LeMill-verkkopalvelun arviointia oppimisen ja opetuksen näkökulmasta Johanna Hänninen ja Tero Paakki DIME 2008

Kehitetty Helsingin taideteollisen korkeakoulun medialaboratorion ( Taik ) johdolla Palvelu aloittanut toimintansa vuonna 2006 keväällä Avoin oppimissisältöjen tuottamiseen ja käyttämiseen tarkoitettu monikansallinen verkkopalvelu opettajille ja muille käyttäjille. LeMill on kehitetty osana Eurooppalaista Calibrate -projektia pyrkii edistämään oppimateriaalien sekä opetukseen liittyvien innovaatioiden liikkumista Euroopassa Perustava tarkoitus on toimia avoimena oppimisaihiovarastona, josta opettajat voivat hakea oppimateriaaleja, opetusmenetelmiä ja työkaluja.

Kehitetty Helsingin taideteollisen korkeakoulun medialaboratorion ( Taik ) johdolla

Palvelu aloittanut toimintansa vuonna 2006 keväällä

Avoin oppimissisältöjen tuottamiseen ja käyttämiseen tarkoitettu monikansallinen verkkopalvelu opettajille ja muille käyttäjille.

LeMill on kehitetty osana Eurooppalaista Calibrate -projektia

pyrkii edistämään oppimateriaalien sekä opetukseen liittyvien innovaatioiden liikkumista Euroopassa

Perustava tarkoitus on toimia avoimena oppimisaihiovarastona, josta opettajat voivat hakea oppimateriaaleja, opetusmenetelmiä ja työkaluja.

Suunniteltu yhdessä opettajien kanssa Oppimisaihiot ja opetusresurssit päädyttiin jakamaan kolmeen osaan: sisältöihin, menetelmiin ja työkaluihin. ”Kun kaikki kolme ovat saatavilla yhdessä, syntyy käytäntö siitä, kuinka tietty asia kannattaa opettaa tai oppia.” (Leinonen, et.al. 2008, s.119).

Suunniteltu yhdessä opettajien kanssa

Oppimisaihiot ja opetusresurssit päädyttiin jakamaan kolmeen osaan: sisältöihin, menetelmiin ja työkaluihin. ”Kun kaikki kolme ovat saatavilla yhdessä, syntyy käytäntö siitä, kuinka tietty asia kannattaa opettaa tai oppia.” (Leinonen, et.al. 2008, s.119).

LeMill affordanssit Affordanssi = millaisia käyttömahdollisuuksia palvelua käytettäessä muodostuu. Tässä arvioinnissa tarkastelemme LeMill verkkopalvelun ”tarjoutumista” erilaisiin käyttötarkoituksiin. Keskitymme teorian valossa lähinnä yleisiin affordansseihin (koska sovelluksissa voidaan nähdä melkein rajattomasti yksittäisiä affordansseja) opetuksen, oppimisen ja yhteisöllisen toiminnan valossa.

Affordanssi = millaisia käyttömahdollisuuksia palvelua käytettäessä muodostuu.

Tässä arvioinnissa tarkastelemme LeMill verkkopalvelun ”tarjoutumista” erilaisiin käyttötarkoituksiin.

Keskitymme teorian valossa lähinnä yleisiin affordansseihin (koska sovelluksissa voidaan nähdä melkein rajattomasti yksittäisiä affordansseja) opetuksen, oppimisen ja yhteisöllisen toiminnan valossa.

Yleisinä affordansseina voidaan pitää tarjoumia, jotka muodostuvat jaettujen merkitysten kautta. Sama affordanssi voi muodostua sekä jaetulle että yksilölliselle merkitykselle.

Yleisinä affordansseina voidaan pitää tarjoumia, jotka muodostuvat jaettujen merkitysten kautta. Sama affordanssi voi muodostua sekä jaetulle että yksilölliselle merkitykselle.

Affordanssit muodostuvat tilannesidonnaisessa käytössä. Esimerkiksi yksilöllisen ja yhteisöllisen oppimisen ja toiminnan konteksteissa muodostuu erilaisia affordansseja.

