2005 opiskeluedellytykset

385 views

Published on

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
385
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
2
Actions
Shares
0
Downloads
2
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

2005 opiskeluedellytykset

  1. 1. Aleksis Nokso-Koivisto OPISKELUEDELLYTYKSET 2005 – YLIOPISTOJEN VERTAILU OPISKELIJAN SILMIN Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs Työpapereita 2/2005
  2. 2. Copyright: Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs, Aleksis Nokso-Koivisto Kannen kuva: Teemu Vehmaskoski: Hanko, 2004 Julkaisija: Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs Mechelininkatu 47 A 2, 00250 Helsinki puh. 09-490 331 internet www.otus.fi
  3. 3. LUKIJALLE Tämä vertailu kehittyi villistä ideasta kohti selvitysprojektia vuoden 2004 aikana. Itse astuin tutkijana mukaan joulukuussa 2004, jolloin vertailu oli hahmottunut alustavaksi listaksi ranskalaisia viivoja selvitettävistä asioista. Niiden perusteella tein ohjausryhmän ja kommentoijien kanssa monta kierrosta, joista kullakin osa kysymyksistä jalostui paremmin selvitettäviksi, osa karsiutui pois ja toisinaan myös syntyi uusia. Lopullinen tulos on kädessäsi, hyvä lukija: näitä asioita haluttiin ja voitiin vertailla. Tahdon esittää suuren kiitoksen säntillisille vastaajille ylioppilaskunnissa ja yliopistoissa. Juuri kukaan ei olisi uskonut, että mihinkään kyselyyn saadaan lähes kaikki vastaukset deadlineen mennessä, ja pari puuttuvaakin kaksi arkipäivää deadlinen jälkeen. Ilman teidän työtänne tämä selvitys ei olisi toteutunut – ainakaan aikataulussaan. Kiitos myös ohjausryhmälle ja lukuisille kommentaattoreille. Minun tehtäväni on ollut vetää lankoja yhteen ja tehdä yhteenvetoja ja kirjoitustyötä, kun lukuisat asiantuntijat ovat pyyteettömästi ja innokkaasti käyttäneet aikaansa ideointiin ja kommentointiin. Toivon lämpimästi, että tämä vertailu voi palvella yliopistojen ja kaupunkien kehittämistä opiskelijan kannalta parempaan suuntaan. Tiedän, että mittarit eivät ole täydellisiä, ja monta asiaa jäi puuttumaan. Siitä huolimatta vertailu osoittaa monta asiaa, joita yliopistoissa ja kaupungeissa voidaan kehittää. Toivottavasti tätä käytetään uuden rakentamiseen eikä hedelmättömään, itseisarvoiseen vertailuun ja kritisoimiseen. Vertailu on minun nähdäkseni ennen kaikkea tapa tuoda kehittämiskohteita ja positiivisia esimerkkejä päivänvaloon. Tämä vertailu on yksi virike keskustelulle. Antoisaa keskustelua! Helsingissä 28.2.2005 Aleksis Nokso-Koivisto tutkija, OTK 3
  4. 4. SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ........................................................................................................................................5 Selvityksen tavoitteet.......................................................................................................................6 Muut vertailukohdat.........................................................................................................................6 Mittareista ........................................................................................................................................7 Toteutus............................................................................................................................................7 TULOKSET: YLIOPISTOT................................................................................................................9 A2 Opiskelujen järjestäminen........................................................................................................11 A3 Tutkimuksen ja opetuksen yhteys............................................................................................12 A4 Opiskeluinfrastruktuuri ............................................................................................................13 A5 Opiskelijan vaikutusmahdollisuudet........................................................................................14 A6 Hyvinvointi ja kaupungin opiskelijasuhteet.............................................................................15 Yliopistojen vertailu kokonaisindeksin perusteella .......................................................................16 TULOKSET: YLIOPISTOKAUPUNGIT.........................................................................................17 B1 Terveys- ja sosiaalipalvelut......................................................................................................18 B2 Asumispalvelut.........................................................................................................................19 B3 Kunnan kulttuuri- ja liikuntamahdollisuudet ...........................................................................20 B4 Opiskelijat kuntalaisina sekä joukkoliikenne...........................................................................21 Yliopistokaupunkien vertailu kokonaisindeksin perusteella..........................................................21 LOPPUPÄÄTELMIÄ........................................................................................................................23 LÄHTEET..........................................................................................................................................24 Kirjalliset lähteet............................................................................................................................24 Käytettyjä verkkosivuja: ................................................................................................................25 Haastattelut: ...................................................................................................................................25 KÄYTETYT LYHENTEET..............................................................................................................25 LIITTEET Liite 1: Tulosten käsittelystä ja skaalauksesta Liite 2: Kyselylomake Liite 3: Indikaattorit 4
  5. 5. JOHDANTO Yliopistoista tehdään tutkimuksia ja niistä kerätään paljon erilaista tilastotietoa. Opintoja suunnittelevalle abiturienteille on toisaalta jaossa lukuisia oppaita ja esitteitä eri yliopistoista ja opintoaloista. Käytännössä opiskelijoilla on paljon muitakin tietoja ja vaikutelmia eri yliopistoista ja opiskelukaupungeista. Vertailevaa aineistoa sen sijaan ei ole olemassa lukuun ottamatta yhteen aiheeseen paneutuvia tutkimuksia ja tilastoja. Ulkomaiset esimerkit yliopistojen vertailusta ovat runsaita. Vertailuja on myös tehty hyvin erilaisilla perusteilla, niin opettajille kuin opiskelijoillekin suunnatuin tutkimuksin samoin kuin monien erilaisten tunnuslukujen perusteella. Näistä suomenkielinen, mutta hiukan jo vanha katsaus on KKN 1995, ss. 13-15. Suomessa on ennen tätä selvitystä tehty yliopistojen vertailulistoja vain rajoitetusti. Tunnetuimpia lienevät Helsingin Sanomissa 18.11.1993 julkaistu Professoriliiton kyselyyn perustunut listaus, Korkeakouluneuvoston pääsihteeri Matti Hosian Helsingin Sanomille toukokuussa 1994 laatima listaus1 sekä Helsingin Sanomien koulutusliitteessä 11.2.2004 julkaistu yliopistojen vertailu. Näistä vuoden 1994 vertailussa käytettiin kolmea2 ja vuoden 2004 viittä3 eri indikaattoria. Tässä suhteessa vanhemmat suomalaiset vertailut ovat nyt käsillä olevaan vertailuun verrattuna karkeita. Tätä vastoin vuoden 2004 vertailussa tarkastelu oli alakohtainen, ei yliopistokohtainen, joka tekee vertailusta hienojakoisemman. Eri vertailut on esitetty alla taulukossa 1. Taulukko 1. Suomessa tehtyjä yliopistovertailuja. Ajankohta Vertailu Indikaattoreita Painotukset 1993 HS/Professori- liitto kyselytutkimus fokuksessa yliopiston arvostus professorien keskuudessa 1994 HS/KKN (Hosia) 3 fokuksessa tuloksellisuus 2004 HS koulutusliite (Hosia) 5 korostetusti hakijan näkökulma: mm. korkea sisäänpääsyprosentti yliopiston eduksi 2005 Tämä vertailu 64 kysymystä, 50 mittaria, 10 indeksiä fokuksessa opiskeluprosessi; tavoitteena opiskelijan näkökulma 1 KKN 1995, ss. 15 ja 17. 2 tutkintoestimaatti / opettaja, Suomen Akatemian rahoitus per opettaja+tutkija sekä yli kk:n mittainen kv-vaihto per opettaja+tutkija 3 sisäänpääsyprosentti, opettajien määrän suhde opiskelijoiden määrään, valmistumisprosentti 10 vuodessa, ansiot prosenttia mediaanista sekä kolmen vuoden valmistuneiden työllisyysprosentti 5
