Your SlideShare is downloading. ×
0
Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09
Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09
Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09
Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09
Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09
Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09
Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09
Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09
Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09
Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09
Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09
Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09
Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09
Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09
Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09
Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09
Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09
Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09
Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09
Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Thanks for flagging this SlideShare!

Oops! An error has occurred.

×
Saving this for later? Get the SlideShare app to save on your phone or tablet. Read anywhere, anytime – even offline.
Text the download link to your phone
Standard text messaging rates apply

Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09

1,358

Published on

Versio 0.9. Tämä on vielä keskusteluversio, luottamuksellinen.

Versio 0.9. Tämä on vielä keskusteluversio, luottamuksellinen.

Published in: Travel
0 Comments
1 Like
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

No Downloads
Views
Total Views
1,358
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
13
Comments
0
Likes
1
Embeds 0
No embeds

Report content
Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
No notes for slide

Transcript

  • 1. 1 (38) - versio 0.9 -KANTA-HÄMEENMATKAILULLINENTAPAHTUMASTRATEGIA JATOIMENPIDEOHJELMA2012-2016 - versio 0.9 -10.1.2012Kehittämiskeskus Oy HämePanu Kekäle
  • 2. 2 (38) 3 (38) - versio 0.9 - - versio 0.9 - Lukijalle:Kanta-Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia Strategialla tarkoitetaan tässä asiakirjassa seuraavaa:ja toimenpideohjelma 2012-2016 ”Strategia on asiakirja, joka määrittelee organisaation arvot, kriittiset menestystekijät ja tavoitteet, joita kehittämällä organisaation tavoitetila (visio) saavutetaan.”Sisällys Tämä strategia on vaiheessa 0.9 ja toistaiseksi hyväksymätön keskusteluversio: asiakirjaan on kirjattu kaikki Lukijalle: ......................................................................................................................................................... 3 ne varteenotettavat kommentit ja huomiot, mitä tätä strategiaa luotaessa on matkanvarrella vastaan tullut. 0. Tiivistelmä .............................................................................................................................................. 4 Asiakokonaisuuksia voidaan lisätä ja muokata aina versioon 1.0 (julkaisuversio) saakka. 1. Visio 2016 .............................................................................................................................................. 5 Kussakin osiossa on pääsääntöisesti kolme eri osiota: 2. Johdanto ................................................................................................................................................ 6 3. Yhtymäkohdat muihin laajempiin strategioihin .................................................................................... 7 • Taustaa ja nykytilanne 4. Arvot ...................................................................................................................................................... 9 5. Tapahtumien luokittelu ....................................................................................................................... 11 - Tässä kohdassa on kuvattu, mikä on valitseva tilanne Kanta-Hämeessä, tai jos Kanta- 6. Tapahtumat voimavarana ................................................................................................................... 13 Hämeessä ei tähän asiaan ole aiemmin kiinnitetty huomiota, miten asia on yleisesti 6.1. Tapahtumat kulttuuritarjonnan monipuolistajina ja sosiaalisena kanssakäyntinä ...................... 13 matkailu- ja tapahtumasektorilla 6.2. Tapahtumat yhteisön sisäisen ja ulkoisen kuvan rakentajina ...................................................... 13 • Keskeiset tavoitteet 6.3. Tapahtumat aluetalouden voimavarana ...................................................................................... 13 6.4. Tilastointi ...................................................................................................................................... 14 - Tässä kohdassa on kirjattuna kyseisen kohdan tavoitteet, jotka auttavat vision 7. Kanta-Häme ja Hämeenlinnan seutu tapahtuma-alueena .................................................................. 15 saavuttamisessa 7.1. Kanta-Häme ja Hämeenlinna Suomen tapahtumakartalla – helppo tulla on helppo lähteä ....... 15 7.2. Hämeen linnaa ja muita paikkoja ................................................................................................. 17 • Toimenpiteet 7.3. Tapahtumajärjestämisen resurssit ja sitoutuminen ..................................................................... 18 - Tässä kohdassa on määritelty ne toimenpiteet, jotka pitää toteuttaa tavoitteiden 7.3.1. Kilpailija-analyysi: Tampere ............................................................................................... 20 saavuttamiseksi matkalla kohti vision toteutumista. 7.3.2. Kilpailija-analyysi: Helsinki ................................................................................................. 21 7.3.3. Kilpailija-analyysi: Lahti...................................................................................................... 22 7.4. Hämeenlinnan tapahtumien vuosikello ....................................................................................... 24 8. Kanta-Hämeen tapahtumakentän SWOT ............................................................................................ 25 9. Hämeenlinnan seudun tapahtumakentän SWOT ................................................................................ 26 10. Hämeenlinnan seudun tapahtumien kehittämistarpeet ja kehittymissuunnat sekä uudet avaukset 27 10.1. Organisaatio................................................................................................................................ 27 10.1.1. Organisaation toiminnan rahoittaminen ......................................................................... 27 10.2. Kehitettävät teemat ................................................................................................................... 27 10.2.1. Päätuoteteemat ja kärkituotteet ..................................................................................... 27 10.2.2. Tuotekehitys .................................................................................................................... 28 10.2.3. Osaaminen ja koulutus .................................................................................................... 28 10.2.4. Tapahtumien yhteistyö ja verkottuminen ....................................................................... 28 10.3. Rahoitus, tuet ja kestävä liiketoimintamalli ............................................................................... 28 10.4. Markkinointi ja viestintä ............................................................................................................. 29 10.5. Myyntityön kehittäminen ........................................................................................................... 29 11. Kirjallisuutta ja lähteitä........................................................................................................................ 32 12. Liitteet.................................................................................................................................................. 33 12.1. LIITE 1: Tapahtumien vuosikello (Hämeenlinna, 2011) .............................................................. 33 12.2. LIITE 2: HämeEvent - Matkailutoimijoiden haastattelun tulokset (Ideone Oy) .......................... 34 12.3. LIITE 3: Strategiatyöskentelyyn osallistuneet tahot ................................................................... 35
  • 3. 4 (38) 5 (38) - versio 0.9 - - versio 0.9 -0. Tiivistelmä 1. Visio 2016 Ei kirjoiteta ennen ensimmäistä käsittelyä. Visiolla käsitetään tässä strategiassa arkikielen termillä kutsua myös unelmaksi, tavoitteeksi johon tähdätään. Tämän matkailullisen tapahtumastrategian visio on, että 2016 ”Hämeenlinna on Etelä-Suomen johtava kansallisten yleisötapahtumien järjestämisen paikkakunta, jonka tapahtumia leimaa kestävän kehityksen periaatteet ja korkea laatu.” Tämä visio on syntynyt siitä lähtökohdasta, että Kanta-Hämeen majoitustilastot osoittavat maakunnan majoitusliikkeiden käyttöasteen olevan reilusti alle kansallisen keskiarvon (vuonna 2010 Kanta-Hämeen majoitusliikkeiden käyttöaste oli 8,3 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin valtakunnallinen keskiarvo [51,2% vs 43,8%]). Nopea korjausliike vaatii reagointia sillä sektorilla, joka tuottaa nopeimman tuloksen, eli massatapahtumissa. Lisäksi tähän visioon sisältyy se oletus ja ajatus siitä, että Kanta- Hämeen menestys matkailullisten tapahtumien saralla pohjautuu Hämeenlinnan menestykseen, ja että Hämeenlinnan tapahtumat säteilevät matkailullista toimintaa muualle maakuntaan. Tämä visio siis sisältää myös mitattavan tavoitteen: 2016 Kanta-Hämeen majoitusliikkeiden käyttöasteen tulee olla yli kansallisen keskiarvon. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää maakunnan nykyisten matkailullisten tapahtumien elinvoimaisuuden säilymistä sekä uusien avauksien löytymistä. Samanaikaisesti vision toteutuminen tarkoittaa sitä, että Hämeenlinnassa pitäisi olla vähintään yksi matkailullinen tapahtuma vuoden jokaisena kuukautena. Määrittämällä visioon sanan kansallinen pystymme korjaamaan tilastoinnista pois kansainväliset massatapahtumat, kuten jääkiekon MM-kisat ja suuret kongressit, joita Hämeeseen ei ole realistista tavoitella jo tapahtumainfrastruktuurista (ml. majoituskapasiteetti) johtuen.
