1
Korkeakoululiikunnan
barometri 2013
Korkeakoululiikunnan suositusten
toteutuminen ja opiskelijoiden
liikunta-aktiivisuus...
22
Sisältö
Yhteenvetoa arvioinnin tuloksista	 1
Sammandrag av utvärderingens resultat	 3
Summary of key results	 5
1. Rapo...
3
3. Korkeakouluopiskelijoiden liikuntasuhteesta	 37
3.1. Terveytensä kannalta riittävästi liikkuvat opiskelijat	 37
3.2. ...
1
1
Yhteenvetoa arvioinnin tuloksista
Korkeakoululiikunnan asema tuntuu hiljalleen vahvistuvan ja vakiintuvan niin korkea-...
2
Keskeisiä tuloksia:
	 Korkeakoululiikunnan ja -liikuntapalvelujen asema korkeakoulujen strategiassa ja
toimenpideohjelmi...
3
3
Sammandrag av
utvärderingens resultat
Högskoleidrottens ställning blir sakta starkare och mer etablerad såväl vid högs...
4
Viktiga resultat:
	 Jämfört med situationen år 2009 har högskoleidrott och idrotts- och motionstjänster
fått en betydlig...
5
5
Summary of key results
The status of sport and physical activity in higher education seems to be strengthening and to
...
6
Key results:
	 The status of sport services and physical activity at higher education institutions has
improved signific...
7
7
1.1 Korkeakoululiikunnalle
annettiin valtakunnalliset
suositukset vuonna 2011
Suomen korkeakoulujen liikuntapalveluill...
8
Korkeakoululiikunnan suositukset rakentu-
vat tuloskorttiajatteluun perustuvan Liikuntatalo-
mallin pohjalta, jossa kork...
9
9
Korkeakoululiikunnan suositusten taustal-
la on suomalaisen korkeakoululiikunnan visio,
jonka mukaan viimeistään vuonn...
10
2. 	 Tällä hetkellä ehkä parhaiten korkeakouluopiskelijoiden liikunnan harrastamista on selvitetty YTHS:n Korkeakouluop...
11
11
2. Korkeakoululiikunnan
suositusten toteutuminen
2.1 Korkeakoululiikunnan
perussuositusten
toteutuminen
Korkeakoulul...
12
Taulukko 2.1.0 Liikuntabarometrin puitteissa toteutetut tiedonkeruut
Vastaajataho Kysely Tiedonintressi
Valtionhallinno...
13
13
Tavoitteena on järjestää liikuntapalve-
lut kaikille yhtäläisesti yhdessä mui-
den paikkakunnan korkeakoulujen/
opis...
14
kyselyn mittareita samalla tavalla siitäkään huo-
limatta, että ne pyrittiin selitteillä tekemään
tulkinnallisesti mahd...
15
15
Korkeakoulu
A
Strategia
B
Rahoitus
C HTV /
opiskelijat
D Tilat
käytössä
E Palaute-
järjestelmä
F Laji-
tarjonta
GUus...
16
Suosituksia on hyödynnetty kun
olemme kirjoittaneet korkeakoulujen
strategiaa ja toimenpidesuunnitelmia.
Esimerkiksi ko...
17
17
Suositus E: Korkeakoululiikunnan
palautejärjestelmä
Palautejärjestelmän osalta seitsemän korkea-
koulua ilmoitti, et...
18
useissa korkeakouluissa kiinnitettävän jatkossa
enemmän huomiota ja että konkreettinen kehi-
tystyö on päässyt monessa ...
19
19
2.2 Korkeakoululiikuntaa
tukevien suositusten
toteutuminen
Raportin tässä osassa selvitetään korkeakoululii-
kuntaa ...
20
että nuoret aikuiset eli 19-29-vuotiaat on ero-
tettu lapsista ja nuorista omaksi ryhmäkseen.
Arvioinnin yhteydessä käy...
21
21
2.3 Kokemuksia suositusten
tunnettuudesta ja
hyödyllisyydestä
Suositukset tulisi tuoda Opetus- ja
kulttuuriministeri...
22
Koska suositusten tunnettuutta selvitetään
nyt ensimmäistä kertaa, ei aikaisempaa kvanti-
tatiivista vertailuaineistoa ...
23
23
Kokemukset yliopisto- ja
ammattikorkeakoulusektorilla sekä
korkeakoulun sisällä eri toimijoiden välillä
Raportin täs...
24
Kuvio 2.3.2 Rehtorien vastausten keskiarvoprofiili korkeakoulusektoreittain
Kuvio 2.3.3 Liikuntapalveluista vastaavan h...
25
25
edustaja tavoitettiin huomattavasti useammin
verrattuna yliopistojen rehtoreihin. Tämäkin tu-
los on odotusten mukai...
26
henkilöstö pitää suosituksia hyödyllisempinä
kuin vastaavien koulujen rehtorit, mutta tätä eroa
ei ole havaittavissa am...
27
27
hyödyllisyydessä ylioppilaskuntien vastaajien ar-
vioit ovat keskimäärin hieman positiivisempia.
Kokemukset tavoitte...
28
Kuviosta 2.3.6 nähdään, että erityises-
ti ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnat
kokevat suositusten omakohtaisen ja y...
29
29
kokemukseen. Voidaan sanoa, että mikäli suosi-
tusten toteutuminen ei olisi lainkaan yhteydessä
opiskelijan kokemuks...
30
liikunnan palveluketjun (G) suosituksen toteu-
tumisen suhteen. Kunkin suosituksen osalta
keskimääräinen tyytyväisyys o...
31
31
arvostuksesta sekä kehitystyön käyttäjälähtöi-
syydestä. Korkeakoululiikunnan niin sanotussa
Talomallissa niiden roo...
32
että tulokset kuvaavat ennemmin suositusten
toteutumisen ja opiskelijatyytyväisyyden suh-
detta kokonaisvaltaisesti. To...
33
33
joka neljäs piti aloittamista helppona aloitta-
misen hankalana pitävien osuuden ollessa sa-
ma. Lisäksi näistä lähe...
2014 korkeakoululiikunnan barometri 2013
2014 korkeakoululiikunnan barometri 2013
2014 korkeakoululiikunnan barometri 2013
2014 korkeakoululiikunnan barometri 2013
2014 korkeakoululiikunnan barometri 2013
2014 korkeakoululiikunnan barometri 2013
2014 korkeakoululiikunnan barometri 2013
2014 korkeakoululiikunnan barometri 2013
2014 korkeakoululiikunnan barometri 2013
2014 korkeakoululiikunnan barometri 2013
2014 korkeakoululiikunnan barometri 2013
2014 korkeakoululiikunnan barometri 2013
2014 korkeakoululiikunnan barometri 2013
2014 korkeakoululiikunnan barometri 2013
2014 korkeakoululiikunnan barometri 2013
2014 korkeakoululiikunnan barometri 2013
2014 korkeakoululiikunnan barometri 2013
2014 korkeakoululiikunnan barometri 2013
2014 korkeakoululiikunnan barometri 2013
2014 korkeakoululiikunnan barometri 2013
2014 korkeakoululiikunnan barometri 2013
2014 korkeakoululiikunnan barometri 2013
2014 korkeakoululiikunnan barometri 2013
2014 korkeakoululiikunnan barometri 2013
2014 korkeakoululiikunnan barometri 2013
2014 korkeakoululiikunnan barometri 2013
2014 korkeakoululiikunnan barometri 2013
2014 korkeakoululiikunnan barometri 2013
2014 korkeakoululiikunnan barometri 2013
2014 korkeakoululiikunnan barometri 2013
2014 korkeakoululiikunnan barometri 2013
2014 korkeakoululiikunnan barometri 2013
2014 korkeakoululiikunnan barometri 2013
2014 korkeakoululiikunnan barometri 2013
2014 korkeakoululiikunnan barometri 2013
2014 korkeakoululiikunnan barometri 2013
2014 korkeakoululiikunnan barometri 2013
2014 korkeakoululiikunnan barometri 2013
2014 korkeakoululiikunnan barometri 2013
2014 korkeakoululiikunnan barometri 2013
2014 korkeakoululiikunnan barometri 2013
2014 korkeakoululiikunnan barometri 2013
2014 korkeakoululiikunnan barometri 2013
2014 korkeakoululiikunnan barometri 2013
2014 korkeakoululiikunnan barometri 2013
2014 korkeakoululiikunnan barometri 2013
2014 korkeakoululiikunnan barometri 2013
2014 korkeakoululiikunnan barometri 2013
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

2014 korkeakoululiikunnan barometri 2013

384

Published on

Published in: Education
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
384
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0
Actions
Shares
0
Downloads
4
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

2014 korkeakoululiikunnan barometri 2013

  1. 1. 1 Korkeakoululiikunnan barometri 2013 Korkeakoululiikunnan suositusten toteutuminen ja opiskelijoiden liikunta-aktiivisuus Huhtikuu 2014 Tämä julkaisu on osa Opiskelijoiden Liikuntaliitto ry:n 90-vuotisjuhlavuotta ja Liiku terveemmäksi -teemavuotta Copyright: Opiskelijoiden Liikuntaliitto ry Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus Juhani Saari Jussi Ansala Suvi Pulkkinen Janne Mikkonen Julkaisija: Opiskelijoiden Liikuntaliitto ry Lapinrinne 2 00180 HELSINKI www.oll.fi Taitto: Tero Silvast Paino: Suomen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print, Tampere 2014 OLL Sarja A8/2014 ISBN: 978-951-9319-18-6 (nid.) ISBN: 978-951-9319-19-3 (PDF) ISSN: 0783-5787
  2. 2. 22 Sisältö Yhteenvetoa arvioinnin tuloksista 1 Sammandrag av utvärderingens resultat 3 Summary of key results 5 1. Raportin taustaa 7 1.1. Korkeakoululiikunnalle annettiin valtakunnalliset suositukset vuonna 2011 7 1.2. Korkeakoululiikunnan suositusten toteutumisen arviointi 9 1.3. Opiskelijoiden liikunta lopullisena tavoitteena 10 2. Korkeakoululiikunnan suositusten toteutuminen 11 2.1. Korkeakoululiikunnan perussuositusten toteutuminen 11 2.2. Korkeakoululiikuntaa tukevien suositusten toteutuminen 19 2.3. Kokemuksia suositusten tunnettuudesta ja hyödyllisyydestä 21 2.4. Korkeakoululiikunnan suositukset ja opiskelijan tyytyväisyys liikuntapalveluiden tasoon 28 2.5. Korkeakoululiikunnan esteettömyys 33
  3. 3. 3 3. Korkeakouluopiskelijoiden liikuntasuhteesta 37 3.1. Terveytensä kannalta riittävästi liikkuvat opiskelijat 37 3.2. Opiskelijoiden liikkujatyyppejä ja niiden yhteys muihin tekijöihin 40 3.3. Opiskelijoiden päivittäinen istuminen 49 4. Johtopäätöksiä ja tulevaisuuden näkymiä 55 Lähteet 57 Liitteet 59 a) Kyselylomakkeet 59 b) Opiskelijakyselyn toteuttaminen 79
  4. 4. 1 1 Yhteenvetoa arvioinnin tuloksista Korkeakoululiikunnan asema tuntuu hiljalleen vahvistuvan ja vakiintuvan niin korkea- kouluissa itsessään kuin myös valtionhallinnossa. Myös tämän korkeakoululiikunnan suo- situsten toteutumista ja korkeakouluopiskelijoiden liikuntaa arvioivan raportin havainnot ja tulokset tukevat osaltaan tätä näkemystä. Etenkin liikunta-asioiden ja niiden kehittämisen huomioiminen korkeakoulujen strategioissa ja toimenpideohjelmissa on lisääntynyt. Myös valtion liikuntahallinto on alkanut tukea korkeakoululiikunnan kehittymistä tärkeällä taval- la, kun opiskelija- ja korkeakoululiikunta on otettu mukaan terveyttä edistävän liikunnan hanketukiin. Liikunnan sisältyminen korkeakoulujen strategioihin ei kuitenkaan vielä tarkoita itse liikun- tapalveluiden parantumista. Voidaan kuitenkin otaksua, että strategiapäätösten seurauksena myös liikuntapalvelut ja -tarjonta lisääntyvät ja monipuolistuvat. Tämä olisikin erittäin tär- keää, sillä raportin tulokset kertovat, että juuri konkreettinen liikuntatarjonta on kaikkein voimakkaimmin yhteydessä opiskelijoiden liikuntaan ja motivaatioon liikkua.1 Työtä korkeakouluopiskelijoidenkin liikunnassa vielä riittää, sillä vain noin kolmannes opis- kelijoista täyttää terveyden kannalta riittävän liikunnan suosituksen. Lisäksi raportti antaa selviä viitteitä siitä, että opiskelijan arkeen kuuluu huolestuttavan paljon istumista. Jatkossa tulisikin korkeakoulujen liikuntapalveluiden kehittämisen ohella miettiä myös ratkaisuja, joilla opiskelijoiden – ja miksei koko korkeakouluyhteisön – päivittäistä istumista saataisiin vähennettyä. Oheiseen laatikkoon on poimittu tämän selvityksen eri osa-aluista keskeisimpiä havaintoja ja tuloksia. Keskeisiä tuloksia on esitetty yksityiskohtaisemmin raportin kunkin luvun alussa. 1. On myös kiinnostavaa ja huomionarvoista, että liikunnan tunnettujen terveys- ja hyvinvointivaikutusten lisäksi Eero Kurrin teoksessa Opintojen pit- kittymisen dilemma (2006) kuntoliikunnan harrastamisella todettiin olevan itsenäinen yhteys hyvään opintosuorituskertymään.
  5. 5. 2 Keskeisiä tuloksia: Korkeakoululiikunnan ja -liikuntapalvelujen asema korkeakoulujen strategiassa ja toimenpideohjelmissa on vahvistunut aikaisempaan vuoden 2009 tilanteeseen näh- den selvästi. Liikunnan strategisen aseman vahvistuminen ei kuitenkaan vielä näy korkeakoulu- liikunnan resursoinnissa, sillä rahoituksen vähimmäissuositustasokin toteutuu vain harvassa korkeakoulussa. Korkeakoululiikuntaan panostetaan suhteellisesti (opiske- lijaa kohden) enemmän suuremmissa korkeakouluissa. Osana elämänkulun eri vaiheiden liikunnallistamista opetus- ja kulttuuriminis- teriön liikuntayksikkö on alkanut tukea korkeakoululiikunnan suositusten to- teuttamista myöntämällä yksittäisiä hanketukia korkeakoululiikunnan palvelujen suunnittelutyöhön. Merkittävää on myös korkeakoululiikunnan huomioiminen am- mattikorkeakoulujen toimilupakriteereissä. Korkeakoululiikunnan suositusten tunnettuus on korkeakouluhallinnossa se- kä liikuntapalveluista vastaavalla henkilöstöllä kaiken kaikkiaan hyvällä tasolla. Erityisesti ammattikorkeakoulujen johto on AMK-toimilupien hakuprosessin myö- tä niistä varsin hyvin tietoinen. Yliopistojen johdossa sekä opiskelijajärjestötoimijoi- den keskuudessa suositusten tunnettuus on hieman vähäisempää. Opiskelijoiden liikuntapalveluiden käyttöä, tyytyväisyyttä korkeakoululiikunnan palveluihin ja liikunnan aloittamisen helppoutta selittävät vahvimmin konkreettiset asiat, kuten riittävä lajitarjonta, liikuntatilojen riittävyys sekä korkeakoululiikuntaan panostetut henkilötyövuodet. Kyselyyn vastanneista korkeakouluista liikuntatilojen esteettömyys oli huomioitu vain noin puolessa tapauksista. Uusien tilojen rakentamisessa esteettömyysasiat ote- taan pääsääntöisesti hyvin huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Korkeakouluopiskelijoista terveytensä kannalta riittävästi liikkuu noin joka kolmas. Terveytensä kannalta riittävästi liikkuvien osuudessa on korkeakoulusektorikohtai- nen ero siten, että yliopisto-opiskelijat liikkuvat jonkin verran enemmän kuin am- mattikorkeakouluopiskelijat. Liikuntasuosituksen toteutumisella havaittiin myös selvä yhteys korkeakoululiikunnan palveluiden käyttöön. Yksittäisistä liikuntalajeista tärkeimpänä pidetään kuntosalia, jota myös terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat pitävät keskimäärin tärkeimpänä. Raportissa tarkastellaan korkeakouluopiskelijoille suunnatun kyselyn tuloksia päi- vittäisestä istumisesta. Opiskelijat kuuluvat päivittäisessä istumisessa ehdottomas- ti riskiryhmään, sillä opiskelijan arkeen kuuluu varsin paljon liikkumatonta aikaa luennoilla, töissä ja vapaa-ajalla. Kyselyn mediaaniopiskelija istuu päivässä noin 9-10 tuntia.