  6. 6. SELVITYKSEN TAVOITTEET Selvityksen tavoitteena on luonnehtia eri yliopistoja ja opiskelukaupunkeja vertailukelpoisilla mittareilla, ja antaa tulevalle opiskelijalle vastaus siihen, miten opiskelijaa milläkin paikkakunnalla kohdellaan. Konkreettisesti selvityksessä vertaillaan yliopistopaikkakuntia kahdessa suhteessa: - yliopisto opiskelijaympäristönä ja - kunnan suhtautuminen opiskelijaan. Selvitys tarkastelee yliopistojen ominaispiirteitä opiskelu-uran näkökulmasta: mittaristo on luotu vertaillen yliopistoja tästä lähtökohdasta. Lähtökohtana ei siis ole yliopistojen laadun vertailu, vaan yliopistojen ominaisuuksien vertailu opiskelijan silmin. Avainsanoina ovat opiskelun edellytykset, opiskelun tavoitteet, opiskelijaystävällisyys ja opiskelijanäkökulma. Näkökulma on opiskelijan ja tulevan opiskelijan, esimerkiksi abiturientin. Tutkimuskohteena ovat suomalaiset yliopistot (16 tiedekorkeakoulua ja 4 taidekorkeakoulua). Joiltakin osin taidealojen monesti pienryhmissä tapahtuva ja henkilökohtainen opetus tekee niiden tarkastelun samoilla mittareilla muiden yliopistojen kanssa vaikeaksi. Myös kaikki vertailusta puuttuvat tiedot koskevat taideyliopistoja, joka tekee omalta osaltaan niiden vertailusta vaikeampaa. Indikaattorit on siksi pisteytystä varten skaalattu vain tiedeyliopistojen perusteella. Toisin sanoen ”metrin mitta” vertailua varten on luotu kussakin kysymyksessä tiedeyliopistojen perusteella, ja tätä mittaa on sovellettu yhtäläisesti kaikkiin yliopistoihin. Selvityksessä muodostettava mittaristo jakautuu kymmeneen indeksiin, joista kuusi käsittelee yliopistoa ja neljä yliopistopaikkakuntaa. Näistä muodostetaan kaksi kokonaisindeksiä: yliopistoindeksi ja yliopistokaupunki-indeksi. Pyrkimyksenä ei ensisijaisesti ole osoittaa vertailun voittajia tai häviäjiä, vaan luoda kannustava mittaristo, jonka tarkoitus on ohjata yliopistoja ja kuntia kehittämään heikkouksiaan ja ylläpitämään vahvuuksiaan. MUUT VERTAILUKOHDAT Vertailussa vertaillaan ainoastaan suomalaisia yliopistoja ja kaupunkeja. Käytännössä korkeakoulutuksen kansainvälinen liikkuvuus on lisääntynyt, ja vertailukohtana olisi monessa kysymyksessä relevanttia käyttää ulkomaisia yliopistoja. Toinen kysymys, joka vertailussa jää tarkastelematta, ovat yliopistojen niin sanotut filiaalit, eli emoyliopiston muussa kaupungissa järjestämä yliopistokoulutus. Esimerkiksi Porissa, Raumalla ja Lahdessa opiskelee enemmän yliopisto-opiskelijoita kuin pienimmissä yliopistoissa. Sekä opiskelukysymykset (tässä vertailussa pääasiassa yliopistoindeksin alaiset) että hyvinvointikysymykset (tässä vertailussa pääasiassa yliopistokaupunki-indeksin alaiset) ovat näissä kaupungeissa monesti työn alla, ja niiden toteutumista olisi tutkittava esimerkiksi tämän vertailun kaltaisten mittarien avulla. 6
  7. 7. MITTAREISTA Indikaattorit, mittarit tai mittaimet vaikuttavat helposti antavan täsmällisen ja oikean kuvan mitattavasta toiminnasta. Ne ovat kuitenkin parhaimmillaankin vain jokin kuvaus todellisuudesta, kuten Lindström toteaa: ”Indikaattori indikoi ei-suoraan mitattavissa olevaa ominaisuutta. Yksinkertaisilla toimintaindikaattoreilla kuvataan monitahoista todellisuutta, jolloin aikaansaadaan yksinkertaistettu kuva monitahoisesta todellisuudesta. Saatu kuva voi olla parempi tai huonompi, mutta se on kuitenkin todellisuuden kuvaus – ei todellisuus.”4 Käytännössä voi tapahtua niinkin, että ”Mikä tahansa helposti mitattavissa oleva muuttuu toimintaindikaattoriksi.”5 Määrällisten mittareiden yhteys laatuun ei ole koskaan itsestäänselvyys. Niiden avulla voidaan vertailla toiminnan panoksia, rakenteita ja tuotoksia, ja usein ne toimivat parhaiten osoittamassa ajassa tapahtuvaa kehitystä. Usein koulutusmittaimiin liittyy myös jokin tavoite tai tavoitteita – niin yksitäisiin mittaimiin kuin kokonaisiin vertailuihinkin.6 Yleisiä tavoitteita ovat toiminnan seuranta ja arviointi.7 Eri indikaattorien määrä voi olla hyvin runsas, jopa satoja, tai vain muutamia kappaleita. Suuri määrä palvelee yleensä teoreettisempaa mielenkiintoa, niukka määrä taas on toimivampi suunnittelussa ja hallinnollisessa käytössä.8 Tässä vertailussa on käytetty sekä yliopistoa että opiskelupaikkakuntaa kuvaamaan viittäkymmentä mittaria, joka on varsin suuri määrä. Tavoitteena on kuvata ilmiöitä hienojakoisesti ja samalla taustoittaa eri yliopistojen ominaispiirteitä lukijalle ja mittareihin tutustujalle. Mittareiden käyttöön suhtaudutaan usein varovaisesti johtuen mahdollisuudesta niiden väärintulkintaan ja sensaatiohakuiseen käyttöön, joka ei perustu niiden taustojen tuntemiseen. Samoja yksikköjä koskien voidaan usein tehdä luotettavan oloisia laskelmia, jotka perustelevat täysin eri yksiköiden erinomaisuutta.9 Käsillä olevassa vertailussa tämä riski on otettu: vertailua on tehty sensaatiohakuisenkin julkisuuden riskillä. Tavoitteena on nostaa keskusteluun yliopistojen ominaispiirteitä ja erityisesti tavoitteita yliopistojen kehittämisessä: millainen on järjestelyiltään hyvä yliopisto? Ovatko tämän vertailun mittarit käyttökelpoisia, vai kenties jotkin muut? TOTEUTUS Työn toteutusta on ohjannut SYL:n nimeämä ohjausryhmä, joka on kokoontui neljä kertaa, 16.12.2004, 11.1.2005, 9.2.2005 ja 23.2.2005. Ohjausryhmään kuuluivat Risto Lähteenmäki, Anne Mikkola, Lauri Korkeaoja ja Jouni Lounasmaa. Osittain mukana ohjausryhmän työssä ovat olleet Arttu Laasonen, Aleksi Henttonen ja Juhani Nokela. Lauri Korkeaoja on selvittänyt useita asumiseen ja terveyteen liittyviä tietoja tutkimusta varten. Projektin kuluessa useat asiantuntijat ovat kommentoineet suunnitelmia ja tuloksia. Tiedon keräämisen tärkeimpänä lähteenä on toiminut ylioppilaskunnille tehty kysely. Sen lisäksi tietoja on hankittu KOTA-tietokannasta, tilastotietoja useista valmiista tutkimuksista ja raporteista sekä YTHS:stä ja opiskelija-asumiseen liittyvistä lähteistä.10 4 KKN 1995 s. 2, jossa siteerataan Caj-Gunnar Lindströmiä. 5 KKN 1995 s. 2, jossa siteerataan Eltonia. 6 KKN 1995 s. 16-17. 7 KKN 1995 s. 5. 8 KKN 1995 s. 8. 9 KKN 1995 s.11. 10 Katso lähdeluettelo sekä yksittäiset kysymykset. 7
  8. 8. Selvityksessä mitataan kahta pääteemaa: yliopistoon ja yliopistokaupunkiin liittyviä kysymyksiä liitteenä olevien kysymysten mukaisesti. Selvityksessä ei tarkastella työllistymistä, opetuksen sisältöä tai tieteen tai tutkimuksen tyyppiä tai laatua. Teknisesti kysymykset käsitellään kolmenlaisina: 1) dikotomisesti (esim. Voiko yliopiston lukukausi-ilmoittautumisen tehdä verkossa?) 2) välimatka-asteikolla, kuten viisiportaisella Likert-asteikolla (esim. Miten opintojen alun henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) tehdään yliopistossa? Erittäin hyvin – hyvin – tyydyttävästi – huonosti – erittäin huonosti. Monesti kysymyksen muotoiluun sisältyy taustoitusta ja eri vastausvaihtoehtojen tarkempi määrittely.) 3) numeerisina arvoina (esim. keskeyttämisprosentti, määrärahat, opettajien määrä) Tuloksien käsittelyssä raakatulokset on pisteytetty nollasta kymmeneen. Tästä pisteytyksestä eli skaalauksista on lisätietoa liitteessä 1. Vertailu perustuu 50 mittariin. Numeroinnissa mittareita ovat esim. A1.1 tai B 4.2. Yksi mittari voi koostua yhdestä tai useammasta kysymyksestä. Kysymyksiä vertailussa on yhteensä 64. Jos kysymyksiä on useita, on niiden numerointi esim. A4.4.1-A.4.4.4. Mittarin tulos on alakysymysten tulosten keskiarvo eli kaikkien kysymysten painoarvo on mittarin sisällä sama. Mittarit muodostavat indikaattoreita. Yliopistoja (A) koskevia indikaattoreita on 6 kappaletta ja yliopistokaupunkeja (B) koskevia 4 kappaletta. Indikaattorin numero on esim. A3. Indikaattorin arvo on mittareiden keskiarvo, eli kaikkien mittareiden painoarvo indikaattorissa on sama. Indikaattoreista muodostetaan kaksi kokonaisindikaattoria yliopistoja (A) ja yliopistokaupunkeja (B) kuvaamaan. Niitä tehdessä on käytetty painotettuja keskiarvoja. Painoarvot on raportoitu tulosten yhteydessä. Kaikki laskelmat on tehty tarkoilla arvoilla, ja esitetty paperilla likiarvoina yleensä yhdellä tai kahdella merkitsevällä numerolla. Tästä johtuen jotkin laskutoimitukset raportissa voivat vaikuttaa virheellisiltä. Seuraavassa kappaleessa tuloksia tulkitaan ja arvioidaan suhteuttaen niitä erityisesti yliopistojen kokoon ja sijaintiin ja muihin kunkin kysymyksen osalta olennaisiin taustatietoihin. Selvityksessä on käytetty opiskelijaa kohti olevissa luvuissa lähes poikkeuksetta opiskelijavolyymiä kuvaavana lukuna uusien opiskelijoiden määrää. Uusien opiskelijoiden määrään suhteutettuna esimerkiksi yliopiston tietyn tyyppiset resurssit kuvaavat yhden opiskelijan koko opiskeluajalle kohdistuvia resursseja. Ratkaisu on parempi kuin koko opiskelijamäärään suhteuttaminen: "tilastoissa roikkuvat" opiskelijat tai opiskelukulttuurit, joissa opiskelun intensiteetti on erilainen eivät vaikuta näin suhteutettuihin lukuihin. Vastaavaa suhteutusta käyttää myös CIMO11 liikkuvuustilastoissaan, joissa opiskelijaliikkuvuutta vertaillaan aloittavien opiskelijoiden määrään. 11 CIMO 2003. 8
  9. 9. TULOKSET: YLIOPISTOT Tässä luvussa yliopistoja vertaillaan eri mittareiden muodostamien indeksien perusteella. Kukin indeksi on muodostettu sen mittareiden keskiarvosta, ts. jokaisen mittarin (esim. B1.1) painoarvo indeksissä (esim. B1) on yhtäläinen. Luvun viimeisessä kappaleessa yliopistoja vertaillaan kokonaisindeksin perusteella. Kokonaisindeksi on indeksien painotettu keskiarvo. Painoarvot kuvaavat indeksien ja niiden taustalla olevien mittareiden merkitystä opiskelijan arjessa. Painoarvot ovat: A1 Opiskeluprosessit 20 A2 Opiskelujen järjestäminen 20 A3 Tutkimuksen ja opetuksen yhteys 10 A4 Opiskeluinfrastruktuuri 20 A5 Opiskelijan vaikutusmahdollisuudet 10 A6 Hyvinvointi ja kaupungin opiskelijasuhteet 5 Huomaa kaikissa vertailuissa, että Teatterikorkeakoulusta ei ole saatu vastauksia kyselyyn, joten sen osalta luvut perustuvat huomattavan puutteellisiin mittareihin. Tämä vääristää kokonaistuloksia, kun eri mittareiden keskiarvot ovat erilaisia. Myös Kuvataideakatemialta puuttuu muutama tulos yliopistojen vertailussa sekä kaikki yliopistokaupunkien vertailutulokset. Joissakin kysymyksissä taideyliopistojen tulokset eivät ole vertailukelpoisia tiedeyliopistojen kanssa johtuen alojen erityispiirteistä ja siitä, että skaalaukset on tehty vain tiedeyliopistojen perusteella, mikä yleensä vähentää taideyliopistojen pisteitä. Näistä seikoista johtuen taideyliopistojen osalta vertailutuloksiin on suhtauduttava suurella varauksella. 9
