Inhimillinen ammattitaito

1,705 views

Published on

matskussa käsitellään inhmillistä ammattitaitoa erotettuna esim. tuotannollisesta ammattitaidosta

Published in: Business
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
1,705
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
38
Actions
Shares
0
Downloads
33
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Inhimillinen ammattitaito

  1. 1. Ihminen, työ ja ammattitaito Ammatin ja ammattitaidon tarkastelu ja kehittäminen kytkeytyy työhön ja ihmiseen sekä niiden kautta yhteis- kunnallisiin ja maapalloisiin tapahtu- miin. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että ihminen tekee työtä tyydyttääkseen tarpeitaan ja toteuttaakseen itseänsä. Tarpeitten näkökulmasta katsottuna ihminen tekee työtä saadakseen rahaa ja voidakseen olla tekemisissä toisten ihmisten kanssa – sosiaalisuus ja yh- teisöllisyys. Taloudelliset ja sosiaaliset tarpeet ovat aikojen kuluessa yhteiskunnal- listuneet. Yhteiskunnallinen, valtiol- linen ja maapalloinen inhimillinen olemassaolo edellyttää ja vaatii työ- tä ja työntekoa enemmän kuin yksi- löt sinänsä. Työtä siis tarvitaan sekä yksilöiden tarpeiden tyydyttämiseen että yh- teiskuntien ja nykyaikana erityisesti markkinavoimien tarpeiden tyydyt- tämiseen. Yksilö tarvitsee työtä saa- dakseen rahaa ja toisten ihmisten yhteisön ja yhteiskunta tarvitsee työ- tä voidakseen olla olemassa. Ammattien ja ammattitaidon näkö- kulmasta tarkasteltuna työ on mää- rittänyt niitä ensisijaisesti yhteiskun- nallisten tarpeitten, ei niinkään yksi- löllisten tarpeitten suunnasta. Toi- sin sanoen se, että tarvitsen rahaa ja vuorovaikutusta toisten ihmisten kanssa, ei juurikaan ole määrittänyt ammatti- ja ammattitaitovaatimuk- sia, vaan se, millaisiin yhteiskunnal- lisiin tarpeisiin työtä on tarvittu. Mieti punaisella kirjoitettuja kysymyksiä itseksesi, opiske- lijoittesi ja näytön suorittajien kanssa. Miten ammattitaitovaatimuk- sesi on määritelty?
  2. 2. <ul><ul><ul><li>Työ liittyy myös ihmisen itsensä </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>toteuttamiseen (tavallaan sisäi- </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>seen tarpeeseen), vaikka useille </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>ihmisille se käytännössä on lähin- </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>nä väline ulkoisten tarpeiden tyy- </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>dyttämiseen. Työ itsensä toteut- </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>tamisen kenttänä avautuu toisaal- </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>ta uuden luomisen prosessina ja </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>toisaalta ihmisyytemme, persoonal- </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>lisuutemme ja moraalimme toteu- </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>tumisen ympäristönä: voin kehitel- </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>lä vaikkapa ammattitaidon ulottu- </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>vuuksia uudella tavalla ja samalla </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>altistan itseni näkyväksi puuttei- </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>neni ja rikkauksineni. </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>Työ itsensä toteuttamisen kenttänä </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>ulottuu myös ammatteihin ja ammat- </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>titaitoihin. Perinteisesti ammattitai- </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>toa on kuvattu ja arvioitu vain työn </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>vaatimusten näkökulmasta – siis mil- </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>laista osaamista ja kyvykkyyttä esi- </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>merkiksi rakentamiseen liittyvät </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>markkinatilanteet ja suhdanteet vaa- </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>tivat. Kuitenkin ihminen luovana ja </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>raadollisena olentona on aina muka- </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>na työssä ja työn teossa. Tätä unoh- </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>dettua ammattitaidon ulottuvuutta </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>sekä sen kehittämistä ja kouluttamis- </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>ta tarkastellaan tässä oppaassa. Nyt </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>on inhimillisen ammattitaidon aika. </li></ul></ul></ul><ul><li>Edellä sanottu voidaan tiivistää ohei- </li></ul><ul><li>seksi kuvioksi. </li></ul>työ yhteiskunta ammatti ammattitaito ihminen tarpeitten yhteis- kunnallistuminen tarpeet ihminen antaa/tuo luovuutensa, persoo- nallisuutensa ja mo- raalinsa ammattiin ja ammattitaitoon työ vaatii amma- tilta ja ammatitai- dolta Kuvio1. Ihminen, työ ja ammattitaito
  3. 3. <ul><ul><li>Inhimilliset kvalifikaatiot </li></ul></ul><ul><ul><li>suhteessa tuotannollisiin, </li></ul></ul><ul><ul><li>normatiivisiin ja innova- </li></ul></ul><ul><ul><li>tiivisiin kvalifikaatioihin </li></ul></ul><ul><ul><li>Ammattitaitoa tarkasteltaessa käyte- </li></ul></ul><ul><ul><li>tään usein jäsennyksenä jaottelua </li></ul></ul><ul><ul><li>tuotannollisiin, normatiivisiin ja inno- </li></ul></ul><ul><ul><li>vatiivisiin kvalifikaatioihin. Tuotan- </li></ul></ul><ul><ul><li>nollisiin kvalifikaatioihin kuuluvat </li></ul></ul><ul><ul><li>erilaiset ammatin tekniset ja toimin- </li></ul></ul><ul><ul><li>nalliset tiedot ja taidot, normatiivi- </li></ul></ul><ul><ul><li>siin kvalifikaatioihin kuuluvat moti- </li></ul></ul><ul><ul><li>vaatio-, mukautumis-, vuorovaikutus-, </li></ul></ul><ul><ul><li>yhteistyö- ja kommunikaatiotaidot, </li></ul></ul><ul><ul><li>ja innovatiivisiin taas kuulu- </li></ul></ul><ul><ul><li>vat taidot havaita ja suostua työelämä- </li></ul></ul><ul><ul><li>ja työtehtävämuutoksiin sekä jatku- </li></ul></ul><ul><ul><li>vaan oppimiseen. </li></ul></ul><ul><ul><li>Voidaan kysyä, eivätkö inhimilliset kva- </li></ul></ul><ul><ul><li>lifikaatiot jo sisälly normatiivisiin ja in- </li></ul></ul><ul><ul><li>novatiivisiin ammattitaitolaatuihin. Vuo- </li></ul></ul><ul><ul><li>rovaikutus- ja viestintä taidot ovat osa </li></ul></ul><ul><ul><li>ammattitaidon inhimillistä ulottuvuutta, </li></ul></ul><ul><ul><li>mutta normatiivisiin ja innovatiivisiin </li></ul></ul><ul><ul><li>ammattitaitolaatuihin ne määrittyvät </li></ul></ul><ul><ul><li>työn ja työelämävaatimusten kautta. </li></ul></ul><ul><ul><li>Inhimilliset ammattitaitokvalifikaatiot </li></ul></ul><ul><ul><li>perustuvat ihmisten tunteisiin ja koke- </li></ul></ul><ul><ul><li>muksiin sekä siihen, mitä ihmiset nii- </li></ul></ul><ul><ul><li>den kautta tietoisesti ja tiedostamattaan </li></ul></ul><ul><ul><li>tuovat ammatilliseen ja työkäyttäytymi- </li></ul></ul><ul><ul><li>seensä. </li></ul></ul><ul><ul><li>Ammattitaito työn vaatimana osaa- </li></ul></ul><ul><ul><li>misena ja kyvykkyytenä sekä ihmis- </li></ul></ul><ul><ul><li>ten itsensä antamina kvaliteetteina </li></ul></ul><ul><ul><li>voidaan erottaa seuraavan kuvion </li></ul></ul><ul><ul><li>esittämällä tavalla. </li></ul></ul>Miten inhimilliset kvalifi- kaatiot ovat ilmenneet am- matti- ja työkäytännöissäsi?