Affordanssit muodostuvat tilannesidonnaisessa käytössä.

Esimerkiksi yksilöllisen ja yhteisöllisen oppimisen ja toiminnan konteksteissa muodostuu erilaisia affordansseja.

Tarkastelemme tässä arvioinnissa ensin affordanssiteorian valossa LeMilliä oppimisympäristönä. Oppimisympäristö on tässä katsannossa virtuaalinen tila. Oppimisympäristönä voivat toimia erilliset oppimisaihiot (teoriassa kaikki palvelussa olevat resurssit).

Tarkastelemme tässä arvioinnissa ensin affordanssiteorian valossa LeMilliä oppimisympäristönä. Oppimisympäristö on tässä katsannossa virtuaalinen tila. Oppimisympäristönä voivat toimia erilliset oppimisaihiot (teoriassa kaikki palvelussa olevat resurssit).

Oppimisympäristönä luokittelemme LeMillin sosiaalisen median oppimisympäristöihin kuuluvaksi. Tämä on jo affordanssi. Yleisiksi affordansseiksi (mahdollista toteutua erittäin usein) voivat muodostua esim. yhteisöllinen oppiminen, erilaisten linkitysten kautta (palvelun ulkopuolelle ja sen sisällä)

Oppimisympäristönä luokittelemme LeMillin sosiaalisen median oppimisympäristöihin kuuluvaksi. Tämä on jo affordanssi.

Yleisiksi affordansseiksi (mahdollista toteutua erittäin usein) voivat muodostua esim. yhteisöllinen oppiminen, erilaisten linkitysten kautta (palvelun ulkopuolelle ja sen sisällä)

Opetus ja oppimisteoreettisia näkemyksiä Opetus perustuu aina johonkin käsitykseen tai näkemykseen oppimisen luonteesta. Näillä viitataan oppilaiden ja opettajan toimintaan, vuorovaikutussuhteen luonteeseen sekä oletukseen uuden tiedon omaksumisesta. Eri oppimiskäsitykset eivät välttämättä sulje pois toisiaan, vaan niissä voidaan havaita yhteisiä piirteitä. Näemme konstruktivistisen oppimiskäsityksen ja sosiokognitiivisen näkemyksen ymmärtävän oppimisen perustana. Nykyisin vallalla on käsitys yhteisöllisen oppimisen edullisuudesta tuottamaan oppimisen kompetenssia. Tällaiseen yhteisöllisyyteen vastataan sosiokognitiivisessa näkemyksessä oppimisesta.

Opetus perustuu aina johonkin käsitykseen tai näkemykseen oppimisen luonteesta. Näillä viitataan oppilaiden ja opettajan toimintaan, vuorovaikutussuhteen luonteeseen sekä oletukseen uuden tiedon omaksumisesta. Eri oppimiskäsitykset eivät välttämättä sulje pois toisiaan, vaan niissä voidaan havaita yhteisiä piirteitä.

Näemme konstruktivistisen oppimiskäsityksen ja sosiokognitiivisen näkemyksen ymmärtävän oppimisen perustana.

Nykyisin vallalla on käsitys yhteisöllisen oppimisen edullisuudesta tuottamaan oppimisen kompetenssia. Tällaiseen yhteisöllisyyteen vastataan sosiokognitiivisessa näkemyksessä oppimisesta.

Suuntauksessa merkittävänä vaikuttajana pidetään Jean Piagetia ja hänen kognitiivisen konfliktin teoriaa (esim.1988), jossa oppijoiden välillä olevien tiedollisten ristiriitojen seurauksena oppija rekonstruoi omaa tietoaan. Näin tarjoutuu myös mahdollisuus oppimiseen lähikehityksen vyöhykkeellä (Vygotsky, 1978). Tällaisia mahdollisuuksia oppimiseen, esimerkiksi LeMilliin yhdessä tuotettavan materiaalin teossa syntyy. Piagetin mallin taustalla olevalla sosiaalisella vuorovaikutuksella on merkitystä ajattelun aktivoijana ja yhteisöllisesti jaetun ymmärryksen muodostumisessa. Virtuaaliset avoimet sosiaaliset oppimisympäristöt LeMill mukaan luettuna, tuovat ihmisiä yhteen toteuttamaan yhteisöllisen oppimisen laadukkaita pedagogisia käytäntöjä.