  10. 10. A1 OPISKELUPROSESSIT A1 Opiskeluprosessit 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 H Y JY O Y JoY KuY TY TaY ÅA VY LY TKK TTY LTYH KKK SH HTuKKK TaiK SibATeaKKuvA Indikaattorin A1 mittarit A1.1 Opettajatuutorointi A1.2 Opintoneuvontapsykologit A1.3 Ohjauksen kokonaisuus A1.4 Opiskelutaitojen tuki A1.5 Eri ryhmät opinnoissa / esteettömyys A1.6 HOPS A1.7 Opiskelijatuutorien perehdyttäminen A1.8 Yhteydenotto viivästyviin A1.9 Keskeyttämisprosentti Opiskeluprosessi-indeksi koostuu yhdeksästä rinnakkaisesta mittarista, jotka kuvaavat yliopiston opiskelijalle tarjoamaa tukea opiskelun prosessien hallinnassa. Erityisen painottunut on opintojen ohjaus eri tavoin. Indeksissä erot ovat suhteellisen pieniä, tiedekorkeakouluista ääripäiden välinen ero on noin kaksi pistettä. Parhaiten menestyville yliopistoille on tyypillistä, että kaikkien mittareiden asiat ovat suhteellisen hyvin hoidossa: menestyminen indeksissä on vaatinut järjestelmällistä opintoprosessien tarkastelua ja kehittämistä. Yli kuusi pistettä tiedeyliopistoista saavat TTY, KuY ja JY, taideyliopistoista eniten pisteitä saa SibA. Tulevaisuutta arvioitaessa on huomattava, että monen asian kehittäminen on mahdollista suhteellisen pienin kustannuksin: esimerkiksi ohjauksen kokonaisuutta, HOPS-käytäntöjä ja opiskelutaitokursseja voi kehittää, ja opinnoissaan viivästyviin voi ottaa yhteyttä lähes nykyisten resurssien puitteissa – toimenpiteitä, jotka näkyisivät yksittäiselle opiskelijalle selvästi. 10
  11. 11. A2 OPISKELUJEN JÄRJESTÄMINEN A2 Opiskelujen järjestäminen 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 HY JY O Y JoY KuY TY TaY ÅA VY LY TKK TTY LTYHKKK SHHTuKKK TaiK SibA TeaK KuvA Indikaattorin A2 mittarit A2.1 Opetusresurssit A2.2 Opetukseen panostaminen A2.3 Opintosuoritusten tarkastusajat A2.4 Rekrytointipalvelut A2.5 Kurssien opiskelijapalautteen hyödyntäminen A2.6 Opettajien TVT:n pedagogisen käytön tuki A2.7 Virtuaalikurssit (A2.8 Opettajien pedagoginen koulutus) Huom. mittaria A2.8 ei ole käytetty vertailussa. Katso tarkemmin kyseisen mittarin kuvauksesta. Opiskelujen järjestäminen –indeksi vertailee yliopistojen opetusjärjestelyjä osin kurssitasolla (kuten opetusresurssit) sekä muutenkin edellistä indeksiä lähempänä opiskelijaa (kuten rekrytointipalvelut) tapahtuvista kysymyksistä alkaen. Indeksin kahdeksan mittaria erottelevat yliopistoja suhteellisen selkeästi, mutta kokonaisuudessaan indeksissä erot jäävät kuitenkin varsin vähäisiksi, tiedeyliopistojen välillä suurimmillaan reiluun kahteen pisteeseen. Mielenkiintoisia eroja muodostuu kahden ensimmäisen mittarin välillä: opetusresurssit ja opetukseen panostaminen. Kaikkien erityyppisten yliopistojen (teknistieteelliset, kauppatieteelliset ja monialaiset yliopistot) joukkojen sisällä vanhimmat ja suurimmat yliopistot pärjäävät paremmin opetusresursseissa – opetukseen panostamisessa taas pärjäävät paremmin nuoremmat ja pienemmät yliopistot. Taideyliopistoissa puolestaan alojen erot vaikuttanevat enemmän kuin yliopistojen koot. Toisin sanoen vanhemmissa yliopistoissa opiskelijaa kohden on enemmän opetushenkilötyövuosia, mutta tämä ei perustu siihen, että ne panostaisivat suuremman osan rahoituksestaan opetukseen, päinvastoin. Sen sijaan pienemmät ja nuoremmat yliopistot järjestävät opettajat myös vähemmästä rahoituksesta. Yksi selittävä tekijä lienee tosin myös erilainen virkarakenne. Näin kaksi mittaria käytännössä monessa tapauksessa tasapainottavat 11
  12. 12. toisiaan. Taideyliopistoissa opetusresurssit liikkuvat aivan omassa luokassaan, mutta vertailussa käytetty skaalaus vähentää radikaalien erojen vaikutusta pisteytykseen. Eniten pisteitä tässä indikaattorissa saavat tiedeyliopistoista ÅA, VY ja TY, ja taideyliopistoista SibA sekä TeaK, jolta tosin puuttuu useita tuloksia. A3 TUTKIMUKSEN JA OPETUKSEN YHTEYS A3 Tutkimuksen ja opetuksen yhteys 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 HY JY O Y JoY KuY TY TaY ÅA VY LY TKK TTY LTYHKKK SHHTuKKK TaiK SibA TeaK KuvA Indikaattorin A3 mittarit A3.1 Onko vaihtoehtoisia (tutkimus)metodikursseja A3.2 Jatko-opiskelijoiden määrä A3.3 Opettajavaihtomäärät Indeksi on sekä mittarimäärältään että painoarvoltaan pieni: kolme mittaria mittaavat suuntaa- antavasti yliopiston tutkimuksellisen identiteetin näkymistä opiskelijoille. Erot indeksissä ovat selvästi suurempia kuin kahdessa edellisessä johtuen myös pienemmästä kysymysmäärästä. Ainoa indikaattorin arvionvarainen mittari on vaihtoehtoisten tutkimusmetodikurssien määrä, joka on harvoin yliopistoista tarkasteltu asia. Muut kaksi mittaria ovat KOTA-tietokannasta laskettuja, ja usein yliopistoista vertailtuja. Kokonaisuudessaan vaikuttaa, että kolme mittaria paljolti myös kompensoivat toisiaan: esimerkiksi jatko-opiskelijoiden ykkönen TKK on tutkimusmetodikursseissa heikoin, ja vastaavasti jatko-opiskelijoiden viimeinen SHH on tutkimusmetodeissa ykkönen. 12
  13. 13. Eniten pisteitä indikaattorissa saavat TTY, HY ja TY. Taideyliopistoille tutkimus- ja jatko- opiskeluorientoituneet kysymykset voivat olla vieraampia. Niistä ensimmäisenä on TeaK, jolta tosin puuttuu yksi vastaus, ja seuraavana SibA. A4 OPISKELUINFRASTRUKTUURI A4 Opiskeluinfrastruktuuri 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 HY JY O Y JoY KuY TY TaY ÅA VY LY TKK TTY LTYHKKK SHHTuKKK TaiK SibA TeaK KuvA Indikaattorin A4 mittarit A4.1 Oppimateriaalin maksullisuus A4.2 Kielikurssit A4.3 Vieraskielinen opetus A4.4 Verkkoasiointi A4.5 Tietotekniikkamahdollisuudet A4.6 Ryhmätyö- ja lukutilat A4.7 Opiskelijavaihtoon lähtevät A4.8 Diploma Supplement A4.9 Kirjastopalvelujen saatavuus A4.10 Kirjaston aineistoresurssit Opiskeluinfrastruktuurin indikaattori tarkastelee käytännön resursseja, joiden puute voi monessa tapauksessa viivästyttää tai hankaloittaa opintojen etenemistä. Kymmenen mittarin merkitys selviää parhaiten kuvaamalla opiskelijan asemaa asioiden ollessa huonosti: esimerkiksi kallis oppimateriaali, jonot kielikursseille, aikaavievät ilmoittautumiskäytännöt, jonot atk-luokassa sekä puutteelliset ja hälyisät lukutilat voivat kukin aiheuttaa turhaa ajankäyttöä opiskeluissa. Mittarit arvioivat joukkoa käytännön järjestelyitä. Tuloksissa yliopistojen väliset erot ovat tässä indikaattorissa muihin indikaattoreihin verrattuna kaikkein pienimmät: heikoimmasta parhaiten sijoittuvaan yliopistoon on eroa vain 1,5 pistettä. 13
  14. 14. Kärjessä on tekniikan ja kaupan alan vanhoja yliopistoja sekä Åbo Akademi: TKK, ÅA, HKKK ja SHH. Yhteistä parhaille vaikuttavat olevan ennen kaikkea panostaminen verkkoasiointiin, ryhmätyö- ja lukutiloihin sekä kirjastopalvelut. Toisaalta erityisesti oppimateriaalin maksullisuus tasaa eroja: siinä erot ovat pikemminkin toiseen suuntaan. A5 OPISKELIJAN VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET A5 Opiskelijan vaikutusmahdollisuudet 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 HY JY O Y JoY KuY TY TaY ÅA VY LY TKK TTY LTYHKKK SHHTuKKK TaiK SibA TeaK KuvA Indikaattorin A5 mittarit A5.1 Onko hallinnon opiskelijaedustajille opas A5.2 Järjestetäänkö opiskelijaedustajakoulutusta (A5.3 Opiskelijaedustajien yhteystiedot) A5.4 Opiskelijaedustus / epäviralliset elimet A5.5 Opiskelijaedustajamäärä hallituksessa A5.6 Opiskelijaedustajamäärä vaalikollegiossa A5.7 Tasa-arvohenkilöt (A5.8 Opiskelijat tasa-arvosuunnitelmassa) Huom. mittareita A5.3 ja A5.8 ei ole käytetty vertailussa. Katso tarkemmin mittarien kuvauksesta. Opiskelijan vaikutusmahdollisuuksien indikaattori tarkastelee yliopistoyhteisön toimintatapoja ja käytäntöjä opiskelijan näkökulmasta: kuinka voin vaikuttaa omaan opiskeluympäristööni? Olenko edustettuna päättävissä elimissä, saavatko edustajani koulutusta, ja onko minut huomioita yliopiston tasa-arvosuunnitelmassa. Indikaattorin tuloksissa on yliopistojen välillä varsin selviä eroja. Kärjessä ovat HKKK ja TaY, ja heti näiden jälkeen HY ja JY. 14
  15. 15. Parhaiten menestyneitä yliopistoja yhdistää se, että opiskelijaedustuksen määrä yliopiston hallituksessa ja vaalikollegiossa on suhteellisen suuri. Työn alla oleva tasa-arvosuunnitelma heikentää joidenkin yliopistojen asemaa. Lukuun ottamatta Sibelius-Akatemiaa taideyliopistot ovat suhteellisen heikosti vertailukelpoisia tällä indikaattorilla, koska kaikilta niiltä puuttuu vähintään yksi tulos. A6 HYVINVOINTI JA KAUPUNGIN OPISKELIJASUHTEET A6 Hyvinvointi ja kaupungin opiskelijasuhteet 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 HY JY O Y JoY KuY TY TaY ÅA VY LY TKK TTY LTYHKKK SHHTuKKK TaiK SibA TeaK KuvA Indikaattorin A6 mittarit A6.1 Yliopiston liikuntapalvelut A6.2 Kunnan yhteydet ylioppilaskuntaan Hyvinvoinnin ja kunnan opiskelijasuhteiden indikaattori mittaa yliopiston tarjoamia liikuntapalveluja sekä kaupungin yhteyttä ylioppilaskuntaan. Indikaattorissa on vain kolme kysymystä, jotka muodostavat kaksi mittaria, ja kysymysten pienestä määrästäkin johtuen yliopistojen väliset erot ovat suurempia kuin muissa mittareissa vaihdellen 4,6 pisteestä 9,0 pisteeseen. Yliopistojen välillä on selviä eroja liikuntapalveluissa, mutta erityisen selvät erot ovat kunnan suhteissa ylioppilaskuntiin: yleisesti ottaen ylioppilaskunnilta vain suhteellisen harvoin pyydetään lausuntoa kunnalliseen asiaan tai osallistumaan kuulemiseen – kuudessa tapauksessa ei koskaan. Myös ylioppilaskunnan asema kaupungin järjestöjen joukossa on etäinen, todennäköisesti johtuen ylioppilaskuntien vahvasta ja itsenäisestä historiasta. 15
