• Share
  • Email
  • Embed
  • Like
  • Save
  • Private Content
Palvelusetelin sääntökirjat ja hinnoittelu, 17.03.2011
 

Palvelusetelin sääntökirjat ja hinnoittelu, 17.03.2011

on

  • 1,908 views

 

Statistics

Views

Total Views
1,908
Views on SlideShare
1,908
Embed Views
0

Actions

Likes
0
Downloads
18
Comments
0

0 Embeds 0

No embeds

Accessibility

Categories

Upload Details

Uploaded via as Microsoft PowerPoint

Usage Rights

© All Rights Reserved

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment

    Palvelusetelin sääntökirjat ja hinnoittelu, 17.03.2011 Palvelusetelin sääntökirjat ja hinnoittelu, 17.03.2011 Presentation Transcript

    • Palvelusetelin sääntökirjat ja hinnoittelumallit
    • Sitran tavoitteet palvelusetelihankkeessa
      • Kaikilla kansalaisilla on oltava mahdollisuus oikeus valita!
        • Lainsäädäntö ja markkinat ts. palvelujen tarjonta asettaa rajoituksia valinnan vapaudelle
        • Asiakkaalla on oikeus kieltäytyä palvelusetelistä ts. valinnan vapaudesta
      • Kansalaisten yhdenvertaisuus ja sosiaalinen oikeuden mukaisuus ovat palvelusetelin hinnoittelun keskiössä
        • Kaikilla kansalaisilla pitää olla mahdollisuus valita - kansalaisen tulot eivät saa tätä valintaa rajoittaa
        • Asiakkaan omavastuu osuuden tulee olla kohtuullinen
        • Hintakatto –malli
      Tuomo Melin, Sitra
    • Palveluseteliportaali, sähköinen palveluseteli ja palvelukortti (ICT –PROJEKTIT) Hammas- hoito Perus- terveyden- huolto Erikoissai- raanhoito Kuntoutus ja apu- välineet Vanhus- palvelut Vammais- palvelut Päivä- hoito Henkilökohtainen budjetti Palvelu-, asiakas- ja kannustinohjausmalli Perusterveydenhuollon valinnan vapaus Palveluseteli ja avoimet hinnat HINNOITTELU- JA SOPIMUSPROJEKTI Palveluseteliseminaarit kunnille Hinnoittelumallien kerääminen ja analysointi Palvelukohtaisten sääntökirjojen laatiminen Taloudellinen mallintaminen Tuomo Melin, Sitra
    • Mikä on palveluseteli?
      • Kunta tai kuntayhtymä voi käyttää palveluseteliä järjestämissään sosiaali- ja terveyspalveluissa, joiden tuottamisesta vastaavat kunnan hyväksymät yksityiset palveluntuottajat. Palvelusetelijärjestelmässä kunta arvioi palveluntarpeen, myöntää palvelusetelin ja sitoutuu maksamaan asiakkaan hankkimat palvelut palvelusetelin arvoon asti. Palvelusetelin arvon päättää kunta.
      • Kunta päättää
        • palvelusetelijärjestelmän käyttöönotosta,
        • palvelusetelillä hankittavista palveluista tai palvelukokonaisuuksista,
        • palveluntuottajien hyväksymiskriteereistä ja
        • palvelusetelin arvosta.
      • Palvelusetelillä konkreettisena maksuvälineenä ei tarkoitettaisi pelkästään painettua palveluseteliä, vaan palvelusetelinä voisi toimia myös esimerkiksi sähköinen kortti tai viranomaispäätös.
      Tuomo Melin, Sitra
    • Kuka palvelusetelin myöntää, mitä sillä saa ja mihin se käy?
      • Kunta (tai kuntayhtymä) myöntää palvelusetelin ja päättää sen käyttökohteista ja palvelusetelin sopivuudesta asiakkaille, joilla on todettu palvelun tarve.
