Anna Niemelä:
Kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
Julkaisija:
Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry
Lapinrinne 2, 00180 Helsinki
www.syl.fi
Opiskelijajärjestöjen tutkimussä...
ESIPUHE
Valtioneuvoston koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (2007–2012) yhtenä ta-
voitteena on kehittää Suo...
TIIVISTELMÄ
Tutkimus käsittelee suomalaisissa yliopistoissa opiskelevien kansainvälisten tutkinto-opis-
kelijoiden kokemuk...
SUMMARY
This study examines international degree students studying in Finnish universities, and their
experiences regardin...
6
SAMMANDRAG
Forskningen gäller internationella examensstuderande vid universiteten i Finland; deras er-
farenheter gällan...
7
SISÄLLYS
Esipuhe  3
Tiivistelmä  4
Summary  5
Sammandrag  6
1 Johdanto  9
2 Tutkimuksen tausta   10
2.1 Korkeakoulutukse...
8
SISÄLLYS
6 Akateeminen opiskeluympäristö  42
6.1 Opintojen eteneminen  42
6.2 Tyytyväisyys opiskeluympäristöön  45
6.2.1...
9
Opetusministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille
2003–2008 tavoiteltiin korkeakoulujen ulk...
10
2.1 KORKEAKOULUTUKSEN KANSAINVÄLISTYMINEN
Globalisaatio asettaa korkea-asteen koulutukselle monenlaisia haasteita, jotk...
11
valita sopivat opiskelijat sekä opiskelun etenemistä ja integroitumista tukevia pal-
veluja. Ulkomaisen tutkinto-opiske...
12
sangen vähän (SYL 2006). Tutkimukset ovat toistuvasti tuoneet esiin haasteita, joita
kansainväliset tutkinto-opiskelija...
13
viime vuosina tehty. Niistä toistaiseksi laajin on Taina Kinnusen (2003) tutkimus,
jossa tarkastellaan ulkomaalaisten t...
14
Kansainvälisten opiskelijoiden kokemuksiin kohdistuvaa tutkimusta on kritisoitu
ongelmalähtöisyydestä. Kielteisiä kokem...
15
3 AINEISTO JA MENETELMÄT
3.1 KYSELY
Tutkimuksen pääasiallinen aineisto on tilastollinen, ja se kerättiin kyselylomakkee...
16
kyselystä oli saatu jo alustavia tuloksia. Haastattelurunko laadittiinkin osaksi
kyselylomakkeen, osaksi kyselyn tulost...
17
3.4 KYSELYAINEISTON EDUSTAVUUS
Taulukossa 1 näkyy, kuinka paljon vastauksia saatiin kustakin yliopistosta ja
kuinka suu...
18
4 TAUSTATIETOJA KANSAINVÄLISISTÄ
TUTKINTO-OPISKELIJOISTA
4.1 SUKUPUOLI, IKÄ JA SIVIILISÄÄTY
Vastaajista vajaa puolet (4...
19
4.2 KANSALAISUUS JA ÄIDINKIELI
Vastaajilta tiedusteltiin sekä kansalaisuutta että äidinkieltä. Kansalaisuudet luokitel-...
20
N %
EU/ETA-maat 299 32
Muu Eurooppa 92 10
Aasia 376 40
Afrikka 72 8
Latinalainen Amerikka 32 3
USA/Kanada 36 4
Muu 30 3...
21
EU- ja ETA-maiden kansalaisten osuus on tässä aineistossa paljon suurempi kuin
Kinnusen (2003) tutkimuksessa. Tämän tau...
22
% N
Aikaisemmat
korkeakouluopinnot
Ei mitään 12 116
Opintoja, mutta ei tutkintoa 10 98
Kandidaatti 61 578
Maisteri 15 1...
23
Koulutusala Nainen Mies Kaikki
Teknilliset tieteet 24 47 36
Humanistiset tieteet 24 6 14
Kauppatieteet 11 9 9
Yhteiskun...
24
4.5 KIELITAITO
Lomakkeessa tiedusteltiin kieltä, jolla vastaajan koulutusohjelma toteutetaan. Vaih-
toehtoina olivat en...
25
Kuvio 4. Vastaajien suomen kielen taito opintojen alussa sekä vastaushetkellä, %
Kuvio 5. Vastaajien ruotsin kielen tai...
26
Ne vastaajat, joiden suomen kielen taito oli korkeaa keskitasoa tai edistynyt, olivat
odotetusti keskimääräistä vanhemp...
27
Muutamia mainintoja saivat lomamatkat, harrastukset, yliopisto yleensä sekä aikai-
sempi opiskelu Suomessa vaihto-oppil...
28
Lähes kaikki vastaajat ilmoittivat kohtaavansa joskus tilanteita, jossa suomen kielen
taito olisi välttämätön. Kaksi vi...
29
5 SUOMEEN MUUTTO
5.1 MUUTON VAIKUTTIMET
Mazzarol ja Soutar (2002) ovat eritelleet ulkomaille opiskelemaan hakeutumisen
...
30
Kansalaisuus Kyllä Ei
EU/ETA-maat 49 51
Muu Eurooppa 55 45
Aasia 84 16
Afrikka 93 7
USA/Kanada 75 25
Latinalainen
Ameri...
31
Koulutusala Kyllä Ei
Maa- ja metsätaloustieteet 79 21
Teknilliset tieteet 79 21
Taiteet 78 22
Kauppatieteet 72 28
Luonn...
32
Taulukosta 9 selviävät tärkeimmät syyt Suomeen muuttamisessa. Eri tekijöitä pyy-
dettiin arvioimaan asteikolla ”ei lain...
33
Ensisijaisesti muista syistä kuin opintojen vuoksi Suomeen muuttaneiden tärkeim-
mistä syistä ainoa tekijä, jonka enemm...
34
Muista kuin opiskelusyistä Suomeen muuttaneista haastateltavista kolmella tärkein
syy oli suomalainen puoliso. Yhdellä ...
35
Kuviosta 8 käyvät ilmi vastaajien ilmoittamien eri syiden yleisyys. Tavallisin yksit-
täinen syy oli lomamatka, jonka o...
36
Keskimäärin helpoimmiksi koettiin asiointi ja yhteistyö yliopistohallinnon kanssa.
Yliopistohallinnon kanssa olivat oll...
37
selvästi vähemmän ja työhallinnon palveluista hieman vähemmän kokemuksia kuin
Kinnusen tutkimilla opiskelijoilla. Kinnu...
38
Tärkeimmät vetovoimatekijät liittyivät yliopiston koulutussisältöihin: mahdollisuus
opiskella kiinnostavaa alaa osoitta...
39
Kuvio 10. Suomessa opiskelemista koskevien tietolähteiden tärkeys
Selvästi tärkein tiedon lähde olivat yliopistojen ver...
40
Kuvio 11. Mielipide nykyisestä yliopistosta saadusta tiedosta, %
Eniten mainintoja (39) liittyi opinto-ohjelmia tai yli...
41
yliopistosta saatu tietoa ei ollut täysin paikkansa pitävää. 26 vastaajaa katsoi, että
englanninkielisten kurssien määr...
42
Hyvin
matala 0 %
Melko
matala 1 %
Ei matala
eikäkorkea
11 %
Melko
korkea58 %
Hyvin
korkea29 %
6 AKATEEMINEN OPISKELUYMP...
43
Seitsemän kymmenestä vastaajasta ilmoitti olevansa tyytyväinen opintojensa etene-
miseen. Tulos on jonkin verran huonom...
44
Syy 1.
tärkein
2. tärkein 3. tärkein Yhteensä
N % N % N % N %
Liian vähän
kursseja
englanniksi
114 23 52 11 28 6 194 39...
45
6.2 TYYTYVÄISYYS OPISKELUYMPÄRISTÖÖN
Opiskeluympäristö rakentuu erilaisista fyysisistä, sosiaalisista ja pedagogisista ...
46
Kuvio 13. Vastaajien tyytyväisyys opetukseen liittyviin asioihin, %
kursseista ja opiskelusta on vaikea saada kattavaa,...
47
Kuvio 14. Vastaajien tyytyväisyys suomen ja ruotsin kielen kursseihin sekä
englanninkielisten kurssien saatavuuteen, %
...
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa

1,221 views
1,098 views

Published on

0 Comments
1 Like
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

No Downloads
Views
Total views
1,221
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
3
Comments
0
Likes
1
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa

  1. 1. Anna Niemelä: Kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
  2. 2. Julkaisija: Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry Lapinrinne 2, 00180 Helsinki www.syl.fi Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö OTUS rs SYL-julkaisu 3/2008 ISBN 978-951-703-260-5 (pdf) ISBN 978-951-703-256-8 (nid.) ISSN 0356-8245 Taitto: Pekka Holopainen Etukannen kuva: Jacob Wackerhauser Takakannen kuva: Chris Schmidt Ykkös-Offset Oy Vaasa 2008
  3. 3. ESIPUHE Valtioneuvoston koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (2007–2012) yhtenä ta- voitteena on kehittää Suomeen kansainvälisesti vetovoimainen tiede- ja korkeakouluyhteisö. Tällaisen päämäärän saavuttamiseksi on erittäin tärkeää kartoittaa Suomeen jo tulleiden ul- komaalaisten tutkinto-opiskelijoiden kokemuksia. Näiltä opiskelijoilta voidaan saada tietoa siitä, mitkä tekijät vaikuttivat maan valintaan, millaisena he kokevat sosiaalisen ja akateemi- sen ympäristönsä, ja millaisena he pitävät mahdollisuuksiaan työllistyä Suomessa opintojen päättymisen jälkeen. Näitä teemoja on toistaiseksi tutkittu suhteellisen vähän, joten Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) pitää tätä julkaisua erityisen arvokkaana panoksena korkea- koulujen ja laajemmassa mittakaavassa koko Suomen kansainvälistymiskeskusteluun. Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden näkemyksiin perehtyminen tarjoaa heidän kanssaan toimiville sidosryhmille arvokasta tietoa siitä, millä tavalla opiskelijoille tarjottavia palvelu- ja ja opetusta tulisi kehittää. Ulkomaalaisten opiskelijoiden tukipalvelujen ohella SYL pitää maksutonta koulutusta yhtenä keskeisenä tekijänä suomalaisen korkeakoulutuksen vetovoi- maisuudelle. Vuonna 2006 SYL:ssa aloitti toimintansa työryhmä, joka koostui ulkomaalaisten opiskelijoi- den ja lukuisten sidosryhmien edustajista. Ryhmä kokoontui säännöllisesti keskustelemaan niistä toimenpiteistä, joilla ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integraatiota saataisiin edistettyä. Työryhmän tulosten pohjalta ja tätä tutkimusta valvoneena tahona SYL suosittaa seuraavaa: - Ulkomaalaisten opiskelijoiden tulisi keskittää voimavarojaan suomen ja/tai ruotsin kie- len opiskeluun - Ylioppilaskuntien ja ainejärjestöjen tulee tarjota tietoa englanniksi, jotta ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat pystyvät osallistumaan niiden toimintaan - Yliopistojen tulee tarjota opintoneuvontaa ja tietoa opetustarjonnasta englanniksi - Englanninkielisen yliopisto-opetuksen laadukkuus on varmistettava - Opiskelijoiden maahantulosta on tehtävä mahdollisimman vaivatonta - Rekrytointipalveluissa ja harjoittelupaikkojen tarjonnassa on otettava huomioon ulko- maalaiset tutkinto-opiskelijat Yhteistoiminnalla ja tietopohjaamme laajentamalla voimme kehittää suomalaista yliopisto- yhteisöä sellaiseksi, että se tunnetaan maailmalla hyvänä opiskeluympäristönä. Myönteiset kokemukset opiskeluajoilta lisäävät myös halukkuutta hakea töitä Suomesta. Luontevasti kansainvälistyvä akatemia on tämän päivän todellisuudessa kaikkien etu. Tuomas Telkkä Puheenjohtaja Tuure Pitkänen Hallituksen jäsen, kansainvälisten asioiden vastaava
  4. 4. TIIVISTELMÄ Tutkimus käsittelee suomalaisissa yliopistoissa opiskelevien kansainvälisten tutkinto-opis- kelijoiden kokemuksia opiskelusta ja opiskeluympäristöstä sekä heidän sosiaalista asemaan- sa ja tulevaisuuden suunnitelmiaan. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten opiskelijat itse kokevat integroituneensa akateemiseen yhteisöön ja toisaalta suomalaiseen yhteiskun- taan, sekä pohtia integraatioon vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen aineiston muodostivat 952 opiskelijan vastaukset sähköiseen kyselylomakkeeseen sekä kahdeksan täydentävää haas- tattelua. Mukana oli opiskelijoita kaikista Suomen yliopistoista. Kyselyn vastausprosentti oli 39. Tilastollisessa analyysissa käytettiin ristiintaulukointia ja tilastollisten merkitsevyyksien testaamiseen khiin neliö-testiä. Kaksi kolmesta vastaajasta oli hakeutunut Suomeen ensisijaisesti tutkintoa suorittamaan. Heille Suomen keskeisiä vetovoimatekijöitä olivat koulutuksen korkea taso ja maksuttomuus sekä oma urakehitys. Kolmasosalle vastaajista muuton ensisijainen syy ei liittynyt opiske- luun. He olivat tulleet maahan lähinnä perhesyistä. Vastaajien kokemukset akateemisesta opiskeluympäristöstä olivat pääosin myönteisiä. Suo- malainen yliopistomaailma näyttää tulosten valossa toimivalta opiskeluympäristöltä, jossa niin opetuksen, ohjauksen kuin opintoja tukevien palvelujen taso koetaan korkeaksi. Englan- ninkielisten kurssien sekä suomen ja ruotsin kurssien saatavuuteen kohdistui kuitenkin jos- sain määrin tyytymättömyyttä. Akateemisella tasolla kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden integraatio vaikuttaa onnistuneelta. Sosiaalisen opiskeluympäristön osalta epämuodollinen ilmapiiri ja opiskelijoiden keskinäi- sen kilpailun kohtuullisuus nousivat esiin positiivisina asioina. Myös kansainvälisten opis- kelijoiden keskinäistä ilmapiiriä pidettiin hyvänä. Kielteisiksi piirteiksi koettiin vähäinen vuorovaikutus opettajien ja erityisesti suomalaisten opiskelijoiden kanssa. Yhteisten kurs- sien vähäisyys sekä opiskelijajärjestöjen tiedotus- ja toimintaperiaatteet vähensivät mahdol- lisuuksia kontakteihin. Sosiaalisen integraation näkökulmasta myös tuutoroinnissa näyttää olevan kehittämisen varaa. Vastakkainasettelu toiminnallisen ja sosiaalisen ympäristön välillä kuvaa myös vastaajien kokemusta suomalaisesta yhteiskunnasta. Suomea pidettiin hyvänä toiminnallisena ym- päristönä, esimerkiksi turvallisuutta ja organisoituneisuutta arvostettiin, mutta sosiaalisen elämän ja vapaa-ajan toivottiin olevan rikkaampaa. Yhtäältä akateemisen yhteisön ja sen ul- kopuolisen maailman välille rakentuu sosiaalisen integraation kannalta vastakkainasettelu. Vuorovaikutus ja toimiminen koettiin usein helpommaksi yliopistoympäristössä kuin sen ulkopuolella. Suomalaisen yhteiskunnan tarjoama taloudellinen ympäristö näyttää olevan suurelle osalle kansainvälisistä tutkinto-opiskelijoista haastava. Työllistymisongelmien ja sosiaaliturvan ul- kopuolella olemisen vuoksi heidän on vaikea vaikuttaa toimeentuloonsa toivotulla tavalla. Osa opiskelijoista oli kuitenkin tyytyväisiä toimeentuloonsa ja he olivat ilmeisesti onnistu- neet sijoittumaan työelämään hyvin. Kaksi kolmesta vastaajasta ilmaisi olevansa valmiita jäämään valmistumisen jälkeen Suo- meen ainakin tiettyjen ehtojen täyttyessä. Tärkeimpiä Suomeen sitouttavia tekijöitä olivat sosiaaliset siteet, maan kokeminen kotimaaksi ja työ. Työllistyminen nousi tärkeimmäksi maahan jäämisen ehdoksi niillä, jotka olivat halukkaita jäämään, mutta eivät aivan varmoja. Suomesta pois työntäviä tekijöitä puolestaan olivat työllistymisvaikeudet, halu palata koti- maahan tai saada lisää kansainvälistä kokemusta.