  4. 4. <ul><ul><ul><li>Inhimilliset kvalifikaatiot muodostuvat </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>ennen kaikkea tunnetietoisuudesta, tunne- </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>osaamisesta, tunnevastuullisuudesta ja </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>moraalisesta harkinnasta. Työn ja työelä- </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>män edellyttämät vuorovaikutus- ja kom- </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>munikaatiotaidot ovat osa, mutta vain si- </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>vuava osa inhimillisiä kvalifikaatioita. </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>Tutustukaamme seuraavaksi tarkemmin </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>tunnetietoisuuteen, tunneosaamiseen, </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>tunnevastuullisuuteen ja moraaliseen </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>harkintaan. </li></ul></ul></ul>Kuvio 2. Inhimilliset kvalifikaatiot
  5. 5. <ul><li>Tunteet </li></ul><ul><li>Inhimillisen ammattitaidon ytimessä ovat </li></ul><ul><li>tunteet ja niistä väkevyytensä saavat koke- </li></ul><ul><li>mukset. </li></ul><ul><li>Tunteita on monenlaisia ja niille on ominais- </li></ul><ul><li>ta, että ne eivät suostu yksiselitteisesti mää- </li></ul><ul><li>riteltäviksi. Tunteet ovat aina liikkeessä, ne </li></ul><ul><li>läpäisevät toisensa ja ovat kerroksellisia. </li></ul><ul><li>Tunteita voidaan jäsentää ja tunnetietoisuuden </li></ul><ul><li>kehittyminen merkitsee sitä, että tunteet alkavat </li></ul><ul><li>saada nimiä. Seuraavassa tunteet jaetaan vii- </li></ul><ul><li>teen ryhmään: </li></ul><ul><li>puolustavat tunteet </li></ul><ul><li>paljastavat tunteet </li></ul><ul><li>tasapainotunteet </li></ul><ul><li>kulttuuritunteet </li></ul><ul><li>rakkaustunteet </li></ul><ul><li>Puolustavia tunteita ovat viha, pelko, kateus ja </li></ul><ul><li>muut niiden kaltaiset tunteet. Yleensä ne herää- </li></ul><ul><li>vät silloin, kun jokin ulkoinen uhka, kuten </li></ul><ul><li>hyökkäys kohdistuu ihmiseen. </li></ul><ul><li>Paljastavia tunteita ovat häpeä, ahdistus, neuvot- </li></ul><ul><li>tomuus ja muut niiden sukulaistunteet. Ne synty- </li></ul><ul><li>vät tilanteissa, joissa jokin sisäinen levottomuus </li></ul><ul><li>uhkaa ihmistä. Esimerkiksi häpeä saattaa paljas- </li></ul><ul><li>taa vilpillistä isottelua ja esiintymistä. Ahdistus </li></ul><ul><li>taas voi kertoa, että sisälläni on sellaista epäsel- </li></ul><ul><li>vää, mistä en saa otetta. Nimitykset ´puolusta- </li></ul><ul><li>vat´ ja ´paljastavat´ tunteet jo kertovat kyseisten </li></ul><ul><li>tunteiden peruslaadut. Molemmille tunnetyypeil- </li></ul><ul><li>le on ominaista, että ne kyllä nousevat sieluun, </li></ul><ul><li>kun ovat noustakseen. Niitä ei tarvitse haluta. </li></ul>Miten itse jäsentäisit tunteita? Millaisia muita tunne- jäsennyksiä olet nähnyt?
  6. 6. <ul><ul><ul><li>Tasapainotunteet ovat tunnejoukko, jotka </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>tulevat mahdollisiksi silloin, kun puolusta- </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>vat ja paljastavat tunteet eivät pidä ihmistä </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>otteessaan. Karkeasta yksinkertaistaen </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>voidaan sanoa, että onni on mahdollinen, </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>kun viha ja häpeä eivät salpaa mieltämme. </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>Ilo taas puhkeaa silloin, kun pelko ja ahdis- </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>tus etääntyvät sielustamme. Tyytyväisyys </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>valtaa sisäisen maailmamme silloin, kun ka- </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>teus ja neuvottomuus väistyvät. Tasapaino- </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>tunteiden vahvistuminen tekee tilaa kult- </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>tuuritunteille. </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>Kulttuuritunteet ovat selvästi tahdottavam- </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>pia kuin muut tunteet. Ne eivät vain ”ilmes- </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>ty”, vaan niitä täytyy usein tietietoisesti </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>haluta. </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>Kulttuuritunteita ovat avoimuus, kunnioi- </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>tus, rohkeus ja nöyryys sekä kiitollisuus, </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>hartaus yms. tunteet. </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>Kun ihmiset pystyvät toteuttamaan keski- </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>näisessä kanssakäymisessään kulttuuri- </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>tunteita, silloin on rakentavaa ja vapautta- </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>vaa kohdata myös puolustavia ja paljasta- </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>via tunteita. Kulttuuritunteet ovat mm </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>onnistuneen johtamis- ja tiimityöskentelyn </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>perusta. </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>Kaikkien tunteiden sisällä säteilee voimak- </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>kaana tai heikkona rakkaus. Siitä on vaikea </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>kertoa, eikä siitä oikeastaan pidäkään pu- </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>hua. Se vain on tai sitten se on kadoksissa, </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>jolloin se loistaa poissaolollaan. </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>Tunnejäsentely voidaan kuvata seuraavasti. </li></ul></ul></ul>Mieti omakohtaisia esimerk- kejä, joissa olet kokenut teks- tissä mainittuja tunteita. Kuvio 3. Tunteiden jäsennys
  7. 7. <ul><li>Tunteiden alkuperä </li></ul><ul><li>Tunteet syntyvät ja ovat olemassa ihmisten </li></ul><ul><li>keskinäisessä kanssakäymisessä. Tunteet </li></ul><ul><li>koetaan yksilöllisesti ja subjektiivisesti, mut- </li></ul><ul><li>ta ne ovat luonteeltaan sosiaalisia ja yhtei- </li></ul><ul><li>söllisiä. </li></ul><ul><li>Tunteet syntyvät viidessä perusympäris- </li></ul><ul><li>tössä, jotka elämän- ja työkäytännöissä </li></ul><ul><li>sekoittuvat toisiinsa. Ne ovat </li></ul><ul><li>- jokaisen ihmisen yksilöhistoria, </li></ul><ul><li>- sukupuolisuus, naisena ja miehenä ole- </li></ul><ul><li>minen, </li></ul><ul><li>- työn ja ammattien perinteet ja käytän- </li></ul><ul><li>nöt, </li></ul><ul><li>- erilaiset kanssakäymisyhteisöt, erityi- </li></ul><ul><li>sesti työyhteisöt, </li></ul><ul><li>-yhteiskunnalliset ja kulttuuriset ym- </li></ul><ul><li>päristöt. </li></ul><ul><li>Yksilöhistoria tunteiden syntymisen ympäris- </li></ul><ul><li>tönä merkitsee sitä, että kannamme käyttäy- </li></ul><ul><li>tymisessämme mukanamme lapsuuden van- </li></ul><ul><li>hemmuus- ja sisaruussuhteita, nuoruuden </li></ul><ul><li>merkittäviä kaverisuhteita sekä aikuisuuden </li></ul><ul><li>tärkeitä pari-, työtoveri- ja esimiessuhteita. </li></ul><ul><li>Näihin suhteisiin kutoutuu monenlaisia tuntei- </li></ul><ul><li>ta. </li></ul><ul><li>Sukupuolisuus tunteiden synnyn ympäristö- </li></ul><ul><li>nä tarkoittaa sitä, että naiseus ja mieheys ovat </li></ul><ul><li>merkittäviä kanssakäymisvirityksiä ja ne saavat </li></ul><ul><li>aikaan erilaisia tunteita ja suhtautumisia. </li></ul><ul><li>Miehen peruslaatu, ulkopuolisuus (´out´-laatu) </li></ul><ul><li>ja naisen peruslaatu, sisäpuolisuus eli samaistu- </li></ul><ul><li>minen (ín´-laatu) värittävät tunteet ja kokemuk- </li></ul><ul><li>set eri tavoin. </li></ul>Mieti, miten tunteita on muo- dostunut oman henkilöhisto- riasi, mieheytesi/naiseutesi, ammatti- ja työperinteiden, työyhteisön tapahtumien sekä yhteiskunta- ja kulttuuri-ilmiöi- den kautta.