  16. 16. YLIOPISTOJEN VERTAILU KOKONAISINDEKSIN PERUSTEELLA Selvityksen tuloksena on laskettu yliopistoille kokonaisindeksit. Kokonaisindeksit ovat indeksien painotettuja keskiarvoja välillä 1-10. Kokonaisindeksi kuvaa sitä, kuinka hyvä paikka yliopisto on opiskelijalle järjestelyiltään ja puitteiltaan – esimerkiksi kuinka paljon saan ohjausta opintoihini, kuinka sitoutuneita muut opiskelijat ovat alaan, kuinka yliopisto kehittää opetustaan, onko kielikursseille jonoja, olenko edustettuna hallinnossa jne. Kokonaisindeksi ei kuvaa yliopiston laatua, ei opetuksen eikä tutkimuksen eikä muutenkaan kokonaislaatua. Yliopistojen vertailu kokonaisindeksin perusteella 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 TaiK KuvA LTY TeaK SibA SH HTuKKK H Y VY LY JoY TaY KuY ÅA O Y TKK JY H KKK TY TTY Merkille pantavaa tuloksissa on, että mittarit vaikuttavat varsin ala- ja alueriippumattomilta. Kärkiviisikossa on tekniikan ja kauppatieteen yliopistoja samoin kuin monialaisia yliopistoja. Menestyvät yliopistot sijaitsevat myös maantieteellisesti hajallaan Helsingistä Jyväskylään. Samoin myöskään kärkiviisikon ulkopuolella ei ole havaittavissa ala- tai alueperusteista säännönmukaisuutta. Tulokset ovat äärimmäisen tasaisia. Kärkiviisikon saamat kokonaisindeksipisteet ovat 5,94; 5,97; 6,03; 6,08 ja 6,11, ja muualla vertailussa erot ovat lähestulkoon yhtä pieniä. Nämä erot mahtuvat käytännössä vertailun virhemarginaalien sisään. Tasaisuus ei toisaalta yllätä: suomalaiset yliopistot ovat niin rahoitukseltaan, rekrytointipohjaltaan kuin kulttuuriltaankin varsin yhtenäisiä, ja toimivat saman ohjaus- ja rahoitusjärjestelmän piirissä. Taideyliopistot sijoittuvat vertailussa kaikki häntäpäähän, mikä johtuu siitä, että niiltä puuttuu enemmän tietoja kuin muilta: kaikki vertailun puuttuvat tiedot ovat niiden osalla. Lisäksi taidealoilla ei ole samassa määrin muodollisia menettelyjä opiskelijoiden tukemiseen kuin tiedeyliopistoissa. Tämä johtuu ainakin niiden runsaammasta henkilökohtaisesta opetuskontaktista: 16
  17. 17. niiden sisäänotot (24 – 154 opiskelijaa per taideyliopisto) ovat pienempiä kuin monen tiedekunnan ja osaston. Asia, joka vaatii isossa yliopistossa järjestelmän voi pienessä hoitua henkilökohtaisen kontaktin ansiosta jopa paremmin. Nämä käytännöt eivät näy vertailussa. Vertailun isoimmat erot häntäpäässä johtuvat juuri tästä. Selvitystä tehtäessä tehtiin kokeiluina ajoja erilaisilla indeksien painoarvoilla. Poistamalla kukin indeksi yliopistojen keskinäinen järjestys muuttui tyypillisesti merkittävästi. Tämä kuvaa sitä, että erot ovat hiuksenhienoja. Toisaalta eri yliopistoilla on eri vahvuusalueet, ja aihepiirien painottaminen johtaa erilaisiin tuloksiin. TULOKSET: YLIOPISTOKAUPUNGIT Tässä luvussa yliopistokaupunkeja vertaillaan eri mittareiden muodostamien indeksien perusteella. Jokainen indeksi on sen mittareiden keskiarvo, ts. jokaisen mittarin (esim. B1.1) painoarvo indeksissä (esim. B1) on yhtäläinen. Luvun viimeisessä kappaleessa yliopistokaupunkeja vertaillaan kokonaisindeksin perusteella. Kokonaisindeksi on indeksien painotettu keskiarvo. Painoarvot kuvaavat indeksien ja niiden taustalla olevien mittareiden merkitystä opiskelijan arjessa. Painoarvot ovat: B1 Terveys- ja sosiaalipalvelut 20 B2 Asumispalvelut 30 B3 Kunnan kulttuuri- ja liikuntamahdollisuudet 5 B4 Opiskelijat kuntalaisina sekä liikenne 10 17
  18. 18. B1 TERVEYS- JA SOSIAALIPALVELUT B1 Terveys- ja sosiaalipalvelut 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 H elsinki Espoo Turku Tam pere O uluJyväskylä Joensuu Vaasa Lappeenranta KuopioR ovaniem i Indikaattorin B1 mittarit B1.1 Terveyskeskusmaksut B1.2 YTHS-jonot B1.3 Toimeentulotuen käytännöt Indikaattori B1 mittaa opiskelijan terveys- ja sosiaalipalveluja kolmella sektorilla: terveyskeskusmaksuja, kaupungissa olevan YTHS-toimipisteen jonoja sekä toimeentulotuen käytäntöjä kaupungissa. Indikaattorissa eniten pisteitä saa Turku, joka on samalla ainoa, jossa terveyskeskuskäynnit ovat maksuttomia yliopisto-opiskelijoille. Hyvin lähellä Turkua ovat Lappeenranta ja Jyväskylä, joilla on opiskelijalähtökohdista parhaat toimeentulotuen käytännöt. Tuloksissa merkille pantavaa olivat suuret erot toimeentulotuen käytännöissä, sen sijaan YTHS:n jonojen erot eivät olleet viikkomäärissä erityisen huomattavia. 18
  19. 19. B2 ASUMISPALVELUT B2 Asumispalvelut 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Helsinki Espoo Turku Tam pere O ulu Jyväskylä Joensuu Vaasa Lappeenranta KuopioRovaniem i Indikaattorin B2 mittarit B2.1 Opiskelija-asuntojen saatavuus B2.2 Keskineliövuokra / opiskelija-asunnot B2.3 Keskineliövuokra / muut asunnot (B2.4 Opiskelijan mahdollisuus kunnan vuokra-asuntoihin) Huom. mittaria B2.4 ei ole käytetty vertailussa. Katso tarkemmin kyseisen mittarin kuvauksesta. Asumispalveluindikaattori mittaa opiskelija-asumisen mahdollisuuksia opiskelija-asuntojen saatavuuden, sekä neliövuokrien avulla. Merkille pantavaa tuloksissa ovat pienet erot: vuokratasot eivät poikkea toisistaan merkittävästi opiskelija-asunnoissa eivätkä vapailla markkinoilla yksiöiden osalta. Ainoa poikkeus tähän on pääkaupunkiseutu, joka menestyy kaikilla asumismittareilla huonoiten. Senkään osalta erot eivät ole prosentuaalisesti erityisen isoja. Indikaattorin yksittäiset mittarit ovat kukin jollain tavalla huonoja: ne mittaavat asumista kukin yhdellä tavalla karkeasti, yhden mittarin voimalla. Samalla jotkin piirteet jäävät kussakin mittarissa huomiotta. Kokonaisuudessaan mittarit tasaavat toistensa vaikutuksia siten, että lopputulos vastaa varsin hyvin asiantuntijoiden arvioita asumisesta eri kaupungeissa ja arkikokemusta. 19
  20. 20. B3 KUNNAN KULTTUURI- JA LIIKUNTAMAHDOLLISUUDET B3 Kunnan kulttuuri- ja liikuntamahdollisuudet 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Helsinki Espoo Turku Tam pere O ulu Jyväskylä Joensuu Vaasa Lappeenranta KuopioRovaniem iIndikaattorin B3 mittarit B3.1 Opiskelijahinnat kaupungin liikuntapalveluissa B3.2 Opiskelijahinnat kulttuuripalveluissa B3.3 Yhdistystoiminnan aktiivisuus paikkakunnalla Indikaattori B3 kuvaa opiskelupaikkakunnan tarjoamia mahdollisuuksia kulttuuri- ja liikuntaharrastuksiin. Mittarit tarkastelevat opiskelijahintoja sekä yhdistystoiminnan aktiivisuutta. Kaupunkien väliset erot ovat pitkälti käänteisiä asumispalveluille: asumispalveluiden kaksi parasta, Joensuu ja Rovaniemi, menestyvät tällä indikaattorilla huonoiten, ja kaksi viimeistä, Helsinki ja Espoo puolestaan parhaiten. Suuressa kaupungissa on paljon yhdistystoimintaa, ja myös liikuntapaikkojen hinnat ovat opiskelijoille jonkin verran edullisempia. 20
  21. 21. B4 OPISKELIJAT KUNTALAISINA SEKÄ JOUKKOLIIKENNE B4 Opiskelijat kuntalaisina sekä joukkoliikenne 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Helsinki Espoo Turku Tam pere O ulu Jyväskylä Joensuu Vaasa Lappeenranta KuopioRovaniem i Indikaattorin B4 mittarit B4.1 Opiskelijavaltuutettujen osuus B4.2 Opiskelijahinnat joukkoliikenteessä B4.3 Joukkoliikenteen palvelutaso / kampukset B4.4 Kevyen liikenteen mahdollisuudet / kampukset Indikaattori tarkastelee opiskelijoiden edustusta kunnassa sekä joukko- ja kevyen liikenteen mahdollisuuksia. Merkittävimmät havainnot mittareissa koskevat joukkoliikennettä: etenkin opiskelijalippujen hintaerot ovat kaupunkien välillä moninkertaisia. Parhaiten indikaattorissa menestyvät Joensuu, Tampere ja Espoo. YLIOPISTOKAUPUNKIEN VERTAILU KOKONAISINDEKSIN PERUSTEELLA Yliopistokaupunkien vertailu kokonaisindeksi perusteella on esitetty alla kuvaajana. Vertailussa parhaiten menestyvät Joensuu, Tampere ja Lappeenranta. Näissä kaupungeissa opiskelijan asiat on vertailun perusteella järjestetty parhaiten: asuminen, terveydenhuolto, joukkoliikenne ynnä muut palvelut toimivat opiskelijan kannalta parhaalla tavalla. Vertailu on kuitenkin pohjimmiltaan suuntaa antava, eikä siitä voida tehdä päätelmiä yksittäisen opiskelijan tilanteesta: kaikissa kaupungeissa osan opiskelijoista asuminen, terveydenhuolto ja kulkuyhteydet toimivat paremmin kuin toisen osan, ja kyse on myös yksilön valinnoista. Kaupungit sijoittuvat sangen tasaisesti lukuun ottamatta sitä, että pääkaupunkiseutu menestyy selvästi muuta maata huonommin. Kaikkien muiden kaupunkien pisteet ovat välillä 5-6. Syynä 21