  6. 6. 3 3 Sammandrag av utvärderingens resultat Högskoleidrottens ställning blir sakta starkare och mer etablerad såväl vid högskolorna som inom statsförvaltningen. Resultaten och observationerna i den här rapporten stöder den up- pfattningen. Rapporten har utvärderat högskolestuderandes utövande av motion samt hu- ruvida rekommendationerna för högskoleidrott uppfylls. Speciellt högskolornas strategier och åtgärdsprogram har bättre beaktat idrotts- och motionsfrågor och utvecklingen av dem. Ett viktigt stöd från statsförvaltningen har varit att den börjat stödja utvecklingen av högs- koleidrott genom att student- och högskoleidrott inkluderats i projektbidrag till hälsofräm- jande motion och idrott. Motions- och idrottstjänsterna blir i sig dock inte bättre av att motion och idrott inkluderats i högskolornas strategier. Det finns ändå skäl att anta att de strategiska besluten leder till att såväl utbud som tjänster ökar och blir mer mångsidiga. Det vore mycket viktigt, eftersom rap- porten även ger en fingervisning om att just det konkreta utbudet av motion och idrott har den allra starkaste korrelationen till studerandes motionsutövande och deras motivation att röra på sig.1 Mycket återstår att göra då det gäller motion och idrott bland högskolestuderande. Endast un- gefär var tredje studerande uppfyller riktlinjerna för tillräcklig fysisk aktivitet med tanke på hälsan. Rapporten ger även tydliga indikationer på att studerandes vardag inkluderar oroväc- kande mycket sittande. Därför bör man i framtiden vid sidan av utvecklingen av högskolornas tjänster för motion och idrott även fundera på lösningar med hjälp av vilka man kunde mins- ka studerandes – och varför inte hela högskolegemenskapens – sittande. Nedan har vi sammanställt rapportens viktigaste observationer och resultat. Viktiga resultat presenteras mer ingående (på finska) i början av varje kapitel. 1. Det är även intressant och värt att lägga märke till att utöver kända hälso- och välmåendefrämjande effekter av motion, så konstaterar Eero Kurri i sin bok Opintojen pitkittymisen dilemma (2006) att utövande av motion har en självständig positiv korrelation till fler studieprestationer.
  7. 7. 4 Viktiga resultat: Jämfört med situationen år 2009 har högskoleidrott och idrotts- och motionstjänster fått en betydligt starkare ställning i högskolornas strategier och åtgärdsprogram. Den stratzegiskt starkare ställningen för motion och idrott avspeglar sig dock ännu inte i resurserna. Endast ett fåtal högskolor uppfyller ens rekommendationen för fi- nansieringens miniminivå. Större högskolor satsar relativt sett (per student) mest på högskoleidrott. Som en del av att främja fysisk aktivitet i livets olika skeden har undervisnings- och kulturministeriets idrottsenhet börjat stödja implementeringen av rekommenda- tionerna för högskoleidrott genom att bevilja enskilda projektstöd till planering av tjänster för högskolemotion och -idrott. En viktig aspekt är även att högskoleidrott beaktats i kriterierna för yrkeshögskolornas koncessioner. Överlag är rekommendationerna för högskoleidrott relativt välkända inom högs- koleförvaltningen och bland personal som ansvarar för motionstjänster. Speciellt yrkeshögskolornas ledning är i och med processen för sökande av koncession väl medveten om rekommendationerna. Högskoleledningen och studentaktiva på uni- versitetssidan känner inte lika väl till rekommendationerna. Konkreta företeelser såsom ett tillräckligt grenutbud, tillräckliga idrottsanläggnin- gar samt antalet årsverken som vikts för högskoleidrotten är de viktigaste förkla- ringarna till hur mycket studentmotionstjänsterna nyttjas, hur nöjda användarna är med dem samt tröskeln att börja motionera. Av de högskolor som besvarade enkäten hade endast cirka hälften beaktat idrottsan- läggningarnas tillgänglighet. Då nya utrymmen byggs uppmärksammas i allmänhet tillgänglighet rätt väl redan under planeringsskedet. Ungefär en tredjedel av högskolestuderandena motionerar tillräckligt ur en hälsoas- pekt. Här finns en skillnad mellan högskolesektorerna i andelen studerande som rör sig tillräckligt med tanke på hälsan, då universitetsstudenter motionerar anin- gen mer än yrkeshögskolestuderande. Det fanns även en klar korrelation mellan om högskolan uppfyllde riktlinjerna för hälsofrämjande motion och nyttjandet av mo- tionstjänsterna vid högskolan. Av de individuella grenarna ansågs konditionssalsträning vara den viktigaste. Även studerande som motionerade för lite med tanke på hälsan tyckte i genomsnitt att konditionssalsträning var viktigast. Rapporten granskar enkäten riktad till högskolestuderande och resultaten angåen- de hur mycket studerandes dagliga sittande. Studerande utgör absolut en riskgrupp då det gäller sittande per dag, eftersom en studerandes vardag omfattar rätt mycket stillasittande på föreläsningar, på jobbet och på fritiden. Enkätens medianstuderan- de satt cirka 9–10 timmar per dag.
  8. 8. 5 5 Summary of key results The status of sport and physical activity in higher education seems to be strengthening and to be becoming more established both at higher education institutions and in state administra- tion. The results of this report, which evaluates the implementation of the recommendations for sport services provided by higher education institutions as well as physical activity of hig- her education students, support that claim. Strategies and operational programmes of higher education institutions increasingly pay attention to sport services and their development. The state sport administration has also taken an important step in supporting the development of sport services provided by higher education institutions through the inclusion of student and higher education sport and physical activity in funding for projects for health-enhancing physical activity. The inclusion of sport services in the strategies of higher education institutions does not mean that sport services actually have improved. Nonetheless, it seems safe to assume that sport ser- vices and range of services will improve and diversify as a result of these strategic decisions. This is very important, as the results also imply that the supply of sport services, in particular, has the strongest correlation to students’ physical activity and their motivation for it.3 There is still much to be done about sport services offered at higher education institutions, since only one third of higher education students exercise enough compared to the guidelines for health-enhancing physical activity. The report also gives a clear indication that students live a troublingly sedentary life. In the future, in addition to developing sport services offered at higher education institutions, attention needs to be paid to solutions for how to decrease daily time spent sitting –­not only for students, but possibly for the whole higher education community. The main observations and key results from the different sections of the report are presented below. Key results are presented in more detail (in Finnish) at the beginning of each chapter. 1. It is also interesting and noteworthy that apart from the known effects on health and wellbeing of physical activity, Eero Kurri’s book on the dilemma of prolonged studies, Opintojen pitkittymisen dilemma (2006) , keeping fit has been found to independently correlate with a higher accumulation of study credits.
  9. 9. 6 Key results: The status of sport services and physical activity at higher education institutions has improved significantly in strategies and operational programmes of higher education institutions compared to 2009. The improved strategic status of sport and physical activity is not yet mirrored in the resources allocated to sport services. Very few higher education institutions fulfil even the minimum level recommended. Relatively speaking, larger higher education institu- tions invest more, per student, in sport services. As part of the work to increase physical activity in different stages of life, the Sports Division of the Ministry of Education and Culture has begun financially supporting hig- her education institutions in implementing the recommendations by granting individual projects support for the planning of sport services. One important aspect is also that the criteria for granting concessions to universities of applied sciences include the provision of sport services. Overall, both higher education institution administration as well as staff in charge of sport services have good knowledge of the recommendations for sport services provided by higher education institutions. Especially the managerial staff at universities of app- lied sciences has a fairly good awareness of the recommendations, thanks to the process of applying for concession. University managerial staff and students involved in student associations are somewhat less aware of the recommendations. Specific aspects have the strongest correlation to how easy students perceived it to begin exercising, how satisfied they were with the sport services and how much they used the services. Such aspects include a broad enough range of alternatives for physical activity, adequate sport facilities, and labour units allocated to sport services. Only half of the higher education institutions that participated in the survey had consi- dered the accessibility of sport facilities. When new facilities are built, issues of accessi- bility are usually considered already in the planning stages. A third of higher education students exercise enough compared to the guidelines for health-enhancing physical activity. There is a difference between the different higher education sectors in the proportion of students who exercise enough. University stu- dents exercise somewhat more than students at universities of applied sciences. The sur- vey also showed a clear correlation between implementing the guidelines and how much students used the sport services provided at the higher education institution. Of individual sports, training gyms were considered the sole most important one. Also students who do not exercise enough from a health perspective found gyms to be the most important. The report also discusses the results of time spent sitting from the survey directed to hig- her education students. Students definitely belong to a risk group when it comes to time spent sitting daily, as the everyday life of students involves a great deal of time sitting still at lectures, at work, and during leisure time. The median time for students in the survey spent sitting was 9–10 hours daily.
  10. 10. 7 7 1.1 Korkeakoululiikunnalle annettiin valtakunnalliset suositukset vuonna 2011 Suomen korkeakoulujen liikuntapalveluille an- nettiin valtakunnalliset suositukset vuonna 2011. Suositukset rakensi vuoden 2010 aikana toimi- nut Korkeakoululiikunnan asiantuntijatyöryhmä, 1. Raportin taustaa johon kuului edustajia niin opiskelijoista, korkea- koulujen liikuntatoimista, korkeakoulujen reh- torien neuvostoista kuin myös liikuntatieteiden tutkijoista, opiskeluterveydenhuollosta ja opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Korkeakoululiikunnan suositukset sisältävät alla olevat kahdeksan kohtaa. Nämä suositukset ja niiden sisältämät toimenpiteet on suunnattu korkeakouluille. KORKEAKOULULIIKUNNAN SUOSITUKSET: A. Korkeakoulun strategia tai sen toimenpidesuunnitelma sisältää korkea-koululiikun- nan tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi. B. Korkeakoulu panostaa korkeakoululiikuntaan (poislukien opiskelijan mahdollinen omarahoitusosuus) vähintään 30 euroa / opiskelija / vuosi. C. Korkeakoulussa on vähintään yksi korkeakoululiikunnasta ja sen suunnittelusta vas- taava päätoiminen työntekijä / 5000 opiskelijaa. D. Korkeakoululiikunnalle on käytössä vähintään yksi liikuntatila (=laskennallisesti 60h liikuntatiloja/vko tarkoituksenmukaiseen aikaan) / 1000 opiskelijaa. Korkeakoululla on käytössään vähintään ns. perusliikuntatilat (esim. kunto-, jumppa- ja palloilusalit). E. Korkeakoulut keräävät korkeakoululiikunnasta ja sen kehittämiskohteista säännölli- sesti palautetta sekä suoraan palvelujen käyttäjiltä että koko korkeakouluyhteisöltä. Palautetta hyödynnetään suunnitelmallisesti korkeakoululiikunnan järjestämisessä. F. Korkeakoululiikunta sisältää monipuolisesti liikuntalajeja, jotta oman lajin tai liikun- tamuodon löytäminen olisi helpompaa. Liikuntatarjonta huomioi erilaisten liikkujien ja liikkujaryhmien tarpeet. G. Korkeakoulut rakentavat liikuntapalvelunsa siten, että uusien opiskelijoiden ja erityisesti uusien liikkujien kynnys mukaantulolle on mahdollisimman matala. Korkeakoululiikunta ja opiskeluterveydenhuolto rakentavat yhteisen liikunta- ja ter- veysneuvontapalveluketjun erityisesti vähän liikuntaa harrastavien tueksi. H. Korkeakoululiikunnan käyttäjämääriä ja niiden kehittymistä seurataan säännöllisesti. Korkeakoululiikunnan palvelujen toimivuutta käyttäjämäärien suhteen luokitellaan portaittain: käyttäjiä suhteessa opiskelijamäärään < 15% = puutteellinen liikuntaohjel- ma, 15–30% = tyydyttävä liikuntaohjelma, 30–50% = hyvä liikuntaohjelma ja 50–70% = erinomainen liikuntaohjelma. Opiskelijoiden kokonaisliikunnan määrää seurataan Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen avulla.
  11. 11. 8 Korkeakoululiikunnan suositukset rakentu- vat tuloskorttiajatteluun perustuvan Liikuntatalo- mallin pohjalta, jossa korkeakoululiikunnan perustan muodostavat strategioita (A) ja rahoi- tusta (B) koskevat kohdat. Käytettävissä olevat henkilöstöresurssit (C) ja liikuntatilat (D) ku- vaavat korkeakoululiikunnan toimivia raken- teita. Palautejärjestelmä (E) puolestaan kertoo prosessien toimivuudesta. Liikuntatalo-mallissa korkeakoululiikunnan tavoitteena ovat toimivat liikuntapalvelut, jotka muodostuvat paitsi kor- keakoululiikunnan tarjonnasta (F) ja liikuntaan aktivoimiskeinoista (G), myös olennaisesti siitä, kuinka laajasti palveluita käytetään (H). Mallin ajatuksena on, että kun korkeakoululiikunnan perusta (strategia ja talous) on kunnossa, se mahdollistaa rakenteiden (henkilöstö ja tilat) ja prosessien (palautejärjestelmä) kuntoon lait- tamisen kautta toimivat korkeakoululiikunnan palvelut (liikuntatarjonta, liikuntaan aktivoimi- nen, liikuntapalveluiden käyttö). Korkeakoululiikunnan niin sanottujen pe- russuositusten lisäksi asiantuntijatyöryhmä an- toi vielä kolme erillistä korkeakoululiikuntaa tukevaa suositusta. Nämä suositukset ja nii- den sisältämien toimenpiteiden toteuttaminen on suunnattu korkeakoulujen sijaan enemmän valtionhallinnolle. A: Liikunta strategia B: Rahoitus C: Henkilöstöresurssit D: Tilat E: Palautejärjestelmä F: Liikuntatarjonta G: Aktivointi H: Liikuntapalvelujenkäyttö Toimivat rakenteet Perusta Tavoite Toimivat prosessit Toimivat liikuntapalvelut Talous ja strategiatA D C E FH G B Kuvio 1.1 Liikuntatalo-malli KORKEAKOULULIIKUNTAA TUKEVAT SUOSITUKSET: Opetus- ja kulttuuriministeriö (korkeakoulu- ja tiedeyksikkö ja liikuntayksikkö) tukee korkea- koululiikunnan asiantuntijata- hoja ”Liikkuva kor-keakoulu” -hankkeen rakentamisessa. Hankkeen tarkoituksena on Korkeakoululiikunnan suositus- ten saattaminen käytäntöön ja toteutuksen seuranta. Nuorten aikuisten liikunta – sisältäen korkeakoululiikuntaa koskevat toimenpiteet – huomi- oidaan jatkossa kokonaisuutena valtion liikuntaneuvoston lii- kuntapoliittisten toimenpiteiden vaikutusten arviointityön kehit- tämisessä sekä muissa keskeisis- sä valtakunnallisissa liikuntaa käsittelevissä arvioinneissa ja seurannoissa. Korkeakoululiikuntaa ja nuor- ten aikuisten liikuntaa koske- vat tietotarpeet huomioidaan opetus- ja kulttuuriministe- riön rahoittaman liikuntatie- teellisen tutkimuksen yhtenä painopisteenä.