  8. 8. Työn ja ammatin erilaiset perinteet ja käytän- nöt saavat usein aikaan kohtaamattomuutta työtilanteissa, ja sen myötä erilaisia tunteita. Usein puhutaan kovista (miesten) ja pehmeistä (naisten) töistä ja ammateista. Esimerkiksi niihin sitoutuneet perinteet ja käytännöt synnyttävät erilaisia tunnesisältöjä ja –virittymisiä. Ihmisten yhteisöillä, erityisesti työyhteisöisöillä – niissähän vietämme ison ajan elämästämme – on suuri vaikutus tunteitten syntymiseen ja muotou- tumiseen. Esimerkiksi työyhteisön johtamis- ja työskentelytavat sekä –rakenteet vaikuttavat pal- jon työyhteisön kautta syntyviin tunnemuodostei- siin. Yhteiskunnalliset ja kulttuuriset ilmiöt ja tapah- tumat ovat viides tunteiden synty-ympäristö. ” Länsimaisuus” ja ”itämaisuus” tuottavat erilaisia kulttuurisia tunteita. ”Työttömyys” ja ”yrittäjyyden suosiminen” saavat aikaan erilaisia yhteiskunnalli- sia tunteita. Mainitut viisi tunnelähdettä vaikuttavat samanai- kaisesti. Mistä mikäkin tunne on saanut alkunsa on aina selvitettävä todellisissa tilanteissa. Tuntei- den alkuperän tiedostaminen onkin inhimillisen ammattitaidon yksi perusta. Tunteiden alkuperäjäsennys voidaan kiteyttää seu- raavaksi kuvaksi. Kuvio 4. Tunteiden alkuperä
  9. 9. <ul><li>Moraali </li></ul><ul><li>Moraali on aina läsnä ihmisten kanssakäy- </li></ul><ul><li>misissä ja teoissa. Tunteet liittyvät moraa- </li></ul><ul><li>liin arvoissa ja arvostuksissa. Ne tulevat elä- </li></ul><ul><li>viksi ja eletyiksi tunteiden kautta. Arvot </li></ul><ul><li>ovat pysyvämpiä kuin arvostukset: esimer- </li></ul><ul><li>kiksi klassiset totuuden, kauneuden ja hy- </li></ul><ul><li>vyyden arvot. Arvostukset ovat tavallaan </li></ul><ul><li>arkiarvoja: arvostan kaunista suomalaista </li></ul><ul><li>maisemaa, rehellistä työntekoa, sanansa pi- </li></ul><ul><li>tämistä jne. </li></ul><ul><li>Moraali toteutuu arvojen ja arvostusten si- </li></ul><ul><li>sällä siinä, mitä pidämme oikeana ja väärä- </li></ul><ul><li>nä, hyvänä ja pahana, sallittuna ja luvatto- </li></ul><ul><li>mana. </li></ul>Mitä moraali mielestäsi on?
  10. 10. <ul><ul><li>Moraalin lähde </li></ul></ul><ul><ul><li>Myös moraali saa alkunsa ihmisten kans- </li></ul></ul><ul><ul><li>sakäymisissä; yksilöiden elämänhistoriois- </li></ul></ul><ul><ul><li>sa, sukupuolisuuden toteutumisessa, työ- </li></ul></ul><ul><ul><li>ja ammattikäytännöissä, työyhteisöissä se- </li></ul></ul><ul><ul><li>kä yhteiskunnallisissa ja kulttuurisissa ta- </li></ul></ul><ul><ul><li>pahtumissa. </li></ul></ul><ul><ul><li>Käytännön elämän ja työnteon tasoilla ei </li></ul></ul><ul><ul><li>ole olemassa moraalia sinänsä, vaan aina </li></ul></ul><ul><ul><li>yksilöiden moraalia (eli käsityksiä oikeas- </li></ul></ul><ul><ul><li>ta ja väärästä, hyvästä ja pahasta, sallitus- </li></ul></ul><ul><ul><li>ta ja luvattomasta sekä käsitysten mukais- </li></ul></ul><ul><ul><li>ta käyttäytymistä), sukupuolisuusmoraa- </li></ul></ul><ul><ul><li>lia, työ- ja ammattimoraalia, yhteisömo- </li></ul></ul><ul><ul><li>raalia sekä yhteiskunnallista ja kulttuuris- </li></ul></ul><ul><ul><li>ta moraalia. Myös moraalin synty ja käy- </li></ul></ul><ul><ul><li>täntö voidaan kuvata samalla tavalla kuin </li></ul></ul><ul><ul><li>tunteiden alkuperä ja toteutuminen. </li></ul></ul>Etsi työtovereiden/opiskelijoiden kanssa esimerkkejä - yksilöllisestä moraalista, - sukupuolisuusmoraalista, - työ- ja ammattimoraalista - yhteisömoraalista, - yhteiskuntamoraalista. Kuvio 5. Moraalin synty ja käytäntö
  11. 11. Tunnetietoisuus Tunnetietoisuus tarkoittaa sitä, että pystyy tunnistamaan ja erottamaan toisistaan erilai- sia tunteita. Tunteiden tiedostaminen alkaa omien tunteiden havaitsemisesta ja ymmär- tämisestä. Sen jälkeen tiedostaminen ete- nee omien ja toisten tunteiden erottami- seen toisistaan: ”tämä ärsyyntyminen ei ole- kaan minun tuskastuneisuuttani, vaan työto- verini, jonka tunne on tarttunut minuun”. Kehittynyttä tunnetietoisuutta on se, että al- kaa havaita yhteisöllisiä ja kulttuurisia tun- teita, joiden alkuperä ei ole yksittäisissä ih- misissä, vaan yhteisöllisissä ja kulttuurisissa tapahtumissa. Yhteisölliset ja kulttuuriset tunteet tarttuvat yksilöihin, mutta ne eivät ole heidän yksilöllisiä tunteitaan. Yhteisöl- linen tunne voi olla esimerkiksi levoton hyppelehtivyys, joka tulee usein vastaan ala- asteiden opettajain huoneissa. Se ei ole opet- tajien tunne, vaan ala-asteikäisten lasten tunnehahmo, joka on liimautunut myös opet- tajien keskinäiseen kanssakäymiseen. Esi- merkki kulttuurisesta tunteesta on vuoden 1998 kevään poliisisurmien suru. Lukuisat ihmiset liittyivät yleiseen surun tunnelmaan, ja monet pystyivät myös käymään yhteisen surun kautta läpi omia surujaan. Tunnetietoisuuden kehittämisen ensi askel on emotionaalinen suostuminen omien tun- teittensa tutkailuun. Varsinainen kehittämi- nen tapahtuu itsekseen kokemuksiaan ja tuntemuksiaan tuumailemalla, - kahden kesken läheisen ihmisen tai ammat- ti-ihmisen kanssa, - ryhmässä, joko vapaamuotoisesti tai ohja- tusti, - tavoitteellisessa yhteisössä yhteisön toi- mintakysymysten tarkastelun rinnalla ja läpi (esim. yhteisötyönohjaus). Mitä tunteita tunnistat omassa käyttäytymisessäsi? Erotatko omat, toisten, yhtei- sön ja kulttuuriset tunteet toi- sistaan?