  22. 22. pääkaupunkiseudun eroon ovat asumispalvelut, joiden painoarvo vertailussa on myös suhteellisen suuri. Ilman asumispalveluita Helsinki ja Espoo sijoittuisivat vertailussa puoliväliin. Asumispalveluiden mittareita tarkasteltaessa nähdään kuitenkin, että erot kaupunkien välillä eivät ole erityisen radikaaleja: muiden kaupunkien kuin pääkaupunkiseudun välillä ne ovat huomattavan vähäisiä. Vertailussa esimerkiksi pk-seudun jälkeen kalleimman vuokratason kaupunkiin, Jyväskylään, huomataan, että Helsingin vuokrat ovat opiskelija-asuntojen osalta 11% korkeammat ja yleisten markkinoiden (yksiöt) osalta 32% korkeammat kuin Jyväskylässä. Erot eivät siis ole prosentuaalisesti niin suuria kuin vertailussa käytetty keskihajontaan perustuvat skaalaus helposti johtaa ajattelemaan. Pikemminkin on niin, että muissa mittareissa ja muiden kaupunkien välillä erot ovat erityisen pieniä. Yliopistokaupunkien vertailu kokonaisindeksin perusteella 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 H elsinki Espoo O ulu Vaasa Jyväskylä Kuopio R ovaniem i TurkuLappeenranta Joensuu Tam pere Vertailua tehtäessä tehtiin kokeiluna joitakin ajoja muuttaen eri indeksien painoarvoja kokonaisindeksissä ja jättäen eri indeksejä myös pois. Tuloksena havaitut erot ovat merkittäviä, ja kaupunkien järjestys on erilaisilla painoarvoilla osin eri, ei kuitenkaan niin selkeästi kuin yliopistojen osalta. Tästä nähdään, että kaupunkien profiilit eroavat toisistaan: toisissa kaupungeissa yhdet asiat on hoidettu opiskelijaystävällisesti, toisessa toiset. Kokonaisindeksi kuitenkin asettaa kaupungit selkeämmin järjestykseen kuin yliopistot, ja kärkikolmikon voi vertailun perusteella sanoa olevan useammassa suhteessa parempia opiskelijakaupunkeja kuin häntäpään kaupunkien – joilla silti niilläkin on vahvuuksia. 22
  23. 23. LOPPUPÄÄTELMIÄ Tämän selvityksen tyyppinen vertailu voi parhaimmillaan palvella kehitystä nostamalla esiin opiskelijan kannalta olennaisia kysymyksiä. Moni asia erityisesti yliopistojen osalta on sellainen, että sen kehittäminen on varsin yksinkertaista: esimerkiksi opiskelijatuutorien koulutus, tenttien ilmoittautumiskäytännöt ja esteettömyyskartoitus ovat suhteellisen yksinkertaisia kehittää. Yliopistokaupunkien vertailussa useampi kysymys on samalla rahakysymys: mikä on joukkoliikenteen opiskelijahinta, kuinka kampusalueelta lähteviä kevyen liikenteen väyliä ylläpidetään. Samoin useat kysymykset myös yliopistojen puolella aiheuttavat kustannuksia: opetusresurssit ovat viime kädessä rahaa samoin kuin kielikurssien jonotuksen vähentäminen. Olennainen vertailun tulos on se, että monta pientä asiaa muuttamalla yliopistot voisivat kehittyä opiskelupaikkoina huomattavasti. Toivottavasti tämä vertailu voi palvella tarkistuslistana siihen, mitä asioita yliopistoissa ja yliopistokaupungeissa on eri tavalla ja niitä voidaan listan avulla kehittää. Vertailu voi vaikuttaa kattavalta, ikään kuin se kattaisi kaikki opiskelijan kannalta olennaiset kysymykset. Näin ei kuitenkaan ole, vaan monta opiskelijan kannalta tärkeää asiaa on täysin vertailematta, ja vertailun mittarit heijastavat todellisuutta vain suuntaa-antavasti. Jo vertailua luotaessa jouduttiin karsimaan useita tärkeitä kysymyksiä pois niiden vaikean mitattavuuden vuoksi. Näitä olivat esimerkiksi työelämämentorointi, langaton verkko, opiskelija-asuntojen ikä sekä lukuisat vaihto-opiskeluun liittyvät kysymykset. Kuten alumpana mainittiin, vertailu on parhaimmillaankin vain jokin kuvaus todellisuudesta, ja kukin ”[i]ndikaattori indikoi ei-suoraan mitattavissa olevaa ominaisuutta. Yksinkertaisilla toimintaindikaattoreilla kuvataan monitahoista todellisuutta, jolloin aikaansaadaan yksinkertaistettu kuva monitahoisesta todellisuudesta. Saatu kuva voi olla parempi tai huonompi, mutta se on kuitenkin todellisuuden kuvaus – ei todellisuus.”12 Tämäkin vertailu on yksi kuvaus todellisuudesta, ei todellisuus. Yksinkertainen kuva monimutkaisesta organisaatiosta ja ympäristöstä jättää paljon näkemättä ja kuvaamatta. Toivottavasti tämän vertailun herättämä keskustelu löytää rakentavassa hengessä näitä puuttuvia osasia. 12 KKN 1995 s. 2, jossa siteerataan Caj-Gunnar Lindströmiä. 23
  24. 24. LÄHTEET KIRJALLISET LÄHTEET KOTA KOTA-tietokanta www.csc.fi/kota. KOTA-lähteissä tietojen vuosi on 2003 jos ei ole mainittu muuta. OPM 2001 Opintojen keskeyttäminen sekä korkeakoulujen kokopäivä- ja osa-aikaopiskelu. Eräiden koulutustilastojen kehittämistyöryhmä. Opetusministeriön työryhmien muistioita 25:2001.s OPH 2004 Esteetön korkeakouluopiskelu. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot. Opetushallitus 2004. CIMO 2003 http://www.cimo.fi/dman/Document.phx/~public/Julkaisut+ja+tilastot/ Raportit+ja+selvitykset/Liikkuvuustilastot_2003.pdf OPM 2003 Tietoyhteiskunnan rakenteet oppilaitoksissa - vuoden 2002 kartoitusten tulokset. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2003:20. Saatavilla osoitteessa: http://www.minedu.fi/julkaisut/koulutus/2003/tr20/tr20.pdf (viittauspäivä 16.1.2005). SVY 2005 Suomen virtuaaliyliopiston verkkosivu: http://www.virtuaaliyliopisto.fi/?node=vy_kurssitarjonta_stat_fin (viittauspäivä 24.1.2005). Kirjastot 2005 Tieteellisten kirjastojen tilastotietokanta. Saatavissa osoitteessa: http://yhteistilasto.lib.helsinki.fi (viittauspäivä 1.2.2005). KKN 1995 Korkeakouluneuvoston Indikaattorijaoston raportti I Tunnusluvuista II Tuloksellisuuden huomioonottaminen korkeakoulujen sisäisessä rahanjaossa. Opetusministeriö. Korkeakouluneuvoston julkaisuja 6/1995, Helsinki 1995. Korhonen 2003 Korhonen, Riku. Opiskelija-asuntojen tuotantotarvelaskelma 2003-2012. Opetusministeriön julkaisuja 2003:33. VnA 794/2004 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004 (erityisesti 26§) Laaksonen 2005 Laaksonen, Elina: Esteetön opiskelu yliopistoissa. Opetusministeriön julkaisuja 2005:6. Opiskelijatutkimus 2003 Berntson, Taru. Opiskelijatutkimus 2003. Tutkimuksen lähdemateriaalit. OTUS 2005. Yhdistysnetti 2005 Sähköinen yhdistystietokanta Yhdistysnetti, osoitteessa http://yhdistysrekisteri.prh.fi/ryhaku.htx (viittauspäivä 24.2.2005). Pelto-Huikko 2005 Pelto-Huikko, Antti. Kehrä-hankkeen arvioinnin loppuraportti. Terveyden edistämisen keskus 2005. (ei vielä julkaistu) 24
  25. 25. KÄYTETTYJÄ VERKKOSIVUJA: www.rovaniemi.fi, www.tilastokeskus.fi www.tky.fi HAASTATTELUT: Lauri Korkeaoja, sosiaalipoliittinen sihteeri, 13.1. ja 21.1.2005 KÄYTETYT LYHENTEET HY Helsingin yliopisto JY Oulun yliopisto OY Oulun yliopisto JoY Joensuun yliopisto KuY Kuopion yliopisto TY Turun yliopisto TaY Tampereen yliopisto ÅA Åbo Akademi VY Vaasan yliopisto LY Lapin yliopisto TKK Teknillinen korkeakoulu TTY Tampereen teknillinen yliopisto LTY Lappeenrannan teknillinen yliopisto HKKK Helsingin kauppakorkeakoulu SHH Svenska handelshögskolan TuKKK Turun kauppakorkeakoulu TaiK Taideteollinen korkeakoulu SibA Sibelius-Akatemia TeaK Teatterikorkeakoulu KuvA Kuvataideakatemia Taulukoissa suluissa oleva yliopiston lyhenne tarkoittaa puuttuvaa tietoa. JOO joustava opinto-oikeus VOO valtakunnallinen opinto-oikeus 25
  26. 26. 26 LIITTEET LIITE 1: TULOSTEN KÄSITTELYSTÄ JA SKAALAUKSESTA Kysymysten tulokset on skaalattu pisteiksi siten, että: 1) Likert- asteikot on muunnettu suoraan pisteiksi: vastaus 1: 2 pistettä vastaus 2: 4 pistettä vastaus 3: 6 pistettä vastaus 4: 8 pistettä vastaus 5: 10 pistettä 2) Dikotomiset vastaukset on muutettu pisteiksi antaen kyllä ja ei vastauksille arvot 10 ja 5. Tällä pisteytyksellä eri kysymysten painoarvo muodostuu suhteellisen samaksi: kun muissa skaaloissa liikutaan paljolti välillä 2-8 tai 3-7, on dikotomisessa 5-10 käyttökelpoisempi kuin esim. 0-10. vastaus ei: 5 pistettä vastaus kyllä: 10 pistettä 3) luku-, suhdeluku- sekä prosenttilukuvastauksissa arvoista on laskettu keskiarvo ja keskihajonta. Tämän jälkeen pisteet on skaalattu +/- kolmen keskihajonnan välille, ja tämän välin ääripäille on annettu arvot 10 ja 0. Toisin sanoen +3 keskihajontaa antaa täydet pisteet ja - 3 keskihajontaa antaa 0 pistettä. Näin kaikkien mittareiden vaihteluväli ei ulotu koko alueelle 0-10 ja toisaalta mennessään yli tästä skaalauksesta erityisen poikkeava lukuarvo antaa kuitenkin pisteitä vain 0 tai 10. Skaalauksen perusteet (keskiarvo ja keskihajonta) on laskettu vain tiedeyliopistojen tulosten perusteella, koska monessa kysymyksessä taidealan yliopistojen arvot poikkeavat tiedeyliopistoista merkittävästi johtuen pääasiassa henkilökohtaisen opetuksen runsaasta määrästä ja erilaisista opetusjärjestelyistä. Pisteytys on siis suoritettu kaikille yliopistoille (tiede- ja taideyliopistot) aina samoilla perusteilla, skaalauksen perusteen ollessa tiedeyliopistot. Kaikissa ym. kohdissa 1-3) voivat pistearvot 10 ja 0 sijaita myös päinvastoin riippuen luvun merkityksestä, ts. onko opiskelijan kannalta eduksi, että luku on suuri vai pieni. Valinta on yleensä ilmeinen. Tilanteissa, joissa pieni luku on hyvä, on annettu ensin raakapisteet kuten tavallisesti, ja sitten laskettu varsinaiset pisteet kaavalla 10-(raakapisteet). Pistearvot ja muut laskutoimitukset on laskettu tarkoilla arvoilla, ja ilmoitettu luettavuuden vuoksi pyöristettynä (yleensä 2 merkitsevän numeron tarkkuudella). Pyöristyksistä johtuen jotkin laskutoimitukset voivat näyttää virheellisiltä. Yliopistokaupunkien osalta skaalaus on tehty samoin kuin yliopistojen, mutta tulokset käsitellään kaupunkikohtaisesti 11 yliopistokaupungin vertailuna. Skaalaus on aina tehty näiden 11 kaupungin välillä vastaavasti kuin edellä kuvattu (0-10 vastaa keskiarvo-/+3*keskihajontaa). Niissä kohdissa, joissa tulokset on kysytty ylioppilaskunnista on käytetty Helsingin, Turun ja Tampereen osalta käytetty vastausten keskiarvoa.
