Vastavalmistuneiden työelämään
sijoittuminen 2010–2011
Jenni Raninen, Heidi Kettunen, Aleksis Nokso-Koivisto, Jussi Junni
...
iii
Sisältö
1. Selvityksen tausta ja toteutus ...............................................................................
1
1. Selvityksen tausta ja toteutus
Tämä selvitys antaa kuvan vuosina 2010 ja 2011 valmistuneiden oikeustieteilijöiden työ...
3
2. Vastaajien taustatiedot
Vastaajista naisia oli 67 prosenttia ja miehiä 33. Vuoden 2010 selvityksen sukupuolijakauma
o...
4
Aiemmissa sijoittumisselvityksissä on vertailtu Lakimiesliittoon kuuluvien vastaajien määrää
aiempiin vuosiin. Tämän sij...
5
3. Maantieteellinen sijoittuminen
Maantieteellisesti vastaajat keskittyvät Uudellemaalle. Vastaajista 60 % ilmoitti työp...
6
	
  
Taulukko 2. Vastaajien maantieteellinen sijoittuminen
Työpaikan sijainti
/ Yliopisto
Helsingin
yliopisto
Turun
ylio...
7
4. Yliopisto-opinnot
4.1. Opiskeluajat
Oikeustieteilijät suorittavat opintonsa keskimäärin 5,7 vuodessa. Opiskeluaika on...
8
Kuvio 3. Tutkinnon suorittamisen kokonaiskesto yliopiston mukaan, % (n=433)
4.2. Opintojen viivästymisen syyt
Vastaajist...
9
Kuvio 4. Opintojen viivästymisen syyt, % (n=436)
4.3. Muu koulutus
Kuten vuoden 2007 raportissa, viidenneksellä vastaaji...
10
Kuvio 5. Muu koulutus (n=431)
VTM/YTM	
  
4	
  %	
  
KTM	
  /Ekonomi	
  
9	
  %	
  
Merkonomi/
Tradenomi	
  
11	
  %	
 ...
11
5. Auskultointi
Auskultointia parhaillaan suorittavia on vuonna 2012 huomattavasti vähemmän kuin aiem-
pina vuosina. Sa...
13
6. Opintojen aikainen työhistoria
6.1. Opintojen aikainen työskentely
Suomalaiset korkeakouluopiskelijat yhdistävät use...
14
Kuvio 8. Työskentely opiskeluaikana sukupuolen mukaan (n=432)
6.2. Koulutusalan työkokemus
Vastaajista 76 % on hankkinu...
15
Kuvio 9. Opintojen aikaisen koulutusta vastaavan kokoaikatyön määrä
valmistumisyliopistoittain, % (n=324)
13	
   12	
  ...
17
7. Vastavalmistuneiden työnhakuprosessi
7.1. Työnhaun kesto
Vastaajista yli puolet (62 %) oli työllistynyt heti valmist...
18
Aiemmissa selvityksissä työllistymisnopeuteen on arveltu vaikuttavan työpaikkojen
maantieteellisen jakautumisen. Kun va...
19
Kuvio 12. Arviot ensimmäisen työpaikan saamiseen vaikuttaneista tekijöistä, % (n=408)
7.3. Miten ensimmäinen työpaikka ...
20
Kuvio 13. Miten ensimmäinen työpaikka on saatu, % (n=413)
3
1
1
1
3
3
5
5
7
11
11
15
35
0 5 10 15 20 25 30 35 40
Muuta ...
21
8. Ensimmäinen valmistumisen jälkeinen työsuhde
8.1. Työnantaja
Suurimmat vastavalmistuneiden työnantajat ovat valtio j...
22
Kuviosta 15 nähdään vastavalmistuneiden työllistyminen eri työnantajasektoreille sen mukaan,
mistä yliopistosta he ovat...
23
Kuvio 16. Ensimmäisen työsuhteen laatu, 2007-2009 ja 2010-2011 valmistuneet, %
Työsuhteiden laadun vertailu sukupuolten...
24
8.3. Työtehtävät
Valtaosa (70 %) vastaajista työskenteli lakimiestehtävissä ensimmäisessä valmistumisen
jälkeisessä työ...
25
työskentelivät naisia useammin lakimiestehtävissä ja naiset sijoittuivat miehiä useammin
tehtäviin, jotka olivat ositta...
26
Kokonaan lakimiestehtävissä työskenneltiin erityisesti rahoituslaitoksessa (90 %) ja asianajo-
toimistossa (87 %). Myös...
27
Muissa kuin lakimiestehtävissä toimineiden tehtäväalueet on kuvattu taulukossa 7. Kokonaan
muissa kuin lakimiestehtävis...
28
8.4. Palkka
Kuten aiemmissa selvityksissä, palkkoja ja niiden kehitystä on arvioitu ensimmäisessä työssään
kokoaikatyös...
29
Kuvio 21. Ensimmäisen työpaikan keskiarvopalkat ja suosituspalkkaa saaneet
valmistumisvuoden mukaan
Vuoden 2010 selvity...
30
Vastaukset jaettiin palkkaluokkiin siten, että luokkarajat määräytyvät kokoaikatyössä olleiden
tuloneljännesten mukaan....
31
Työsuhteen laadulla ja palkan suuruudella näyttää olevan yhteys. Määräaikaisessa, koulutusta vas-
taamattomassa työsuht...
32
8.5. Vetoaminen Lakimiesliiton suosituspalkkaan
Vuonna 2011 valmistuneita pyydettiin vastaamaan kysymykseen ”Vetositko ...
33
Kuvio 26. Lakimiesliiton suosituspalkkaan vetoaminen työnantajittain,
vuonna 2011 valmistuneet (N=217)
Siihen, että suo...
34
”Lakimiesliiton palkkasuositusvaatimukset eivät ole millään mittarilla mitattuna realistisia
tutkinnon suorittaneen vas...
35
Kuvio 28. Palkan ja työtehtävien vastaavuus sukupuolittain tarkasteltuna, % (n=137) (n=273)
Vuoden 2010 selvityksessä h...
36
Kuvio 29. Ylitöiden määrä, %.
8.8. Ylitöiden korvaaminen
Keväällä 2012 lähetetyssä kyselylomakkeessa oli uutena kysymyk...
37
Kuvio 30. Ylitöiden korvaaminen
22	
  %	
  
2	
  %	
  
1	
  %	
  
2	
  %	
  
2	
  %	
  
4	
  %	
  
4	
  %	
  
4	
  %	
 ...
39
9. Oikeustieteilijät työmarkkinoilla
9.1. Työsuhteiden vaihtuvuus valmistumisen jälkeen
Vastaajista 87 % ei ole vaihtan...
40
Kuvio 32. Syyt työpaikan vaihtoon, % (n=436)
9.2. Vastavalmistuneiden työttömyys
Vuosina 2010 ja 2011 valmistuneiden jo...
41
Edellisten vuosien tavoin vastaajat kokivat, että koulutusta vastaavan työn löytyminen ja
työkokemuksen puute ovat olee...
42
”Olen ollut työttömänä valmistumisesta lähtien. Vasta nyt keväällä olen päässyt ensimmäi-
siin haastatteluihin, vaikka ...
43
10. Nykyinen työtilanne
Valtaosa vastaajista oli kokoaikatöissä kyselyn tekohetken aikaan. Koska tämän sijoit-
tumissel...
44
valmistumisvuodesta riippumatta. Vuosina 2004–2006 jälkeisiin kyselyihin on lisätty vaihto-
ehto notaari/auskultantti, ...
45
Kuvio 37. Asema organisaatiossa sukupuolen mukaan, % (n=387)
10.2. Työn vaativuustason ja akateemisen koulutuksen vasta...
46
Kuvio 38. Työn vaativuus ja akateemisen koulutuksen vastaavuus, % (n=393)
10.3. Nykyisen työn vastaavuus koulutusalaan
...
47
Vastaajia pyydettiin myös vastaamaan kysymykseen ”Jos koet olevasi työssä, joka ei vastaa koulutus-
alaasi, mitkä ovat ...
48
10.4. Nykyisen työn arviointia
Vastavalmistuneet arvioivat nykyistä työtään erilaisten väitteiden perusteella. Vastaval...
49
10.5. Toimiminen saman työnantajan palveluksessa
Vuonna 2011 valmistuneille esitettiin myös kysymys ”Kuinka kauan aiot ...
50
Kuvio 42. ”Arvioi seuraavien työhön liittyvien tekijöiden merkitystä itsellesi”, 2011
valmistuneet (n=205-208)
Työn mie...
51
erittäin tärkeänä työn mahdollistaman uralla etenemisen. Naisvastaajista 48 % oli tätä mieltä.
Myös työn arvostus oli m...
52
Kuvio 43. Arvioita lähitulevaisuudesta, (n=421-425)
Työttömänä olleet vastaajat saivat arvioida väitteen ”Olen työtön j...
53
11. Päätössanat
Tämä vastavalmistuneiden oikeustieteilijöiden sijoittumisselvitys on pyrkinyt luomaan kuvan
vuosina 201...
2012 vastavalmistuneiden työelämään sijoittuminen 2010 2011 - lml
2012 vastavalmistuneiden työelämään sijoittuminen 2010 2011 - lml
2012 vastavalmistuneiden työelämään sijoittuminen 2010 2011 - lml
2012 vastavalmistuneiden työelämään sijoittuminen 2010 2011 - lml
2012 vastavalmistuneiden työelämään sijoittuminen 2010 2011 - lml
2012 vastavalmistuneiden työelämään sijoittuminen 2010 2011 - lml
2012 vastavalmistuneiden työelämään sijoittuminen 2010 2011 - lml
2012 vastavalmistuneiden työelämään sijoittuminen 2010 2011 - lml
2012 vastavalmistuneiden työelämään sijoittuminen 2010 2011 - lml
2012 vastavalmistuneiden työelämään sijoittuminen 2010 2011 - lml
2012 vastavalmistuneiden työelämään sijoittuminen 2010 2011 - lml
2012 vastavalmistuneiden työelämään sijoittuminen 2010 2011 - lml
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

2012 vastavalmistuneiden työelämään sijoittuminen 2010 2011 - lml

908 views
753 views

Published on

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
908
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
4
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