  12. 12. Tunnetietoisuudelle on ominaista prosessuaali- suus. Tunteitten tajuaminen on tavallaan koko ajan liikkeessä ja muutoksessa. Tunnetietoi- suus ei ole määritelmätietoisuutta. Tunnetietoisuudessa tietoisuus viittaa ajatte- luun: sanat ja käsitteet ovat antaneet tunteille tartuntapintaa, niistä saa otetta. Tunteet itse myös vaikuttavat ajatusten muotoutumiseen ja myös ihmisten tekoihin. Myös näiden puo- lien tajuaminen on tunnetietoisuutta.
  13. 13. <ul><ul><li>Tunneosaaminen </li></ul></ul><ul><ul><li>Vilpitön halu tunteiden tiedostamiseen on </li></ul></ul><ul><ul><li>jo tunneosaamista. Sen ydin kuitenkin on </li></ul></ul><ul><ul><li>myötätunnossa eli kyvyssä asettua omien </li></ul></ul><ul><ul><li>kokemistilanteidensa tarkasteluun ja tois- </li></ul></ul><ul><ul><li>ten ihmisten asemaan. </li></ul></ul><ul><li>Myötätunnon eli empatian kautta opitaan </li></ul><ul><li>havaitsemaan tunteita, esimerkiksi huomaa- </li></ul><ul><li>maan, millainen ilmapiiri on työpaikalla tai </li></ul><ul><li>” millä päällä” työtoveri on. </li></ul><ul><li>Tunneosaaminen on tunteitten ilmaisemista </li></ul><ul><li>joko välittömästi (ilahdun näyttävästi), peit- </li></ul><ul><li>täen (ilahdun huomaamattomasti), kielelli- </li></ul><ul><li>sesti (kylläpä ilahdun”) tai ajallisen viiveen </li></ul><ul><li>päästä (”eilen ilahduin”). </li></ul><ul><li>Tunneosaamiseen kuuluu myös se, että aletaan </li></ul><ul><li>tietoisesti käyttää puolustavia ja paljastavia tun- </li></ul><ul><li>teita käyttövoimina. Tämä tarkoittaa, että pys- </li></ul><ul><li>tytään rakentavasti käyttämään esimerkiksi vi- </li></ul><ul><li>han energiaa liikkeellepanevana voimana toimin- </li></ul><ul><li>ta- ja päätöksentekotilanteissa. Puolustavien ja </li></ul><ul><li>paljastavien tunteiden käyttö ”työkaluina” poh- </li></ul><ul><li>jautuu kulttuuritunteiden vahvistumiseen: kun- </li></ul><ul><li>nioituksen, avoimuuden jne. hengessä myös </li></ul><ul><li>esimerkiksi viha voi tulla myönteiseksi tekijäksi. </li></ul><ul><li>Kun puhutaan tunneälystä, tarkoitetaan tässä </li></ul><ul><li>esitettyjä tunnetietoisuutta ja tunneosaamista. </li></ul>Miten ilmaiset tunteitasi? Voitko muuttaa/kehittää tunteitten ilmaisemistasi?
  14. 14. <ul><ul><li>Tunnevastuullisuus </li></ul></ul><ul><ul><li>Tunnevastuullisuus tarkoittaa sitä, että </li></ul></ul><ul><ul><li>ymmärretään ja otetaan vastuu siitä, mi- </li></ul></ul><ul><ul><li>tä seurauksia tunneilmauksilla ja ”tunne- </li></ul></ul><ul><ul><li>työkalujen” käyttämisellä on. Mitä suut- </li></ul></ul><ul><ul><li>tuminen voi saada aikaan? Mitä avoin rie- </li></ul></ul><ul><ul><li>muitseminen voi tuottaa? Milloin niitä on </li></ul></ul><ul><ul><li>hedelmällistä ilmaista? </li></ul></ul><ul><li>Tunnevastuullisuuteen kuuluu myös se, </li></ul><ul><li>että pystyy seuraamaan ja ottamaan huo- </li></ul><ul><li>mioon, millaisia tekoja ja ratkaisuja esi- </li></ul><ul><li>merkiksi epävarmuuden ja pettymyksen </li></ul><ul><li>tunteet voivat saada aikaan. Toisin sanoen </li></ul><ul><li>otan vastuun siitä, että omaa epävarmuu- </li></ul><ul><li>den tunnettani työstäessäni toimin vaikka- </li></ul><ul><li>pa sekavasti ja epäjohdonmukaisesti. Eh- </li></ul><ul><li>kä pystyn myös ilmaisemaan sen työtove- </li></ul><ul><li>reilleni? </li></ul>Millaisia tekoja ja ratkaisuja tun- teet ovat aikaansaaneet omassa toiminnassasi? Nimeä kyseiset tunteet Millaiseksi toiminnaksi olet naamioinut nämä tunnetyösken- telyt eli puhut ja toimit työhön liittyvän asian nimissä, vaikka to- siasiassa ”työstät” jotakin tunnetta?