  5. 5. SUMMARY This study examines international degree students studying in Finnish universities, and their experiences regarding studying, their study environment, their social status and their plans for the future. The objective of this study is to find out what the students perceive as their level of integration in the academic community, and to a larger extent in Finnish society, and to contemplate on the factors influencing integration. The research data is composed of 952 students' replies to an electronic questionnaire, and eight complementary interviews. Students from every Finnish university were included in the study. The response rate was 39 percent. Cross-tabulation was used in the statistical analysis and the statistical significance was determined using a chi-square test. Two out of three respondents had come to Finland primarily to pursue a degree. To this group, the essential factors of attraction were the high level of education, free tuition and per- sonal career prospects. For a third of the respondents, the primary reason for moving to Fin- land was not related to studying. They had come to the country mainly for family reasons. The respondents' experiences of the academic study environment were, for the most part, positive. Based on the study results, the Finnish university field appears to be a functional study environment, where the level of education, instruction and services are perceived as high. However, there was a certain degree of dissatisfaction regarding the availability of courses in English, and courses of Finnish and Swedish. On the academic level, the integra- tion of international degree students appears to be successful. When commenting on the social study environment, the respondents noted that the informal atmosphere and the modest level of competition between students are positive factors. The atmosphere among international students was deemed good. As a negative characteristic, the students highlighted the lack of interaction with teachers and particularly with Finnish students. The small number of common courses and the communication policies of student organizations decrease the possibilities for contact with Finnish students. From the point of view of social integration, there seems to be room for development in tutoring as well. The juxtaposition of a functional and a social environment portrays the respondents' experi- ences of Finnish society as a whole. Finland was considered a good functional environment, but the students hoped that their social life and free time had more substance. In a similar fashion, when it comes to social integration, a juxtaposition between the academic commu- nity and the outside world is formed. Interacting and functioning was often felt easier within the university environment than outside of it. The economic environment provided by Finnish society appears to be challenging to the ma- jority of the international degree students. Due to difficulties in obtaining employment, and the fact that they are outside the sphere of social security, the students find it problematic to influence their welfare in ways they would want to. Two out of three respondents stated that they would be willing to stay in Finland after gradu- ation, at least under certain terms. The most important factors committing students to Fin- land were social ties, the perception of Finland as their home country, and employment. For those students who were willing to stay but unsure, obtaining employment was the most important precondition for staying. The most important factors pushing student away from Finland were difficulties in finding a job, the desire to go back to the home country, and get- ting more international experience.
  6. 6. 6 SAMMANDRAG Forskningen gäller internationella examensstuderande vid universiteten i Finland; deras er- farenheter gällande studier och studiemiljön och deras sociala ställning och framtidsplaner. Syftet med forskningen var att reda ut hur studerandena själv känner att de har integrerats i det akademiska samfundet och å andra sidan i det finska samhället, samt reflektioner över faktorer som påverkar integrationen. Data samlades in genom en undersökning där 952 studerande svarade på ett frågeformulär, och kompletterades med åtta temaintervjuer. Svararna representerade alla universiteten i Finland, och svarsprocenten i undersökningen var 39. Som statistiska analysmetoder använ- des korstabell, och chi-två-tester genomfördes för att testa statistisk signifikans. Två tredjedelar av informanterna hade sökt sig till Finland främst för att avlägga en examen. För dem var det utbildningens höga klass och kostnadsfrihet samt den egna karriärutveck- lingen som var Finlands centrala dragningskraftsfaktorer. En tredjedel av informanterna hade kommit till Finland främst på grund av familjeorsaker. Informanternas erfarenheter av den akademiska studiemiljön var mest positiva. De finska universiteten ser ut som en mycket funktionell studiemiljö, där undervisning, handledning och stödtjänster är högklassiga. Man är likväl i någon mån missnöjda med tillgång av kurser på engelska samt finska och svenska språkkurser. På den akademiska nivån verkar integra- tionen av internationella examensstuderande ha lyckats bra. För den sociala studiemiljöns del tyckte informanterna att den informella atmosfären och den måttliga konkurrensen mellan studerande var positiva saker. Också stämningen mellan de internationella studerandena tycktes vara bra. Som nackdelar anges ringa interaktion med lärare och särskilt med finska studerande. För få gemensamma kurser och studerandeorgani- sationernas verksamhets- och informationsprinciper minskade kontaktmöjligheter. Gällande den sociala integrationen borde också tutorverksamheten utvecklas. Motsatsställningen mellan den funktionella och den sociala omgivningen beskriver också in- formanternas erfarenheter av det finska samhället. Informanterna tyckte att Finland erbjuder en bra funktionell omgivning, vars trygghet och organisering uppskattades, men det sociala livet och fritid hoppades vara rikare. Det uppbyggs en motsatsställning mellan det akade- miska samfundet och världen omkring det. Internationella examensstuderande tyckte ofta att det är enklare att förfara och ha interaktion inom universitetsmiljön än utanför den. Den ekonomiska omgivningen i det finska samhället verkar vara utmanande för de flesta av de internationella examensstuderandena. På grund av svårigheter med sysselsättning och socialskydd kan det vara svårt för dem att påverka sin utkomst. En del av svararna var dock nöjda med sina uppehälle, och hade tydligen fått sysselsättning enligt behov. Två tredjedelar av informanterna angav att de var färdiga att stanna i Finland efter att ha avlagt examen, i alla fall om vissa villkor uppfylls. De viktigaste faktorerna som påverkade viljan att stanna i Finland var sociala band och sysselsättning. Sysselsättningen var vikti- gast bland dem som inte ännu var säkra på sina beslut. De viktigaste negativt påverkande faktorerna gällande stannandet i Finland var svårigheter med sysselsättning, önskan att gå tillbaka till hemlandet eller att få mera internationella erfarenheter.
  7. 7. 7 SISÄLLYS Esipuhe  3 Tiivistelmä  4 Summary  5 Sammandrag  6 1 Johdanto  9 2 Tutkimuksen tausta   10 2.1 Korkeakoulutuksen kansainvälistyminen   10 2.2 Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden integraatio  11 2.3 Aikaisempaa tutkimusta   12 3 Aineisto ja menetelmät  15 3.1 Kysely  15 3.2 Laadulliset aineistot   15 3.3 Tutkimusmenetelmät  16 3.4 Kyselyaineiston edustavuus  17 4 Taustatietoja kansainvälisistä tutkinto-opiskelijoista  18 4.1 Sukupuoli, ikä ja siviilisääty  18 4.2 Kansalaisuus ja äidinkieli   19 4.3 Koulutustausta, opiskeluvaihe ja Suomessa asuttu aika  21 4.4 Koulutusala  23 4.5 Kielitaito  24 5 Suomeen muutto  29 5.1 Muuton vaikuttimet  29 5.2 Aikaisemmat kokemukset Suomesta  34 5.3 Viranomaiskontaktit  35 5.4 Yliopiston valinta  37 5.5 Mistä ja millaista tietoa?   38
  8. 8. 8 SISÄLLYS 6 Akateeminen opiskeluympäristö  42 6.1 Opintojen eteneminen  42 6.2 Tyytyväisyys opiskeluympäristöön  45 6.2.1 Opetukseen liittyvät asiat  45 6.2.2 Opiskelijapalvelut ja työharjoittelu  49 6.2.3 Ohjaus, tuki ja apu  51 7 Sosiaalinen opiskeluympäristö  56 7.1 Ilmapiiri ja vuorovaikutus   56 7.2 Tuutorointi  61 7.3 Opiskelijajärjestöt  63 8 Muut sosiaaliset suhteet   71 9 Toimeentulo, asuminen, työllisyys ja terveys  77 9.1 Pääasiallinen toiminta   77 9.2 Toimeentulo   78 9.3 Asuminen  82 9.4 Suomessa työskentely ja työnhaku  84 9.5 Terveyspalvelut  95 10 Tulevaisuuden suunnitelmat  98 11 Lopuksi  108 Taulukot  114 Kuviot  115 Lähteet  116 Loppuviitteet: alkuperäiset lainaukset haastatteluista ja avovastauksista.  120 Kyselylomake  129
  9. 9. 9 Opetusministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2003–2008 tavoiteltiin korkeakoulujen ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrän huomattavaa kasvua, ja määrä onkin kasvanut koko kuluneen vuosikymmenen ajan sekä ammattikorkeakouluissa että yliopistoissa. Suomalaisissa yliopistoissa opiskeli vuoden 2006 lopussa Kota-tietokannan mukaan 3619 ulkomaista tutkinto-opiskelijaa, jotka olivat suorittamassa alempaa (595) tai ylempää (3024) korkeakoulututkintoa. Opiskelijamäärän kasvu sekä tutkintorakenteisiin ja opetusjärjestelyihin liittyvät uudistukset tekivät tarpeelliseksi olemassa olevan tutkimustiedon päivittämisen ja laajentamisen. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarjota ajantasaista tietoa suomalaisissa yliopistoissa opiskelevien kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden sosiaalisesta asemasta, opintoihin liittyvistä kysymyksistä ja tulevaisuuden suunnitelmista. Kysymykset, joihin tutkimuksessa pyritään vastaamaan, ovat: 1. ”Keitä” kansainväliset tutkinto-opiskelijat ovat? 2. Minkälainen prosessi Suomeen opiskelemaan hakeutuminen on? 3. Miten kansainvälisten tutkinto-opiskelijat kokevat opiskeluolosuhteen- sa? 4. Minkälaisia tulevaisuuden suunnitelmia kansainvälisillä tutkinto-opis- kelijoilla on? Tutkimusraportti etenee seuraavasti. Tutkimuksen lähtökohdat hahmotellaan käy- mällä lyhyesti läpi tutkimuksen taustalla vaikuttavia keskusteluja korkeakoulujärjes- telmän kansainvälistymisestä sekä kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden asemas- ta, mukaan lukien aikaisemmat tutkimukset (luku 2). Seuraavaksi (luku 3) esitellään tutkimuksen aineisto ja menetelmät. Ensimmäiseen tutkimuskysymykseen pyritään vastaamaan luomalla katsaus tutkimukseen osallistuneiden kansainvälisten opiske- lijoiden taustatietoihin (luku 4). Seuraavaksi tartutaan toiseen kysymykseen ja tar- kastellaan vastaajien Suomeen muuttamista (luku 5): muuttopäätöksen ja opiskelu- paikan valinnan syitä sekä maahanmuuttoa käytännössä. Kolmas tutkimuskysymys on sisällöltään laajin ja siihen etsitään vastauksia luvuissa 6, 7, 8 ja 9. Ensin selvi- tetään vastaajien integraatiota akateemiseen maailmaan analysoimalla kokemuksia opiskelusta ja opiskeluympäristöstä sekä tarkastelemalla osallistumista tuutorointiin ja opiskelijajärjestöjen toimintaan (luvut 6 ja 7). Seuraavaksi tarkastellaan vastaajien elämää yliopistoa laajemmin, sosiaalisten suhteiden (luku 8), toimeentulon ja työl- lisyyden sekä asumisen ja terveyden (luku 9) osalta. Lopuksi siirrytään neljänteen kysymykseen ja analysoidaan kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden tulevaisuu- den suunnitelmia ja niiden vaikuttimia (luku 10). Luvussa 11 esitetään yhteenveto tutkimuksen tuloksista ja pohditaan niiden merkitystä. 1 JOHDANTO
  10. 10. 10 2.1 KORKEAKOULUTUKSEN KANSAINVÄLISTYMINEN Globalisaatio asettaa korkea-asteen koulutukselle monenlaisia haasteita, jotka kan- salliset yliopistolaitokset joutuvat yhä enenevissä määrin kohtaamaan. Yhtenä vas- tauksena näihin haasteisiin on usein nähty korkeakoulutuksen kansainvälistyminen. (van der Wende 2007.) Suomalaisessa koulutuspoliittisessa keskustelussa kansainvä- listymistä on pidetty tärkeänä osana korkeakoulutuksen laatua sekä kilpailukykyä. (esim. Sallinen 2003.) Kansainvälisyys korkeakoulukontekstissa voi pitää sisällään monenlaista opiske- luun, opetukseen ja tutkimukseen liittyvää toimintaa. Kansainvälistymisen eri toi- minnot ovat sekä itsenäisiä prosesseja että samalla vuorovaikutuksessa keskenään. Laajemmin kansainvälisyydellä voidaan viitata kaikkeen toimintaan, jolla esitetään korkeakoulutuksen vastaavuutta suhteessa yhteiskuntien globalisoitumiseen tai kaikkeen toimintaan, johon osallistuu kaksi tai useampi kansakunta tai niiden kan- salaiset. Kansainvälisyydessä on aina kyse jonkin muun, omalle ryhmälle vieraan kohtaamisesta. (Aalto 2003; Garam 2007a.) Kansainvälistyminen ymmärretään tässä tutkimushankkeessa kehitysprosessina, jossa kansainvälinen ulottuvuus integroi- daan osaksi koulutusjärjestelmän toimintaa. Integroiminen viittaa siihen, ettei kan- sainvälinen ulottuvuus jää erilliseksi vaan on keskeisesti mukana kaikessa instituu- tion toiminnassa. (ks. Söderqvist 2002; Knight 2004; Garam 2007a). Opiskelijoiden liikkuvuus on yksi osa kansainvälistymistä. Tutkintorakenteiden ke- hittämistarpeet yhtenäisen eurooppalaisen koulutusalueen luomisessa ja toisaalta työmarkkinoiden tarpeet ovat nostaneet tutkinto-opiskelijat vaihto-opiskelijoiden rinnalle eurooppalaiseen ja suomalaiseen koulutuspoliittiseen keskusteluun. Kan- sainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrän lisäämistä on pidetty tärkeänä suoma- laisen tietoyhteiskunnan kilpailukyvyn vahvistamisen kannalta. Toisaalta syntyvyy- den laskusta johtuvat työvoimaongelmat on ajateltu Suomessa voitavan ratkaista maahanmuuttoa lisäämällä ja kansainväliset tutkinto-opiskelijat on nähty yhtenä potentiaalisena ratkaisuna tulevaisuudessa uhkaavaan työvoimapulaan. (Forsan- der et al. 2004; Aalto 2003.) Opetusministeriön Korkeakoulutuksen kansainvälisen toiminnan strategiassa tavoitteeksi onkin asetettu lisätä tuntuvasti opiskelijaliikku- vuutta. Tavoitteeseen pääsemisen keinoja ei kuitenkaan ole juuri eritelty sen enem- pää kuin sitäkään, mitkä tahot ovat vastuussa suomalaisen korkeakoulutuksen veto- voimaisuuden ja kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille sopivan opiskeluympäristön kehittämisestä. (SYL 2006.) Selvää on, että tutkinto-opiskelijoiden asemaan vaikuttavat useat eri tahot. Tutkinto- opiskelu ulkomailla poikkeaa vaihto-opiskelusta ratkaisevasti siinä, että tavoittee- na on kokonaisen tutkinnon suorittaminen. Se merkitsee useampivuotista oleske- lua opiskelumaassa, taloudellisia uhrauksia ja siirtymää uuteen opiskeluyhteisöön, kulttuuriin ja yhteiskuntaan, mikä on sangen vaativa prosessi. Toisaalta myös vas- taanottavan maan opiskelijayhteisö, opiskelijajärjestöt ja ylioppilaskunnat kohtaavat haasteita. (Hellstén 2007; Bartram 2007.) Korkeakoululta kansainvälinen tutkinto- opiskelu edellyttää opiskelun mahdollistavaa koulutustarjontaa, kykyä tavoittaa ja 2 TUTKIMUKSEN TAUSTA