  27. 27. LIITE 2: KYSELYLOMAKE YLIOPISTOKOHTAISET KYSYMYKSET 1) Mitä yliopistoa vastaukset koskevat? 2) Ilmoita nimesi ja asemasi ylioppilaskunnassa, sähköpostiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot tulevat vain tutkijan käyttöön mahdollisia kysymyksiä varten. 3) Kuinka suurelle prosenttiosuudelle 1. vuoden opiskelijoista on nimetty opettajatuutori, jonka nämä tapaavat ainakin kerran (ryhmässä tai kahden kesken)? Arvioi prosenttiluku. 4) Mikä on opintoneuvontapsykologien yhteenlaskettu henkilötyövuosimäärä vuodessa? Ilmoita vastausta vuosina ja kuukausina, esim. 4v 3kk. Tiedon saadaksesi voit esimerkiksi soittaa ura- ja rekrytointipalveluihin tai suoraan opintoneuvontapsykologille. 5) Onko opiskelijoille saatavissa opiskelutaitojen opasta joko paperisena tai verkossa? Opiskelutaidot tarkoittavat tässä opiskelemisen tekniikoihin ja taitoihin perehdyttämistä (esimerkiksi muistiinpanotekniikka, tenttilukutekniikka, ryhmätöiden tekeminen, työselostusten kirjoittaminen). kyllä ei 6) Järjestetäänkö yliopistossa opiskelutaitoihin perehdyttäviä kursseja? Erittäin huonosti tarkoittaa, että kursseja ei järjestetä lainkaan. Erittäin hyvin tarkoittaa, että on olemassa sekä pakollisia että vapaaehtoisia kursseja, ja kursseja on olemassa eri opintojen vaiheisiin. 1 erittäin huonosti 2 huonosti 3 tyydyttävästi 4 hyvin 5 erittäin hyvin 7) VAPAA TEKSTIKENTTÄ ylläolevien vastausten kommentoimiseksi. Kuvaile tähän tarvittaessa vastaustesi lähteitä ja luotettavuutta. Viittaa kysymyksiin kysymysnumerolla. Kaikkia vastauksia ei ole pakko kommentoida, mutta ainakin virhealttiit tai muuten erikoiset. 27
  28. 28. 8) Miten opintojen alun henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) tehdään yliopistossa? Erittäin huonossa käytännössä HOPS ei esimerkiksi ole pakollinen, ohjeet ovat vanhentuneet, eikä siihen tarjota ohjausta tai palautetta. Erittäin hyvä käytäntö tarkoitaa ainakin seuraavia asioita: kaikki yksikön opiskelijat tekevät HOPSin, tekemiseen on ohjausta, tekemästään HOPSista saa palautetta, HOPSin etenemiseen on ainakin yksi tarkistuspiste opintojen kuluessa ja HOPSia voi tai pitää päivittää myöhemmin järjestelmän puitteissa. Hyvässä näistä ominaisuuksista puuttuu korkeintaan kaksi, tyydyttävässä korkeintaan kolme. Jos käytännöt ovat eri yksiköissä erilaisia, arvioi keskimääräinen käytäntö. 1 erittäin huonosti 2 huonosti 3 tyydyttävästi 4 hyvin 5 erittäin hyvin 9) Kuinka laajasti edellisessä kysymyksessä kuvattu opintojen alun henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) tehdään yliopiston eri yksiköissä, ts. kuinka montaa prosenttia uusista opiskelijoista jonkinlainen pakollinen HOPS- käytäntö koskee? 10) Miten 1. vuoden opiskelijaa ohjaavien opiskelijatuutorien koulutus on järjestetty? Erittäin huono käytäntö ei pidä sisällään mitään tai vain satunnaista koulutusta. Erittäin hyvä käytäntö tarkoittaa tässä vakiintunutta sekä yliopiston yhteisiin että yksikkökohtaisiin kysymyksiin tapahtuvaa perehdyttämistä, jossa tuleva tuutori saa opastusta niin opiskelijakulttuuriin kuin opintoihinkin tutustuttamiseen sekä ryhmän ja erilaisten yksilöiden ohjaamiseen. Koulutuksen voi tarjota yliopisto tai opiskelijajärjestöt – erittäin hyvä käytäntö on tässä vakiintunut ja työnjako toimiva. 1 erittäin huonosti 2 huonosti 3 tyydyttävästi 4 hyvin 5 erittäin hyvin 11) Ottaako yliopisto yhteyttä henkilöihin, joilla opinnot viivästyvät ja onko tähän olemassa systemaattinen järjestely? Vastaus prosenttilukuna: kuinka suuri osa opiskelijoista opiskelee yksikössä, jossa tällainen järjestely on. 0% tarkoittaa, että missään yksikössä ei ole systemaattista järjestelyä, 100% kaikissa. 12) VAPAA TEKSTIKENTTÄ ylläolevien vastausten kommentoimiseksi. Kuvaile tähän tarvittaessa vastaustesi lähteitä ja luotettavuutta. Viittaa kysymyksiin kysymysnumerolla. Kaikkia vastauksia ei ole pakko kommentoida, mutta ainakin virhealttiit tai muuten erikoiset. 13) Onko yliopiston säännöstössä (esim. hallintojohtosääntö, tenttiohjesääntö) määrätty maksimiaika, jonka opettaja saa käyttää tentin tarkastamiseen? kyllä ei 14) Onko yliopiston säännöstössä (esim. hallintojohtosääntö, tenttiohjesääntö) määrätty maksimiaika lopputyön/gradun/diplomityön tarkastukselle? kyllä ei 28
  29. 29. 15) Montako henkilöä yliopiston rekrytointipalveluissa on töissä (henkilötyövuosimäärä vuodessa)? Ilmoita vuotta ja kuukautta (esim. 5v 3kk). 16) Kuinka järjestelmällisesti ja säännöllisesti opinnoista kerättyä opiskelijapalautetta hyödynnetään opintojen (kurssien ja opetussuunnitelmien) kehittämisessä? Ilmoita prosenttiluku: kuinka monessa prosentissa laitoksia/vastaavia yksiköitä palautetta kerätään ja hyödynnetään systemaattisesti? 17) Kuinka monta opintoviikkoa yliopistossa opiskellaan yliopistopedagogista koulutusta vuodessa? Luku tarkoittaa yliopiston opettajien opiskelemaa, laske pois mahdollinen yliopiston ulkopuolisille sekä perustutkinto- opiskelijoille tarjottu koulutus. Luku tarkoittaa yhteenlaskettua opiskeltua opintoviikkomäärää, esim. jos 10 opettajaa on käynyt 15 opintoviikon laajuisen kurssin, ilmoita 150 ov. 18) VAPAA TEKSTIKENTTÄ ylläolevien vastausten kommentoimiseksi. Kuvaile tähän tarvittaessa vastaustesi lähteitä ja luotettavuutta. Viittaa kysymyksiin kysymysnumerolla. Kaikkia vastauksia ei ole pakko kommentoida, mutta ainakin virhealttiit tai muuten erikoiset. 19) Järjestetäänkö yliopistossa myös vaihtoehtoisia tai valinnaisia kursseja eri tutkimusmetodeista perustutkinto- opiskelijoille? Metodikurssi tarkoittaa tässä erillistä tutkimuksen menetelmiin keskittyvää kurssia, jonka tarjoamista menetelmätaidoista on apua gradun/diplomityön/lopputyön tekemisessä (kurssi voi olla opintojen alku- tai loppuvaiheessa, kunhan sen tarjoamat valmiudet tulevat käyttöön). Ota huomioon vastauksessasi sekä kurssien tarjonnan laajuus (kuinka monessa tiedekunnassa/osastossa opiskelevia koskee) että vaihtoehtoisten kurssien määrät. 1 erittäin huonosti 2 huonosti 3 tyydyttävästi 4 hyvin 5 erittäin hyvin 20) Kuinka monen eri kielen opetusta yliopistossa tarjotaan vähintään kahden opintoviikon verran? (esim. 2 opintoviikon laajuinen alkeiskurssi) 21) Kuinka suuri osuus kielikursseista on sellaisia, että niille eivät mahdu kaikki halukkaat opiskelijat? Ilmoita prosenttiluku. Jos et saa tarkkaa tietoa, ilmoita oma tai kielikeskuksen arvio. 22) Voiko yliopiston lukukausi-ilmoittautumisen tehdä verkossa? kyllä ei 23) Voiko kursseille ja tentteihin ilmoittautua verkossa? Vastaus prosenttilukuna: kuinka monelle prosentille kursseista ja tenteistä. 24) Ovatko opinto-oppaat verkossa? Vastaus prosenttilukuna: kuinka monen opiskelijan pääainetta koskeva opas. 29
