Oulu+luovi+2013
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×
 

Oulu+luovi+2013

on

  • 599 views

Raul Soisalon luento Lasten ja nuorten käytösspulmista Luovin henkilökunnalle Oulussa 30.11.2013

Raul Soisalon luento Lasten ja nuorten käytösspulmista Luovin henkilökunnalle Oulussa 30.11.2013

Statistics

Views

Total Views
599
Views on SlideShare
599
Embed Views
0

Actions

Likes
0
Downloads
2
Comments
0

0 Embeds 0

No embeds

Accessibility

Categories

Upload Details

Uploaded via as Microsoft PowerPoint

Usage Rights

© All Rights Reserved

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment

Oulu+luovi+2013 Oulu+luovi+2013 Presentation Transcript

  • Raul Soisalo vaativan erityistason kouluttajapsykoterapeutti, kliininen yksilö-, pari- ja perheterapeutti, www.psyk.fi
  • Arvelin heti kättelyssä paljastaa korttini ja tunnustaa väriä…  Että tiedätte mistä suunnasta minä huutelen. 
  • Valmistunut Joensuun yliopistosta pääaineena kasvatuspsykologia, väitöskirjatutkimus menossa systeemisestä psykoterapiasta UEF  Istunut yhteensä 9 vuotta erilaisissa terapiakoulutuksissa …  Ensimmäinen työ 5 vuotta vanhusten parissa  Sitten perheneuvolamaailmaan   Koulumaailmaan   Privaattivastaanottoa v:sta 2006 
  • Mitä enemmän olen tehnyt kliinistä työtä ja mitä enemmän olen opiskellut ja tutkinut näitä asioita,  Sitä skeptisemmäksi olen tullut perinteistä psykiatriaa ja perinteistä psykologiaa kohtaan. 
  •      Mitä kraavimpaa lapsen/nuoren oireilu on, sitä tärkeämmäksi minulle tulee löytää se asia tai ne asiat, mihin lapsen/nuoren oireet ovat itse asiassa verrattain normaalia reagointia. Hyvin harva lapsi/nuori on psyykkisesti sairas vaan lähinnä terve. Hänellä on todennäköisemmin ollut rankat olosuhteet, joihin oireilu (pitkittynytkin) on normaali reaktio. Häntä kannattaa auttaa, ettei oireilu kroonistu ja muutu psyykkiseksi sairaudeksi. Psy-sairaudet eivät sittenkään ole niin perinnöllisiä ja geneettisiä kuin on uskottu.
  •  Nykyään en milloinkaan hoida lasta tai nuorta yksilölähtöisesti, vaan aina systeemisesti ja tapaan poikkeuksetta lapsen/nuoren itselle merkittäviä muita, esim. perhettä, opettajia, ohjaajia, mummoja, joskus kavereitakin.
  •  Sosiaali ja terveydenhuoltojärjestelmämme ontuu pahemman kerran ainakin mitä tulee psykososiaalisen hoidon osalta.  VAIKKA…
  •      1. Väestömme lapset mukaan lukien on ”terveempää” kuin milloinkaan. 2. Meillä on enemmän psykososiaalisen hyvinvoinnin asiantuntijoita kuin koskaan aikaisemmin. 3. Joka sadas suomalainen syntyvä lapsi koulutetaan lääkäriksi. 4. Vuositasolla jopa 700.000 suomalaista syö psyykelääkkeitä. 5. Kela rahoitti viime vuonna psykoterapiaa 14.700:lle suomalaiselle.
  • Vaikka kaikki psykoterapeuttiresurssit olisivat käytössä, Suomessa voidaan hoitaa hyvin reilu 60 tuhatta potilasta psykoterapialla vuositasolla.  Eli alle 10% siitä porukasta, joka syö psyykelääkkeitä.  Eivätkä kaikki ”oireilevat” ilmeisesti syö lääkkeitä.   Mutta ovatko kaikki lääkkeen syöjät kipeitä?
  • Meillä pettää interventioiden ajoitus  Meillä pettää avun annostelu   Meillä ongelmat hoidetaan vasta sitten, kun ne ovat kroonistuneet, ja se vaatii kymmenen kertaa enemmän resursseja.
  •         Lapsen/ Nuoren normaali ja epänormaali käytös Impulssikontrollin häiriöt, esimerkkinä aggressiivinen käyttäytyminen lapsuudessa ja nuoruudessa Käytöshäiriöistä yleisesti Käytöshäiriöin oireilevan nuoren kohtaaminen Ahdistuneet vanhemmat ja heidän tukeminen Akuutin kriisityön toimintaperiaatteet – miten ja miksi? Muutokset suomalaisessa väkivallassa Kun kohtaan aggressiota  Negatiivisen vahvistamisen kehä  Omat tunteet  Kun nuori pysähtyy – miten käytän hetken?    Käyttäytymisanalyysi Keissiesimerkkejä Itsetuhoisuus, mielialaongelmat, tarkkaavaisuuspulmat, sosiaalisten tilenteiden pulmat
  •  Vaihtakaahan pienissä porukoissa muutama ajatus siitä, mikä on mielestänne (teidän) nuorille normaalia käytöstä ja mikä ei?  Missä kulkee raja?
  •    Käytöshäiriöisillä nuorilla on yhteisiä piirteitä, kuten huono empatiakyky, toisten tekojen motiivien väärin tulkitseminen, kyvyttömyys kokea syyllisyyttä tai katumusta, huono itsetunto (naamioituna kovisroolin taakse), huono pettymyksen sietokyky sekä impulssikontrolli ja vaikeuksia sosiaalisissa suhteissa. Käytöshäiriön ohessa usein on havaittavissa muita häiriöitä, kuten tarkkaavaisuus-, päihde-, mieliala- tai ahdistuneisuushäiriö. Voi olla myös syömishäiriöitä.
  •  Käytöshäiriön hoidossa tärkeänä pidetään arkielämän vakiinnuttamista. Koulun osalta se tarkoittaa säännöllistä koulunkäyntiä, sopivaa oppimisympäristöä sekä realistisia oppimistavoitteita. Käytöshäiriönuoren ennuste paranee merkittävästi, mikäli hän suorittaa oppivelvollisuuden ja jatko-opinnot.
  •  Sinkkonen (2007) sanoo, että pelkästään kielihäiriöisistä nuorista noin puolella on myös jonkinlaisia psyykkisiä ongelmia. Vastaavasti lastenpsykiatrian avopotilaista 40 %:lla on myös kielenkehityksen tai kommunikaation häiriö. Käytöshäiriöillä ja kielellisen päättelyn vaikeuksilla on yhtenevyyttä. Heikot kielelliset kyvyt ovat tyypillisesti yhteydessä vaikeisiin käytöshäiriöihin. Näillä nuorilla on myös todettu eniten neuropsykologisia ongelmia (esim. ADHD).
  • Käytöshäiriönuorten kanssa työskennellessä joutuu usein ottamaan vastaan paljon nuorten pahaa oloa.  Vaikka ottaa vastaan ikäviä tunteita ja sanottaa niitä nuorelle, ei tule hyväksyä huonoa käytöstä.  Käyttäytymistä tulee koko ajan ohjata kohti hyväksyttävää. 
  • Arvosta nuorta. Vaikka nuoren käyttäytyminen herättää negatiivisia tunteita, hän on ainutlaatuinen yksilö.  Mikäli työskentelet jatkuvasti käytöshäiriöitä omaavien nuorten kanssa, luo itsellesi tapa purkaa tilanteita kestävästi.  Toimit nuorten pahan olon säiliönä ja säiliönkin on saatava tyhjentyä, jotta voisi taas täyttyä sisällön läikkymättä yli.  Työnohjaus tai työparityöskentely voivat auttaa. Älä jää yksin! 
  • Luo turvalliset rutiinit. Nuoren tulee tietää, mitä häneltä odotetaan, ja hänen pitää olla "ajan tasalla".  Käytöshäiriöiden ohjaamisessa toistoja tarvitaan hyvin paljon. Muutokset tulevat pienin askelin.  Huomioi positiiviset muutokset, anna niistä palautetta. Kehuminen ei tee ylpeäksi!  Käytöshäiriöisen nuoren itsetunto on usein heikko. Vahvista sitä ja tarjoa onnistumisen elämyksiä. 
  •      Etsi nuoren vahvuuksia ja tue niitä. Kun moitit, moiti nuoren käytöstä, älä nuorta! Syy-seuraussuhteen tulee olla hyvin selvä ja tilanteiden purkamisessa varmistettava, että nuori ymmärtää, mistä rangaistus johtuu. Hänen kanssaan on myös käytävä läpi, kuinka vastaavassa tilanteessa seuraavalla kerralla tulisi toimia. Älä koskaan nolaa nuorta! Käyttäytymisellään oirehtivan nuoren itsetunto voi olla hyvin heikko, vaikka hänen käyttäytymisensä olisikin ylitsevuotavan itsevarman oloista.
