Työttömän asema suomalaisessa yhteiskunnassa

735 views

Published on

Elina Palolan esitys Rytmin päätösseminaarissa 30.11.11.

Published in: Education
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
735
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
0
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Työttömän asema suomalaisessa yhteiskunnassa

  1. 1. Suomalaisen hyvinvointivaltio-kehityksen tärkeä virstanpylväs olisosiaalihuollon periaatekomitea(KM 1971):siirtymä köyhäinhoidostahyvinvointivaltioon.Ero entiseen kiteytyi mm.palveluhenkisyyden ideologiaan.
  2. 2. Suomi oli tasa-arvoisimmillaanvuonna 1987.Hyvinvointivaltion huippuhetki oli1980-luvun lopun nousu-suhdanne. Sen tunnelmat kiteyttipääministeri Harri Holkeri: ”mekuulumme kaikki keskiluokkaan”.
  3. 3. Tasa-arvoisuus on yksi kaikkeintärkeimmistä yhteiskunnan tilanmittareista. Pohjoismaat onnistuivat tässähienosti 1990-luvun vaihteeseen asti.Tuolloin sosiaalipolitiikan käsitteistö(kin)muuttui, ja ”vanha hyvinvointivaltio” alkoinäyttää passiiviselta ja tuottamattomalta.Tasa-arvopyrkimys syrjäytyi monellayhteiskunnan osa-alueella.
  4. 4. Sanktiot tulivat sosiaalihuollonsuunnitelmiin 1990-luvun lopullatoimeentulotukilain myötä.Ne kohdistuvat kaikkeinheikoimmassa asemassa oleviinasiakkaisiin.
  5. 5. Samalla muuttui käsitys ihmisestä.Yhteiskunnalliset ongelmatkytketään kysymykseenyksilön moraalista:sopimuksellisuus, vaatimusvastuullisesta kansalaisuudesta jaansaitsevaisuudesta.
  6. 6. Mm. Alankomaat näyttänyt suuntaa Euroopassa:Siirtymä formaalista moraaliseen kansalaisuuteen,jossa kansalaisuus miksataan aktiiviseenintegraatioon.”Only a grilled burger is a real burger.”(…. todellinen / vähemmän todellinenkansalaisuus?!)
  7. 7. Työväen hyvinvointivaltio voihyvin, mutta työväenalapuolelle on repeämässäyhä syvenevä railo.(Matti Virtanen)
  8. 8. Hyvinvoinnista on tullut kollektiivisensopimuksen sijaan yhä enemmänyksilöllinen sopimus, jonka nimissäjulkinen valta odottaa kansalaiseltatuntuvaa vastinetta satsauksilleen.Tulosta olisi tultava tuottavuutena,aktiivisuutena, vastuullisuutena,hyvinvointina ja terveytenä.(Vrt. Jorma Ollila/HS-uutiskirje:”SUOMESSA LIIKAA TEHOTTOMIATYÖNTEKIJÖITÄ”)
  9. 9. ”Minulla on pienen ihmisenvastuu. Vastaan vain niistäasioista, joihin voin vaikuttaa.Kannan vastuuta ruoasta,lähimmäisestä, tiestöstä jaluonnosta. Vastuuni päättyyjonnekin Janakkalan tienoille.” - Kari Hotakainen
  10. 10. Kommentti Sosiaaliportista:”Sosiaalialan pitkäaikaisenatyöntekijänä olen huolestunutetenkin yhdestä asiasta: kuilukentän työntekijöiden ja johdonvälillä on kasvanut valtavaksi.Puhutaan eri kieltä….”
  11. 11. ”Sosiaalisen työllistämisen toimiala oneräänlainen verkostojen, toimijoiden jajärjestöjen kudelma, jonka yhdistävänälankana toimii erilaisiin asiakasryhmiinliittyvien työllistämisen, valmennuksen jaohjauksen menetelmien kehittäminen.” (www.tyopajatieto.fi)Siis mitä?
  12. 12. Viranomaisten ”työttömyysteksteille” ovattyypillisiä yksityiskohtaiset säännöt erityisestietuuksista ja niiden maksamisesta, termienmoninaisuus ja järjestelmän vaikeaselkoisuus.Työttömyyttä pidetään merkittävässä määrinihmisten omana syynä: työtön ei ole tarpeeksiaktiivinen tai ei halua tarpeeksi töihin.Viranomaisdiskurssi synnyttää esim. tarjota jaosoittaa –verbien käytöllä kuvaa, että TE-toimisto tarjoaa työnhakijalle töitä, jotkatarvitsee vain ottaa vastaan ja joista kuitenkinmyös kieltäydytään.(Ella Lillqvistin gradu 2010)