  11. 11. 11 valita sopivat opiskelijat sekä opiskelun etenemistä ja integroitumista tukevia pal- veluja. Ulkomaisen tutkinto-opiskelun yhteiskunnalliset reunaehdot määräytyvät muun maussa ulkomaalaislain maahantuloa ja maassaoloa koskevista säädöksistä. (Aalto 2003.) 2.2 KANSAINVÄLISTEN TUTKINTO-OPISKELIJOIDEN INTEGRAATIO Kansainvälistymisen myötä eri osapuoliin kohdistuvat haasteet voidaan tiivistää kysymykseen opiskelijoiden integraatiosta sekä akateemiseen yhteisöön että laajem- min opiskelumaan yhteiskuntaan. Toisaalta kysymys on myös vastaanottavan kor- keakoulujärjestelmän ja yhteiskunnan integraatiosta monikulttuuriseen maailmaan; integraatio on aina vastavuoroinen prosessi, jossa enemmistö- ja vähemmistöryhmät vaikuttavat toisiinsa (ks. Perhoniemi & Jasinskaja-Lahti 2007). Integraation käsite viittaa ”keskellä” olemiseen, yhteiskunnan oleellisiin toimin- toihin osallistumiseen. Integroitunut yksilö kokee samalla jatkuvuuden ja eheyden tunnetta suhteessa aiempiin elämänkokemuksiinsa ja etniseen tai kulttuuriseen identiteettiin, vaikka omaksuu uudenlaisia ajattelu- ja toimintatapoja uudessa kult- tuuriympäristössä. Arvolataukseltaan integraatio on myönteinen käsite, ja myös täs- sä tutkimuksessa sitä pidetään toivottuna tilana. (Forsander 2001; Kinnunen 2003.) Suomessa on 1990-luvulta lähtien käytetty myös käsitettä kotoutuminen, jota pide- tään yhteiskuntaan integroitumisen suomenkielisenä vastineena. (esim. Manninen 2002.) Integraation, kuten yhteiskunnallisten suhteiden yleensäkin, mittaaminen on vai- keaa. Mitään yhtä selkeää mittaria tai mittayksikköä ei ole olemassa, vaan aihetta lähestytään yleensä useampien eri indikaattorien avulla. Esimerkiksi Euroopan neu- vosto (1997) on julkaissut neljän dimension mallin, jossa integraation osa-alueiksi on eroteltu taloudellinen, sosiaalinen, poliittinen ja kulttuurinen ulottuvuus. (Man- ninen 2002.) Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden integraatiota korkeakouluympäristöön tar- kastellaan tässä raportissa sekä akateemisella että sosiaalisella tasolla. Vincent Tinton teoriaan perustuva jako akateemiseen ja sosiaaliseen järjestelmään on eräs opiskeli- jatutkimuksen klassisista lähestymistavoista. Molempiin järjestelmiin integroitumi- nen nähdään oleellisena korkeakouluopintojen onnistuneen suorittamisen kannalta (ks. Tinto 1975 ja 1997). Tutkimuksessa pyritään lisäksi selvittämään opiskelijoiden integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan laajemmin. Avainasemassa ovat talou- dellinen integraatio sekä akateemista maailmaa laajempi sosiaalinen integraatio. Ta- loudellinen integraatio liittyy työllistymiseen, tuloihin ja asumistasoon; laajemman sosiaalisen integraation osatekijöitä ovat esimerkiksi kieli, suhteet valtaväestöön, opiskelijoiden näkemykset suomalaisesta yhteiskunnasta ja kulttuurista sekä heidän tulevaisuuden odotuksensa. (ks. Manninen 2002.) Opiskelijajärjestöt ovat viime vuosina herätelleet keskustelua kansainvälisten tut- kinto-opiskelijoiden asemasta ja integraatio on tunnistettu haasteeksi akateemisen yhteisön eri osapuolille, mutta tavoitteiden saavuttamiseksi on toistaiseksi tehty
  12. 12. 12 sangen vähän (SYL 2006). Tutkimukset ovat toistuvasti tuoneet esiin haasteita, joita kansainväliset tutkinto-opiskelijat kohtaavat ja jotka vähentävät Suomen mahdolli- suuksia houkutella ja sitouttaa kansainvälisiä osaajia: sosiaalisten suhteiden solmi- misen haasteet, toimeentulo-ongelmat, työllistymisen hankaluudet. Integraatio on prosessi, joka tapahtuu samanaikaisesti useammilla eri elämänalueilla. Forsander, Raunio, Salmenhaara ja Helander (2004) ovat tarkastelleet tekijöitä, jotka vaikuttavat ulkomaalaisten osaajien halukkuuteen sitoutua Suomeen ja erottelevat toiminnallisen, sosiaalisen, taloudellinen ja fyysisen ympäristön. Ne muodostavat yhdessä ”seudun laadun”, joka vaikuttaa Suomen vetovoimaisuuteen. Toiminnal- lisen ympäristön muodostavat julkiset ja yksityiset palvelut kokonaisuutena saata- vuuden ja laadun näkökulmasta. Sosiaalinen ympäristö muodostuu ihmisten vuoro- vaikutustavoista, kielestä, arvoista, normeista, paikalliskulttuurista ja omaksutusta elämäntavasta. Taloudellinen ympäristö muodostuu siitä, minkälainen elintaso on mahdollista saavuttaa ja fyysinen ympäristö puolestaan rakennetun ympäristön ja luonnonympäristön kokonaisuudesta. (Forsander et. al 2004, 205–209.) Samaa jäsennystä voidaan osittain hyödyntää analysoitaessa kansainvälisten tutkin- to-opiskelijoiden kokemuksia opiskelusta Suomessa. Korkeakoulukontekstissa toi- minnallisen ympäristön voidaan katsoa muodostuvan opetuksesta, ohjauksesta ja opintoihin liittyvistä palveluista. Sosiaalinen ympäristö rakentuu yliopistoyhteisön – opiskelijoiden, opettajien ja henkilökunnan – vuorovaikutussuhteista ja esimerkik- si opiskelijajärjestöjen toiminnasta ja kulttuureista. Taloudellinen ympäristön puo- lestaan muodostavat opiskelijan toimeentulon lähteet ja mahdollisuudet vaikuttaa opintojen aikaisiin tuloihin. Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden kokemuksiin ja elämänolosuhteisiin vai- kuttavat tietysti myös ympäristön eri ulottuvuudet yliopiston ulkopuolella. Käsillä olevan tutkimuksen pääpaino on kuitenkin opiskelussa ja opiskelukokemuksiin vai- kuttavassa ympäristössä. Toimintaympäristön eri ulottuvuudet pyritään hahmotta- maan kokonaisuutena, jonka osatekijöitä analysoidaan myös suhteessa toisiinsa. Yhtäältä kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden kokemuksia ja tilannetta tutkiessa on syytä muistaa, etteivät he ole yhtenäinen joukko vaan heterogeeninen ryhmä, jonka asemaan ja kokemuksiin vaikuttavat monet sosiaaliset, kulttuuriset ja mate- riaaliset tekijät. Näin ollen kiinnostus kohdistuu myös opiskelijoiden keskinäisiin eroihin ja niitä mahdollisesti määrittäviin tekijöihin, kuten sukupuoleen, ikään, etni- seen alkuperään, koulutusalaan, perhetilanteeseen ja niin edelleen. 2.3 AIKAISEMPAA TUTKIMUSTA Korkeakoulujen kansainvälistymisen tutkimus on toistaiseksi ollut melko vähäistä. Opiskelijoiden kansainvälistä liikkuvuutta alettiin tutkia 1990-luvulla lähinnä vaih- to-opiskelun osalta, ja 2000-luvulla on tehty myös tutkinto-opiskelijoita koskevia tutkimuksia. Tiedot ulkomaalaisista opiskelijoista itsestään ovat paljolti perustuneet tilastojen antamiin tunnuslukuihin. (Kinnunen 2003, 7.) Muutamia tutkimuksia on kuitenkin
  13. 13. 13 viime vuosina tehty. Niistä toistaiseksi laajin on Taina Kinnusen (2003) tutkimus, jossa tarkastellaan ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integraatiota Suomeen ja suomalaiseen korkeakouluyhteisöön. Kysely- ja haastattelututkimuksen kohderyh- mänä olivat sekä perustutkinto- että jatko-opiskelijat yliopistoissa ja ammattikorkea- kouluissa. Tutkimuksessa selvitetään opiskelijoiden taustoja ja Suomeen muuttami- sen syitä, opiskelun sujumista ja kokemuksia opiskeluympäristöstä, työllisyyttä ja toimeentuloa, kokemuksia suomalaisesta yhteiskunnasta ja kulttuurista sekä tule- vaisuuden suunnitelmia. Kinnunen lähestyy opiskelijoiden integraatiota globalisaa- tion ja kolmansien kulttuurien kehittymisen näkökulmasta. Kinnusen tutkimus oli osa Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiön ja Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen CIMOn toteuttamaa kolmen tutkimuksen hanketta, jossa yhteisenä nimittäjänä oli tutkintoon johtava opiskelu ulkomailla. Pirjo Aalto (2003) tutki hankkeessa korkeakoulujen ulkomaisiin tutkinto-opiskelijoiden liittyviä käy- tänteitä, kuten opiskelijarekrytointia ja vieraskielistä opetusta, Irma Garam (2003) suomalaisten tutkinto-opiskelua ulkomailla. Minna Söderqvist (2002) on puolestaan tutkinut väitöskirjassaan korkeakoulujärjestelmän kansainvälistymistä sen johta- mista korkeakoulujen edustajien näkökulmasta. Lisäksi kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoiden tilanteesta on tehty suppeampia ky- selytutkimuksia. Kulsoom Ally (2002) on selvittänyt Helsingin yliopistossa opiske- levien kansainvälisten opiskelijoiden asemaa ja kokemuksia. Johanna Kärjen (2005) selvitys puolestaan kohdistuu Helsingin, Jyväskylän, Tampereen ja Turun yliopisto- jen sekä Teknillisen korkeakoulun ulkomaalaisiin opiskelijoihin. Näiden selvitysten teemat ovat samankaltaisia kuin Kinnusella. Martin Airisto ja Janne Kettunen (2007) ovat analysoineet Kärjen tutkimuksen ai- neistoa pitemmälle ja tarkastelleet ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita Suomea uh- kaavan työvoimapulan näkökulmasta. Opiskelijat nähdään kyseisessä tutkimukses- sa potentiaalisina tulevaisuuden osaajina suomalaisilla työmarkkinoilla, ja siinä on selvitetty erilaisten taustatekijöiden yhteyttä opiskelijoiden halukkuuteen jäädä Suo- meen valmistumisen jälkeen. Tutkimuksessa tarkastellaan myös opiskelijoiden omia perusteluja aikomuksilleen jäädä suomeen tai lähteä muualle. Mari Pulkkinen (2003) on selvittänyt Helsingin yliopistosta vuosina 1997–1999 val- mistuneiden kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden työllistymistä. Matti Taajamon (2005) väitöstutkimus käsittelee ulkomaalaisten vaihto- että tutkin- to-opiskelijoiden kokemuksia Suomessa opiskelusta ja elämisestä sekä sitä, miten suomalaiset opiskelijat, opettajat ja kansainvälisten asioiden parissa työskentelevät henkilöt kokevat ulkomaalaiset opiskelijat. Haastatteluaineistoon perustuvassa tut- kimuksessaan Taajamo pohtii kansainvälistymisen tuomia haasteita yksilön ja yhtei- sön kannalta. Janna Koivisto ja Henna Juusola (2008) ovat äskettäin selvittäneet suomalaisissa ammattikorkeakouluissa opiskelevien kansainvälisten opiskelijoiden tilannetta. Myös tässä tutkimuksessa kysymyksenasettelu on osittain sama kuin Kinnusella, minkä lisäksi ammattikorkeakouluopiskelijoilta kysyttiin suhtautumista lukukausimaksuihin sekä oppilaskunnan toimintaa koskevia odotuksia ja toiveita.
  14. 14. 14 Kansainvälisten opiskelijoiden kokemuksiin kohdistuvaa tutkimusta on kritisoitu ongelmalähtöisyydestä. Kielteisiä kokemuksia korostavien tutkimusten on katsottu rakentavan kansainvälisistä opiskelijoista kuvaa ”uhreina”: huonosti informoituina, huonosti ohjattuina ja kyvyttöminä nostaa ongelmia esiin ilman apua. Tuen tarvetta korostavassa keskustelussa rakentuu jännite vastapooleinaan tuen tarjoaminen sekä itseohjautuvan, itsenäisen opiskelijan kehittyminen, johon korkeakoulujärjestelmäs- sä on perinteisesti pyritty. (Pelletier 2003; Bartram 2005.) Yhtäältä opiskelijoiden kielteisten kokemusten tarkastelu ja ymmärrettäväksi teke- minen on nähty tärkeänä opiskelun kehittämisen ja tyytyväisyyden parantamisen nimissä. Tämä edellyttää huomion kohdistamista koulutusinstituutioiden ja niiden edustajien rooliin ja vastuuseen, ei vain yksittäisten opiskelijoiden kykyihin. (esim. Lee 2006.) Myös tässä tutkimuksessa kiinnitetään huomiota kansainvälisten tutkinto-opiskeli- joiden kohtaamiin haasteisiin myös silloin, kun vastaajien enemmistö on ollut johon- kin asiaan tyytyväinen. Tutkimushanke on toteutettu yhteistyössä SYL:n koordinoi- man, kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden asemaa pohtineen työryhmän kanssa, ja yhteistyön myötä tulokset kytkeytyvät tiiviisti opiskelijajärjestöjen edunvalvon- ta- ja kehittämistyöhön. Tutkimuksen tavoitteena ei ole suositusten laatiminen, vaan kiinnostavan ja hyödyllisen tiedon tuottaminen. Osana tätä tehtävää on luontevaa, että tutkimuksessa pyritään haasteiden rinnalla tuomaan esiin opiskelijoiden myön- teisiä kokemuksia ja korkeakoulujärjestelmän vahvuuksia. Samalla tutkimus osallis- tuu laajempaan keskusteluun niin opiskelijoiden hyvinvoinnista kuin korkeakoulu- järjestelmän kansainvälistymisestäkin.