Suuntauksessa merkittävänä vaikuttajana pidetään Jean Piagetia ja hänen kognitiivisen konfliktin teoriaa (esim.1988), jossa oppijoiden välillä olevien tiedollisten ristiriitojen seurauksena oppija rekonstruoi omaa tietoaan.

Näin tarjoutuu myös mahdollisuus oppimiseen lähikehityksen vyöhykkeellä (Vygotsky, 1978).

Tällaisia mahdollisuuksia oppimiseen, esimerkiksi LeMilliin yhdessä tuotettavan materiaalin teossa syntyy.

Piagetin mallin taustalla olevalla sosiaalisella vuorovaikutuksella on merkitystä ajattelun aktivoijana ja yhteisöllisesti jaetun ymmärryksen muodostumisessa. Virtuaaliset avoimet sosiaaliset oppimisympäristöt LeMill mukaan luettuna, tuovat ihmisiä yhteen toteuttamaan yhteisöllisen oppimisen laadukkaita pedagogisia käytäntöjä.

Pedagogisia mahdollisuuksia parhaimmillaan voi tarjota opetukselle uusia ulottuvuuksia ja kehittää opettajien rutiiniksi muodostuneita toimintamalleja uusien sisältöjen, menetelmien ja työkalujen luominen   tiedon jakaminen muiden kanssa mahdollisuudet rajattomat

parhaimmillaan voi tarjota opetukselle uusia ulottuvuuksia ja kehittää opettajien rutiiniksi muodostuneita toimintamalleja

uusien sisältöjen, menetelmien ja työkalujen luominen   tiedon jakaminen muiden kanssa

mahdollisuudet rajattomat

Pedagoginen käytettävyys Toiminta oppijan ehdoilla Oppijan aktiivisuus Yhteisöllinen oppiminen Tavoitteellisuus Soveltuvuus Lisäarvo Motivaatio Aiemman tietämyksen arvostus Joustavuus Palaute

Toiminta oppijan ehdoilla

Oppijan aktiivisuus

Yhteisöllinen oppiminen

Tavoitteellisuus

Soveltuvuus

Lisäarvo

Motivaatio

Aiemman tietämyksen arvostus

Joustavuus

Palaute

Pedagoginen käytettävyys Toiminta oppijan ehdoilla selkeä ja johdonmukainen oppimisalusta aikaisempien tietojen ja taitojen huomiointi Oppijan aktiivisuus ryhmän vaikutus oma kiinnostus opettajan rooli

Toiminta oppijan ehdoilla

selkeä ja johdonmukainen oppimisalusta

aikaisempien tietojen ja taitojen huomiointi

Oppijan aktiivisuus

ryhmän vaikutus

oma kiinnostus

opettajan rooli

Pedagoginen käytettävyys Yhteisöllinen oppiminen asiantuntija- ja oppimiskulttuuri Kognitiiviset konfliktit Vygotskyn lähikehityksen vyöhyke sisältöjen luominen ja jakaminen, kommentointi verkostoituminen samasta asiasta kiinnostuneiden kanssa (yhteisöt) Tavoitteellisuus selkeät tavoitteet, niin omat kuin koko ryhmänkin

Yhteisöllinen oppiminen

asiantuntija- ja oppimiskulttuuri

Kognitiiviset konfliktit

Vygotskyn lähikehityksen vyöhyke

sisältöjen luominen ja jakaminen, kommentointi

verkostoituminen samasta asiasta kiinnostuneiden kanssa (yhteisöt)

Tavoitteellisuus

selkeät tavoitteet, niin omat kuin koko ryhmänkin

Pedagoginen käytettävyys Soveltuvuus ja lisäarvo Tärkeä kysymys pohtia: Mitä lisäarvoa LeMill tuo opetukselle? vaihtelua mielikuvitusta erilaisia toimintamenetelmiä Mitä LeMill antaa opettajalle? verkostoituminen ammatillinen kehittyminen Oppimisaihiot ja perinteiset menetelmät eivät sulje toisiaan pois, vaan täydentävät toinen toisiaan