  • 4. 6 (38) 7 (38) - versio 0.9 - - versio 0.9 -2. Johdanto 3. Yhtymäkohdat muihin laajempiin strategioihin Hämeenlinnan ja seudun (Hattula, Janakkala) tapahtumastrategia on työstetty vuoden 2011 aikana Taustaa ja nykytilanne osana HämeEvent(s) –hanketta. Strategia sivuaa myös muuta Kanta-Hämettä – etenkin Ypäjää – niiltä osin, kuin kohteen tai tapahtuman tarjonta ja tarpeet tukevat tai tukeutuvat Hämeenlinnaan ja Hämeenlinnan ja seudun tapahtumastrategia on tehty osana Kanta-Hämeen matkailustrategiaa 2015, jossa on määritelty seuraavasti: seutuun. ”Luodaan Hämeen Matkailu Oy:lle Häme Events –palvelukonsepti, jonka avulla hankitaan, Tapahtumastrategia – sisältäen HämeEvent(s) liikeidean, markkinat ja asiakkaat, tuotteet ja palvelut sekä sisäiset prosessit – syntyi ajankohtana, jolloin Hämeenlinnan ja maakunnan matkailutoiminnot tuotetaan ja autetaan tuottamaan uusia tapahtumia erityisesti Kanta-Hämeen matkailun ovat olleet murroksessa ja uusi linja sekä organisointitapa on ollut etsinnässä. Vaikka strategiassa on strategisilla painopistealueilla erikseen sovittavien toimintatapojen mukaisesti.” pyritty lähtemään puhtaalta pöydältä, ei alueen luontaisia elementtejä tai toiminnallista historiaa ole Kanta-Hämeen matkailustrategia on vaikuttanut myös siihen, että tapahtumastrategiatyössä on kuitenkaan unohdettu. Tapahtumastrategia on samalla Häme Event(s) –palvelukonseptin perusta. painotettu samoja teemoja, mm. harrasteisiin liittyvän matkailun osalta golfia ja ratsastusta. Tässä strategiassa on kussakin kohdassa pääsääntöisesti määritetty seuraavat asiat: • Taustaa ja nykytilanne: tässä kohdassa on kuvattu, mikä on valitseva tilanne Kanta-Hämeessä, tai jos Kanta-Hämeessä ei tähän asiaan ole aiemmin kiinnitetty huomiota, miten asia on yleisesti matkailu- ja tapahtumasektorilla • Keskeiset tavoitteet: tässä kohdassa on kirjattuna kyseisen kohdan tavoitteet, jotka auttavat vision saavuttamisessa • Toimenpide-ehdotukset: tässä kohdassa on määritelty ne toimenpiteet, jotka pitää toteuttaa tavoitteiden saavuttamiseksi matkalla kohti vision toteutumista. HämeEvent(s) –hankkeessa tehtiin kesä-syksy 2011 haastattelutukimus, jonka tarkoitus oli selvittää seudun toimijoiden tarpeita. Tutkimukseen haastateltiin 40 Hämeenlinnan seudun toimijaa, joiden toiminta kytkeytyy seudun matkailuun. Tuloksista laadittiin yhteenveto sekä Hämeenlinnan ja Hämeen SWOT. Marraskuussa 2011 järjestettiin Kanta-Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia-seminaarin, johon osallistui 40 seudun toimijaa. Työpajoissa seminaariosallistujat miettivät ryhmissä tarpeita ja mallia HämeEvent –organisaatiolle. Osana HämeEvent(s) –hankketta on myös tehty vertailua Hämeenlinnaa lähellä olevien kaupunkien tapahtumayksiköistä. Näistä saadun tiedon, haastattelujen yhteenvedon, tapahtumastrategia semi- naarin työpajojen lopputulosten ja lisäselvityksistä saadun materiaalin avulla laadittiin HämeEvent(s) – organisaatiolle lista toimenpidesuosituksista sekä Hämeen seudun tapahtumakentän SWOT . HämeEvent(s) –hankkeessa ovat olleet mukana rahoittajina Hämeen ELY-keskus kansallisella yritysten toimintaympäristön kehittämisavustuksella sekä Kehittämiskeskus Oy Häme, Hämeen Matkailu Oy, Hämeenlinnan liikuntahallit Oy, Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas Oy, Hotelli Vanajanlinna Oy, Sokos Hotel Vaakuna (Hämeenlinna), Kylpylähotelli Rantasipi Aulanko ja Ypäjän Hevosopisto Matkailun rooli Kanta-Hämeessä on kasvava, joskin suhtautuminen siihen elinkeinona on vielä yksityisrahoittajina. Hankkeen strategisena kumppanina ja strategiatyön konsulttina on toiminut Ideone alkutekijöissään. Hämeen maakuntaohjelmassa 2011-2014 matkailun elinkeinonäkökulma on hyvin Oy Tampereelta. ohuesti mukana, Hämeenlinnan ja Hattulan elinkeinostrategiassa 2010-2015 matkailua sivutaan, mutta se on sijoitettu osaksi laajempaa kokonaisuutta, well-beingia (matkailu, luovat alat, hyvinvointi); Hämeenlinnassa 9.1.2012 myöskään seudun elinkeinoja ja elinoloja kuvaavissa mittareissa matkailua ei ole erikseen kuvattu. Panu Kekäle Lasse Paananen Myös Hämeenlinnan kaupungin muissa strategioissa matkailua ei elinkeinona mainita (Kaupungin projektipäällikkö toimitusjohtaja strategia, hyväksytty valtuustossa 14.6.2010, Palvelu- ja hankintastrategia, hyväksytty valtuustossa HämeEvent –hanke, Ideone Oy 14.6.2010), poislukien aiemmin mainittu Hämeenlinnan ja Hattulan elinkeinostrategia 2010-2015, joka Kehittämiskeskus Oy Häme on hyväksytty valtuustossa 11.10.2010.
  • 5. 8 (38) 9 (38) - versio 0.9 - - versio 0.9 -Keskeiset tavoitteet 4. Arvot• nostaa matkailun arvostusta elinkeinona Taustaa ja nykytilanneToimenpide-ehdotukset: Arvomaailmassa matkailullinen tapahtumastrategia pohjautuu Hämeenlinnan kaupungin• tapahtumastrategia, kuten muutkin matkailulliset strategiat, käydään jatkossa läpi kunnallisella, arvomaailmaan, joista tähän strategiatyöhön ovat vaikuttaneet: alueellisella ja maakunnallisella tasolla, jotta matkailun ja tapahtumien rooli yhtenä varteenotettavana elinkeinona täsmentyy ja antaa strategiatasolta pohjaa varsinaisille toimenpide- • Yhdenvertaisuus ja yhteisöllisyys ohjelmille. • Asukaslähtöisyys ja palveluhenkisyys • Luovuus ja rohkeus • Ekologisuus (osana alla kuvattua kestävän kehityksen periaatetta) Lisäksi matkailullisen tapahtumastrategian arvoiksi on nostettu seuraavat arvot: • kestävä kehitys: − tässä strategiassa kestävä kehitys kattaa taloudellisen kannattavuuden, sosiaalisten ja kulttuuristen seikkojen huomioinnin, sekä jo aiemmin mainitun ekologisuuden − sosiaalisesta kestävästä kehityksestä on erikseen nostettu esille saavutettavuus − kestävän kehityksen periaate ei sulje pois jo olemassa olevia moottoriurheilutapahtumia, esimerkiksi Ahveniston moottoriradalla: Ahveniston moottorirata nähdään kulttuurisesti oleellisena osana Hämeenlinnan lähihistoriaa. − kestävä kehitys alaosioineen käsitetään osana kokonaislaatua • saavutettavuus: kaikissa yleisötapahtumissa tulee saavutettavuus huomioida suunnitelmissa ja toteutuksessa. Käytännössä tämä tarkoittaa mm: − tapahtuma-alueella pitää huomioida pyörätuoleilla liikkuminen, mikä tarkoittaa, että ainakin osalle tapahtuma-aluetta pitää olla alle 8% nousut kulkuväylissä − näkövammaisille pitää tapahtuma-alueelta löytyä ohjurit − tapahtumiin pitää olla vammaisille avustajan pääsylippu ilmainen − invaportin järjestäminen pyörätuolilla liikkuville − kuulovammaisten huomioiminen mahdollisuuksien mukaan induktiosilmukoilla Hämeenlinna ei pyri olemaan 100% esteettömien tapahtumien kaupunki, sillä nykyinen infrastruktuuri ei sitä mahdollista lähitulevaisuudessakaan. Hämeenlinnan vammaisneuvosto konsultoi ja avustaa tapahtumien saavutettavuuden suunnittelussa
  • 6. 10 (38) 11 (38) - versio 0.9 - - versio 0.9 -Keskeiset tavoitteet 5. Tapahtumien luokittelu• saada alueen matkailullisten tapahtumien järjestäjät toimimaan yhteisesti sovittujen arvojen mukaisesti Taustaa ja nykytilanneToimenpide-ehdotukset: Tapahtumia voidaan määritellä vaikutuksen ja tapahtuman tyypin mukaan kolmiulotteisesti. Tällöin• arvomaailman tulee ohjata jatkossa kaikkea matkailullisten tapahtumien kehitystyötä, erityisesti tarkastellaan tapahtuman säännöllisyyttä (kertaluontoinen – toistuva) sekä alueellista vaikuttavuutta julkishallinnollisten matkailutoimijoiden (paikallinen – alueellinen –kansallinen – kansainvälinen). Tässä strategiatyössä on painotettu muita, kuin paikallisia ja alueellisia tapahtumia.• arvomaailmaan sitoutuminen on jatkossa edellytyksenä (kaupungin) julkisen tuen myöntämiselle Painopiste on siis ollut tapahtumissa, jotka aiheuttavat matkailullista aktiivisuutta (syy ihmisten lähtemiseen kohdepaikkakunnalle siten, että siitä voi seurata majoittumista Kanta-Hämeen alueella). Tällä ei kuitenkaan haluta lainkaan väheksyä paikallisia tapahtumia, sillä niillä on yleistä kulttuurista, sosiaalista ja imagollista sekä aluetaloudellista vaikutusta, jotka hyödyntävät matkailua. Lisäksi ne luovat yleistä matkailullista imagoa ja toimeliaisuutta, vaikka eivät varsinaisesti toimisikaan muualta tuleville ihmisille matkailullisena syynä. Tapahtumat ovat kuitenkin merkittävä osa matkailun ohjelmapalvelutarjontaa ja matkailijan saamaa kokonaiselämystä, parhaimmillaan jopa syy matkustaa paikkakunnalle. Myöskään tapahtuman koko ei suoraan korreloi tapahtuman matkailutaloudelliseen vaikuttavuuteen: tuhat paikallista osallistujaa yksipäiväisessä tapahtumassa saattaa olla matkailullisesti vähemmän vaikuttava kuin kaksipäiväinen sadan osallistujan tapahtuma, jossa puolet osallistujista tulee muualta ja majoittuu paikkakunnalla.