  12. 12. 9 9 Korkeakoululiikunnan suositusten taustal- la on suomalaisen korkeakoululiikunnan visio, jonka mukaan viimeistään vuonna 2020: Korkeakoululiikunta on vakiintu- nut ja arvostettu osa opiskelu- ja työympäris-töä Suomen kaikissa korkeakouluissa. Korkeakoulujen liikuntapalvelut tu- kevat erilaisten käyttäjäryhmien lii- kunnan, hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Korkeakoululiikunta on tärkeä osa nuorten aikuisten liikuntakulttuuria. 1.2 Korkeakoululiikunnan suositusten toteutumisen arviointi Arvioinnin taustaa. Korkeakoululiikunnan asi- antuntijatyöryhmän loppuraportti Hyvä korkea- koululiikunta – Suositukset (2011) painotti, että korkeakoululiikunnan suositusten toteutumista tulee arvioida ja seurata säännöllisesti: Korkeakoululiikunnan asian- tuntijatyöryhmä esittää, että korkeakoulutasolla suomalaista kor- keakoululiikuntaa arvioidaan ja seu- rataan suositusten taustalla olevien kahdeksan (8) korkeakoululiikunnan keskeisen teeman ja niitä kuvaavien tekijöiden A-H avulla. Työryhmä kat- soo, että seuranta ja arviointi tulee to- teuttaa 2-3 vuoden välein. Tämä raportti on korkeakoululiikunnan suo- situsten antamisen jälkeen ensimmäinen laa- ja katsaus suositusten toteutumisesta. Raportin pääasiallisena tavoitteena on antaa yleisku- va suositusten toteutumisesta. Toki yksittäiset korkeakoulut voivat – ja varmasti haluavatkin – hyödyntää raportin havaintoja omien liikunta- palveluidensa parantamisessa. Arvioinnin sisällöt, teemat ja luonne. Tässä raportissa korkeakoululiikunnan suositusten seuranta ja arviointi on toteutettu jonkin verran yllä esitettyä laajemmin. Raporttiin sisältyy paitsi korkeakoululiikunnan niin sanottujen perussuo- situsten toteutumisen tilanteen arviointi, myös korkeakoululiikuntaa tukevien suositusten to- teutumisen arviointi. Lisäksi koska suositusten toteutumista tarkastellaan nyt ensimmäistä ker- taa niiden antamisen jälkeen, oli mielenkiintoista selvittää myös sitä, miten hyvin eri toimijat tun- tevat suositukset ja kuinka toimiviksi ja hyödylli- siksi suositukset koetaan. Toisena erillisteemana raportissa on käsi- telty korkeakoululiikunnan esteettömyyttä lii- kuntapalveluiden järjestäjien näkökulmasta. Korkeakoululiikuntaa on perinteisesti edistet- ty ikään kuin yhtenä kokonaisuutena, joka sopii yhtäläisesti kaikille opiskelijoille. Yhtenä tämän toimintatavan seurauksena korkeakoululiikun- nan esteettömyysasioita ei ole huomioitu riittä- vällä tavalla. Tämä raportti osaltaan paikkaa tätä puutetta. Suositusten toteutumista koskevien ky- symysten ohella korkeakoulujen liikuntatoimia lähestyttiin myös muutamalla kysymyksellä kor- keakoululiikunnan esteettömyydestä. Korkeakoululiikunnan varsinaisten suosi- tusten ulkopuolelta raportissa käsitellään myös itse korkeakouluopiskelijoiden liikunnan har- rastamista ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Seuraavassa luvussa avataan tätä teemaa hieman tarkemmin. Arviointiraportin luonteesta on syytä maini- ta vielä sen verran, että käsittelytavassa on pyritty niin sanottuun eksploratiiviseen tutkimusottee- seen.Moniaraportissakäsiteltäviäkysymyksiälä- hestytään valtakunnallisesti ensimmäistä kertaa, joten raportti pitääkin ensisijaisesti ymmärtää kohtalaisen heikosti tunnetulle tutkimusalueel- le suunnatuksi kartoitustyöksi. Tällaisenaan ra- portti kuitenkin antanee hyviä eväitä myös korkeakoululiikunnan suositusten ja opiskelijoi- den liikunta-aktiivisuuden seurannan ja arvioin- nin kehitystyöhön. Kyselyaineistoa on pyritty hyödyntämään mahdollisimman monipuolisesti, ilman että tu- losten esittämisessä hirttäydyttäisiin liialliseen menetelmälliseen varovaisuuteen. Tutkimuksen aineisto antaa mahdollisuuden hyvin moneen sellaiseen tarkasteluun, joita ei aikaisemmin ole ollut mahdollista toteuttaa, ja niitä on myös haluttu esittää lukijalle. Raportin lähtökohta- na on antaa jatkokehitystyölle mahdollisimman
  13. 13. 10 2. Tällä hetkellä ehkä parhaiten korkeakouluopiskelijoiden liikunnan harrastamista on selvitetty YTHS:n Korkeakouluopiskelijoiden terveystutki- muksessa (2012), mutta siinäkään ei ole käytetty terveyden kannalta riittävän liikunnan eli yleisen liikuntasuosituksen toteutumista mittaavaa ky- symysmuotoilua. Toisaalta THL:n Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimukseen on vuodesta 2009 sisältynyt juuri uudistuneen liikuntasuosituksen toteutumista mittaava kysymys, mutta AVTK-tutkimuksessa korkeakouluopiskelijoita koskevia tietoja ei pystytä erittelemään. monipuoliset eväät, mutta tulosten tulkinnassa viimekätinen vastuu on lukijalla. Tarkasteluissa on pyritty siihen, että mene- telmällisesti hyvin erilaiset aineistot saataisiin keskustelemaan keskenään niin, että eksplora- tiivinen tarkastelu ei jäisi vain aineistojen sisäi- seksi vaan myös niiden väliseksi. Tutkimuksen tiedonkeruussa on tavoiteltu tilastollista edus- tavuutta, johon on kiinnitetty erityistä huomio- ta opiskelijakyselyn aineiston painotuksessa sekä vastauskadon analyysissä, jotta virhepäätelmien riski varsinaisen analyysin osalta olisi mahdolli- simman pieni. Arvioinnin toteutuksesta. Selvitys toteu- tettiin Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen ja Opiskelijoiden Liikuntaliiton (OLL) yhteistyönä. Otuksessa hankkeesta vastasi pää- asiassa tutkija Juhani Saari. Lisäksi Otuksesta hankkeessa olivat eri vaiheissa mukana tutki- musavustaja Suvi Pulkkinen, toiminnanjohta- ja Jussi Junni ja apulaistutkija Janne Mikkonen. OLL:ssa hankkeesta vastasi korkeakoululiikun- nan asiantuntija Jussi Ansala. Lisäksi mukana oli OLL:n vuoden 2013 hallituksen varapuheenjoh- taja Vesa-Ville Väänänen. Raportin taitosta vas- tasi Tero Silvast ja käännöksistä Petra Nysten OSS-Järjestöpalvelut Oy:stä. Korkeakoululiikunnan esteettömyyttä kos- kevien kysymysten hahmotteluissa ja muotoi- luissa auttoivat merkittävästi Liikuntatieteellisen Seuran (LTS) koordinaattori Toni Piispanen se- kä Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n apuvälineneuvoja Jukka Parviainen. Lisäksi yleisen liikuntasuosituksen toteutumista sekä istumista koskevissa kysymyksissä hyvää kon- sultointiapua antoivat UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari sekä Terveyden ja hyvinvoin- nin laitoksen (THL) tutkimuspäällikkö Satu Helakorpi ja tutkija Anna-Leena Holstila. Hankkeen ulkopuolisesta rahoituksesta vas- tasiopetus-jakulttuuriministeriönliikuntayksik- kö. Liikuntayksikön ja valtion liikuntaneuvoston virkamiehet, erityisesti kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen ja pääsihteeri Minna Paajanen, ovat lisäksi olleet arvokkaana tukena selvitystyön alkuvaiheen suunnittelussa. 1.3 Opiskelijoiden liikunta lopullisena tavoitteena Hyvilläkään korkeakoululiikunnan tai ylipää- tään liikunnan olosuhteilla ei sinänsä tee mitään, jos opiskelijat eivät liiku ja käytä palveluja. Tästä syystä tässä raportissa tarkastellaan aiempaa seikkaperäisemmin myös korkeakouluopiske- lijoiden liikuntaa, liikuntatottumuksia ja niihin yhteydessä olevia ja niihin vaikuttavia tekijöitä. On hieman kummallista, että yleisen liikun- tasuosituksen toteutumista korkeakouluopis- kelijoiden osalta ei ole tutkittu.2 Osaltaan tähän saattaa olla syynä se, että kertyneiden tutkimus- tulosten perusteella liikuntasuositusta päivitet- tiin vuonna 2009 siten, että uudessa suosituksessa on kestävyysliikunnan lisäksi huomioitu omana osanaan myös lihaskuntoa ja liikehallintaa yllä- pitävä ja edistävä liikunta. Tämä raportti pyrkii osaltaan paikkaamaan tätä lähes 300 000 opiske- levaa nuorta aikuista koskevaa tiedon puutetta. Toinen uutuus tässä raportissa on kor- keakouluopiskelijoiden päivittäisen istumisen määrän ja siihen yhteydessä olevien tekijöiden alustava selvittäminen. Fyysinen inaktiivisuus, jossa päivittäin kertyvä istuminen on yksi tär- keä osatekijä, on viime aikaisissa tutkimuksissa todettu olevan itsenäinen terveyteen vaikuttava asia, jota ei pysty täysin kompensoimaan edes runsaalla liikunnalla. Tästä syystä, kun tarkastel- laan korkeakouluopiskelijoiden liikuntasuhdet- ta, on paitsi kiinnostavaa myös tärkeää täydentää tarkastelua myös päivittäisen istumisen osalta.
  14. 14. 11 11 2. Korkeakoululiikunnan suositusten toteutuminen 2.1 Korkeakoululiikunnan perussuositusten toteutuminen Korkeakoululiikunnan suositusten nykyti- laa, tunnettuutta ja hyödyllisyyden kokemus- ta selvitettiin tässä tutkimuksessa ensisijaisesti kyselyllä, joka kohdistettiin korkeakoulujen reh- toreille, liikuntapalveluista vastaaville sekä yli- oppilas- ja opiskelijakuntien liikuntavastaaville. Korkeakoulujen liikuntapalveluista vastaavil- le suunnattu kysely sisälsi suositusten tunnet- tuutta ja hyödyllisyyden kokemusta käsittelevän osion ohella laajan perussuositusten toteutumis- ta korkeakoululiikunnassa selvittävän kyselyn. Lisäksi tutkimusta varten haastateltiin kahta val- tion liikuntahallinnon virkamiestä. Haastattelut käsittelivät samoja teemoja kuin korkeakouluil- le ja opiskelijajärjestöille kohdennetut kyselyt. Tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva kor- keakoululiikunnan suositusten tunnettuudesta korkeakoululiikunnan ja siihen liittyvän hallin- non eri tasoilla aina virkamiehistä opiskelijoihin. Kysely korkeakoululiikunnan suositusten tunnettuudesta ja nykytilasta toteutettiin vuon- na 2013 ajanjaksolla elokuusta marraskuun loppuun. Rehtorien, opiskelijakuntien ja yliop- pilaskuntien osalta kerättiin tietoa suositusten käyttökelpoisuudesta ja tunnettuudesta kaik- kiaan varsin suppealla kyselyllä. Korkeakoulujen liikuntapalveluista vastaaville kysely oli huomat- tavasti pidempi: kysely käsitteli suositusten tun- nettuuden lisäksi niiden toteutumista vastaajan edustamassa korkeakoulussa (tai liikuntapal- veluita tuottavassa yhteisorganisaatiossa) sekä Keskeiset tulokset: Hyvän korkeakoululiikunnan suositukset ovat vakiinnuttaneet asemansa osana liikuntapalveluiden kehitystyötä, mikä näkyy korkeakoulujen liikuntahenkilös- tön kokemuksissa sekä entistä vahvempana liikunnan asemana korkeakoulujen strategiassa ja toimenpideohjelmissa. Suositusten asema tunnustetaan hyvin myös virkamiestasolla. Tarkasteltaessa opiskelijoiden liikuntamahdollisuuksia suhteessa hyvän korkea- koululiikunnan perussuosituksiin voidaan sanoa, että keskiverto suomalaisopiskeli- ja opiskelee korkeakoulussa, jossa kahdeksasta suosituksesta kolme täyttyy. Yksittäisistä suosituksista parhaiten opiskelijamäärään suhteutettuna toteutuu uusien liikkujien aktivointi ja liikunnan palveluketju, joka toteutuu yhteensä 13 korkeakoulussa täysin ja 10 korkeakoulussa osittain. Suosituksen täyttävät korkea- koulut kattavat noin ⅔ kaikista opiskelijoista. Vastaavasti heikoin tilanne on korkeakoululiikunnan riittävässä rahoituksessa, sillä vain kolme korkeakoulua ylittää siinä vähimmäissuositustason (30 euroa opiskeli- jaa kohden).
  15. 15. 12 Taulukko 2.1.0 Liikuntabarometrin puitteissa toteutetut tiedonkeruut Vastaajataho Kysely Tiedonintressi Valtionhallinnon virkamiehet Haastattelu (2 kpl) Hyvän korkeakoululiikunnan suositusten tunnet- tuuden ja hyödyllisyyden kartoitus ministeriös- sä sekä korkeakoululiikuntaa tukevien suositusten toteutuminen Korkeakoulujen rehtorit Lyhyt nettikysely Suositusten tunnettuus ja hyödyllisyys korkeakouluhallinnossa Korkeakoulujen liikuntapalve- luista vastaavat Laaja nettikysely Suositusten tunnettuus, hyödyllisyys sekä toteutu- minen korkeakoululiikunnassa Yo- ja opiskelijakuntien liikuntavastaavat Lyhyt nettikysely Suositusten tunnettuus ja hyödyllisyys opiskelijaedunvalvonnassa Opiskelijat (N ~ 580 / 2300) Laaja nettikysely + aikaisemmat aineistot Opiskelijoiden liikuntatottumukset ja liikuntapalve- luiden käyttö sekä tyytyväisyys niihin muun muassa korkeakoululiikunnan esteettö- myyteen liittyviä kysymyksiä, joiden tuloksia käsitellään luvussa 2.5. Lisäksi liikuntahenkilös- tölle annettiin mahdollisuus jakaa kokemuksiaan avovastauksin liikuntasuositusten käyttökelpoi- suudesta sekä erilaisista kehittämishankkeis- ta liikuntapalveluiden arjessa. Näitä vastauksia on esitetty pitkin raporttia tuomaan lukijalle konkreettisia esimerkkejä suosituksiin liittyvistä kokemuksista. Valitettavasti osalle vastaajista tämä kyse- ly osoittautui vastauskuormaltaan liian suurek- si. Tämän vuoksi tiedonkeruun loppuvaiheessa vielä vastaamattomille liikuntapalveluista vas- taaville lähetettiin sisällöltään karsittu kysely, jo- ka kasvatti hieman vastaajamäärää mutta josta puuttuvat liikuntapalvelujen tarjontaa syventä- västi kartoittavat osuudet. Korkeakoulujen liikuntapalveluista vas- taaville henkilökunnan edustajille suunnatun kyselyn tulokset on esitetty suositusten toteutu- misen osalta taulukossa 2.1.2. Jos samasta kor- keakoulusta saatiin syystä tai toisesta useampi vastaus, yksittäisistä indikaattoreista on laskettu taulukkoon keskiarvo. Indikaattoreissa, jotka pe- rustuvat liikuntapalvelujen resursointiin opiske- lijaa (tai tuhatta opiskelijaa) kohden on käytetty tilastokeskuksen ilmoittamia saman tilastovuo- den korkeakoulukohtaisia läsnäolevien perus- tutkinto-opiskelijoiden määriä. Taulukossa on esitetty harmaina riveinä ne korkeakoulut, jois- ta ei tavoitettu vastaajia tai jotka kieltäytyivät osallistumasta kyselyyn. Yksittäisten suositusten osalta on lisäksi huomioitava, että osa korkea- koulujen vastaajista koki suosituksiin liittyvien tunnuslukujen raportoinnin vaikeaksi, eivätkä kaikki vastanneet kyenneet toimittamaan kaik- kia tarvittavia tietoja. Erityisesti liikuntapalve- luiden käyttöastetta kuvaavan tunnusluvun (H) arviointi osoittautui hankalaksi useissa korkea- kouluissa. Tämä on ymmärrettävää varsinkin niissä korkeakouluissa, joissa liikuntapalvelujen varsinaisesta toteuttamisesta vastaa jokin ulko- puolinen toimija. Suositusten osalta huomioitavaa on myös, et- tä osa korkeakouluista järjestää liikuntapalvelui- ta yhteistyössä muiden korkeakoulujen kanssa. Näissä tapauksissa vastauksia käsitellään yhtei- sesti silloin, kun liikuntapalveluja järjestävältä organisaatiolta on saatu saatu yksi yhteinen vas- taus. Tällöin esimerkiksi liikuntapalveluiden käyttöaste on laskettu liikuntapalvelut yhteis- työssä järjestävien korkeakoulujen yhteenlaske- tun opiskelijamäärän perusteella. Kyselyhetkellä oli vireillä myös mo- nia liikuntapalveluiden yhdistämishankkeita. Taideyliopistossa yhteisiä liikuntapalveluita ol- laan vasta muodostamassa, mutta opiskelijat voi- vat jo nyt käyttää UniSportin palveluja hieman korkeammalla käyttäjämaksulla. Vastaavasti Jyväskylässä yliopisto ja ammattikorkeakoulu ovat yhdistämässä liikuntapalvelunsa uudek- si “Jyväskylän korkeakoululiikunnaksi”, ja vas- taavia hankkeita tai olemassa olevan yhteistyön tiivistämistä ollaan toteuttamassa muun muassa Tampereella.