  13. 13. Työ nähdään yleisesti itseisarvona; työhön onhaluttava vaikka ilmaiseksi.Viranomaisten teksteissä korostetaantyönhakijan aktiivisuutta, joka (Lillqvistintutkimuksessa) määrittyy ennen kaikkeaviranomaisten tottelemisena.Aktiivisuuspuhe sisältää vaatimuksenhaluamisesta; aito haluaminen jonkun muunmäärittelemiin toimiin voi kuitenkin ollaparadoksaalinen vaatimus.
  14. 14. Kansalaisten tekstit ovat heterogeenisempia.Työttömät saatettiin nähdä toisten elätteinä,joiden elämä on liian mukavaa ja helppoa.Toisaalta korostettiin työttömän köyhyyttä jatilanteen epäoikeudenmukaisuutta jakeskityttiin osoittamaan, että työttömät kyllänoudattavat vallitsevaa moraalikäsitystä.Työttömistä puhutaan yleensäkinnegatiiviseen sävyyn esim. konnina taiuhreina.
  15. 15. Kaikkitietävät viranomaiset ja epäluotettava työtön???• Viranomaisilla on tekstien perusteella jopa kyky lukea henkilön ajatuksia.• Vrt. TEM-ohje työnhakijan palveluprosessista (2010): työnhakijan segmentti määritellään alku- kartoituksessa, jonka yhteydessä työnhakijalle kerrotaan, mihin palveluun hänet ohjataan … segmentin määritteleminen perustuu virkailijan asiantuntija-arvioon.
  16. 16. Liian kova yhteiskunta?”Suomessa ei pääse edes kahvilaan töihinilman koulutusta tai suhteita. Vaaditaan, jotaintäydellisiä ihmisiä””Kunnallinenkin terveydenhuolto, jos sitä onsaatavilla, ylittää maksukyvyn”.”Minut pudotettiin 90-luvulla jo”.”En ole saanut lapsia, joten kuka pitää huolta?Miten käy kun voitontavoittelijat hoitavat taijättävät minut hoitamatta?””En kuulu suuriin ikäluokkiin, joiden eläke-eduton varmistettu”.
  17. 17. Vuonna 1987 syntyneistä: •joka viides on 21 vuoden ikään mennessä saanut psykiatrista erikoissairaanhoitoa tai lääkitystä mielenterveysongelmiinsa • peruskoulun jälkeinen tutkinto puuttuu 16 %:lta tästä ikäluokasta • 23 % on joutunut jossakin vaiheessa turvautumaan toimeentulotukeen • 26 %:lla on merkintöjä rikkomuksista tai saaduista tuomioista (Reija Paananen & Mika Gissler, THL)
  18. 18. Kuitenkin….”Sellaisessa yhteiskunnassaon parempi ja turvallisempielää, jossa kaikilla asiat ovatsiedettävän hyvin. Tai jos itseon hyvätuloinen, voiko ollavarma, että myös lapset,lapsenlapset tai muut läheisettulevat olemaan?”
  19. 19. Toisiin ihmisiin luottaminen on yksi vahvimpiakilpailukykyä selittäviä asioita. Eriarvoisuus jasen tuoma turvattomuuden tunne näkyvät josuomalaisten arvoissa; esim. uteliaisuus(innovatiivisuuteen liittyvä muutosvalmius-arvo) on heikentynyt. (Klaus Helkama)
  20. 20. Ei ole ”valtion tai kunnanetua”, vaan sen onheijastettava kansalaistensaääntä.Jokaisen yksilön toimijuusyhteiskunnassa onarvokasta. (Siksi esim. työttömäntoimintakyvyn tukeminen kannattaaaina).
  21. 21. Keskittyminen ihmisten jaheidän elinympäristöjensäväliseen suhteeseen:toimintamahdollisuudet jaomannäköinen elämä (eitarjolla olevien palvelujen jasegmenttien määrittelemä).
  22. 22. Tunnustuksen ja arvostuksensaaminen yhteiskunnassa(vaihtoehtoisina diskursseina tasa-arvolle?).Miten yksilö kykenee toimimaanomasta mielestäänmerkityksellisellä tavalla niissäolosuhteissa, joissa hän elää?MUTTA: pelkkä kunnioitus,tunnustus tai arvostus ei riitä:edellyttää myös resursseja jaareenoita!
  23. 23. Insinöörit tietävät sen, ettärakenteiden kestävyys määrittyyheikoimman lenkin kautta.Keskimääräinen lujuus ei riitä.Yhteiskunnan rakenteita koskevaaajattelua hallitsevat kuitenkinkeskiarvot ja keskimäärät.
  24. 24. ”Selvää on, ettävaikeneminen ei olekultaa. Se onromurautaa.”- Kari Hotakainen -

×