  • 7. 12 (38) 13 (38) - versio 0.9 - - versio 0.9 -Keskeiset tavoitteet: 6. Tapahtumat voimavarana• Tapahtumien matkailullisen vaikuttavuuden aidon tunnistettavuuden parantaminen, jotta tapahtumien matkailullista vaikuttavuutta käytettäisiin oikein eikä keppihevosena. Taustaa ja nykytilanneToimenpide-ehdotukset: Tapahtumien vaikuttavuutta mitataan useimmiten taloudellisten mittareiden kautta jo siitäkin syystä,• Hämeenlinnan kaupunki pyytää jatkossa tapahtumien matkailullisesta vaikutuksesta arvion että niiden mittaaminen on kaikkein helpointa. Koska tässä strategiassa on arvoksi valittu kestävä Hämeen Matkailun yhteyteen luotavalta tapahtumayksiköltä, mikäli tapahtumalle haetaan tukea kehitys – sisältäen kulttuuriset ja sosiaaliset vaikutukset, käsitellään tapahtumia myös voimavarana matkailullisen vaikuttavuuden perusteella. näillä sektoreilla. Nämä aineettomat elementit vaikuttavat kuitenkin aluetalouteen pidemällä aikavälillä imagon nousun ja väestön viihtyvyyden kautta. 6.1. Tapahtumat kulttuuritarjonnan monipuolistajina ja sosiaalisena kanssakäyntinä Sosiokulttuuristen seikkojen huomioiminen matkailullisissa tapahtumissa tarkoittaa sen asian ymmärtämistä ja huomista, että jokaiseen matkailulliseen tapahtumaan sisältyy paikallisen ja muualta tulevan väestön kanssakäymistä. Tästä kanssakäymisestä voi seurata joko rikastavia elementtejä – tai pahimmillaan konflikteja. Nämä seikat tulee jatkossa huomioida mahdollisimman hyvin ennakkoon kaikessa matkailullisten tapahtumien suunnittelussa, esimerkiksi suunniteltaessa tapahtuma-alueita. 6.2. Tapahtumat yhteisön sisäisen ja ulkoisen kuvan rakentajina Hämeenlinna on maakunnan pääkaupungiksi sangen pieni, kuten ovat muutkin maakunnan kunnat ja kaupungit. Tästä syystä tapahtumilla voidaan nähdä olevan potentiaalia nostaa Kanta-Hämeen kaupunkien ja kuntien imagoa, niin ulkopaikkakuntalaisten kuin alueen oman väestönkin keskuudessa. Monilla pienillä paikkakunnilla yksittäinen tapahtuma voi olla se tekijä, josta paikkakunta muistetaan ensimmäisenä. Tällaisia ovat esimerkiksi Kaustisen kansanmusiikkifestivaali, Kuhmon kamarimusiikkifestivaali tai jopa Savonlinnan Oopperajuhlat jne. Tässä mielessä esimerkiksi Hämeenlinnan valittua visiota – ”Etelä-Suomen vetovoimaisin asumiskaupunki” – tukisi merkittävästi se, jos kaupunki tunnistettaisiin myös tapahtumiensa kautta. 6.3. Tapahtumat aluetalouden voimavarana Tapahtumien vaikutusta aluetalouteen on tutkittu useissa paikoissa, mm. Satakunta ja Pori 2009- 2010, Itä-Suomi 2007 ja Pirkanmaa 2009-2010. Tapahtumien taloudellista vaikutusta mitataan useimmiten joko meno-tulomallilla tai pohjoismaisella menetelmällä. Jotta tapahtumamatkailu – tai mikä muu tahansa matkailusektori tahansa – ansaitsisi oikeutetun aseman muiden elinkeinojen joukossa, tulee oikeaa tutkittua tietoa olla käytettävissä, mm. julkisten investointien päätöksenteon tueksi. Ohessa yksinkertaistettuna Pirkanmaan Festivaalien kävijätutkimuksen ydinsisältö 2010: • 24 festivaalia • Festivaalikävijä käyttää 150 euroa, josta lippujen osuus vain 20% • Pirkanmaalaisten käyttämä summa keskimäärin 110 euroa, Pirkanmaan ulkopuolisten 240 euroa
  • 8. 14 (38) 15 (38) - versio 0.9 - - versio 0.9 - • Suora rahavirta Pirkanmaalle noin 50 miljoonaa euroa, josta noin 22 miljoonaa Pirkanmaan 7. Kanta-Häme ja Hämeenlinnan seutu tapahtuma-alueena ulkopuolelta (arvio erittäin varovainen) Toisaalta Porin Jazz jätti Poriin 2009 15 miljoona euroa, Ilosaari Rock Joensuuhun 4 miljoonaa Taustaa ja nykytila euroa jne. Vastaavanlaista tietoa emme pysty Kanta-Hämeessä todentamaan ilman toteutettua tutkimusta. Kanta-Hämettä tulee tarkastella osana Etelä-Suomea ja valtakunnallista väestökeskittymää, joten vertailukin tulee tehdä lähimpiin maakuntiin ja etenkin näiden pääkaupunkeihin (Päijät-Häme ja Lahti, Tapahtumia voi tarkastella myös aluetaloudellisena investointina suhteuttaen kustannukset esim. Pirkanmaa ja Tampere, Varsinais-Suomi ja Turku sekä Uusimaa ja Helsinki – kattaen koko kulttuurilaitoksiin, joskin tässä on turhan vastakkainasettelun riski (2007 Savonlinnan pääkaupunkiseudun) seuraavilla kriteereillä, plussat ja miinukset kustakin kohdasta huomioiden: oopperajuhlien julkinen tuki 11€/katsoja, 2003 Suomen Kansallisoopperan julkinen tuki per katsoja 120 – 140 euroa). • Sijainti6.4. Tilastointi • Tapahtumapaikat Tällä hetkellä tapahtumia tilastoidaan ainoastaan Kehittämiskeskus Oy Hämeen matkailun • Resurssit ja sitoutuminen toimesta. Tilastointi pohjautuu tapahtumajärjestäjien omiin ilmoituksiin ja kattaa ainoastaan kävijämäärät. Kävijämääriä ei erotella lähtöalueen mukaan (matkailijat/paikalliset). Koko Kanta-Hämetttä tarkasteltaessa on tarkastelun painopiste sijoitettava Hämeenlinnaan maakunnan maakunnan kattavaa tilastointia ei ole. pääkaupunkina ja suurimpana liike-elämän – ja matkailun – keskuksena: suurimman matkailulliset hyödyt tapahtumista saadaan keskuksissa. Toisaalta yksittäisistä tapahtumista tulee myös Tapahtumien – ja laajemmin koko matkailun – tilastotietoja ei julkisesti ole saatavilla (pl. heijastusvaikutuksia maakuntaan, etenkin jos tapahtuma ylittää sellaisen kokoluokan, että kaikkea Tilastokeskuksen alueelliset majoitustilastot). Kehittämiskeskus Oy Häme julkaisee muiden majoitusta ei voida hoitaa tapahtumapaikkakunnalla. toimialojen tunnusluvut avoimesti sivuillaan. 7.1. Kanta-Häme ja Hämeenlinna Suomen tapahtumakartalla – helppo tulla on helppoKeskeiset tavoitteet: lähteä• kuvata Hämeenlinnan ja Kanta-Hämeen asemaa Suomen matkailukentässä oikein• hahmottaa matkailun ja tapahtumien todellinen vaikutus alueen imagoon ja aluetalouteen• nostaa alueen imagoa• arvoihin ja periaatteisiin sitoutumalla estää mahdolliset konfliktit matkailijoiden ja tapahtumien välilläToimenpide-ehdotukset:• alueella toteutetaan vuosien 2012-2014 aikana toistuva tapahtumien kävijätutkimus, jolla pyritään saamaan selville tapahtumien todelliset aluetaloudelliset ja imagolliset vaikutukset• tapahtumien tilastoinnille (taloudelliset vaikutukset, kävijämäärät jne) luodaan säännöllinen ja julkinen järjestelmä, josta vastaa tilaajana Hämeen Matkailu Oy. Tilastoinnissa tullaan jatkossa erittelemään matkailullisia tulovaikutuksia.• matkailun ja tapahtumien tilastoja aletaan keräämään järjestelmällisesti ja ne julkaistaan jatkossa internetissä sekä tilastoista pidetään säännölliset tiedotustilaisuudet.