  • Rangaistuksien on oltava kohtuullisia ja ne on vaihdettava toisiin, mikäli ne eivät toimi.  Konkreettinen palkkio positiivisesta käyttäytymisestä motivoi.  Tulee olla yhtenäinen linja käyttäytymisen suhteen. Kaikki aikuiset toimivat samansuuntaisesti.  Yleensä vanhemmat tarvitsevat tukea kasvatustyössään. Pyri tiiviiseen yhteistyöhön heidän kanssa syyttelevän asenteen sijaan. 
  • Nuorella on usein pitkältä ajalta hyvin negatiivisia kokemuksia koulumaailmasta ja hän voi suhtautua epäilevästi opettajiin.  Anna nuorelle ja muutokselle aikaa, osoita käyttäytymiselläsi, että sinuun voi luottaa!  Rakenna luottamusta johdonmukaisesti. 
  • Meidän on hyvä aina lähteä siitä, että vanhemmat toivovat lapsilleen parasta. Silloinkin, kun se on vaikeampi huomata.  Joskus vanhemmat saattavat hyvinkin ärhäkästi moittia opettajia: ”Meidän Kallen matematiikan numero oli edellisen opettajan aikana 9 ja nyt 6, sinä et selkeästikään osaa opettaa!” 
  • Sen sijaan, että loukkaantuisimme turhaan moisista kommenteista, voisimme sanoa:  ”On totta, minulla on ollut hankaluuksia saada Kallea oppimaan näitä juttuja, voisitteko kertoa mitä se edellinen opettaja teki, mikä sai Kallen oppimaan? Tai olisiko teillä ideoita mitä voisin tehdä toisin, mikä auttaisi Kallea oppimaan paremmin?” 
  •  Moiti tai puhu epäkunnioittavasti nuoren vanhemmista. Vaikka nuori tekisi niin.
  •        Kun huomaat nuoren pelkäävän, ota asia puheeksi. Erota pelko ja ahdistus ujoudesta, joka on temperamenttipiirre. Kysy, kiusataanko nuorta koulussa. Kysy oppilaalta, voitko jotenkin helpottaa tilannetta. Tee tarvittaessa helpotuksia vaatimuksiin yhdessä nuoren ja koulun kanssa sopien. Laatikaa yhteistyössä suunnitelma, kuinka palataan tavalliseen arkeen. Vakuuttelu, ettei tilanteessa ole mitään pelättävää, ei auta. Mutta pienikin apu voi olla ratkaiseva!
  • Akuutin kriisiavun tehokkuuden kannalta keskeisiä toimintaperiaatteita ovat  avun oikea ajoitus, joka edellyttää: ◦ avun aktiivista tarjontaa ensilinjan auttajien toimesta ◦ asianomaiselta pyydetään lupa, että häneen voidaan olla yhteydessä ◦ ei psykologista tarveharkintaa ensilinjan auttajien toimesta, tarjotaan kaikille  avun oikeaa ”annostelua”: ◦ tapahtumia käsitellään sen mukaan kuin asianomainen on valmis prosessoimaan niitä
  • Akuutin kriisiavun ajoitus, lähestymistavan valinta ja annostelu perustuu psykologiseen sopeutumisprosessiin ja sen vaiheisiin.  Sopeutumisprosessin vaiheet ovat (Saari, 2000, Cullberg, 1991):  ◦ 1. Psyykkinen sokki ◦ 2. Reaktiovaihe ◦ 3. Työstämis- ja käsittelyvaihe
  •       Ota tilanne tosissaan. Asiasta voi puhua suoraan. Kysele lisää, tuo esille painokkaasti, ettei uhkaus ole leikin asia. Vie tieto välittömästi eteenpäin terveydenhoitajalle, kuraattorille, rehtorille tai muulle koulun aikuiselle. Jatkotoimenpiteet on harkittava uhkauksen vakavuuden mukaan. Opettaja ei voi luvata pitää salaisuutena asiaa, vaikka oppilas niin pyytäisikin.
  • Itsetuhoisuus on joka tapauksessa aina vakava ratkaisuyritys tilanteessa, jossa nuori ei ole keksinyt mitään muuta ratkaisua.  On tärkeää, että nuori saa muita eväitä ongelmiensa ratkaisuun, koska jos hän ei saa, niin tilanne todennäköisesti uusiutuu.  Viiltely on myös äärimmäinen ratkaisuyritys hoitaa pahaa oloa. 
  • Ota asia puheeksi. Älä kuitenkaan diagnosoi.  Rohkaise nuorta ottamaan yhteyttä terveydenhoitajaan tai kuraattoriin. Tarjoudu tueksi.  Mikäli toimintakyky on laskenut huomattavasti, opintojen tavoitteiden laskeminen hetkellisesti esim. oppimissuunnitelman avulla voi helpottaa nuoren kokonaistilannetta. 
  •      Käskyjä kieltojen sijaan. Sano toivottava käyttäytyminen kiellon sijaan: "Kävele!" ei "Älä juokse!" Selkeät rutiinit, jäsennelty opiskelu ja tilanteiden ennakoitavuus helpottavat keskittymistä. Mm. aineenopettajasysteemi ja jaksojärjestelmä yläkouluissa ovat monelle hankalia. Näihin on kiinnitettävä huomiota. Yksi pysyvä aikuinen koulussa, joka on nuoren tilanteen tasalla ja johon nuori voi ongelmatilanteissa turvautua. Poista ympäristöstä turhat ärsykkeet.
  • Pidä oppitunnin kuluessa pieniä taukoja, tuo opiskeluun vaihtelevuutta.  Opeta oppilaalle oppimisstrategioita.  Selvitä ongelmatilanteet. Varmista, että nuori on ymmärtänyt tapahtuman.  Pieni motorinen liike voi auttaa keskittymään, sitä ei kannata kieltää. Toiminta on sen sijaan suunnattava sellaiseen, mikä ei häiritse ympäristöä.  Interaktiivisuus tuntityöskentelyssä auttaa keskittymään.  Nuori ei sählää "tahallaan", joten syyllistävästä moittimisesta ei ole apua. 
  • Sopikaa yhdessä keskittymistä auttavista toimenpiteistä.  Nuori, jolla on tarkkaavaisuuden ongelmia, tarvitsee paljon tukea itsetunnon kehittymisessä.  Opettajan on tärkeää tuoda vahvuuksia esille. 
  •      Harjoittele sosiaalisia tilanteita yhdessä oppilaiden kanssa. Kerro, kuinka tietyssä tilanteessa nuoren oletetaan käyttäytyvän. Anna nuorelle palautetta (yksityisesti) jälkikäteen. Puhu mahdollisista vaikeista tilanteista etukäteen. Myös niitä voi harjoitella ja miettiä vuorosanoja valmiiksi. Mikäli käyttäytyminen jossain tilanteessa ei ole ollut sopivaa, käy tilanne jälkikäteen läpi ja pohdi, kuinka vastaavassa tilanteessa kannattaisi toimia tulevaisuudessa. Kuvien piirtäminen ja vuorosanojen kirjoittaminen saattaa olla hyvä keino auttaa nuorta ymmärtämään tilanteita toisten näkökulmasta. Selvittele ristiriitatilanteet aina!
  • Sille, että lapsi tai nuori ei halua käydä koulua?  Sille, että lapsi tai nuori käyttäytyy haastavasti…  Keskustelkaa hetki vierustoverin kanssa tai pienissä 3 hengen ryhmissä ja yrittäkää keksiä kaikkia mahdollisia syitä mitä mieleenne tulee. 
  • Eroahdistus (separation anxiety)  Koulufobia  Pinnaaminen   Koulunkäyntihaluttomuus tarkoittaa lapsen omapäistä kieltäytymistä tai vaikeutta mennä kouluun tai pysyä siellä oppituntien ajan. Termi kattaa kaiken koulunkäynnin välttelyn, luvattomat poissaolot, myöhästymiset mukaan lukien.
  • Missään muussa elämänvaiheessa ei tapahdu yhtä nopeaa ja laaja-alaista kehitystä kuin nuoruudessa.  Ei siis ole mikään ihme, että sekä nuori ja kasvattavat aikuiset kokevat monia hämmentäviä hetkiä yhdessä ja erikseen. 
  •  Tukea nuoren kehitystä ja hyvinvointia…
  •  Tai haitata sitä monin eri tavoin