  16. 16. 13 13 Tavoitteena on järjestää liikuntapalve- lut kaikille yhtäläisesti yhdessä mui- den paikkakunnan korkeakoulujen/ opiskelijakuntien kanssa. Tällä hetkel- lä kaikilla paikkakunnilla ei ole vielä sopimuksia. Paikkakuntien kampuk- silla on [ammattikorkeakoulun] jär- jestämiä omia palveluita. Ammattikorkeakoulun liikuntavastaava Korkeakoulujen liikuntavastaaville suunna- tun kyselyn tulokset on esitetty suosituksia ku- vaavien indikaattorien osalta taulukossa 2.1.2. Taulukossa kukin sarake kuvaa yksittäisen suo- situksen A-H-indikaattoria, joka on esitetty vihreällä taustavärillä silloin, kun suosituksen vähimmäistaso täyttyy. Keltainen taustaväri kertoo siitä, että suositustaso toteutuu ainakin puoliksi. Taulukon arvoja tulkittaessa täytyy kui- tenkin pitää mielessä niihin liittyvä epävarmuus. Kaikki vastaajat eivät välttämättä ole tulkinneet Suositus Indikaattorin tulkinta Suositustaso A Suositukset korkeakoulun strategiassa 1 Ei mainittu tai huomioitu korkeakoulun strategiassa 2 Mainittu lyhyesti 3 Lueteltu lyhyesti tavoitteet ja keinot 4 Liikunta selkeästi yksi korkeakoulun kehittämistavoitteista 3 tai 4 B Korkeakoululiikunnan rahalli- nen panos per opiskelija Korkeakoululiikunnan rahoitus / perustutkinto-opiske- lijoiden määrä vähintään 30 C Korkeakoululiikunnan henki- lötyövuodet / 1000 opiskelijaa Korkeakoululiikunnan suunnittelu- ja tukipalvelui- den henkilötyövuodet 5000 perustutkinto-opiskelijaa kohden vähintään 1 D Liikuntatilat / 1000 opiskelijaa Liikuntatilojen määrä tuhatta perustutkinto-opiskeli- jaa kohden vähintään 1 E Palautetta kerätään käyttäjiltä sekä koko korkeakouluyhteisöltä 2 Palautetta kerätään sekä käyttäjiltä että koko korkea- kouluyhteisöltä 1 Palautetta kerätään joko vain käyttäjiltä tai kaikilta (ei erikseen käyttäjiltä) 0 Palautejärjestelmää ei ole 2 F Liikuntatarjonta sisältää moni- puolisesti lajeja ja huomioi eri- laisten liikkujien tarpeet 3 Tarjolla opiskelijoiden mielestä viisi tärkeintä lajia se- kä vähintään viisi muuta lajia 2 Tarjolla viisi tärkeintä tai neljä tärkeintä mutta yh- teensä vähintään 10 lajia 1 Viidestä tärkeimmästä alle viisi ja yhteensä alle 10 lajia 3 G Uusien opiskelijoiden ak- tivointi sekä palveluketju opiskelijaterveydenhuollon ja lii- kuntapalveluiden välillä 2 Uusien aktivointi ja palveluketju 1 Jompikumpi, palveluketju tai uusien aktivointi 0 Ei kumpaakaan 2 H Korkekoululiikunnan käyttäjämäärä Liikuntapalveluiden käyttäjiä perustutkinto-opiskeli- joista % alle 15 % puut- teellinen, 15-30 tyydyttävä, 30- 50 hyvä, yli 50 erinomainen Taulukko 2.1.1 Taulukkoavain
  17. 17. 14 kyselyn mittareita samalla tavalla siitäkään huo- limatta, että ne pyrittiin selitteillä tekemään tulkinnallisesti mahdollisimman yksiselittei- siksi. Puuttuvien arvojen määrä suosituksia ku- vaavissa sarakkeissa kuvaa hyvin arvioinnin suhteellista hankaluutta: vaikeimmaksi arvioi- tavaksi osoittautui liikuntapalveluiden suun- nittelutehtäviin käytettävien henkilötyövuosien arviointi, jossa moni vastaaja ilmoitti, ettei näitä ollut mahdollista erottaa laskennallisesti muis- ta liikuntapalveluiden henkilöstöresursseista. Nämä tiedonkeruun haasteet mielessä pitäen koontitaulukon ensisijainen tavoite onkin toi- mia eräänlaisena korkeakoululiikunnan tilan yleiskartoituksena. Liikuntapalvelusta vastanneille suunnatun kyselyn vastauskatoa voi pitää palveluiden ti- lanteen kannalta jokseenkin oireellisena. Se, että osa kyselyn ulkopuolelle jättäytyneistä kor- keakouluista ei pystynyt nimeämään liikun- tapalveluista vastaavaa tahoa, kertoo osaltaan korkeakoululiikunnan asemasta henkilöstö- ja muita resursseja kohdennettaessa, vaikka osa vastauskadosta johtunee kyselyhetkellä meneil- lään olleesta ammattikorkeakoulujen toimi- lupaprosessista. Tämän ja muiden tekijöiden vuoksi vastaamattomuuden syihin liittyvän yli- tulkinnan vaara on niin ilmeinen, että niistä ei tässä raportissa edes yritetä tehdä johtopäätöksiä. Oman lukunsa muodostavat ne korkea- koulut, joissa kyselyyn vastanneella henkilöllä ei ollut käytettävissään tietoja suositusten toteu- tumista kuvaavista indikaattoreista. Osa korkea- kouluista ei saanut nimettyä liikuntapalveluista vastaavaa henkilökunnan jäsentä, jolloin vas- tauksen korkeakoulun puolesta antoi tyypilli- sesti palvelu- tai hallintopäällikkö. Muutaman korkeakoulun osalta vastaaja edusti ensisijai- sesti korkeakoulunsa opiskelijakuntaa, ja on to- ki ymmärrettävää, ettei tällainen henkilö pääse helposti käsiksi esimerkiksi korkeakoulunsa HR- resursointia tai tilajärjestelyjä koskeviin tietoi- hin. Kaikki nämä seikat on syytä pitää mielessä tuloksia tulkittaessa. Taulukossa on esitetty kunkin suosituksen toteutumista kuvaavan sarakkeen lopuksi suo- situksen täyttävien korkeakoulujen määrä (kpl vastauksen antaneista) sekä suosituksen täyttä- vissä korkeakouluissa opiskelevien osuus kai- kista opiskelijoista. Jälkimmäisessä tapauksessa ajatuksena on tarkastella suosituksia siitä näkö- kulmasta, kuinka montaa opiskelijaa suosituk- sen toteutuminen/toteutumattomuus koskee. Pelkkään suositukset täyttävien korkeakoulujen määrään keskittyvä tarkastelu olisi nimittäin vi- noutunut siinä mielessä, että korkeakoulun koko on usein yhteydessä monien suositusten toteu- tumisesta tai toteutumattomuudesta kertovien tietojen saatavuuteen, sillä pääsääntöisesti suu- remmalla korkeakoululla liikuntapalveluihin satsataan ainakin absoluuttisesti enemmän. Suositus A: Liikuntapalvelut korkeakoulun strategiassa Suositusten toteutumista koskeva tarkastelu on hyvä aloittaa ylätason strategisista linjauksis- ta. Vastanneista korkeakouluista yhdeksän il- moitti, ettei korkeakoululiikuntaa ole huomioitu lainkaan korkeakoulun strategiassa. Näistä vii- si oli yliopistoja ja neljä ammattikorkeakouluja. Lisäksi seitsemän ammattikorkeakoulun osal- ta tieto puuttuu ja yksi vastaajista ilmoitti, ettei osaa ottaa kysymykseen kantaa. Korkeakoulun strategiassa mainittuna ilman konkreettisia toi- menpiteitä korkeakoululiikunta on seitsemässä korkeakoulussa (neljä yliopistoa ja kolme am- mattikorkeakoulua). Tämä ei vielä täytä suo- situsta, sillä se edellyttää myös konkreettisten toimenpiteiden tunnistamista joko strategiassa tai toimenpideohjelmissa. Kaikkiaan 15 korkea- koulua ilmoitti korkeakoululiikunnan näkyvän myös kirjattuina toimenpiteinä, mikä on vuo- den 2009 lähtötilanteeseen nähden merkittä- vä parannus. Tuolloin toteutetun kartoituksen perusteella vain neljä korkeakoulua täytti suo- situksen. Kyselyyn vastanneiden liikuntapalve- luiden edustajien näkemykset kuvaavat hyvin myös suositusten käytettävyyttä strategia- ja kehitystyössä: Olemme arvioineet liikuntapalveluita annettujen suositusten pohjalta ja en- si lukuvuoden suunnittelu sekä kehit- tämistyö perustuu niihin. Ammattikorkeakoulun liikuntavastaava Suositusten myötä olemme laittaneen kehittämistyön liikkeelle. Olemme alkumetreillä. Ammattikorkeakoulun liikuntavastaava
  18. 18. 15 15 Korkeakoulu A Strategia B Rahoitus C HTV / opiskelijat D Tilat käytössä E Palaute- järjestelmä F Laji- tarjonta GUusien aktivointi H Käyttäjä- määrä Arcada 2 X X X X X X X Centria AMK X X X X X X X X DiaK 2 X 0,33 1,67 0 1 0 X Haaga-Helia 2 X X X 1 1 X X HAMK 3 33,83 0,39 1,79 2 3 2 X Hanken* 0 X X 0 1 0 11,94 HUMAK 2 13,91 X 0,35 X 2 2 X Itä-Suomen yliopisto 1 4,21 0,50 0,15 1 2 0 X JAMK 1 18,95 0,79 0,24 2 2 1 12,64 Jyväskylän yliopisto 0 16,98 0,64 0,34 2 3 2 26,55 Kajaanin AMK 0 24,9 X 0,57 0 1 1 X Karealia AMK 2 6,14 X 0,05 0 1 1 48,06 Kemi-Tornion AMK 1 7,82 X 0,16 0 2 1 X Kymenlaakson AMK X 17,85 1,00 0,36 1 1 0 X Lahden AMK 0 15,25 1,02 1,22 X 1 1 X Laurea AMK 2 X X X 0 1 0 0,34 MAMK 1 2,57 0,61 1,22 1 1 2 2,45 Metropolia AMK 0 9,11 0,56 0,07 2 3 1 25 OAMK 2 20,03 0,27 0,34 2 3 2 17,88 Oulun yliopisto 1 27,72 0,38 0,34 2 3 1 26,05 Rovaniemen korkea- koululiikunta (Lapin yliopisto ja RAMK) 3 6,38 0,42 0,09 2 3 2 15,29 Saimaan korkeakoulu- liikunta (Saimia ja LUT) 0 4,02 0,67 0,33 1 2 2 20,1 SAMK X 17,47 X X 1 1 1 X Savonia AMK X X X X X X X X Seinäjoen AMK X X X X X X X X Taideyliopisto* X 5,57 X 1,13 1 1 0 X TAMK 3 21,6 0,54 0,43 1 2 0 7,56 Tampereen yliopisto 1 21,28 0,32 0,35 2 3 1 30,45 TTY 0 23,8 0,85 0,80 2 3 2 28,09 Turun AMK 3 0,88 X 0,03 1 1 1 3,18 Turun yliopisto 1 22,1 0,66 0,17 1 3 2 20,31 UniSport (Aalto- yliopisto ja Helsingin yliopisto) 3 61,52 2,51 0,76 1 3 2 30,5 Vaasan yliopisto 0 X X 0,03 0 1 0 0,42 VAMK X X X X X X X X Yrkeshögskolan Novia X X X X X X X X Åbo Akademi 3 21,61 0,87 0,73 1 2 0 20,91 YHTEENSÄ Suositus toteu- tuu (vastanneista korkeakouluistaa) 15 3 4 5 10 12 13 3 48% 11% 18% 18% 32% 36% 41% 14% Tieto puuttuu kor- keakouluista (kpl) 8 11 17 11 8 6 7 17 Suositus toteutuu % opiskelijan kohdalla 51,6 % 18,0 % 18,8 % 8,2 % 36,3 % 55,1 % 67,3 % 21,4 % Taulukko 2.1.2 Korkeakoululiikunnan suositusten toteutuminen. (Värikoodi: vihreä = vähintään suo- situstasolla, punainen = selkeästi alle suositustason, keltainen = alle suositustason, harmaa = ei vastausta) * Hankenin ja taideyliopiston opiskelijoilla on mahdollisuus käyttää UniSportin palveluita Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston opiskelijoita korkeampaan hintaan
  19. 19. 16 Suosituksia on hyödynnetty kun olemme kirjoittaneet korkeakoulujen strategiaa ja toimenpidesuunnitelmia. Esimerkiksi korkeakoululiikunnan turvaaminen, rahoitus, liikuntatilat. Ammattikorkeakoulun liikuntavastaava Opiskelijaliikunnan kehittäminen ja organisointi on yliopistossamme keskustelun alla. Liikuntatarjontaa pyritään koordinoimaan yliopiston taholta aikaisempaa monipuolisem- min. Organisointi on kesken ja asiaa on viety eteenpäin ylioppilaskunnan kanssa yhteistyössä. Suositukset toi- mivat hyvänä tavoitteellisena tukena. Yliopiston liikuntavastaava Sijoittumistamme muiden kor- keakoulujen liikuntatoimiin ver- rattuna on tuotu esiin liikunnan ohjausryhmässä ja esimiehillem- me. Lisätilojen hankkimisessa on käytetty apuna suosituksia (... kau- pungin palloiluhallihanke, lisätilaa korkeakoululiikunnalle). Yliopiston liikuntavastaava [Korkeakoulun] sisäisessä toiminnas- sa voisin, tavatessani liikunta-asioi- hin vaikuttamaan pystyviä henkilöitä, painottaa suosituksia, kuten olen kyllä tehnytkin. Toisaalta liikunta-asioihin suhtaudutaan [korkeakoulun] johdon tasolla hyvin myönteisesti muutenkin. Yliopiston liikuntavastaava Suositus B: Korkeakoululiikunnan rahoitus Tiukassa taloustilanteessa kamppailevien am- mattikorkeakoulujen sekä tietyissä määrin yliopistojen korkeakoululiikunnan kokonais- rahoitukseen liittyvä suositus toteutuu kyselyn mukaan kaikista huonoiten. Vastanneista vain kolme korkeakoulua panostavat liikuntapalve- luihin vähintään suositellun 30 euroa vuodessa opiskelijaa kohden, ja nämä kattavat ainoastaan runsaan viidenneksen kaikista opiskelijoista. Tuloksen tulkintaan liittyvää epävarmuutta li- sää toki tieto, että juuri rahoitukseen liittyvä kyselyosio koettiin useissa korkeakouluissa kaik- kein hankalimmaksi vastata, mikä näkyy edel- lisen tavoin puuttuvien vastausten määrässä. Korkeakoululiikunnan suosituksia käytetään myös liikuntapalvelujen rahoituksen puolesta argumentointiin: Budjettineuvotteluissa niihin voidaan aina vedota, varsinkin jos oma kou- lumme on kaukana päämäärästä. Yliopiston liikuntavastaava Suositus C: Korkeakoululiikunnan henkilöstöresurssit Liikuntapalveluiden suunnitteluun ja kehitystyö- hön panostettavien henkilötyövuosien arviointi osoittautui monille korkeakouluille hankalaksi. Siksi tämän mittarin kattavuus on toistaiseksi täs- sä käsiteltävistä huonoin. Moni vastaaja ilmoit- ti kyselyssä korkeakoululiikuntaan käytettyjen henkilötyövuosien kokonaismäärän, sillä useat vastaajat kokivat mahdottomaksi niiden erotta- misen toisistaan, joten mittarin tulkintavirheen mahdollisuutta ei myöskään voida täysin sulkea pois. Vastanneista 17 korkeakoulusta (liikunta- palvelut yhteistoimintana järjestävät tahot on täs- sä eriytetty, esim. pääkaupunkiseudun UniSport vastaa kahta korkeakoulua) neljä ilmoitti suun- nittelun ja kehitystyön henkilötyövuosien ylittä- vän vähimmäissuositustason. Unisportin lisäksi suunnitteluun ja kehitystyöhön opiskelijamää- rään nähden riittävästi henkilötyövuosia panos- tivat Kymen ammattikorkeakoulu sekä Lahden ammattikorkeakoulu. Yhdessä nämä korkea- koulut kattavat noin hieman alle viidenneksen kaikista opiskelijoista. Suositus D: Korkeakoululiikunnan tilat Opiskelijoiden käytössä olevien liikuntatilo- jen arviointi oli kaksijakoista: Pienillä korkea- kouluilla, joilla käytössä olevia liikuntatiloja on vähän, arviointi oli luonnollisesti helpompaa kuin suurilla toimijoilla. Tulosten perusteel- la näyttää siltä, että suositus toteutuu parhaiten sellaisten pienten ja keskisuurten korkeakoulu- jen osalta, jotka tuottavat liikuntapalvelunsa itse. Liikuntatilojen määrää koskevassa suosituksessa huomionarvoista on, että suurin osa suosituksen täyttävistä korkeakouluista (neljä viidestä) on ni- menomaan ammattikorkeakouluja.