  15. 15. 15 3 AINEISTO JA MENETELMÄT 3.1 KYSELY Tutkimuksen pääasiallinen aineisto on tilastollinen, ja se kerättiin kyselylomakkeel- la. Kyselylomake laadittiin osittain aikaisempien tutkimuksissa (Kinnunen 2003;Ally 2002) käytettyjen lomakkeiden pohjalta. Tässä tutkimuksessa painotettiin aikaisem- paa enemmän opiskelijatoiminnan eri muotoja sekä asumiseen ja terveydenhuol- toon liittyviä kysymyksiä. Kysely rakentui kuudesta osiosta, joiden teemat olivat taustatiedot, Suomeen muuttaminen, akateeminen integraatio, sosiaalinen integraa- tio, asuminen, toimeentulo ja terveys sekä tulevaisuuden suunnitelmat. Koska yliopistoilla ei ole erillisiä rekistereitä kansainvälisistä tutkinto-opiskelijoista, kohderyhmäpyrittiintavoittamaanhyödyntämälläopiskelijarekisterienmuitatietoja. Mukaan valitsemisen ehdoksi asetettiin, että opiskelijan kansalaisuus on muu kuin Suomen ja äidinkieli on muu kuin suomi. Lisäksi tehtiin muutamia muita rajauksia. Mukaan valittiin vuosien 1997 ja 2006 välillä opintonsa aloittaneet; heidän tuli lisäksi olla ilmoittautuneita läsnä oleviksi kevätlukukaudella 2007 ja heillä tuli olla ainakin yksi opintosuoritus viimeisen kolmen vuoden ajalta. Opiskelua koskevien rajausten tarkoituksena oli kohdentaa otos niihin, jotka opiskelevat enemmän tai vähemmän aktiivisesti ja joilla on opiskelusta jo hieman pitempi kokemus. Näiden ehtojen pohjalta yliopistot lähettivät kaikkiaan 2635 henkilön sähköpostiosoitteet. Näistä osoitteista 154 osoittautui virheelliseksi tai käytöstä poistuneeksi. Lisäksi 40 vastaanottajaa ilmoitti, ettei kuulu kohderyhmään ja heidät poistettiin otoksesta. Nämä yhteydenotot osoittivat pelkästään todellisen kohderyhmän tavoittamisen haastavuuden: mukaan oli valikoitunut esimerkiksi parikymmentä vuotta Suomessa asuneita, toisena äidinkielenään suomea puhuvia opiskelijoita. Lopulliseksi otokseksi jäi 2441 henkilöä, joille lähetettiin kyselylomake lokakuussa 2007. Heistä 952 täytti lomakkeen. Vastausprosentiksi muodostui 39 joka on muutamia prosentteja korkeampi kuin aikaisemmissa vastaavissa tutkimuksissa (Kinnunen 2003; Kärki 2005; Koivisto & Juusola 2008). Prosenttia voidaan pitää varsin kohtuullisena ottaen huomioon, että kyseessä oli pitkähkö, vastaanottajien enemmistölle vieraskielinen lomake. 3.2 LAADULLISET AINEISTOT Tilastollisen aineiston ohella tutkimuksessa käytettiin laadullisia aineistoja. Kyselylomakkeessa oli valmiiden vastausvaihtoehtojen ohessa avokysymyksiä, joihin vastaajat saattoivat halutessaan vastata omin sanoin. Kyselyn lisäksi tehtiin kahdeksan teemahaastattelua, joiden tavoitteena oli koota tarkempaa ja syvempää tietoa tutkimuksen teemoista sekä nostaa esiin yksilöllisempiä kokemuksia ja näkemyksiä. (ks. esim. Eskola & Suoranta 1999, 86–88.) Koska haastattelujen määrä on pieni, ne toimivat ennen kaikkea kyselyä täydentävänä aineistona. Haastattelut tehtiin kyselyaineiston keräämisen jälkeen joulukuussa 2007, jolloin
  16. 16. 16 kyselystä oli saatu jo alustavia tuloksia. Haastattelurunko laadittiinkin osaksi kyselylomakkeen, osaksi kyselyn tulosten pohjalta niin, että haastatteluissa pyrittiin saamaan laajempaa näkökulmaa kyselyaineiston herättämiin kysymyksiin. Haastateltavat rekrytoitiin kansainvälisten opiskelijoiden sähköpostilistojen sekä järjestötoimijoiden kautta. Rekrytoinnissa pyrittiin saamaan mukaan eri-ikäisiä sekä erilaisia kansallisuuksia ja opiskelualoja edustavia opiskelijoita. Lisäksi pyrittiin alueelliseen vaihtelevuuteen. Tämä tavoite täyttyi kohtalaisen hyvin. Haastateltavia on mukana neljästä eri yliopistosta eri puolilta Suomea ja he opiskelevat vaihtelevia aloja; joukossa on sekä maisteriohjelmissa opiskelevia että vähintään kandidaatin tutkinnon Suomessa suorittavia. Puolet haastateltavista on naisia, puolet miehiä. Puolet on kotoisin Euroopasta, heistä kolme EU:n jäsenvaltioista; kolme haastateltavista on kotoisin Aasiasta ja yksi Latinalaisesta Amerikasta. Haastattelut tehtiin Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiön sekä eri ylioppilaskuntien tiloissa. Haastattelukieli oli englanti, ja haastattelujen kesto vaihteli 50 minuutista 1,5 tuntiin. 3.3 TUTKIMUSMENETELMÄT Tutkimuksessa käytettiin pääasiallisesti tilastollisia menetelmiä. Tilastollinen aineis- to kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, johon jokainen vastaaja sai henkilökoh- taisen linkin. Kyselyaineisto analysointiin SPSS-tilasto-ohjelman avulla. Tulokset raportoidaan pääosin suorina jakaumina. Lisäksi muuttujien välisiä yhteyksiä on tarkasteltu kahden tai kolmen muuttujan välisten ristiintaulukoiden avulla. Yhteyk- sien välisten tilastollisten merkitsevyyksien testaamisen käytettiin khin neliö-testiä. Jos testin antama arvo on pienempi kuin 0,05, ero on tilastollisesti melko merkitsevä. Testin arvon ollessa 0,01 ero on tilastollisesti merkitsevä ja arvon ollessa alle 0,001 erittäin merkitsevä. Ristiintaulukoinneissa taustamuuttujina käytettiin sukupuolta, koulutusalaa, opiskeluvaihetta, kansalaisuutta ryhmiin luokiteltuna sekä Suomessa asuttua aikaa luokiteltuna. Avovastauksen analysoitiin luokittelemalla: vastauksista etsittiin usein toistuvia ai- heita, perusteluja ja mielipiteitä, jotka jaoteltiin luokkiin. Haastatteluaineisto analy- soitiin teemoittelemalla eli aineistosta pyrittiin nostamaan esiin tutkimuskysymystä valaisevia teemoja. Teemoittelun tueksi aineistoa myös luokiteltiin haasteltujen taus- taan ja elämäntilanteeseen liittyvien asioiden perusteella. Haastattelulainaukset sekä avokysymysten vastaukset on raportissa käännetty suomeksi. Alkuperäiset lainauk- set löytyvät liitteestä 1. Aineistoa on läpi analyysin vertailtu aikaisempiin, sekä Suomessa opiskelevien kansainvälisten (esim. Kinnunen 2003; Kärki 2005; Koivisto & Juusola 2008) kor- keakouluopiskelijoiden tilannetta koskeviin tutkimuksiin. Täysin suora vertailu ei kuitenkaan ole ollut suurimmassa osassa kysymyksiä mahdollista, sillä tutkimusten kyselylomakkeet ovat olleet jossain määrin erilaisia ja tutkimuksissa on painotettu eri asioita. Myös tutkimusten kohderyhmät ovat osittain erilaisia, mikä on pyritty ottamaan huomioon vertailussa. Tuloksia on vertailtu jossain määrin myös suoma- laisista yliopisto-opiskelijoista tehtyihin tutkimuksiin (esim. Viuhko 2006).
  17. 17. 17 3.4 KYSELYAINEISTON EDUSTAVUUS Taulukossa 1 näkyy, kuinka paljon vastauksia saatiin kustakin yliopistosta ja kuinka suuren osuuden nämä vastaukset muodostavat koko aineistosta. Oikealla näkyvät ulkomaalaisten perustutkinto-opiskelijoiden vuonna 2006 tilastoidut yliopistokohtaiset kokonaismäärät. Taulukosta käy ilmi, että vastausaktiivisuus on ollut erityisen suurta Teknillisessä korkeakoulussa sekä Jyväskylän ja Joensuun yliopistoissa. Åbo Akademi, Vaasan yliopisto ja Taideteollinen korkeakoulu taas olivat selvimmin aliedustettuina. KOTA Yliopisto Aineisto % 2006 % Helsingin kauppakorkeakoulu 22 2,3 133 3,7 Helsingin yliopisto 182 19,2 733 20,3 Joensuun yliopisto 64 6,8 181 5 Jyväskylän yliopisto 95 10 249 6,9 Kuopion yliopisto 25 2,6 84 2,3 Kuvataideakatemia 5 0,5 32 0,9 Lapin yliopisto 15 1,6 51 1,4 Lappeenrannan teknilli- nen yliopisto 31 3,3 136 3,8 Oulun yliopisto 52 5,5 172 4,8 Sibelius-akatemia 29 3,1 119 3,3 Svenska Handelshögskolan 31 3,3 130 3,6 Taideteollinen korkeakoulu 13 1,4 117 3,2 Tampereen teknillinen yliopisto 54 5,7 200 5,5 Tampereen yliopisto 60 6,3 257 7,1 Teatterikorkeakoulu 1 0,1 13 0,4 Teknillinen korkeakoulu 177 18,7 510 14,1 Turun kauppakorkeakoulu 6 0,6 25 0,7 Turun yliopisto 41 4,3 150 4,1 Vaasan yliopisto 12 1,3 140 3,9 Åbo Akademi 33 3,5 187 5,2 Yhteensä 948 100 3619 100 Taulukko 1. Aineiston edustavuus yliopistoittain, %
  18. 18. 18 4 TAUSTATIETOJA KANSAINVÄLISISTÄ TUTKINTO-OPISKELIJOISTA 4.1 SUKUPUOLI, IKÄ JA SIVIILISÄÄTY Vastaajista vajaa puolet (45,8 %) oli naisia ja runsas puolet (54,3 %) miehiä. Kuvi- osta 1 puolestaan käy ilmi vastaajien ikäjakauma luokkiin jaettuna. Ikä on laskettu lomakkeessa kysytyn syntymävuoden perusteella ja iällä viitataan näin ollen vas- taajan ikään vuoden 2007 lopussa. Vastaajien ikä vaihteli 18 ja 53 ikävuoden välillä keskiarvon ollessa 27,3 vuotta ja mediaanin 26 vuotta. Miehet olivat keskimäärin hieman vanhempia kuin naiset (p=.05). Noin kaksi viidesosaa vastaajista on kor- keintaan 25-vuotiaita ja vajaa neljännes 30 vuotta täyttäneitä. Aineiston perusteella ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat ovat keskimäärin vanhempia kuin suomalaiset yliopisto-opiskelijat, joiden mediaani-ikä vuonna 2006 oli 25 vuotta (Viuhko 2006). Toisaalta vastaajat ovat hieman nuorempia kuin Kinnusen (2003) tutkimuksessa, jossa yliopisto-opiskelijoiden keski-ikä oli 28,6 vuotta. Koska enemmistö vastaajista opiskeli korkeintaan kolmatta vuotta, korkea ikä on todennäköisesti yhteydessä sii- hen, että Suomeen tullaan usein opiskelemaan jo valmiiksi korkeasti koulutettuna ja opinnot aloitetaan hieman korkeammalla iällä (ks. kuvio 1). Kuviosta 2 käy ilmi, että vajaa puolet (47 %) vastaajista ilmoitti olevansa yksineläjiä. Naimisissa olevia ja seurustelevia vastaajia oli molempia hieman yli neljännes. Lap- sia oli noin 14 prosentilla vastaajista. Miespuoliset vastaajat olivat naisia useammin yksineläjiä (p=.001), mutta lapsia miehillä oli yhtä usein kuin naisilla. Kuvio 1. Vastaajien ikä luokittain 0 5 10 15 20 25 30 35 -22 23-25 26-28 29-31 32-34 35- % Ikä
  19. 19. 19 4.2 KANSALAISUUS JA ÄIDINKIELI Vastaajilta tiedusteltiin sekä kansalaisuutta että äidinkieltä. Kansalaisuudet luokitel- tiin edelleen maanosiin. Koska Oseaniasta kotoisin olevia sekä useamman kuin yh- den maan kansalaisuuden omaavia vastaajia oli vain vähän, heitä ei otettu mukaan kaikkiin ristiintaulukointeihin, joissa tarkasteltiin eri muuttujia maanosittain. Taulukosta 2 ilmenee, että yhteensä 42 prosenttia vastaajista oli eurooppalaisia. Suu- rin osa heistä oli kotoisin Euroopan unionin ja ETAn jäsenmaista, joiden kansalaiset muodostivat kolmasosan (32 %) koko aineistosta. Parhaiten olivat edustettuina sak- salaiset ja virolaiset, joita molempia oli neljä prosenttia kaikista vastaajista. EU:n ja ETAn ulkopuolisista Euroopan maista oli kotoisin joka kymmenes vastaaja. Heistä merkittävimmän ryhmän muodostivat venäläiset, joita oli seitsemän prosenttia vas- taajista. Euroopan ohella toinen suuri maanosaryhmä olivat aasialaiset, joita oli koko aineis- tosta hieman vähemmän kuin eurooppalaisia (40 %). Heistä valtaosa oli kiinalaisia, jotka muodostivat myös selkeästi suurimman yksittäisen kansalaisuusryhmän (20 %) koko aineistossa. Toiseksi suurimman aasialaisten ryhmän muodostivat intialai- set, joita oli 4 % koko aineistosta. Seuraavaksi suurin vastaajaryhmä olivat afrikka- laiset, joita oli kahdeksan prosenttia koko aineistosta. Latinalaisesta Amerikasta sekä USA:sta ja Kanadasta oli molemmista kotoisin pieni määrä vastaajia. Kuvio 2. Vastaajien perhesuhteet Sinkku 47 % Seurustelee 27 % Naimisissa 26 % Muu 0 %
  20. 20. 20 N % EU/ETA-maat 299 32 Muu Eurooppa 92 10 Aasia 376 40 Afrikka 72 8 Latinalainen Amerikka 32 3 USA/Kanada 36 4 Muu 30 3 Yhteensä 937 100 Kansalaisuus N % Äidinkieli N % Kiina 185 20 Kiina 192 20 Venäjä 68 7 Venäjä 104 11 Intia 40 4 Englanti 99 11 Saksa 39 4 Saksa 54 6 Viro 35 4 Espanja 39 4 Pakistan 31 3 Viro 32 3 Usa 29 3 Arabia 20 2 Suomi 26 3 Bengali 19 2 Englanti 21 2 Puola 19 2 Ruotsi 18 2 Ruotsi 18 2 Nepal 18 2 Puola 18 2 Taulukko 2. Vastaajien kansalaisuus luokiteltuna Taulukko 3. Vastaajien yleisimmät kansalaisuudet ja äidinkielet
  21. 21. 21 EU- ja ETA-maiden kansalaisten osuus on tässä aineistossa paljon suurempi kuin Kinnusen (2003) tutkimuksessa. Tämän taustalla on monien Itä-Euroopan maiden liittyminen Euroopan Unioniin vuosina 2004 ja 2007. Yhtäältä eurooppalaisia on tässä tutkimuksessa mukana suhteellisesti vähemmän ja aasialaisia enemmän kuin Kinnusen tutkimuksessa, jossa eurooppalaisia oli runsas puolet ja aasialaisia vajaa kolmannes vastaajista. Eurooppalaisten vastaajien osuuden pieneneminen ei selity erilaisella kohderyhmällä (ei ammattikorkeakouluopiskelijoita), sillä heitä opiske- lee yliopistoissa suhteellisesti enemmän kuin ammattikorkeakouluissa. Todennä- köisemmin syynä on se, että aasialaisten yliopisto-opiskelijoiden määrän kasvu vii- meisen viiden vuoden aikana (KOTA-tietonkanta). Sen sijaan se, että afrikkalaisten opiskelijoiden määrä on tässä tutkimuksessa pienempi ja pohjoisamerikkalaisten suurempi kuin Kinnusella johtunee erilaisesta kohderyhmästä: afrikkalaisten opis- kelijoiden suhteellinen osuus on ammattikorkeakouluissa yliopistoja suurempi ja pohjoisamerikkalaisten osuus pienempi. Yleisimmät äidinkielet olivat kiina, venäjä ja englanti. Kymmenen yleisimmän äidin- kielen lista näyttää hyvin samalta kuin Kinnusella, mutta unkarin ja ranskan tilalle on noussut puola. Vastaajat edustivat kaikkiaan 96:tta kansalaisuutta ja puhuivat äidinkielenään 85:ttä eri kieltä. 78:lla oli useampi kuin yksi äidinkieli ja 27:llä useamman kuin yhden maan kansalaisuus, heistä suurin yksittäinen ryhmä Venäjän ja Suomen kansalaiset (9 hen- kilöä). Tutkinto-opiskelijoilla on näin ollen sangen erilainen tausta kuin Suomeen tu- levilla vaihto-opiskelijoilla, joista 84 % on kotoisin Euroopasta, kolmen yleisimmän kotimaan ollessa Saksa, Ranska ja Espanja (Garam 2007b). 4.3 KOULUTUSTAUSTA, OPISKELUVAIHE JA SUOMESSA ASUTTU AIKA Kansainväliset tutkinto-opiskelijat ovat kyselyn perusteella jo valmiiksi korkeasti koulutettuja. Peräti kolmella vastaajalla neljästä oli korkeakoulututkinto ennen opin- tojen aloittamista Suomessa. Vain 12 prosenttia ilmoitti, ettei heillä ollut minkään- laista korkeakouluopiskelutaustaa. Noin kaksi kolmasosaa vastanneista opiskeli toista tai kolmatta vuotta. Suurimman ryhmän muodostivat toisen vuoden opiskelijat, joita oli vajaa 40 prosenttia. Noin joka kahdeksas oli opiskellut nykyistä tutkintoaan varten yli viisi vuotta. Ensim- mäisen vuoden opiskelijoiden osuus vastaajista on luonnollisesti vähäinen, koska heidän yhteystietojaan ei pyydetty yliopistoilta. Vastaajat olivat asuneet Suomessa keskimäärin 3,8 vuotta. Naiset olivat asuneet Suo- messa keskimäärin hieman pitempään, 3,9 vuotta, kuin miehet, joiden keskimääräi- nen asumisaika oli 3,7 vuotta (p=.035).