  •       Jokainen nuori on yksilö. Se mikä on normaalia toiselle, ei välttämättä toiselle enää olekaan. Kaikki nuoret eivät siis ole samanlaisia! Ongelma määrittelemisessä on siinä, että nuori myös kehittyy koko ajan. Vaikka osa luonteesta onkin pysyvänlaista, persoonallisuus kehittyy pitkälle varhaisaikuisuuteen ja sen jälkeenkin. Kovin nuoren persoonallisuutta ei kannata lyödä lukkoon pers.häiriö -diagnoosilla.
  •     Tärkeintä olisi päästä terveellä tavalla ”vanhemmistaan eroon”. Pitäisi löytää riittävä määrä etäisyyttä mutta myös läheisyyttä. Koska oikeasti nuoren ei kuulu päästä aikuisistaan (vielä) eroon. Nuoren pitää saada (salaa) katsella vanhempiaan ja muita tärkeitä aikuisia ylöspäin kunnioittaen ja ihaillen. Tämä on 100 kertaa helpompaa, kun aikuinen itse käyttäytyy siten, että häntä on helppo katsella ylöspäin kunnioittaen.
  • Kun pinna väkisinkin meinaa palaa…  Kun nuori ahdistaa minua enkä meinaa kestää…  Koen itseni niin kertakaikkisen loukatuksi…  Koen olevani huono ihminen ja paska vanhempi, surkea ammattikasvattaja jne.  Sieluun ja sydämeen koskee… 
  • Nuori oireilee ja kiukkuilee juurikin sille aikuiselle, jonka kanssa hänellä on tiiviit suhteet, ja josta normaalin kehityksen mukaan hänen kuuluukin ottaa etäisyyttä.  Eli kaikki oireilu tähtää nimenomaan normaalin kehitystehtävän, eli vanhemmista/ vanhemmasta irtautumiseen.  ”Paskasta” äidistä tai isästä tai ohjaajasta on helpompi ottaa etäisyyttä.  Näin nuoren kehitystehtävä sujuu helpommin. 
  •    Tämä ei silti tarkoita, etteikö nuori tarvitsisi myös juurikin tätä aikuista, jonka kanssa hänellä tuntuu olevan napit vastakkain. Meidän tulee tarjota nuorelle turvallinen vastus, jotta hän voi toisaalta harjoitella riitelyä, mutta kuitenkin koko ajan niin, että nuori voisi aina katsoa aikuista ylöspäin ja säilyttää ”salaa” kunnioituksen. Jos me laskeudumme nuoren tasolle, niin pisteet menee, nuori kokee turvattomuutta ja hänen voi olla vaikea enää meitä ihailla.
  • Omat vanhemmat ja opettajat yms. saattavat tuntua nuoresta ärsyttäviltä. Totta kai, näin kuuluukin olla.  Vanhempien puheet saavat nuoren ärsyyntymään ja monesti vanhemman hyväntahtoinen ilme tai ele tulkitaan vihamieliseksi. Riita saattaa syttyä herkästi pienestäkin ärsykkeestä.  Nuori saattaa myös hävetä omia aikuisiaan. Syy häpeään ei ole aikuisen persoonassa: ärsyttävistä ja hävettäviksi koetuista vanhemmista on helpompi irtautua. 
  • Tunne-elämä kuohuu varhaisnuoruudessa.  Aiemmin valoisasta, avoimesta ja toiveikkaasta lapsesta saattaa tulla pahantuulinen, töykeä ja vähäsanainen nuori.  Nuori voi vaikuttaa itseensä uppoutuneelta ja kyvyttömältä ottamaan toiset huomioon. Varhaisnuorella ei riitä energiaa olla empaattinen.  Nuori saattaa olla ärtyisä ja levoton, ja hänen voi olla vaikea keskittyä koulutyöhön. 
  •    Nuori ei aina hallitse omia tunnereaktioitaan. Kuohuvat tunteet saattavat yllättää myös nuoren itsensä voimakkuudellaan. Nuori saattaa tuntea äärimmäistä epätoivoa, häpeää tai raivoa pienestäkin asiasta. Nuoren itsetunto saattaa vaihdella. Nuori voi olla ajoittain ujo, epävarma ja itseensä tyytymätön. Hän on saattanut aikaisemmin olla täysin sinut itsensä kanssa, mutta nyt hän tuntee epävarmuutta itsestään. Hän tutkailee ulkoista olemustaan kriittisesti. Käsitys itsestä saattaa vaihdella jyrkästi myönteisestä kielteiseen. Muuttuva keho ja heittelehtivät tunteet hämmentävät.
  • Syy tunnemyrskyihin löytyy sekä hormonaalisista tekijöistä, että ylipäänsä kaikesta muutoksesta, johon nuori törmää.  Psyykkinen kehitys tulee jälkijunassa.  Mielen yritys sopeutua tilanteeseen näkyy usein lapsenomaisena käytöksenä, eli taantumisena.  Voi ilmetä uhoa, rivoja puheita, röyhkeyttä, epäsiisteyttä, piereskelyä, kiroilua ja aggressiivisuutta.  Nuorella on taipumus elää hetkessä. 
  • Energiaa, uhoa ja voimakkaita tunteita riittää, mutta täyttä harkinta- ja riskinarviointikykyä tai syy-seuraussuhteiden ymmärrystä ei vielä ole riittävästi.  Nuoren päähän voi pälkähtää kaikenlaisia ideoita, jotka sillä hetkellä tuntuvat loistavilta.  Erehdyksiä sattuu ja sillä tavoin voidaan ajatella, että nuoruus on jossain määrin myös riskialtista aikaa. 
  •  Nuorten mielenterveyshäiriöt voidaan jakaa ulospäin suuntautuviin (eksternalisoiviin) ja sisäänpäin suuntautuviin (internalisoiviin). Ensin mainitut - tarkkaavuushäiriö, päihteiden ongelmakäyttö, käytöshäiriöt - ovat merkitsevästi yleisempiä pojilla, kun taas sisäänpäin suuntautuvat häiriöt - masennus, ahdistus ja syömishäiriöt - ovat yleisempiä tytöillä. Sukupuoliero vakavan masennuksen esiintyvyydessä tulee näkyviin keskinuoruusiässä: 15-vuotiaista masentuneista suurempi osa on tyttöjä (Hankin ym. 1998).
  •    Hyvin aikaisin puberteettiin tulevat tytöt ovat suurimmassa vaarassa sairastua mm. anoreksiaan. Etuaivokuoren ja ohimolohkon nopeamman ja aikaisemman kypsymisen seurauksena tytöt saattavat olla poikia taipuvaisempia pohtimaan ja "märehtimään" pulmia ja tunteita. Lisäksi tyttöjen aivojen aikaisempi kypsyminen voi vaikuttaa niin, että tytöt ovat poikia edellä kasvojen ja tunnetilojen vihjeiden tunnistamisessa ja muissa sosiaalisen kognition toiminnoissa (Zahn-Waxler ym. 2008).
  • Epäsuotuisissa oloissa tytöt olisivat siten poikia haavoittuvampia internalisoiville oireille (masennus, ahdistuneisuus, syömishäiriöt) (Yurgelun-Todd ym. 2007).  Pojilla nämä aivojen osat, jotka myös huolehtivat inhibitiosta (estäminen) ja karsimisesta (mm. otsaja ohimolohkojen kuorikerrokset) sekä näiden väliset ratayhteydet eivät ole kehittyneet yhtä aikaisin kuin tytöillä.  Niinpä pojat ovat rakenteellisesti tyttöjä alttiimpia impulsiiviselle käytökselle.  Pojat voivat arvioida sosiaalisia tilanteita, riskejä, itseään ja ympäristöään kehittymättömämmin kuin tytöt (Zahn-Waxler ym. 2008). 
  • Nuoret ovat taitavia provosoimaan aikuisiaan puheillaan ja heitoillaan.  Nuorilla on taipumus testailla aikuisia mitä mielenkiintoisemmilla keinoilla.  Nuoren kannalta on tärkeää, että aikuiset eivät liiemmin provosoidu.  Nuorelle on tuhoisaa, jos vanhemmat tai muut merkittävät aikuiset hylkäävät tai uhkaavat hylätä. Se haavoittaa ja horjuttaa uskoa aikuisiin.  Aikuinen ottaa vastaan nuoren tunteita. 
  •      Nuoren tunteita voi hetken tutkiskella sydämessään ja pohtia mitäköhän kaikkea näiden tunteiden taakse kätkeytyy. Useimmiten voi päätyä johtopäätökseen, että tämä on tätä normaalia nuoren irtaantumista. Tällöin voi palauttaa nuorelle tunteen: ”Minä olen sinusta ylpeä siinä mielessä, että sinä kasvat koko ajan aikuiseksi. Päivä päivältä sinusta tulee komeampi/ kauniimpi ja viisaampi. Muista, että isä ja äiti välittää/ me täällä välitämme sinusta tosi paljon, ja vaikka sinusta tulee aikuinen, olet silti meidän rakas.”