      • Asiakkaan palvelun tai hoidon tarve on arvioitava ennen palvelusetelin myöntämistä. Tarpeen arviointi voidaan tehdä monilla eritavoin esimerkiksi suorittamalla tarpeenarviointi potilaan tai asiakkaan kertomien esitietojen, hänestä tehtyjen selvitysten ja tutkimusten perusteella Kunnalla on velvollisuus ottaa asiakkaan mielipide palvelusetelin saamisessa mahdollisuuksien mukaan huomioon sellaisessa palveluissa, joissa kunnalla on palveluseteli käytössä.
      • Asiakkaalla ei ole kuitenkaan oikeutta vaatia palveluseteliä, vaan asiakkaan oikeus palvelusetelin saamiseen on sidottu kunnan valintaan käyttää palveluseteliä asiakkaan tarvitsemien palvelujen järjestämiseen, kunnan palvelusetelitoimintaan varaamiin määrärahoihin ja niiden riittävyyteen sekä sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilön suorittamaan arviointiin asiakkaalle soveltuvasta palvelusta. Esimerkiksi sairauden asianmukaiseen hoitoon voi liittyä seikkoja, jotka estävät palvelusetelin käytön, vaikka asiakas sitä haluaisi.
      Tuomo Melin, Sitra
    • Jos ei halua palveluseteliä, vaan perinteistä ilmaista kunnan tai valtion palvelua, voiko palvelusetelistä kieltäytyä?
      • Asiakkaalla on oikeus kieltäytyä palvelusetelistä, jolloin kunnan tulee ohjata hänet kunnan muilla tavoin järjestämien palvelujen piiriin.
      • Viranomaisen tulisi aina kertoa asiakkaalle kyseisestä vaihtoehdosta. Asiakkaan kieltäytyminen palvelusetelistä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että asiakkaalle syntyisi vahvempi oikeus saada kunnan itse tuottamia tai ostopalveluna hankkimia palveluja kuin hänellä lain nojalla muutoin olisi. Asiakas voisi vaatia palvelun järjestämistä muulla tavalla ja asiakasmaksulain mukaisesti hinnoiteltuna esimerkiksi tilanteessa, jossa hän kokisi palvelusetelillä tuotettavan palvelun omavastuuosuuden jäävän liian korkeaksi tai olisi muutoin haluton toimimaan kuluttajan tavoin palveluja valitessaan.
      • Asiakkaan mielipide palvelusetelin saamisesta tulee ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon silloin, kun kunnassa käytetään palveluseteliä asiakkaan tarvitseman palvelun järjestämiseen.
      Tuomo Melin, Sitra
    • Palvelusetelin sääntökirja Tuomo Melin, Sitra
    • Mitä sääntökirjoilla tarkoitetaan?
      • Palvelun tuottajien hyväksymiskriteerit muodostavat asiakirjan, jota kutsutaan sääntökirjaksi. Kunta päättää,
        • mitä palveluja hankitaan palvelusetelillä?
        • palvelun sisällöstä ja laadusta ja luo siten kriteerit palvelun tuottajien hyväksymiselle.
      • Palvelun tuottaja päättää haluaako ryhtyä palvelusetelituottajaksi kunnan määrittelemin ehdoin. Sopimus palvelun hankkimisesta tehdään asiakkaan ja palvelun tuottajan välillä.
      • Kunta suorittaa jatkuvaa hyväksyttyjen palvelun tuottajien valvontaa.
      Tuomo Melin, Sitra
    • Sääntökirjojen sisältö
      • Lainsäädännöstä nousevat ns. pakolliset (yleinen osa)
        • Yleisessä osassa pakollisilla hyväksymisehdoilla tarkoitetaan lainsäädännössä olevia hyväksymisehtoja. Näitä ovat mm. vaatimus, että palvelutaso on samaa tasoa kuin kunnallinen palvelutuotanto ja että palvelun tuottajia kohdellaan tasapuolisesti ketään syrjimättä.