2012 vastavalmistuneiden työelämään sijoittuminen 2010 2011 - lml

  1. 1. Vastavalmistuneiden työelämään sijoittuminen 2010–2011 Jenni Raninen, Heidi Kettunen, Aleksis Nokso-Koivisto, Jussi Junni Suomen Lakimiesliitto Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö OTUS
  2. 2. iii Sisältö 1. Selvityksen tausta ja toteutus ........................................................................................1 2. Vastaajien taustatiedot..................................................................................................3 3. Maantieteellinen sijoittuminen......................................................................................5 4. Yliopisto-opinnot .........................................................................................................7 4.1. Opiskeluajat ........................................................................................................7 4.2. Opintojen viivästymisen syyt................................................................................8 4.3. Muu koulutus ......................................................................................................9 5. Auskultointi...............................................................................................................11 6. Opintojen aikainen työhistoria....................................................................................13 6.1. Opintojen aikainen työskentely ..........................................................................13 6.2. Koulutusalan työkokemus..................................................................................14 7. Vastavalmistuneiden työnhakuprosessi .......................................................................17 7.1. Työnhaun kesto.................................................................................................17 7.2. Tärkeimmiksi koetut tekijät työnhaussa..............................................................18 7.3. Miten ensimmäinen työpaikka on saatu? ............................................................19 8. Ensimmäinen valmistumisen jälkeinen työsuhde.........................................................21 8.1. Työnantaja ........................................................................................................21 8.2. Ensimmäisen työsuhteen laatu ...........................................................................22 8.3. Työtehtävät .......................................................................................................24 8.4. Palkka ...............................................................................................................28 8.5. Vetoaminen Lakimiesliiton suosituspalkkaan......................................................32 8.6. Vastaajien näkemys palkan ja tehtävien vastaavuudesta ......................................34 8.7. Ylitöiden määrä.................................................................................................35 8.8. Ylitöiden korvaaminen ......................................................................................36 9. Oikeustieteilijät työmarkkinoilla .................................................................................39 9.1. Työsuhteiden vaihtuvuus valmistumisen jälkeen.................................................39 9.2. Vastavalmistuneiden työttömyys ........................................................................40 10. Nykyinen työtilanne...................................................................................................43 10.1. Asema organisaatiossa.......................................................................................43 10.2. Työn vaativuustason ja akateemisen koulutuksen vastaavuus..............................45 10.3. Nykyisen työn vastaavuus koulutusalaan............................................................46 10.4. Nykyisen työn arviointia....................................................................................48 10.5. Toimiminen saman työnantajan palveluksessa....................................................49 10.6. Työhön liittyvien tekijöiden merkitys vastavalmistuneille....................................49 10.7. Vastaajien tulevaisuudennäkymät.......................................................................51 11. Päätössanat................................................................................................................53
  3. 3. 1 1. Selvityksen tausta ja toteutus Tämä selvitys antaa kuvan vuosina 2010 ja 2011 valmistuneiden oikeustieteilijöiden työllisty- misestä. Selvitys on jatkoa aiemmille selvityksille, joiden avulla on tutkittu vastavalmistunei- den oikeustieteilijöiden sijoittumista työmarkkinoilla. Lakimiesliitto on toteuttanut yhteis- työssä Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otuksen kanssa kaksi aiempaa selvitystä vuosina 2007 ja 2010, jolloin on tutkittu vuosina 2004–2006 (2007) ja 2007–2009 (2010) valmistuneiden työllistymistä. Vastavalmistuneille esitetyt kysymykset ovat pysyneet lähes samoina, joten eri vuosien tietoja voidaan vertailla keskenään. Vuonna 2011 valmistuneille kohdistettiin muuta- ma uusi kysymys. Selvityksessä vertaillaan vuosina 2010 ja 2011 valmistuneiden tietoja aiem- pien raporttien tietoihin soveltuvin osin. Vastaajat on poimittu aineistonkeruuseen eri tavalla kuin aiempina vuosina. Nyt käytössä oli vain Lakimiesliiton jäsenrekisteri, kun aiemmin käytössä oli Helsingin, Turun ja Lapin yliopistojen opiskelijarekisterit, joita täydennettiin Laki- miesliiton jäsenrekisteristä saaduilla tiedoilla. Lakimiesliitosta kyselystä on vastannut viestintäpäällikkö Juhana Harju ja Otuksesta projektinjohtajana on toiminut toiminnanjohtaja Aleksis Nokso-Koivisto ja hänen jälkeensä toiminnanjohtaja Jussi Junni. Analyysistä ja tulosten raportoinnista päävastuun kantoi tutki- musavustaja Jenni Raninen. Apulaistutkija Heidi Kettunen toteutti kevään kyselykierroksen ja kommentoi ja avusti analyysiä matkan varrella. Myös tutkija Elina Lavikainen on antanut arvokkaita kommentteja raporttia koskien. Kyselyt vastavalmistuneille oikeustieteilijöille toteutettiin keväällä 2011 ja keväällä 2012. Vuosina 2010 ja 2011 valmistuneille oikeustieteilijöille, joiden sähköpostiosoite oli tiedossa, lähetettiin sähköpostitse kutsu vastata kyselyyn. Kutsu sisälsi vastauslinkin sähköiseen kyselyyn Webropol-kyselysovelluksessa. Osoitetiedot saatiin Lakimiesliiton jäsenrekisteristä. Vastaajille lähetettiin kaksi muistutusta vastata kyselyyn. Vuonna 2011 kyselykierroksen toteutti Lakimiesliitto, ja kevään 2012 kierroksen toteutti Otuksen tutkija Heidi Kettunen. Niille, joiden sähköpostiosoitetta ei ollut tiedossa, lähetettiin tiedossa olevaan posti- osoitteeseen paperinen kirje, jossa oli kutsu vastata kyselyyn kyselyn sähköisen linkin kautta. Kirjekyselyn tavoittavuutta ei ollut mahdollista arvioida. Kirjeitse lähetettyjen vastauspyyntöjen vastausprosentti oli sähköpostikutsuja alhaisempi. Kirjeitä lähetettiin yhteensä 68 ja vastauksia saatiin 8 kpl. Kirjekyselyn vastausprosentti on alhainen, 11,8 %. Sähköpostitse lähetettyjen kutsujen vastausprosentit olivat parempia kuin kirjeitse lähetettyjen kutsujen. Sähköpostikutsuja lähetettiin yhteensä 810 ja vastauksia saatiin 428, joten vastausprosentti oli 52,8 %. Yhteensä kutsukirje, sähköinen tai paperinen, lähetettiin 878 henkilölle. Vastauksia saatiin 436. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 49,7%. Aiempien vuosien kyselyissä vastaus- prosentit ovat olleet 44,6 % (2010) ja 48 % (2007). Aiemmissa raporteissa vastaajajoukko on muodostunut kolmena peräkkäisenä vuonna valmistuneista oikeustieteilijöistä. Tällä kertaa vastaajat ovat kahtena peräkkäisenä vuonna valmistuneet. Vastaajien joukko on siis lukumäärältään pienempi aiempien vuosien vastaajiin verrattuna. Vuonna 2012 toteutettuun kyselyyn tehtiin eräitä muutoksia ja kyselyyn lisättiin muutama kokonaan uusi kysymys. Uusilla kysymyksillä haluttiin kartoittaa, millä tavalla ylityöt korvataan, onko palkkauksessa vedottu suosituspalkkaan, millaisia asioita vastaajat pitävät työssään tärkeinä sekä kuinka kauan vastaajat aikovat työskennellä saman työnantajan palveluksessa. Näiden kysymysten osalta tulokset raportoidaan vuonna 2011 valmistuneiden osalta. Mukana oli myös kolme vastaajaa, jotka ilmoittivat valmistumisvuodekseen 2012. Heidät lasketaan kuitenkin kuuluvaksi vuonna 2011 valmistuneisiin.
  4. 4. 3 2. Vastaajien taustatiedot Vastaajista naisia oli 67 prosenttia ja miehiä 33. Vuoden 2010 selvityksen sukupuolijakauma oli lähes samanlainen. Äidinkielenään suomea puhui 92 % ja ruotsia 8 %. Kyselyssä tiedus- teltiin myös kotitaloudessa asuvien lasten määrää ja ikää.1 Vastaajista 86 %:lla ole lapsia. Edellisessä raportissa vastaava osuus oli 65 %. Vastavalmistuneista 14%:lla oli siis lapsia. Yksilapsisia perheitä oli 53 % ja kaksilapsisia 38 %. Vastaajat olivat keskimäärin 30-vuotiaita. Suurin osa heistä on 26-30-vuotiaita. Nuorin vastaaja oli 24-vuotias ja vanhin 58-vuotias. Edellisissä selvityksissä vastaajat ovat olleet hyvin samanikäisiä, vuonna 2007 keskimäärin 30-vuotiaita ja vuonna 2010 keskimäärin 31-vuotiaita. Kuvio 1. Vastaajien ikäjakauma, % (n=431) Tutkinnonuudistuksen myötä entinen oikeustieteen kandidaatin tutkinto (OTK) on nykyään nimeltään oikeustieteen maisterin tutkinto (OTM). Aiemmissa raporteissa mukana on ollut sekä kandidaatin että maisterin tutkinnon suorittaneita, mutta nyt vastaajista kaikki yhtä lukuun ottamatta ovat suorittaneet oikeustieteen maisterin tutkinnon. Helsingin yliopistosta oli valmistunut 46 % vastaajista ja Turun yliopistosta 28 %. Lapin yliopistosta valmistuneita oli 23 %. Vaasasta valmistuneita oli vain 2 %. Prosentti vuosina 2010–2011 valmistuneista oli suorittanut tutkintonsa ulkomailla. Kuten aiempina vuosina, kysely lähetettiin maisteritasoisesta koulutuksesta valmistuneille eikä lainkaan oikeusnotaarin tutkinnon suorittaneille. Aiemmissa sijoittumisselvityksissä oikeusnotaarin koulutusta tarjoavasta Åbo Akademista ei ole ollut juuri lainkaan vastaajia tai ei yhtään vastaajaa; tällä kertaa oppilaitoksesta ei ollut lainkaan vastaajia. 1 Kysymykseen oli jättänyt vastaamatta melko suuri osa kysymyksenasettelun johdosta, jossa lapsettomille vastausvaihtoehtona olisi ollut nolla. Oletettavasti kysymykseen vastaamattomat eivät vastanneet mitään, koska he ovat olettaneet kysymyksen koskevan vain niitä vastaajia, joilla on lapsia. Kun vastaamattomien oletetaan jättäneen vastaamatta siksi, että heillä ei ole lapsia, ei vastavalmistuneista 86%:lla ole lapsia. 7 68 16 9 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Alle 26 26-30 31-35 Yli 35
  5. 5. 4 Aiemmissa sijoittumisselvityksissä on vertailtu Lakimiesliittoon kuuluvien vastaajien määrää aiempiin vuosiin. Tämän sijoittumisselvityksen aineistossa lähes kaikki vastaajat olivat Laki- miesliiton jäseniä, koska vastaajat poimittiin suoraan Lakimiesliiton jäsenrekisteristä. Tämän selvityksen aineisto ei siis ole vertailukelpoista aiempiin vuosiin verrattuna jäsenmäärän muutoksen vertailun kannalta. Aktiivisesti opiskelijajärjestötoiminnassa mukana on ollut 17 % vastaajista. Kuten aiem- pinakin vuosina, yli puolet (56 %) vastavalmistuneista ei ollut osallistunut opiskelija- järjestötoimintaan lainkaan. Vastaajista 27 % oli osallistunut opiskelijatoimintaan jonkin verran. Sukupuolen mukaan tarkasteltuna aktiivisuudessa ei ole juurikaan eroa. Opiskeluyli- opiston mukainen tarkastelu kertoo, että Lapin yliopistossa opiskelleista valtaosa (73 %) ei ollut osallistunut järjestötoimintaan lainkaan. Myös aiempien vuosien selvityksissä Lapin yliopistossa opiskelleet ovat olleet passiivisimpia opiskelijatoiminnan suhteen. Kuvio 2. Osallistuminen opiskelijatoimintaan yliopistoittain (n=434) 9 % 17 % 20 % 50 % 18 % 28 % 32 % 13 % 73 % 55 % 48 % 37 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Lappi Turku Helsinki Vaasa/HY Aktiivisesti Jonkin verran Ei ollenkaan Taulukko 1. Valmistuneet yliopistoittain Valmistunut/ Yliopisto Helsinki Turku Lappi Vaasa/HY Åbo Akademi 2001-2003 53 % 24 % 19 % 3 % 1 % 2004-2006 47 % 28 % 23 % 2 % 0 % 2007-2009 49 % 28 % 21 % 2 % 0 % 2010-2011 46 % 28 % 23 % 2 % 0 %