  30. 30. 25) Ovatko kursseihin liittyvät ajankohtaiset tiedotukset verkossa? Vastaus prosenttilukuna: kuinka monesta prosentista kursseista. 26) VAPAA TEKSTIKENTTÄ ylläolevien vastausten kommentoimiseksi. Kuvaile tähän tarvittaessa vastaustesi lähteitä ja luotettavuutta. Viittaa kysymyksiin kysymysnumerolla. Kaikkia vastauksia ei ole pakko kommentoida, mutta ainakin virhealttiit tai muuten erikoiset. 27) Tukeeko yliopisto (mukaanlukien sen osat kuten opiskelijajärjestöt) opiskelijaa kannettavan tietokoneen hankkimisessa? 1 yliopisto ei tue lainkaan 2 yliopisto organisoi hankinnan, järjestää käytön tukea tai tukee muuten ei-taloudellisesti yhteishankintoja 3 yliopisto tukee taloudellisesti koneiden hankkimista 4 yliopisto hankkii koneet, jotka opiskelija vuokraa edullisesti, 5 yliopisto hankkii koneet omalla kustannuksellaan, ja tarjoaa ne maksutta opiskelijoiden käyttöön 28) Kuinka hyvin ryhmätyö- ja lukutiloja on opiskelijoiden saatavilla? Ota huomioon tilojen riittävyys ja aukioloajat. Erittäin huonosti tarkoittaa, että tiloihin on säännöllisesti jonoa, ne ovat käytössä vain virka-aikana, ne sijaitsevat opetustiloihin ja asuntoihin nähden huonosti ja eivätkä ne välttämättä laadultaankaan ole tarkoituksenmukaisia. Erittäin hyvin tarkoittaa, että jonoa on vain harvoin, pääsy on aikaisesta aamusta myöhään iltaan tai ympäri vuorokauden, tilat sijaitsevat opetustiloihin tai asuntoihin nähden hyvin, ja ne palvelevat tarkoitustaan hyvin. Hyvin tarkoittaa, että näistä ominaisuuksista puuttuu noin yksi. Tee kokonaisarvio kaikkien opiskelijoiden kannalta. 1 erittäin huonosti 2 huonosti 3 tyydyttävästi 4 hyvin 5 erittäin hyvin 29) Saako opiskelija valmistuessaan kansainväliseen käyttöön tarkoitetun tutkintotodistuksen liitteen (Diploma Supplement) automaattisesti eli ilman erityistä pyyntöä? Vastaa prosenttilukuna: kuinka monta prosenttia opiskelijoista saa sen tiedekunnastaan/osastostaan valmistuessaan (jos esim. 40% opiskelijoista opiskelee tiedekunnassa, josta diploma supplementin saa automaattisesti, on vastaus 40%). 30) Kuinka kirjastopalvelut ovat saatavissa opiskelijalle (erityisesti aukioloajat, kirjaston sijainti, opastus)? Erittäin huonosti tarkoittaa, että palveluihin (lainaustiskille, neuvontaan tai asiakaspäätteille) on säännöllisesti jonoa, ne ovat käytössä lyhempänä aikana kuin virka-aikana (esim. siis 10-16), ne sijaitsevat opetustiloihin ja asuntoihin nähden huonosti, eikä tietoja helposti löydy eikä opastusta ole saatavilla. Erittäin hyvin tarkoittaa, että jonoja on vain harvoin, pääsy on aamusta myöhään iltaan, tilat sijaitsevat lähellä ja tietoa ja opastusta löytyy helposti. Hyvin tarkoittaa, että näistä ominaisuuksista puuttuu noin yksi. Tee kokonaisarvio kaikkien opiskelijoiden kannalta. 1 erittäin huonosti 2 huonosti 3 tyydyttävästi 4 hyvin 5 erittäin hyvin 30
  31. 31. 31) VAPAA TEKSTIKENTTÄ ylläolevien vastausten kommentoimiseksi. Kuvaile tähän tarvittaessa vastaustesi lähteitä ja luotettavuutta. Viittaa kysymyksiin kysymysnumerolla. Kaikkia vastauksia ei ole pakko kommentoida, mutta ainakin virhealttiit tai muuten erikoiset. 32) Onko yliopistossa saatavilla opas hallinnon opiskelijaedustajana toimiville? Opas voi olla yliopiston tai ylioppilaskunnan tuottama. kyllä ei 33) Järjestetäänkö yliopistossa hallinnon opiskelijaedustajille säännöllisesti koulutusta? Koulutuksen voi järjestää yliopisto tai ylioppilaskunta. kyllä ei 34) Ovatko hallinnon opiskelijaedustajien yhteystiedot (vähintään sähköpostiosoite TAI puhelinnumero) saatavissa verkosta? Yhteystiedot voivat olla joko yliopiston tai opiskelijajärjestöjen sivuilla. Vastauksena arvio prosenttilukuna: kuinka suuri osa tiedoista löytyy. Ota huomioon VAIN: 1) yliopiston hallitus/konsistori, 2) kaikki koko yliopistoa koskevat muut hallintoelimet sekä 3) tiedekunta/osastoneuvostot. 35) Kattaako hallinnon opiskelijaedustus epäviralliset (ei laeissa, asetuksissa tai johtosäännöissä määrätyt) rehtorin/vararehtorin nimeämät työryhmät ja toimielimet? Vastaus suhdelukuna (esim. 5/12), kuinka suuressa osassa rehtorien asettamista epävirallisista elimistä on opiskelijaedustus (vähintään yksi äänivaltainen opiskelijajäsen). 36) Kuinka suuri osuus yliopiston hallituksen (tai konsistorin) äänivaltaisista jäsenistä on opiskelijoita? 37) Kuinka suuri osuus yliopiston vaalikollegion äänivaltaisista jäsenistä on opiskelijoita? 38) VAPAA TEKSTIKENTTÄ ylläolevien vastausten kommentoimiseksi. Kuvaile tähän tarvittaessa vastaustesi lähteitä ja luotettavuutta. Viittaa kysymyksiin kysymysnumerolla. Kaikkia vastauksia ei ole pakko kommentoida, mutta ainakin virhealttiit tai muuten erikoiset. 31
  32. 32. KAUPUNKIKOHTAISET KYSYMYKSET 1) Mitä yliopistoa vastaukset koskevat? 2) Ilmoita nimesi ja asemasi ylioppilaskunnassa, sähköpostiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot tulevat vain tutkijan käyttöön mahdollisia kysymyksiä varten. 3) Montako euroa on oppilaitoksen kotikunnassa asuvan opiskelijan terveyskeskusmaksu (vuoden ensimmäinen yleislääkärikäynti, ei päivystysaikana)? 4) Opiskelijan opintotuen maksimiaika (yleensä 55kk) on täynnä. Kuinka opiskelija saa tilanteessa kunnassa toimeentulotukea? Ota huomioon kunnon ohjeistus ja vaadittavien selvitysten ja käyntien kuormittavuus opiskelijan kannalta. Erittäin epätarkoituksenmukaisesti voi tarkoittaa, että opiskelijan on päätettävä opinnot saadakseen tukea, vaatimusten mukaisten selvitysten ja liitteiden hankkiminen on lähes mahdotonta tai tukea ei myönnetä lainkaan. Erittäin tarkoituksenmukaisesti tarkoittaa opiskelijan lähtökohdista hyvin toimivaa järjestelmää. Se ei tarkoita sitä, että mitään selvityksiä ei vaadittaisi tai että toimeentulotukea saisi aina, vaan tarkoituksenmukaisia vaatimuksia, jotka ennemmin edesauttavat kuin haittaavat opintoja. 1 erittäin epätarkoituksenmukaisesti 2 epätarkoituksenmukaisesti 3 tyydyttävästi 4 tarkoituksenmukaisesti 5 erittäin tarkoituksenmukaisesti 5) Opiskelijan opintotuki on katkaistu liian vähäisen opintoviikkokertymän vuoksi. Kuinka opiskelija saa tilanteessa kunnassa toimeentulotukea? 1 erittäin epätarkoituksenmukaisesti 2 epätarkoituksenmukaisesti 3 tyydyttävästi 4 tarkoituksenmukaisesti 5 erittäin tarkoituksenmukaisesti 6) Opiskelija ei saa opintolainaa luottohäiriömerkinnän takia. Kuinka opiskelija saa tilanteessa kunnassa toimeentulotukea tai sosiaalista luototusta? Arviointiasteikko: katso edellinen kysymys. Sosiaalisella luototuksella tarkoitetaan luottojärjestelyä, jonka avulla opiskelija pääsee jälleen opintolainen piiriin. Tee kokonaisarvio opiskelijan kannalta. 1 erittäin epätarkoituksenmukaisesti 2 epätarkoituksenmukaisesti 3 tyydyttävästi 4 tarkoituksenmukaisesti 5 erittäin tarkoituksenmukaisesti 7) Tarkentava kysymys edellisen kysymyksen tilanteista: mikä järjestely kunnassa on ensisijaisesti käytössä? toimeentulotuki sosiaalinen luototus jokin muu, millainen ei mikään 32
  33. 33. 8) VAPAA TEKSTIKENTTÄ ylläolevien vastausten kommentoimiseksi. Kuvaile tähän tarvittaessa vastaustesi lähteitä ja luotettavuutta. Viittaa kysymyksiin kysymysnumerolla. Kaikkia vastauksia ei ole pakko kommentoida, mutta ainakin virhealttiit tai muuten erikoiset. 9) Voiko yksin asuva yliopisto-opiskelija, joka on kirjoilla yliopiston sijaintikunnassa, saada kunnan vuokra-asunnon opiskelijana/kuntalaisena? (älä siis laske mukaan tilanteita, joissa opiskelija saa asunnon esim. kunnan työntekijänä) Kyllä Ei 10) Paljonko yliopistokunnan sisäinen linja-automatka maksaa paikkakunnalla kirjoilla olevalle opiskelijalle, ja montako prosenttia on opiskelija-alennus? Ilmoita erikseen opiskelijalipun hinta sarjalipulla (edullisin monen matkan sarjalippu tai sähköinen arvolippu) ja 30 vuorokauden lipun hinta opiskelijalle sekä opiskelija-alennuksen prosenttimäärä verrattuna normaalihintaiseen vastaavaan lippuun. Sarjalipulla yhden matkan opiskelijahinta Sarjalipun alennusprosentti 30 päivän lipun opiskelijahinta 30 päivän lipun alennusprosentti 11) Kuinka hyvin joukkoliikenteen linjatarjonta ja aikataulut palvelevat opiskelijoiden tarpeita? Ota huomioon ainakin reittien tarkoituksenmukaisuus oppilaitosten, palvelujen ja asuntojen suhteen, vuorovälit sekä kulkuajat suhteessa opintoihin ja opiskelijatapahtumiin. Erittäin huonosti tarkoittaa, että tarjonta on puutteellinen, se palvelee vain pientä osaa opiskelijoista, ja vuorovälit ovat pitkiä, yli tunnin suuruusluokassa. Erittäin hyvin tarkoittaa sitä, että linjatarjonta on kattava suhteessa em. paikkoihin, ja mahdollistaa kulkemisen niin virka-aikaan kuin myöhään illalla/yölläkin. 1 erittäin huonosti 2 huonosti 3 tyydyttävästi 4 hyvin 5 erittäin hyvin 12) Kuinka hyvin kevyen liikenteen verkosto ja etäisyydet palvelevat opiskelijoita? Ota huomioon ainakin reittien tarkoituksenmukaisuus oppilaitosten, palvelujen ja asuntojen suhteen sekä niiden laatu ja kunnossapito. 1 erittäin huonosti 2 huonosti 3 tyydyttävästi 4 hyvin 5 erittäin hyvin 13) VAPAA TEKSTIKENTTÄ ylläolevien vastausten kommentoimiseksi. Kuvaile tähän tarvittaessa vastaustesi lähteitä ja luotettavuutta. Viittaa kysymyksiin kysymysnumerolla. Kaikkia vastauksia ei ole pakko kommentoida, mutta ainakin virhealttiit tai muuten erikoiset. 33