  • 9. 16 (38) 17 (38) - versio 0.9 - - versio 0.9 - • Samankokoinen Etelä-Suomen kaupunki Lahti on paremmin kytköksissä pääkaupunkiseutuunNykytilanneHämeenlinna sijaitsee Etelä-Suomen keskellä, 75 km Tampereelta, 100 km Helsingistä, 73 kmLahdesta ja alle 150 km Turusta. Alueella asuu yhteensä n. 2,9 milj. asukasta (ennuste vuodelle - • Isoille tapahtumille hotellikapasiteetti – myös halvemman majoituksen osalta – riittämätön2030 on 3,1 milj. asukasta). Liikenteellisesti alueen sijainti on keskeinen tähän väestömäärään: yksivaltakunnan päärautateistä kulkee alueen halki, Pietariin pääsee junalla yhdellä vaihdolla,Tampere-Helsinki moottoritie kulkee Kanta-Hämeen halki sekä poikittaisyhteydet toimivat. 7.2. Hämeen linnaa ja muita paikkojaLähimmät kansainväliset lentoasemat sijaitsevat Tampereella ja Helsingissä; näihin nähden NykytilanneHämeenlinnan sijainti on jopa parempi, kuin kummankaan yksittäisen kaupungin. Kansainvälisestämatkailusta – myös tapahtumamatkailusta – puhuttaessa kilometrejä tärkeämpi määre on aikaan Kokousten ja kongressien osalta – vaikka tämä strategia ei niihin keskitykään - merkittävimmätliittyvä, ei etäisyyteen perustuva. paikat Kanta-Hämeessä ovat mm. hotellit, Vanajanlinna, Verkatehdas, lukuisat kartanot sekä maaseutukohteet.Tapahtumamatkailua tukevia matkailullisia elementtejä ovat mm. rakenteilla oleva Hämeen-linnakeskus ja tarjolla oleva kylpylämajoitus. Hotellikapasiteettia Hämeenlinnassa on yhteensä Muiden tapahtumien osalta tarjolla ovat jäähallit ja muut urheilutilat, Verkatehdas, Hämeen linna,435 huonetta ja 870 vuodepaikkaa, koko Kanta-Hämeessä 1233 hotellihuonetta ja 2584 Aulanko, Ahvenisto, Ypäjän Hevosopisto, Eerikkilän Urheiluopisto, Iittalan lasimäki golfkentät,vuodepaikkaa (Tilastokeskus 2010; luvut vaihtelevat vuoden sisällä). varuskunta-alue. Vanhat tehdaskiinteistöt mahdollistavat uusien tapahtumapaikkojen synnyn ja tässä suhteessa Kantolan alue tarjoaa tulevaisuuden mahdollisuuden. Koko alueenSijainnin vahvuudet tapahtumamatkailun kehittämisessä kannattaa hyödyntää vesistöjent läheisyys ja tämän luomat mahdollisuudet. • Hyvä saavutettavuus Suomen sisällä sekä julkisilla että yksityisillä liikennevälineillä Myös Parolannummi tulee nähdä tulevaisuuden potentiaalina: se on suunnattoman iso alue, josta löytyy tapahtumille kävijöitä, tuhansia nuoria miehiä ja ainakin kerran vuodessa heidän • Lyhyehkö matka kansainvälisille lentoasemille+ vanhempansa ja tyttöystävänsä saapuvat paikalle. • Hämeenlinnan tapahtumapaikat suhteellisen lähellä kaupunkikeskustaa Tapahtumapaikkojen vahvuudet • Mahdollisuus profiloitua hyvän saavutettavuuden ansiosta Etelä-Suomen • Ainutlaatuinen kirjo erilaisia tapahtumapaikkoja isoille kokouksille ja saavutettavan tapahtumakaupunkina keskikokoisille kongresseille • Isot kasvu- ja opiskelukeskukset alle tunnin matkan päässä • Useita historiallisia linna- ja kartanokohteita kokouskäyttöön • • Olemassa olevat pistoraiteet entisille teollisuusalueille mahdollistavat tapahtuma-alueen kehittämisen Hämeenlinnakeskus –kauppakeskuksen tuomat mahdollisuudet + • • Urheilun suorituspaikat mahdollistavat kansallisten suurtapahtumien järjestämisen ja osin myös kansainvälisetkin suurtapahtumat/arvokilpailut Kantolan alue toteutuessaan mahdollistaa todellisten viihteen suurtapahtumien järjestämisenSijainnin heikkoudet • Golfkenttien keskittymä ainutlaatuista koko Suomessa • Onko kannattavampaa järjestää tapahtumia, kokouksia ja kongresseja isommissa hyvän saavutettavuuden päässä olevissa isommissa kaupungeissa? Tapahtumapaikkojen heikkoudet • Miksi jäädä yöksi, kun kotiinkin pääsee? • Helsinki, Tampere, Turku ja osin myös Lahti ovat saavuttaneet jo vakiintuneen • Ei suoria kansainvälisiä yhteyksiä aseman kokous- ja kongressikaupunkeina
  • 10. 18 (38) 19 (38) - versio 0.9 - - versio 0.9 - • Kansainvälisiin tapahtumiin lentoasemakaupungeilla etulyöntiasema ja Turun henkilö- ja raharesurssit (Hämeenlinnan kohdalla vain mielikuvallinen) - • Onko tahtoa nostaa tapahtumien hankinta strategisessa tasolla riittävän • Tietoa tapahtumapaikoista ei helposti saatavilla korkealle • Julkinen liikenne ei saavuta kaikkia tapahtumapaikkoja • Maakunnan laajuinen yhteistyö tapahtumien kehittämisessä ja hankkimisessa (kaupungit ja kunnat, liitto, ELY-keskus) • Hämeen linnan mahdollisuuksia ei ole hyödynnetty täysimääräisesti Joissakin puheenvuoroissa on toivottu maakuntaan profiloivia suurtapahtumia, mallia Porin Jazz,7.3. Tapahtumajärjestämisen resurssit ja sitoutuminen Seinäjoen Tangomarkkinat, Ilosaari Rock jne. Näiden tapahtumien osalta huomioitava ainakin Nykytilanne seuraavaa: Tämä kohta on hyvin riippuvainen menneestä matkailun ja tapahtumatoiminnan organisoinnista. • mm. edellä mainitut tapahtumat ovat kasvaneet nykyiseen kokoonsa ajan kanssa, ja ne Näin ollen siinä vaikuttaa suuresti olemassa olevien rakenteiden tila, jota on käsitelty jo aiemmin. kehittyvät pääsääntöisesti paikallisista tapahtumista, joiden taustalla on alun perin voimakas talkoohenki Tapahtumatoiminnan resurssien ja sitoutumisen osalta tarkastelua ei voida tehdä ilman vertailua tärkeimpiin kilpailijoihin, jotka ovat jo aiemmin mainitut Tampere, Helsinki, Turku ja Lahti maa- ja → tuettava ensisijaisesti paikallisten tapahtumien kehittymistä ja profiloitumista seutukuntineen. omalaatuisina, persoonallisina tapahtumina, jotka voivat kasvaa kansallisiksi tai jopa kansainvälisesti merkittäviksi tapahtumiksi Resurssit ja sitoutuminen – vahvuudet → tuki jaksamiseen, verkostoitumiseen ja kehitykseen • Panostukset Häme brändiin ja maakunnan laajuinen yhteistyö • mitä suuremmista tapahtumista puhutaan, sen suuremmat ovat taloudelliset riskit: esim. 2011 • Tahtotila HämeEvent –yksikön synnyttämiseksi Pori Jazzin budjetti oli noin 5m€ ja tapahtuma olisi tehnyt tappiota ilman yksittäisen, Elton + Johnin konsertin onnistumista. Myös Pori Jazz on aikanaan – 46 vuotta sitten – alkanut • Kaupunkien ja kuntien kulttuuriavustukset erityisesti pysyville tapahtumille paikallisesti vapaaehtoisvoimin pyörineestä tapahtumasta. • Matkailun ja tapahtumien kehityspalvelut saman katon alla tulevaisuudessa • ulkoilmatapahtumiin liittyy aina sääriski • Toteutuessaan Kantolan tapahtuma-alue on suuruusluokaltaan ja • konsertit ovat kilpailtu sarka: ainoat todella varmat ovat todella suuret ulkoilmatapahtumat saavutettavuudeltaan ainutlaatuinen Etelä-Suomessa (kuten Madonna) – ja todella pienet sisätilatapahtumat. • Tapahtumien hankintaan myös rahallisia resursseja, mm. kh:n varamäärärahoista → mikäli suurtapahtumia halutaan, tulee niiden synnyttämiseen löytyä myös riittäviä Hämeenlinnassa julkisia resursseja; tässä tulee eteen myös se kysymys, kuuluvatko tällaiset tapahtumat julkisvallan ensisijaisiin tehtäviin (esim. jos järjestäjä olisi maakunnallinen tapahtumaorganisaatio; tosin on muistettava, että hyvin monia suomalaisten Resurssit ja sitoutuminen – heikkoudet tapahtumien ydinrahoitus tulee julkisesta rahoituksesta) • Turku – Lahti, Helsinki – Tampere neliön keskellä kilpailutilanne tapahtumien → ensisijaisena linjauksena voisi olla, että hankinnassa 1. pyritään löytämään valmiita tapahtumakonsepteja ja –järjestäjiä, jotka ovat valmiita • Helsingissä tapahtumayksikkö aloittanut 2008, Tampereella tapahtumatoimisto - tuomaan tapahtumansa Hämeenlinnaan 2011. Molemmat resursoitu vahvasti ja ilman tulorahoitusvelvoitetta. 2. pyritään turvaamaan edellytykset tapahtumien järjestämiselle Kanta-Hämeessä • Tampereen, Turun ja Helsingin mittakaavaedut (Hämeenlinnassa) infrastruktuurin ja paikallisten palveluiden osalta • Hämeessä ei vakiintuneita käytäntöjä eikä pysyvää rahoitusta tapahtumien 3. resurssoidaan tapahtuman syntymistä, ja sen jälkeen myydään se sopivalle houkutteluun vrt. Tampereen erillisbudjetointi, Helsingin 10-vuotissuunnitelma ja yrittäjälle, kuten Kuopiossa tehtiin Kuopion Kansainvälisten Viinijuhlien kanssa, tai tuetaan uutta tapahtumaa vuosittaisella ennakoitavalla julkisella panostuksella, joka