      • Kunnan itsensä asettamat ns. harkinnanvaraiset (palvelukohtainen osa) hyväksymisehdot .
        • Palvelukohtaisessa osassa harkinnanvaraisilla hyväksymisehdoilla tarkoitetaan kunnan itsensä määrittelemiä hyväksymisehtoja, joita ovat mm. palvelusetelin hinnoitteluun liittyvät määritykset palvelusetelin arvosta ja hinnasta. Harkinnanvaraiset hyväksymisehdot eivät kuitenkaan voi olla ristiriidassa lainsäädännöstä nousevien pakollisten hyväksymisehtojen kanssa.
      Tuomo Melin, Sitra
    • Kaihikirurgian sääntökirja Tuomo Melin, Sitra
    • Kaihikirurgian sääntökirjan keskeiset osat
      • Poissulkukriteerit
      • Palvelun sisältö
      • Komplikaatioiden hoito
      • Laatuelementit
      Tuomo Melin, Sitra
    • Kaihikirurgian poissulkukriteerit
      • Potilaalla ei ole kunnan hyväksymää lähetettä
      • Kyseessä ei ole käypäsuosituksen mukainen leikattava kaihi
      • Potilas ei kykene kommunikoimaan häntä hoitavan henkilökunnan kanssa tai ei ole pintapuudutukseen sopiva
      • Potilas on alle 18 vuoden ikäinen
      • Potilas tarvitsee ulkopuolisen henkilön antamaa tulkkausta
      • Potilaalla on epätasapainossa oleva vakava yleissairaus tai ei pysy paikoillaan
      • Kyseessä on vuodepotilas
      • Suuri riski lasiaiskirurgian tarpeeseen (esimerkiksi selkeä facodoneesi)
      • Kaihileikkauksen estävä tai komplisoiva muu silmäsairaus (esimerkiksi epästabiili glaukooma, aktiivi uveiitti tai infektio leikattavassa silmässä)
      • Potilas on käynyt läpi taittovirheleikkauksen
      Tuomo Melin, Sitra
    • Kaihikirurgia – palvelun sisältö
      • Esitutkimuksen suorittaa leikkaava lääkäri tai hänen valtuuttamansa terveydenhuollon ammattihenkilö
      • Jälkitarkastuksen (samana tai seuraavana päivänä) tekee leikkaava lääkäri tai hänen valtuuttamansa terveydenhuollon ammattihenkilö
      • Leikkaus fako-tekniikalla pintapuudutuksessa ja silmän sisäisessä antibioottisuojassa
      • Henkilökuntavaatimuksena on leikkaava lääkäri, jota avustaa lukumäärältään riittävä, riittävän koulutuksen saanut terveydenhuollon ammattihenkilökunta
      • Valviran antama lupa toimia erikoislääkärinä Suomessa sekä luotettavasti dokumentoitu vähintään 500 kaihileikkauksen kokemus
      • Linssinä käytetään akryyli- tai silikonimateriaalista valmistettua, taivutettavaa tekomykiötä, joissa on CE-merkintä. HUS:lla on oikeus rajoittaa tietyn linssin käyttöä jos se osoittautuu huonoksi
      Tuomo Melin, Sitra
    • Kaihikirurgia – palvelun sisältö
      • Palveluntuottajan on toimitettava kahden viikon sisällä hoidosta palaute potilaalle, lähettävälle lääkärille ja sairaalalle.
      • Palvelun tuottajan on seurattava erikseen sovittuja laatuparametreja ja raportoitava niistä.
      • Asiakastyytyväisyyttä mitataan säännöllisillä asiakastyytyväisyyskyselyillä.
      • Palveluntuottajan on informoitava HUS:ia kaikista TEO:lle tai muille viranomaisille tehdyistä potilasvalituksista tai muistutuksista, jotka liittyvät palvelusetelijärjestelmään
      Tuomo Melin, Sitra
    • Kaihikirurgia - leikkaukseen kuuluvat komplikaatiot