  6. 6. 5 3. Maantieteellinen sijoittuminen Maantieteellisesti vastaajat keskittyvät Uudellemaalle. Vastaajista 60 % ilmoitti työpaikan sijainnikseen Uudenmaan. Varsinais-Suomessa työskentelee 9 % vastaajista ja Lapissa 6 %. Ulkomailla työskentelee yksi prosentti vastaajista. Työskentelymaina mainittiin Luxemburg (2 kpl), Saksa, Argentiina ja Viro. Taulukossa on esitetty vastaajien asuinpaikat yliopistoittain tarkasteltuna. Opiskelu- yliopisto näyttää olevan yhteydessä siihen, mihin on työllistytty. Lapin yliopistosta valmis- tuneet ovat sijoittuneet muista yliopistoista valmistuneita useammin Lappiin tai pohjoi- sempaan Suomeen. Helsingin yliopistosta valmistuneet ovat pääsääntöisesti sijoittuneet Uu- dellemaalle, vain 14 % heistä on töissä muualla kuin Uudellamaalla. Vastaajien sijoittumista selittänee työpaikkojen määrä eri alueilla; Uudellamaalla oikeustieteellisiä työpaikkoja on runsaasti, joten enemmistö muistakin kuin Helsingin yliopistossa opiskelleista sijoittuu Uudellemaalle. Sijoittumistiedoissa on tapahtunut joitain muutoksia vuoden 2010 selvitykseen nähden. Tuolloin Uudellemaalle sijoittui kaikista yliopistoista enemmän valmistuneita kuin millekään muulle alueelle. Nyt Lapin yliopistosta valmistuneista 26 % sijoittuu Lappiin ja 24 % Uudelle- maalle. Vuonna 2010 Uudellemaalle heistä sijoittui 31 %. Uudellemaalle sijoittuneiden Lapin ylipistosta valmistuneiden osuus on siis laskenut seitsemän prosenttiyksikköä viime selvityk- sestä. Muutos on melko pieni, mutta on silti kiinnostavaa pohtia, onko Lapissa kenties avau- tunut viime vuosina runsaammin uusia oikeustieteellisiä työpaikkoja tai onko Uusimaan houkuttelevuus laskenut Lapin yliopistosta valmistuneiden silmissä jostain muusta syystä. Lapin yliopistosta valmistuneista 17 % oli työllistynyt Pohjois-Pohjanmaalle, vuonna 2010 näin oli 21 %:n kohdalla. Turusta valmistuneiden kohdalla luvut ovat pysyneet melko samanlaisina. Uudellemaalle sijoittui 44 % (42 % 2010) ja 31 % Varsinais-Suomeen (33 % 2010). Vaasan yliopistosta valmistuneista 10% sijoittui Uudellemaalle vuonna 2010, nyt suurin osa (75 %) on sijoittunut Uudellemaalle. Vaasan yliopistosta valmistuneiden määrä on hyvin pieni (8 henkilöä vuosina 2010 ja 2011), joten muutokset vaikuttavat dramaattisemmilta tässä pienessä joukossa.
  7. 7. 6   Taulukko 2. Vastaajien maantieteellinen sijoittuminen Työpaikan sijainti / Yliopisto Helsingin yliopisto Turun yliopisto Lapin yliopisto Vaasa/HY Yhteensä (Lukumäärä / %) Uusimaa 173 55 25 6 259 60 % Varsinais-Suomi 1 38 0 0 39 9 % Itä-Uusimaa 2 0 0 0 2 0 % Satakunta 0 3 1 1 5 1 % Kanta-Häme 0 3 0 0 3 1 % Pirkanmaa 5 9 3 0 17 4 % Päijät-Häme 3 1 2 0 6 1 % Kymenlaakso 1 1 1 0 3 1 % Etelä-Karjala 1 4 2 0 7 2 % Etelä-Savo 1 1 3 0 5 1 % Pohjois-Savo 0 0 10 0 10 2 % Pohjois-Karjala 1 0 1 0 2 0 % Keski-Suomi 1 0 6 0 7 2 % Etelä-Pohjanmaa 1 1 3 1 6 1 % Pohjanmaa 6 2 0 0 8 2 % Keski-Pohjanmaa 1 0 0 0 1 0 % Pohjois-Pohjanmaa 0 1 17 0 18 4 % Kainuu 0 0 1 0 1 0 % Lappi 0 0 27 0 27 6 % Ahvenanmaa 1 1 0 0 2 0 % Ulkomaat 2 3 0 0 5 1 % Yhteensä 200 123 102 8 433 100 %
  8. 8. 7 4. Yliopisto-opinnot 4.1. Opiskeluajat Oikeustieteilijät suorittavat opintonsa keskimäärin 5,7 vuodessa. Opiskeluaika on palannut vuoden 2007 tasolle ja lyhentynyt hieman vuodesta 2010, jolloin se oli 6,2 vuotta. Tutkinnon- uudistuksen vuoksi vuoden 2010 otoksessa oli runsaasti useita vuosia työelämässä olleita. Valmistumisaikojen mediaani oli nyt 5,5. Yli puolet vastavalmistuneista (56 %) suoritti opin- tonsa alle kuudessa mutta yli neljässä vuodessa. Alle neljässä vuodessa opintonsa sai valmiiksi 15 %, mikä oli tilanne aiemmissakin selvityksissä. Opiskeluaikojen keskiarvoissa sukupuolten välillä ei ole juurikaan eroa. Naisten opiskeluaikojen keskiarvo oli 5,7 vuotta ja miesten 5,6. Lapin yliopistosta valmistuneiden opintoaikojen mediaani oli 5 vuotta ja Helsingistä val- mistuneiden 6 vuotta. Luvut ovat täsmälleen samat kuin vuosien 2007 ja 2010 selvityksissä. Turun yliopistosta valmistuneiden opiskeluaikojen mediaani oli 5,5 ja Vaasasta valmistuneiden 6 vuotta. Vuoden 2010 selvityksessä mediaanit olivat Turussa 6 ja Vaasassa 4,8 vuotta. Opintoajat eri yliopistoissa ovat pysyneet melko samanpituisina edellisiin vuosiin verrattuna. Suurin muutos on tapahtunut Vaasan yliopistossa, mutta on syytä muistaa, että Vaasasta valmistuneita on vähän, joten yhdenkin henkilön muista poikkeavalla opiskeluajalla on pienessä joukossa suuri painoarvo. Lapin yliopistosta valmistutaan edelleen nopeammin kuin muista yliopistoista. Taulukko 3. Opiskeluaikojen keskiarvot ja mediaanit opiskeluyliopistoittain Opiskeluaikoja yliopistoittain tarkasteltaessa havaitaan, että Lapin yliopistossa on selkeästi muita yliopistoja vähemmän kuudesta kahdeksaan vuotta opiskelleita. Vaasassa ja Turun yli- opistossa yli kahdeksan vuotta opiskelleita ei ole lainkaan. Vaasassa myöskään alle kolmessa vuodessa valmistuneita ei ole yhtään. Opiskeluyliopisto Keskiarvo Mediaani Helsingin yliopisto 6 6 Turun yliopisto 5,6 5,5 Lapin yliopisto 5 5 Vaasa/HY 5,9 6
  9. 9. 8 Kuvio 3. Tutkinnon suorittamisen kokonaiskesto yliopiston mukaan, % (n=433) 4.2. Opintojen viivästymisen syyt Vastaajista 34 % ei katso opintojensa viivästyneen. Vuonna 2007 näin koki 36 % vastaajista ja vuonna 2010 puolestaan 39 %. Vastaajista 66 % siis kokee opintojensa viivästyneen. Vuoden 2010 selvityksessä osuus oli 61 %. Edelliseen selvitysjaksoon verrattuna siis hieman useampi kokee opintojensa viivästyneen. Vastaajia pyydettiin valitsemaan yhdestä kolmeen opintojen viivästymiseen vaikuttanutta syytä, jotka on esitetty kuviossa 4. Prosenttiosuudet eivät summaudu sataan, koska kyseessä on monivalintakysymys, jossa vastaaja on voinut valita yhden, kaksi tai kolme vaihtoehtoa. Tärkeimmiksi opintojen viivästymisen syiksi vastaajat esittivät kokopäiväisen (24 %) ja osa- aikaisen (23 %) työskentelyn opintojen ohella ja opiskelun ulkomailla (19 %). Muut tärkeiksi todetut syyt liittyivät itse opiskeluun. Niitä olivat tutkielman viivästyminen (13 %), opiskelu- motivaation puute (13 %) ja puutteellinen opintojen ohjaus tai opintojärjestelyt (10 %). Seitse- män prosenttia vastaajista ilmoitti opintojen viivästymisen johtuneen muusta syystä. Avoimissa vastauksissa useimmin muuksi syyksi mainittiin aine- tai opiskelijajärjestö- toiminta (8 kpl), oleskelu ulkomailla (5 kpl) ja erilaiset perhesyyt. Muita mainittuja syitä olivat esimerkiksi vapaa-ajan vietto, muutto pois opiskelupaikkakunnalta ja kriisinhallintaoperaatioi- hin osallistuminen. Opintojen viivästymiseen vaikuttaneet syyt näyttävät pysyneen samoina ai- empiin vuosiin verrattuna. Työskentely kokopäiväisesti ja osa-aikaisesti ovat olleet tärkeimpiä syitä myös selvityksissä vuosina 2007 ja 2010. Vuonna 2010 tutkielman viivästyminen nousi kolmanneksi tärkeimmäksi syyksi, vuonna 2007 opiskelu ulkomailla oli kolmantena, kuten tässäkin selvityksessä. 4   1   6   8   13   11   18   50   50   57   64   31   37   31   7   7   5   0  %   10  %   20  %   30  %   40  %   50  %   60  %   70  %   80  %   90  %   100  %   Helsin ki   Vaasa   (HY)   Turku   Lappi   Alle  3  vuoAa   3-­‐4  vuoAa   4-­‐6  vuoAa   6-­‐8  vuoAa   Yli  8  vuoAa  
  10. 10. 9 Kuvio 4. Opintojen viivästymisen syyt, % (n=436) 4.3. Muu koulutus Kuten vuoden 2007 raportissa, viidenneksellä vastaajista on oikeustieteellisen tutkinnon lisäksi toinen tutkinto suoritettuna. Vuonna 2010 23 %:lla vastaajista oli toinen tutkinto. Kuviossa 5 esitetään toisen tutkinnon haltijoiden tai sitä vielä suorittavien jakautuminen eri aloille. Yleisin suoritettu tutkinto oli merkonomin/tradenomin tutkinto, joka oli 11 % toisen koulutuksen käyneistä. Ekonomin tutkinto oli 9 %:lla vastaajista. Myös vuoden 2010 selvityksessä merko- nomin/tradenomin tutkinto oli yleisin oikeustieteilijän toinen tutkinto ekonomin ja VTM/YTM-tutkinnon ollessa seuraavaksi yleisimpiä. Vastaajista 40 % ilmoitti toiseksi tutkin- nokseen jonkin muun. Avoimissa vastauksissa eniten mainintoja saivat FM, poliisi sekä eri- laiset terveydenhuoltoalan tutkinnot. Kesken olevista tutkinnoista selkeästi yleisin oli kauppa- tieteiden maisteri ja seuraavaksi yleisin VTM. 34   4   4   4   5   5   5   7   10   13   13   19   23   24   0   5   10   15   20   25   30   35   40   En  katso  opintojeni  viivästyneen     Varusmies/siviilipalvelu   Sairaus   Opiskelu  muussa  oppilaitoksessa   Epävarmuus  työllistymisestä   ÄiNys-­‐,  isyys-­‐  tai  vanhempainloma   Harrastukset   Muu   PuuAeellinen  opintojen  ohjaus  tai  opintojärjestelyt   OpiskelumoNvaaNon  puute   Tutkielman  viivästyminen   Opiskelu  ulkomailla   Osa-­‐aikatyö  opintojen  ohella   Kokopäivätyö  opintojen  ohella  
  11. 11. 10 Kuvio 5. Muu koulutus (n=431) VTM/YTM   4  %   KTM  /Ekonomi   9  %   Merkonomi/ Tradenomi   11  %   Muu   40  %   Opinnot  toiseen   tutkintoon  ovat  vielä   kesken   36  %  
  12. 12. 11 5. Auskultointi Auskultointia parhaillaan suorittavia on vuonna 2012 huomattavasti vähemmän kuin aiem- pina vuosina. Samalla halukkuus auskultointiin on noussut viime vuosista, kun 74 % vastaa- jista haluaisi auskultoida (56 % vuonna 2010, 47 % vuonna 2007). Niiden osuus, jotka eivät ole kiinnostuneet auskultoinnista, on pysynyt lähes ennallaan. Merkillepantavaa on, että vastaajista kukaan ei ole auskultoinut. Auskultointipaikkojen määrä on vähentynyt vuosina 2005–2010 yhteensä noin 40 % (Lakimiesliitto, 2011) Paikkojen väheneminen varmasti osaltaan vaikuttaa auskultointihalukkaiden suureen määrään. Kenties myös auskultointi- paikkojen vähenemisestä johtuen tuoreimmat vastavalmistuneet eivät ole päässeet vielä aus- kultoimaan. Vuoden 2007 raportissa 17 % vastaajista oli auskultoinut ja vuoden 2010 raportissa 11 %. Kuvio 6. Auskultointi, % 24 26 21 47 56 74 12 7 5 17 11 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 2004-2006 2007-2009 2010-2011 On auskultoinut Auskultoi tällä hetkellä Ei, mutta on kiinnostunut Ei, eikä ole kiinnostunut
  13. 13. 13 6. Opintojen aikainen työhistoria 6.1. Opintojen aikainen työskentely Suomalaiset korkeakouluopiskelijat yhdistävät usein opinnot ja työskentelyn. Näin on myös oikeustieteellisen alan opiskelijoiden keskuudessa. Vastaajista 47 % on työskennellyt säännölli- sesti koko opiskeluajan lukukausien aikanakin. Osan opiskeluajasta on työskennellyt 29 %. Vain kesäisin työskennelleitä on 12 %. Kolme prosenttia vastavalmistuneista ei ole työsken- nellyt lainkaan opiskeluaikana. Säännöllisesti lähes koko opiskeluajan työskentelevien osuus on ollut koko ajan nousussa. Vuoden 2007 raportissa säännöllisesti työskennelleiden osuus oli 37 % ja vuonna 2010 vastaava osuus oli 42 %. Kuvio 7. Työskentely opiskeluaikana (n=435) Edelliseen raporttiin verrattuna sukupuolten väliset erot työssäkäynnissä ovat tasoittuneet. Vuonna 2010 yhteensä 44 % naisista ja 37 % miehistä työskenteli säännöllisesti lähes koko opiskeluajan. Nyt lähes yhtä moni mies (45 %) kuin nainen (47 %) työskenteli säännöllisesti. En  ollut  töissä   opiskeluaikana   3  %   SäännöllisesN   lukukausienkin  aikana   lähes  koko   opiskeluajan   47  %   SäännöllisesN   lukukausienkin  aikana   osan  opiskeluajasta   29  %   SatunnaisesN   9  %   Ainoastaan  kesäisin   12  %  
  14. 14. 14 Kuvio 8. Työskentely opiskeluaikana sukupuolen mukaan (n=432) 6.2. Koulutusalan työkokemus Vastaajista 76 % on hankkinut opiskeluaikana omaan alaan liittyvää työkokemusta olemalla oman alan kokopäivätöissä. Keskimäärin kokopäiväistä työkokemusta omalta alalta vastaajilla oli 14 kuukautta eli reilu vuosi. Pisimmillään työkokemusta oli karttunut seitsemän vuotta. Osa-aikatyössä taas on ollut 55 % vastaajista. Osa-aikatyötä tehtiin keskimäärin 23 kuukautta, eli vajaat kaksi vuotta. Osa-aikaista työkokemusta on kertynyt opiskeluaikana siis koko- päivätyötä enemmän. Vastavalmistuneista 9 % ei ole tehnyt alaan liittyviä töitä opiskeluaikana lainkaan. Miehet ovat olleet oman alan kokopäivätöissä keskimäärin 16 kuukautta, mediaanin ollessa 10 kuukautta ja naiset 13 kuukautta, mediaanin ollessa 11 kuukautta. Keskiarvo ja mediaani poikkeavat toisistaan erityisesti miesten kohdalla. Keskiarvoa nostavatkin muutamat muista vastauksista poikkeavan korkeat vastaukset eli käytännössä opiskelun ohella pitkään kokopäivätöissä olleet vastaajat. Maksimiarvo miesten vastauksissa oli 84 kuukautta ja naisten vastauksissa 60 kuukautta. Kun vertaillaan työskentelykuukausien mediaaneja edellisen selvityksen mediaaneihin, huomataan, että muutosta ei ole juuri tapahtunut. Miesten koko- päivätyöskentelyn mediaani on laskenut yhdellä kuukaudella ja naisten kohdalla muutos on ollut päinvastainen. Naisilla mediaani on noussut 10 kuukaudesta nykyiseen 11 kuukauteen. Oman alan osa-aikatyökokemuksen määrä on yhtenevä sukupuolten kesken. Molempien sukupuolten osa-aikatyön mediaani on 20 kuukautta. Naiset tekivät opiskeluaikana oman alan osa-aikatyötä keskimäärin 22 kuukautta ja miehet 23 kuukautta. Yliopistokohtainen tarkastelu osoittaa, että Helsingin ja Vaasan yliopistoissa opiskelleista puolet on hankkinut yli vuoden oman alan kokopäivätyökokemusta opiskeluaikana. Turun yli- opistossa opiskelleilla vajaalla kolmanneksella kokemusta on yli vuosi. Luku on täsmälleen sama kuin vuoden 2010 raportissa. Lapin yliopistossa opiskelleiden oikeustieteilijöiden, joilla on yli vuosi oman alan työkokemusta, määrä on noussut seitsemän prosenttiyksikköä vuodesta 2010. 6   2   45   47   26   30   11   9   12   12   0  %   10  %   20  %   30  %   40  %   50  %   60  %   70  %   80  %   90  %   100  %   Mies   Nainen     Ainoastaan  kesäisin   SatunnaisesN   SäännöllisesN   lukukausienkin  aikana  osan   opiskeluajasta   SäännöllisesN   lukukausienkin  aikana  lähes   koko  opiskeluajan   En  ollut  töissä   opiskeluaikana  