  20. 20. 17 17 Suositus E: Korkeakoululiikunnan palautejärjestelmä Palautejärjestelmän osalta seitsemän korkea- koulua ilmoitti, ettei liikuntapalveluihin liit- tyvää palautetta kerätä lainkaan. Joka kolmas korkeakoulu ilmoitti keräävänsä palautetta sekä liikuntapalveluiden käyttäjiltä että koko korkea- kouluyhteisöltä. Opiskelijamäärään suhteutet- tuna palautteen kerääminen liikuntapalveluista (käyttäjiltä erikseen ja lisäksi kaikilta korkea- koulun opiskelijoilta) toteutuu noin joka kolman- nella opiskelijalla. Toisaalta on tietenkin hyvä asia, että useampi kuin kaksi kolmesta korkea- koulusta kerää liikuntapalveluista edes jonkin- laista palautetta. Palautejärjestelmiä arvioitaessa on kuitenkin pidettävä mielessä, että käyttäjiltä kerätty palaute palvelee liikuntapalveluiden ke- hittämistyössä eri tavoitteita (esimerkiksi ko- kemus olemassa olevista palveluista, tiloista ja lajitarjonnasta) kuin koko korkeakouluyhtei- söltä kerätty (esimerkiksi liikuntapalveluiden käyttämättömyyden syyt). Monessa korkea- kouluissa palautejärjestelmiä ollaan kuitenkin kehittämässä: Palautejärjestelmää ollaan kehittä- mässä kun liikuntapalvelujen toteutus on saatu organisoitua. Ammattikorkeakoulun liikuntavastaava Olimme osana palveluiden auditoin- tia. Näkökulmana oli opiskelijoi- den tukipalvelut. Liikuntapalveluille kohdistettiin kaksi kysymystä: Minkälaiset palautejärjestelmät meillä on, ja miten opiskelijat pystyvät osal- listumaan päätöksentekoon. Yliopiston liikuntavastaava Suositus F: Liikuntatarjonta Opiskelijamäärään suhteutettuna toiseksi par- haiten toteutuu lajitarjonnan monipuolisuus. Yli puolella opiskelijoista on korkeakoulun lii- kuntapalveluiden kautta mahdollista pääs- tä kuntosalille, osallistua ryhmäliikuntaan sekä palloilu- ja mailapelivuoroille ja ottaa osaa la- jikokeiluihin. Lajitarjonnan puutteellisuus koskettaa toisaalta pienten korkeakoulujen opiskelijoita pääsääntöisesti enemmän kuin isojen korkeakoulujen opiskelijoita. Myös usei- den ammattikorkeakoulujen hajanainen kam- pusrakenne vaikeuttaa liikuntapalveluiden saavutettavuutta, mutta joissain ammattikorkea- kouluissa tämä on osattu kääntää liikkumiseen kannustavaksi tekijäksi: Opiskelijoiden hyvinvointiviikoilla tarjolla erilaista liikuntaa ja lajiko- keiluviikoilla mahdollisuus tutustua eri lajeihin, polkupyöriä käytettävis- sä opiskelijoille asiointiliikuntaan esi- merkiksi eri toimipisteiden välille. Ammattikorkeakoulun liikuntavastaava Liikuntatilojen varustelut vaihtelevat huomattavasti [eri] kampusten välillä joilla ei järjestetä liikuntaa ja niiden joilla liikuntaa järjestetään saattaa ol- la huomattava välimatka. Ammattikorkeakoulun liikuntavastaava Vain [pääasiallisella kampuspaikka- kunnalla] on järjestettyä liikuntatoi- mintaa. Etäyksiköt huolehtivat itse esim. henkilökunnan liikuntatoi- minnasta, yliopistoliikunta ei vastaa näistä. Yliopiston liikuntavastaava Suositus G: Uusien liikkujien aktivointikeinot Uusien liikkujien aktivointia sekä korkeakoulu- liikunnan ja opiskelijaterveydenhuollon välistä palveluketjua koskeva suositus toteutuu vastaus- ten perusteella parhaiten. Korkeakouluista 13 ilmoitti, että korkeakoululiikunnan ja opiskeli- jaterveydenhuollon välille on rakennettu erityis- tarpeisiin vastaava ja liikkumisen aloittamista edistävä palveluketju ja että erityisesti uusia opis- kelijoita kannustetaan liikuntapalveluiden käyt- töön. Korkeakouluista kymmenen ilmoitti näistä tekijöistä edes toisen täyttyvän ja yhdeksän ei kummankaan. Suosituksen kummankin osan täyttävät korkeakoulut kattavat korkeakouluopis- kelijoista noin 67 prosenttia. Huomionarvoista on myös se, että jokainen liikuntapalvelut yh- teistyössä tuottava yhteisö (UniSport, SaLUT ja Rovaniemen korkeakoululiikunta) täyttää suo- situksen. Vastausten perusteella palveluketjuun ja uusien opiskelijoiden aktivointiin ilmoitettiin
  21. 21. 18 useissa korkeakouluissa kiinnitettävän jatkossa enemmän huomiota ja että konkreettinen kehi- tystyö on päässyt monessa hyvään vauhtiin: Alustavat tulokset palveluketjus- ta osoittavat, että se on kannustanut ja aktivoinut liikkumaan aiempaa enemmän. Taukojumppiin on saa- tu hyvin osallistujia, mikä on lisän- nyt [liikuntapalveluiden] näkyvyyttä. Tämän seurauksena osa heistä on var- masti tullut [korkeakoululiikuntaan] liikkumaan. Yliopiston liikuntavastaava Suosituksia käytetty pohjana opiske- lijaliikuntapalveluiden suunnittelus- sa ja rakentamisessa. Suosituksia on myös hyödynnetty tutor-toiminnan kehittämisessä. [Korkeakouluun] on luotu liikuntatutorjärjestelmä. Ammattikorkeakoulun liikuntavastaava [On perustettu] matalan kynnyk- sen [liikunta]ryhmiä, joissa tutustu- taan paikalliseen liikuntatarjontaan. Lisäksi on mahdollisuus saada hen- kilökohtaista ohjausta ja kuntosali- ohjelma…. [lisäksi] opetukseen on integroitu liikuntapalveluiden esittely. Ammattikorkeakoulun liikuntavastaava Ylioppilaskunnan järjestämät viih- teelliset, mutta alkoholittomat lii- kuntatempaukset ovat olleet hyvin suosittuja. Näitä ovat olleen esimer- kiksi hankijalkapallo (jalkapalloa umpihangessa) talvella ja norsupal- lo (jalkapalloa isolla jumppapallolla) keväällä. Yliopiston liikuntavastaava Kokemukset palveluketjun toimivuudesta eivät tosin aina ole rohkaisevia: Järjestimme palveluketjuun kuuluvia viikottaisia ryhmätunteja, mitkä oli tarkoitettu palveluketjuun osallistujil- le, ja joissa oli tarkoitus tehdä mata- lan tason liikuntaa yhdessä (matalan tason ryhmäliikuntaa yms). Näihin ei tullut osallistujia. Yliopiston liikuntavastaava Opiskelijoiden liikunta- ja hyvinvoin- tipäivät eivät ole tavoittaneet riittä- västi liikkumattomia opiskelijoita. Yliopiston liikuntavastaava Suositus H: Liikuntapalveluiden käyttö Liikuntapalveluiden käyttäjämäärää koskevaa suositusta voitaisiin ehkä pitää pikemminkin ta- voitteena, sillä palveluiden käyttöaste kuvaa en- sisijaisen tavoitteen, opiskelijoiden liikkumisen, toteutumista edellä käsiteltyjen suositusten ku- vaamassa toimintaympäristössä. Opiskelijoiden omaehtoista, opiskelijaliikunnan ulkopuolella tapahtuvaa liikkumista, ei pidä tietenkään mis- sään nimessä väheksyä, mutta käyttöaste liikun- tapalveluiden opiskelijamäärään suhteutettuna tunnuslukuna kattaa korkeakouluopiskelijoiden liikkumista koskevat institutionaaliset tavoitteet varsin hyvin. Palvelut on järjestetty onnistunees- ti silloin, kun niillä on käyttäjiä. On myös ajatel- tavissa, että ulkona aktiivisesti liikkuvat siirtyvät ainakin osin sisäliikunnan pariin silloin, kun omaa lajia ei ole mahdollista harrastaa ulkona vuodenajasta riippuen. Korkeakoululiikunnan palveluidenkäyttöasteolikorkeinKareliaammat- tikorkeakoulussa, UniSportissa sekä Tampereen yliopistossa, joissa käyttöaste oli jo hyvällä tasolla eli yli 30 prosenttia. Tyydyttävällä tasolla (15-30 prosenttia) käyttöaste oli Jyväskylän yliopistossa, Oulun seudun ammattikorkeakoulussa, Oulun yliopistossa, Rovaniemen korkeakoululiikunnas- sa, Saimiassa, Tampereen teknillisessä yliopis- tossa, Turun yliopistossa sekä Åbo Akademissa. Tieto liikuntapalveluiden käyttöasteesta puut- tui kuitenkin hyvin monen korkeakoulun vastauksista: Ilmaisiin palveluihin ei ole henki- löseurantaa, joten on mahdoton tietää kuinka moni käyttää palve- luita. Ilmaisia palveluita on esim. kuntosalit. Ammattikorkeakoulun liikuntavastaava
  22. 22. 19 19 2.2 Korkeakoululiikuntaa tukevien suositusten toteutuminen Raportin tässä osassa selvitetään korkeakoululii- kuntaa tukevien suositusten toteutumista ja tun- nettuutta valtionhallinnon tasolla. Seuraavassa osassa tarkastelua laajennetaan suositusten tun- nettuuden ja hyödyllisyyden osalta myös korkea- kouluhallintoon ja opiskelijajärjestötoimijoihin. Tutkimuksessa tiedonkeruu toteutettiin kaksi- portaisesti siten, että suositusten asemaa valtion- hallinnossa selvitettiin haastattelemalla kahta korkeakoululiikunnan piirissä toimivaa virka- miestä, ja korkeakouluhallinnon, liikuntapal- veluiden sekä opiskelijajärjestöjen tasolla tieto kerättiin kyselylomakkeella. Tulosten syventämi- seksi eri osapuolten näkemyksiä pyritään myös tarkastelemaan rinnakkain. Valtionhallinnosta tavoiteltiin kolmea vir- kamiestason haastattelua, joista lopulta kaksi saatiin toteutettua. Toinen haastatelluista toimi ylitarkastajana opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osastolla ja toi- nen valtion liikuntaneuvoston pääsihteerinä. Keskeinen haastattelujen antama viesti oli, et- tä liikuntasuositukset ovat valtionhallinnon ta- solla kohtalaisen hyvin tiedossa ja haastateltavat kokivat suosituksista olleen ainakin jonkin ver- ran hyötyä erilaisessa kehittämistoiminnassa. Haastateltavat katsovat, että kuluneella halli- tuskaudella nimenomaan suositusten toteutu- misen seuranta on kehittynyt laajemmaksi ja toimivammaksi. Toinen haastateltavista kertoi konkreettise- na uudistuksena sen, että ammattikorkeakoulu- jen käynnissä olevalla toimilupakierroksella suositusten arviointi on ollut mukana toimi- lupahakemuksissa. Tiedot pyydetään kultakin ammattikorkeakoululta paikkakuntakohtaises- ti, jolloin tärkeää on se, että liikuntapalvelut ovat laajasti saatavilla sekä koulujen päätoimi- pisteissä että toisilla paikkakunnilla toimivissa sivutoimipisteissä. Toimiluvan saamisen edel- lytyksenä ei edelleenkään ole korkeakoulu- liikunnan suositusten toteutuminen, mutta suositukset ovat kuitenkin yksi osa toimilupaha- kemuksia. Näiden tekijöiden perusteella haas- tateltava arvioi olevansa täysin samaa mieltä väitteestä “Olemme käyttäneet suosituksia ke- hittämistyössämme tai vaikuttamistyössämme”. Liikuntaneuvostoa edustava haastatelta- va toi esille liikuntaneuvoston lakisääteisen tehtävän arvioida koko valtionhallinnon toi- menpiteitä liikunnan edistämisessä. Arviointia tehdään aina hallituskausittain, ja kuluvalla hal- lituskaudella arviointimallia on muutettu niin, Keskeiset tulokset: Opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksikkö on alkanut tukea korkeakoululii- kunnan suositusten toteuttamista myöntämällä yksittäisiä hanketukia korkeakoulu- liikunnan palvelujen suunnittelutyöhön. Nuoret aikuiset (19-29 -vuotiaat) huomioidaan omana ryhmänään valtion liikunta- neuvoston uudistetussa arviointimallissa. Liikunnan asema on viime vuosien aikana hieman vahvistunut erityisesti ammatti- korkeakoulusektorilla, kun liikuntapalvelut olivat osa ammattikorkeakoulujen toi- milupien myöntämisen kriteerejä. Valtionhallinnossa esiintyy haastattelujen perusteella lievää epävarmuutta siitä, kuinka hyvin korkeakoululiikunnan suositukset ovat korkeakoulukentän tiedossa.