      • Perioperatiiviset:
        • Ateriorinen vitrektomia ja mikäli mahdollista etukammiolinssin asetus
        • Vuotava haavan ompelu
        • Välitön ensiapu elvytys ja muissa vakavissa tiloissa
      • Postoperatiiviset, 14 vuorokautta leikkauksen jälkeen:
        • Välitön postoperatiivinen paineen noousu
        • Kystinen maculaödema (CME) primäärihoito
        • Erosio, vuotava haava, haavainfektio
        • Anteriorisen lasiaistraktion poisto
      Tuomo Melin, Sitra
    • Laadunseuranta
      • Komplikaatioiden seuranta puolivuosittain
      • Potilasvahinkoilmoitukset ja muistutukset
      • Asiakas tyytyväisyyskysely noin 1 kk leikkauksen jälkeen silmälasimäärityksen yhteydessä
        • Näkökyky
        • Elämänlaatu
        • Palveluntaso
      Tuomo Melin, Sitra
    • Tehostetun palveluasumisen sääntökirja Tuomo Melin, Sitra
    • Tehostettu palveluasuminen - sääntökirja
      • Sääntökirja koostuu kahdesta osasta
        • Yleinen osa, jossa määritellään palvelusetelin lainsäädännölliset ja toiminnalliset reunaehdot, asiakkaan, tuottajan ja kunnan näkökulmasta
        • Erityinen osa, jossa määritellään palvelusetelijärjestelmä vanhusten tehostetun palveluasumisen osalta.
          • Asiakasryhmän määrittely
          • Missä ajassa palvelun piiriin on päästävä
          • Henkilökunnan pätevyysvaatimukset
          • Palvelun sisältövaatimukset
          • Turvallisuus
          • Laatuparametrit
          • Tuottajan vastuu virheistä ja viivytyksistä  seuraamukset
          • Reklamaatio ja asiakaspalaute
          • Tuottajan palvelusetelituottajien rekisteristä poistaminen
          • Maksukäytäntö
          • Tietojärjestelmä vaatimukset
          • Asiakastietojen käsittely ja dokumentointi sekä arkistointi
      Tuomo Melin, Sitra
    • Palveluntuottajan hyväksymiskriteerit
      • luonteeltaan minimistandardeja, koska ovat yksipuolisesti luotuja (julkinen)
      • etukäteen määritellyt tuloksellisuusindikaattorit  kunnan näkökulma:
          • hinta ja asiakastyytyväisyys
          • hoidon tason arviointi
      • yhteinen valvonta ja tuotteiden yhtenäisyys
        • palvelun taso määritelty, vähentää poikkeamia ja virheitä
        • lisää palvelun luotettavuutta ja turvallisuutta
        • palvelun laadun parantaminen mahdollista, mm. asiakkaiden/kuntalaisten palautteiden avulla
      • pyritään standardoimaan
        • tuottajien hyväksymiskriteerit seudullisesti ja valtakunnallisesti jotta vertailu eri osapuolten kesken onnistuu
          • tuottajat voivat vertailla ja luoda riittävän palvelun tason, kehittää innovatiivisia palveluja, joista asiakas/kuntalainen on halukas maksamaan
      Tuomo Melin, Sitra
    • Palveluntuottajan hyväksymiskriteerit – tehostettu palveluasuminen Tuomo Melin, Sitra
    • Palvelusetelin hinnoittelu Tuomo Melin, Sitra
    • Palvelusetelin hinnoittelun elementit
      • Palvelun hinta = Palveluntuottajalle palvelusta maksettava hinta, joka muodostuu kunnan maksamasta osuudesta (palvelusetelin arvo) ja asiakkaan maksamasta osuudesta (asiakkaan omavastuu)