  15. 15. 15 Kuvio 9. Opintojen aikaisen koulutusta vastaavan kokoaikatyön määrä valmistumisyliopistoittain, % (n=324) 13   12   33   32   22   37   40   29   41   38   50   48   38   27   40   0  %   10  %   20  %   30  %   40  %   50  %   60  %   70  %   80  %   90  %   100  %   Vaasa  (HY)   Helsingin   yliopisto   Lapin  yliopisto   Turun  yliopisto   Yhteensä   Yli  vuosi   Puolesta  vuodesta  vuoteen   Enintään  puoli  vuoAa  
  16. 16. 17 7. Vastavalmistuneiden työnhakuprosessi 7.1. Työnhaun kesto Vastaajista yli puolet (62 %) oli työllistynyt heti valmistuttuaan. Alle kahdessa kuukaudessa työllistyi 23 % ja 10 % alle neljässä. Vastaajista 4 % haki töitä neljästä kuuteen kuukautta. Yli kahdeksan kuukautta työtä etsineitä oli 2 %. Sukupuolten välillä työllistymisajoissa ei ollut eroa. Työllistymisajat ovat samansuuntaisia kuin vuosien 2007 ja 2010 selvityksissä. Vuosina 2007–2009 valmistuneista 72 % oli työllistynyt heti, mutta selvityksessä syyksi arvellaan tutkinnonuudistusta. Tuolloin vastaajissa oli paljon jo työelämässä olleita henkilöitä, jotka olivat saattaneet opintonsa loppuun tutkinnonuudistuksen takia. Opintojen aikaisella työskentelyllä ja nopealla työllistymisellä näyttää olevan yhteys. Koko opintoaikansa työskennelleistä 71 % työllistyi heti. Osan opiskeluajasta työskennelleistä heti työllistyi 60 %. Opiskeluaikanaan vain satunnaisesti tai ei lainkaan työskennelleiden työl- listyminen valmistumisen jälkeen näyttäisi hieman parantuneen verrattuna vuoden 2010 tilan- teeseen. Opiskeluaikana työskentelemättömistä 46 % oli hakenut töitä yli kaksi kuukautta vuoden 2010 selvityksessä, nyt 38 %. Heistä heti työllistyi 39 % (36 % vuonna 2010). Kuvio 10. Ensimmäisen työpaikan hakuun käytetty aika opiskeluaikaisen työskentelyn mukaan, % (n=435) Työllistymisessä on eroja yliopistoittain tarkasteltaessa. Suurin ero on Helsingin ja Lapin yli- opistojen välillä. Helsingin yliopistosta valmistuneista 67 % on saanut töitä heti, Lapin yli- opistosta 55 %. Turun yliopistossa yli kaksi kuukautta töitä etsineitä on eniten eli 25 %. Helsin- gin yliopistossa heitä on vähiten, 8%. Turun ja Helsingin yliopistoista valmistuneiden heti työllistyneiden osuus on laskenut edelliseen raporttiin verrattuna yhdeksän prosenttiyksikköä. 39   42   52   60   71   23   39   21   24   19   38   19   27   16   10   0  %  10  %  20  %  30  %  40  %  50  %  60  %  70  %  80  %  90  %  100  %   En  ollut  töissä  opiskeluaikana   SatunnaisesN   Ainoastaan  kesäisin   SäännöllisesN  lukukausienkin  aikana  osan   opiskeluajasta   SäännöllisesN  lukukausienkin  aikana  lähes  /  koko   opiskeluajan   Sai  heN  töitä   Enintään  2  kk   Yli  2  kk  
  17. 17. 18 Aiemmissa selvityksissä työllistymisnopeuteen on arveltu vaikuttavan työpaikkojen maantieteellisen jakautumisen. Kun vastavalmistunut joutuu vaihtamaan asuinpaikkakuntaan- sa työpaikan takia, työn saaminen ja aloittaminen vievät hieman enemmän aikaa. Helsingin seudulla oikeustieteellisiä työpaikkoja on tarjolla runsaasti verrattuna pohjoisempaan Suomeen. Turun yliopistossa työtä yli kaksi kuukautta etsineitä on enemmän muihin yliopis- toihin verrattuna. Vuoden 2007 selvityksessä Turun yliopistosta valmistuneiden pidemmälle työnhaulle arvellaan syyksi sitä, että koska Varsinais-Suomessa oikeustieteellisiä työpaikkoja kuitenkin on tarjolla esimerkiksi Pohjois-Suomea enemmän, muuttohaluttomat saattavat etsiä työpaikkaa omasta maakunnasta hieman kauemmin. Kuvio 11. Ensimmäisen työpaikan hakuun käytetty aika valmistumisyliopiston mukaan, % (n=433) 7.2. Tärkeimmiksi koetut tekijät työnhaussa Akateeminen tutkinto koettiin selvästi tärkeimmäksi tekijäksi ensimmäisen työpaikan saami- sen kannalta. 79 % vastaajista piti akateemista tutkintoa erittäin tärkeänä. Tutkinnon antamat ammatilliset pätevyydet (48 %), oman alan työkokemus (47 %) ja oma aktiivisuus (47 %) olivat seuraavaksi tärkeimpiä tekijöitä. Aiemmin todettiin monen vastavalmistuneen kokeneen opintojensa viivästyneen. Ainakin työpaikan saamisen kannalta huoli opintojen viivästymisestä on ollut turha, sillä vain 12 % koki opintojen keston vaikuttaneen työpaikan saamiseen. Suurimman osan mielestä asia ei ollut lainkaan tärkeä työpaikan saamisen kannalta. Muita työpaikan saamisen kannalta vähämerkityksisiä asioita olivat sukupuoli (59 % ei lainkaan tärkeä), järjestö- tai opiskelija- toimintakokemus (51 % ei lainkaan tärkeä) ja muut opinnot tai koulutus (39 % ei lainkaan tärkeä). Kohdassa ”Muu” mainittiin useimmiten työskenteleminen saman työnantajan palve- luksessa. Lisäksi omaan persoonallisuuteen ja sosiaalisiin taitoihin liittyvät ominaisuudet ja työhaastattelussa onnistuminen mainittiin muutaman kerran. 63 55 59 67 25 26 16 25 12 19 25 8 0 % 10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %100 % Vaasa/HY Lapin yliopisto Turun yliopisto Helsingin yliopisto Sai heti töitä Enintään 2 kk Yli 2 kk
  18. 18. 19 Kuvio 12. Arviot ensimmäisen työpaikan saamiseen vaikuttaneista tekijöistä, % (n=408) 7.3. Miten ensimmäinen työpaikka on saatu? Ensimmäinen työpaikka on saatu samalla tavoin kuin aiemmissakin selvityksissä. Kuten aiem- min todettiin opintojen aikaisella työskentelyllä ja nopealla työllistymisellä olevan yhteys, näyttävät aiemmat työsuhteet liittyvän myös ensimmäisen työpaikan saantiin. Yli kolmannes vastaajista oli työskennellyt opintoaikanaan ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työnantajan palveluksessa. Noin 15 % oli löytänyt ensimmäisen työpaikan Internetin avulla. Henkilö- kohtaiset suhteet ja oma-aloitteinen yhteydenotto työnantajaan oli kumpikin tuonut työpaikan 11 %:lle työllistyneistä. Vuonna 2010 valmistuneille lähetetyssä kyselyssä työllistymisvaihtoehtojen kohta Lakimiesrekrytoinnin kautta oli muodossa Lakimiespörssin kautta. Lakimiespörssi on ilmeisesti tuntemattomampi käsite ja vuonna 2012 toteutetussa kyselyssä termi muunnettiinkin lakimies- rekrytoinniksi. Kuviossa 13 vuosina 2010 ja 2011 valmistuneet esitetään kuitenkin yhtenä ryhmänä termin muutoksesta huolimatta. Vastausprosentit olivat pitkälti samat molemmissa kyselyissä, vaikka termi oli eri, joten ilmeisesti yhden sanan muutos ei ole johtanut vastaajia suuriin tulkintaongelmiin. Kuten vuoden 2010 selvityksessä, 3 % oli löytänyt työpaikan muuta kuin vaihtoehdoissa mainittua kautta. Näitä muita tapoja löytää työ olivat esimerkiksi Facebook ja työelämä- valmennuksen kautta työllistyminen. 11   2   2   3   7   7   8   13   18   20   20   47   47   48   79   3   3   10   11   16   20   21   29   30   20   31   26   37   36   15   5   9   27   15   25   37   28   23   27   18   31   17   12   12   5   14   59   56   51   39   32   34   19   18   33   15   7   3   3   1   67   27   11   20   13   4   9   16   7   9   3   3   2   1   0   0  %   10  %   20  %   30  %   40  %   50  %   60  %   70  %   80  %   90  %  100  %   Muu   Sukupuoli   Opiskelun  kesto   Järjestö-­‐  tai  opiskelijatoimintakokemus   Muut  opinnot  tai  muu  kuolutus   Opintomenestys   Pro  gradun  aihe   SaAuma   Muu  työkokemus   Henkilökohtaiset  suhteet   Kielitaito   Alan  työkokemus   Oma  akNivisuus   Tutkinnon  antamat  ammaNlliset  pätevyydet   Akateeminen  tutkinto   EriAäin  tärkeä   Jossain  määrin  tärkeä   Ei  kovin  tärkeä   Ei  lainkaan  tärkeä   Ei  osaa  sanoa  
  19. 19. 20 Kuvio 13. Miten ensimmäinen työpaikka on saatu, % (n=413) 3 1 1 1 3 3 5 5 7 11 11 15 35 0 5 10 15 20 25 30 35 40 Muuta kautta Ainejärjestön työnvälityksestä Tein tutkielman nykyiselle työnantajalleni Työskentelin omassa yrityksessä Lakimiesrekrytoinnin kautta Rekrytointipalvelun kautta Työvoimatoimiston välityksellä Vastasin lehti-ilmoitukseen Minulle tarjottiin työtä Henkilökohtaisten suhteiden avulla Otin oma-aloitteisesti yhteyttä työnantajiin Internetin kautta Olen työskennellyt saman työnantajan palveluksessa opintojeni aikana
  20. 20. 21 8. Ensimmäinen valmistumisen jälkeinen työsuhde 8.1. Työnantaja Suurimmat vastavalmistuneiden työnantajat ovat valtio ja asianajotoimisto tai muu vastaava. Vastavalmistuneista oikeustieteilijöistä 30 % oli työllistynyt valtiolle ja 27 % asianajotoimis- toon. Kun vuosina 2010 ja 2011 valmistuneita vertaillaan aiempien vuosien vastavalmistu- neisiin, huomataan, että asianajotoimistoihin työllistyneiden osuus on alati noussut ja valtiolle työllistyneiden laskenut koko tarkastelujakson ajan. Kokonaisuutena tarkasteltuna valtion työpaikkojen määrä onkin vähentynyt 2000-luvulla kahdella prosentilla (Myrskylä, 2012). Yrityksiin työllistyneiden oikeustieteilijöiden määrä on pysynyt lähes samana tarkastelu- vuosien ajan. Muussa kuin mainittujen työnantajien palveluksessa työskenteli 4 % vastavalmistuneista. Muita työnantajia olivat esimerkiksi tilintarkastustoimisto (3 kpl), työttömyyskassa (2 kpl), asian- tuntijaorganisaatio ja liikelaitos. Valtiolle työllistyi lähes yhtä suuri osa naisista (28 %) kuin miehistä (26 %). Miehet työl- listyivät jonkin verran naisia useammin asianajotoimistoon. Asianajotoimistoon miesvastaa- jista työllistyi 34 % ja naisista 29 %. Suurin ero sukupuolten välillä oli järjestöön työllistymi- sessä. Naisista 10 % työllistyi järjestöön, miehistä 2 %. Kuvio 14. Ensimmäinen työnantaja vuosina 2004-2006, 2007-2009 ja 2010-2011 1  %   0   5  %   5  %   3  %   5  %   5  %   13  %   42  %   21  %   1  %   2  %   3  %   5  %   4  %   5  %   8  %   11  %   37  %   24  %   1  %   3  %   4  %   5  %   6  %   7  %   5  %   11  %   27  %   30  %   0  %   5  %   10  %   15  %   20  %   25  %   30  %   35  %   40  %   45  %   Oma  yritys   Yliopisto   Muu   Vakuutuslaitos   Kunta   Järjestö   Rahoituslaitos  (esim.  pankki)   Yritys   ValNo   Asianajotoimisto  tai  muu  vastaava   2010-­‐2011   2007-­‐2009   2004-­‐2006  
  21. 21. 22 Kuviosta 15 nähdään vastavalmistuneiden työllistyminen eri työnantajasektoreille sen mukaan, mistä yliopistosta he ovat valmistuneet. Lapin yliopistosta valmistuneet sijoittuvat muita useam- min työskentelemään valtiolle ja muita harvemmin asianajotoimistoihin. Helsingin, Turun ja Vaasan yliopistoista valmistuneista lähes yhtä suuri osuus työskenteli ensimmäisessä työ- paikassaan asianajotoimistossa. Kuten muissakin yliopistokohtaisissa tarkasteluissa, vastaajia Vaasasta on hyvin vähän (n=7). Järjestöihin oli työllistytty muita yliopistoja useammin Helsingin yliopistosta ja vakuutuslaitoksiin Turun yliopistosta muita valmistumisyliopistoja useammin. Kuvio 15. Ensimmäinen työnantaja valmistumisyliopiston mukaan, % (n=414) 8.2. Ensimmäisen työsuhteen laatu Vastavalmistuneista 35 %:n ensimmäinen työsuhde oli pysyvä, kokoaikainen ja koulutusta vastaava. Pysyviin oman alan töihin sijoittuneiden osuus on kasvanut koko ajan edellisistä selvityksistä. Vuoden 2010 selvitykseen verrattuna kasvua on hieman. Kokoaikaisiin, koulu- tusta vastaaviin töihin sijoittuneiden osuus on kasvanut kolme prosenttiyksikköä niin pysyvien kuin määräaikaisten työsuhteiden osalta. Määräaikaiseen, koulutusta vastaamattomaan työ- hön työllistyneiden määrä on laskenut neljä prosenttiyksikköä vuoden 2010 selvityksestä. Yleisin ensimmäisen työsuhteen tyyppi on kuitenkin koulutusta vastaava, määräaikainen kokoaikatyö. Vastavalmistuneista 43 % oli tällaisessa työsuhteessa ensimmäisessä valmistumi- sen jälkeisessä työpaikassaan. 23   29   32   33   37   14   24   24   12   29   10   11   7   14   7   3   4   4   11   6   14   5   6   2   9   3   4   4   3   1   1   1   3   4   5   0  %   10  %   20  %   30  %   40  %   50  %   60  %   70  %   80  %   90  %   100  %   Lappi   Vaasa   (HY)   Turku   Helsin ki   Asianajotoimisto   tai  muu  vastaava   ValNo   Yritys   Rahoituslaitos   (esim.  pankki)   Järjestö   Kunta     Vakuutuslaitos   Yliopisto   Oma  yritys   Muu  
  22. 22. 23 Kuvio 16. Ensimmäisen työsuhteen laatu, 2007-2009 ja 2010-2011 valmistuneet, % Työsuhteiden laadun vertailu sukupuolten välillä osoittaa, että miehet ovat naisia useammin pysyvissä, koulutusta vastaavissa kokoaikatöissä. Naisista 29 %:lla ensimmäinen työsuhde oli tällainen, miehistä 48 %:lla. Vuoden 2010 selvityksessä erojen naisten ja miesten välillä todettiin kaventuneen edelliseen selvitykseen verrattuna. Nyt sukupuolten välinen ero ensim- mäisten työsuhteiden laadun suhteen on kasvanut. Vuonna 2010 miehistä 32 % ja naisista 27 % oli pysyvässä, kokoaikaisessa, koulutusta vastaavassa työssä. Ryhmien välinen ero oli siis viisi prosenttiyksikköä, kun se käsillä olevassa selvityksessä on jopa 19 prosenttiyksikköä. Vuoden 2007 selvityksessä ero oli 11 prosenttiyksikköä. Samaten ero työllistymisessä määrä- aikaisiin, koulutusta vastaaviin töihin on kasvanut naisten ja miesten välillä. 2   0   0   1   1   2   2   4   9   32   46   3   0   0   1   0   3   5   4   5   35   43   0   5   10   15   20   25   30   35   40   45   50   Muu   En  ole  vielä  hakenut  töitä   Pysyvä,  osa-­‐aikainen,  ei  vastannut  koulutusta   Pysyvä,  osa-­‐aikainen,  vastasi  koulutusta   Määräaikainen,  osa-­‐aikainen,  ei  vastannut   koulutusta   Määräaikainen,  osa-­‐aikainen,  vastasi   koulutusta   En  ole  valmistumisen  jälkeen  saanut  töitä   Pysyvä,  kokoaikainen,  ei  vastannut  koulutusta   Määräaikainen,  kokoaikainen,  ei  vastannut   koulutusta   Pysyvä,  kokoaikainen,  vastasi  koulutusta   Määräaikainen,  kokoaikainen,  vastasi   koulutusta   2010-­‐2011   2007-­‐2009  