  •  Minkälaisia kokemuksia Teillä on, hyvät kasvattajat, siitä miltä tuntuu olla nuoren kielteisten tunneprojektioiden kohteena?  Minkälaisia selviytymiskeinoja ja strategioita olette kokeilleet ja huomanneet toimiviksi?
  •    Jos aikuinen kykenee kääntämään nuoren oireilusta myönteisen piirteen esiin, se yleensä rauhoittaa kokonaistilannetta. Eli ymmärrys siitä, mihin tarpeeseen tämä oire on tullut? Mikä sen funktio on? Meidän ei silti tarvitse eikä pidä sietää kaikkea. Ei missään nimessä. Palautteen hampurilaismalli yleensä toimii: ◦ Ensin sanotaan jotakin myönteistä ◦ Sitten se asia, jossa toivoisimme toisenlaista otetta ◦ Ja vielä lopuksi rutkasti kehua ja kannustusta
  • Vaikka saattaa näyttää siltä, että nuori ärsyyntyy tai nolostuu meidän myönteisistä kommenteista, niin ne kuitenkin tuntuvat hänestä hyvältä, ja ne jäävät kyllä mieleen.  Suomalaisen kulttuurin perisynti on, että ihmisiä kehutaan liian vähän ja itsetunnot ovat keskimäärin liian huonoja.  Myös pätevyysuskomukset jäävät liian huonoiksi. 
  •      Nuori ei aina itsekään ymmärrä tunteitaan ja voi säikähtää itsekin niiden voimakkuutta. Nuorelle on hyvä korostaa, että on olemassa kaikenlaisia tunteita, hyviä ja huonoja. Tärkeää olisi sallia kaikenlainen nuoren tunteiden ilmaisu. Nuori tarvitsee vanhempien apua tunteiden sietämisessä. On tärkeää, että nuori uskaltaisi juurikin kotonaan näyttää tunteitaan.
  •    Vaikka tunteiden ilmaisua sallitaan, niin käyttäytymistä joudumme usein rajaamaan. Aikuisen tehtävänä on asettaa nuoren käyttäytymiselle riittävät rajat. Liian tasa-arvoiseksi heittäytyvät aikuiset tekevät karhunpalveluksen, koska nuori ei nyt saakaan sopivaa kohdetta testata omaa käytöstään ja itsessään herääviä tunteita, jolloin käsitys itsestä voi jäädä hataraksi ja turvallisuuden tunne suhteessa aikuisiin ei ehkä synnykään. Entä curling?
  •    Pojalle on hyvä kertoa, millaisia muutoksia kehossa murrosiässä tapahtuu. Ja ihan luonnollisesti niiden oikeilla nimillä. Isän tai muun lähipiiristä löytyvän miehen on hyvä kertoa murrosiän merkeistä, kuten siemensyöksyistä, tahattomasta erektiosta, rintojen kasvusta ja ylipäänsä kasvun yksilöllisyydestä. Pojalle kannattaa kertoa, että kun siemensyöksyt alkavat, niin hän voi viedä itse lakanat ja alushousut pyykkiin.
  • Kannattaakin laittaa pyykkikone pyörimään vähin äänin, vaikka pyykkiä joutuisikin nyt pesemään tavallista enemmän.  Tytölle on hyvä kertoa rintojen kasvusta, kuukautisista, rasvakudoksen lisääntymisestä sekä muista murrosiän merkeistä.  Aikuisen hienotunteisuus ja tytön heräävän naiseuden kunnioittava arvostaminen tukee itsetunnon kehitystä. 
  • Muuttuneesta fyysisestä olemuksesta tulee puhua kunnioittavasti ja arvostaen.  Nuori voi kokea itsensä lihavaksi, kun keho muuttuu yhtäkkiä.  Äiti tai oma ohjaaja voi ehdottaa rintaliivien ostoa, kun se on ajankohtaista, neiti itse ei välttämättä ota asiaa puheeksi.  Aikuisen tehtävä on varmistaa, että tytär tietää missä kuukautissuojia kotona säilytetään. 
  • Tyttöä voi opastaa myös pitämään koululaukussa varalta terveyssidettä.  Nuorta on hyvä opastaa myös puhtauteen liittyvissä asioissa.  Jokapäiväinen suihku on kaikille nuorille oikein hyvä tapa, ja siihen tulisi meidän aikuisten kannustaa.  Nuori tarvitsee usein neuvoja myös ihon ja hiusten hoitoon.  Huolenpito omasta kehosta kuuluu itsenäistymisprosessiin. 
  • Ihmisen persoonallisuus kehittyy vuorovaikutuksessa toisiin ihmisiin. Näin psyykkisessä kehityksessä vuorovaikutuksella on varsin merkittävä asema.  Nuoren persoona ei ole vielä mitenkään valmis, vaan kehittyy varhaisaikaisuuteen saakka.  Sen vuoksi nuoren persoonallisuutta ei kannata vielä mitenkään ”lyödä lukkoon”, että hän on tällainen tai tuollainen, koska vielä todennäköisesti muuttuu. 
  •        Nuori tarvitsee läheisyyttä. Mutta se muuttaa hieman muotoa, kun siirrytään lapsuudesta nuoruuteen. Kipeiden hartioiden hieronta, Hiusten laitto, kynsien laitto, jalkahoito Kaverillinen paini Murrosikäinen tarvitsee yksityisyyttä aamutoimissa. Aamuerektio on tavallisin syy poikien aamuvitkutteluun. Annetaan nuorelle hänen yksityisyys.
  •       Suomessa on kaikenlainen lapsen ruumiillinen kurittaminen kiellettyä. Latinalainen kulttuuri vs. suomalainen? Syliä, halia, suukkoa, silittelyä jne… Containerfunktio toimii niinkin, että otetaan nuori kokonaan syliin ja säilötään. Ihokosketus ja neurobiologia. Lapset, jotka saavat kaltoinkohtelua rangaistukseksi (eivätkä juuri hyvää läheisyyttä) oppivat taitaviksi valehtelijoiksi jo alle 5 vuotiaana.
  • Nuorilla on usein median välittämät väärät mielikuvat siitä, millainen miehen/naisen kuuluisi olla.  Aikuisten tehtävä on kehua myös toinen toisiaan ja osoittaa mitenkä arvostavat ”tavallista” naista ja ”tavallista” miestä.  Aikuiset voivat esimerkillään ja myös tarvittaessa nuoren kanssa puhumalla oikoa vääriä mielikuvia. 
  •    Nuoria on hyvä opastaa netin käytössä ja lähdekritiikkiin. Nuoria on hyvä ohjata siinä, millaisia kuvia kannattaa itsestään nettiin laittaa. Erityisesti ne nuoret, jotka eivät ole saaneet kotoaan riittävästi palautetta itsestään, mutta myös muutkin, saattavat kokea kiusauksia laittaa ”arvioitaviksi” nettiin itsestään kuvia, jotka saattavat olla myös hyvin rohkeita ja päätyä pedofiilien arkistoihin.
  • Vielä 5v sitten luulin, ettei nettiin sinällään jää koukkuun, vaan materiaaleihin ja toimintoihin joihin pääsee netin kautta käsiksi.  Asia ei olekaan näin, vaan netin koukuttavuus perustuu juurikin verkkoon ja klikkaukseen. Joka klikkaus aikaansaa pienen ”dopamiini-suihkeen” aivoissa.  Voit nopeaan tahtiin ”vaihtaa todellisuuksia” ja saada itsellesi aikaa dopamiinisuihkeiden sarjan.  toleranssi  riippuvuus. 
  • Nuoret saavat käsiinsä hyvin helposti pornoa ja siinä vääristyy kuva niin ihmisestä kuin seksistäkin.  Internetporno on paljon ongelmallisempaa, koska klikkauksen aikaansaamat dopaamini-suihkeet kytkeytyvät yhteen oksitosiinin kanssa. Mahdollisuus ”tavata” 20 hottista alle viidessä minuutissa.  Nuorelle pitää kertoa, että pornolla ei ole todellisuuden kanssa mitään tekemistä. 
  • Myös neurobiologiset faktat kannattaa selittää, sillä väitän, että merkittävä osa nuorten lisääntyneestä psyykkisestä oireilusta johtuu samasta syystä kuin nuorten miesten erektiohäiriöt ja ongelmat real life seksuaalisuhteissa. Aivot tottuvat liialliseen dopamiinimäärään.  Sitten kun dopamiini ja gaba ovat kytköksissä, tulee netistä vieroitusoireita.  Moni havahtuu kun kysyn, milloin olet viimeksi ollut kokonaista 3 päivää offline?  Väkivaltapelit ovat haitallisia lähinnä jos ne ovat äärimmäisen raakoja, jolloin niihinkin kehittyy toleranssi. Nuoremmille helpoiten. 