      • Palvelusetelin arvo = kunnan maksama osuus palvelun hinnasta. Arvo voi olla sidottu asiakkaan tuloihin (tulosidonnainen) tai kaikille asiakkaille yhtä suuri (tasasuuruinen)
      • Asiakkaan omavastuu = asiakkaan maksama osuus palvelun hinnasta
      • Hintakatto = palvelusta palveluntuottajalle maksettava enimmäishinta, johon sisältyy kunnan maksama osuus ja asiakkaan omavastuu
      • Markkinahinta = palvelusta palveluntuottajalle maksettava hinta, joka määräytyy markkinoiden ehdoilla
      Asiakkaan omavastuu Palvelu- setelin arvo Palvelun hinta Tuomo Melin, Sitra
      • Palvelusetelillä hankittavan palvelun hinta voidaan asettaa kahdella eri tavalla.
        • Hintakatto
        • Kunta asettaa palvelusta maksettavan enimmäishinnan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kunta asettaa palvelusta maksettavan enimmäishinnan yhdeksi palveluntuottajien hyväksymiskriteeriksi.
        • 2. Markkinahinta
        • Kunta antaa palvelusta maksettavan hinnan muodostua vapaasti markkinoilla.
      Palvelun hinta: hintakatto tai markkinahinta Tuomo Melin, Sitra
    • Palvelusetelin arvo: tulosidonnainen tai tasasuuruinen
      • Palvelusetelin arvo voi olla joko tulosidonnainen tai tasasuuruinen.
      • Tulosidonnainen palveluseteli
      • Asiakkaan tulot vaikuttavat palvelusetelin arvon suuruuteen. Palvelusetelin arvon suuruudelle määritellään vähimmäis- ja enimmäisarvo kunnan määrittämien perusteiden mukaisesti.
      • 2. Tasasuuruinen palveluseteli
      • On kaikille asiakkaille yhtä suuri asiakkaan tuloista riippumatta.
      Tuomo Melin, Sitra
    • Palvelusetelin arvo: tulosidonnainen tai tasasuuruinen Hintakatto Palvelu- setelin arvo kaikille sama Palveluntuottaja määrittää hinnan hintakaton puitteissa a) Palvelusetelin arvo tasasuuruinen Asiakkaan omavastuu riippuu palvelusetelin arvosta ja palvelun hinnasta; hintakatto asettaa maksimin Palvelusetelin arvo riippuu asiakkaan tuloista b) Palvelusetelin arvo tulosidonnainen Asiakkaan omavastuu riippuu palvelun hinnasta; hintakatto asettaa maksimin Palveluntuottaja määrittää hinnan hintakaton puitteissa Tuomo Melin, Sitra
    • Palvelusetelin arvo: tulosidonnainen tai tasasuuruinen Markkinahinta Palvelu- setelin arvo kaikille sama Palveluntuottaja määrittää hinnan vapaasti a) Palvelusetelin arvo tasasuuruinen Asiakkaan omavastuu riippuu palvelusetelin arvosta ja palvelun hinnasta Palvelusetelin arvo riippuu asiakkaan tuloista b) Palvelusetelin arvo tulosidonnainen Asiakkaan omavastuu riippuu palvelun hinnasta Palveluntuottaja määrittää hinnan vapaasti Tuomo Melin, Sitra
    • Kunta - palvelusetelin arvon määritteleminen
      • Kunta määrittelee palvelusetelin arvon siten, että
        • Palvelusetelin omavastuu on asiakkaalle kohtuullinen
        • Palvelusta palveluntuottajalle maksettava hinta kiinnostaa palveluntuottajaa ja luo edellytyksiä markkinoiden kehittymiselle. Kunnan tehtävänä on luoda tasapuoliset toimintaedellytykset markkinoilla toimiville palveluntuottajille.
        • Palvelusetelijärjestelmä on kunnalle pidemmällä aikavälillä kustannusneutraali tai kokonaiskustannuksia alentava.