  23. 23. 24 8.3. Työtehtävät Valtaosa (70 %) vastaajista työskenteli lakimiestehtävissä ensimmäisessä valmistumisen jälkeisessä työpaikassa. Vertailu eri vuosien välillä osoittaa, että parhaiten lakimiestehtäviin ovatkin työllistyneet vuosina 2010–2011 valmistuneet. Erot muihin vuosiin eivät kuitenkaan ole suuria, vain viisi ja kuusi prosenttiyksikköä. Kuvio 17. Työskentely lakimiestehtävissä valmistumisvuosittain Aiempina vuosina naisten ja miesten välillä on ollut eroa siinä, onko työskennellyt ensimmäisessä työpaikassa lakimiestehtävissä vai ei. Näin on myös tässä selvityksessä. Miehistä naisia suurempi osa työskenteli ensimmäisessä työpaikassa lakimiestehtävissä. Luvut ovat pitkälti samansuuntaisia kuin vuoden 2010 selvityksessä. Tuolloinkin miehet 70 64 65 17 20 19 13 16 16 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 2010-2011 2007-2009 2004-2006 Ei Kyllä, osittain Kyllä, kokonaan Taulukko 4. Ensimmäinen työsuhde valmistumisen jälkeen sukupuolittain Työsuhteen laatu Nainen Mies Yhteensä n % n % n % Pysyvä, kokoaikainen, vastasi koulutusta 83 29 69 48 152 35 Pysyvä, osa-aikainen, vastasi koulutusta 5 2 1 1 6 1 Määräaikainen, kokoaikainen, vastasi koulutusta 136 47 50 35 186 43 Määräaikainen, osa-aikainen, vastasi koulutusta 8 3 4 3 12 3 Pysyvä, kokoaikainen, ei vastannut koulutusta 13 5 5 3 18 4 Pysyvä, osa-aikainen, ei vastannut koulutusta 0 0 1 1 1 0 Määräaikainen, kokoaikainen, ei vastannut koulutusta 19 7 4 3 23 5 Määräaikainen, osa-aikainen, ei vastannut koulutusta 1 0 0 0 1 0 Ei ole vielä hakenut 1 0 0 0 1 0 Ei ole saanut töitä valmistumisen jälkeen 13 5 8 6 21 5 Muu 9 3 3 2 12 3 Yhteensä 288 100 145 100 433 100
  24. 24. 25 työskentelivät naisia useammin lakimiestehtävissä ja naiset sijoittuivat miehiä useammin tehtäviin, jotka olivat osittain lakimiestehtäviä tai eivät lainkaan lakimiestehtäviä. Kuvio 18. Työskentelikö ensimmäisessä työssään lakimiestehtävässä sukupuolen mukaan, % (n=409) Kaikista yliopistoista valmistuneet ovat työllistyneet paremmin lakimiestehtäviin valmistumis- vuosiin 2007–2009 verrattuna. Vaasan yliopistosta valmistuneiden kohdalla parantuminen on jopa 11 prosenttiyksikön luokkaa, mutta kuten jo aiemmin todettua, Vaasan vastaajajoukko on erittäin pieni. Turun yliopistosta valmistuneet ovat parantaneet lakimiestehtäviin sijoittumis- taan yhdeksällä prosenttiyksiköllä. 75   14   11   69   18   13   0   10   20   30   40   50   60   70   80   Lakimiestehtävissä   OsiAain  lakimiestehtävissä   Ei  lakimiestehtävissä   Mies   Nainen   Taulukko 5. Työskentely lakimiestehtävissä ensimmäisessä työpaikassa valmistumisyliopiston mukaan, % 2010–2011 Lakimiestehtävissä Osittain lakimiestehtävissä Ei lakimiestehtävissä Helsingin yliopisto 73 17 10 Turun yliopisto 74 13 13 Lapin yliopisto 60 21 20 Vaasa (HY) 71 29 0 2007–2009 Lakimiestehtävissä Osittain lakimiestehtävissä Ei lakimiestehtävissä Helsingin yliopisto 67 19 14 Turun yliopisto 65 18 17 Lapin yliopisto 56 25 19 Vaasa (HY) 60 40 0
  25. 25. 26 Kokonaan lakimiestehtävissä työskenneltiin erityisesti rahoituslaitoksessa (90 %) ja asianajo- toimistossa (87 %). Myös järjestöissä (83 %) sijoituttiin usein juuri lakimiestehtäviin. Yliopis- tolla (46 %) ja vakuutuslaitoksessa (47 %) taas täysin lakimiestehtävissä toimiminen oli harvi- naisinta. Kuvio 19. Lakimiestehtävissä työskentely työnantajan mukaan, % Vain osittain lakimiestehtävissä toimineet työskentelivät hallinnon parissa, sihteereinä, verotuk- seen liittyvissä tehtävissä ja opetus- ja tutkimustehtävissä. Tehtävien kirjo oli melko laaja, joten koh- dassa ”Muu” on paljon vastauksia, jotka eivät sopineet minkään valmiin vastausvaihtoehdon alle. Taulukko 6. Osittain lakimiestehtävissä toimineiden tehtäväalueet 90 87 83 63 58 58 47 46 72 5 12 7 28 25 20 26 23 6 5 1 10 9 17 23 26 31 22 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Ei Kyllä, osittain Kyllä, kokonaan Tehtäväalue n % Sihteeri 9 15 Hallinto 13 21 Verotus 5 8 Vakuutuskäsittely 2 3 Myynti & asiakaspalvelu 1 2 Perintä 3 5 Opetus & tutkimus 4 6 Rikostutkinta 2 3 Sijoittaminen/rahoitus 3 5 Notaari 0 0 Muu 20 32 Yhteensä 62 100
  26. 26. 27 Muissa kuin lakimiestehtävissä toimineiden tehtäväalueet on kuvattu taulukossa 7. Kokonaan muissa kuin lakimiestehtävissä toimineista 17 % toimi verotuksen parissa ja 13 % opetuksen ja tutkimuksen saralla. Taulukko 7. Muissa kuin lakimiestehtävissä toimineiden tehtäväalueet Täsmälleen sama määrä vastaajia kuin vuoden 2010 selvityksessä ilmoitti työn edellyttäneen nimenomaan oikeustieteellistä tutkintoa. Muutkin luvut ovat pysyneet lähes samoina. Vuoden 2007 selvityksessä 61%:lta on edellytetty oikeustieteellistä tutkintoa pääsyvaatimuksena työhön. Kuvio 20. Työn edellyttämä tutkinto 2010-2011 Kyllä,  nimenomaan   OTM/OTK-­‐tutkinto;     64  %   Kyllä,  ylempi   korkeakoulututkinto   12  %   Kyllä,   korkeakoulututkinto   5  %   Ei  edellyteAy   korkeakoulututkintoa;   18  %   Tehtäväalue n % Sihteeri 3 6 Verotus 8 17 Hallinto 4 9 Myynti & asiakaspalvelu 3 6 Opetus & tutkimus 6 13 Vakuutuskäsittely 1 2 Perintä 2 4 Sijoittaminen/rahoitus 1 2 Notaari 0 0 Rikostutkinta 1 2 Muu 18 38 Yhteensä 47 100
  27. 27. 28 8.4. Palkka Kuten aiemmissa selvityksissä, palkkoja ja niiden kehitystä on arvioitu ensimmäisessä työssään kokoaikatyössä olleiden osalta huolimatta siitä, oliko työ oman alan työtä vai ei. Vuonna 2011 valmistuneille lähetettyyn kyselyyn tehtiin palkkakysymykseen muutos. Kun ennen vastaajilta on kysytty bruttopalkkaa, kysyttiin keväällä 2012 bruttopalkkaa kaikkine luontaisetuineen. Tämän muutoksen vuoksi vuonna 2011 valmistuneiden antamat palkkatiedot ovat hieman korkeampia. Vuosina 2010–2011 valmistuneiden keskipalkka oli 3 198 euroa. Kokoaikatyössä olleiden palkat ovat nousseet vuoden 2010 selvityksestä, jolloin keskiarvopalkka oli 2 890 euroa. Vuoden 2007 ja 2010 selvitysten välillä palkat olivat nousseet enemmän, mutta tuolloin myös tarkasteluväli on ollut pidempi eli kolme vuotta. Nyt kyseessä ovat palkkatiedot kahdelta vuodelta. Keskiarvopalkka (3 198) ja mediaanipalkka (3 200) ovat lähellä toisiaan, mikä tarkoittaa sitä, että keskiluvut kuvaavat vastavalmistuneiden ensimmäisessä työsuhteessaan saamia palkkoja kohtuullisen hyvin. Usein pienenkin vähemmistön poikkeavan matalat tai korkeat palkat vaikuttavat keskiarvoon palkkatilastoissa. Vuosina 2010 ja 2011 valmistuneista suosituspalkkaa sai 23 %. Suosituspalkkaa saanei- den määrää on seurattu vuoden 2004 selvityksestä lähtien. Kuten kuviosta 21 huomataan, vuosituhannen alussa suosituspalkkaa saaneiden määrä on vaihdellut suuresti. Ensimmäisessä työpaikassa suosituspalkkaa saaneiden määrä kääntyi laskuun vuoden 2008 tienoilla, mutta määrä näyttää tasaantuneen kolmen viime vuoden aikana. Taulukko 8. Palkat valmistumisvuosittain Valmis- tumisvuosi n Keskiarvo- palkka €/kk 25% alakvartiili €/kk Mediaani €/kk 75% yläkvartiili €/kk Vähimmäis- palkkasuositus €/kk Suositus- palkkaa saaneet, % 2004 175 2 287 1 790 2 200 2 700 2 870 18,9 % 2005 151 2 438 1 800 2 500 3 000 2 970 27,2 % 2006 178 2 554 1 904 2 525 3 004 3 050 24,2 % Kaikki 504 2 427 1 800 2 445 2 911 23,3 % Valmis- tumisvuosi n Keskiarvo- palkka €/kk 25% alakvartiili €/kk Mediaani €/kk 75% yläkvartiili €/kk Vähimmäis- palkkasuositus €/kk Suositus- palkkaa saaneet, % 2007 212 2 763 2 200 2 800 3 200 3 210 24,1 % 2008 232 2 880 2 400 2 900 3 350 3 380 24,6 % 2009 123 3 130 2 690 3 100 3 550 3 650 22,0 % Kaikki 567 2 890 2 450 2 900 3 300 23,8 % Valmis- tumisvuosi n Keskiarvo- palkka €/kk 25% alakvartiili €/kk Mediaani €/kk 75% yläkvartiili €/kk Vähimmäis- palkkasuositus €/kk Suositus- palkkaa saaneet, % 2010 212 3 177 2 660 3 200 3 650 3 690 22,6 % 2011 232 3 217 2 900 3 200 3 700 3 790 22,5 % Kaikki 375 3 198 2 800 3 200 3 690 22,5 %
  28. 28. 29 Kuvio 21. Ensimmäisen työpaikan keskiarvopalkat ja suosituspalkkaa saaneet valmistumisvuoden mukaan Vuoden 2010 selvityksessä naisten ja miesten palkkojen mediaanien erotus oli 200 euroa. Tässä selvityksessä erotus on 345 euroa miesten keskipalkan ollessa 3445 euroa ja naisten 3100 euroa. Naisten palkat ovat 90 % miesten palkoista. Vuonna 2010 naisten palkat olivat 93 % miesten palkoista ja vuonna 2007 95 %. Naisten ja miesten palkkojen ero on siis hienoisesti kasvanut. Palkkaeroa selittänee osaltaan se, että miesten ensimmäinen työsuhde oli naisia huo- mattavasti useammin pysyvä ja kokoaikainen. Valtaosa naisista oli ensimmäisessä työ- paikassaan määräaikaisessa työsuhteessa, kun taas suurin osa miesten ensimmäisistä työ- suhteista oli pysyviä. Tämän luvun kuviosta 23 voidaan huomata, että pysyvissä työsuhteissa olleet saivat keskimäärin korkeampaa palkkaa kuin määräaikaisissa työsuhteissa olleet vastavalmistuneet. Korkeimmat keskipalkat olivat järjestöissä (keskiarvo 3 380, mediaani 3 600), yrityksissä (keski- arvo 3 358, mediaani 3 300) ja asianajotoimistoissa (keskiarvo 3 294, mediaani 3 585) työsken- televillä. Työpaikassa ”Muu” työskentelevien keskiarvopalkka oli kaikista korkein, 3 624 euroa. Kuten ensimmäistä työnantajaa koskevassa luvussa 8.2. todettiin, näitä ”muita” työpaikkoja olivat esimerkiksi tilintarkastustoimistot ja asiantuntijaorganisaatiot. 0 5 10 15 20 25 30 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Keskiarvopalkka, €/kk Suosituspalkka, €/kk Suosituspalkkaa saaneet, % Taulukko 9. Bruttopalkka (€/kk) sukupuolen mukaan Valmistumisvuosi Sukupuoli N Keskiarvo € Mediaani € 2010 Mies 63 3 277 3 300 Nainen 112 3 122 3 150 2011 Mies 74 3 459 3 500 Nainen 124 3 069 3 100
  29. 29. 30 Vastaukset jaettiin palkkaluokkiin siten, että luokkarajat määräytyvät kokoaikatyössä olleiden tuloneljännesten mukaan. Tällöin jokaiseen palkkaluokkaan kuuluu yhtä paljon vastaajia. Kuviossa 22 palkat on esitetty työnantajan mukaan palkkaluokkiin jakautuneena. Vastaajat jakaantuvat palkkaluokittain samantyyppisesti kuin vuonna 2010. Yliopistolla työskentelevät jakaantuvat vain ylimpään ja alimpaan neljännekseen ja heidän osaltaan alimpaan palkka- luokkaan kuuluvien osuus on noussut kaksikymmentä prosenttiyksikköä (71 % vuonna 2010). Vastaajien määrä tässä ryhmässä on kuitenkin pieni (11 vastaajaa). Rahoituslaitoksessa työs- kennelleiden osalta ylin tuloneljännes on jäänyt kokonaan pois, kun vuonna 2010 tähän palkka- luokkaan kuului 20 % vastaajista. Kunnissa työskennelleistä vastaajista vuonna 2010 74 % kuului kahteen alimpaan tuloneljännekseen, nyt näihin palkkaluokkiin kuuluu 50 %. Kuvio 22. Palkkaluokat työnantajan mukaan, % (n=400) 18   21   11   31   24   20   25   91   35   6   23   33   38   43   21   25   28   41   32   26   25   33   20   35   21   35   25   30   6   40   15   9   16   0  %   10  %   20  %   30  %   40  %   50  %   60  %   70  %   80  %   90  %   100  %   Muu   Yritys   Järjestö   Vakuutuslaitos   Rahoituslaitos,  esim.  pankki   Asianajotoimisto  tmv.   Kunta   Yliopisto   ValNo   Enintään  2800  €   2800-­‐3200€   3201-­‐3690  €   Yli  3690  €   Taulukko 10. Bruttopalkat ensimmäisen työnantajan tyypin mukaan Työnantajan tyyppi n Keskiarvo- palkka, €/kk 25% alakvartiili, €/kk Mediaani, €/kk 75% yläkvartiili, €/kk Valtio 102 3 028 2 500 3 023 3 423 Yliopisto 11 2 262 2 100 2 300 2 400 Kunta 20 3 404 2 850 3 194 3 493 Asianajotoimisto tmv. 117 3 294 3 000 3 585 3 800 Rahoituslaitos, esim. pankki 21 3 061 2 815 3 020 3 325 Vakuutuslaitos 16 2 960 2 400 3 050 3 288 Järjestö 27 3 380 3 000 3 600 3 700 Yritys 44 3 358 2 925 3 300 3 698 Muu 17 3 624 3 200 3 500 3 800