  • 11. 20 (38) 21 (38) - versio 0.9 - - versio 0.9 - laskee toiminnan käynnistyttyä, kuten Tampere teki Joulutorin kanssa. Voidaankin mm. Tampereen kauppakamari vastaa strategioiden etenemisen seurannasta. Tavoitteena kysyä, voitaisiinko Elomessut Hämeenlinnassa yksityistää. on laaja ympärivuotinen tapahtumakirjo ja aktiivinen tapahtumien houkuttelu. Tapahtumatoimiston palvelut ovat maksuttomia, joskin suunnitteilla on myös maksullisia palveluja.7.3.1. Kilpailija-analyysi: Tampere Tapahtumien hankintaan käytössä paitsi henkilöresurssit niin myös rahaa, vuosittain 100-500 000 euroa kh:n päätöksellä 20-60 000€ per tapahtuma ja erikseen suurtapahtumat, kuten olympiapäivät (budjetti 2 MEUR), Creativity World Forum (yli 500 k€), Metropolis yli 500 k€). Lisäksi liikuntapalveluilla on käytettävissä projektirahaa ja kulttuuritoimella sekä tilaajalla kulttuuritapahtumien pysyvät ja vuosittaiset avustukset. Luovan Tampereen, Pirkanmaan liiton ja Pirkanmaalaisten kuntien tuella käynnistettiin Pirkanmaan Festivaalien (PirFest ry) toiminta, josta syntyi yli 30 Pirkanmaalaisen festivaalin yhteenliittymä. Toiminta käynnistettiin hankkeina (kaksi kappaletta), joiden yhteisarvo on noin 500 000. Näillä toteutettiin mm.: • kävijäkyselyt • ympäristösuunnitelmat • yhteinen markkinointi • resurssi- ja kalustopankki • yleistä, yhteistä kehittämistä Tampereen kaupungin strategisessa hankkeessa, Luovassa Tampereessa aloitettiin laajamittainen panostus tapahtumatoiminnan kehittämiseen 2006. Pirkanmaan liiton 7.3.2. Kilpailija-analyysi: Helsinki aloitteesta luotiin matkailun, tapahtumien ja luovien alojen yhteinen elämysstrategia vuonna Helsingin kaupungin tapahtumayksikkö (Talous- ja suunnittelukeskuksen 2009. Samana vuonna aloitti Tampereen kaupungilla suurtapahtumatyöryhmä, joka elinkeinopalveluosasto) on perustettu 2008. Toimiston budjetti on xxx ja siellä työskentelee koordinoi suurtapahtumien hankintaa. Vuonna 2011 perustettiin tapahtumatoimisto yhteensä 10 henkilöä. Toimistolle on määritelty seuraavat tehtävät: tukemaan erillisiä kongressihankintaan, matkailun edistämiseen ja messutoimintaan keskittyviä yhtiöitä. • Järjestää kaupungin omia tapahtumia kotimaassa ja ulkomailla Tampereen tapahtumatoimisto on perustettu 2011. Toimiston budjetti on 200 000 euroa ja • Kehittää tapahtumajärjestäjille suunnattuja palveluja siellä on töissä 1+1 henkilöä. Tapahtumatoimistolle on määritetty seuraavat tehtävät: • Tiivistää kumppanuutta kaupungin eri virastojen, viranomaisten ja tapahtumien • Tapahtumien hankinta välillä • Tapahtumajärjestäjän tukeminen − Kaupungin ulkoalueiden yksi yhteinen varausjärjestelmä • Vuosikalenteri − Tapahtumaluvat keskitetysti verkossa • Tampereen omien tapahtumien koordinointi • Hakee kansainvälisiä suurtapahtumia Helsinkiin • Muut tehtävät tarkentuvat toiminnan käynnistyttyä − kartoitetaan haettavat tapahtumat 10+ vuoden aikajänteellä Merkittävä ero Tampereen ja Hämeenlinnan välillä on myös siinä, että tapahtumien hankinta − laaditaan malli suurtapahtuman hakuprosessista (2011-2012) ja kehittäminen löytyvät sekä Tampereen kaupungin että maakunnan strategioista ja että
  • 12. 22 (38) 23 (38) - versio 0.9 - - versio 0.9 - • Järjestelmä tapahtumien taloudellisten ja muiden vaikutusten seurannalle • Palvelumuotoilun menetelmien soveltaminen tapahtumatuotantoon Palvelu on maksutonta, suunnitteilla ei ole maksullisia palveluja. Tapahtumien hankintaan on • Alueen muotoilu- ja ympäristöteknologiaosaaminen näkyväksi osaksi alueen käytössä henkilöresursseja ja paikallistuntemusta. Rahallista tukea annetaan vain tapahtumia yhteistyössä toteuttaviin yhteistapahtumiin. Rahallista tukea myönnetään myös Helsingin kulttuurikeskuksesta normaalin kulttuuriavustuskäytännön mukaisesti. Tapahtumat löytyvät • Palveluvalikoiman ja palvelulupausmallin luominen laajasti kaupungin strategioista (Strategiaohjelma 2009-2012, elinkeinostrategia). • Kaupungin/kunnan tapahtumakumppanuuden arviointimallin luominen Tavoitteena on kehittää kaupungin strategian mukaisesti Helsingistä vetovoimainen tapahtumakaupunki • Toimijarekistereiden keruu ja kuvaus (Live) • Tapahtumajärjestämisen sähköinen opas Lahden seudulle7.3.3. Kilpailija-analyysi: Lahti • Tapahtumatilojen varausjärjestelmän luominen ja yhteinen hinnoittelumalli Lahden kaupunkistrategiassa todetaan, että ”Kehitetään alueen vetovoimaa vahvistavia • Tapahtumien vaikuttavuuden mittaamisen mallinnus vapaa-aika-, kulttuuri- ja urheilupalveluita ja tapahtumia sekä niihin liittyvää yritystoimintaa.” • Yhteiskuntavastuumallin luominen Kärkialojen lisäksi Lahden elinkeinoelämän ja vetovoiman kehittämisessä painotetaan vapaa- • Uudet tapahtumakonseptit ajan-, kulttuuri- ja urheilupalveluita ja tapahtumia sekä niihin liittyvää yrittäjyyttä ja osaamista. Vapaa-ajan palveluihin sisältyvät myös yksityiset matkailu- ja hyvinvointipalvelut • Promootioapumallinnus sekä erikoiskaupan palvelut. Palveluiden kehityksellä on erittäin suuri merkitys mm. työpaikkojen syntymiseen Lahden alueella, uusien asukkaiden ja matkailijoiden • Uusien tapahtumien hakemisen mallinnus houkuttelemisessa sekä keskusta-alueen vetovoimaan. Tapahtumien osalta painotetaan • Tapahtumien alueellinen ja kansallinen vuosikello -ajattelumallin luominen isoja, kansainvälistä huomiota saavia tapahtumia sekä toimintaa, joka rakentuu valittujen strategisten kärkien ympärille. • PHKK-yhteistyön alustus, käyttöönotto ja vakiinnuttaminen Lahden tapahtumatoiminnan edistämiseksi on käynnistetty tapahtumayksikön • Tapahtumayksikön jatkon ja rahoitusmallin luominen käynnistämishanke. Hanke toteutetaan 1.1.2011–31.12.2013 välisenä aikana. Hankkeen rahoittajat ovat Päijät-Hämeen liitto ja Euroopan aluekehitysrahasto, Lahden kaupungin ja • Yhteistyöseminaarit ja workshopit, aamukahvitilaisuudet ja benchmarkingmatkat Lakesin rahoittama IDEAL- yhteishanke, jota hallinnoi Lahden kaupungin Sivistystoimi. • Tapahtumien arviointimalli Tapahtumayksikön kokonaisbudjetti on 375 000 €, jonka rahoitus jakaantuu seuraavasti: EAKR + valtio 70 %, Kuntarahoitus (Lakes) 24 % ja Kuntarahoitus (Lahti) 6 %. • tapahtumat lähtökohtaisesti samalle viivalle kaupungin omien intressien pohjalta Tapahtumayksikkö hankkeessa taustoitetaan ja perustetaan Lahden alueen • pisteytyksen tuloksena on suositus päätöksentekijöille kullekin tapahtumalle tapahtumatoimisto, jolla on tapahtumajärjestäjien suuntaan kehittämis- ja palvelufunktio ja sopivasta kaupungin tuesta kaupungin/alueen päättäjien suuntaan uusien tapahtumien hakuun ja tapahtumien kumppanuuteen/rahoitukseen liittyvä koordinointi- ja arviointifunktio. Tavoitteena on • malli huomioi erityisesti tapahtuman talous-, imago- ja ympäristövaikutukset