Näkökulmia sääntökirjojen sisältöön
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×
 

Like this? Share it with your network

Share

Näkökulmia sääntökirjojen sisältöön

on

  • 542 views

Suunnittelija Marjo Katajisto, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Suunnittelija Marjo Katajisto, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Kunnan pohdittava tarkkaan, missä palveluissa ja miksi palveluseteli.

Statistics

Views

Total Views
542
Views on SlideShare
542
Embed Views
0

Actions

Likes
0
Downloads
1
Comments
0

0 Embeds 0

No embeds

Accessibility

Categories

Upload Details

Uploaded via as Microsoft PowerPoint

Usage Rights

© All Rights Reserved

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment

Näkökulmia sääntökirjojen sisältöön Presentation Transcript

  • 1. 12.−13.05.2011 Palvelusetelipäivät Näkökulmia ja kommentteja sääntökirjojen sisältöön Suunnittelija Marjo Katajisto
  • 2. Palveluiden tavoitteet
    • Kuntien hyvinvointipalveluiden hankinta pitäisi olla tavoitteellisempaa: millaiset tavoitteet sosiaali- ja terveyspalveluille asetetaan?
    • Julkisen palvelutuotannon työn suuntaaminen kehittämis- ja innovaatiotoimintaan
    • Kunnan vastuut muistettava: tilaajavastuu sekä ostajana kokonaisvastuu toiminnan vaikuttavuudesta
    • Miten kunta hankkijana voisi motivoida palveluntuottaja kehittämään palveluita sopimuskauden aikana – kiinnostaako kehittämistyö yrityksiä?
      • Tulisiko asettaa myös ehtoja?
    • Kansalaiskeskeisiä julkisia palveluja, joissa eri organisaatioita kannustetaan mieluummin yhteistyöhön kuin keskinäiseen kilpailuun: Ihmiset kansalaisina, joilla on oikeuksia ja velvollisuuksia
  • 3. Asiakaslähtöisyys ja valinnanvapaus
    • Palvelujärjestelmän kehittämisen muuttaminen asiakaslähtöiseksi onnistuu käytännössä vain jos koko järjestelmää kehitetään kokonaisvaltaisesti ja palveluja toisiinsa integroiden
      • Asiakaslähtöisempiä, eri sektorien ja hallinnonalojen rajat ylittäviä palvelukokonaisuuksia
    • Yksilön valinnanvapauden edistäminen on nostettu suomalaisen sosiaalipolitiikan keskiöön ilman tieteellistä näyttöä valinnanvapauden hyödyistä tai riittävää keskustelua uudenlaisen politiikan eriarvoistavasta vaikutuksesta
    • Lisääntynyt valinnanvapaus on pakottanut rakentamaan entistä vahvempia palveluohjauksen mekanismeja (sekä valvontaa)
    • Eriarvoistaako valinnanvapaus ihmisiä palveluiden ja hoidon saannissa.
    • Jääkö julkisen sektorin rooliksi ohjata, neuvoa ja valvoa?
  • 4. Asiakaslähtöisyys lähtee suunnittelusta
    • Asiakas- ja palveluprosessien avaaminen ja palvelujärjestelmän rajapintojen analysointi
    • Asiakaspalautejärjestelmät kuntoon
    • Asiakkaalle tulee sosiaalihuollossa laatia palvelu-, hoito-, kuntoutus- tai muu vastaava suunnitelma, ellei se ole ilmeisen tarpeetonta.
    • Potilaslain mukaan potilaalle on tarvittaessa laadittava tutkimusta, hoitoa, lääkinnällistä kuntoutusta koskeva tai muu vastaava suunnitelma.
      • Kokonaisuus!
  • 5. Tuotteistaminen
    • Palvelusetelin käyttö kohdistuu ensisijaisesti palveluihin, joita voidaan tuotteistaa ja joissa asiakas voi toimia kuluttajan tavoin.
    • Palveluseteli ei käytännössä pääsääntöisesti sovellu sellaisiin palveluihin, joihin asiakas ei itse hakeudu tai joissa esimerkiksi lähiomainen ei voi valita palvelua.