  30. 30. 31 Työsuhteen laadulla ja palkan suuruudella näyttää olevan yhteys. Määräaikaisessa, koulutusta vas- taamattomassa työsuhteessa olevista kaikki kuuluivat kahteen alimpaan tuloluokkaan ja valta- osa heistä vielä alimpaan tuloluokkaan. Pysyvissä, koulutusta vastaavissa töissä olleista 44 % prosenttia kuului ylimpään tuloluokkaan. Vuonna 2010 osuus oli lähes samansuuruinen, 42 %. Kuvio 23. Palkkaluokat työsuhteen mukaan Kuviossa 24 on kuvattu vastavalmistuneiden jakautuminen palkkaluokkiin sen mukaan, mistä yliopistosta he ovat valmistuneet. Lapin yliopistosta valmistuneet sijoittuvat alimpaan palkka- luokkaan muita useammin. Helsingin yliopistosta taas sijoituttiin ylimpään ja toiseksi ylim- pään palkkaluokkaan useimmiten. Tosin Vaasan pienestä vastaajajoukosta yli puolet on sijoit- tunut toiseksi ylimpään palkkaluokkaan. Lapin yliopistosta sijoitutaan muita yliopistoja useam- min töihin valtiolle, jossa palkat alhaisempia. Valtiolle työllistyneiden työsuhteet ovat myös muita useammin määräaikaisia. Myös Turun yliopistosta valmistuneista huomattava osa sijoittui kahteen alimpaan palkkaluokkaan. Turun yliopistosta sijoituttiin esimerkiksi Helsingin yli- opistoa vastaavin osuuksin töihin asianajotoimistoihin, joissa palkat ovat keskimääräistä parempia. Runsasta alimpiin tuloluokkiin sijoittumista voisi ehkä osittain selittää Turun yli- opistosta valmistuneiden muita vähäisempi oman alan työkokemus. Yli vuoden oman alan työkokemusta Turusta valmistuneilla oli vähemmän kuin muista yliopistoista valmistuneilla. Kuvio 24. Palkkaluokat valmistumisyliopiston mukaan (n=373) 91   56   29   9   9   17   29   23   29   24   28   12   44   0  %   10  %   20  %   30  %   40  %   50  %   60  %   70  %   80  %   90  %   100  %   Määräaikainen,  ei  vastaa  koulutusta   Pysyvä,  ei  vastaa  koulutusta   Määräaikainen,  vastaa  koulutusta   Pysyvä,  vastaa  koulutusta   Enintään  2800  €   2800-­‐3200€   3201-­‐3690  €   Yli  3690  €   14   16   33   40   14   21   35   24   57   29   16   20   14   34   16   16   0  %   10  %   20  %   30  %   40  %   50  %   60  %   70  %   80  %   90  %   100  %   Vaasa/HY   Helsingin  yliopisto   Turun  yliopisto   Lapin  yliopisto   Enintään  2800  €   2800-­‐3200€   3201-­‐3690  €   Yli  3690  €  
  31. 31. 32 8.5. Vetoaminen Lakimiesliiton suosituspalkkaan Vuonna 2011 valmistuneita pyydettiin vastaamaan kysymykseen ”Vetositko itse tai vetosiko työnantajasi palkkauksessa Lakimiesliiton suosituspalkkaan?”. Valtaosassa tapauksista (68 %) kumpikaan ei ollut vedonnut suosituspalkkaan. Vastavalmistuneista 24 % oli vedonnut itse Lakimiesliiton suosituspalkkaan. Työnantaja oli vedonnut suosituspalkkaan 5 %:ssa tapauksis- ta ja molemmat osapuolet 3 %:ssa. Tätä vuonna 2011 valmistuneista oikeustieteilijöistä koos- tuvaa, suhteellisen pientä, aineistoa tarkasteltaessa voidaan todeta, että vastavalmistuneiden suosituspalkkaan vedotaan jonkun osapuolen toimesta noin kolmanneksessa tilanteista, joissa sovitaan palkkauksesta. Kuvio 25. Lakimiesliiton suosituspalkkaan vetoaminen, vuonna 2011 valmistuneet (n=217) Suosituspalkkaan vetoaminen työnantajan mukaan on kuvattu kuviossa 26. Työnantajien kes- kuudessa suosituspalkkaan vetoaminen oli hyvin vähäistä. Ainoastaan asianajotoimistot tai senkaltaiset vetosivat palkkauksessa suosituspalkkaan. Yli puolet yrityksiin työllistyneistä vasta- valmistuneista vetosi itse suosituspalkkaan. Työnantajan ”Muu” ilmoittaneista 38 % vetosi suosituspalkkaan ja rahoituslaitoksissa työskennelleistä näin teki 3 6%. Tilanteet, joissa sekä työnantaja että työntekijä ovat vedonneet suosituspalkkaan jakautuvat rahoituslaitoksien (9 %) ja asianajotoimistojen (7 %) kesken. Luonnollisesti suosituspalkkaan vetoaminen riippuu myös työnantajan luonteesta ja palkan määräytymisen tavasta, kuten huomataan kunta- ja yliopisto- työnantajien tapauksessa. 3  %   5  %   24  %   68  %   Vetosimme  molemmat   suosituspalkkaan   Työnantajani  vetosi   suosituspalkkaan   Vetosin  itse  suosituspalkkaan   Kumpikaan  meistä  ei  vedonnut   suosituspalkkaan  
  32. 32. 33 Kuvio 26. Lakimiesliiton suosituspalkkaan vetoaminen työnantajittain, vuonna 2011 valmistuneet (N=217) Siihen, että suosituspalkkaan vedotaan harvoin, lienee useita syitä. Palkat vaihtelevat eri työn- antajasektoreilla ja se näkyy myös suosituspalkkaan vetoamisessa. Työnantajat, joiden palveluksessa maksetaan korkeampaa palkkaa, ovat yleensä myös työnantajia, joiden kanssa neuvoteltaessa vedotaan suosituspalkkaan. Vastavalmistuneiden kohdalla kyse voi olla myös palkkaneuvottelukulttuurin tuntemattomuudesta tai suoranaisesta arkuudesta vedota suositus- palkkaan ensimmäistä työpaikkaa haettaessa. Uusi kysymys suosituspalkkaan vetoamisesta kirvoitti vastaajilta kommentteja myös kyselyn lopussa olleeseen vapaan sanan osioon, johon vastaajia pyydettiin kommentoimaan kyselyä tai oikeustieteellistä koulutusta yleensä. Oheen on koottu vastaajien palkkoja koskevia kommentteja. Vastaajien kommenteista löytyi niin ihmet- telyä suosituspalkkaan vetoamisen vähyydestä kuin itse suosituspalkkatason kriittistä tarkastelua. ”Suosituspalkat hilattu liiankin ylös, joten se suljetaan pois usein epärealistisena vaihtoehtona. Näin lienee kuitenkin myös muilla aloilla, esim. ekonomeilla lienee tilanne huomattavasti huonompi.” ”Lakimiesliiton pitäisi ehdottomasti ottaa kantaa niiden lakimiesten palkkaukseen asianajo- toimistoissa. Kokemukseni mukaan palkka on ensi alkuun todella alhainen (ei lainkaan linjassa suositusten kanssa), työtä ja ylityötä on niin paljon kuin jaksaa tehdä ja vasta- valmistunut lakimies on kaikin puolin huonossa asemassa työnantajaan nähden. Palkka nousee siinä vaiheessa, kun suorittaa AA-tutkinnon. Tätä ennen asema on kuin oppipojalla!” 7   9   15   5   20   29   33   36   38   52   100   100   95   80   71   45   55   63   48   0  %   10  %   20  %   30  %   40  %   50  %   60  %   70  %   80  %   90  %   100  %   Yliopisto   Kunta   ValNo   Vakuutuslaitos   Järjestö   Asianajotoimisto  tai  muu  vastaava   Rahoituslaitos  (esim.  pankki)   Muu   Yritys   Vetosimme  molemmat  suosituspalkkaan   Työnantajani  vetosi  suosituspalkkaan   Vetosin  itse  suosituspalkkaan   Kumpikaan  meistä  ei  vedonnut  suosituspalkkaan  
  33. 33. 34 ”Lakimiesliiton palkkasuositusvaatimukset eivät ole millään mittarilla mitattuna realistisia tutkinnon suorittaneen vastavalmistuneen osaamis- ja taitotasoon nähden. Tosiasia on, ettei yli- opistossa opeteta eikä kirjoista lukemalla opi niitä osaamisvaatimuksia, joita työelämässä vaadi- taan. Vain tekemällä voi oppia oikeaksi ammattilaiseksi ja vaatia ammattilaisen palkkaa.” ”Erityisesti ihmetyttää työnantajissa se, että harva noudattaa lakimiesliiton suosittelemaa palkkausta vastavalmistuneen kohdalla (– –).” 8.6. Vastaajien näkemys palkan ja tehtävien vastaavuudesta Palkan ja tehtävien suhteeseen tyytyväisien osuus on kasvanut edellisistä vuosista. Kun nyt 57 % kokee palkkansa olevan sopusoinnussa työtehtävien kanssa, vuonna 2007 näin koki 47 % ja vuonna 2010 puolestaan 51 %. Näin ollen palkkaan tyytymättömien osuus on laskenut (44 % vuonna 2007, 43 % vuonna 2010) nykyiseen 37 %:iin. Kuvio 27. Palkan ja tehtävien vastaavuus, % (n=413) Miehistä 66 % on sitä mieltä, että heidän palkkansa vastaa työtehtäviä. Naisista näin ajattelee 52 %. Naisista 41 % kokee palkan olevan liian pieni tehtäviin nähden, miehistä vain 28% kokee tyytymättömyyttä palkkaan. Palkkaan tyytyväisten naisten osuus on noussut pari prosenttiyksikköä vuodesta 2010. Mielestään liian pientä palkkaa saavien naisten osuus on laskenut (41 % vuonna 2012, 46 % vuonna 2010). 57 1 37 5 Palkka sopusoinnussa tehtävien kansa Palkka liian suuri tehtäviin nähden Palkka liian pieni tehtäviin nähden En osaa sanoa
  34. 34. 35 Kuvio 28. Palkan ja työtehtävien vastaavuus sukupuolittain tarkasteltuna, % (n=137) (n=273) Vuoden 2010 selvityksessä havaittiin, että pysyvissä työsuhteissa olleet olivat aavistuksen määrä- aikaisissa työsuhteissa olleita tyytyväisempiä palkan ja työtehtävien vastaavuuteen. Näin on myös vuosina 2010–2011 valmistuneiden keskuudessa, mutta nyt ero tyytyväisyydessä on suurempi. Pysyvissä, koulutusta vastaavissa kokoaikatöissä olleista 70 % on sitä mieltä, että palkka on sopusoinnussa tehtävien kanssa. Koulutusta vastaavissa määräaikaisissa kokopäivä- töissä olleista 51 % on tätä mieltä. Nyt ryhmien ero on 19 prosenttiyksikköä, kun se vuoden 2010 selvityksessä oli vain parin prosenttiyksikön luokkaa. 8.7. Ylitöiden määrä Vastaajista 29 % ilmoittaa ettei tee lainkaan ylitöitä. Satunnaisesti ylitöitä ilmoittaa tekevänsä 21 %. Ylitöitä joka viikko tekeviä on 21 % ja 19 % kertoo tekevänsä ylitöitä lähes joka viikko. Ylitöiden määrä on pysynyt pitkälti samana aiempiin vuosiin verrattuna. Yliopistolla työskentelevistä 75 %, kunnalla työskentelevistä 54 % ja valtiolla työskentele- vistä 50 % ilmoitti, että ei tee lainkaan ylitöitä. Näiden kolmen työnantajan osalta ylitöitä lain- kaan tekemättömien määrät ovat kasvaneet selvästi vuoden 2010 selvityksestä. Vakuutus- laitoksessa työskentelevistä 42 % ei tehnyt lainkaan ylitöitä. Useimmin ylitöitä tehtiin asianajo- toimistoissa ja yrityksissä. Asianajotoimistossa työskentelevistä ylitöitä joka viikko teki 34%, yrityksessä työskentelevistä 30 %. Asianajotoimistossa työskentelevien osalta ylitöitä runsaasti teke- vien määrä on kuitenkin vähentynyt vuoden 2010 selvitykseen verrattuna. Tuolloin yhteensä 69 % vastaajista teki ylitöitä joka viikko tai lähes joka viikko. Nyt yhteenlaskettu osuus on 59 %. Naisten ja miesten tekemien ylitöiden määrä on vaihdellut edellisissä selvityksissä. Nyt joka viikko ylitöitä tekee lähes sama osuus miehistä (22 %) ja naisista (20 %). Sama tilanne on lähes joka viikko ylitöitä tekevien kanssa. Naisista 19 % tekee ylitöitä lähes joka viikko, miehistä 17 %. Eroja löytyy satunnaisesti ylitöitä tekevien väliltä. Muutaman kerran kuu- kaudessa ylitöitä tekee miehistä 16 % ja naisista 7 %. Satunnaisesti ylitöitä tekevät sen sijaan useammin naiset. Naisista 25 % tekee ylitöitä satunnaisesti, miesten tapauksessa osuus on 15 %. Vuoden 2010 selvityksessä ylitöitä lainkaan tekemättömistä suurempi osuus oli naisia. Nyt sekä miehistä että naisista 29 % ei tee lainkaan ylitöitä. 66   28   2   4   52   41   1   6   0   10   20   30   40   50   60   70   Palkka  sopusoinnussa   tehtäviin  nähden   Palkka  liian  pieni   tehtäviin  nähden   Palkka  liian  suuri   tehtäviin  nähden   Ei  osaa  sanoa   Mies   Nainen  
  35. 35. 36 Kuvio 29. Ylitöiden määrä, %. 8.8. Ylitöiden korvaaminen Keväällä 2012 lähetetyssä kyselylomakkeessa oli uutena kysymyksenä kysymys ylitöiden korvaamisesta. Vastaajilta tiedusteltiin, millä tavoin ylityöt korvataan vai korvataanko niitä lainkaan. Yleisin ylitöiden korvausmuoto vastavalmistuneille oli ylitöiden korvaaminen vapaa- aikana periaatteena tunti ylitöitä, tunti vapaa-aikaa. Kymmenelle prosentille vastaajista ylityöt korvattiin työaikapankkijärjestelmän kautta. Usein ylitöitä ei kuitenkaan korvata lainkaan. Vastaajista 25 % ilmoitti, että ylitöitä ei korvata tai niiden katsotaan sisältyvän peruspalkkaan. Vastauksista käykin ilmi, että oikeustieteellisillä työpaikoilla ylitöihin noudatetaan harvemmin työaikalain tai virka- tai työehtosopimusten ehtoja, vaan ylitöiden korvaamisessa käytetään jotain muuta sopimiskeinoa. Kysymykseen vastanneiden joukko on tosin pieni (N=214), mikä on syytä muistaa tuloksia tutkittaessa. Vastaukset antavat kuitenkin ajankohtaisen arvion tuoreimpien vastavalmistuneiden, vuonna 2011 valmistuneiden, tilanteesta. Vastaajista 4 % ilmoitti, että ylityöt korvataan jollain muulla kuin vaihtoehdoissa maini- tulla tavalla. Näitä muita tapoja olivat esimerkiksi puolivuosittainen bonuksen maksaminen ja provision maksaminen laskutuksen mukaan. Vastaajista pari mainitsi palkkansa määrittyvän joko kokonaan tai osittain provisioperustaisesti, jolloin kaikki työ korvataan eikä eroa työn ja ylityön välillä ole samalla tavoin kuin tiettyä kiinteää palkkaa maksettaessa. Joka  viikko   21   Lähes  joka  viikko   19   Muutaman  kerran   kuukaudessa   10   SatunnaisesN   21   En  tee  ylitöitä   29   Joka  viikko   Lähes  joka  viikko   Muutaman  kerran  kuukaudessa   SatunnaisesN   En  tee  ylitöitä  
  36. 36. 37 Kuvio 30. Ylitöiden korvaaminen 22  %   2  %   1  %   2  %   2  %   4  %   4  %   4  %   6  %   10  %   17  %   25  %   0  %   5  %   10  %   15  %   20  %   25  %   30  %   En  tee  ylitöitä   En  Nedä     Ilman  korotuksia  osiAain  rahana   KuukausiAaisena  kiinteänä  rahakorvauksena   Ilman  korotuksia  rahana  (1:1)   Korvataan  muuten   Ilman  korotuksia  osiAain  vapaa-­‐aikana   Työaikalain  tms.  mukaan  korot.  vapaa-­‐aikana   Työaikalain  tms.  mukaan  korot.  rahana   Työaikapankki   Ilman  korotuksia  vapaa-­‐aikana  (1:1)   Ei  korvata/katsotaan  sisältyvän  peruspalkkaan    
  37. 37. 39 9. Oikeustieteilijät työmarkkinoilla 9.1. Työsuhteiden vaihtuvuus valmistumisen jälkeen Vastaajista 87 % ei ole vaihtanut työpaikkaa ensimmäisestä valmistumisen jälkeisestä työ- paikasta. Vuoden 2007 selvityksessä puolet oli vaihtanut työpaikkaa. Vuonna 2010 samaten lähes puolet oli vaihtanut työpaikkaa. Suuri ero tämän ja aiempien selvitysten välillä voi johtua osaltaan siitä, että selvityksessä ovat mukana vain kahden viimeisen vuoden valmistuneet. Kun valmistumisesta on kulunut enemmän aikaa, on työpaikkakin jo saattanut ehtiä vaihtua. Määräaikaisten työsuhteiden ketjuuntuminen eli se, että vastaajalla on useita työsuhteita samalle työnantajalle, näyttäisi lisääntyneen vuodesta 2007. Tuolloin kuudella prosentilla saman työnantajan palveluksessa olleilla työsuhteita oli enemmän kuin yksi. Vuosina 2010 ja 2011 valmistuneiden keskuudessa vastaava osuus on 15 %. Kuvio 31. Työsuhteiden määrä valmistumisen jälkeen valmistumisvuosittain 2007–2011 Syyt vaihtaa työpaikkaa ovat samansuuntaisia kuin edellisten vuosien selvityksissä. Eniten vaikutusta oli mielenkiintoisemmilla tehtävillä ja paremmalla palkalla. Määräaikaisten työ- suhteiden runsaus näkyy myös syissä vaihtaa työpaikkaa. Vastaajista 8 % totesi työpaikan vaihdon syyksi määräaikaisen työsuhteen. 8   6   1   23   12   3   1   2   35   29   17   22   27   33   52   79   76   69   1   1   1   1   3   0  %   10  %   20  %   30  %   40  %   50  %   60  %   70  %   80  %   90  %   100  %   2007   2008   2009   2010   2011   Ei  yhtään  työsuhdeAa   Yksi  työsuhde   Kaksi  työsuhdeAa   Kolme  työsuhdeAa   Neljä  tai  useampia  työsuhteita  