  22. 22. 22 % N Aikaisemmat korkeakouluopinnot Ei mitään 12 116 Opintoja, mutta ei tutkintoa 10 98 Kandidaatti 61 578 Maisteri 15 138 Tohtori 0 3 Muu 1 8 Yhteensä 100 941 Opintojen suoritusmaa Kotimaa 85 681 Suomi 9 74 Muu 6 50 Yhteensä 100 805 Taulukko 4. Vastaajien koulutustausta, % Kuvio 3. Vastaajien opiskeluvuosi, % 7 7 9 10 24 40 4 0 10 20 30 40 50 7. -> 6. vuosi 5. vuosi 4. vuosi 3. vuosi 2. vuosi 1.vuosi %
  23. 23. 23 Koulutusala Nainen Mies Kaikki Teknilliset tieteet 24 47 36 Humanistiset tieteet 24 6 14 Kauppatieteet 11 9 9 Yhteiskuntatieteet 12 14 13 Luonnontieteet 12 12 12 Taiteet 6 4 5 Maa- ja metsätaloustieteet 5 4 4 Muu tieteenala 7 5 6 Yhteensä 100 100 100 Taulukko 5. Vastaajien koulutusala sukupuolen mukaan, % 4.4 KOULUTUSALA Kyselyssä kysyttiin vastaajan koulutusohjelmaa. Vastaukset luokiteltiin tieteenaloit- tain. Tämä osoittautui hieman hankalaksi, sillä moni vastaaja ilmoitti ainoastaan opiskelevansa maisterin tai kandidaatin tutkintoa. Näitä vastauksia ei luonnollisesti ole voitu laskea mukaan. Luokkaan ”muu tieteenala” sisällytettiin käyttäytymistie- teet, liikuntatiede, lääketiede, teologia sekä oikeustiede, joita kutakin opiskeli pieni määrä vastaajia. Selvästi yleisin koulutusala oli teknillinen ala, jolla opiskeli yli kolmasosa kaikista vastanneista. Seuraavaksi eniten opiskelijoita oli humanistisilla aloilla ja kolmannek- si eniten yhteiskuntatieteellisillä aloilla. Humanistisia ja yhteiskuntatieteellisiä ai- neita näyttää opiskelevan selvästi suurempi määrä ulkomaalaisia opiskelijoita kuin viisi vuotta sitten. Kinnusen (2003) tutkimuksessa ulkomaalaisten opiskelijoiden toi- seksi yleisin koulutusala oli luonnontieteet, yhteiskuntatieteiden opiskelijoita taas oli alle kymmenesosa vastaajista. Erot saattavat johtua erilaisesta otoksesta – Kinnu- sen tutkimuksessa mukana oli myös jatko-opiskelijoita – mutta myös viime vuosina perustetuista kansainvälisistä maisteriohjelmista. Koulutusalojen sukupuolijakau- missa oli tilastollisesti merkitseviä eroja.
  24. 24. 24 4.5 KIELITAITO Lomakkeessa tiedusteltiin kieltä, jolla vastaajan koulutusohjelma toteutetaan. Vaih- toehtoina olivat englanti, suomi, ruotsi sekä ”muu kieli”, jonka vastaajat saattoivat erikseen ilmoittaa. Taulukosta 5 näkyy, että englanti oli vaihtoehdoista ylivoimai- sesti yleisin, sillä yli neljä viidestä vastaajasta ilmoitti sen opiskelukielekseen. Noin kolme viidestä (60 %) opiskeli pelkästään englanniksi, loput käyttivät opinnoissaan englannin ohella yhtä tai useampaa muuta kieltä. Runsaalla kolmanneksella vastaa- jista opiskelukielenä oli suomi ja noin yhdellä kahdestakymmenestä ruotsi. Pelkäs- tään suomen kielellä opiskeli runsas kymmenesosa (12 %) vastaajista, 16:lla ruotsi oli ainoa opiskelukieli. Muista kielistä yleisimmät olivat venäjä ja saksa. Kaikkiaan vastaajat ilmoittivat opiskelukieliksi 20 eri kieltä, mikä johtunee siitä, että osa opis- kelijoista opiskelee omaehtoisesti lukemalla esimerkiksi opintoihin liittyvää kirjalli- suutta omalla äidinkielellään. Kieli % N Pelkkä englanti 60 570 Englanti ja muita kieliä 24 228 Pelkkä suomi 12 112 Pelkkä ruotsi 2 16 Muu 3 29 Yhteensä 100 955 Taulukko 6. Vastaajien opiskelukieli, % Uuden kotimaan kielen oppimista pidetään yhtenä olennaisena osana maahanmuut- tajien sosiaalista integraatiota (esim. Perhoniemi & Jasinskaja-Lahti 2007). Opiskelu- kielen lisäksi lomakkeessa kartoitettiin vastaajien suomen ja ruotsin kielen taitoa, tärkeimpiä keinoja oppia suomea sekä suomen kielen merkitystä arkielämässä. Suo- men ja ruotsin taitoa kysyttiin sekä nykyhetken että opintojen alkuaikojen osalta. Kuvioista 4 ja 5 ilmenevät vastaajien suomen ja ruotsin taito opintojen alussa sekä nykyhetkellä. Vastaajien suomen kielen taidot olivat opintoja aloittaessa vähäiset. Yli puolet (56 %) vastaajista ei osannut suomea lainkaan ja noin joka neljännellä taito oli aloittelijan tasoa tai matalaa keskitasoa. Toisaalta noin joka viidennellä suomen taito oli vähintään keskitasoa. Vastaajien nykyinen suomen kielen taito oli odotetusti pa- rempi. Kahdella viidestä vastaajasta suomen taito oli nykyään vähintään keskitasoa ja vain 42 vastaajaa (4 %) ilmoitti, ettei edelleenkään osannut lainkaan suomea.
  25. 25. 25 Kuvio 4. Vastaajien suomen kielen taito opintojen alussa sekä vastaushetkellä, % Kuvio 5. Vastaajien ruotsin kielen taito opintojen alussa sekä vastaushetkellä, % 55 18 7 8 6 54 32 22 15 13 13 0 10 20 30 40 50 60 Ei lainkaan Aloittelija Matala keskitaso Keskitaso Korkea keskitaso Edistynyt Opintojen alussa Vastaushetkellä 85 6 2 3 1 3 71 14 4 5 2 4 0 20 40 60 80 100 Ei lainkaan Aloittelija Matala keskitaso Keskitaso Korkea keskitaso Edistynyt Opintojen alussa Vastaushetkellä
  26. 26. 26 Ne vastaajat, joiden suomen kielen taito oli korkeaa keskitasoa tai edistynyt, olivat odotetusti keskimääräistä vanhempia ja asuneet Suomessa muita vastaajia kauem- min. He opiskelivat muita vastaajia useammin suomeksi. Tulokset olivat samanlaisia ruotsin kielen taidon osalta. Vähintään keskitason taidon saavuttaneista kolmasosa opiskeli ruotsinkielisissä yliopistoissa, he olivat muihin vastaajiin verrattuna iältään keskimääräistä vanhempia ja Suomessa pitempään oleskelleita. Suomen kielen oppimista selvitettiin tarkemmin kysymällä, mitkä ovat olleet vas- taajan kaksi tärkeintä suomen oppimisen keinoa. Kuviosta 6 ilmenee, että annetuista vaihtoehdoista selvästi eniten mainintoja keräsivät kielikurssit, jotka noin neljä vii- destä vastaajasta kokee tärkeiksi suomen kielen oppimisen kannalta. Seuraavaksi useimmin valittiin ”vuorovaikutus muiden suomalaisten ystävien kanssa”, jonka merkitsi runsas kolmannes vastaajista. Muut suomalaiset ystävät koettiin selvästi tärkeämmiksi suomen oppimisen kannalta kuin suomalaiset opiskelukaverit. Seu- raavaksi tärkeimmäksi keinoksi nousivat suomalaisen median seuraaminen (29 %) sekä itsenäinen opiskelu (29 %). 38 vastaajaa ilmoitti, ettei ole oppinut suomea lain- kaan. Kuvio 6. Vastaajien tärkeimmät keinot oppia suomea. Vastausvaihtoehdoissa oli myös vaihtoehto ”muu”, jonka vastaaja saattoi halutes- saan määritellä. Osa vastauksista sopi valmiisiin vastausvaihtoehtoihin (kielikurssit, perhesuhteet sekä itsenäinen opiskelu). Muuten eniten mainintoja avovastauksis- sa saivat työelämä (36 vastausta) sekä jokapäiväisen elämän asiat kuten palvelujen käyttäminen (16 vastausta). 4 7 29 29 36 5 18 21 77 0 20 40 60 80 100 En ole oppinut suomea lainkaan Muu Itsenäinen opiskelu Suomalaisen median seuraaminen Vuorovaikutus muiden suomal. ystävien kanssa Vuorovaikutus muiden ulkomaalaisten opiskelijoiden kanssa Vuorovaikutus perheen/puolison kanssa Vuorovaikutus suomalaisten opiskelukaverien kanssa Kielikurssit
  27. 27. 27 Muutamia mainintoja saivat lomamatkat, harrastukset, yliopisto yleensä sekä aikai- sempi opiskelu Suomessa vaihto-oppilaana. Lisäksi muutama vastaaja ilmoitti asu- neensa Suomessa lapsesta saakka. Ne vastaajat, joiden suomen taidot olivat vähintään korkeaa keskitasoa, perhe- ja ystävyyssuhteet sekä media olivat keskimääräistä tärkeämpiä kielen oppimisessa, kielikurssit vähemmän tärkeitä. Kyselyn perusteella näyttäisi siis siltä, että kieli- kursseilla on mahdollista saavuttaa perustason kielitaito, mutta kielen edistyneempi osaaminen edellyttää pitkäaikaista oleskelua maassa ja mahdollisuutta myös epävi- ralliseen kommunikaatioon suomeksi. Suomen kielen taitoa yhteiskuntaan integroitumisen kannalta korostetaan usein. Suomessa opiskelemisen ja elämisen kannalta riittävää kielitaitoa on kuitenkin vai- kea määritellä; tarvittava taso samoin kuin yksittäisen opiskelijan kokemus siitä saat- taa vaihdella suuresti. Tämän selvittämiseksi vastaajille esitettiin kysymys ”kuinka usein jokapäiväisessä elämässäsi ilmenee tilanteita, joissa suomen kielen taito on eh- dottomasti välttämätön?”. Tulokset näkyvät kuviosta 7. Kuvio 7. Suomen kielen taito on välttämättömyys arkielämän tilanteissa… (%) Vuorovaikutus työkaverien kanssa. 1 Jokapäiväiset toiminnot kuten pankki, postitoimisto jne. 2 Normaalin elämän eläminen Suomessa suomalaisten ihmisten joukossa 3 6 25 29 20 21 0 5 10 15 20 25 30 35 Ei koskaan Harvoin Joskus Melko usein Hyvin usein
  28. 28. 28 Lähes kaikki vastaajat ilmoittivat kohtaavansa joskus tilanteita, jossa suomen kielen taito olisi välttämätön. Kaksi viidestä kokee taidon välttämättömäksi melko usein tai hyvin usein, runsas puolet joskus tai harvoin. 58 vastaajaa (6 %) puolestaan ei ole koskaan kokenut suomea välttämättömäksi arkielämässä. Kysymyksessä ei määri- telty, minkä tasoista suomen kielen taitoa tarkoitettiin. Kun tuloksia tarkasteltiin Suomessa asutun ajan mukaan, ilmeni, että mitä kauem- min vastaaja oli oleskellut Suomessa, sitä useammin suomen taito koettiin välttä- mättömäksi. ”Ei koskaan”-vaihtoehdon valinneissa oli koko aineistoon verrattuna enemmän paitsi niitä, jotka olivat oleskelleet Suomessa korkeintaan kaksi vuotta, myös enemmän niitä, joiden suomen kielen taito on korkeintaan aloittelijan tasoa tai sitä ei ollut lainkaan. Tulos liittynee siihen, että pitkään Suomessa oleskelleet vas- taajat ovat enemmän tekemisissä suomalaisten kanssa ja he tarvitsevat kieltä, kun taas vastikään opintonsa aloittaneilla opiskelijoilla sosiaaliset kontaktit rajoittuvat useammin yliopistomaailman, jossa tulee toimeen englannilla. Suomen kielen hyvin usein välttämättömäksi kokeneet olivatkin koko aineistoon verrattuna keskimääräis- tä useammin töissä tai työskennelleet Suomessa ja heillä oli lapsia keskimääräistä useammin. Tulokset vahvistavat jälleen kerran käsitystä suomen kielen tärkeydestä jokapäiväi- sessä elämässä. Erityisesti yliopiston ulkopuolella suomalaisessa yhteiskunnassa ja arkielämässä kielen osaaminen on tarpeen.
  29. 29. 29 5 SUOMEEN MUUTTO 5.1 MUUTON VAIKUTTIMET Mazzarol ja Soutar (2002) ovat eritelleet ulkomaille opiskelemaan hakeutumisen prosessia ja puhuvat työntö- ja vetovoimatekijöistä, jotka vaikuttavat opiskelijan va- lintoihin. Työntötekijät liittyvät opiskelijan kotimaahan ja ne johtavat päätökseen opiskella ulkomailla. Vetovoimatekijät puolestaan vaikuttavat kohdemaan valintaan. (Mazzarol & Soutar 2002, 82–83.) Näitä vetovoimatekijöitä selvitettiin tutkimukses- sa kahdella kysymyksellä, joissa kartoitettiin kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden Suomeen muuttamisen syitä. Aluksi kysyttiin, olivatko yliopisto-opinnot Suomeen muuttamisen ensisijainen syy ja sen jälkeen vastaajia pyydettiin arvioimaan muiden tekijöiden tärkeyttä muuttopäätökselle. Samankaltaista kysymysmallia on käytetty myös aikaisemmissa korkeakouluopiskelijoita koskevissa selvityksissä (Koivisto & Juusola 2008; Kärki 2005; Kinnunen 2003; Ally 2002). Tässä tutkimuksessa muutto- päätökseen vaikuttaneita tekijöitä haluttiin kuitenkin selvittää aikaisempaa tarkem- min niin, että kysymyksenasettelussa huomioidaan tutkinto-opiskelijoiden taustojen ja elämäntilanteiden moninaisuus. Tästä syystä Suomeen ensisijaisesti opiskelemaan muuttaneiden sekä muista syistä muuttaneiden vastaajien vaikuttimia tarkasteltiin erikseen. Kaksi kolmannesta (68 %) vastaajista ilmoitti muuttaneensa Suomeen ensisijaisesti yliopisto-opintojen vuoksi, kolmasosa muista syistä. Miespuoliset vastaajat ilmoit- tivat opiskelun ensisijaiseksi syykseen muuttaa Suomeen keskimäärin useammin kuin naiset (p=.000). Taulukosta 7 näkyvät eri kansalaisuusryhmien väliset erot. Euroopasta, erityisesti EU- ja ETA-maista sekä Pohjois-Amerikasta tullaan Suomeen lähes yhtä usein opis- kelemaan kuin muiden syiden vuoksi. Sen sijaan aasialaiset ja eteläamerikkalaiset sekä vielä useammin afrikkalaiset opiskelijat muuttavat Suomeen pääosin opiskel- lakseen. Vaikka miesopiskelijat ilmoittivatkin opiskelun ensisijaiseksi syyksi keski- määrin naisia useammin, kansalaisuusryhmien väliset erot ovat tilastollisesti erittäin merkitseviä myös naisopiskelijoiden kesken.