    • Sosiaali- ja terveydenhuollossa on runsaasti palveluja ja eri palveluiden muodostamia kokonaisuuksia, joiden tuotteistaminen on vaikeaa tai mahdotonta.
      • Kokonaisuuksien pilkkominen osiksi voi tulla kalliimmaksi.
      • Pilkkominen voi vaikeuttaa myös hoidon/palvelun seurantaa.
    • Palvelusetelin käyttäminen edellyttää, että asiakas kykenee itse tekemään valintoja ja valvomaan saamansa palvelun laatua siten kuin palvelusetelijärjestelmässä on tarkoitus.
      • Tasavertainen sopimuskumppani – yhteinen kieli
  • 6. Tuotteistaminen
    • Palveluita pyritään tehostamaan yksinkertaistamalla sellaisia palveluita, jotka aikaisemmin räätälöitiin ja tehtiin prosessina  sosiaalityön McDonaldsaatio?
    • Palvelut ovat suoritteita tai tuotteita?
    • Vastuun hajottaminen eri hallintokunnille?
    • Asiakkaiden erotteleminen eri segmentteihin?
    • Asiakas vastaa kilpailutuksesta?
  • 7. Työntekijöiden työsuhdeturva
    • Selkeä tapauksissa, joissa kaikki ovat yhden sopimuksen piirissä
    • Palveluiden pilkkominen ja työehdoilla shoppailu?
      • Syntyykö halvempi palvelu siitä, että henkilöstön edut/palkat ovat huonommat?
    • Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusvelvoite sitovaksi myös yksityisille
    • Osaavan henkilöstön saatavuuden turvaaminen
    • Miten lainsäädäntöä voidaan kehittää?
      • Valvonta
      • Palveluohjaamisen mallin kehittäminen
      • Kuka seuraa hintojen nousua ja palveluiden laatua?
      • Tietosuoja – rekistereiden ylläpito iso kysymys. Tietoa myös kuntalaiselta kunnalle
    • Hoito- ja palvelusuhde pitkäaikaisuus/pysyvyys  turvallisuus
    • Henkilöstön hyvinvointiin kiinnitettävä huomiota kaikilla työpaikoilla: Hyvää laatua voi tuottaa vain laadukas työvoima.
  • 8. Kustannukset
    • Kunnan kustannukseksi laskettava myös hallinnolliset kustannukset
    • Hyväksymiskriteeri-, rekisterinpito- ja seurantatyöt  hallintokulujen hinta tulee usein yllätyksenä
    • Laadunvalvonta nostaa kustannuspaineita
    • Kuka vastaa mahdollisista komplikaatioista ja niiden hoitamisen kustannuksista?
  • 9. Sääntökirjat tarpeellisia
    • Etukäteen määritellyt tuloksellisuusindikaattorit:
      • Hinta ja asiakastyytyväisyys
      • Hoidon tason arviointi
    • Yhteinen valvonta ja tuotteiden yhtenäisyys
      • Palvelun taso määritelty
      • Kustannusten seuranta
      • Luotettavuus ja turvallisuus
      • Palvelun laatu
      • Henkilöstö
      • Palvelu/hoitosuhteen kesto
    • Tuottajien hyväksymiskriteerit seudullisesti ja valtakunnallisesti, jotta vertailu onnistuisi
  • 10. Kommentteja sääntökirjaan
    • Kunnan pohdittava tarkkaan, missä palveluissa ja miksi palveluseteli?
      • Säästöt? Asetettava hintakatto jotta kustannukset eivät kunnalle kohtuuttomia
      • Henkilöstöpula? Varmistettava henkilöstön osaamiseen, mitoitukseen ym. liittyvien kriteereiden täyttyminen
    • Tulisi olla mahdollista edellyttää tiettyjen erityiskriteerien täyttymistä esim. ympäristöarvoja yrityksellä tms.
      • Vrt. hankintalain sosiaaliset kriteerit
    • Laadun seuranta esim. säännöllinen raportointi asiakaspalautteesta, komplikaatioista ym.
    • Maksukattojärjestelmän uudistaminen: millä tavoin palvelusetelin omavastuuosuus huomioidaan maksukaton kertymisessä.