  38. 38. 40 Kuvio 32. Syyt työpaikan vaihtoon, % (n=436) 9.2. Vastavalmistuneiden työttömyys Vuosina 2010 ja 2011 valmistuneiden joukossa ei ollut yhtään yli vuoden työttömänä olleita. Edelli- sessä selvityksessä heitä oli kolme prosenttia. Kasvua kahdesta neljään kuukautta työttöminä olleisiin vuoteen 2010 verrattuna on kuusi prosenttiyksikköä. Alle kaksi kuukautta työttöminä olleita on yhtä paljon kuin vuosina 2007–2009 valmistuneiden joukossa. Kuvio 33. Työttömyysaika kuukausina valmistumisvuoden mukaan, % (n=162) 3   2   3   3   6   7   8   10   12   0   2   4   6   8   10   12   14   Muu   ElämänNlanne   Työni  jatkuvuus  oli  epävarmaa   AuskultoinN   Parempi  asema   Työ  vastasi  paremmin  koulutustani   Määräaikainen  työsuhde   Parempi  palkka   Mielenkiintoisemmat  tehtävät   63   53   59   23   30   26   13   5   9  4   2  8   4  1   1   0  %   10  %   20  %   30  %   40  %   50  %   60  %   70  %   80  %   90  %   100  %   2010   2011   Kaikki   10,1  -­‐  12  kk   8,1  -­‐  10  kk   6,1  -­‐  8  kk   4,1  kk  -­‐  6  kk   2,1  -­‐  4  kk   Enintään  2  kk  
  39. 39. 41 Edellisten vuosien tavoin vastaajat kokivat, että koulutusta vastaavan työn löytyminen ja työkokemuksen puute ovat oleellisia syitä työttömyydelle. Se, ettei ole halunnut toimia aktiivisesti työelämässä oli työttömyyden syy vain neljälle prosentille vastaajista. Vuonna 2010 suurempi osa esitti työttömyyteen vaikuttaneen sen, että määräaikaisten työsuhteiden väliin on jäänyt työttömyysjaksoja (34 % vuonna 2010). Nyt tätä mieltä oli 21 %. Kohdan ”Muut syyt” ainakin jossain määrin tärkeäksi valitsi yli puolet vastaajista. Avoimista vastauksista kävi ilmi erilaisia työttömyyteen johtaneita syitä. Yleistä oli, että työt oli saatu jo ennen valmistumista ja sovittu alkavaksi tiettynä kuukautena ja näin valmistumisen ja töiden alkamisen väliin jäi lyhyt työttömyysjakso. Muita avoimia vastauksia olivat esimerkiksi: ”Epävarma taloustilanne”, ”Perheellisyys, sukupuoli, suhteiden riittämättömyys”, ”Ikä ja aiempi työhistoria”, ”Hain töitä ulkomailta”, ”Kova kilpailu, paljon hyviä hakijoita”, ”Kesän hiljaiset työmarkkinat” ja ”Hain töitä ulkomailta”. Kuvio 34. Arviot työttömyyden syistä, % (n=112) Kyselylomakkeen lopussa oli avoin kysymys, johon vastaajia pyydettiin antamaan kyselyä ja oikeustieteellistä koulutusta koskevia kommentteja. Työttömyyttä ja työllistymisen hanka- luutta kommentoitiin tässä osiossa esimerkiksi näin: ”Ilman alan työkokemusta valmistumisen jälkeinen työllistyminen vaikuttaa omien koke- musten mukaan erittäin hankalalta. Lähes kaikki työnantajat arvostavat vain oikeudellisissa tehtävissä hankittua kokemusta, vaikka olisi muunlaista työkokemusta kuinka paljon. Siksi olisi toivottavaa, että varsinkin auskultointipaikkoja ja muitakin ”harjoittelupaikkoja” lisättäisiin, jotta kaikilla olisi mahdollista saada alan töitä nopeastikin valmistumisen jälkeen, koska työttömänä olo ei ole kivaa. Jos koko ajan on kolmisensataa työtöntä lakimiestä, tulisiko myös miettiä aloituspaikkojen pienentämistä ainakin lyhyellä aikavälillä?” 47 3 7 4 13 32 42 47 5 1 18 12 8 28 23 17 5 4 25 15 6 14 9 13 14 77 42 61 45 21 21 20 30 16 8 8 29 5 5 4 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %100 % Muut syyt En ole halunnut toimia aktiivisesti työelämässä Koulutukseni ei ole antanut riittäviä työnhaku- tai työelämävalmiuksia En ole löytänyt itseäni kiinnostavaa työtä Määräaikaisten työsuhteiden väliin on jäänyt työttömyysjaksoja Asuinpaikkakunnallani ei ole ollut tarjolla sopivia töitä Minulla ei ole ollut tarpeeksi työkokemusta En ole löytänyt koulutusta vastaavaa työtä Täysin samaa mieltä Jossain määrin samaa mieltä Jossain määrin eri mieltä Täysin eri mieltä En osaa sanoa
  40. 40. 42 ”Olen ollut työttömänä valmistumisesta lähtien. Vasta nyt keväällä olen päässyt ensimmäi- siin haastatteluihin, vaikka olen aktiivisesti hakenut työpaikkaa myös asuinpaikkakuntani ulkopuolelta. Hain harjoittelupaikkaa opiskeluaikana, mutten sitä saanut. Nyt ensimmäisen työpaikan saaminen on todella hankalaa, kun ei ole työkokemusta.”
  41. 41. 43 10. Nykyinen työtilanne Valtaosa vastaajista oli kokoaikatöissä kyselyn tekohetken aikaan. Koska tämän sijoit- tumisselvityksen aineisto on kerätty eri vuosina, vastaukset kuvaavat sitä, missä työtilanteessa vastavalmistuneet olivat valmistumisvuoden jälkeisenä keväänä. Aiemmissa selvityksissä tulokset ovat olleet hieman erilaisia, sillä niissä aineisto on kerätty samalla kertaa. Tuolloin työsuhteiden on havaittu vakiintuvan ajan kuluessa, kun osa vastaajista on kertonut tilan- teestaan jopa kolme vuotta valmistumisen jälkeen. Myös työttömiä oli hiukan enemmän vuoden 2011 valmistuneiden joukossa. Kukaan vastaajista ei ollut hoitovapaalla, suoritta- massa ase- tai siviilipalvelusta tai keikka- tai freelancer-töissä. Kohtaan ”Muu” annettu tarken- tava vastaus oli useimmiten työelämävalmennus. Kuvio 35. Työtilanne kyselyn tekohetkellä, % (n=435) 10.1. Asema organisaatiossa Kuten aiempinakin vuosina, suurin osa vastavalmistuneista oikeustieteilijöistä toimii ensim- mäisessä työpaikassaan asiantuntijatehtävissä. Vuonna 2011 valmistuneet ovat sijoittuneet useammin toimihenkilötehtäviin kuin vuonna 2010 valmistuneet. Kaikkien selvitysvuosien vertailu osoittaa, että vastavalmistuneiden asema organisaatiossa on melko samanlainen 2   0   0   0   1   2   1   1   6   41   47   5   0   0   0   0   1   3   3   8   43   38   0   5   10   15   20   25   30   35   40   45   50   Muu   Freelancer  tai  keikkatyö   Armeija   Hoitovapaa   YriAäjä   ÄiNys-­‐,  isyys-­‐  tai  vanhempainloma   Osa-­‐aikatyö   Päätoiminen,  tutkintoon  johtava  opiskelu   Työtön   Määräaikainen  kokoaikatyö   Pysyvä  kokoaikatyö   2011   2010  
  42. 42. 44 valmistumisvuodesta riippumatta. Vuosina 2004–2006 jälkeisiin kyselyihin on lisätty vaihto- ehto notaari/auskultantti, joten se puuttuu ensimmäisten vertailtavien vuosien luvuista. Kuvio 36. Asema organisaatiossa valmistumisvuoden mukaan, % Sukupuolen mukaan tarkasteltuna joitain eroja löytyy. Naisista 15 % on toimihenkilötehtä- vissä, kun miehistä samoissa tehtävissä on 6 %. Miehet (79 %) ovat naisia (71 %) useammin asiantuntijatehtävissä. Muut erot ovat pieniä. Miehistä 5 % on esimies-/johtotehtävissä, naisista 2 %. Naisista 6 % ilmoitti tehtäväkseen vaihtoehdon ”Muu”, miehistä 2 %. 8   5   6   7   9   4   3   3   69   71   64   74   67   67   77   71   13   11   16   6   10   15   7   16   2   3   1   2   1   1   1   3   3   4   3   2   3   2   1   5   9   4   5   4   5   8   8   4   5   7   5   4   0  %   10  %   20  %   30  %   40  %   50  %   60  %   70  %   80  %   90  %   100  %   2004   2005   2006   2007   2008   2009   2010   2011   Muu   Notaari  /  auskultan`   Opetus-­‐  /  tutkimustehtävät   YriAäjä  /  ammaNnharjoiAaja  /   freelancer   Toimihenkilötehtävät   AsiantunNjatehtävät   Esimies-­‐  /johtotehtävä  
  43. 43. 45 Kuvio 37. Asema organisaatiossa sukupuolen mukaan, % (n=387) 10.2. Työn vaativuustason ja akateemisen koulutuksen vastaavuus Valtaosa vastavalmistuneista kokee, että työ vastaa heidän koulutustasoaan. Koulutustasoa vastaavassa työssä olleiden määrä on pysynyt hyvin samansuuruisena aiempiin selvityksiin verrattuna. Oikeustieteellisen alan vastavalmistuneet näyttävät siis sijoittuvat sopivan haastaviin töihin koulutustasoon nähden. Koulutustasoon nähden liian vaativissa töissä on vain muutama prosentti vastaajista. Vuodesta toiseen runsas kymmenen prosenttia taas kokee, että työn vaatimustaso on alhaisempi, kuin mitä koulutustaso edellyttäisi. 2   5   3   71   79   74   15   6   12   1   1   1  1   3   2   5   4   4   6   2   4   0   10   20   30   40   50   60   70   80   90   Nainen   Mies   Yhteensä   Esimies-­‐  /johtotehtävä   AsiantunNjatehtävät   Toimihenkilötehtävät   YriAäjä  /  ammaNnharjoiAaja  /  freelancer   Opetus-­‐  /  tutkimustehtävät   Notaari  /  auskultan`   Muu  
  44. 44. 46 Kuvio 38. Työn vaativuus ja akateemisen koulutuksen vastaavuus, % (n=393) 10.3. Nykyisen työn vastaavuus koulutusalaan Työssä, joka vastaa jokseenkin huonosti koulutusalaa on vuodesta toiseen ollut neljästä kuuteen prosenttia vastavalmistuneista. Suurimman osan työ vastaa koulutusalaa täysin tai jokseenkin hyvin. Viiden vuoden tarkastelussa huomataan, että vuosina 2007 ja 2010 valmistuneet ovat sijoittuneet parhaiten koulutusalaa täysin vastaaviin töihin. Muina vuosina täysin koulutusalaa vastaavissa töissä olleiden osuus on 58 %:n tienoilla. Kuvio 39. Nykyisen työtehtävän vastaavuus koulutusalaan 87   81   84   10   14   13   2   3   3  1   1   1   0   10   20   30   40   50   60   70   80   90   100   2010   2011   Yhteensä   Työ  vastaa  koulutustasoani   Työn  vaaNvuustaso  on  alhaisempi  kuin   koulutukseni  edellyAäisi   Työ  on  koulutukseeni  nähden  liian  vaaNvaa   En  osaa  sanoa   72   59   58   66   58   23   36   36   30   38   4   5   6   4   4  0,4  2   0   10   20   30   40   50   60   70   80   2007   2008   2009   2010   2011   Täysin   Jokseenkin  hyvin   Jokseenkin  huonosN   Ei  lainkaan   En  osaa  sanoa  
  45. 45. 47 Vastaajia pyydettiin myös vastaamaan kysymykseen ”Jos koet olevasi työssä, joka ei vastaa koulutus- alaasi, mitkä ovat mielestäsi siihen eniten vaikuttaneet tekijät?” Vaihtoehdoista pyydettiin valitsemaan ensimmäiseksi, toiseksi ja kolmanneksi tärkein. Ainakin yhden syyn ilmoitti 37 vastaajaa. Vain osa vastaajista ilmoitti toiseksi ja kolmanneksi tärkeimmän syyn, joten tämän vuoksi näiden vaihtoehtojen yhteenlasketut prosenttiosuudet eivät summaudu sataan. Tärkeimmäksi syyksi osoittautui se, että vastavalmistunut ei ole hakemisesta huolimatta saanut oman alansa töitä. Tämä on ollut tärkein syy myös vuosien 2007 ja 2010 selvityksissä. Vuonna 2010 33 % vastaajista oli listannut kyseisen syyn tärkeimmäksi. Nyt vastaajista jopa 46 % koki, että hakemisesta huolimatta oman alan työtä ei löydy. Useimmin mainittu toiseksi tärkein syy oli koulutusalan heikko työtilanne, joka sai myös mainintoja tärkeimpänä syynä. Yhteensä 22 % prosenttia vastaajista oli maininnut yhtenä syynä muun koulutuksen vaikutta- neen siihen, että on alalla, joka ei vastaa oikeustieteellistä koulutusta. Kuten tässä selvityksessä aiemmin todettiin, viidenneksellä vastaajista on myös toinen tutkinto, joten oikeustieteellisiin töihin sijoittuminen ei välttämättä ole ollut edes ensisijaista. Vastaajista 38 % oli ilmoittanut koulutusalaa vastaamattomassa työssä olemisen syyksi kohdan ”Muu”. Seuraavaan on koottu kyseiseen kohtaan vastaajien antamia avovastauksia. ”Työkokemuksen hankkiminen, sillä työ vastaa osittain alani työtehtäviä.” ”Työnhaku vie aikaa, kokopäivätöiden ohessa haastavaa.” ”Toivon pääseväni jossain vaiheessa auskultoimaan, siihen asti voin tehdä vähemmän koulutusalaani vastaavaa, mutta mielenkiintoista työtä.” ”Olen vain jäänyt tämänhetkiseen työhön, kun en ole tiennyt, mitä oikeastaan haluaisin tehdä.” ”Oman työtehtäväni määräaikaisuudesta johtuva auskultoinnin viivästyminen haittaa hakeutumista koulutustani vastaavaan työhön.” ”Alan työkokemusta on ainoastaan vakuutusalalta; tätä ei arvosteta/tarvita muualla kuin vakuutusalalla.” Kuvio 40. ”Jos koet olevasi työssä, joka ei vastaa koulutusalaasi, mitkä ovat mielestäsi siihen eniten vaikuttaneet tekijät?”, % 16   5   3   3   11   16   46   3   5   5   3   16   5   24   8   19   3   8   5   3   5   5   5   Muut  syyt   En  ole  koskaan  ollut  tosissani  kiinnostunut   koulutusalani  töistä   Palkka  nykyisessä  parempi  kuin  koulutusalani  työssä   Koulutusalani  työ  on  liian  raskasta/  stressaavaa   Muu  hankkimani  koulutus  on  ohjannut  minut  alalle   Nykyinen  työ  kiinnostaa  enemmän  kuin  koulutusalani   työ   Koulutusalani  työNlanne  on  niin  heikko,  eAei  työtä  ole   tarjolla   En  ole  hakemisesta  huolimaAa  saanut  koulutusalani   työtä   Tärkein   Toiseksi  tärkein   Kolmanneksi  tärkein  