  30. 30. 30 Kansalaisuus Kyllä Ei EU/ETA-maat 49 51 Muu Eurooppa 55 45 Aasia 84 16 Afrikka 93 7 USA/Kanada 75 25 Latinalainen Amerikka 53 47 Muu 43 57 Yhteensä 68 32 Ensisijaisuus Taulukko 7. Opiskelun ensisijaisuus Suomeen muuttamisessa kansalaisuuden mukaan Myös koulutusalojen välillä ilmeni sukupuolesta riippumattomia eroja (taulukko 8). Humanististen alojen opiskelijat olivat tulleet Suomeen useammin muista syistä kuin suorittamaan tutkintoa. Muilla tieteenaloilla enemmistön ensisijainen syy oli opiskelu, mutta alakohtaiset erot ovat selviä. Maa- ja metsätaloustieteiden, teknillis- ten tieteiden sekä taidealojen opiskelijat olivat tulleet Suomeen kaikkein useimmin ensisijaisesti opiskelusyistä.
  31. 31. 31 Koulutusala Kyllä Ei Maa- ja metsätaloustieteet 79 21 Teknilliset tieteet 79 21 Taiteet 78 22 Kauppatieteet 72 28 Luonnontieteet 64 36 Yhteiskuntatieteet 64 36 Muu tieteenala 53 47 Humanistiset tieteet 44 56 Yhteensä 68 32 100 p=.000 Naiset Kyllä Ei Maa- ja metsätaloustieteet 79 21 Taiteet 74 26 Teknilliset tieteet 71 29 Kauppatieteet 64 36 Muu tieteenala 57 43 Yhteiskuntatieteet 55 45 Luonnontieteet 53 47 Humanistiset tieteet 44 56 Yhteensä 59 41 100 p=.000 Miehet Kyllä Ei Taiteet 84 16 Teknilliset tieteet 82 18 Kauppatieteet 81 19 Maa- ja metsätaloustieteet 79 21 Luonnontieteet 73 27 Yhteiskuntatieteet 70 30 Muu tieteenala 48 52 Humanistiset tieteet 43 57 Yhteensä 75 25 100 p=.000 Ensisijaisuus Taulukko 8. Opiskelun ensisijaisuus Suomeen muuttamisessa koulutusalan ja sukupuolen mukaan
  32. 32. 32 Taulukosta 9 selviävät tärkeimmät syyt Suomeen muuttamisessa. Eri tekijöitä pyy- dettiin arvioimaan asteikolla ”ei lainkaan tärkeä”, ”melko tärkeä” ja ”hyvin tärkeä”. Tuloksia laskettaessa ”ei lainkaan tärkeä” -vaihtoehdolle annettiin arvo 1, ”melko tärkeälle” 2 ja ”hyvin tärkeä” sai arvon 3. Mitä korkeamman keskiarvon tekijä sai, sitä tärkeämmäksi se koettiin vastaajien joukossa keskimäärin. Koulutuksen laatu 2,7 Perhesyyt 2,6 Mahdollisuus opiskella ilman lukukausimaksuja 2,6 Vieraan maan kokeminen 2 Vieraan maan kokeminen 2,4 Mahdollisuus opiskella ilman lukukausimaksuja 1,8 Urakehitys 2,4 Korkea elintaso 1,7 Korkea elintaso 1,9 Aikaisempi tieto Suomesta 1,6 Suunnitelmat työskennellä Suomessa 1,9 Vieraan kielen oppiminen 1,6 Vieraan kielen oppiminen 1,8 Työtarjous Suomesta 1,5 Aikaisempi tieto Suomesta 1,7 Ystävät ja verkostot Suomessa 1,4 Ystävät ja verkostot Suomessa 1,4 Vaikeudet kotimaassa 1,3 Perhesyyt 1,3 Opiskelu ensisijainen syy Muut syyt ensisijaisia Lähes kaikki ensisijaisesti opiskelemaan muuttaneet vastaajat (97 %) arvioivat kou- lutuksen laadun vähintään melko tärkeäksi tekijäksi. Kolme neljästä vastaajasta (75 %) piti sitä erittäin tärkeänä syynä muuttaa Suomeen. Lähes yhtä tärkeäksi tekijäksi koettiin mahdollisuus opiskella ilman lukukausimaksuja, jota 68 % vastaajista piti erittäin tärkeänä ja yhdeksän kymmenestä vähintään melko tärkeänä syynä. Vieraan maan kokeminen ja urakehitys olivat seuraavaksi tärkeimmät syyt. Nämä neljä syy- tä olivat kaikki sellaisia, jotka enemmistö vastaajista arvioi erittäin tärkeäksi. Muut syyt koettiin selvästi vähemmän merkittäviksi. Varsinkin sosiaalisiin siteisiin liitty- vät syyt olivat tärkeitä vain harvalle ensisijaisesti opiskelemaan tulleelle vastaajalle. Taulukko 9. Vastaajien tärkeimmät syyt muuttaa Suomeen.
  33. 33. 33 Ensisijaisesti muista syistä kuin opintojen vuoksi Suomeen muuttaneiden tärkeim- mistä syistä ainoa tekijä, jonka enemmistö vastaajista arvioi erittäin tärkeäksi, olivat perhesyyt. Lähes neljä viidestä (79 %) muista kuin opiskelusyistä Suomeen muutta- neista vastaajista arvioi ne erittäin tärkeiksi. Muut syyt arvioitiin selvästi vähemmän painaviksi. On kuitenkin mielenkiintoista, että puolet muista kuin opiskelusyistä Suomeen muuttaneista vastaajista piti mahdollisuutta opiskella ilman lukukausi- maksuja vähintään melko tärkeänä tekijänä. Maksuton koulutus saattaa siis lisätä Suomen vetovoimaisuutta myös sellaisten maahanmuuttajien silmissä, joilla ensi- sijaiset syyt muuttoon liittyvät muuhun kuin koulutukseen; maksuttomuus saattaa vaikuttaa esimerkiksi eri maista kotoisien olevien puolisoiden asuinmaan valin- taan. Haasteltujen opiskelijoiden Suomeen muuton taustat olivat vaihtelevia. Neljä heistä oli muuttanut ensisijaisesti opiskelemaan, kolme muista syistä. Pääasiallista muut- tamisen syytä lukuun ottamatta kumpikaan ryhmä ei kuitenkaan ollut yhtenäinen, vaan haastateltavilla oli monenlaisia taustoja. Ensisijaisesti opiskelemaan tulleilla päätökseen opiskella ulkomailla vaikutti joiden- kin kohdalla korkeakoulutuksen maksullisuus kotimaassa. Toisaalta lukukausimak- sujen puuttuminen veti Suomeen myös sellaisia opiskelijoita, joiden kotimaassakin on mahdollista opiskella maksutta; nämä opiskelijat pitivät ulkomailla opiskelua sinänsä mielenkiintoisena ja tärkeänä, ja maksuttomuus teki Suomesta yhden ve- tovoimaisen vaihtoehdon. Eri vaihtoehtojen joukosta Suomi oli saatettu valita opis- kelumaaksi esimerkiksi täällä opiskelevan ystävän suosituksesta, englanninkielisen koulutuksen vuoksi taikka maan sijainnin johdosta. Myös korkeatasoisena tunnettu koulutus oli ollut haasteltaville vahva vetovoimatekijä. Osalle Suomi taas oli tullut tutuksi työn tai aikaisempien opintojen kautta, mikä osaltaan vaikutti Suomen va- lintaan opiskelumaaksi. K: Ensin kysyisin päätöksestäsi muuttaa Suomeen, kertoisitko syistä? V: Ystäväni opiskeli täällä ja kertoi, että Suomi on korkean teknologian maa. Erityisesti Nokia, ja se kiinnosti minua. Tavallisesti (kotimaani) ihmiset luulevat Nokiaa japanilaiseksi, en tiedä miten sitä mainostetaan, mutta joka tapauksessa, Nokian tuotteet ovat hyviä ja korkeatasoisia. Ja päätin opiskella informaatioteknologiaa. K: Oliko Suomi ensisijainen valintasi? V: Se oli ensisijainen valintani, koska lukukausimaksuja ei ole, se oli vetovoimaista, hyvin merkittävä syy. (teknisen alan opiskelija, Aasia) 4 --- Halusin opiskella ulkomailla. Ja koska valmistuin lukiosta hyvin nuorena, en halunnut kovin kauas kotoa, vaan pohjoismaihin. Tanskan, Ruotsin, Norjan ja Suomen joukosta Suomi on ainoa, joka tarjoaa perustutkintokoulutusta englanniksi. Ja yhtä lailla maksuton koulutus, ja lisäksi se että Suomi tunnetaan hyvätasoisesta koulutuksesta. (yhteiskuntatieteellisen alan opiskelija, muu Eurooppa) 5 ---
  34. 34. 34 Muista kuin opiskelusyistä Suomeen muuttaneista haastateltavista kolmella tärkein syy oli suomalainen puoliso. Yhdellä haastateltavalla ulkomaille muuttamisessa rat- kaisevaa oli kotimaan rauhaton poliittinen tilanne. Kaikilla oli muuttaessaan takana aikaisempia korkeakouluopintoja; kolmella neljästä oli jo suoritettuna ainakin yksi tutkinto. Opiskelua haluttiin jatkaa siksi, että sen arveltiin helpottavan integroitu- mista suomalaiseen yhteiskuntaan. Suomalainen koulutuksen myötä arveltiin saa- vutettavan työmarkkinavalmiuksia, joita ulkomaalainen tutkinto ei tarjoa, yhtenä tärkeänä valmiutena kielitaito. Toisaalta opiskelu nousi esiin kanavana sosiaalisten kontaktien solmimiseen. Syyni olivat ennen kaikkea henkilökohtaisia, en muuttanut ensisijaisesti opiskelusyistä, vaan koska tunsin täältä erään ihmisen. Päätin opiskella enemmänkin siitä syystä, että se voi hel- pottaa työmarkkinoille pääsemistä, kontaktien solmiminen on niin paljon helpompaa. Ja myös sosiaalisen elämän kannalta on paljon parempi olla yliopistolla. (humanistisen alan opiskelija, EU-maat) 6 --- Opiskelu oli toissijainen syy. Ensisijainen syy oli muuttaa Suomeen ja ehkä asettua tänne asumaan. Olin jo pitkän aikaa kuullut, että Skandinavia on hyvin mukava paikka, hyvin rauhallinen, eikä siellä ole ongelmia. Kotimaassani on paljon ongelmia, siellä on melkein joka päivä pommi-iskuja. Olen jo valmistunut ja tämä on kolmas tutkintoni, joten en ole niin innokas samaan sitä. Minun on vain opittava suomen tai ruotsin kieli, jotta voin saada täällä hyvän työn. (teknisen alan opiskelija, Aasia) 7 --- Alun perin minulla oli täällä tyttöystävä, ja siksi muutin Suomeen. Ja sitten tajusin, että voidakseni työskennellä täällä, minun täytyy ainakin opiskella, joten aloitin opinnot, ja opiskelen edelleen. (kaupallisen alan opiskelija, Aasia) 8 Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden Suomeen muuttamisen vaikuttimet liitty- vät ennen kaikkea suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuuksiin sekä toisaalta sosiaalisiin siteisiin. Tässä tutkimuksessa ulkomaille opiskelemaan hakeutumisen prosessin analyysi keskittyy vetovoimatekijöihin, jotka muodostavat vain osan ko- konaisuudesta (ks. Mazzarol & Soutar 2002). Työntötekijöitä, joiden vaikutuksesta opiskelija hakeutuu ulkomaille, ei tulosten perusteella voi arvioida kovin laajasti. Esimerkiksi suomalaisen korkeakoulutuksen tason ilmoittaminen tärkeäksi vaikut- timeksi ei välttämättä tarkoita, että vastaajan kotimaassa koulutus olisi tasoltaan matalaa. Ulkomaille hakeudutaan myös kansainvälisen työuran toivossa tai siksi, että kokemusta ulkomailla asumisesta pidetään arvokkaana, ja silloin kohdemaan koulutusjärjestelmän taso ja maksuttomuus saattavat ratkaista sen, että ulkomaille suuntaava opiskelija päättää hakeutua kyseiseen maahan. 5.2 AIKAISEMMAT KOKEMUKSET SUOMESTA Vastaajilta tiedusteltiin, olivatko he käyneet Suomessa aikaisemmin ja jos olivat, mis- tä syystä. Vajaa puolet (44 %) vastaajista ilmoitti käyneensä Suomessa ennen opinto- ja ainakin kerran.
  35. 35. 35 Kuviosta 8 käyvät ilmi vastaajien ilmoittamien eri syiden yleisyys. Tavallisin yksit- täinen syy oli lomamatka, jonka oli runsas viidennes (22 %) ilmoitti vierailun syyksi. Seuraavaksi useimmin (17 %) vastaajat olivat vierailleet Suomessa, koska heillä oli maahan sosiaalisia siteitä. Noin joka kymmenes oli aikaisemmin ollut suomalaisessa yliopistossa vaihto-opiskelijana. Kuvio 8. Vastaajien aiemmat kokemukset Suomesta, % Annettujen vaihtoehtojen ohella vastaajat saattoivat valita kohdan “Muu” ja halu- tessaan tarkentaa vastaustaan. Eniten mainintoja liittyi sosiaalisiin siteisiin: vastaajat ilmoittivat vierailleensa perheen, kumppanin, sukulaisten tai ystävien luona. Lisäksi 18 vastaajaa oli avovastausten mukaan vieraillut Suomessa aikaisempiin opintoihin liittyvistä syistä, esimerkiksi osallistunut opintomatkalle, kielikurssille tai kesäkou- luun. Muita avovastauksissa esiin tulleita syitä olivat osallistuminen yliopiston pää- sykokeeseen sekä harrastuksiin liittyneet kurssit, leirit ja muut vierailut. Muutama vastaaja ilmoitti asuneensa Suomessa lapsena. 5.3 VIRANOMAISKONTAKTIT Maahanmuuton yhteydessä ulkomaalainen opiskelija on tekemisissä eri viranomais- ten kanssa. Kyselyssä tiedusteltiin opiskelijoiden kokemuksia eri viranomaistahojen kanssa asioinnista ja yhteistyöstä. Kokemusten voidaan tulkita kertovan korkea- koulujärjestelmän sekä sen ulkopuolisten viranomaistahojen kansainvälistymisestä: minkälaisilta viranomaisten yhteistyövalmiudet näyttävät maahanmuuttajan sil- min? 22 17 10 4 3 2 2 0 5 10 15 20 25 Lomamatka Vierailu sukulaisten/ystävien luona Vaihto-oppilaana yliopistossa Työmatka Työskentely Suomessa Muut opintoihin liittyvät vierailut Vaihto-oppilaana lukiossa
  36. 36. 36 Keskimäärin helpoimmiksi koettiin asiointi ja yhteistyö yliopistohallinnon kanssa. Yliopistohallinnon kanssa olivat olleet tekemisissä lähes kaikki vastaajat ja 86 % piti asiointia hyvin helppona tai melko helppona. Maistraatin kanssa vastaajat olivat asi- oineet lähes yhtä usein ja siellä asioinnin oli kokenut melko tai hyvin helpoksi 81 % vastaajista. Yhdeksän kymmenestä vastaajasta oli ollut tekemisissä maahanmuutto- palvelujen kanssa; asioinnin melko tai hyvin helpoksi kokeneiden osuus vastaajista oli 68 %. Hieman pienemmällä osalla vastaajista oli kokemusta veroviranomaisista (83 %) ja oman yliopiston ylioppilaskunnasta (84 %); molempien kohdalla yhteis- työn melko helpoksi tai hyvin helpoksi kokeneita oli 73 % vastaajista. Työvoimaviranomaiset ja Kela jakoivat mielipiteitä enemmän: asioinnin melko tai hyvin vaikeaksi kokeneita oli selvästi enemmän kuin muiden viranomaisten koh- dalla. Toisaalta vastaajat olivat olleet työvoimaviranomaisten ja Kelan kanssa huo- mattavasti harvemmin tekemisissä kuin muiden tahojen kanssa. Kaikkein vähiten vastaajat olivat olleet tekemisissä CIMOn kanssa, josta oli kokemusta alle kolmas- osalla. Kokonaisuudessaan asioinnista suomalaisten viranomaisten kanssa välittyy tulok- sissa sangen myönteinen kuva. Niistä vastaajista, jotka ovat olleet viranomaistahojen kanssa tekemisissä, enemmistö on kokenut asioinnin vähintään melko helpoksi. Ai- noastaan työvoimahallinto muodostaa tässä poikkeuksen. Kinnusen (2003, 30–32) tutkimukseen verrattuna vastaajat olivat olleet useammin te- kemisissä maahanmuuttoviranomaisten, veroviranomaisten, korkeakouluhallinnon sekä ylioppilaskuntien kanssa. Sen sijaan tämän tutkimuksen vastaajilla oli CIMOsta 11 17 3 16 70 5 36 43 7 6 3 2 4 3 13 16 14 14 8 9 9 12 15 18 40 35 33 31 11 37 21 15 28 28 53 42 7 44 16 8 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Maahanmuuttopalvelut Verovirasto Yliopistohallinto Ylioppilaskunta CIMO Maistraatti KELA Työvoimapalvelut Enollut yhteydessä Hyvin vaikeaa Melko vaikeaa Melko helppoa Hyvin helppoa Kuvio 9. Kokemukset yhteistyöstä eri viranomaistahojen kanssa.