  • Raisa Cacciatoren ja kumppaneiden:  Hei beibi, mä oon tulta!  WSOY   www.libresse.fi
  •     Itsetyydytys on normaali, hyvä ja turvallinen keino tutustua ja tulla sinuiksi oman vartalon ja kehittyvän seksuaalisuuden kanssa sekä purkaa seksuaalisia yllykkeitä. Nuoret saattavat masturboida monta monta kertaa päivässä ja pohtia onko se normaalia. Se on normaalia niin kauan kuin se ei häiritse itseä ja arkea. Identiteettikehitykseen voi myös kuulua homoseksuaalisia kokeiluja ja fantasioita, ja mitä erikoisimpia kokeiluja, jotka sitten useimmiten menevät itsellään ohi.
  • Nuoret puhuvat keskenään harvoin seksuaalisista asioista täysin rehellisesti.  Usein nuorten keskinäisissä puheissa on ronskeja käsitteitä ja liioiteltuja kokemuksia, joilla jokainen peittelee omaa tietämättömyyttään.  Toisaalta myös testataan ympäristön reaktioita, jotta uskaltaisiko kertoa ”totuuden”  Moni pakkoneuroosi on kehittynyt siksi, että aikuinen ei ole kertonut nuorelle näiden asioiden olevan ihan ok.  Siitä puhe, mistä puute.  
  • Normaalisti aluksi kaukorakkauksia, joilla harjoitellaan. Tunteet kohdistetaan sopivan etäälle, kuten näyttelijään tai laulajaan tms.  Ystävyyssuhteet ovat nuorelle tärkeitä, koska niissä hän voi opetella ihmissuhdetaitoja ja ne kehittävät hänen myöhempiä parisuhdetaitojaan.  Varhaisnuoruus ei olisi vielä vakavan seurustelun aikaa.  Ne jarruttavat normaalia kehitystä ja vievät energiaa. MUTTA… turvattomasti kiintyneet aloittavat seurustelun jo tosi nuorina. 
  • Vähenee sitä mukaan kuin nuori lähestyy 18v ikää, mutta…  Onko parempi tukea nuorta ja auttaa esimerkiksi ehkäisyvälineiden hankinnassa ja opastaa näissä asioissa?  Vai otammeko riskin, että nuori harrastaa holtitonta seksiä ja sairastuu vaikkapa klamydiaan…  Sukupuolitautien lisääntyminen nuorilla saattaa liittyä erektiohäiriöihin… 
  • Nuoret haluaisivat kuulla näistä asioista vanhemmiltaan yms., mutta näiden seksikokemuksia nuoret eivät halua kuulla.  Nuori haluaa ylläpitää illuusion, että hänen vanhempansa eivät liity seksiin mitenkään ja että he eivät edes sitä harrasta.   Ja ei tarvitse edes olla mitenkään sujuvasanainen, vaan saa punastella ihan rauhassa.  Vaikka nuori väittää tietävänsä jo näistä asioista kaiken, niin oikeasti hän ei tiedä paljoakaan… 
  • Kaverit ovat nuorelle välttämättömiä. He ovat peili, josta nuori tutkii hyväksytäänkö hänet.  Kun kaverit hyväksyvät, on itsensäkin helpompi hyväksyä.  Ystävyyssuhteissa nuori oppii tärkeitä elämän pelisääntöjä.  Yksinäisyys on nuoruudessa erittäin vakava kehityksellinen riski, johon aikuisten tulee puuttua ja yrittää löytää ratkaisu.  Yksinäisyys voi olla vaikea tunnistaa. 
  •     Kiintymyssuhdevauriot ja myös nuoren subjektiiviset hylkäämisen kokemukset (joiden ei siis tarvitse olla todellisia hylkäämisiä) edistävät sitä, että nuori ajautuu niin sanottuihin ”huonoihin porukoihin”. Luultavasti moni asiakkaistanne on kokenut useita traumaattisia hylkäämiskokemuksia. Lopulta nuori voi laittaa liinat kiinni ja hylätä itse muut (esim. karata), jotta häntä ei hylättäisi. Lastensuojelu valitettavasti aikaansaa lisää kiintymyssuhdevaurioita…
  •  Voi peittää yksinäisyyttään ikään kuin ”haluamalla sitä itse”
  •      Nuoren ei kuulu tupakoida eikä käyttää alkoholia eikä muutakaan päihdettä. Aikuisen tehtävä olisi määrätietoisesti aina kieltää nämä asiat, kunnes nuori on täysi-ikäinen. Ellei näin tehdä, nuori voi kokea hylkäämisen ja turvattomuuden tunteita. Jos nuori jää kiinni näistä, niin aikuisten tulee ryhtyä asian vaatimiin toimenpiteisiin. Päihdekokeilut kuuluvat useimmiten nuoruuteen, mutta silti aikuisten tehtävä on aina määrä-tietoisesti yrittää suojella nuorta näiltä.
  •       Joskus päihdekäyttäytyminen on vääränlaista irtiottoa kotoa, jos irtaantumisprosessi ei ole muuten onnistunut. Usein kaveripiiri ”painostaa” tai kannustaa. Huoltajien kannattaa pitää yhteyttä toisiin huoltajiin ja seurailla vähän nuorten menoa. On hyvä, jos nuoret saavat oleilla kodeissa, joissa on turvallisia vanhempia. Ovet kannattaakin pitää nuorille avoinna! Aikuinen saa mielellään jutella nuoren kavereiden kanssa, vaikka olevinaan oma nuori ei siitä tykkäisikään.
  • Nuoren kuuluu vähitellen saada olla pidempään ulkona kavereiden kanssa.  Mutta aikuisen tehtävä on määritellä kotiintuloajat, joista pidetään kiinni.  Huoltajat voivat keskenään sopia kaveripiirin kotiintuloajat, niin ei tule puheita, että kaikki muutkin saavat olla vaikka kuinka myöhään.  On surullista, jos esim.13-vuotiaalla ei ole minkäänlaista kotiintuloaikaa.  Vaikkei nuori olevinaan tykkää siitä, niin se parantaa hänen turvallisuuden tunnetta. 
  •      Tiedetään, että väkivaltaviihde saattaa aiheuttaa psykoneurologisia ongelmia kehityksessä. Aivojen kehitys on kesken. Väkivaltamateriaaliin kehittyy toleranssi. Sen vuoksi olisi hyvä, ettei alle 18-vuotiailta kiellettyjä pelejä tai elokuvia sallittaisi. Myönnän, että tämä voi olla vaikeaa, jos suostumisen tielle on jo lähdetty, mutta silti mielestäni rajaaminen tässä suojaa nuoren psyykettä ja on siksi kannatettavaa. Nuoret voivat pelata keskenään muutakin.
  •      Meidän ajan ilmiö on, että monilta nuorilta puuttuu emootioiden kehollisuuden kokemuksia: ei tajuta, että lyöminen tekee kipeää. Toisaalta mielihyväjärjestelmä menee rikki. Normijutut ei enää ”tunnu missään” ahdistus, masennus, unettomuus, jne… Monet nuoret ovat enemmän ”vuoro-vaikutuksessa” netin välityksellä kuin real life f2f suhteissa. Onko tässä riski? Onko netti-interaktio kuitenkin vain vuorovaikutuksen illuusio? Meillä on ensimmäinen ”vasurilla” masturboiva sukupolvi…
  •      Nuoren ajattelutaidot kehittyvät merkittävästi Myös kriittisyys eri asioihin lisääntyy ja välivaiheena voi olla taipumus mustavalkoiseen ajatteluun: asiat ovat joko hyviä tai pahoja. (Myös päihdeongelmaisilla aikuisilla on usein tällainen ajattelutapa.) Murrosikäinen on etsijä, ja aikuisten tarjoama valmis paketti arvoista, elämäntavoista ja uskomuksista ei yleensä sellaisenaan kelpaa. Nuoren kuuluukin löytää itse oma tiensä ja maailmankatsomuksensa. Nuoren olisi hyvä käydä joku hyvä ”ripari”tms.
  •  Joskus lapsella ja nuorella voi tulla hankaluuksia ihan normaalissakin kehitysprosessissa.
  • Tätä jossain määrin tarvitaan.  Aikuisetkin voivat joskus riidellä, mutta liiallinen riitely ja huutaminen vahingoittaa nuorta. Jos aikuiset riitelevät nuorten nähden, tulee heidän myös sopia nuorten nähden.  Suomalainen hakee apua suhdeongelmiinsa yleensä liian myöhään…  