synnyttää toiminnallinen yhteistyöverkosto ja kansallisesti sekä kansainvälisesti IDEAL - International Design and Event Arena Lahti -hanke ainutlaatuinen palvelukonsepti ja muita alueita elämyksellisempi viitekehys (Design for all - näkökulma), helpottaa tapahtumajärjestäjien ja matkailualan toimijoiden töitä ja ottaa IDEAL 2017-hankkeen tavoitteena on Lahden ja Lahden seudun vetovoimaisuuden palvelumuotoilu- ja tapahtumajärjestäminen mukaan alueen innovaatioympäristöön. lisääminen IDEAL-palvelukonseptin avulla, jossa tapahtumajärjestäminen, muotoilu, puuosaaminen ja kulttuuriverkosto yhdistetään yhdeksi palveluksi. Näin saadaan aikaan Toimenpiteitä elämyksellisempi ja kilpailukykyisempi alusta tapahtumajärjestämiselle. Hanke on Lahden • ”Yhden luukun” palvelumallin luominen kaupungin Sivistystoimen alaisen muotoiluhankkeen ja Lakesin alaisen Tapahtumayksikön muodostama yhteishanke, jonka päähallinnoija on Lahden kaupungin Sivistystoimi. • IDEAL-palvelumallin luominen, pilotointi ja vakiinnuttaminen Osahankkeet toimivat itsenäisinä, mutta tiiviissä yhteistyössä ja erityisesti IDEAL- palvelukonseptia yhdessä luoden. • Virkamies- ja elinkeinoyhteistyömallin luominen
  • 13. 24 (38) 25 (38) - versio 0.9 - - versio 0.9 - Hankkeen tavoitteena on Lahden ja Lahden seudun vetovoimaisuuden lisääminen. 8. Kanta-Hämeen tapahtumakentän SWOT Tavoitteena on houkutella alueelle uusia tapahtumia, matkailijoita ja luovan alan toimijoita. Tähän tavoitteeseen hanke pyrkii IDEAL-palvelukonseptin avulla, joka yhdistää tapahtumajärjestämisen, muotoilun, puuosaamisen ja kulttuuriverkoston yhdeksi palveluksi. Näin aikaansaadaan elämyksellisempi ja kilpailukykyisempi alusta tapahtumajärjestämiselle. VAHVUUDET HEIKKOUDET Alueen luovan alan toimijat ja uudet alan yritykset hyötyvät tapahtumien synnyttämistä toimeksiannoista. • sijainti • kuntaliitosten tuoma eripura • kaunis luonto • seudut erillään Toimenpiteinä ovat tapahtumajärjestämisen kehittäminen käyttäjäystävällisemmäksi • monipuoliset kohteet • kokoavan tekijän puute palvelumuotoilun avulla ja kulttuuriverkoston tehokkaampi hyödyntäminen osana • liikuntaosaaminen • yliopistotason koulutuksen tapahtumajärjestämistä. puuttuminen • Hämeenlinnakeskeisyys IDEAL-hankkeen kokonaisbudjetti on 897 500 €/3 vuotta. • Häme -brandin puute7.4. Hämeenlinnan tapahtumien vuosikello Hämeenlinnan matkailullisista tapahtumista laadittiin 2011 vuosikello (LIITE 1). Tämän perusteella voidaan todeta, että kaupungin matkailullinen tapahtumatarjonta ei ole kovin vahvaa ja on MAHDOLLISUUDET UHAT keskittynyt merkittävästi loppukesään. Yleisestikin voidaan todeta, että vapaa-ajanmatkailun rooli Hämeenlinnassa on heikko, vaikkakin kaupungin historia vapaa-ajanmatkailussa on vahva etenkin • luoda tasapainoinen • yhteistyön pysähtyminen Aulangon johdosta. Nykyinen heikkous näkyy esimerkiksi siinä, että useat tapahtumajärjestäjät matkailuverkosto • EU-tukipolitiikan • seutujen profilointi päättyminen eivät näe itseään matkailutoimijoina ja toisaalta sillä, että osa kaupungin hotelleista pitää ovensa yhteismarkkinoinnissa • korkeakoulutuksen kiinni mm. joulun välipäivinä, joka kuitenkin on yksi mahdollinen vapaa-ajan matkailun • lähimatkailu vähentyminen sesonkiajankohta. • ulkomaalaiset turistit • yhteismarkkinoinnin hiipuminen Voidaankin sanoa, että tapahtumien vuosikello vaatii monipuolistamista.Keskeiset tavoitteet:• differoida Hämeenlinnaa kilpailijoista korostamalla alueen historiaa ja vahvuuksia• hyödyntää sijaintia tekoina• löytää sopivia strategisia kumppaneita• aktiivisesti etsiä uusia tapahtumia täydentämään Hämeenlinnan tapahtumien vuosikelloaToimenpide-ehdotukset:• organisaatio, josta tietoa saatavilla keskitetysti tulevaisuudesta. Tämä organisaatio on syytä kehittää yhden pisteen palvelutiskiksi.• toimijoiden aktivointi• tapahtumien laaja-alaistaminen ja ympärivuotistaminen• aktiivinen myyntityö
  • 14. 26 (38) 27 (38) - versio 0.9 - - versio 0.9 -9. Hämeenlinnan seudun tapahtumakentän SWOT 10. Hämeenlinnan seudun tapahtumien kehittämistarpeet ja kehittymissuunnat sekä uudet avaukset 10.1. Organisaatio VAHVUUDET HEIKKOUDET Organisaatiota suunniteltaessa on lähdetty siitä olettamuksesta, että organisaatiolle on olemassa tarvetta. Organisaation luontainen sijaintipaikka on nykyisen • sijainti ja hyvät kulkuyhteydet • yhteistyön ja verkostojen puute matkailuorganisaation yhteydessä. Organisaation toiminnan tulee olla avointa kaikille niille • alueen historia • nurkkakuntaisuus tahoille, jotka haluavat kehittää matkailullisia tapahtumia Hämeenlinnassa ja muualla Kanta- • kaunis luonto ja vesistöt • rohkeuden puute uusille • sopivan kokoinen ja avauksille Hämeessä, mutta toiminnan tulee olla vastikkeellista, eli sijoitusta vastaan saa panostusta. hyvämaineinen kulttuurikaupunki • väestöpohjan eläköityminen • vahvat brandit: Hämeen linna, • hotellikapasiteetin 10.1.1. Organisaation toiminnan rahoittaminen Aulanko, Verkatehdas, Wetterhoff riittämättömyys HämeEventin rahoitus voi muodostua yhdistelmästä ja Vanajanlinna • talvisin hyvin hiljainen • golf ja keskiaikateema • ammattimaisen 1. Julkinen rahoitus eli kuntien ja kaupunkien rahoitus • halu kehittyä tuottamisosaamisen puute • laaja osaaminen • Hämeenlinnaa ei tunneta 2. Projektimuotoinen julkinen rahoitus tapahtumakaupunkina - eikä tapahtumia yhdistetä 3. Yksityinen rahoitus, jonka voidaan jakaa seuraaviin lähteisiin Hämeenlinnaan (profiilitapahtuman puute) 3a. Kiinteä kynnysrahoitus Hämeen matkailualan toimijoilta eli • elinkeinorakenteen vinous • hallintokaupungin imago lähinnä majoituslaitoksilta 3b. Komissiopohjainen rahoitus majoituslaitoksilta, MAHDOLLISUUDET UHAT tapahtumanjärjestäjiltä sekä mahdollisesti tapahtumapaikoilta. Löytyykö tahtoa antaa HämeEventin hallinnoida • uudet alueet: Kantola, Laivaranta, • yhteistyön paikallaan tapahtumapaikkaa tai -paikkoja on kysymys, joka täytyy Sarionranta polkeminen uusi monitoimihalli ratkaista erityisesti mikäli Kantolan tapahtuma-alue toteutuu. • • epäonnistumisen pelko • mittavat mahdollisuudet ja • velkaantuminen, lama potentiaalia kehittyä 3c. Muu myyntitoiminta, kuten lippuvälitys, • palvelujen muotoilu liikaa • vetovoiman lisääminen senioreille (”valaistu yhteismarkkinoinnin organisoiminen jne. maankäytön suunnittelulla, hautausmaa”) kaavoituksella ja tonttipolitiikalla • yhteismarkkinoinnin Lopullinen valinta eri rahoitusmuotojen välillä arvioidaan neuvotteluissa • keskustan elinvoiman tukeminen hiipuminen julkisten ja yksityisten rahoittajien kanssa. Tavoitteena on muodostaa yksikkö, • vesimatkailu • Helsingin ja Tampereen jolla on myös liiketaloudellista vastuuta omasta toiminnastaan. Kilpailutilanne • iso tapahtuma vetovoima eri kaupunkiseutujen välillä sekä Hämeen tapahtumien volyymi ei • keskiaikateeman hyödyntäminen laajemmin mahdollistane pelkälle yksityiselle rahoituksella pohjautuvaa toimintaa. • slow life Välivaiheessa toiminnan on tukeuduttava projektirahoitukseen, mikäli • ulkomaalaiset turistit tällaiseen rahoitukseen löytyy Hämeestä yhteinen tahtotila. 10.2. Kehitettävät teemat 10.2.1. Päätuoteteemat ja kärkituotteet Kanta-Hämeen matkailullisia tapahtumia tulee käsitellä osana kokonaismatkailustrategiaa, ts. tapahtumat tulee ottaa osaksi sitä, ja painopistealueiden tulee ensisijaisesti olla samoja: jos yleisessä matkailustrategiassa joku teema on valittu painopistealueeksi, on luonnollista että tämän painopistealueen tapahtumat ovat myös tapahtumapuolen pääteemoja. Näin ollen esim. ratsastus- ja golf-tapahtumat kuuluvat