  37. 37. 37 selvästi vähemmän ja työhallinnon palveluista hieman vähemmän kokemuksia kuin Kinnusen tutkimilla opiskelijoilla. Kinnusen tutkimuksessa ei tiedusteltu kokemuk- sia asioimisesta maistraatin ja Kelan kanssa. Molemmissa tutkimuksissa korkea- kouluhallinto koettiin helpoimmaksi yhteistyötahoksi ja työhallinto vaikeimmaksi. Tulokset eivät kuitenkaan ole täysin vertailtavissa, koska kohderyhmän ohella kysy- myksen asteikko oli hieman erilainen. 5.4 YLIOPISTON VALINTA Hakeutuessaan ulkomaille opiskelemaan opiskelija valitsee kohdemaan lisäksi yli- opiston, jossa haluaa opiskella. Kohdemaan sisällä vaikuttavat yliopistokohtaiset vetovoimatekijät, kuten maine, kurssivaihtoehdot, kansainväliset ohjelmat ja resurs- sit. (Mazzarol & Soutar 2002, 82–83.) Kyselyssä selvitettiin kansainvälisten tutkinto- opiskelijoiden yliopiston valintaan vaikuttaneita tekijöitä. Kysymyksenasettelu oli samanlainen kuin Suomeen muuttamisen vaikuttimia kartoittavissa kysymyksissä: vastaajille esitettiin vaihtoehtoja, joiden tärkeyttä yliopiston valinnassa pyydettiin arvioimaan. Tulokset näkyvät taulukossa 10; mitä korkeamman luvun tekijä on saa- nut, sitä tärkeämmäksi se on koettu. Mahdollisuus opiskella erityisalaa, joka kiinnostaa 2,7 Mahdollisuus täydentää/jatkaa aikaisempia opintoja 2,5 Mahdollisuus opiskella englanniksi 2,5 Yliopiston hyvä maine 2,4 Opiskelijapalvelujen/-etujen laatu 2,2 Yliopistosta saamani informaatio 2,1 Työllistymismahdollisuudet ulkomailla opintojen jälkeen 2,1 Yksinkertainen hakuprosessi 1,9 Työllistymismahdollisuudet Suomessa opintojen jälkeen 1,9 Yliopiston sijainti 1,8 Tunnen nykyisessä yliopistossani opiskelevia tai opiskelleita ihmisiä 1,6 Aikaisempi kokemus yliopistosta 1,5 Mahdollisuus opiskella ruotsiksi 1,1 Taulukko 10. Yliopiston valintaan vaikuttaneet tekijät
  38. 38. 38 Tärkeimmät vetovoimatekijät liittyivät yliopiston koulutussisältöihin: mahdollisuus opiskella kiinnostavaa alaa osoittautui tärkeimmäksi koetuksi tekijäksi. Seuraavaksi tärkeimmiksi koettiin mahdollisuudet täydentää tai jatkaa aikaisempia opintoja sekä mahdollisuus opiskella englanniksi. Näiden kolmen syyn lisäksi yliopiston hyvä maine oli syy, jota enemmistö vastaajista piti erittäin tärkeänä. Tietyn erityisalan opiskeleminen oli tärkein yliopiston valintaan vaikuttanut syy myös Kinnusen (2003, 33–34) tutkimuksessa. Sen sijaan mahdollisuus täydentää tai jatkaa aikaisempia opintoja oli Kinnusen tutkimuksessa vasta neljänneksi tärkeim- mällä sijalla; mahdollisuus opiskella englanniksi sekä yliopiston maine koettiin tärkeämmiksi. Eroon ovat todennäköisesti vaikuttaneet lukuisat viime vuosina pe- rustetut englanninkieliset maisteriohjelmat, jotka tarjoavat ulkomailta tuleville opis- kelijoille aikaisempaa paremmat mahdollisuudet hyödyntää aiempia opintojaan. 5.5 MISTÄ JA MILLAISTA TIETOA? Suomalainen yliopistojärjestelmä on kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille usein etukäteen tuntematon. Vaikka monilla onkin takanaan aiempia korkeakouluopinto- ja, kotimaan koulutusinstituutiot saattavat olla hyvin toisenlaisia kuin Suomen. Suo- malaisen yliopistojärjestelmän riittävä tunteminen ennen opintojen aloittamista on oleellista opintojen alkuun pääsemisen kannalta ja vaikuttaa opintojen sujumisen ko- konaisuudessaan. Tämän vuoksi on tärkeää tarjota Suomeen tutkintoa suorittamaan hakeutuville tarpeeksi tietoa opiskelumahdollisuuksista, hakuprosessista, opintojen rakenteesta ja suorittamisesta sekä tutkintovaatimuksista. Riittävän ja paikkansapi- tävän tiedon tarjoaminen etukäteen on tärkeää opiskeluvalmiuksien sekä toisaalta opintoja koskevien odotusten realistisuuden takaamiseksi. (ks. SYL 2006). Tässä tutkimuksessa pyrittiin selvittämään Suomeen opiskelemaan hakeutumisen prosessia erityisesti tiedon näkökulmasta: mistä kansainväliset tutkinto-opiskelijat ovat saaneet tietoa opiskelumahdollisuuksista Suomessa ja miten tyytyväisiä he ovat siihen? Vastaajilta kysyttiin, miten tärkeitä erilaiset tiedon lähteet olivat opis- kelumahdollisuuksia koskevan tiedon kannalta. Eri lähteiden tärkeyttä pyydettiin arvioimaan asteikolla ”ei lainkaan tärkeä”, ”melko tärkeä” ja ”hyvin tärkeä”, minkä lisäksi vastausvaihtoehtoihin sisältyi myös kohta ”en saanut informaatiota”. Kysy- myksen tavoitteena oli kartoittaa sekä tiedon lähteiden käyttöä että niiden koettua tärkeyttä.
  39. 39. 39 Kuvio 10. Suomessa opiskelemista koskevien tietolähteiden tärkeys Selvästi tärkein tiedon lähde olivat yliopistojen verkkosivut. Lähes kaikki (95 %) vas- taajat olivat saaneet verkosta tietoa ja enemmistö (72 %) koki sen erittäin tärkeäk- si tiedon lähteeksi. Seuraavaksi tärkeimpänä tiedon lähteenä pidettiin yliopistojen henkilökuntaa, joka oli Suomessa asuvien ystävien ja sukulaisten ohella ainoa taho, jolta enemmistö oli ylipäätään saanut tietoa. Muut tahot näyttivät tutkimuksen pe- rusteella jäävän melko merkityksettömiksi. Opiskelumahdollisuuksia koskevan tiedon lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan nykyisestä yliopistostaan saamaa tietoa. Kuviosta 11 käy ilmi, että 57 % vastaajista oli tyytyväisiä saamaansa tietoon. Sen sijaan hieman yli kaksi viidestä (43 %) vastaajasta koki, että tiedossa oli puutteita. Heistä suurin osa katsoi, että tieto ei ollut riittävää. Vastaajia pyydettiin avokysymyksellä erittelemään saamansa tiedon puutteita. Avovastauksia kertyi kaikkiaan 188, joista 185 koski yliopistolta saatua tietoa ja loput 3 sitä, ettei vastaaja kokenut kuuluvansa tutkimuksen kohderyhmään. Osa vastauksista koski muita asioita, kuten opetuksen laatua, opiskelijajärjestöjä ja työllistymistä. Vastauksia on käsitelty erikseen näitä teemoja koskevissa luvuissa. Vastauksista kävi ilmi, että osa oli tulkinnut kysymyksen koskevan myös opintojen aikana saatua tietoa. Kysymys oli siis hieman epäselvästi asetettu. 56 35 75 65 71 70 56 72 57 5 15 14 11 11 18 13 12 18 13 16 3 11 16 25 8 13 10 12 17 11 19 20 36 14 28 4 6 6 9 4 8 72 39 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ystävät tai sukulaiset kotimaassa Ystävät tai sukulaiset Suomessa Opiskelijarekrytointiyritys kotimaassa Lehdettai televisio Opetushallitus Opetusministeriö Suomalaiset ylioppilaskunnat SYL CIMO:n palvelut Yliopiston verkkosivut Yliopistohallinto/opiskelijapalvelut Ensaanut informaatiota Ei lainkaan tärkeä Melko tärkeä Hyvin tärkeä
  40. 40. 40 Kuvio 11. Mielipide nykyisestä yliopistosta saadusta tiedosta, % Eniten mainintoja (39) liittyi opinto-ohjelmia tai yliopistojärjestelmää yleensä koske- vaa tietoon, joka koettiin riittämättömäksi. Opintojen rakenne, kurssisisällöt ja suori- tustavat jäivät epäselviksi, koska tietoa oli vähän. Suomalaisen yliopistojärjestelmän toimintaperiaatteet olivat monille vieraita ja niistä olisi kaivattu perusteellisempaa tietoa. Sain listan tutkintoni kursseista, mutta ei ollut selvää, mitkä kaikki niistä vaaditaan. Lisäksi monia kursseja ei järjestetä, koska kysyntää ei ole. Tätäkään ei kerrottu missään. Lopputulos on, että joudun suorittamaan paljon kirjantenttejä, mikä on täysin vierasta brittiläisestä tai amerikkalaisesta järjestelmästä tulevalle. 9 En ole tähän päivään mennessä löytänyt mitään tietoa siitä, miten suomalainen yliopisto- järjestelmä rakentuu. Olisi ollut mukava saada selkeä katsaus heti alussa, eikä tietoa pieninä palasina kuten nyt. 10 Toiseksi eniten mainintoja (29 vastausta) liittyi myös siihen, ettei englanniksi ollut saatavilla riittävästi tietoa. Englanniksi tarjottu tieto oli usein suppeampaa ja vähem- män ajantasaista kuin suomenkielinen. Koska suomen kielen taitoni oli opintojen alussa heikko, käytin englanninkielisiä internetsi- vuja, jotka joko puuttuivat tai sisälsivät vain vähän hyödyllistä tietoa.11 Suurin osa tiedosta oli SUOMEKSI, eikä laitoksen englanninkielisiä sivuja ollut päivitetty. 12 Kuten kuviosta 11 näkyy, tiedon puutteiden koettiin liittyvän enemmän sen mää- rään kuin laatuun. Avovastauksissa oli kuitenkin myös kommentteja, joiden mukaan 57 28 11 4 0 10 20 30 40 50 60 70 Tieto oli sekä täsmällistä että riittävää Tieto oli täsmällistä, mutta ei riittävää Sain paljon tietoa, mutta se ei ollut täysin täsmällistä Tieto ei ollut täsmällistä eikä riittävää
  41. 41. 41 yliopistosta saatu tietoa ei ollut täysin paikkansa pitävää. 26 vastaajaa katsoi, että englanninkielisten kurssien määrä oli pienempi kuin etukäteen oli annettu ymmär- tää. Koulutusohjelman sisältö taas ei vastannut saatua tietoa 11 vastaajan mielestä: vastaajat olivat pettyneitä esimerkiksi siihen, ettei luvattuja kursseja tai ekskursioita järjestettykään. Saman verran mainintoja liittyi aikaisempien opintojen hyväksi lu- kemista koskevaan tietoon, mikä koettiin epäselväksi tai harhaanjohtavaksi. Jonkin verran vastauksia liittyi tiedottamisen käytäntöihin. Niiden mukaan tiedotus koet- tiin sekavaksi ja hajanaiseksi. Toisaalta tiedon saamisen katsottiin edellyttävän liian- kin paljon aktiivisuutta opiskelijalta itseltään. En saanut tarpeeksi tietoa kursseista enkä saanut tietää (verkko)sivuilta, laitoksellani on niin vähän englanninkielisiä kursseja. Ja useimmista opiskelijapalveluista sain tietää vasta aloi- tettuani opinnot, toisilta opiskelijoilta. 13 Opiskelua koskevan tiedon lähteistä ja laadusta keskusteltiin myös haastatteluissa. Haastateltavat osoittautuivat pääosin tyytyväisiksi yliopisto-opinnoista etukäteen saamaansa tietoon. Tiedon lähteistä tärkeimmiksi nousivat yliopiston verkkosivut sekä toisaalta oma kumppani niiden kohdalla, jotka seurustelivat suomalaisen kans- sa. Yliopistojen verkkosivujen ja henkilökunnan tarjoamasta tiedosta mielipiteet olivat vaihtelevia. Osa uudehkoissa maisteriohjelmissa opiskelevista oli kokenut, ettei henkilökunnallakaan ollut vielä tarvittavaa perehtyneisyyttä opintoasioihin. Toisaalta osalla oli hyvin myönteisiä kokemuksia informatiivisista verkkosivuista ja hyvästä palvelusta. K: Entä tieto opiskelumahdollisuuksista, mistä lähteistä sait tietoa? V: Pääasiallinen tiedonlähde olivat yliopiston verkkosivut, niillä on aika paljon kursseista ja siitä mitä tapahtuu. Lähinnä ne sivut, jotka on tarkoitettu ulkopuolisille, sisäänpääsyn jälkeenhän voi lukea kaikki oppaat, oppiaineet ja kaiken. Mutta pääasiassa yliopiston verkko- sivuilta. Ja jonkin verran tietoa saimme henkilöltä, joka vastaa kansainvälisten opiskelijoiden asioista. Se oli aika täydellistä, ja hän oli aina hyvin huomaavainen, hyvin avulias, todella mukava persoona. (luonnontieteellisen alan opiskelija, Latinalainen Amerikka) 14 --- En saanut tietoa. Mutta poikaystäväni asuu täällä, ja hän kävi keräämässä minulle tietoa. Yliopistolta ei saanut mitään. Vain sen, mikä oli internetissä, kuten ”90 opintoviikkoa tätä, 90 opintoviikkoa informaatioteknologiaa”, eikä minulla ollut aavistustakaan mitä se on, ker- tokaa lisää. Ja siinä oli kaikki tieto. (teknisen alan opiskelija, EU-maat) 15 Koetuissa puutteissa korostuvat samat asiat, joita kansainvälisten tutkinto-opis- kelijoiden on todettu pitävän ongelmallisina myös varsinaisen opiskelun alettua: opiskelujärjestelmän sekavuus sekä englanninkielisen tiedon ja kurssien riittämättö- myys ovat asioita, jotka koetaan kielteisinä suomalaisessa opiskeluympäristössä (ks. Kinnunen 2003, 45). Jäljempänä käy ilmi, että tämän tutkimuksen tulokset tukevat näitä havaintoja.