Soveltuvuus ja lisäarvo

Tärkeä kysymys pohtia: Mitä lisäarvoa LeMill tuo opetukselle?

vaihtelua

mielikuvitusta

erilaisia toimintamenetelmiä

Mitä LeMill antaa opettajalle?

verkostoituminen

ammatillinen kehittyminen

Oppimisaihiot ja perinteiset menetelmät eivät sulje toisiaan pois, vaan täydentävät toinen toisiaan

Pedagoginen käytettävyys Motivaatio verkkotyöskentely itsessään opettaja saatavilla, kun ongelmia ilmenee oppilaille läheiset oppimistehtävät kannustava ilmapiiri ja palaute Aiemman tietämyksen arvostaminen jokainen oppilas on yksilö monentasoiselle oppijalla on oltava tarjolla jotain

Motivaatio

verkkotyöskentely itsessään

opettaja saatavilla, kun ongelmia ilmenee

oppilaille läheiset oppimistehtävät

kannustava ilmapiiri ja palaute

Aiemman tietämyksen arvostaminen

jokainen oppilas on yksilö

monentasoiselle oppijalla on oltava tarjolla jotain

Pedagoginen käytettävyys Joustavuus helposti käytettävissä ja saatavilla eri tilanteissa oman kiinnostuksen suuntaaminen Palaute erittäin tärkeä oppimisen kannalta LeMillissä voi kommentoida tuotettuja sisältöjä

Joustavuus

helposti käytettävissä ja saatavilla eri tilanteissa

oman kiinnostuksen suuntaaminen

Palaute

erittäin tärkeä oppimisen kannalta

LeMillissä voi kommentoida tuotettuja sisältöjä

Tekninen käytettävyys Saavutettavuus Opittavuus ja muistettavuus Toiminta käyttäjän ehdoilla Ohjeet Graafinen ulkoasu Luotettavuus Johdonmukaisuus Käytön tehokkuus Muistettavien asioiden määrä Virhetilanteet

Saavutettavuus

Opittavuus ja muistettavuus

Toiminta käyttäjän ehdoilla

Ohjeet

Graafinen ulkoasu

Luotettavuus

Johdonmukaisuus

Käytön tehokkuus

Muistettavien asioiden määrä

Virhetilanteet

Yhteenvetoa teknisestä käytettävyydestä LeMill on avoin kaikille Graafinen ulkoasu selkeä ja yksinkertainen, jopa tylsä Etusivu antaa yksinkertaisen kuvan, mutta loppujen lopuksi sovelluksesta jää aika sekava kuva Suht helppokäyttöinen, kun tutustuu palveluun tarkemmin Ohjeet englanninkielisiä, aiheuttaako ongelmia esim. oppilaille?

LeMill on avoin kaikille

Graafinen ulkoasu selkeä ja yksinkertainen, jopa tylsä

Etusivu antaa yksinkertaisen kuvan, mutta loppujen lopuksi sovelluksesta jää aika sekava kuva

Suht helppokäyttöinen, kun tutustuu palveluun tarkemmin

Ohjeet englanninkielisiä, aiheuttaako ongelmia esim. oppilaille?

Yhteenvetoa teknisestä käytettävyydestä Palaute-lomake plussaa Toimii suht luotettavasti, suurin luotettavuuskysymys itse sisällöt Vähän muistettavia asioita Jonkin verran virhetilanteita: parhaillaan oleva ongelma, jossa linkitykset LeMill sivustoilla olevien objektien välillä eivät ole näkyneet ja sisällöt näyttävät ainakin osittain kadonneen

Palaute-lomake plussaa

Toimii suht luotettavasti, suurin luotettavuuskysymys itse sisällöt

Vähän muistettavia asioita

Jonkin verran virhetilanteita: parhaillaan oleva ongelma, jossa linkitykset LeMill sivustoilla olevien objektien välillä eivät ole näkyneet ja sisällöt näyttävät ainakin osittain kadonneen

Haasteita Miten saada LeMill kasvatus- ja opetussektorin henkilöstön tietoisuuteen? Miten saada opettajat käyttämään LeMilliä tiedon jakamiseen ja opetuskäyttöön? Sisältöjen luotettavuus Sivuston kehittäminen, mm. sisältöjen ryhmittäminen suomenkieliset ohjeistukset

Miten saada LeMill kasvatus- ja opetussektorin henkilöstön tietoisuuteen?