  15. 15. <ul><ul><ul><li>Moraalinen harkinta </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>Moraalinen harkinta perustuu ennen kaik- </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>kea yksilön omaan moraaliin. Työtilanteis- </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>sa moraaliharkintaan vaikuttavat myös am- </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>mattikunnan ja siihen liittyvän koulutuksen </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>sekä työyhteisön arvot ja arvostukset. Myös </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>sukupuoli voi osaltaan olla moraalisten rat- </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>kaisujen perusteena. Isot yhteiskunnalliset </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>ja kulttuuriset arvot, kuten palkkatyön ar- </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>vostaminen tai itsenäisen yrittämisen pitä- </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>minen arvokkaimpana, voivat vaikuttaa mo- </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>raalisiin päätöksiin. </li></ul></ul></ul><ul><li>Moraalisen harkinnan kysymyksiä eli aiheita, </li></ul><ul><li>joihin työelämän tilanteissa tietoisesti tai tie- </li></ul><ul><li>dostamattomasti otetaan kantaa ovat mm. </li></ul><ul><li>seuraavat: </li></ul><ul><li>- jokaisen henkilökohtaisten arvojen yhteys </li></ul><ul><li>työhön, </li></ul><ul><li>- onko työ arvo sinänsä vai vain välinearvo? </li></ul><ul><li>- arvomuutokset (nuoruuden arvot, sinkkuar- </li></ul><ul><li>vot, perheellisen arvot jne.), </li></ul><ul><li>- työhön liittyvät sopimukset ja niiden noudat- </li></ul><ul><li>taminen, </li></ul><ul><li>- työ- ja ammattialan itsekkäät ja epäitsek- </li></ul><ul><li>käät pyrkimykset, </li></ul><ul><li>- työtekojen seuraukset, </li></ul><ul><li>- ristiriitatilanteet, </li></ul><ul><li>- valtaan ja vallankäyttöön liittyvät asiat. </li></ul>Mieti esimerkkejä oikealla lueteltuihin moraaliharkinnan aiheisiin?
  16. 16. <ul><ul><li>Ihmisen raadollisuus ja kehittymis- </li></ul></ul><ul><ul><li>pyrkimykset </li></ul></ul><ul><ul><li>Inhimillisyyteen kuuluvat sekä keskeneräi- </li></ul></ul><ul><ul><li>syys ihmisenä että pyrkimys kehittymiseen. </li></ul></ul><ul><ul><li>Inhimillinen ammattitaito sisältää ne mo- </li></ul></ul><ul><ul><li>lemmat. </li></ul></ul><ul><ul><li>Edellä on kuvattu tunteiden tiedostamista, </li></ul></ul><ul><ul><li>tunnekäyttäytymistä ja moraalista toimintaa. </li></ul></ul><ul><ul><li>Osaamisvaatimusnäkökulmasta katsottuna </li></ul></ul><ul><ul><li>ne näyttävät tavoittamattomilta - muserta- </li></ul></ul><ul><ul><li>vilta. </li></ul></ul><ul><ul><li>Tärkeää onkin oivaltaa, että inhimillinen </li></ul></ul><ul><ul><li>ammattitaito tunteiden tiedostamisena yms. </li></ul></ul><ul><ul><li>pitää sisällään myös inhimillisen raadolli- </li></ul></ul><ul><ul><li>suuden ymmärtämisen. Aina ei jaksa tai ei </li></ul></ul><ul><ul><li>osaa. Sallivuus ja hyväksyntä on olennai- </li></ul></ul><ul><ul><li>nen osa inhimillistä ammattitaitoa. </li></ul></ul><ul><ul><li>Edellä sanotulla ei mitätöidä kehittymistar- </li></ul></ul><ul><ul><li>vetta tunteiden ymmärtämisessä ja käytös- </li></ul></ul><ul><ul><li>sä. Sallivuus päinvastoin antaa tilaa oma- </li></ul></ul><ul><ul><li>ehtoiselle kehittymiselle. Ja sallivuuden </li></ul></ul><ul><ul><li>rinnalla on tärkeää, että pidetään esillä ja </li></ul></ul><ul><ul><li>odotetaan panostamista myös tunne- ja mo- </li></ul></ul><ul><ul><li>raalitekijöiden huomioimiseen ja tietoiseen </li></ul></ul><ul><ul><li>käyttämiseen ammattitaitona. </li></ul></ul>
  17. 17. <ul><ul><li>Inhimillisiä työ- ja ammattikvalifi- </li></ul></ul><ul><ul><li>kaatioita tuottavat prosessit </li></ul></ul><ul><ul><li>Inhimillisiä työ- ja ammattikvalifikaatioita </li></ul></ul><ul><ul><li>tuottavat prosessit ovat tavallisia jokapäi- </li></ul></ul><ul><ul><li>väisiä elämän ja työelämän tapahtumia: </li></ul></ul><ul><ul><li>ihastumista ja vihastumista kumppanin se- </li></ul></ul><ul><ul><li>kä työtoverien kanssa sattuneista huomaa- </li></ul></ul><ul><ul><li>misista ja törmäyksistä. </li></ul></ul><ul><ul><li>On tärkeää, että arkitapahtumille annetaan </li></ul></ul><ul><ul><li>perustava huomio ja arvostus. Inhimilliset </li></ul></ul><ul><ul><li>kvalifikaatiot eivät tarvitse syntyäkseen eri- </li></ul></ul><ul><ul><li>tyisiä prosesseja. Ne syntyvät ja muovautu- </li></ul></ul><ul><ul><li>vat jokaisen aidossa kiinnostuksessa lähim- </li></ul></ul><ul><ul><li>mäisiään ja työtovereitaan kohtaan. </li></ul></ul><ul><ul><li>Elämämme ja työelämämme arkea voidaan </li></ul></ul><ul><ul><li>tarkastella kohdentuneesti. Tässä mielessä </li></ul></ul><ul><ul><li>voidaan puhua erityisistä inhimillisiä työ- </li></ul></ul><ul><ul><li>ja ammattikvalifikaatioita tuottavista proses- </li></ul></ul><ul><ul><li>seista. Nämä prosessit liittyvät </li></ul></ul><ul><ul><li>jokaiseen itseensä ihmisenä, </li></ul></ul><ul><ul><li>minuun ja meihin työntekijöinä, </li></ul></ul><ul><ul><li>minun ja meidän ammattialoihimme sekä </li></ul></ul><ul><ul><li>työyhteisöihin, -yksikköihin ja –tiimeihin </li></ul></ul><ul><ul><li>kanssakäymisen tapahtumapaikkoina. </li></ul></ul><ul><ul><li>Konkreettisesti on kyse yksilöllisten ja </li></ul></ul><ul><ul><li>yhteisten historioitten kuvauksista (eri </li></ul></ul><ul><ul><li>vaiheet) ja uuden historian avaamisesta </li></ul></ul><ul><ul><li>(kehitysnäkymät ja haasteet), kipeitten ja </li></ul></ul><ul><ul><li>vaikeitten kokemusten kertomisista ja niis- </li></ul></ul><ul><ul><li>tä oppimisesta sekä onnistumiskokemusten </li></ul></ul><ul><ul><li>jakamisesta ja sen löytämisestä, miten onnis- </li></ul></ul><ul><ul><li>tumiset vaikuttavat. </li></ul></ul><ul><ul><li>Harjoitustehtäviä </li></ul></ul><ul><ul><li>1. </li></ul></ul><ul><ul><li>Palaa mielessäsi omiin elämänvaihei- </li></ul></ul><ul><ul><li>siisi. Piirrä aikajana syntymästäsi ny- </li></ul></ul><ul><ul><li>kyhetkeen ja merkitse sille mielestäsi </li></ul></ul><ul><ul><li>tärkeät tapahtumat. Jatka aikajanaa </li></ul></ul><ul><ul><li>eteenpäin. Sijoittele sille vähän leikki- </li></ul></ul><ul><ul><li>mielisesti tulevaisuutesi tärkeitä ta- </li></ul></ul><ul><ul><li>pahtumia. Yritä löytää tapahtumakoh- </li></ul></ul><ul><ul><li>tiin liittyviä tunnetekijöitä. </li></ul></ul><ul><ul><li>Käy elämänvaiheitasi läpi jossakin </li></ul></ul><ul><ul><li>ryhmässä siten, että sen kaikki osallis- </li></ul></ul><ul><ul><li>tujat kertovat omista elämänvaiheis- </li></ul></ul><ul><ul><li>taan. </li></ul></ul><ul><ul><li>2. </li></ul></ul><ul><ul><li>Tarkastele omaa ammatillista kehitystä- </li></ul></ul><ul><ul><li>si. Millaisiin tilanteisiin muutokset liit- </li></ul></ul><ul><ul><li>tyvät? Miten olet ammatillisesti muuttu- </li></ul></ul><ul><ul><li>nut? Mitkä tunteet ovat ”johdattaneet” </li></ul></ul><ul><ul><li>ammatillista kehittymistäsi? </li></ul></ul><ul><ul><li>Kirjaa tarkastelusi. Keskustele ammatil- </li></ul></ul><ul><ul><li>lisesta kehittymisestäsi jossakin ryhmässä. </li></ul></ul><ul><ul><li>3. </li></ul></ul><ul><ul><li>Mieti, mitkä ovat ammattialasi (koulu- </li></ul></ul><ul><ul><li>tusalasi) tyypillisiä piirteitä. Mistä am- </li></ul></ul><ul><ul><li>mattialasi erottaa toisista ammattialoi- </li></ul></ul><ul><ul><li>sta? Mistä tunnistat oman tai jonkun </li></ul></ul><ul><ul><li>muun ammattialan edustajat väkijou- </li></ul></ul><ul><ul><li>kossa tai rupattelutilanteessa? Mitkä </li></ul></ul><ul><ul><li>tunteet ”kantavat” ammattikuntaasi? </li></ul></ul><ul><ul><li>Kirjoita mietintäsi muistiin. Keskuste- </li></ul></ul><ul><ul><li>le muistiin kirjoittamistasi kysymyksis- </li></ul></ul><ul><ul><li>tä jossakin ryhmässä. </li></ul></ul>Tee vihreällä kirjoitetut tehtä- vät ja harjoitukset itseksesi, opiskelijoittesi ja näytön suo- rittajien kanssa
  18. 18. <ul><ul><li>4. </li></ul></ul><ul><ul><li>Mene mielessäsi työyhteisöösi </li></ul></ul><ul><ul><li>(tai –ryhmääsi tai –tiimiisi). Mitkä ovat </li></ul></ul><ul><ul><li>sen perustoimintatapahtumat, jännit- </li></ul></ul><ul><ul><li>teitä aikaansaavat sosiaaliset tapahtumat </li></ul></ul><ul><ul><li>ja johtamiseen liittyvät keskeiset tapah- </li></ul></ul><ul><ul><li>tumat? Mitkä tunteet näissä tapahtu- </li></ul></ul><ul><ul><li>missa vallitsevat? Miten ne vaikutta- </li></ul></ul><ul><ul><li>vat kyseisiin tapahtumiin? </li></ul></ul><ul><ul><li>Kirjoita vastauksesi muistiin. Pyydä </li></ul></ul><ul><ul><li>työtovereitasi (opiskelukumppaneitasi) </li></ul></ul><ul><ul><li>toimimaan samoin. Puhukaa työyhtei- </li></ul></ul><ul><ul><li>sössä (tai -ryhmässä tai –tiimissä) näis- </li></ul></ul><ul><ul><li>tä asioista muistiinpanojenne pohjalta </li></ul></ul>
  19. 19. <ul><ul><li>Inhimillisiä työ- ja ammattikvalifi- </li></ul></ul><ul><ul><li>kaatioita vahvistavat menetelmät </li></ul></ul><ul><ul><li>Menetelmät voivat olla joko luonnostaan </li></ul></ul><ul><ul><li>toteutuvia tai suunnitelmallisesti ohjattu- </li></ul></ul><ul><ul><li>ja. </li></ul></ul><ul><ul><li>Luonnostaan toteutuvia menetelmiä ovat </li></ul></ul><ul><ul><li>spontaanit keskustelu- ja kokemustenja- </li></ul></ul><ul><ul><li>kotilaisuudet esimerkiksi kahvihetkillä tai </li></ul></ul><ul><ul><li>muilla tauoilla. Niitä ovat myös järjestä- </li></ul></ul><ul><ul><li>mättä syntyneet yhteiset retket tai tapah- </li></ul></ul><ul><ul><li>tumat: ”hei, lähdetäänkö illalla purjehti- </li></ul></ul><ul><ul><li>maan veneelläni?” </li></ul></ul><ul><ul><li>Keskustelutilaisuudet voivat olla järjestet- </li></ul></ul><ul><ul><li>tyjä. Niissä on vetäjä, joka huolehtii tilai- </li></ul></ul><ul><ul><li>suuden aika- ym. rakenteista sekä siitä, </li></ul></ul><ul><ul><li>että pysytään jotakuinkin sovituissa aiheis- </li></ul></ul><ul><ul><li>sa. Kun pyritään inhimillisten kvalifikaa- </li></ul></ul><ul><ul><li>tioiden kehittämiseen, on tärkeätä, että </li></ul></ul><ul><ul><li>tilaisuuksia on useampia kuin kaksi, ja et- </li></ul></ul><ul><ul><li>tä tilaisuuksien välillä ei ole 2-4 viikkoa </li></ul></ul><ul><ul><li>pitempiä taukoja. Näin varmistutaan siitä, </li></ul></ul><ul><ul><li>että jatkuvuus ja tilaisuuksien välillä ta- </li></ul></ul><ul><ul><li>pahtuva ”kypsyminen” toteutuvat. Työn- </li></ul></ul><ul><ul><li>ohjaus ja muut sen kaltaiset kokoontumi- </li></ul></ul><ul><ul><li>set ovat tällaisia ohjattuja keskustelume- </li></ul></ul><ul><ul><li>netelmiä. </li></ul></ul><ul><ul><li>Ohjattua keskustelua rakenteellisempi me- </li></ul></ul><ul><ul><li>netelmä on oman toiminnan itsearviointi, </li></ul></ul><ul><ul><li>johon liittyy ohjatut jakamis- ja pohdinta- </li></ul></ul><ul><ul><li>tilaisuudet. Itsearviointi suoritetaan kirjal- </li></ul></ul><ul><ul><li>lisen lomakkeen avulla joko ohjattua kes- </li></ul></ul><ul><ul><li>kustelua ennen tai sen jälkeen. Keskustelu- </li></ul></ul><ul><ul><li>jen sisällöt muotoutuvat itsearviointien </li></ul></ul><ul><ul><li>pohjalta. Seuraavassa esitellään kolme </li></ul></ul><ul><ul><li>esimerkkiä itsearviointilomakkeesta sekä </li></ul></ul><ul><ul><li>annetaan ohjeet itsearviointilomakkeen </li></ul></ul><ul><ul><li>laatimiseen. </li></ul></ul>Sovella seuraavilla sivuilla esitel- täviä esimerkkilomakkeita omien opiskelijoittesi ja näytön suorittajiesi ryhmissä