  42. 42. 42 Hyvin matala 0 % Melko matala 1 % Ei matala eikäkorkea 11 % Melko korkea58 % Hyvin korkea29 % 6 AKATEEMINEN OPISKELUYMPÄRISTÖ Koulutuksen taso osoittautui olennaiseksi vetovoimatekijäksi, jonka perusteella Suomi oli valittu opiskelumaaksi. Minkälaiseksi kokemus Suomessa opiskelusta sit- ten muodostuu? Kokemuksia akateemisesta opiskeluympäristöstä (ks. Tinto 1975; 1997) selvitettiin koulutukseen, opiskeluun sekä opiskeluympäristöön liittyvillä ky- symyksillä. Vastaajilta kysyttiin ensinnäkin tämänhetkistä näkemystä suomalaisen koulutuksen tasosta. Vastaajien antama arvio oli sangen myönteinen: lähes yhdek- sän kymmenestä piti suomalaisen koulutuksen tasoa vähintään melko hyvänä, vajaa kolmannes erittäin hyvänä (kuvio 12). Kuvio 12. Vastaajien arvio suomalaisen korkea-asteen koulutuksen tasosta. 6.1 OPINTOJEN ETENEMINEN Opintojen etenemistä voidaan pitää yhtenä keskeisenä kansainvälisten opiskelijoi- den integraatiota kuvaavista asioista. Tavoitteiden saavuttaminen opinnoissa kuvaa aktiivista toimijuutta ja sopeutumista uuteen ympäristöön. (Kinnunen 2003, 108.) Opiskelijoita koskevissa tutkimuksissa opintojen etenemistä on usein tarkasteltu opintoviikkokertymän perusteella (esim. Kurri 2006; Viuhko 2006; Kunttu & Huttu- nen 2005; Berndtson 2004). Tässä tutkimuksessa ei kuitenkaan kysytty suoritettujen opintoviikkojen määrää. Koska monilla kansainvälisillä opiskelijoilla on aikaisem- pia opintosuorituksia jonkin muun maan yliopistosta, eivät pelkästään Suomessa suoritetut opinnot kerro opintojen edistymisestä kokonaisuudessaan (ks. Kinnunen 2003, 40).
  43. 43. 43 Seitsemän kymmenestä vastaajasta ilmoitti olevansa tyytyväinen opintojensa etene- miseen. Tulos on jonkin verran huonompi kuin Kinnusen (2003, 40) tutkimuksessa, jossa 80 prosenttia ilmaisi olevansa tyytyväisiä edistymiseensä. Tulos ei kuitenkaan ole täysin vertailukelpoinen, sillä Kinnusen tutkimuksessa ei ole eritelty ammatti- korkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoiden tyytyväisyyttä; tiukemman opetusohjelman mukaan opiskelevien ammattikorkeakouluopiskelijoiden on todettu pysyvän yli- opisto-opiskelijoita paremmin omissa opiskelutavoitteissaan (Viuhko 2006, 28–29). Suomalaisista yliopisto-opiskelijoista vain 54 prosenttia katsoo viimeisimmän tut- kimuksen mukaan, että opinnot ovat edenneet suunnitelmien mukaisesti (Viuhko 2006). Tähän tulokseen nähden kansainvälisten opiskelijoiden tyytyväisyys on ilah- duttavaa ja sen voidaan katsoa viestivän onnistuneesta akateemisesta integraatios- ta. Toisaalta vaikka selvä enemmistö vastaajista ilmaisi tyytyväisyytensä opintojen ete- nemiseen, puolet heistä ilmoitti ainakin yhden syyn sille, etteivät opinnot ole eden- neet suunnitellulla tavalla. Ero johtunee siitä, että opiskelija voi olla tyytyväinen suorituksiinsa, vaikka suunnitelmat eivät olisikaan syystä tai toisesta toteutuneet. Opintojen hidastumiseen vaikuttavat myös ennakoimattomat asiat, jotka eivät vält- tämättä tarkoita epäonnistumista opinnoissa (vrt. Kinnunen 2003, 108). Vastaajia pyydettiin arvioimaan tärkeimpiä syitä opintojen suunniteltua hitaampaan edistymiseen. Heille esitettiin 20 vaihtoehtoa, joista pyydettiin merkitsemään kolme painavinta syytä tärkeysjärjestyksessä. Syyt koottiin aiempien, sekä suomalaisia että kansainvälisiä opiskelijoita koskevien tutkimusten pohjalta. Tulokset näkyvät taulu- kossa 11, johon on koottu kymmenen useimmin mainittua syytä.
  44. 44. 44 Syy 1. tärkein 2. tärkein 3. tärkein Yhteensä N % N % N % N % Liian vähän kursseja englanniksi 114 23 52 11 28 6 194 39 Ohjauksen puute 76 15 66 13 47 10 189 38 Kokopäivätyö 74 15 17 3 22 4 113 23 Elämäntilanne 59 12 58 12 59 12 176 36 Osapäivätyö 47 10 38 8 37 8 122 25 Taloudelliset ongelmat 44 9 35 7 26 5 105 21 Motivaation puute 41 8 34 7 43 9 118 24 Riittämätön suomen kielen taito 35 7 31 6 38 8 106 22 Tiedon puute 33 7 39 8 39 8 111 23 Taulukko 11. Opintojen odotuksia hitaamman etenemisen pääasialliset syyt. Pääasialliseksi syyksi merkittiin useimmin englanninkielisten kurssien riittämättö- myys, jota 23 prosenttia kysymykseen vastanneista piti tärkeimpänä ja 39 prosenttia ainakin yhtenä suunniteltua hitaamman edistymisen syynä. Seuraavaksi useimmin syyksi ilmoitettiin ohjauksen puute, jota seurasivat kokopäivätyö ja elämäntilanne. Kinnusen (2003, 41–42) tutkimuksessa syitä viivästymiselle kysyttiin avokysymyk- sellä. Niiden vastauksissa opiskelijoiden ilmoittamat syyt liittyivät yleisimmin puut- teisiin opetuksessa ja opintojen ohjauksessa, henkilökohtaisten syiden, kieliongelmi- en ja työssäkäynnin ollessa seuraavaksi yleisimpiä syitä. Vaikka kysymysten muoto on tutkimuksissa erilainen, voidaan todeta, että kansainvälisten tutkinto-opiskelijoi- den kokemuksissa korostuvat samat haasteet kuin viitisen vuotta sitten. Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden kohdalla syyt opintojen viivästymiseen ovat osittain samoja kuin suomalaisilla korkeakouluopiskelijoilla. Ulkomaalaiset opiske- lijat kohtaavat kuitenkin opetuksen järjestämiseen ja opintojen ohjaukseen liittyviä hidasteita suomalaisia korkeakouluopiskelijoita enemmän. Suomalaisten korkea- kouluopiskelijoiden joukossa puolestaan työssäkäynti koetaan selvästi tärkeimmäk- si opintoja hidastavaksi tekijäksi, seuraavaksi yleisimmät syyt ovat elämäntilanne ja motivaatio-ongelmat (Viuhko 2006, 29).
  45. 45. 45 6.2 TYYTYVÄISYYS OPISKELUYMPÄRISTÖÖN Opiskeluympäristö rakentuu erilaisista fyysisistä, sosiaalisista ja pedagogisista teki- jöistä. Toimivan opiskeluympäristön osatekijöitä ovat esimerkiksi ohjauksen riittä- vyys, opintojen järjestäminen ja koulutusohjelmien mitoitus sekä fyysinen ympäris- tö. Opiskeluympäristöön kuuluu myös epävirallisempi ulottuvuus, joka muodostuu opiskelijan vuorovaikutuksesta toisten opiskelijoiden sekä opettajien ja muun henki- lökunnan kanssa. (ks. esim. Kurri 2006; Niemelä 2007.) Toimivassa opiskeluympäristössä on tarpeeksi kapasiteettia taata hyvät opiskelu- olosuhteet myös ulkomaalaisille opiskelijoille ja sellaiset valmiudet yhteistoimin- taan kulttuuritaustoiltaan ja äidinkieleltään moninaisten opiskelijoiden kanssa, mikä osaltaan tukee opiskelijan integroitumista akateemiseen maailmaan ja opis- kelumaahan. Korkeakoulujen kansainvälistymistä koskevan keskustelun näkökul- masta tämä on ilmaistavissa myös niin, että kansainvälinen ulottuvuus on juurtunut osaksi opetusta, ohjausta ja erilaisten opiskelijapalvelujen toimintaa. (ks. Söderqvist 2002; Kinnunen 2003.) Tutkimuksessa selvitettiin vastaajien tyytyväisyyttä opiskeluympäristön eri tekijöi- hin. Heiltä tiedusteltiin tyytyväisyyttä opintoihin liittyviin asioihin sekä yliopiston ja ylioppilaskunnan tarjoamiin palveluihin. Vastaajia pyydettiin arvioimaan opiske- luympäristöön kuuluvia asioita asteikolla 0–4 (0=ei kokemusta, 1=hyvin tyytymätön, 2=melko tyytymätön, 3=melko tyytyväinen, 4=hyvin tyytyväinen). Täsmällisemmän tiedon saamiseksi kysymykseen lisättiin aikaisemmista tutkimuksista poiketen ”nol- lavaihtoehto”, jonka avulla oli mahdollista selvittää myös opintoihin liittyvien asioi- den tuttuutta vastaajille sekä erilaisten palvelujen käyttöä. 6.2.1 OPETUKSEEN LIITTYVÄT ASIAT Opetukseen ja kursseihin liittyvät asiat sekä opintoja koskeva informaatio olivat odotetusti tuttuja muutamaa vastaajaa lukuun ottamatta kaikille. Vastaajat olivat opintoihin liittyviin asioihin pääosin tyytyväisiä. Runsaat neljä viidestä vastaajasta ilmoitti olevansa vähintään melko tyytyväinen opetuksen laatuun, kurssisisältöihin ja arvostelumenetelmiin. Noin kolme neljästä vastaajasta oli vähintään melko tyyty- väinen opetusmenetelmiin ja tutkintovaatimuksiin. Arvostelumenetelmien kohdalla erittäin tyytyväisten osuus oli kaikkein suurin, noin kolmasosa; muiden edellä mai- nittujen kohdalla erittäin tyytyväisiä vastaajia oli noin yksi neljästä. Opintoja koskevan tiedon saatavuus ja laatu ovat kaikille opiskelijoille tärkeä osa tasavertaista opiskeluympäristöä. Tiedon puutteellisuus on yksi asia, johon kansain- väliset tutkinto-opiskelijat ovat aiemmin ilmaisseet tyytymättömyytensä. Tiedonku- lun ongelmat eivät välttämättä liity vain englanninkielisten lähteiden saatavuuteen, vaan korkeakoulujen tiedotuskäytäntöihin yleensä. (ks. Kinnunen 2003, 45; SYL 2006.) Tiedon osalta tyytymättömien määrä olikin suurempi kuin muissa edellä mai- nituissa asioissa, runsaan kahden kolmanneksen ollessa kuitenkin tyytyväisiä. Yh- täältä muiden kysymysten avovastauksissa ilmeni jonkin verran tyytymättömyyttä samoihin asioihin, jotka koettiin puutteellisiksi etukäteen saadun tiedon kohdalla:
  46. 46. 46 Kuvio 13. Vastaajien tyytyväisyys opetukseen liittyviin asioihin, % kursseista ja opiskelusta on vaikea saada kattavaa, englanninkielistä tietoa (ks. luku 5.5). Vastaajilta tiedusteltiin myös tyytyväisyyttä suomen ja ruotsin kielen kursseihin. Maahanmuuttajia koskevassa julkisessa keskustelussa kielen oppimista pidetään usein integraation kannalta avainkysymyksenä. Myös ulkomaalaiset itse kokevat kielen oleelliseksi. (Kinnunen 2003, 42). Useissa aikaisemmissa tutkimuksissa (Ga- ram 2004; Kinnunen 2003; Ally 2002) on kiinnitetty huomiota suomen ja ruotsin kie- len opetuksen puutteisiin korkeakouluissa. Kansainvälisten opiskelijoiden joukossa tyytymättömyyttä ovat aiheuttaneet alkeiskurssien heikko taso ja huono saatavuus sekä se, että alkeistasoa edistyneempiä kursseja ei monissa korkeakouluissa järjes- tetä. Ongelmallisena on yhtäältä pidetty sitä, että lyhyisiin maisteriohjelmiin, joissa suuri osa kansainvälisistä tutkinto-opiskelijoista opiskelee, on vaikea sisällyttää riit- tävää määrää kieliopintoja. 4 2 5 4 4 8 15 15 19 18 15 22 56 56 51 53 48 46 25 26 24 24 33 24 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Opetuksen taso Kurssisisällöt Opetusmetodit Opinto-ohjelma Arviointimenetelmät Opintoja koskeva informaatio Ei kokemusta Hyvin tyytymätön Melko tyytymätön Melko tyytyväinen Hyvin tyytyväinen
  47. 47. 47 Kuvio 14. Vastaajien tyytyväisyys suomen ja ruotsin kielen kursseihin sekä englanninkielisten kurssien saatavuuteen, % Kielten opetukseen liittyvät haasteet nousivat esiin myös Koiviston ja Juusolan (2008) ammattikorkeakoulujen kansainvälisiä opiskelijoita koskevassa tutkimuksessa; opiskelijat ilmaisivat tyytymättömyytensä sekä kurssien saatavuuteen että tasoon. Koivisto ja Juusola pitävät huolestuttavana sitä, että vaikka kielten opetukseen liitty- vät ongelmat on havaittu jo aiemmin, opiskelijoiden mielipiteissä ei viiden vuoden aikana ole juuri tapahtunut muutosta. Tässä tutkimuksessa haluttiin selvittää opiskelijoiden tyytyväisyyttä tarkemmin, jo- ten kurssien tasosta ja määrästä kysyttiin siksi erikseen. Aiemmin tässä tutkimukses- sa todettiin, että kielikurssit ovat kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille selvästi tär- kein tapa oppia suomea. Kielikurssien merkitystä voidaan katsoa korostavan vielä sen, että kyselyssä seuraavaksi tärkeimmäksi koettuun keinoon, vuorovaikutukseen suomalaisten ystävien kanssa, ei ole laajoja mahdollisuuksia läheskään kaikilla opis- kelijoilla. Hieman yllättävä tulos oli, että noin viidesosa vastaajista ilmoitti, ettei suomen kielen kursseista ollut kokemusta. On mahdollista, että osa näin vastanneista tulkitsi kysy- myksen tarkoittavan suomenkielistä opetusta; heistä lähes puolet kuitenkin ilmoitti kielikurssit tärkeimmäksi tavaksi oppia suomen kieltä. Sen sijaan se, ettei enemmis- töllä ei ollut kokemusta ruotsin kielen kursseista, ei ollut yllättävä tulos. Suomen ja ruotsin kielen kurssit sekä englanninkielisen opetuksen määrä jakoivat mielipiteitä muita opetukseen liittyvä asioita enemmän. Niistä oli myös kokemusta pienemmällä joukolla. Tuloksia tarkasteltiinkin vielä erikseen niiden vastaajien osal- ta, joilla kokemusta vastauksen mukaan oli. 17 71 21 78 9 10 8 8 4 14 15 7 14 5 20 31 8 33 8 36 27 6 24 5 21 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Suomen kielen kurssien saatavuus Ruotsin kielen kurssien saatavuus Suomen kielen kurssien taso Ruotsin kielen kurssien taso Englanninkielisten kurssien saatavuus Ei kokemusta Hyvin tyytymätön Melko tyytymätön Melko tyytyväinen Hyvin tyytyväinen

×