      • Kunta voi määritellä palvelusetelin arvon tarkastelemalla esimerkiksi
        • Nykyisten ostopalvelujen keskimääräisiä ja alimpia kustannuksia omassa kunnassa ja muissa kunnissa
        • Oman ja muiden kuntien palvelutuotannon kustannuksia
        • Yksityisten palveluntuottajien tuotantokustannuksia (ylisuurten voittojen eliminointi)
      • Kunta tarkistaa hinnoitteluperusteensa säännöllisin väliajoin ja arvioi valitsemansa hinnoittelumallin toimivuutta ja sopivuutta.
      Tuomo Melin, Sitra
    • Asiakas - palvelusetelin arvon määritteleminen
      • Kunnan tulee määritellä palvelusetelin arvo asiakkaan kannalta kohtuulliseksi. Kohtuullisuutta arvioidaan eri palvelun järjestämistapojen kustannusten näkökulmasta sekä asiakkaan maksettavaksi jäävän omavastuuosuuden näkökulmasta.
        • Palvelusetelilain mukaan asiakkaalle on selvitettävä asiakkaan omavastuuosuuden määräytymisen perusteet ja omavastuun arvioitu suuruus.
        • Asiakkaalle on ilmoitettava myös vastaavan julkisen palvelun asiakasmaksu. Asiakas vertaa palvelusetelin omavastuuta vastaavan palvelun asiakasmaksuun päättäessään palvelusetelin vastaanottamisesta.
        • Asiakasmaksulain 4 ja 5 §:ssä asiakkaalle maksuttomaksi säädetyistä palveluista ei saa jäädä asiakkaan maksettavaksi omavastuuosuutta myöskään palvelusetelijärjestelmässä (lääkinnällisten apuvälineiden osalta on kuitenkin säädetty poikkeus). Kyseisissä palveluissa voidaan suositella hintakaton käyttöä.
      Tuomo Melin, Sitra
    • Palveluseteli - lisäostot
      • Asiakkaalla on mahdollisuus lisäostoihin.
        • Asiakas voi halutessaan ostaa palveluseteliä käyttäen palvelutarvetta vastaavan kalliimman palvelun, esimerkiksi hammashoidossa muovipaikan sijaan kultapaikan. Asiakas on lisäoston valinnalla hyväksynyt suuremman omavastuuosuuden, päättänyt itse lisäkustannuksen määrän ja maksaa sen palveluntuottajalle.
        • Asiakas voi halutessaan ostaa omakustanteisesti muita palveluja palveluntuottajalta, esimerkiksi hampaiden valkaisun paikkauksen yhteydessä. Kyseinen lisäosto ei kuulu palvelusetelijärjestelmän piiriin.
      • Lisäostoista pitää määritellä sääntökirjan palvelukohtaisessa osassa
      Tuomo Melin, Sitra
    • Palvelusetelin arvon määritteleminen - palveluntuottaja
      • Palveluntuottaja hakeutuu palvelusetelijärjestelmään palveluntuottajaksi kunnan asettamin ehdoin. Jos kunta
        • määrittää palvelulle tai palvelukokonaisuudelle hintakaton, tulee palveluntuottajan huolehtia hyväksymiskriteerien mukaisten palvelujen tuottamisesta enintään tiettyyn hintaan.
        • antaa palvelun hinnan muodostua vapaasti markkinoilla, on palveluntuottajan edun mukaista hinnoitella palvelu siten, että hinta muodostuu asiakkaalle kohtuulliseksi ja palveluseteli vaihtoehtona houkuttelevaksi.
      Tuomo Melin, Sitra
    • HUS kaihikirurgia – hintakatto, tasasuuruinen seteli Tuomo Melin, Sitra 660 euroa max. 90 euroa Palvelu- setelin arvo kaikille sama Asiakkaan omavastuu riippuu palvelun hinnasta; hintakatto asettaa maksimin 750 euroa
