä ajatukset syntyivät ensin Italiassa ja levisivät sitten muualle Eurooppaan. Kirkon merkitys väheni arkielämässä ja alettiin arvostamaan ihmisen saavutuksia. Ihailtiin yleisneroja (Leonardo Da Vinci), jotka olivat monipuolisia, kekseliäitä ja hyviä taiteissa ja tieteissä. RENESSANSSIN KIRKOLLINEN MUSIIKKI Kirkollisesta musiikista tuli moniäänistä mutta oli edelleen pelkästään laulettua. Kappaleissa oli myös perussyke ja musiikin rytmistä tuli monimutkaisempaa. Tunnetuin kirkollisen musiikin säveltäjä on italialainen Giovanni Pierluigi di Palestrina.
    • RENESSANSSIN MAALLINEN MUSIIKKI 1500-luvulla alettiin hoveissa viettämään juhlia, joissa oli musiikkia viihteenä. Tämän vuoksi musiikki oli kevyttä ja tanssittavaa. Hovisoittajien ansiosta soittajien arvostus kasvoi ja alettiin kehittämään uusia soittimia, kuten jousisoittimia, puhaltimia ja kosketinsoittimia:  viola da gamba - sellon esi-isä  luuttu - kitarantapainen kielisoitin  nokkahuilu  klavikordi - pianon edeltäjä Tunnettu renessanssiajan maallisen musiikin säveltäjä oli esimerkiksi Tielman Susato. Viola da gamba Nokkahuiluperhe