  20. 31. <ul><ul><li>Inhimillisiä työ- ja ammattikvalifikaa- </li></ul></ul><ul><ul><li>tioita voidaan vahvistaa myös erilaisil- </li></ul></ul><ul><ul><li>la toiminnallisilla menetelmillä . Niiden </li></ul></ul><ul><ul><li>käytössä on varmistuttava siitä, että </li></ul></ul><ul><ul><li>mukaan tulevat ihmiset osallistuvat </li></ul></ul><ul><ul><li>niihin vapaaehtoisesti. </li></ul></ul><ul><ul><li>Toiminnallisia menetelmiä ovat niin yk- </li></ul></ul><ul><ul><li>sin kuin yhdessä suoritettavat toiminta- </li></ul></ul><ul><ul><li>tehtävät ja –radat. Monissa koulutuskes- </li></ul></ul><ul><ul><li>kuksissa on nykyisin olemassa tällaisia </li></ul></ul><ul><ul><li>elämysratoja. Harjoitusten suorittami- </li></ul></ul><ul><ul><li>sen jälkeen on tärkeää, että osallistujat </li></ul></ul><ul><ul><li>voivat kertoa kokemuksistaan – pitämi- </li></ul></ul><ul><ul><li>sistään, vastenmielisyyksistään ja oppimi- </li></ul></ul><ul><ul><li>sistaan. </li></ul></ul><ul><ul><li>Luonto- ja kulttuuriretket ja matkat sekä </li></ul></ul><ul><ul><li>niihin kytkeytyvät elämykset ja niiden </li></ul></ul><ul><ul><li>jakaminen on yksi toiminnallinen tapa in- </li></ul></ul><ul><ul><li>himillisten kvalifikaatioiden kehittämises- </li></ul></ul><ul><ul><li>sä. Esimerkki kulttuuriretkestä on yhtei- </li></ul></ul><ul><ul><li>nen teatterimatka siten, että sen aihe kyt- </li></ul></ul><ul><ul><li>ketään esimerkiksi työpaikan kehitystehtä- </li></ul></ul><ul><ul><li>vien käsittelyyn. </li></ul></ul><ul><ul><li>Teatterillinen draama kytkeytyy vahvem- </li></ul></ul><ul><ul><li>min pedagogiseen draamaan sekä sosiodraa- </li></ul></ul><ul><ul><li>maan kuin pelkkä teemoitettu katsominen. </li></ul></ul><ul><ul><li>Niissä osallistujat itse ovat draaman tekijöi- </li></ul></ul><ul><ul><li>tä. </li></ul></ul><ul><ul><li>Retket ja matkat voivat olla myös mielikuva- </li></ul></ul><ul><ul><li>matkoja. Ohjaaja vie osallistujat puheen ja </li></ul></ul><ul><ul><li>ehkä myös musiikin avulla jonnekin paikkaan </li></ul></ul><ul><ul><li>tai kokemukseen, jonka avulla voidaan tar- </li></ul></ul><ul><ul><li>kastella itseä ammatti-ihmisenä tai työyhtei- </li></ul></ul><ul><ul><li>söä vuorovaikutusympäristönä. </li></ul></ul><ul><ul><li>Erilaiset maalaamistapahtumat, vaikkapa yh- </li></ul></ul><ul><ul><li>teisen ”taulun” maalaaminen ja ilmaisulliset </li></ul></ul><ul><ul><li>liikuntahetket, esimerkiksi vapaa liikkumi- </li></ul></ul><ul><ul><li>nen musiikin virittämänä voivat myös olla in- </li></ul></ul><ul><ul><li>himillisiä kvalifikaatioita vahvistavia mene- </li></ul></ul><ul><ul><li>telmiä. </li></ul></ul><ul><ul><li>Esimerkkejä toiminnallisista </li></ul></ul><ul><ul><li>harjoituksista </li></ul></ul><ul><ul><li>Mielikuvaharjoitus </li></ul></ul><ul><ul><li>Ennen harjoitusta rentouta itsesi/ </li></ul></ul><ul><ul><li>ohjattavasi kevyeen mielen ja ruu- </li></ul></ul><ul><ul><li>miin tilaan. </li></ul></ul><ul><ul><li>Palaa mielessäsi mukavaan/onnis- </li></ul></ul><ul><ul><li>tuneeseen kokemukseen omassa </li></ul></ul><ul><ul><li>yksilöllisessä elämässäsi tai työn- </li></ul></ul><ul><ul><li>tekijänä tai ammattikunnan jäse- </li></ul></ul><ul><ul><li>nenä tai työyhteisön jäsenenä. </li></ul></ul><ul><ul><li>Viivy siinä. Anna sen vaikuttaa. </li></ul></ul><ul><ul><li>Tule mielessäsi takaisin siihen ti- </li></ul></ul><ul><ul><li>laan ja tilanteeseen, jossa olet nyt. </li></ul></ul><ul><ul><li>Pidä itsesi rentoutuneena. </li></ul></ul><ul><ul><li>Palaa mielessäsi johonkin vaike- </li></ul></ul><ul><ul><li>aan/epäonnistumisen kokemuk- </li></ul></ul><ul><ul><li>seen. Yritä katsella sitä ulko- </li></ul></ul><ul><ul><li>puolisena. </li></ul></ul><ul><ul><li>Tule mielessäsi takaisin nykyhet- </li></ul></ul><ul><ul><li>keen. Vertaa kahta erilaista ko- </li></ul></ul><ul><ul><li>kemustasi ja mieti, mitä niistä </li></ul></ul><ul><ul><li>voisi oppia. Jos ohjaat mieliku- </li></ul></ul><ul><ul><li>vaharjoitusta, keskustele sen jäl- </li></ul></ul><ul><ul><li>keen osallistujien kanssa siitä, </li></ul></ul><ul><ul><li>miten he ovat harjoituksen ko- </li></ul></ul><ul><ul><li>keneet sekä pyydä osallistujia </li></ul></ul><ul><ul><li>vertaamaan kahta kokemustan- </li></ul></ul><ul><ul><li>sa ja miettimään yhdessä, mitä </li></ul></ul><ul><ul><li>niistä voisi oppia. </li></ul></ul>