  23. 23. 20 että nuoret aikuiset eli 19-29-vuotiaat on ero- tettu lapsista ja nuorista omaksi ryhmäkseen. Arvioinnin yhteydessä käydään esimerkiksi lä- pi sitä, mitä opetus- ja kulttuuriministeriön lii- kuntayksikkö tekee, mitä korkeakoulupolitiikka tekee ja miten opiskeluterveydenhuolto toimii liikunnan edistämisen näkökulmasta. Suositusten selkeydestä ja toteuttamis- kelpoisuudesta haastateltavat esittivät hie- man toisistaan eriäviä arvioita. Tavoitteiden toteuttamiskelpoisuudesta toinen haastatelta- vista oli jokseenkin samaa mieltä ja toinen jok- seenkin eri mieltä. Molemmat haastateltavista pitivät tavoitteita valtionhallinnon näkökulmas- ta kohtalaisen selkeinä, mutta toinen ei osan- nut varmuudella sanoa, näyttävätkö suositukset selkeiltä myös korkeakoulujen näkökulmasta. Suositusten tunnettuudessa haastateltavat löy- sivät ainakin jonkin verran kehittämisen varaa, mutta heidän edustamissaan organisaatioissa korkeakoululiikunnan parissa työskentelevillä ne ovat heidän mukaansa sangen hyvin tiedos- sa. Suositusten tunnettuutta voisi haastateltavien mielestä parantaa tiedotuksella ja seurannalla. Henkilökohtaisena mielipiteenään toinen haas- tateltavista toi esille, että suositusten vaikutta- vuuden ja niiden toteutumisesta pidemmällä aikavälillä syntyvien säästöjen osoittaminen te- kisi helpommaksi suositusten tarpeellisuuden perustelemisen ja niihin kohdistuvien taloudel- listen leikkausten välttämisen. Palveluja koskevista kartoituksista nouseva- na hyvänä kehityskulkuna pidettiin sitä, että yh- teistyö ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä on lisääntynyt liikuntapalvelujen tuotta- misessa. Yhteistoiminnan tausta-ajatuksena on se, että jos tietyllä paikkakunnalla jokin palve- lujen osa-alue hoidetaan hyvin, sitä on helppoa ja kustannustehokasta laajentaa myös toiselle korkeakoulusektorille. Muuten haastateltavien vastauksista välittyi sellainen kuva, että suositus- ten käytännön toteutuminen on vielä vaiheessa mutta niiden nousemista keskustelun ja seuran- nan kohteeksi pidettiin jo itsessään arvokkaana asiana. Opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayk- sikkö on haastattelujen mukaan myöntänyt avustuksia liikunnan edistämiseen yksittäisille korkeakouluille, mikä on yleensä tarkoittanut lii- kuntapalvelujen suunnittelua. Tätä varten ei ole perustettu Liikkuva korkeakoulu -hankkeen kal- taista ohjausryhmärakennetta, vaan avustusten jakamisesta on vastannut yksittäinen virkamies. Avustusten kautta liikuntayksikkö voi osaltaan ohjata liikuntapalvelujen kehittämistä korkea- kouluissa, mutta lähtökohtana on kuitenkin, et- tä viime kädessä koulut toimivat itsenäisesti ja ovat itse vastuussa palvelujen tarjoamisesta. Yhtenä mahdollisuutena toinen haastateltavis- ta mainitsi sen, että korkeakoulujen kanssa voisi järjestää yhteisiä tilaisuuksia hyvien käytäntöjen levittämiseksi. Avustuksia on haastateltavien mukaan myönnetty runsaasti myös liikuntatieteellisel- le tutkimukselle, mutta erityisiä esimerkkejä korkeakoululiikunnan puolelta ei tullut haas- tatteluissa esiin. Toinen haastatelluista mai- nitsi myönteisenä kehityssuuntana sen, että liikuntaa koskevia kysymyksiä on pyritty lisää- mään valtakunnallisiin jo olemassa oleviin kyselyihin. Esimerkkinä tällaisesta hän mai- nitsi Opiskelun ja koulutuksen tutkimussää- tiön Opiskelijabarometrin. Liikuntayksikön perustavoitteena on lisätä liikuntaa ja sen määrää koskevaa trenditietoa eri väestöryhmiltä korkea- kouluopiskelijat mukaan lukien. Liikuntaneuvoston tulevassa tiedestrategias- sa ei niinkään määritellä yksittäisiä tutkimuksen painopisteitä, vaan rahoitus suunnataan siinä enemmän liikuntapolitiikan vaikuttavuustavoit- teiden mukaisesti. Tässä yhtenä periaatteena on, että liikunnan tulee olla yhdenvertaisesti kaik- kien saavutettavissa. Tiedestrategiassa tuettavia osa-alueita ei ole jaettu siten, että esimerkiksi korkeakoululiikunta olisi erillinen kokonaisuu- tensa, vaan tavoitteena on antaa tutkijoille va- paus toteuttaa monitieteisiä tutkimushankkeita vaikuttavuustavoitteiden raameissa. Kuluneena vuonna 2013 on myönnetty veikkausvoittova- roista 2,5 miljoonaa euroa liikuntaa käsittele- ville tutkimushankkeille. Painopisteenä on ollut liikuntapoliittista päätöksentekoa ja liikunnan edistämistä tukeva soveltava käyttäytymis-yh- teiskuntatieteellinen tutkimus.
  24. 24. 21 21 2.3 Kokemuksia suositusten tunnettuudesta ja hyödyllisyydestä Suositukset tulisi tuoda Opetus- ja kulttuuriministeriön taholta kor- keakoulujen rehtoraattien tietoisuu- teen ohjaavaksi linjapaperiksi, jotta korkeakoululiikunta huomioitai- siin ammattikorkeakoulujen johta- vissa/päättävissä elimissä muutenkin kuin pelkästään opiskelijajärjestö- jen tekemän vaikutustyön kautta. Suosituksien tunnettavuuden edistä- misessä tulisi ottaa huomioon myös koulujen henkilöstö omalta osaltaan, koska heistäkään valtaosa ei liiku suo- situsten mukaisesti. Korkeakoulut ovat kuitenkin työ/opiskeluyhtei- sö missä kaikki liikkujat niin henki- löstö kuin opiskelijatkin tulisi ottaa huomioon. Myös liikunta- ja hyvin- vointitutkimuksista saatavaa tietoa voisi paremmin hyödyntää, jos mie- titään esimerkiksi vaikutuskeinoja tutkinnon läpäisyasteen parantami- seksi. Toimiva hyvinvointipalveluket- ju on olennainen tukiverkosto niin opiskelijoille kuin henkilökunnalle- kin työssä sekä opiskeluissa onnis- tumisen ja suoriutumisen kannalta. Hyvinvointitietoisuuden lisääminen korkeakoulujen kaikilla opintolinjoil- la olisi hyvä ottaa huomioon, vaikka- pa erillisen, pakollisen, hyvinvointi opintokokonaisuuden muodossa. Ammattikorkeakoulun opiskelijakuntatoimija Keskeiset tulokset: Hyvän korkeakoululiikunnan suositukset tunnetaan korkeakouluhallinnossa ja lii- kuntapalveluiden piirissä hyvin ja niitä pidetään suurelta osin käyttökelpoisina ja selkeinä. Ylioppilas- ja opiskelijakuntatoimijoiden keskuudessa tunnettuus oli tosin paikoin heikkoa. Korkeakoulujen rehtoritasolla erityisesti ammattikorkeakoulujen rehtorit olivat suo- situksista hyvin perillä, mikä selittyy osin kyselyn toteuttamishetkellä meneillään olevalla ammattikorkeakoulujen toimilupahakemusprosessilla. Korkeakoulujen sisällä taas oli niin, että liikuntahenkilöstö oli rehtoritasoa tietoi- sempi suosituksista yliopistoissa. Vastaavaa epäsuhtaa ei ollut puolestaan havaitta- vissa ammattikorkeakoulupuolella. Heikoin käsitys suositusten tunnettuudesta oli opiskelijajärjestötoimijoilla, jotka toi- saalta pitivät suosituksia kaikkein toteuttamiskelpoisimpina Vastaavasti opiskelijatoimijoiden osalta erityisesti ammattikorkeakoulujen opiskeli- jakuntien kokemus suositusten tunnettuudesta erosi merkittävästi korkeakoulun si- sällä henkiöstön kokemuksesta. Opiskelijatoimijat olivat suositusten tunnettuuden suhteen ammattikorkeakouluissa henkilöstöä epävarmempia. Ylioppilaskuntatoimijoiden kokemukset erosivat henkilöstön kokemuksesta vähem- män, mutta erot paikantuivat kuitenkin pääsääntöisesti samoihin kokemuksiin kuin opiskelijakuntatoimijoilla
  25. 25. 22 Koska suositusten tunnettuutta selvitetään nyt ensimmäistä kertaa, ei aikaisempaa kvanti- tatiivista vertailuaineistoa ole saatavilla. Tulevina vuosina korkeakoululiikunnan suositusten tun- nettuuden ja aseman vakiintumisen kehitystä on mahdollista seurata käyttäen tässä raportissa esi- teltäviä tuloksia vertailuaineistona. Kattavan kokonaiskuvan tavoite jäi valitet- tavasti osin toteutumatta, sillä tiedonkeruulla ei tavoitettu kaikkien korkeakoulujen edusta- jia, mikä kävi ilmi jo aikaisemmassa luvussa. Vastaamattomuus kertoo tässäkin yhteydessä joissain määrin siitä, että monilla korkeakouluil- la oli vaikeuksia nimetä kyselylle vastaajaa, joka vastaisi korkeakoululiikunnan palvelukokonai- suudesta. Suositusten tunnettuutta koskevat tar- kastelut ovat siten jossain määrin vinoutuneita, sillä tällaisten korkeakoulujen osalta tulokset puuttuvat. Kysely tavoitti muita kuin liikuntapalveluis- ta vastaavia tahoja vaihtelevasti. Opiskelija- ja ylioppilaskuntien liikuntavastaavia tavoitettiin yhteensä 32 ja rehtoreita puolestaan 26 niin, et- tä ammattikorkeakoulujen rehtoreita on vas- tanneista noin kaksi kolmannesta. Rehtorien osalta taas on selvää, että vastaamattomuus voi myös usein olla seurausta työkiireistä, sillä rehto- rin toimenkuvaan erilaisiin kyselytutkimuksiin vastaaminen ei aina sovi. Osassa tapauksista reh- torin puolesta kyselyyn on todennäköisesti vas- tannut rehtorin sihteeri tai vararehtori, mutta vastaamisen luottamuksellisuuden vuoksi vas- tausten antajia ei voida tulosten raportoinnissa erotella. Osassa korkeakouluista kysely tavoit- ti useamman kuin yhden vastaajan. Niissä tapauksissa, joissa saman organisaation (rehto- raatti, opiskelijakunta, ylioppilaskunta tai kor- keakoulun liikuntapalvelut) sisältä kyselyyn saatiin useampi vastaus, laskettiin aineistol- le kyseisen organisaation vastauksista keskiar- vo, jonka katsotaan edustavan organisaatiota kokonaisuudessaan. Kyselykorkeakouluillejaopiskelijajärjestöille Kyselyn liikuntasuositusten tunnettuutta ja hyö- dyllisyyden kokemista mittaava moduuli koostui kuudesta väittämästä, joihon vastaajia pyydet- tiin ottamaan kantaa Likert-vastausasteikolla (1 täysin eri mieltä - 5 täysin samaa mieltä), jossa oli lisäksi mahdollista vastata “en osaa sanoa”. Tulokset esitetään kuviossa 2.3.1 vastaajaryhmit- täin väittämäkohtaisen keskiarvoprofiilin kautta. Kuvion luettavuuden parantamiseksi korkea- koulusektoreita ei ole vielä tässä vaiheessa ero- teltu toisistaan. Vertailtaessa vastaajaryhmien kokemuksia keskenäänhavaitaan,ettäerityisestikorkeakoulu- jen rehtorit kokevat suositusten olevan laajas- ti eri toimijoiden tiedossa. Opiskelijatoimijoilla kokemus tunnettuudesta on selvästi heikoin, mikä on sikäli ymmärrettävää, että opiskelija- luottamustehtävissä toimivilla on henkilöstöön verrattuna suuri vaihtuvuus, jolloin suosituksis- ta ei ehdi kertymään pidemmän aikavälin tun- tumaa. Toinen selitys voi olla vastaajan kyvyssä ottaa kantaa siihen, kuinka hyvin suositukset ovat oman organisaation ulkopuolella tiedossa. Osa vastaajista on saattanut tulkita kysymyksen siten, että suositusten tunnettuutta pyydetään arvioimaan yleisesti muissa kuin omassa orga- nisaatiossa. Opiskelijatoimijoihin verrattuna lii- kuntapalveluista vastaavat toimijat ilmoittivat huomattavasti useammin kuulleensa suosituk- sista, käyttäneensä suosituksia korkeakoulun kehittämistyössä ja pitävänsä tavoitteita hyödyl- lisinä ja selkeinä. Vastaaja Montako tavoitettiin Rehtorit Yliopistot 8 Ammattikorkeakoulut 18 Liikuntapalveluista vastaava henkilökunta Ammattikorkeakoulut 19 Yliopistot 14 Opiskelijajärjestöt Ylioppilaskunnat 13 Opiskelijakunnat 19 Taulukko 2.3.1 Korkeakoululiikunnan suo- situsten tunnettuutta kartoittaneen kyselyn vastaajat