  •      Kunnioittamalla nuorta Arvostamalla hänen ainutkertaisuutta Myöntämällä, ettei itse todellakaan tiedä kaikkea (paitsi sosionomit) Kertomalla oman näkökulmansa, mutta korostaen, että toki nuori itse päättää mitä mistäkin ajattelee ja tuntee. Lämpimästi, rakkaudellisesti, hyvän kautta varmistaen, että nuori voi katsoa meitä aikuisia ylöspäin.
  • Ja kun tämä on mahdollista..  Järki takoutuu nuoren päähän ihan itsestään. 
  • Depressio  Bipolaaritauti  ADHD  Autismikirjo  Ahdistus  Paniikkihäiriö  Neuroosi  Psykoosi  Pers.häiriöt eli luonneviat  Päihde- tai muu riippuvuus 
  •  Impulssikontrollin- eli hillitsemisen häiriöihin kuuluvat mm.  pelihimo,  Seksiaddiktio,  Erilaiset himot, joita vaikea vastustaa  Ostovimma,  pyromania,  kleptomania ja  raivokohtaukset.  Kyseessä on aivotoiminnan häiriö, jossa luultavasti reguloivat välittäjäaineet eivät hoida hommiaan riittävän hyvin.
  •    Aggressio on välttämätöntä hengissä säilymiselle Aggressiivisten tunteiden avulla lapsi, nuori ja aikuinenkin rakentaa identiteettiään ja itsenäistymistään, sisäistää normeja ja oppii suojaamaan itseään Aggressio on tahtomista, taistelutahtoa ja vihaa, mutta myös rohkeutta ja voimaa, itsensä puolustamista, itsearvostusta ja halua muuttaa maailmaa.
  •  Aggressio on tunteena mahtava, toimintaa vaativa, kehon ja mielen energisoiva voima  Mutta, se tulee oppia kanavoimaan oikein ja rakentavasti:  Aggressiota kontrolloivat kehittyneemmät aivoalueet, joiden kehittymisen edellytys on riittävän hyvä varhainen vuorovaikutus  Vakava ja pitkäkestoinen lapsen varhainen laiminlyönti ja kaltoinkohtelu voivat johtaa nk. vuorovaikutustraumoihin
  •  Yleensä lapset voivat tuoda vuorovaikutukseen vihamieliset tunteetkin, sillä hän tietää, että rakkautta on enemmän kuin vihaa (nk. turvallinen kiintymyssuhde)  Lapsen aggressio ei silloin johda hylkäämiseen eikä pahoinpitelyyn, ei myöskään vähättelyyn tai moittimiseen  Jotkut lapset kasvavat pelossa ja joutuvat tukahduttamaan kaikki kielteiset tunteensa (nk. välttelevä kiintymyssuhde)
  •  Nk. organisoimaton kiintymyssuhde tarkoittaa, että lapsi ei ole saanut turvaa enempää välttelemällä kuin ristiriitaisellakaan strategialla  Hoivaaja on ollut pelokas tai pelottava  Lapsi voi hakeutua vieraan syliin stressitilanteessa, vaikka äiti/isä on paikalla  Lapsella voi olla outoa käytöstä
  •  Ristiriitaisesti kiinnittynyt lapsi käyttää aggressiota vuorovaikutuksessa, sillä tunnepurkaus on ollut luotettavin tapa saada aikuinen lähelle  Lapsi kokee olevansa yksin ja avuton haasteiden edessä  Arvaamattomia ja ailahtelevia, mutta ryhmässä aivan erilaisia kuin kahden kesken
  •  Muutamat psykobiologiset seikat voivat aiheuttaa aggressiota, mm.        Alhainen itsetunto ADHD Oppimisvaikeudet yhdistettynä käytösongelmiin Kielen kehityksen häiriöt Persoonallisuuspiirteiden ylikorostuminen Traumatisoituminen Väärin hoidettu psyykkinen kriisi
  •  Aggressio on kuitenkin pelkkä tunne, eikä sinänsä positiivinen tai negatiivinen  Tunne ei (vielä) ole teko!  Aggressio voi toteutua tekona, joka voi olla negatiivinen ja tuhoava, mutta myös rakentava ja positiivinen.  Aggressio on myös sisuuntumisen tuomaa mahtavaa voimaa ja energiaa.
  •  Parhaimmillaan aggressio on     puoliensa pitämistä, määrätietoista taistelua oikeudenmukaisuuden puolesta, sankaritekoja ja rohkeutta sanoa ääneen mielipiteensä
  •  Kohtaamme siis ainakin kahdenlaista aggressiota  Aggressiivista käyttäytymistä  Perheen tapa olla vuorovaikutuksessa  Ryhmäkäyttäytyminen, ryhmän rohkaisemana otetaan riskejä  Ajattelemattomuus, perheen olematon kasvatustoiminta, ”laajennettu hölmöily”  Piiloaggressiota  kiusaamisen, pettymysten, perhesuhteiden jne. henkilökohtaisten elämänkokemusten vuoksi
  •  Jos käyttäytymiseen puututaan pohtimatta, minkälaisesta aggressiosta on kysymys,  voivat vaikutukset jäädä laihoiksi  Reaktiivisesti aggressiivinen lapsi on      Äkkipikainen Räjähtää helposti Suuttuu helposti ja rupeaa heti ilkeäksi Nyrkit pystyssä pienimmästäkin syystä Kokee ympäristön uhkaavaksi ja vihamieliseksi
  •  Proaktiivisesti aggressiivinen lapsi     Kiusaa tahallaan toisia Määräilee ja pakottaa toisia Haluaa nolata toisia ilman syytä Uskoo, että aggressio kannattaa
  •  Reaktiivisesti aggressiivisen (ympäristö vihamielinen) lapsen tilannetta helpottaa       Uhkaavien tilanteiden vähentäminen Huomio mukaviin asioihin ympäristössä Ei-uhkaavien vihjeiden havaitsemisen edistäminen Toisten intentioiden tulkitseminen ja tunneharjoittelu Itsekontrollin, impulsiivisuuden ja tunnesäätelyn harjoittelu Vahva, luottamuksellinen ja turvallinen suhde johonkin koulun aikuiseen
  •  Proaktiivisesti aggressiivisen (aggressio kannattaa) lapsen tilannetta helpottaa  Vaihtoehtoiset toimintatavat  Ei-aggressiivisen käyttäytymisen vahvistaminen  Systemaattiset sanktiot (huom! Ei välttämättä rankaisut) aggressiivisesta käyttäytymisestä  Ei lipsumisia missään tilanteessa ikinä  Syy-seuraus-suhteen (ikävien asioiden ilmestyminen) opettaminen  Esim. kun lyöt, joudut itse soittamaan kotiin ja selvittämään asian joka kerran ja pyytämään luokan kuullen anteeksi teon kohteelta  Huom! Riittävän yksinkertaiset ja lyhyet syy-seuraus –suhteet palkkioissa ja rangaistuksissa
  •  Vertaisryhmän merkitys on suuri lapsilla, jotka uskovat aggression kannattavan  Negatiivinen aggressiivinen käytös vahvistuu joka tapauksessa  Aikuisten interventiona positiivisen käytöksen vahvistaminen ja negatiivisen sanktioiminen  Koulukiusaaminen on hyvä esimerkki tästä
  •            Perimä ??? Biologisen sijaan sosiaalinen… Aggressiiviset mallit kotona Väkivallan kohteeksi joutuminen Filmatun väkivallan katselu Väkivaltaiset el-pelit Rajojen puute Varhaisen vuorovaikutuksen puute Asioiden periksi saaminen aggression kautta Aggressiiviset kaverit Turvattomuuden kokemukset Kiintymyssuhdevauriot ja hylätyksi tulemiset
  •  Suomessa on suhteellisesti paljon vakavaa väkivaltaa  Ihmisistä suurin enemmistö on tervettä ja rauhallista, 2-5 % aiheuttaa vakavat ongelmat  Aggressiivinen käyttäytyminen on ikä- ja sukupuolisidonnaista, eniten riehuvat 15-30 – vuotiaat miehet, kun taas keski-ikäiset miehet tekevät eniten henkirikoksia  Naisten osuus väkivallasta on kasvanut, n. 10-20 %
  •  Nuorten jengikäyttäytyminen on muuttunut  Enemmistön käyttäytyminen on rauhoittunut  Alkoholin ja huumeiden käyttö on laskenut  Uutta vakavaa väkivaltaa on ilmennyt  ”Mediasukupolven” arvaamaton väkivalta (Myyrmanni, Jokela, Kauhajoki)  Taustalla arvomuutos: Mikään ei ole pyhää  Viranomaisia ja auttajia uhataan entistä enemmän  Itsekkyys lisääntyy  Vanhemmuuden häviäminen