  • 15. 28 (38) 29 (38) - versio 0.9 - - versio 0.9 - maakunnan kärkitapahtumiin. Tämä menettelytapa tarvitaan jo siitäkin syystä, • kaupunki nimeää syntyvän tapahtumayksikön vastuulliseksi tahoksi koordinoimaan että markkinointi- ja muut toimenpiteet saadaan tukemaan toisiaan. kaupungissa järjestettäviä massaulkoilmatapahtumia Lisäksi tulevat sellaiset erikoistapahtumat, joilla ei ole varsinaisesti • kaupunki edellyttää kaupungissa järjestettävien tapahtumien sitoutuvan tässä matkailustrategisesti teemaympäristöä, mutta joilla on menestyselementtejä strategiassa määriteltyihin arvoihin (sitoutuminen edellytyksenä tilojen luovuttamiselle muuten. Tällaisia ovat mm. Keskiaikamarkkinat ja liikuntatapahtumat, joille on ja luvan varaisille toiminnoille). potentiaalia kaupungissa ja maakunnassa. Lisäksi tulee tutkia mahdollisuus ottaa käyttöön tappiontakausjärjestelmä tapahtumille 10.2.2. Tuotekehitys nykyisten rahoitustuki-instrumenttien rinnalle. Vastaavanlainen järjestelmä on käytössä Tuotekehitystoiminnan tulee olla jatkossa yksi synnytettävän esimerkiksi Kuopiossa. tapahtumayksikön päätehtävistä. Tuotekehitystä on sekä olemassa olevien 10.4. Markkinointi ja viestintä tapahtumien toiminnan kehittäminen (elinkaaren pidentäminen) kuin uusien tapahtumien saaminenkin. Matkailulliset tapahtumat – etenkin kärkituotteet, tulee jatkossa nähdä samassa roolissa kuin tärkeimmät kohteet ja nähtävyydet, eli alueen matkailullisina vetovoimatekijöinä. Kehittäjien roolit pitää saada selkeämmiksi. Lisäksi tapahtumayksikön tulee Merkittävin ero tapahtumien ja nähtävyyksien kohdalla on siinä, että tapahtumien osalla olla käytännönläheinen toimija, joka lisää yhteistyötä ja tuo eri toimijat saman paikan lisäksi tulee muuttujaksi aika. Voidaan myös sanoa, että nykyisin tapahtumat ovat pöydän ääreen. Kehittäjiltä toivotaan laajempaa näkemystä kokonaisuudesta, merkittävämpi matkustuksen syy kuin nähtävyydet, etenkin lyhyt- ja lähialuematkustuksessa. tukea ja koordinointivastuuta kentästä ja sen kehittämisestä. Se seikka, että tapahtumien taustalla on hyvin usein vapaaehtoisjärjestöt ja –työ, tulee 10.2.3. Osaaminen ja koulutus huomioida myös markkinoinnissa. Iso osa näistä tapahtumista tuottaa voittoa hyvin vähän Tapahtumatuottajat, etenkin vapaaehtoisyhdistykset, ovat jääneet syrjään tai ei lainkaan. Tästä syystä nämä tapahtumat eivät kykene osallistumaan suuriin suunniteltaessa erilaisia koulutuksia Kanta-Hämeen matkailutoimijoille. markkinointimaksuihin tai kynnysrahoihin. Jatkossa perustettava tapahtumayksikkö toimii tilaajan roolissa järjestettävien 10.5. Myyntityön kehittäminen koulutusten suhteen ja valvoo sitä, että matkailullinen tapahtumastrategia, sen arvot ja eri tapahtumatoimijat tulevat huomioitua koulutuksia Tapahtumayksikköä luotaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, että kyse on ensisijaisesti suunniteltaessa. vapaa-ajanmatkailukaupasta, joka ei ole ollut Hämeen Matkailun ensisijaisessa fokuksessa viime vuosina. Myös jakelukanavat poikkeavat merkittävästi Hämeen Matkailun nykyisin 10.2.4. Tapahtumien yhteistyö ja verkottuminen käyttämistä, sillä matkanjärjestäjien ja yksittäismatkustajien rooli vapaa- Tapahtumien yhteistyötä tulee lisätä ja sen omaehtoisuutta tukea. ajanmatkustuskentässä ovat merkittävästi suuremmat verrattuna kokousryhmäkauppaan. Tapahtumajärjestäjiä tulee jatkossa kutsua koolle entistä useammin ja heille Tämä lisää haasteellisuutta myös myyntityökalujen ja hinnoittelun osalta. luoda muita kanavia keskustelulle ja vuorovaikutukselle, esimerkiksi Kun painotus on asetettu vapaa-ajantapahtumille, nousee entistä suurempaan rooliin se, että sosiaaliseen mediaan. matkat tehdään omalla eikä yritysten rahalla. Tällöin korostuu eritasoisten ja –hintaisten Toisaalta tapahtumatuottajilta edellytetään tähän strategiaan ja arvoihin majoituskohteiden tarve. Hinnoittelulla on päästävä myös siihen, että jo tapahtumaa sitoutumista näiden palveluiden vastineena. hankittaessa pystytään käyttämään hintajoustoa tarvittaessa. Tapahtumia hankittaessa korostuu myös se, että tätä työtä tekevän / tekevien tulee tuntea ne ajankohdat, joihin Tapahtumille luodaan hankintapooleja ja erillisiä resurssipankkeja sekä majoitusliikkeillä on asiakastarvetta, jotteivat tapahtumat kasaannu toistensa kanssa materiaalien että talkoohenkilöstön osalle. päällekäin tai sellaisiin ajankohtiin, jolloin majoitusliikkeissä on muutoinkin hyvä täyttöaste. Tämä edellyttää tapahtumamyynniltä vastuullisuutta ja tapahtumakentän sekä toisaalta10.3. Rahoitus, tuet ja kestävä liiketoimintamalli majoitusliikkeiden sesonkien ja tarpeiden hyvää tuntemusta ja voi onnistua vain ja ainoastaan Yksi oleellinen linjaus liittyy siihen, miten tapahtumia ja tapahtumahankintaa tuetaan tiiviillä ja avoimella vuoropuhelulla. erilaisilla resursseilla ja myös taloudellisesti – vai tuetaanko lainkaan – ja millä periaatteilla. Nämä linjaukset olisi hyvä viedä aikaisemmin todetun mukaisesti sekä maakunta- että Suur-tapahtumat tulevat olemaan oma lukunsa, mikäli niitä saadaan: jos tapahtumayksikkö kuntatasolla oleellisiin strategioihin. Ainakin seuraavat asiat tulee linjata tämän strategian tekee töitä – tai vaikka investoi – siihen, että kaupunkiin tai alueelle saataisiin massiivinen, hyväksymisen yhteydessä: kaikki majoituspaikat täyttävä tapahtuma, esim. 50 000 hengen konsertti, tulisi sovittujen hinnoitteluperiaatteiden olla edelleen voimassa. • perustettava tapahtumayksikkö toimii lausunnon antajana, mikäli jotakin tapahtumaa aiotaan tukea kaupungin toimesta matkailullisin perustein
  • 16. 30 (38) 31 (38) - versio 0.9 - - versio 0.9 - Myyntiin – ja markkinointiin – liittyy myös paikallisten tapahtumien lipunmyynti ja Myyntityön kehittäminen: tapahtumien tuotteistaminen. Muutamat tapahtumat toivovat, että joku paikallinen toimija voisi auttaa tapahtumien lipunmyynnissä ja tuotepakettien laatimisessa. Muutoinkin on syytä • kehitetään ristiinmyyntiä panostaa jo olemassa olevien tapahtumien kehittämiseen siten, että niistä aiheutuu • liitetään tapahtumat kiinteäksi osaksi syntyvän matkailuyhteenliittymän myyntistrategiaa enemmän yöpymisiä. Myös tämä on osa tuotekehitystä ja tuotteistusta, yleisemmin myyntiä ja samalla markkinointia. Toisaalta tässä asiassa vastuuta ei voida sysätä yksin tapahtumayksikölle, vaan majoitusliikkeiden tulisi myös itse kantaa vastuuta. Sama koskee myös sponsoroinnissa avustamista, sillä mitä enemmän tapahtumaa tuotetaan vapaaehtoisvoimin, sen enemmän siellä kaivataan apua verkottumisessa ja sponsorihankinnassa.Toimenpide-ehdotukset:Organisaatio:• luodaan tapahtumaorganisaatio osaksi uutta matkailuorganisaatioiden yhteenliittymää• tapahtumaorganisaatio ei tuota tapahtumia, vaan hankkii niitä alueelle• haetaan julkisrahoitus toiminnan käynnistämiseksiTapahtumatuotannon tuki:• tapahtumayksikkö ylläpitää säännöllisiä tapaamisia tapahtumajärjestäjien kanssa sekä koordinoi näiden koulutusta• tapahtumayksikkö pyrkii kehittämään olemassa olevia tapahtumia ja auttaa näitä kehittymään• pyritään löytämään sopivia liittoumia tapahtumille, sekä keskenään, muiden matkailualan yritysten kanssa että kansallisten ja kansainvälisten verkostojen joukosta• luodaan talkoopankki• luodaan tapahatumille hankintapooliRahoitus ja tuet:• alueen kuntien, kehitysyhtiöiden ja maakuntaliiton tulee luoda pelisäännöt siitä, minkälaisia tapahtumia tuetaan ja näiden tulee pohjautua tähän strategiaan• rahoitusjärjestelmän tulee olla mahdollisimman kevyt ja selkeä• selvitetään siemenrahaston mahdollisuus ja sen hallinnointiMarkkinointi ja viestintä:• Hämeen Matkailun myyntistrategiassa ja Häme markkinoinnin markkinointistrategiassa huoioidaan tapahtumien erikoisluonteet• määritetään tapahtumien kärkituotteet ja niille erillinen strategia
