Your SlideShare is downloading. ×
Näkökulmia sääntökirjojen sisältöön
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Thanks for flagging this SlideShare!

Oops! An error has occurred.

×
Saving this for later? Get the SlideShare app to save on your phone or tablet. Read anywhere, anytime – even offline.
Text the download link to your phone
Standard text messaging rates apply

Näkökulmia sääntökirjojen sisältöön

334
views

Published on

Suunnittelija Marjo Katajisto, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL …

Suunnittelija Marjo Katajisto, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Kunnan pohdittava tarkkaan, missä palveluissa ja miksi palveluseteli.

Published in: Health & Medicine

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
334
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0
Actions
Shares
0
Downloads
2
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

Report content
Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
No notes for slide

Transcript

  • 1. 12.−13.05.2011 Palvelusetelipäivät Näkökulmia ja kommentteja sääntökirjojen sisältöön Suunnittelija Marjo Katajisto
  • 2. Palveluiden tavoitteet
    • Kuntien hyvinvointipalveluiden hankinta pitäisi olla tavoitteellisempaa: millaiset tavoitteet sosiaali- ja terveyspalveluille asetetaan?
    • Julkisen palvelutuotannon työn suuntaaminen kehittämis- ja innovaatiotoimintaan
    • Kunnan vastuut muistettava: tilaajavastuu sekä ostajana kokonaisvastuu toiminnan vaikuttavuudesta
    • Miten kunta hankkijana voisi motivoida palveluntuottaja kehittämään palveluita sopimuskauden aikana – kiinnostaako kehittämistyö yrityksiä?
      • Tulisiko asettaa myös ehtoja?
    • Kansalaiskeskeisiä julkisia palveluja, joissa eri organisaatioita kannustetaan mieluummin yhteistyöhön kuin keskinäiseen kilpailuun: Ihmiset kansalaisina, joilla on oikeuksia ja velvollisuuksia
  • 3. Asiakaslähtöisyys ja valinnanvapaus
    • Palvelujärjestelmän kehittämisen muuttaminen asiakaslähtöiseksi onnistuu käytännössä vain jos koko järjestelmää kehitetään kokonaisvaltaisesti ja palveluja toisiinsa integroiden
      • Asiakaslähtöisempiä, eri sektorien ja hallinnonalojen rajat ylittäviä palvelukokonaisuuksia
    • Yksilön valinnanvapauden edistäminen on nostettu suomalaisen sosiaalipolitiikan keskiöön ilman tieteellistä näyttöä valinnanvapauden hyödyistä tai riittävää keskustelua uudenlaisen politiikan eriarvoistavasta vaikutuksesta
    • Lisääntynyt valinnanvapaus on pakottanut rakentamaan entistä vahvempia palveluohjauksen mekanismeja (sekä valvontaa)
    • Eriarvoistaako valinnanvapaus ihmisiä palveluiden ja hoidon saannissa.
    • Jääkö julkisen sektorin rooliksi ohjata, neuvoa ja valvoa?
  • 4. Asiakaslähtöisyys lähtee suunnittelusta
    • Asiakas- ja palveluprosessien avaaminen ja palvelujärjestelmän rajapintojen analysointi
    • Asiakaspalautejärjestelmät kuntoon
    • Asiakkaalle tulee sosiaalihuollossa laatia palvelu-, hoito-, kuntoutus- tai muu vastaava suunnitelma, ellei se ole ilmeisen tarpeetonta.
    • Potilaslain mukaan potilaalle on tarvittaessa laadittava tutkimusta, hoitoa, lääkinnällistä kuntoutusta koskeva tai muu vastaava suunnitelma.
      • Kokonaisuus!
  • 5. Tuotteistaminen
    • Palvelusetelin käyttö kohdistuu ensisijaisesti palveluihin, joita voidaan tuotteistaa ja joissa asiakas voi toimia kuluttajan tavoin.