  46. 46. 48 10.4. Nykyisen työn arviointia Vastavalmistuneet arvioivat nykyistä työtään erilaisten väitteiden perusteella. Vastavalmis- tuneet ovat pääsääntöisesti työssä, joka on mielenkiintoinen (95 % täysin tai lähes samaa mieltä), sopivan haastava (89 % täysin tai lähes samaa mieltä) ja itsenäinen ja vastuullinen (92 % täysin tai lähes samaa mieltä). Vastaajien osuudet näiden väitteiden osalta ovat pitkälti samat kuin vuoden 2010 raportissa. Vastaajista 74 % oli täysin tai lähes samaa mieltä väitteestä työn ja muun elämän yhdistämisestä kun taas 42 % oli täysin tai lähes samaa mieltä väitteen ”Työtä on liikaa” kanssa. Sukupuolten välillä oli jonkin verran eroja. Miehet kokivat naisia useammin, että heillä on työssään mahdollisuus jatko- tai täydennyskoulutuksen hankkimiseen (miehet 73 %, naiset 57 %). Naiset olivat huomattavasti miehiä useammin epävarmoja työsuhteen jatkumisesta. Täysin samaa mieltä väitteen ”Työni jatkuvuus on epävarmaa” oli naisista 28 % ja miehistä 12 %. Myös vuonna 2010 eroja sukupuolten välillä oli varmuudesta työsuhteen jatkuvuudesta, mutta osuudet olivat tuolloin lähempänä toisiaan (2010: naiset 23 %, miehet 14 %). Naisten kokemus työsuhteen jatkuvuudesta vaikuttaa siis entistä epävarmemmalta verrattuna miesten tilanteeseen. Kuvio 41. Nykyisen työn arviointia, 2010-2011 valmistuneet (n=436) 13   23   24   26   29   32   44   46   47   55   59   60   61   29   17   41   51   33   41   30   36   39   34   32   32   34   36   17   24   18   20   22   19   14   10   9   8   7   5   21   34   10   4   13   5   6   3   4   2   1   1   1   2   9   1   1   5   1   1   1   1   1   1   0  %   10  %   20  %   30  %   40  %   50  %   60  %   70  %   80  %   90  %  100  %   Työtä  on  liikaa   Työsuhteeni  jatkuvuus  on  epävarmaa     Työni  edellyAää  jatkuvaa  kouluAautumista   Työni  on  arvosteAua   Minulla  on  mahdollisuus  jatko-­‐tai   täydennyskoulutuksen  hankkimiseen   Työni  on  yhteiskunnallisesN  arvokasta  tai  tärkeää   Pystyn  yhdistämään  työn  ja  muut  elämän  alueet   Työni  mahdollistaa  uralla  etenemisen   Viihdyn  työpaikallani   Työni  tarjoaa  sopivasN  haasteita   Minulla  on  mahdollisuus  itseni  kehiAämiseen   Työni  on  itsenäistä  ja  vastuullista   Työni  on  mielenkiintoista   Täysin  samaa  mieltä   Jossain  määrin  samaa  mieltä   Jossain  määrin  eri  mieltä   Täysin  eri  mieltä   En  osaa  sanoa  
  47. 47. 49 10.5. Toimiminen saman työnantajan palveluksessa Vuonna 2011 valmistuneille esitettiin myös kysymys ”Kuinka kauan aiot toimia saman työn- antajan palveluksessa?” Vastaukseksi toivottiin arviota vuosina, mutta itse vastauksia ei oltu luokiteltu valmiiksi vaan vastaajat saivat kirjoittaa vuosien lukumäärän avovastauksena. Vastaamistavan vuoksi osa vastaajista oli vastannut esimerkiksi ”4–5 vuotta” tai ”1–? vuotta”. Jos mahdollista, tällaiset vastaukset on muutettu vastauksen keskiarvoksi. Vastaukset, joista keskiarvoa oli mahdotonta laskea, on poistettu. Kaikkien vastauksien keskiarvoksi muodostuu 3,7 vuotta. Vastausten ääripäitä olivat 0 vuotta ja 60 vuotta. Koska muutamat usean kymme- nen vuoden arviot nostavat keskiarvoa, on mielekkäämpää tarkastella arvioiden mediaani- lukua, joka oli kaksi vuotta. Taulukko 11. ”Kuinka kauan aiot toimia saman työnantajan palveluksessa?” Vastaajista 26 % oli antanut vastaukseksi yhden vuoden ja 17 % vastasi aikovansa toimia saman työnantajan palveluksessa viisi vuotta. Samaten 17 % arveli pysyvänsä saman työn- antajan palveluksessa kaksi vuotta. Kymmenen prosenttia vastaajista vastasi nolla vuotta eli aikoi ilmeisesti vaihtaa työnantajaa pian. Koko työuran pituista rupeamaa saman työnantajan palveluksessa suunnitteli harva. Yli kymmenen ja yli kaksikymmentä vuotta samalla työn- antajalla aikoi pysyä vain muutama prosentti vastaajista. 10.6. Työhön liittyvien tekijöiden merkitys vastavalmistuneille Keväällä 2012 toteutetussa kyselyssä vastavalmistuneilta kysyttiin uusi kysymys liittyen ylei- siin työhön liittyviin arvostuksiin. Vastaajia pyydettiin valitsemaan sopivin vaihtoehto astei- kolla erittäin tärkeä – ei lainkaan tärkeä kysymykseen ”Arvioi seuraavien työhön liittyvien tekijö- iden merkitystä itsellesi”. Asteikko on sama kuin kysymyksessä, jossa vastaajia pyydettiin arvioimaan nykyistä työtään. Uuden kysymyksen avulla on mahdollista vertailla vastaajien työhön liittämiä merkityksiä ja niiden toteutumista heidän nykyisessä työssään. Vuosia N % 0 17 10 1 45 26 2 29 17 3 24 13 4 12 7 5 30 17 6–10 10 6 11–20 3 2 Yli 20 4 2 174 100
  48. 48. 50 Kuvio 42. ”Arvioi seuraavien työhön liittyvien tekijöiden merkitystä itsellesi”, 2011 valmistuneet (n=205-208) Työn mielenkiintoisuus, mahdollisuus itsensä kehittämiseen ja työn tarjoamat haasteet arvos- tettiin korkealle vastaajien keskuudessa. Työn ja muiden elämän alueiden yhdistäminen oli erittäin tärkeää 66 %:lle vastaajista. Myös työpaikan viihtyisyyttä, varmuutta työn jatku- vuudesta ja työn itsenäisyyttä ja vastuullisuutta pidettiin tärkeänä. Näiden merkitysten voidaan todeta toteutuvan melko hyvin myös työelämässä verrattaessa vastauksia kuvion 40 arvioihin vastavalmistuneiden nykyisestä työstä. Naisten ja miesten työhön liittämät merkitykset olivat melko yhteneviä, mutta joitakin eroja sukupuolten välillä löytyi. Naisista 71 % piti erittäin tärkeänä sitä, että työn ja muut elämän alueet pystyy yhdistämään. Miehistä erittäin tärkeänä tätä piti 56 %. Miehistä 62 % piti 4 19 21 27 30 46 53 54 62 66 67 78 91 17 54 43 44 50 49 41 33 35 26 32 20 9 36 23 26 23 16 6 6 11 3 7 1 1 36 3 8 5 4 1 2 1 1 1 7 2 1 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %100 % Työ ei edellytä jatkuvaa kouluttautumista Työ on arvostettua Työtä ei ole liikaa Työ on yhteiskunnallisesti arvokasta tai tärkeää Työssä on mahdollista hankkia jatko- tai täydennyskoulutusta Työ on itsenäistä ja vastuullista Työ mahdollistaa uralla etenemisen Työsuhteen jatkuvuus on varmaa Työpaikka on viihtyisä Työn ja muut elämän alueet pystyy yhdistämään Työ tarjoaa sopivasti haasteita Työssä on mahdollista kehittää itseään Työ on mielenkiintoista Erittäin tärkeä Jossain määrin tärkeä Ei kovin tärkeä Ei lainkaan tärkeä En osaa sanoa
  49. 49. 51 erittäin tärkeänä työn mahdollistaman uralla etenemisen. Naisvastaajista 48 % oli tätä mieltä. Myös työn arvostus oli miehille tärkeämpää kuin naisille. Miehistä 26 % piti erittäin tärkeänä väitettä ”Työ on arvostettua”. Naisista 16 %:lle työn arvostus oli erittäin tärkeää. Muiden väitteiden kohdalla sukupuolten mielipiteiden väliset erot jäivät alle kymmenen prosentti- yksikön. Työn merkityksiä arvioidessa vastaajista 87 %:n mielestä oli ainakin jokseenkin tärkeää, että työn jatkuvuus on varmaa. Työelämässä osa vastaajista kuitenkin joutui olemaan huolis- saan työsuhteen jatkumisesta, sillä nykyisessä työpaikassaan vastaajista 40 % koki työnsä jatkuvuuden ainakin jossain määrin epävarmaksi. Valtaosalle (64 %) oli ainakin jossain määrin tärkeää, että työtä ei olisi liikaa. Kuten kuviosta 41 huomataan, 42 % nykyistä työtään arvioi- neista kokee ainakin jossain määrin, että työtä on liikaa nykyisessä työpaikassa. Myös mahdolli- suutta jatko- tai täydennyskoulutuksen hankkimiseen pidettiin merkityksellisenä. Vastaajista 80 %:lle koulutusmahdollisuudet olivat ainakin jokseenkin tärkeitä. Ensimmäisessä työpaikas- saan vastaajista 62 % koki, että mahdollisuus kouluttautumiseen on olemassa. 10.7. Vastaajien tulevaisuudennäkymät Vastavalmistuneita pyydettiin arvioimaan lähitulevaisuuttaan noin yhden vuoden päähän. Uraa tuomioistuinlaitoksessa ainakin jossain määrin harkitsi 44 %. Tuomarin urasta kiinnos- tuneiden osuus on palautunut lähes vuoden 2007 tasolle, jolloin uraa tuomioistuinlaitoksessa harkitsi 46 %. Vuonna 2010 kiinnostuneiden määrä oli 38 %. Nyt yli puolet vastaajista (55 %) harkitsi uraa asianajosektorilla. Vuonna 2010 uraa asianajosektorilla harkitsevien määrä oli 39 %. Syyttäjälaitoksessa uraa harkitsevia oli vuonna 2010 18 %, nyt ura syyttäjälaitoksessa näyttäytyi kiinnostavana tulevaisuudensuunnitelmana 26 %:lle vastavalmistuneista. Oikeustieteellisten jatko-opintojen aloittaminen näyttäytyi kiinnostavana tulevaisuuden vaihtoehtona 28 %:lle vastaajista. Toisen tutkinnon suorittamista harkitsi 27 %. Alan vaihtoa harkitsevia oli 10 %. Heidän osuutensa on laskenut seitsemän prosenttiyksikköä vuodesta 2010.
  50. 50. 52 Kuvio 43. Arvioita lähitulevaisuudesta, (n=421-425) Työttömänä olleet vastaajat saivat arvioida väitteen ”Olen työtön ja uskon työllistyväni vuodessa” paikkaansa pitävyyttä omalla kohdallaan. Lähes puolet (47 %) oli täysin samaa mieltä väitteen kanssa ja jossain määrin samaa mieltä oli 42 %. Väitteen kanssa täysin tai jokseenkin eri mieltä oli 11 % vastaajista. Kysymykseen vastanneiden määrä on hyvin pieni, 19 vastausta, joten tuloksia on vaikea yleistää. Vuoden 2010 selvitykseen verrattuna uskon työllistymiseen voidaan todeta laskeneen, kun tuolloin 61 % uskoi työllistyvänsä varmasti vuodessa. Määräaikaisessa työsuhteessa olleiden usko työllistymiseen pysyvään työsuhteeseen vuoden aikana on pysynyt samalla tasolla vuosien 2007 ja 2010 selvityksistä tähän selvitykseen asti. Varmasti pysyvään työsuhteeseen uskoi työllistyvänsä 23 %. Osuus on täysin sama kuin vuoden 2010 selvityksessä (20 % vuonna 2007). Jokseenkin varmasti työllistymiseen uskoi 30 %. Jossain määrin eri mieltä työllistymisestä oli 23 % ja täysin eri mieltä 18 % vastaajista. 3   10   11   12   13   13   20   24   24   7   19   17   15   13   24   24   27   31   14   19   17   14   19   20   23   19   18   66   45   48   51   49   37   29   23   23   10   7   7   8   6   6   4   7   4   0  %   10  %   20  %   30  %   40  %   50  %   60  %   70  %   80  %   90  %   100  %   Harkitsen  alan  vaihtoa   Harkitsen  uraa  finanssisektorilla   Harkitsen  oikeusNeteellisten  jatko-­‐opintojen   aloiAamista   Harkitsen  muun  amma`-­‐  tai  korkea-­‐asteen   tutkinnon  suoriAamista   Harkitsen  uraa  syyAäjälaitoksessa   Harkitsen  työskentelyä  ulkomailla   Harkitsen  uraa  tuomioistuinlaitoksessa   Harkitsen  työpaikan  vaihtoa   Harkitsen  uraa  asianajosektorilla   Täysin  samaa  mieltä   Jossain  määrin  samaa  mieltä   Jossain  määrin  eri  mieltä   Täysin  eri  mieltä   En  osaa  sanoa  
  51. 51. 53 11. Päätössanat Tämä vastavalmistuneiden oikeustieteilijöiden sijoittumisselvitys on pyrkinyt luomaan kuvan vuosina 2010 ja 2011 valmistuneiden lakimiesten sijoittumisesta työmarkkinoilla ja niistä muu- toksista, joita on tapahtunut etenkin edelliseen, vuonna 2010 tehtyyn selvitykseen verrattuna. Oikeustieteellisen korkeakoulututkinnon arvostus on pysynyt hyvänä työmarkkinoilla. Suurimmassa osassa ensimmäisistä työpaikoista työpaikan saannin edellytys oli juuri oikeus- tieteen maisterin tutkinto. Vastaajat arvioivat akateemisen tutkinnon tärkeimmäksi työpaikan saantiin vaikuttaneeksi seikaksi. Valtaosa vastavalmistuneista sijoittui puhtaasti lakimies- tehtäviin ensimmäisessä työpaikassaan. Osalla vastaajista oli myös toinen tutkinto tai sen suorittaminen vielä työn alla, joten muihin kuin lakimiestehtäviin on sijoituttu osittain myös muun tutkinnon antaman pätevyyden vuoksi. Vastavalmistuneet työllistyivät pääsääntöisesti alle kahdessa kuukaudessa valmistumisensa jälkeen. Vastavalmistuneiden auskultointihalukkuus on kasvanut. Auskultointipaikkojen määrä on laskenut viime vuosina ja aiempiin vuosiin verrattuna tämän selvityksen vastavalmis- tuneista kukaan ei ollut vielä auskultoinut. Vastavalmistuneet työllistyivät useimmiten määräaikaiseen työsuhteeseen ensimmäisessä työpaikassaan. Runsas kolmannes työllistyi pysyvään työsuhteeseen. Selvityksessä havaittiin myös määräaikaisten työsuhteiden ketjuuntumisen lisääntyneen. Tällä tarkoitetaan useiden peräkkäisten määräaikaisten työsuhteiden solmimista saman työnantajan palveluksessa. Määräaikaiset työsuhteet jakaantuivat epätasaisesti sukupuolten kesken. Naisille oli tyypilli- sempää työllistyä määräaikaiseen ensimmäiseen työsuhteeseen, kun miehet saivat useammin pysyvän työsuhteen ensimmäisessä työpaikassaan. Oikeustieteilijät ovat edellisiä vuosia tyytyväisempiä palkan ja työtehtävien vastaa- vuuteen ensimmäisessä työpaikassaan. Pysyvissä työsuhteissa olleiden tyytyväisyys oli määrä- aikaisissa työsuhteissa olleita suurempaa. Näin ollen miehet olivat naisia tyytyväisempiä palkan ja tehtäviensä vastaavuuteen. Selvityksessä saatiin uutta tietoa Lakimiesliiton palkkasuositusten käytöstä. Vaikka palkkasuositukset annetaan ja päivitetään vuosittain Lakimiesliiton toimesta, ensimmäistä valmistumisen jälkeistä työpaikkaa haettaessa suosituspalkkaan kuitenkin vedotaan harvoin. Tyypillisintä suosituspalkkaan vetoaminen oli asianajotoimistoon työllistyttäessä. Kaikkiaan kuitenkin vain noin kolmanneksessa palkkaneuvottelutilanteista vedottiin palkkasuosituksiin. Ensimmäisessä työpaikassa ylitöitä tekevien määrä on pysynyt samansuuruisena edelli- siin vuosiin verrattuna. Arvokasta uutta tietoa saatiin ylitöiden korvaamistavoista oikeustieteel- lisillä työpaikoilla. Tyypillisintä oli, että ylitöiden katsotaan sisältyvän peruspalkkaan tai että niitä ei korvata lainkaan. Viitatut lähteet: Suomen Lakimiesliitto. 2011. Lausunto opetusministeriölle ehdotuksesta asetukseksi tuomioistuinharjoittelusta (29.7.2011) (viitattu 25.4.2012) Myrskylä, Pekka. 2012. Alueellisten työmarkkinoiden muutos. Työ ja yrittäjyys 1/2012. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. (viitattu 25.4.2012)

×