Miten saada opettajat käyttämään LeMilliä tiedon jakamiseen ja opetuskäyttöön?

Sisältöjen luotettavuus

Sivuston kehittäminen, mm.

sisältöjen ryhmittäminen

suomenkieliset ohjeistukset

LeMill mielikuvakarttana

Kirjallisuutta Hakkarainen K., Lonka K. & Lipponen L. 2004. Tutkiva oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. Helsinki: WSOY. Jaakola, Nirhamo, Nurmi & Lehtinen 2005. Erilaiset oppimisaihiot osana joustavaa kokonaisuutta. Teoksessa Ilomäki, L. (toim.) Opi ja onnistu verkossa - aihiot avuksi. Helsinki: Opetushallitus. Leinonen, T., Toikkanen, T., Purma, J. & Poldoja, H. 2008. LeMill - Uuden sukupolven opettajayhteisö tuottaa oppimisaihioita yhdessä. Teoksessa: Ilomäki, L. (toim.) SÄHKÖÄ OPETUKSEEN! Digitaaliset oppimateriaalit osana oppimisympäristöä. Vammala. Vammalan kirjapaino Oy. http:// www.oph.fi /julkaisut/2008/ sahkoa_opetukseen.pdf Siljander, P. 2002. Systemaattinen johdatus kasvatustieteeseen. Helsinki: Otava Tynjälä, P. 1999. Oppiminen tiedon rakentamisena. Valtanen, J. 2005. Ongelma ongelmaperustaisessa oppimisessa. Teoksessa Poikela, E. & Poikela S. (toim.) Ongelmista oppimisen iloa. Ongelmaperustaisen pedagogiikan kokeiluja ja kehittämisiä. Tampere: Tampere University Press. Vygotsky, L. S., 1978. Mind in society: The development of higher psychological processes. M. Cole, V. John-Steiner, S. Scribner, & E. Souberman (toim). Cambridge, MA: Harvard University Press. Piaget, J., 1988. Lapsi maailmansa rakentajana. Juva. WSOY.

Hakkarainen K., Lonka K. & Lipponen L. 2004. Tutkiva oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. Helsinki: WSOY. Jaakola, Nirhamo, Nurmi & Lehtinen 2005. Erilaiset oppimisaihiot osana joustavaa kokonaisuutta. Teoksessa Ilomäki, L. (toim.) Opi ja onnistu verkossa - aihiot avuksi. Helsinki: Opetushallitus. Leinonen, T., Toikkanen, T., Purma, J. & Poldoja, H. 2008. LeMill - Uuden sukupolven opettajayhteisö tuottaa oppimisaihioita yhdessä. Teoksessa: Ilomäki, L. (toim.) SÄHKÖÄ OPETUKSEEN! Digitaaliset oppimateriaalit osana oppimisympäristöä. Vammala. Vammalan kirjapaino Oy. http:// www.oph.fi /julkaisut/2008/ sahkoa_opetukseen.pdf Siljander, P. 2002. Systemaattinen johdatus kasvatustieteeseen. Helsinki: Otava Tynjälä, P. 1999. Oppiminen tiedon rakentamisena. Valtanen, J. 2005. Ongelma ongelmaperustaisessa oppimisessa. Teoksessa Poikela, E. & Poikela S. (toim.) Ongelmista oppimisen iloa. Ongelmaperustaisen pedagogiikan kokeiluja ja kehittämisiä. Tampere: Tampere University Press. Vygotsky, L. S., 1978. Mind in society: The development of higher psychological processes. M. Cole, V. John-Steiner, S. Scribner, & E. Souberman (toim). Cambridge, MA: Harvard University Press.

Piaget, J., 1988. Lapsi maailmansa rakentajana. Juva. WSOY.