  •    Tekojen takana yleensä piilossa oleva, vakava yksilöllinen häiriökehitys Nuoren ongelmia on usein vaikea havaita, jos toimintakyky on kohtuullinen Poliisin tutkimusten mukaan koulusurmaajille yhteistä:          Koulukiusaaminen (uhri) Eristäytyminen Introverttius Viihtyminen netin ääressä Valehenkilöllisyys (sankari jne.) Tuhopuheet Fanaattisuus Aseihannointi Uhkaukset
  •  Nykytietämyksen mukaan perinteisiin nuorten ja lasten aggressio-ongelmiin voidaan löytää yhteistyöllä keinoja, jos on tahtoa ja resursseja  Mediasukupolven tekemisiin on erittäin vaikea puuttua  Piiloilmiöitä on vaikea ennustaa  Internetiä on käytännössä mahdotonta valvoa  Tekojen syy on piilossa viimemetreille, jos yleensä selviää
  •  Poliisin ehdotus siitä, mitä voimme tehdä       Tutkia ilmiötä Lisätä yhteistyötä ja tiedonkulkua Haastaa vanhemmat ja muut toimijat Tehdä turvasuunnitelmia ja kouluttautua erilaisiin kriiseihin Puuttua matalalla kynnyksellä Varoa ylireagoimista ja turvattomuutta
  •  Moniin riskitekijöihin on mahdotonta vaikuttaa suoraan  Yhteistyö vanhempien kanssa -> entäs jos ei onnistu?  Ongelmien havaitseminen ja lapsen / perheen rohkea ohjaaminen avun piiriin  Koulu voinee tarjota rajoja riskilapselle      Välitön puuttuminen kaikkeen aggressiiviseen käyttäytymiseen Vaihtoehtojen tarjoaminen Myönteisen vuorovaikutuksen edistäminen Aikuissuhteiden tarjoaminen Positiivinen palaute ja hyvän huomaaminen!
  •  Puutu matalalla kynnyksellä  Mitä ei saa tehdä, ei tosiaankaan saa tehdä koskaan, ei edes perjantaina juuri ennen koulun loppua …  Lapset kertovat positiivisesti rajojen asettamisesta  Anna lapsen itse laatia rankaisu, jos tarpeen ja tee sopimus  Monitoroi omaa käyttäytymistä  A-B-C – D1 tai A-B-C – D2  Räjähdystilanteiden ennakoiminen, vaikka se tuntuisi olevan väärin muiden kannalta  Anna aikaa hyvälle vuorovaikutukselle     Reflektoi Validoi tunteet ja tilanteet Kysele sokraattisesti Motivoivan muutoshaastattelun menetelmät
  •  Varo ylireagointia ja turvattomuutta  Maalaisjärki  Aina voi kutsua poliisin paikalle rajoja asettamaan  Tunteet eivät saa aiheuttaa kärsimystä työnteossa  Menevät kyllä ohi  Pelko ja ahdistus vaikeuttavat asioiden objektiivista havainnointia ja aiheuttavat näköalattomia reaktioita  Negatiiviset tunteet kuuluvat vuorovaikutuksessa  joskus vanhemmat kertovat siitä, miten heidän ei kannatakaan tehdä mitään, kun ennakkoasenne kuuluu…  Oma näkötorni vs. nuoren näkötorni  Erilaisten mielipiteiden hyväksyminen ja validointi, vaikkei itse olekaan samaa mieltä  Systemaattinen positiivinen vahvistaminen heti, kun menee rauhallisesti tai hyvin
  •  Ongelmanratkaisutekniikat kasvatukseen mukaan  Ohjaus ja neuvonta  Hyvät sosiaaliset suhteet henkilökunnan kesken  Yhteisesti sovitut käytännöt ja toimintamallit tarvittaessa vaikka kunkin lapsen kohdalla koko työryhmän yhteistyönä
  •  What you think is what you feel  Muuttamalla negatiivisia ajatuksia työstä voidaan muuttaa myös niiden yhteydessä olevia haitallisia tunteita ja käyttäytymistä  Oma hyvinvointi ja hyvä mieli vähentää stressiä ja ahdistusta aivan tutkitusti haastavissa tilanteissa ja edesauttaa hyvien käytäntöjen löytymistä
  • Käytöstä joutuu kyllä tämän tuosta rajaamaan.  Mutta tunteet olisi hyvä ottaa vastaan, sillä silloin nuoren ei ehkä niin hanakasti tarvitse reagoida tunteisiinsa ongelmallisella käytöksellä tai defenssillä.  Me olemme emootioiden containereita. 
  •  Mitä teet sillä hetkellä, kun nuori pysähtyy?  Carpe diem!  Huomaa hyvä!  Validointi ja empatia  Motivointitekniikat  Sokraattinen kysely: nuori itse tuottaa haastattelun seurauksena uudenlaisia ratkaisuja ja oivalluksia ongelmallisiin tilanteisiin.
  •  Tilanne johtaa ajatuksiin,  ajatukset johtavat tunnetiloihin… ja ne puolestaan johtavat  neurobiologisiin ja ruumiillisiin reaktioihin, esim. limbisen järjestelmän aktivoitumiseen, ja nämä reaktiot johtavat lopulta tekoihin. ON MONTA KOHTAA MISSÄ VOI YRITTÄÄ TEHDÄ MUUTA  
  •  Nuori kokee tilanteen haastavaksi tai epäreiluksi ◦ pettymys purkautuu aggressiona ketä tahansa vastaantulijaa kohtaan  Nuori tuntee tulleensa väärin kohdatuksi ◦ pettymys purkautuu ymt tai sitä kohtaan suoraan tai symbolisesti, joka on ”tehnyt hänelle vääryyttä”  Perhe vahvistaa aggressiota  Ryhmän vahvistama aggressio ◦ koulussa kohteena opettajat ja muut oppilaat ◦ Huom! Opettajien käytös voi vahvistaa myöskin aggressiota ◦ Lastensuojeluyksikössä???
  •  Nuori ei pysty hillitsemään pettymystään ◦ purkautuu silmittömänä aggressiona  Nuori joutuu naurunalaiseksi tai tuntee itsensä epäonnistujaksi ◦ Itsetunto saa kolauksen, purkautuu aggressiona  Suora aggressio henkilökuntaa kohtaan ◦ Niin sanottujen häirikkönuorten käytös, usein takana vahvistava ryhmä ◦ Voiko kutsua poliisin?  Ilmeistä, eleistä, puheista tulkittu aggressio ◦ Onko totta? ◦ Pelko ruokkii aggressiota puolin ja toisin  Neurobiologiseen tai psykiatriseen dg:in kuuluva aggressio
  •  Muutoksesta pitää tehdä yhtä houkutteleva ja palkitseva kuin häiriökäyttäytymisestä  Häiriökäyttäytymiseen puututaan heti, tarvittaessa jopa poliisi, josta viranomaismenettelyt (sovittelu jne.)  Ei tarvitse odottaa katastrofia  Oma spesiaaliryhmä tms. juttu (ohjattu vertaistuki), joka voi järjestää diskoja jne.  Terapian keinoja      Eläinten kanssa työskentely Omat työt Empatian harjoittelu Iso vastuu jostain asiasta ja sen sujumisesta (positiivinen palaute) Mikäli negatiivisen voi jättää huomiotta, kannattaa jättää, ei palkita törttöilyä edes huomiolla…
  • Se on kaikista tärkein!  Eli nuoren ja työntekijän välinen suhde.  Nuorten keskinäiset suhteet.  Nuorten suhteet primaariperheeseen/ sukuun  Nuoren suhteet muihin tärkeisiin aikuisiin.  Aikuisten keskinäiset suhteet 
  •      Älä jätä asiaa selvittelemättä Älä jätä selvittelyä ensi viikkoon… => syy-seuraussuhde on tärkeä Konflikteissa ensin osapuolet erikseen => Sopiminen vasta sitten, kun se on mahdollista Paikalla ollut aikuinen selvittelee => Nuoret eivät selvittele asioita ilman aikuisia! => Sopimiseen on päästävä, riita ei voi jäädä ilmaan => Sopimisen jälkeen on uusi alku eikä sovittuihin tilanteisiin enää palata! Mitä ”haastavampi nuori”, sitä tärkeämpää on luottamuksen rakentaminen!
  •      Voi olla hyvinkin haastavaa päästä selville, mistä nuoren tilanteessa on kyse. Tämän vuoksi on erityisen tärkeää pyytää muiden alojen asiantuntijoita yhteistyöhön, kun paneudutaan huolta herättäneen nuoren asioihin. Se, että toiset ammatti-ihmiset näkevät nuoren erilaisessa valossa, on rikkaus, jota voi hyödyntää hahmottaessaan tilannetta. Missään tapauksessa ei ole kyse siitä, että psykologi tai opettaja tai sossu tai joku muu taho tietäisi sinänsä paremmin nuoren asiat. (paitsi korkeintaan sosionomit ) Yhdistämällä eri näkökulmat saadaan suunniteltua paras mahdollinen lähestymistapa ongelmiin.