  • 17. 32 (38) 33 (38) - versio 0.9 - - versio 0.9 -11. Kirjallisuutta ja lähteitä 12. Liitteet Kanta-Hämeen matkailustrategiaa 2015 12.1. LIITE 1: Tapahtumien vuosikello (Hämeenlinna, 2011) Hämeen maakuntaohjelma 2011-2014 Hämeenlinnan ja Hattulan elinkeinostrategiassa 2010-2015 Kaupungin strategia Tapahtumien vuosikello – Hämeenlinna 2011 Palvelu- ja hankintastrategia (49) Tuomaan markkinat (48)Wetterhoffin Korttelijoulu Karppinen, A., Vähäsantainen, S. 2011. Matkailutulo ja –työllisyys Satakunnassa, Porin Tapahtuman nimen edessä Tammikuu suluissa viikko, jolloin seutukunnassa ja sen kunnissa 2009 ja 2010. Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin tapahtuma järjestetään. Helmikuu yksikön julkaisusarja A. Tekstin väri: Maaliskuu Uusi tapahtuma Alueellinen tapahtuma Huhtikuu Kyllä tapahtuu! Tapahtumatuotannon toimenpideohjelma. Lappeenranta–Imatra- Kertaluontoinen tapahtuma (41) Hämeenlinnan Toukokuu kaupunkiseudun aluekeskusohjelman julkaisuja 2008:1. Taikaviikko – UUSI! (39) Radalle.COM Finals Kesäkuu http://www.luovasuomi.fi/images/stories/liitteet/kyll%20tapahtuu.%20tapahtumatuotanno Heinäkuu n%20toimenpideohjelma.pdf (37) Kalamarkkinat (14) Kalamarkkinat Elokuu Lampinen, J. 2011. Ekologisen ja turvallisen yleisötilaisuuden järjestämisopas. Pori: Suomen (34-36) Art Häme – UUSI! Syyskuu Ympäristö- ja Tervesyalan Kustannus Oy. Lokakuu (31-32) Fredrikan kulttuurikesä UUSI! Rakenna – Sisusta – Asu –messut (26) AmyRock (32) Elomessut Radalle.COM Vanajalinna Ralli Marraskuu Mikkonen, J., Pasanen, K., Taskinen, H. 2008. Itäsuomalaisten tapahtumien asaiakasprofiilit ja (32) Radalle.COM –Suolenkki LinnaJazz Radalle.COM (33) Hämeen Keskiaikamarkkinat Cumulus-turnaus Joulukuu aluetaloudellinen vaikuttavuus. Savonlinna: Joensuun yliopisto. Matkailualan opetus- ja (33) Historic Grand Race Salibandy-tapahtuma UUSI! Tomaatteja! Tomaatteja! Stand Up -festivaali (34) Kirjan aika –festivaali WanajaFestival tutkimuslaitoksen julkaisuja n:o 1. (34) Aulanko CUp (30) Hippalot Nice Run Hml 10.1.2012 1
  • 18. 34 (38) 35 (38) - versio 0.9 - - versio 0.9 -12.2. LIITE 2: HämeEvent - Matkailutoimijoiden haastattelun tulokset (Ideone Oy) 12.3. LIITE 3: Strategiatyöskentelyyn osallistuneet tahot Projektipäällikkö • Panu Kekäle, projektipäällikkö, Kehittämiskeskus Oy Häme 120102_HämeEvent HämeEvent-hankkeen ohjausryhmä (rahoittajien edustus) _toimenpide-ehdotukset_päivitetty_Ideone.docx • Heikki Hietanen, toimitusjohtaja, Kehittämiskeskus Oy Häme (31.12.2011 saakka) • Antti Jokivirta, hankepäällikkö, Kehittämiskeskus Oy Häme (31.3.2011 saakka ELY- HämeEvent_haastatt elutulokset-V09.doc keskuksen edustajana) • Antti Välimäki, rakennerahastoasiantuntija, Hämeen ELY-keskus (1.9.2011alkaen) • Raija Forssman, toimitusjohtaja, Hämeen Matkailu Oy (31.5.2011 saakka) • Kati Tiitola, vt. toimitusjohtaja, Hämeen Matkailu Oy (1.6.2011 alkaen) • Leena Puumalainen, matkailupäällikkö, Kehittämiskeskus Oy Häme • Kari Viitamaki, aluejohtaja, Restel • Jouko Astor, toimistusjohtaja, Verkatehdas • Jorma Hassinen, toimitusjohtaja, Hämeenlinnan liikuntahallit Oy • Sirkku Korkiamaki, palvelupäällikkö, Ypäjän Hevosopisto • Mika Walkamo, , Vanajanlinna • Esa Palosaari, hotellinjohtaja, Sokos Hotel Vaakuna Hämeenlinna Strateginen kumppani palvelukonseptin ja strategian rakentamisessa – Ideone Oy (mm. haastattelujen toteuttaminen ja analysointi) • Lasse Paananen, toimitusjohtaja, Ideone Oy • Noora Vaaraniemi,asiantuntija , Ideone Oy Haastatellut • Pertti Kurki-Suonio, Ahvenisto • Göran Enckelman, Eerikkälän Urheiluopisto • Janne Hallenberg, Forkwork • Hannele Yrjö-Koskinen, Fredrika Wetterhoff –säätiö • Jouni Airaksinen, Historic Grand Race • Pia Ryöppy, Hotelli Emilia • Sinikka Kauranen, Hämeen ELY-keskus
  • 19. 36 (38) 37 (38) - versio 0.9 - - versio 0.9 - • Niko Blomberg, Hämeen Järviylänkö luontomatkailun vihervyöhykkeeksi –hanke • Simo Viertonen, Hattulan kunta • Sanni Hallavaara, Hämeen Keskiaikamarkkinat • Markku Juhola, Hehkua Liikunnasta ry • Carita Rantala, Hämeen Keskiaikamarkkinat • Pekka Räsänen, Hopealinja • Jouni Marjamäki, Hämeen Linna • Antti Välimäki, Hämeen ELY-keskus • Kari Markkanen, Hämeen Messut Oy • Panu Kekäle, HämeEvent • Esko Tuovinen, Hämeen Taikaviikot • Carita Rantala, Hämeen Keskiaikamarkkinat • Sari Hagemeier, Hämeenlinnan kaupunkikeskustyhdistys ry • Sanni Hallanvaara, Hämeen keskiaikamarkkinat • Kalevi Lauronen, Hämeenlinnan yrittäjät • Jaana Laakso, Hämeen liitto • Kari Viitamäki, Kylpylähotelli Rantasipi Aulanko • Mari Vadén, Hämeen linna • Ann-Mari Virta, Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX • Kati Tiitola, Hämeen Matkailu Oy • Juha Liedes, Lasten liikunnan tuki ry • Tomi Enäjärvi, Hämeen Matkailu Oy / OIVA - Matkailuyrittäjien koulutusohjelma • Jere Rauhala, Metsähallitus • Laura Leskinen, Hämeen Matkailu Oy / OIVA - Matkailuyrittäjien koulutusohjelma • Tomi Enäjärvi, Oiva - matkailuyrittäjien koulutusohjelma • Kari Markkanen, Hämeen Messut Oy • Esa Palosaari, Sokos Hotel Vaakuna • Aino Koecher, Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo • Heikki Matiskainen, Suomen lasimuseo • Antti Krapu, Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo • Veikko Lindholm, Tawastia Group • Sari Hagemeier, Hämeenlinnan Kaupunkikeskustayhdistys • Birgitta Putkonen, Tomaatteja! Tomaatteja! –festivaali • Hannu Tienhaara, Hämeenlinnan Laatumessut / T:mi Hannu Tienhaara • Mikko Hansson, Wanaja Festival • Noora Vaaraniemi, Ideone Oy • Tapio Vekka, Vekka Liikenne Oy • Lasse Paananen, Ideone Oy • Janne Nieminen, Verkatehdas • Jorma Ranta, Ideone Oy • Heikki Heiskanen, Ypäjän hevosopisto • Ulla Vehmasaho, Ideone Oy • Sirkku Korkeamäki, Ypäjän hevosopisto • Heidi Lampsijärvi, Janakkalan kunta • Päivi Lilja, Ämy ry • Antti Jokivirta, Kehittämiskeskus Oy Häme • Mirva Lemmetty, Kehittämiskeskus Oy HämeSeminaarityöskentelyyn osallistuneet henkilöt / 3.11.2011 • Ari Räsänen, Kehittämiskeskus Oy Häme • Marjo Salo, Aulanko-Hämeenlinna Matkailu ry • Maritta Sandler, Koulutuskeskus Tavastia • Arja Mäkinen, Fredrika Wetterhoff-säätiö • Esko Hentilä, Koulutuskeskus Tavastia
  • 20. 38 (38) - versio 0.9 - • Juha Liedes, Lasten Liikunnan Tuki ry • Ville Ketonen, Local Crew Oy • Hillevi Kaarlenkaski, Luova Tila-hanke • Erno Hyvättinen, Oy Forkwork Ltd • Matti Arnkil, Riihimäen Teatteri • Erkki Korhonen, Sibeliuksen Syntymäkaupunki-säätiö • Esa Palosaari, Sokotel Oy • Kristian Schmidt, Suisto Oy • Esko Tuovinen, T:mi Tuovinen Esko • Pia Ryöppy, Tawastia Group • Susanna Mattila, Hämeen Yrityssanomat • Timo Martola, valokuvaaja y-tunnuksella • Pekka Allinen, Vanajanlinna Group • Janne Nieminen, Verkatehdas OySeminaarityöskentelyyn osallistuneet henkilöt / 11.1.2012

×