    • Palveluseteli ei käytännössä pääsääntöisesti sovellu sellaisiin palveluihin, joihin asiakas ei itse hakeudu tai joissa esimerkiksi lähiomainen ei voi valita palvelua.
    • Sosiaali- ja terveydenhuollossa on runsaasti palveluja ja eri palveluiden muodostamia kokonaisuuksia, joiden tuotteistaminen on vaikeaa tai mahdotonta.
      • Kokonaisuuksien pilkkominen osiksi voi tulla kalliimmaksi.
      • Pilkkominen voi vaikeuttaa myös hoidon/palvelun seurantaa.
    • Palvelusetelin käyttäminen edellyttää, että asiakas kykenee itse tekemään valintoja ja valvomaan saamansa palvelun laatua siten kuin palvelusetelijärjestelmässä on tarkoitus.
      • Tasavertainen sopimuskumppani – yhteinen kieli
  • 6. Tuotteistaminen
    • Palveluita pyritään tehostamaan yksinkertaistamalla sellaisia palveluita, jotka aikaisemmin räätälöitiin ja tehtiin prosessina  sosiaalityön McDonaldsaatio?
    • Palvelut ovat suoritteita tai tuotteita?
    • Vastuun hajottaminen eri hallintokunnille?
    • Asiakkaiden erotteleminen eri segmentteihin?
    • Asiakas vastaa kilpailutuksesta?
  • 7. Työntekijöiden työsuhdeturva
    • Selkeä tapauksissa, joissa kaikki ovat yhden sopimuksen piirissä
    • Palveluiden pilkkominen ja työehdoilla shoppailu?
      • Syntyykö halvempi palvelu siitä, että henkilöstön edut/palkat ovat huonommat?
    • Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusvelvoite sitovaksi myös yksityisille
    • Osaavan henkilöstön saatavuuden turvaaminen
    • Miten lainsäädäntöä voidaan kehittää?
      • Valvonta
      • Palveluohjaamisen mallin kehittäminen
      • Kuka seuraa hintojen nousua ja palveluiden laatua?
      • Tietosuoja – rekistereiden ylläpito iso kysymys. Tietoa myös kuntalaiselta kunnalle
    • Hoito- ja palvelusuhde pitkäaikaisuus/pysyvyys  turvallisuus
    • Henkilöstön hyvinvointiin kiinnitettävä huomiota kaikilla työpaikoilla: Hyvää laatua voi tuottaa vain laadukas työvoima.
  • 8. Kustannukset
    • Kunnan kustannukseksi laskettava myös hallinnolliset kustannukset
    • Hyväksymiskriteeri-, rekisterinpito- ja seurantatyöt  hallintokulujen hinta tulee usein yllätyksenä
    • Laadunvalvonta nostaa kustannuspaineita
    • Kuka vastaa mahdollisista komplikaatioista ja niiden hoitamisen kustannuksista?
  • 9. Sääntökirjat tarpeellisia
    • Etukäteen määritellyt tuloksellisuusindikaattorit:
      • Hinta ja asiakastyytyväisyys
      • Hoidon tason arviointi
    • Yhteinen valvonta ja tuotteiden yhtenäisyys
      • Palvelun taso määritelty
      • Kustannusten seuranta
      • Luotettavuus ja turvallisuus
      • Palvelun laatu
      • Henkilöstö
      • Palvelu/hoitosuhteen kesto
    • Tuottajien hyväksymiskriteerit seudullisesti ja valtakunnallisesti, jotta vertailu onnistuisi
  • 10. Kommentteja sääntökirjaan
    • Kunnan pohdittava tarkkaan, missä palveluissa ja miksi palveluseteli?
      • Säästöt? Asetettava hintakatto jotta kustannukset eivät kunnalle kohtuuttomia
      • Henkilöstöpula? Varmistettava henkilöstön osaamiseen, mitoitukseen ym. liittyvien kriteereiden täyttyminen
    • Tulisi olla mahdollista edellyttää tiettyjen erityiskriteerien täyttymistä esim. ympäristöarvoja yrityksellä tms.
      • Vrt. hankintalain sosiaaliset kriteerit
    • Laadun seuranta esim. säännöllinen raportointi asiakaspalautteesta, komplikaatioista ym.
    • Maksukattojärjestelmän uudistaminen: millä tavoin palvelusetelin omavastuuosuus huomioidaan maksukaton kertymisessä.