  • Kouluun liittyvien asioiden välttely, jotka mahdollisesti aiheuttaa pahaa oloa;  Sosiaalisten tai arvottavien tilanteiden välttely;  Huomionhakuisuus ja tuki muilta henkilöiltä;  Voimakas koulun ulkopuolisiin tekijöihin turvautuminen 
  •     koulunkäyntihaluttomuus usein alkaa 1.-2. yläkouluvuoden aikana. Koulusta kieltäytyvillä huomattiin esiintyvän paitsi ahdistuneisuusoireita myös mielialaoireita ja käytösongelmia. Yli puolessa tapauksista näytti perheessä olevan psykiatrisen sairauden historiaa. Koulunkäyntihaluttomuuden on joskus oletettu liittyvän kognitiivisiin taitoihin, mutta tällaiselle ei ole löytynyt tutkimuksellista tukea. Tutkimukset ovat sen sijaan osoittaneet, että koulunkäyntihaluttomien joukossa on yhtä lailla oppimisvaikeuksista kärsiviä kuin huippulahjakkaitakin oppijoita.
  •         Koulunkäyntihaluttomien lasten ja nuorten taustalta voidaan löytää Kearneyn ja Silvermanin (1995) mukaan viisi eri perhetyyppiä, jotka usein osittain sekoittuvat tosiinsa eivätkä näin ole selkeärajaisia. Päätyypit ovat toisiinsa kietotunut perhe (the enmeshed family), konfliktialtis perhe (the conflictive family), etäisyyskeskeinen, välinpitämätön perhe (the detached family), eristäytynyt perhe (the isolated family), Kuudennen tyypin muodostaa ns. moniprofiilinen perhe, jossa on piirteitä kahdesta tai useammasta pääperhetyypistä. (Tämäntyyppistä perheiden syyllistävää kategorisointia nykyään kuitenkin vältettäneen. Sen merkitys on lähinnä auttaa ammattilaisia oivaltamaan ilmiön taustalla olevat moninaiset syytekijät.)  
  •      Miksi lapsi välttää kouluun liittyviä tilanteita? Miksi lapsi pakenee tilanteita, joissa hänen on toimittava yhdessä vertaistensa kanssa tai joissa häntä arvioidaan (esiintyminen luokan edessä jne.)? Mikä puolestaan houkuttaa häntä jäämään kotiin tai haluamaan mennä vanhempien mukana töihin? Mikä saa hänet hakeutumaan ennemmin kavereiden ja esim. videopelien, tietokoneen pariin kuin menemään kouluun? Kahteen ensimmäiseen funktioon vaikuttavat negatiiviset käyttäytymisen vahvistajat ja kahteen jälkimmäiseen positiiviset käyttäytymisen vahvistajat.
  •  Jos koulunkäyntihaluttomuuteen ei puututa ajoissa, tilanne voi päästä kroonistumaan, jolloin sen hoitaminen on todella vaikeaa ja joudutaan joskus turvautumaan jopa psykiatriseen osastohoitoon.
  • Nuori / lapsi, joka ei halua käydä koulua tarvitsee moniammatillista apua.  Opettajat ovat keskeinen osa tätä moniammatillista tiimiä. Ehkä jopa keskeisin. 
  • Ns. terveessä perheessä (healthy family functions), jossa diagnoosi on selkeä ja/tai lapsi kieltäytyy menemästä kouluun välttääkseen negatiivisia tunteita herättäviä asioita, hoidon tulisi fokusoitua lapseen.  Hoitomuotoina suositellaan esim. tapaukseen sopivaa rentoutusterapiaa ja asteittaista tai jopa välitöntä "sopeuttamista" takaisin kouluun.  Vanhempien tulisi osaltaan kannustaa ja tukea lasta kouluun menossa. 
  •     Toisiinsa kietoutuneessa perheessä, jossa diagnoosi on kompleksinen ja lapsella esiintyy monenlaisia ahdistushäiriöitä ja lapsi kieltäytyy menemästä kouluun saadakseen huomiota, suositellaan pääasiallisen hoidon fokusoituvan vanhempiin tai jompaankumpaan heistä. Vanhemmuusrooleja (ylihuolehtivainen äiti/passiivinen isä) voidaan muuttaa esim. pyrkimällä vähentämään äidin aktiivisuutta ja riippuvuus-sidoksisuutta lapseen ja lisäämällä isän aktiivisuutta ja sidoksisuutta lapseen tai tapauksesta riippuen päinvastoin. Joka tapauksessa vanhempien roolit rajojen asettajina suhteessa lapseen pyritään palauttamaan ja rajoja täsmentämään. Yleensä tarvitaan siis perheneuvolan apua.
  •  Etäisyyskeskeisessä, välinpitämättömässä perheessä, jossa on epäselvä diagnoosi tai useita diagnooseja ja/tai lapsi kieltäytyy menemästä kouluun, koska saa koulun ulkopuolelta positiivista käytöksenvahvistamista, hoidon tulisi fokusoitua koko perheeseen yhdessä.  Terapiamuotona suositellaan sopimusperusteista toimintamallia, jossa perhe joutuu neuvottelemaan eri vaihtoehdoista ja päätymään yhteiseen ratkaisuun lapsen koulunkäyntihaluttomuuden hoitamiseksi. Tässä perheelle tarjoutuu mahdollisuus parantaa sisäistä kommunikaatiotaan ja ongelmanratkaisuaan muissakin elämäntilanteissa. 
  •     Eristäytyneen perheen hoitovaihtoehdoista on vähemmän tietoa saatavilla, suositus on, että hoito kohdistuu erikseen vanhempiin ja lapsiin. Tämäntyyppisessä perheessä lapsi usein kieltäytyy menemästä kouluun, koska pelkää sosiaalisia ja arvottavia tilanteita. On mahdollista, että lasta on kotona kehotettu olemaan osallistumatta kodin ulkopuoliseen sosiaaliseen kanssakäymiseen tai siihen on muuten ehkäisevästi vaikutettu, joten yksi terapian päätavoitteista olisikin kehittää lapsen sosiaalisia taitoja esim. roolileikkien, kognitiivisen terapian avulla yms. Toinen tärkeä tavoite on motivoida vanhempia
  •    Konfliktialttiissa perheessä lapsen koulunkäyntihaluttomuuden taustalta usein löytyy monia vaikeasti määriteltäviä emotionaalisia häiriöitä ja käytöshäiriöitä (esim. ahdistuneisuutta, huonoa koulumenestystä, lainrikkomuksia). Terapian tulisi kohdistua koko perheeseen ja terapian keskittyä ensisijaisesti lapsen koulunkäyntihaluttomuuden hoitoon huolimatta laajasta kokonaispsykopatologiasta. Hoidossa tulisi keskittyä myös vanhempien keskinäisen ja vanhempien ja lapsen välisen vuorovaikutuksen parantamiseen ja konfliktialttiuden vähentämiseen.
  • Perheet, joissa koulunkäyntihaluttomuutta esiintyy, edustavat usein sekoitusta edellä mainituista perhetyypeistä.  Hoidossa ja tuki-interventioissa tulisikin käyttää selektiivistä yhdistelmää eri hoitomuodoista ensisijaisesti koulunkäyntihaluttomuuden hoitamiseksi ja perheen sisäisen (ja ulkoisen) kommunikaation parantamiseksi.   
  • Mitä keinoja koululla (ja yksittäisellä opettajalla) on auttaa lasta/ nuorta, joka kärsii koulunkäyntihaluttomuudesta?  Keskustelkaa hetki taas vierustoverin kanssa kaikista mahdollisista ideoista, mitä mieleenne juolahtaa aiheeseen liittyen. 
  • ?  Keskustele heti vierustoverin kanssa siitä, tulisiko mieleen jotakin kysyttävää tai kommentoitavaa? 
  •  Paljon kiitoksia mielenkiinnosta, mukanaolosta ja oikein mukavaa loppuvuotta kaikille. Jos teille tulee minulle joskus jotakin asiaa:  Email: raul.soisalo@psyk.fi  Tervetuloa toistekin, tarjonta on esillä sivuilla:  www.psyk.fi 