  21. 32. <ul><ul><li>Maalausharjoitus </li></ul></ul><ul><ul><li>Varaa ryhmällesi paperia ja eri- </li></ul></ul><ul><ul><li>laisia värejä. Mieti jokin yksilön </li></ul></ul><ul><ul><li>omaan elämään, työntekijänä </li></ul></ul><ul><ul><li>olemiseen, ammattikuntaan tai </li></ul></ul><ul><ul><li>työyhteisöön liittyvä maalausai- </li></ul></ul><ul><ul><li>he. Pohdi kumpi – konkreettinen </li></ul></ul><ul><ul><li>vai käsitteellinen aihe – sopii pa- </li></ul></ul><ul><ul><li>remmin tilanteeseen. Aihe voi ol- </li></ul></ul><ul><ul><li>la esimerkiksi ”ammatillisuuttani </li></ul></ul><ul><ul><li>kuvaavat …” (konkreettinen) tai </li></ul></ul><ul><ul><li>” Voisiko sen tehdä toisinkin?” </li></ul></ul><ul><ul><li>(käsitteellinen). </li></ul></ul><ul><ul><li>Maalaamisen jälkeen jokainen ker- </li></ul></ul><ul><ul><li>too omasta työstään – mitä siinä </li></ul></ul><ul><ul><li>on! Ryhmän muut jäsenet kerto- </li></ul></ul><ul><ul><li>vat myös, mitä he ovat näkevi- </li></ul></ul><ul><ul><li>nään toisten maalauksissa. </li></ul></ul><ul><ul><li>Kertomiset ja tulkinnat jäävät jo- </li></ul></ul><ul><ul><li>kaisen itse harkittaviksi – mer- </li></ul></ul><ul><ul><li>kitsevätkö ne mitään vai eivät. </li></ul></ul><ul><ul><li>Harjoituksen vetäjän on myös </li></ul></ul><ul><ul><li>syytä korostaa, että maalaajan </li></ul></ul><ul><ul><li>omat ja toisten sanat maalausten </li></ul></ul><ul><ul><li>kuvauksissa ovat vain aineksia it- </li></ul></ul><ul><ul><li>sepohdinnoille. Ne eivät selitä </li></ul></ul><ul><ul><li>mitään. </li></ul></ul><ul><ul><li>Runoharjoitus </li></ul></ul><ul><ul><li>Anna runoharjoitukselle aihe. </li></ul></ul><ul><ul><li>Tee runo siten, että 1., 2. ja 5. säe </li></ul></ul><ul><ul><li>sekä 3. ja 4. säe rimmaavat keske- </li></ul></ul><ul><ul><li>nään. Esimerkiksi tee runo sinul- </li></ul></ul><ul><ul><li>le tärkeästä tunteesta. Esimerkki : </li></ul></ul>
  22. 33. <ul><ul><li>Olen tänään levollinen, </li></ul></ul><ul><ul><li>Ei paina eilinen, ei huominen. </li></ul></ul><ul><ul><li>Saan tehtyä tulosta, </li></ul></ul><ul><ul><li>Ei pomolla aihetta nurista. </li></ul></ul><ul><ul><li>Minusta tulossa tasapainoinen? </li></ul></ul><ul><ul><li>Mieti ja keskustele ryhmässä, mistä </li></ul></ul><ul><ul><li>kirjoittamasi runot kertovat ja mitä </li></ul></ul><ul><ul><li>ne nostattavat mieleen. Leikittele </li></ul></ul><ul><ul><li>ajatuksilla. Älä ota niitä liian vakavasti. </li></ul></ul><ul><ul><li>Liikeharjoitus </li></ul></ul><ul><ul><li>Huolehdi ensin siitä, että osallistujat </li></ul></ul><ul><ul><li>ovat mahdollisimman rentoutuneessa </li></ul></ul><ul><ul><li>tilassa. Rentoutusharjoitus alkuun? </li></ul></ul><ul><ul><li>On hyvä himmentää valaistus siten, et- </li></ul></ul><ul><ul><li>tä tila on hämärä (rohkaistumme liikku- </li></ul></ul><ul><ul><li>maan enemmän, kun emme näe toisiam- </li></ul></ul><ul><ul><li>me selvästi!). </li></ul></ul><ul><ul><li>Valitse mielestäsi aiheeseen/tilantee- </li></ul></ul><ul><ul><li>seen sopivaa musiikkia. Anna musiikin </li></ul></ul><ul><ul><li>soida ja pyydä osallistujia liikkumaan </li></ul></ul><ul><ul><li>vapaasti aiheen/tilanteen mukaisesti. </li></ul></ul><ul><ul><li>Aihe voi olla esimerkiksi ”tunnen itseni”, </li></ul></ul><ul><ul><li>” tunteet työkaluina” tai ”vuorovaikutus </li></ul></ul><ul><ul><li>työpaikassamme”. </li></ul></ul><ul><ul><li>Vapaan liikkumisen jälkeen keskustelkaa </li></ul></ul><ul><ul><li>yhdessä, miltä liikkuminen tuntui sekä sii- </li></ul></ul><ul><ul><li>tä mitä aiheeseen/tilanteeseen liittyviä aja- </li></ul></ul><ul><ul><li>tuksia ja tuntemuksia osallistujille nousi </li></ul></ul><ul><ul><li>mieleen. </li></ul></ul>
  23. 34. <ul><ul><li>Luontoretki </li></ul></ul><ul><ul><li>Keskustele ryhmäsi kanssa, mistä </li></ul></ul><ul><ul><li>työhön tai työyhteisöön liittyvistä </li></ul></ul><ul><ul><li>asioista sekä niihin kytkeytyvistä tun- </li></ul></ul><ul><ul><li>teista olisi hyvä puhua yhdessä. </li></ul></ul><ul><ul><li>Kulkekaa sitten jokainen itsekseen </li></ul></ul><ul><ul><li>omaa reittiänsä johonkin ennalta so- </li></ul></ul><ul><ul><li>vittuun luontokohteeseen. Kun olette </li></ul></ul><ul><ul><li>kaikki tulleet sovittuun paikkaan, palat- </li></ul></ul><ul><ul><li>kaa yhdessä lähtöpaikalle. </li></ul></ul><ul><ul><li>Keskustelkaa, mitä a jatuksia ja tunte- </li></ul></ul><ul><ul><li>muksia teillä on niis tä aiheista, joista </li></ul></ul><ul><ul><li>ennen retkeä piditte tärkeänä keskustella. </li></ul></ul>
  24. 35. Inhimillisten työ- ja ammattikvali- fikaatioiden arviointi Inhimillisen ammattitaidon arviointi sisältyy inhimillistä ammattitaitoa tuottaviin proses- seihin ja menetelmiin. Niitä on käsitelty edelli- sissä luvuissa. Inhimillisen ammattitaidon arvioinnin ydin on itsearvioinnissa. Sitä voidaan toteuttaa henki- lökohtaisesti itsearviointilomakkeiden avulla sekä ryhmässä siten, että itsearviointeja tarkas- tellaan yhdessä. Niin henkilökohtaiset kuin ryhmässä toteutetut itsearvioinnit antavat parhaan ”hyödyn”, kun niitä suoritetaan eri ajankohtina ja verrataan ta- pahtunutta muutosta. Siitä saadaan aineksia ja virikkeitä inhimillisen ammattitaidon kehittämi- selle. Arvioi inhimillisessä ammat- titaidossasi tapahtunutta muu- tosta. Kerro havainnoistasi ys- tävällesi, työtovereillesi ja ota ne esille jossakin ryhmässä!
  25. 36. Kirjallisuutta Tunteiden tiedostaminen, opetushallitus/Pekka Ihanainen, 1995 Emotionaalis-moraalinen ammattitaito, 1996, www.ihanova.fi/raportit.htm Ihmisenä ammatissa, emotionaalisuuden ja moraalin yhteys ammattitaidossa, opetushallitus/ Aino Rikkinen, 1996 Emotionaalis-moraalisen ammattitaidon arviointi, opetushallitus/Pekka Ihanainen, 1998 Ihmisen ymmärtäminen, Kari E. Turunen, 1990 Tunneäly, Daniel Goleman, 1997 Halut, arvot ja valta, Kari E. Turunen, 1997 Minä ja minuus. Draamapedagogiikan lähtökoh- tia ja sovelluksia ammatillisessa opettajakoulu- tuksessa, Jyväskylän ammatillinen opettajakor- keakoulu/Salme Hänninen, 1996 Toiminnalliset menetelmät terapiassa ja koulu- tuksessa, Blatner, 1997 Tässä suhteessa. Erilaisuus, yhteys ja yhteistyö - NLP vuorovaikutuskirja, Toivonen ja Kiviaho, 1998

×