  26. 26. 23 23 Kokemukset yliopisto- ja ammattikorkeakoulusektorilla sekä korkeakoulun sisällä eri toimijoiden välillä Raportin tässä osuudessa keskitytään kyselyn tulosten vertailuun korkeakoulusektoreittain. Aluksi rehtorien, liikuntahenkilöstön sekä opis- kelijajärjestötoimijoiden vastauksia kuuteen suo- situsten hyödyllisyyttä ja tunnettuutta koskevaan mittariin vertaillaan korkeakoulusektoreittain. Toisessa osassa paneudutaan mielipiteiden ja- kautumiseen korkeakoulujen sisällä eri hallin- non portaiden sekä opiskelijatoimijoiden välillä. Ensimmäisenä vertailun kohteena on am- mattikorkeakoulujen sekä yliopistojen reh- torien (tai näiden edustajien) kokemus liikuntasuosituksista. Kuviossa 2.3.2 on esi- tetty korkeakoulujen rehtorien vastauksien kes- kiarvoprofiili korkeakoulusektoreittain. Kuviossa erityisen merkillepantavaa on yliopisto- ja am- mattikorkeakoulujen vastausten silmiinpistävä eroavuus toisistaan, mikä johtuu todennäköisesti siitä, että liikuntasuositukset olivat mukana ky- selyn kanssa samaan aikaan käynnissä olleessa ammattikorkeakoulujen toimilupahakemuspro- sessissa. Rehtorien kokemus on keskimäärin yh- teneväinen oikeastaan vain kokemuksessa siitä, että suositukset ovat laajasti korkeakoululiikun- nan piirissä työskentelevien tiedossa (kokemuk- sen ollessa keskimäärin varsin positiivinen), sekä kokemuksessa tavoitteiden toteuttamiskel- poisuudesta. Ammattikorkeakoulujen rehto- rit ilmoittivat kyselyssä kuulleensa suosituksista yliopistojen rehtoreita merkittävästi useammin ja pitivät tavoitteita keskimäärin selkeämpinä ja hyödyllisempinä. Erot viimeksi mainituissa ovat tosin verrattain pieniä – viisiportaisella asteikolla vain noin puoli yksikköä myönteisempiä. Vastaavanlainen vertailu on tehty kuviossa 2.3.3 liikuntapalveluista vastaavan henkilökun- nan vastauksista, joissa erot korkeakoulusekto- reiden välillä ovat selvästi pienempiä rehtorien kohdalla. Toki on myös pidettävä mielessä se, että vastauksissa on jonkin verran eroa sen mukaan, mitkä korkeakoulut ovat edustettuina rehtorien ja/tai henkilöstön osalta, sillä osasta korkea- kouluja saatiin näistä vain toisen vastaukset. Ainakin yliopistojen kohdalla liikuntapalvelujen Kuvio 2.3.1 Korkeakoululiikunnan suositusten tunnettuus ja hyödyllisyyden kokeminen vastaa- jaryhmittäin: Korkeakoulujen rehtorit, liikuntahenkilöstö sekä ylioppilas- ja opiskelijakunnat
  27. 27. 24 Kuvio 2.3.2 Rehtorien vastausten keskiarvoprofiili korkeakoulusektoreittain Kuvio 2.3.3 Liikuntapalveluista vastaavan henkilöstön vastausten keskiarvoprofiili korkeakoulusektoreittain
  28. 28. 25 25 edustaja tavoitettiin huomattavasti useammin verrattuna yliopistojen rehtoreihin. Tämäkin tu- los on odotusten mukainen, sillä suuren korkea- koulun rehtorilla on todennäköisesti vähemmän aikaa kyselyn täyttämiseen. Toisaalta suuresta korkeakoulusta löytyy todennäköisemmin työn- tekijä, jonka tehtävänkuvaan liikuntapalvelut sel- västi kuuluvat. Vastausten perusteella liikuntahenkilöstö tuntee korkeakoululiikunnan suositukset var- sin hyvin. Sekä yliopistoista että ammattikor- keakouluista kaksi liikuntahenkilöstön edustajaa ilmoitti, ettei ollut juurikaan tai koskaan kuullut korkeakoululiikunnan suosituksista. Suositusten tavoitteita ja selkeyttä pidettiin korkeakouluissa keskimäärin erittäin hyvinä (keskiarvot suun- nilleen välillä 4,1–4,5) ja ne koettiin varsin hyö- dyllisiksi. Mielenkiintoista kyllä, yliopistoissa henkilöstön arvio suositusten tunnettuudesta oli selvästi heikompi kuin rehtoreilla (pitäen to- ki mielessä sen, että rehtoreista vastasi kyselyyn harvempi). Tätä rehtorien ja henkilöstön kokemuk- sen epäsuhtaa ei voida vielä varsinaisesti tutkia vertailemalla kuvioiden 2.3.2 ja 2.3.3 jakaumia, koska niissä ei verrata keskenään rehtorin ja henkilöstön kokemusta korkeakoulun sisällä. Tällaista tarkastelua varten täytyy aineistoa muo- kata sellaiseen muotoon, jossa henkilöstön ko- kemus voidaan yhdistää oman korkeakoulun rehtorin kokemukseen. Tämä tarkastelu on esi- tetty kuviossa 2.3.4 niin, että kunkin väittämän kohdalla on esitetty korkeakoulusektoreittain keskimääräinen väittämäkeskiarvojen erotus, kun rehtorien kokemusta verrataan henkilös- tön kokemukseen. Kuviossa nollaa lähellä olevat arvot kuvaavat väittämiä, joissa korkeakoulun henkilöstön kokemus on sama tai hyvin lähellä korkeakoulun rehtorin kokemusta. Nollaa mer- kittävästi suuremmat arvot kuvaavat puolestaan väittämiä, joiden kanssa henkilöstö on rehto- ria useammin samaa mieltä ja negatiiviset nol- laa pienemmät arvot puolestaan päinvastaista tilannetta. Merkittävin eroavaisuus ilmenee verrattaes- sa yliopistojen liikuntahenkilöstön kokemus- ta rehtorien kokemukseen siitä, kuinka usein vastaaja on ilmoittanut kuulleensa suosituksis- ta. Ammattikorkeakoulujen osalta tätä eroa ei aineistossa esiinny, mutta yliopistojen henki- lökunta ilmoittaa kuulleensa suosituksista mer- kittävästi omia rehtoreitaan useammin. Tulos on samankaltainen tarkasteltaessa suositusten hyö- dyllisyyden kokemusta: Korkeakoululiikunnan Kuvio 2.3.4 Korkeakoulun rehtorien ja henkilöstön näkemyksen keskimääräinen poikkeavuus korkeakoulusektoreittain Suurempi kuin 0: Henkilöstö enemmän tätä mieltä kuin rehtori Lähellä nollaa: Rehtorin kokemus yhtenevä henkilöstön kokemusten kanssa Pienempi kuin 0: Rehtorit useimmin tätä mieltä kuin henkilöstö Olen kuul- lut suosi- tuksista usein Suositukset ovat laajalti tiedossa Konkreettis- ta hyötyä Suosituksia käytetty kehittämis/ vaikuttamis- työssä Tavoitteiden selkeys Toteuttamis- kelpoisuus
  29. 29. 26 henkilöstö pitää suosituksia hyödyllisempinä kuin vastaavien koulujen rehtorit, mutta tätä eroa ei ole havaittavissa ammattikorkeakoulupuolella. Emme ole vielä hyödyntäneet, mutta aloitamme niiden hyödyntämisen yh- dessä yliopiston kanssa lähiaikoina. Ammattikorkeakoulun liikuntavastaava Tarkasteltavien korkeakoulujen määrä on tässä hieman pienempi kuin aikaisemmissa ku- vioissa, sillä sekä rehtorin että henkilöstön vas- taukset antaneiden korkeakoulujen määrä on pienempi kuin vain henkilöstön vastaukset anta- neiden määrä. Lisäksi on joissain määrin niin, että rehto- rit sekä yliopisto- että ammattikorkeakoulusek- torilla pitävät suosituksia omaa henkilöstöään useammin laajalti tiedossa olevina, vaikka tämä ero onkin keskimäärin sangen pieni. Toisaalta ammattikorkeakoulujen liikuntapalveluista vas- taava henkilöstö arvelee rehtoreja useammin, että suosituksia on käytetty; yliopistojen osalta ero on samansuuntainen vaikkakin pienempi. Tavoitteiden toteuttamiskelpoisuuden ja selkey- den osalta erot rehtorien ja henkilöstön koke- muksissa jäävät varsin pieniksi. [Paikkakunnan] korkeakoululiikun- nan nykytila arvioitu suhteessa lii- kuntasuosituksiin. Kehittämistarpeet tunnistettu arvioinnin perusteella. Ammattikorkeakoulun rehtori Kuviossa 2.3.5 on esitetty ammattikor- keakoulujen opiskelijakuntien sekä yliop- pilaskuntien liikuntavastaavien vastausten keskiarvoprofiilit. Kuten aiemmin todettiin, ero opiskelijatoimijoiden ja henkilöstön välillä on nähtävästi suurin suositusten tunnetuiksi ko- kemisessa. Vastausten keskiarvo on molempien korkeakoulusektorien opiskelijajärjestöillä alle 3, eli vastaus on keskimäärin alle asteikon puo- livälin. Ylioppilaskuntien ja opiskelijakuntien keskinäisessä vertailussa paljastuu, että opis- kelijakunnat raportoivat suosituksia käytetyn hieman useammin vaikuttamistyössä kuin yliop- pilaskunnat, kun taas suositusten konkreettisessa Kuvio 2.3.5 Ylioppilas- ja opiskelijakuntien keskimääräiset näkemykset liikuntasuositusten tunnettuudesta ja käyttökelpoisuudesta
  30. 30. 27 27 hyödyllisyydessä ylioppilaskuntien vastaajien ar- vioit ovat keskimäärin hieman positiivisempia. Kokemukset tavoitteiden toteuttamiskelpoisuu- desta ja selkeydestä eivät juuri eroa eri korkea- koulusektoreiden välillä. Korkeakoulusektorien välisien erojen ohella on mielenkiintoista myös tässä tarkastella suosi- tuksiin liittyvien kokemusten eroja korkeakoulu- jen sisällä. Kuviossa 2.3.6 on esitelty kokemusten keskimääräistä eroavuutta korkeakouluittain niin, että opiskelija- ja ylioppilaskuntien vastauk- sista on laskettu erotus suhteessa saman korkea- koulun liikuntapalveluista vastaavan henkilöstön kokemukseen. Verrattuna aikaisempaan rehto- reita ja henkilöstöä käsittelevään tarkasteluun on tässä tarkastelussa havaittavissa enemmän ja suurempia eroja korkeakoulujen sisällä, ja ne näyttävät suurelta osin paikantuvan ammattikor- keakouluihin. Korkeakouluittain tehty tarkastelu on lisäks luotettavampi kuini rehtorien ja hen- kilöstön osalta, koska näitä toimijoita tavoitet- tiin kyselyllä parhaiten ja toisiinsa yhdistettäviä opiskelija/ylioppilaskuntien ja korkeakoululii- kunnan henkilöstön vastauksia on siten molem- milta korkeakoulusektoreilta enemmän. Suosituksia on hyödynnetty erilaisis- sa yhteyksissä, kun olemme mietti- neet eri organisaatioiden panostuksia liikuntaan. Ylioppilaskuntatoimija Olemme suosituksiin vedoten yrit- täneet saada ammattikorkeakoulul- ta lisärahoitusta liikuntapalveluiden järjestämiseen ja liikuntatiloihin investoimiseen. Opiskelijakuntatoimija SAMOK ja opiskelijakuntamme ovat pitäneet suosituksia kyllä sen ver- ran hyvin näkyvillä ja keskusteluis- sa, että mielestäni ne ovat meillä aika tunnettuja. Opiskelijakuntatoimija Kuvio 2.3.6 Ylioppilas- ja opiskelijakuntien näkemykset korkeakoululiikunnan suositusten tunnettuudesta ja hyödyllisyydestä verrattuna oman korkeakoulun liikuntahenkilöstöön Suurempi kuin 0: Opiskelijajärjestöt useammin tätä mieltä kuin henkilöstö Lähellä nollaa: Opiskelijajärjestöjen ko- kemus yhtenevä henki- löstön kanssa Pienempi kuin 0: Henkilöstö useam- min tätä mieltä kuin opiskelijajärjestöOlen kuul- lut suosi- tuksista usein Suositukset ovat laajalti tiedossa Konkreettis- ta hyötyä Suosituksia käytetty kehittämis/ vaikuttamis- työssä Tavoitteiden selkeys Toteuttamis- kelpoisuus
  31. 31. 28 Kuviosta 2.3.6 nähdään, että erityises- ti ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnat kokevat suositusten omakohtaisen ja yleisen tun- nettuuden sekä suositusten käytettävyyden sel- västi heikommiksi kuin vastaavan korkeakoulun liikuntahenkilöstö. Opiskelijakunnilla kokemus suositusten käytöstä jää henkilöstöä heikommal- le tasolle, mikä pitää jossain määrin paikkansa myös ylioppilaskuntien osalta. Myös tavoitteiden selkeyteen sekä ylioppilas- että opiskelijakunnat ovat korkeakoulunsa henkilöstöön verrattuna tyytymättömämpiä, mitä oheinen opiskelijatoi- mijan näkemys hyvin kuvastaa: Opiskelijajärjestöjen tulisi paremmin olla perillä suositusten olemassaolos- ta, ja siitä mitä tarkoittaa jos suosi- tuksia ei noudateta (ymmärtää että kaikki rahanjako on yliopiston/amk:n omaa politiikkaa) Opiskelijakuntatoimija Ylioppilaskuntien osalta tulokset ovat jois- sain määrin yhteneviä suositusten omakoh- taista tunnettuutta sekä suositusten käyttöä ja selkeyttä koskevien väittämien osalta, mutta näissä erot henkilöstön kokemukseen ovat sel- västi pienemmät kuin opiskelijakuntatoimi- joilla. Ylioppilaskunnat kokevat suositukset keskimäärin hieman hyödyllisemmiksi kuin oman korkeakoulun henkilökunta. Suositusten toteuttamiskelpoisuuden suhteen kokemukset eivät merkittävästi eronneet henkilöstön koke- muksista kummallakaan korkeakoulusektorilla. 2.4 Korkeakoululiikunnan suositukset ja opiskelijan tyytyväisyys liikuntapal- veluiden tasoon Edellä hyvän korkeakoululiikunnan suosituk- sia on tarkasteltu niiden toteutumisen, tun- nettuuden sekä käytettävyyden näkökulmista korkeakoulutasolla sekä opiskelijajärjestöjen ko- kemuksissa. Nämä ovat suosituksia koskevan kokonaiskuvan hahmottamisen kannalta tär- keitä osa-alueita, mutta samalla niiden tehtävä on viime kädessä edistää korkeakouluopiskeli- joiden liikuntamahdollisuuksia, jolloin suosi- tuksia olisi myös syytä tarkastella lisäksi juuri opiskelijatasolla. Suositusten merkityksen kan- nalta on keskeistä pystyä osoittamaan, että hal- linnon tasolta kerätty tieto tosiasiallisesti mittaa jotain sellaista, joka on suoraan tai välillisesti yh- teydessä opiskelijoiden liikuntapalveluihin tyy- tyväisyyttä tai niiden käytettävyyttä koskevaan Keskeiset tulokset: Yksittäisistä suosituksista opiskelijan tyytyväisyyttä liikuntapalveluihin selittä- vät vahvimmin riittävä lajitarjonta, liikuntatilojen riittävyys sekä liikuntaan pa- nostetut henkilötyövuodet (kun mukaan lasketaan kaikki liikuntapalveluiden henkilötyövuodet) Tarkasteltaessa korkeakoululiikunnan suositusten toteutumisen yhteyttä palvelui- den käyttöasteeseen havaitaan, että opiskelijakyselyn vastaajista yli puolet on lii- kuntapalveluiden käyttäjiä silloin, kun suosituksista toteutuu 5-7. Kolmesta neljään suositusta toteuttavissa korkeakouluissa vastaajista noin kolmannes käytti liikunta- palveluita vastaushetkellä ja muissa (0-2 suositusta toteutuu) noin joka viides. Liikuntapalveluiden lajitarjonnan riittävyyttä mittaava suositusindikaattori oli myös vahvasti yhteydessä vastaajien kokemukseen liikunnan aloittamisen helppoudesta.