    • Kuusamon kaihikirurgian malli – markkinahinta, tasasuuruinen seteli Tuomo Melin, Sitra 1350 euroa Arvio 450 euroa Palvelu- setelin arvo kaikille sama Asiakkaan omavastuu riippuu palvelun hinnasta Palveluntuottaja määrittää hinnan vapaasti
    • Tehostettu palveluasuminen - lähtökohdat palvelusetelin arvon määrittelytyöhön
      • Vanhuspalvelun palveluseteliprojektissa suurten kaupunkien ja seudullisen työryhmän linjaukset tehostetun palveluasumisen palvelusetelin arvon määrittämisessä:
        • tulosidonnainen seteli – jokaiselle kuntalaiselle mahdollinen
        • projektissa valmistelu yhteistyössä muiden kuntien kanssa malli, jota sovelletaan kunnittain mm. erilaisten hinnoitteluperusteiden mukaan
        • lautakunnalle esitettäviin esimerkkeihin setelin lähtöarvoksi otettiin tehostetun palveluasumisen hintoja seuraavasti:
          • alin markkinahinta
          • tuotantohinta
          • ostopalvelujen keskihinta
        • mitä suuremmat asiakkaan tulot sitä suurempi omavastuu
        • pienituloiselle asiakkaalle palvelusetelin omavastuu on sama kuin kaupungin asiakasmaksu kaupungin omassa palvelussa
      Tuomo Melin, Sitra
    • Tehostettu palveluasuminen – muuttujat, joilla palvelusetelin arvoja simuloitiin
      • Tehostetun palveluasumisen tuloluokitusten perusteella asukkaiden tulot porrastettiin kolmeen luokkaan (vuoden 2009 tilanne):
        • Tulot alle 1000 e/kk 34 asiakasta
        • Tulot 1000-2000 e/kk 262 asiakasta
        • Tulot yli 2000 e/kk 127 asiakasta
      • Esimerkkeihin setelin lähtöarvoksi on otettu tehostetun palveluasumisen alin markkinahinta 2434e/kk (79,89e/vrk), laskennallinen tuotantokustannus 2836 euroa kuukaudessa (93e/ vrk) ja ostopalvelujen keskihinta 2989e/kk (98e/kk).
      • Mallissa asiakas, jonka tulot ovat alle 1000e/kk palvelusetelin käyttö on samanhintaista kuin ostopalvelun käyttö
      • Asiakkaan omavastuuosuus nousee ja kunnalle syntyy enemmän säästöjä kun omavastuuosuuden painokerrointa nostetaan suuremmissa tuloluokissa
      • Omavastuuosuuden painokertoimina käytettiin 0-5%, 0-15% tai 0-20%
      Tuomo Melin, Sitra
    • Tehostettu palveluasuminen - Ikäihmisten palvelujen lautakunnassa 14.4.2010 hyväksytty palvelusetelin arvon määrittelymalli Tuomo Melin, Sitra
      • Tehostettu palveluasuminen - palvelusetelin arvioitu kustannusvaikutus vuodessa
      • Ostopalvelun keskihinta 2989 €/ kk, palvelusetelin lähtöarvo 2836 €/kk (93e/kk), omavastuuosuuden painokertoimet 0-20 %
      Tuomo Melin, Sitra
    • Tehostettu palveluasuminen - kustannusvaikutus kunnalle, esimerkkinä Tampere poikkileikkaustilanne joulukuu 2009
      • Kunnalla käytössä 398 tehostetun palveluasumisen paikkaa
        • jos palvelusetelin ottaa käyttöön 20% tehostetun palveluasumisen asiakkaista tämä tarkoittaa kunnalle säästöä vuodessa 0,46 me
        • jos palvelusetelin ottaa käyttöön 50% tehostetun palveluasumisen asiakkaista tämä tarkoittaa kunnalle säästöä vuodessa 1,15 me
      • 0,46 me tarkoittaa ostopalveluna 12 asiakaspaikkaa á 98 e/vrk
      • 1,15 me tarkoittaa ostopalveluna 32 asiakaspaikkaa á 98 e/vrk
      Tuomo Melin, Sitra
    • Kaikilla kansalaisilla on oikeus valita! Tuomo Melin, Sitra