  32. 32. 29 29 kokemukseen. Voidaan sanoa, että mikäli suosi- tusten toteutuminen ei olisi lainkaan yhteydessä opiskelijan kokemukseen, olisi suositusten käyt- tökelpoisuus syytä kyseenalaistaa. Suositusten toteutumisen/toteutumatto- muuden merkitystä opiskelijan näkökulmasta tutkitaan seuraavaksi yhdistämällä korkea- koulujen liikuntapalveluista kerätty aineisto opiskelijakyselyn aineistoon korkeakouluittain. Opiskelijakyselyn taustatietona on käytetty opis- kelijarekistereistä poimittua tietoa kunkin vas- taajan ensisijaisesta tutkinto-oikeudesta, jonka perusteella vastaajan korkeakoulu on aineistossa. Tutkittaessa yksittäisten suositusten mer- kitystä opiskelijatyytyväisyydelle tehdään yh- den suosituksen osalta pieni uudelleentulkinta. Korkeakoululiikuntaan panostettuja henkilötyö- vuosia ei tarkastella tässä ainoastaan suunnit- telu- ja kehittämistyön osalta, vaan näkökulma laajennetaan henkilötyövuosien kokonaismää- rään. Syitä ratkaisuun on kaksi. Ensinnäkin on mielekästä ajatella, että korkeakoululiikunnan henkilötyövuosiin liittyvä panostus näyttäy- tyy opiskelijalle nimenomaan konkreettisella tasolla ohjaus- ja asiakastapalveluna sekä neu- vontana, kun suunnittelu ja kehitystyö ovat opiskelijan perspektiivistä vähemmän näkyviä panostuksia. Toinen syy liittyy käytettävissä ole- vaan aineistoon: Moni korkeakouluvastaaja ei kyennyt vastauksessaan erottamaan toisistaan suunnittelu- ja kehitystyön henkilötyövuosia muista. Näiden korkeakoulujen osalta käytet- tävissä oleva tieto rajoittuu henkilötyövuosien kokonaispanostukseen, ja laajentamalla näkö- kulma kattamaan muut henkilöstöresurssien osa-alueet, saadaan vertailtavien korkeakoulujen määrää tarkastelussa kasvatettua merkittävästi. Ensimmäisessä tarkastelussa tutkitaan ky- selyyn vastanneiden opiskelijoiden korkea- koululiikunnan palveluiden käyttöä yksittäisten suositusten tasolla. Kunkin suosituksen koh- dalla opiskelijat on jaettu korkeakoulunsa pe- rusteella niihin, joissa suositus toteutuu sekä niihin joissa se ei hallintokyselyn tulosten pe- rusteella toteudu. Liikuntapalveluiden käyttöä mittaavan kysymyksen tilastollista yhteyttä tut- kitaan taulukossa kunkin suosituksen kohdalla Chi²-testisuureella, jonka merkitsevyys ilmoi- tetaan kunkin suosituksen yhteydessä *-mer- killä. Tilastollisesti merkitsevän tuloksen osalta voidaan sanoa, että suosituksen toteutuminen/ toteutumattomuus on yhteydessä kyseisen suo- situksen toteutumiseen korkeakouluryppäässä. Opiskelijoiden liikuntapalveluiden käyttöä kartoitettiin opiskelijakyselyssä kysymyksellä “Käytätkö oman korkeakoulusi liikuntapalvelui- ta?”, jonka vastausluokat on kuviossa 2.4.1 sel- keyden vuoksi luokiteltu uudelleen niin, että niissä erotellaan korkeakoululiikunnan palve- luita vastaushetkellä, joskus aikaisemmin sekä ei-lainkaan käyttävät. Toisessa tarkastelussa (kuvio 2.4.2) on puo- lestaan esitetty vastaajien tyytyväisyyttä oman korkeakoulunsa liikuntapalveluihin kuvaa- van mittarin keskiarvot kunkin suosituksen suhteen. Näissä molemmissa yksittäisen suo- situksen tarkastelussa on jätetty pois ne kor- keakoulut, joista kyseistä suositusta koskevaan kysymykseen ei saatu vastausta. Opiskelijan ko- konaistyytyväisyyttä liikuntapalveluiden tasoon mitattiin kysymyksellä, johon oli mahdollista vastata 10-portaisella asteikolla, jossa 1 merkitsi “en lainkaan tyytyväistä” ja 10 “erittäin tyytyväis- tä”. Vastausasteikon ulkopuolella oli myös mah- dollisuus valita “en osaa sanoa”, mikä katsottiin tärkeäksi erityisesti niille vastaajille, joilla ei ollut kokemusta liikuntapalveluidensa käytöstä tai jot- ka opiskelivat paikkakunnilla, joissa niiden käyt- tö ei ollut mahdollista. Tarkasteltaessa opiskelija-aineiston tuloksia liikuntapalveluiden käyttöä vastaajien keskuu- dessa mittaavien kysymysten vastausjakaumien (kuviot 2.4.1a ja b sekä 2.4.2) osalta näyttää sil- tä, että opiskelijoille merkityksellisimpiä ovat liikuntapalveluissa hyvin konkreettiset asiat. Yksittäisistä suosituksista sekä käyttöastetta et- tä tyytyväisyyttä selitti parhaiten lajitarjonnan suositus F, jonka toteuttavissa korkeakouluissa liikuntapalveluita edes joskus on käyttänyt noin 55 prosenttia vastaajista, kun taas suositustason alle jäävissä korkeakouluissa vain 40 prosenttia ilmoitti käyttävänsä palveluita edes joskus. Ero liikuntapalveluihin tyytyväisyydessä oli suosi- tuksen F suhteen keskimäärin 2,04 10-portaisella asteikolla ja selitti siten yksittäisistä suosituksis- ta parhaiten tyytyväisyyden kokonaisvarianssia. Tulokset ovat samansuuntaisia ja samaa suuruusluokkaa rahoituksen (B), liikuntapal- veluiden henkilötyövuosien (C), liikuntatilo- jen riittävyyden (D) sekä uusien aktivoinnin ja
  33. 33. 30 liikunnan palveluketjun (G) suosituksen toteu- tumisen suhteen. Kunkin suosituksen osalta keskimääräinen tyytyväisyys on suosituksen to- teutuessa noin 1,5-yksikköä korkeampi ja liikun- tapalveluiden käyttö noin 10 prosenttiyksikköä yleisempää. Liikuntapalveluiden käyttäjämää- rän suosituksen H suhteen tarkastelu on hieman tautologinen, sillä kuviossa 2.4.1 verrataan käy- tännössä liikuntapalveluiden käsitystä käyttäjä- määrästä opiskelija-aineiston tuloksiin. Tarvitaan lisää volyymia: käytössäm- me on liian vähän liikuntapaikkoja ja -vuoroja. Kysyntä ylittää tarjon- nan. Opiskelijaliikuntaan tarvitaan lisää resursseja = rahaa amkilta…. Resursseihin nähden meillä on hyvät liikuntapalvelut ja laaja lajitarjon- ta. Mies,25,Lappeenrannanteknillinen yliopisto Olisi kiva jos uima-altaan käyttö- mahdollisuudet olisivat paremmat. Ilmeisesti uima-allasta ei voi käyttää muutoin kuin liikuntakurssin yhtey- dessä. Nainen, 21, Oulun yliopisto Opiskelijakyselyn vastausten perusteel- la suositusten huomioiminen korkeakoulun strategiassa ei näy suoraan suurempana lii- kuntapalveluiden käyttönä tai korkeampana tyytyväisyytenä. Myöskään liikuntapalveluiden palautejärjestelmän suhteen opiskelijoiden vas- taukset eivät eronneet merkittävästi. Pienet erot vastaajien liikuntapalveluiden käyttöas- teessa sekä keskimäärisessä tyytyväisyydessä mahtuvat tilastollisen epävarmuuden piik- kiin. Suositusten osalta on toki huomioitava, että strategian ja palautejärjestelmän merkitys korkeakoululiikunnalle ei palaudu välittömäs- ti opiskelijan kokemukseen vaan kertoo hallin- non tasolla korkeakoululiikunnan kehitystyön Kuvio 2.4.1a Opiskelijoiden korkeakoululiikunnan palveluiden käyttö niissä korkeakouluissa, joissa suositukset A-H3 toteutuvat/eivät toteudu (vain vastauksen antaneet korkeakoulut) * Ero tilastollisesti merkitsevä 0,05- ja ** 0,01-tasolla 3. Liikunnan henkilötyövuosien osalta tulkinta laajennettu koskemaan kaikkia henkilöstöresursseja yhteensä.
  34. 34. 31 31 arvostuksesta sekä kehitystyön käyttäjälähtöi- syydestä. Korkeakoululiikunnan niin sanotussa Talomallissa niiden rooli onkin hyvän korkea- koululiikunnan prosesseissa sekä hallinnollises- sa perustassa. Rundvandring till de olika faciliteter- na kunde vara ett bra sätt att rekrytera nya användare. Mer marknadsföring/ presentationer av vad som finns att er- bjuda. Nainen, 19, Åbo Akademi Tuloksia tulkittaessa on syytä huomioida, et- tä tulokset on esitetty kunkin suosituksen osalta hieman harhaanjohtavasti toisistaan riippumat- tomina ikään kuin suosituksilla ei olisi keskinäis- tä kovarianssia. Esimerkiksi liikuntasuosituksiin taloudellisesti riittävästi panostaneet korkea- koulut täyttävät muita useammin myös hen- kilötyövuosien suositustason ja vastaavasti monipuolinen liikuntatarjonta toteutuu usein niissä korkeakouluissa, joilla on tarjota opiskeli- joille runsaasti liikuntatiloja. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tuloksista ei voi vetää yksittäi- siin suosituksiin palautuvia johtopäätöksiä vaan Kuvio 2.4.2 Tyytyväisyys (keskiarvo) liikuntapalveluiden tasoon opiskelija-aineistossa suosi- tusten toteutumisen mukaan: Suositukset A-H korkeakouluittain sekä toteutuneiden suositusten määrä. ** Ryhmäkeskiarvojen ero tilastollisesti merkitsevä F-testin perusteella 0,01-tasolla. Kuvio 2.4.1b Liikuntapalveluita käyttävien vastaajien osuus korkeakouluissa toteutuneiden suositusten määrän suhteen (yksittäisten suositusten osalta vastaamattomat laskettu mukaan “ei-toteuttaviin”). Erot tilastollisesti merkitseviä Chi²-testin arvolla 38,9; p<0,01 Keskimääräinen tyytyväisyys liikuntapalveluiden tasoon asteikolla 1-10
  35. 35. 32 että tulokset kuvaavat ennemmin suositusten toteutumisen ja opiskelijatyytyväisyyden suh- detta kokonaisvaltaisesti. Toteutuneiden suosi- tusten määrään perustuva tarkastelu puolestaan osoittaa, että useamman suosituksen toteutumi- sella on yhteys sekä käyttäjäkokemukseen että käyttäjämääriin. Toinen ilmeinen tulosten tulkinnassa huo- mioitava seikka on, että liikuntapalveluiden järjestämistä ja resursointia kuvaavat suosituk- set mittaavat parhaimmillaankin liikunnan ul- koisia puitteita. Opiskelijan kokemusmaailman toinen puoli liittyy opiskelijan omiin liikunta- tottumuksiin, elämäntilanteeseen ja asenteisiin, joihin liikuntapalveluiden tarjontaa mittaavat te- kijät vaikuttavat vain osittain. Jos opiskelija ei ole koskaan opintouransa aikana käyttänyt korkea- koulunsa liikuntapalveluita, ei hänellä voi olettaa myöskään olevan kovin tarkkaa käsitystä palve- luiden tasosta (ellei jälkimmäinen kokemus seli- tä ensimmäistä). Liikuntapalveluihin tyytyväisyydelle vaih- toehtoinen mittari opiskelija-aineistossa on tarkastella opiskelijoiden kokemusta liikun- nan aloittamisen helppoudesta, kun toisiin- sa verrataan korkeakoululiikunnan suositukset täyttävien ja täyttämättömien korkeakoulujen opiskelijoita. Kuviossa 2.4.3 on eroteltu toisistaan vastaajat, jotka pitivät liikkumisen aloittamista helppona, ei niin helppona sekä niihin, jotka ei- vät ole opiskeluaikanaan käyttäneet liikuntapal- veluita lainkaan. Suositusten mukaan opiskelijat on jaettu tarkastelussa luokkiin kunkin suosituk- sen kohdalla vain niiden korkeakoulujen osalta, joista kyselyyn saatiin vastaus. Liikunnan aloittamisen koetun helppouden osalta suosituksista korostuu liikuntapalveluiden henkilötyövuosien määrä. Niissä korkeakouluis- sa, joissa korkeakoululiikunnan henkilötyövuo- det ylittävät suositustason, hieman vajaa puolet vastaajista piti liikkumisen aloittamista helppo- na. Suositustason alle jäävien vastaajista vain Kuvio 2.4.3 Osuus vastaajista, joiden mielestä liikkumisen aloittaminen oli helppoa suositusten A-H toteutumisen mukaan. * Ero tilastollisesti merkitsevä 0,05- ja ** 0,01-tasolla
  36. 36. 33 33 joka neljäs piti aloittamista helppona aloitta- misen hankalana pitävien osuuden ollessa sa- ma. Lisäksi näistä lähes puolet ei ollut käyttänyt palveluita lainkaan. Liikunnan aloittamisen hankalaksi kokeneita oli vähiten niissä korkea- kouluissa, joissa liikuntapalveluiden rahoitus oli vuositasolla yli 30 euroa/opiskelija, minkä lisäk- si tuloksissa korostuvat lajitarjonnan sekä lii- kunnan palveluketjun ja uusien opiskelijoiden aktivointi. It is quite affordable for students. Near the university so that easier to go. Good facilities including the dressing room [although] more flexi- ble time should be allowed, currently, exercise after 5 pm is not very easy in sports hall. Mies, 28, Tampereen yliopisto 2.5 Korkeakoululiikunnan esteettömyys Esteettömyydestä ja saavutettavuudesta puhut- taessa korkeakouluympäristö voidaan jakaa kol- meen osa-alueeseen: fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen. Fyysinen ympäristö viittaa raken- nuksiin, oppimateriaaleihin, opetusmenetelmiin ja ‑välineisiin ja sosiaalinen ympäristö yhtei- sön jäsenten tietoihin, taitoihin ja asenteisiin. Psyykkinen ympäristö puolestaan liittyy mo- nenlaisuuden arvostamiseen voimavarana koko oppilaitoksen tasolla.4 Korkeakoululiikunnassa huomio kiinnittyy tietenkin ensimmäisenä ti- lojen fyysiseen esteettömyyteen, mutta myös sosiaalisen ja psyykkisen ulottuvuuden huomi- oiminen lienee mahdollista varsinkin liikunta- palvelujen tarjonnassa. Liikuntapalvelujen tarjoajille suunnatun es- teettömyyskyselyn vastaukset on raportoitu tau- lukossa 2.5.1. Vastaukset saatiin yhteensä 27:ltä (Turun yliopistosta saatiin kaksi vastausta) kor- keakoululiikunnan palvelujen tarjoajalta, joista osa tuottaa palveluja useiden eri korkeakoulu- jen opiskelijoille (esim. UniSport). Vain noin puolella (13/27) kyselyyn vastanneista liikun- tapalvelujen tarjoajista oli kyselyhetkellä toteu- tettuna liikuntatilojen esteettömyyskartoitus. Näiden lisäksi neljä liikuntapalvelujen tarjoajaa oli suunnitellut esteettömyyskartoituksen to- teuttamista. Liikuntatilojen esteettömyyttä on tavallisimmin arvioitu osana laajempaa koko korkeakoulun tiloja koskevaa esteettömyyskar- toitusta. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä ei ole toteutetun kyselyn perusteella ha- vaittavissa merkittäviä eroja tilojen esteettömyy- den kartoittamisessa. Myös liikuntapalvelujen osalta vastauksissa korostuu liikuntatilojen fyysisen esteettömyy- den kehittäminen. Kuitenkin selvästi harvempi (9/28) kyselyyn vastannut korkeakoulu ilmoitti kartoittaneensa liikuntapalvelujen esteettömyyt- tä, joskin yhtä moni korkeakoulu on suunni- tellut tällaisen selvityksen toteuttamista. Koska Keskeiset tulokset: Kyselyyn vastanneista korkeakouluista liikuntatilojen esteettömyyteen on kiinnitet- ty huomiota vain noin puolessa korkeakouluista. Liikuntapalveluissa esteettömyyden huomioiminen on joissain määrin harvinai- sempaa, mutta useimmat liikuntapalveluista vastaavat tahot ilmoittavat kuitenkin suunnittelevansa tai kehittävänsä esteettömyyttä remonttien ja uusien tilojen raken- tamisen yhteydessä. Esteettömyyteen liittyvä näkökulma keskittyy valtaosassa korkeakouluja vain fyysi- seen ympäristöön. Tulosten perusteella ei voida sanoa liikuntapalveluiden psyykki- seen tai sosiaaliseen esteettömyyteen kiinnitettävän huomiota. 4. Niemelä, A. 2007. ”Joutuu vähän taisteleen”. Tutkimus vammaisten ja kuurojen nuorten koulutuspoluista. Otus rs. Tutkimuksia 29.

×