  34. 34. 14) Kuinka laajasti ja hyvin yliopistossa on tarjolla liikuntapalveluja? Ota huomioon liikuntasalit/hallit, kuntosalit, sekä erilaiset lajikohtaiset sisä- ja ulkoliikuntapaikat. Ota huomioon myös tavoitettavuus. Erittäin huonosti tarkoittaa, että liikuntapaikkoja ei ole saatavilla lainkaan. Erittäin hyvin tarkoittaa, että liikuntapaikkoja on kampuksella tai lyhyen matkan päässä saatavilla paljon eri lajeihin, ja ne ovat edullisia. 1 erittäin huonosti 2 huonosti 3 tyydyttävästi 4 hyvin 5 erittäin hyvin 15) Mikä on kertalipun ja sarjalipun hinta ja keskimääräinen opiskelija-alennus seuraaviin kahteen kaupungin omistamaan liikuntapaikkaan: kaupungin uimahalli sekä liikuntasali/halli (esim. punttisalivuoro tai muu liikuntavuoro per henkilö). Ilmoita kertalipun hinta opiskelijalle, ja jos käytössä on sarjalippu, yhden käynnin hinta opiskelijalle. Ilmoita lisäksi opiskelijan alennusprosentti kertalipusta tai sarjalipusta, kummassa on suurempi alennus vastaavasta täysihintaisesta lipusta (ts. jos kertalipusta ei ole alennusta, ja sarjalipusta on 20%, ilmoita 20%). HUOM! Kaikki euromäärät siis ovat opiskelijahintoja! Uimahalli kerta / euroa Uimahalli kerta sarjalipulla / euroa Uimahalli opiskelija-alennus / prosenttia Liikuntasali kerta / euroa Liikuntasali kerta sarjalipulla / euroa Liikuntasali opiskelija-alennus / prosenttia 16) Mikä on opiskelijalipun hinta ja alennus kolmeen kulttuuritapahtumaan? Tapahtumat: kaupungin suurin teatteri pääsali; kaupunginorkesterin (tai vastaavan) konsertti; kaupungin suurin elokuvateatteri arki-iltana kello 19. Ilmoita lisäksi alennusprosentti kertalipusta tai sarjalipusta, kummassa on suurempi alennus vastaavasta täysihintaisesta lipusta. HUOM! Kaikki euromäärät siis ovat opiskelijahintoja! Teatteri kerta / euroa Teatteri kerta sarjalipulla / euroa Teatteri alennus / prosenttia Konsertti kerta / euroa Konsertti kerta sarjalipulla / euroa Konsertti alennus / prosenttia Elokuva kerta / euroa Elokuva kerta sarjalipulla / euroa Elokuva alennus / prosenttia 17) Kuinka usein kunnalliset virkamiehet tai elimet pyytävät opiskelijajärjestöltä lausuntoa tai osallistumaan kuulemiseen? Lausunto voi olla miltä tahansa kunnan tai ylioppilaskunnan toiminnan alueelta. ei koskaan muutaman vuoden välein noin vuosittain 2-4 kertaa vuodessa 5 kertaa vuodessa tai useammin 34
  35. 35. 35 18) VAPAA TEKSTIKENTTÄ ylläolevien vastausten kommentoimiseksi. Kuvaile tähän tarvittaessa vastaustesi lähteitä ja luotettavuutta. Viittaa kysymyksiin kysymysnumerolla. Kaikkia vastauksia ei ole pakko kommentoida, mutta ainakin virhealttiit tai muuten erikoiset. 19) Kuinka monta prosenttia yliopistopaikkakunnan kaupunginvaltuuston jäsenistä on alle 35-vuotiaita jonkin yliopiston aktiiviopiskelijoita (mukaanlukien jatko-opiskelijat)? Aktiiviopiskelija tarkoittaa tässä henkilöä, joka suorittaa vähintään kymmenen opintoviikkoa vuodessa tai käyttää tittelinään opiskelijaa. Tarvittaessa tee arvio ja kerro siitä vapaassa tekstikentässä. 20) Kuinka paljon (euroina) yliopistopaikkakunnan kaupunki tukee ylioppilaskuntaa taloudellisesti keskimäärin vuodessa? Mukaan ei lasketa ylioppilaskunnan alayhdistyksille, ainejärjestöille yms. kohdistuvaa tukea. Laske mukaan suora taloudellinen tuki sekä suoranaiset subventiot esim. tuotelahjoituksina tai tila/kiinteistövuokrissa. 21) Onko yliopiston yksiköissä nimetyt tasa-arvohenkilöt, joiden toimenkuvaan kuuluvat myös opiskelijoita koskevat tasa-arvoasiat? Vastauksena prosenttiluku, kuinka suuressa osassa yksiköitä (tiedekunnat/osastot) on. 22) Ovatko opiskelijat kattavasti (hyvin) mukana yliopiston tasa-arvosuunnitelmassa opiskelijoina eli työyhteisön jäseninä? Tässä ei tarkoiteta opiskelijavalintoja ja hakijoiden tasa-arvoa, vaan opiskelun riskitilanteita tasa-arvon osalta. Erittäin huonosti tarkoittaa, että opiskelijoita ei ole mainittu tasa-arvosuunnitelmassa lainkaan tai yliopistolla ei ole tasa- arvosuunnitelmaa. Erittäin hyvin tarkoittaa, että opiskelijat on otettu huomioon tasa-arvosuunnitelman eri kohdissa kattavasti -- erilaisesta asemasta johtuen eri tavalla kuin henkilökunta, mutta kautta linjan kattavasti ja opiskelijoiden aseman erityispiirteet huomioiden. 1 erittäin huonosti 2 huonosti 3 tyydyttävästi 4 hyvin 5 erittäin hyvin 23) VAPAA TEKSTIKENTTÄ ylläolevien vastausten kommentoimiseksi. Kuvaile tähän tarvittaessa vastaustesi lähteitä ja luotettavuutta. Viittaa kysymyksiin kysymysnumerolla. Kaikkia vastauksia ei ole pakko kommentoida, mutta ainakin virhealttiit tai muuten erikoiset. Kiitos vaivannäöstä!
  36. 36. A1 Opiskeluprosessit A1.1 Opettajatuutorointi Arviointia Hyvin useassa yliopistossa tuutorointi on kehittymässä tai muuttumassa, erityisesti Åbo Akademissa asia on muutosvaiheessa ja HKKK:ssa kehittymässä nopeasti. Sibelius- Akatemiassa puolestaan henkilökohtaiset soitto-opettajat käytännössä pitkälle vastaavat opettajatuutoreita, mutta tässä selvityksessä näitä ei ole laskettu opettajatuutoreiksi. TuKKK:ssa on n. 30 hengen ryhmissä lukuvuoden kestävä kurssi, joka vastaa yliopiston käytännön mukaan opettajatuutorointia. Sen tyyppinen ohjaus on tulkittu vastaamaan 30% opiskelijoista olevaa opettajatuutoria. Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiin Kysymys Kuinka suurelle prosenttiosuudelle 1. vuoden opiskelijoista on nimetty opettajatuutori, jonka nämä tapaavat ainakin kerran (ryhmässä tai kahden kesken)? Arvioi prosenttiluku. Tiedon muoto Prosenttiluku Tarkempi selitys Mittari kuvaa opiskelijoiden ja opettajien välistä ohjauksellista vuorovaikutusta. Erityisesti mittari kuvaa sitä, kuinka koordinoidusti yliopisto tukee vuorovaikutuksen syntymistä jo opintojen alusta asti. A1.1 Opettajatuutorit % 1. vuoden opiskelijoista 0 20 40 60 80 100 H Y JY O Y JoY KuY TY TaY ÅA VY LY TKK TTY LTY H KKK SH H TuKKK TaiK SibA (TeaK) KuvA
  37. 37. A1.2 Opintoneuvontapsykologit Arviointia Useammassa yliopistossa tämä on kehittymässä, eli palveluita ollaan lisäämässä. Samoin monessa yliopistossa on eri koulutuksella tai nimikkeillä olevia vastaavia tehtäviä hoitavia henkilöitä. Näitä ei ole laskettu minkään yliopiston kohdalta mukaan. Kysymyksessä on siis pitäydytty tiukasta opintoneuvontapsykologien määrän tarkastelussa. Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiin Kysymys Mikä on opintoneuvontapsykologien yhteenlaskettu henkilötyövuosimäärä vuodessa? (vuosina ja kuukausina, esim 4v 3kk) Tiedon saadaksesi voit esimerkiksi soittaa ura- ja rekrytointipalveluihin tai suoraan opintoneuvontapsykologille. Tiedon muoto Kuukautta; jaettu opiskelijavolyymillä (1000 uutta opiskelijaa) Tarkempi selitys Mittari on indikaattori siitä, kuinka opiskelijalle tarjotaan tukea opintouran aikana yksilöllisissä ongelmatilanteissa. Yksilöllinen tuki voi olla monen tyyppistä, ja opintoneuvontapsykologit ovat vain yksi lenkki moninaisessa ohjauksen ketjussa. Heidän kokonaistyöaikansa on karkea mittari, joka osoittaa yliopiston panostusta opiskelijoiden tukemiseen opintojen ongelmakohdissa. A1.2 Opintoneuvontapsykologien määrä henkilötyökk / opiskelijavolyymi 0 10 20 30 40 H Y JY O Y JoY KuY TY TaY ÅA VY LY TKK TTY LTYH KKK SH HTuKKK TaiK SibA(TeaK)KuvA
  38. 38. A1.3 Ohjauksen kokonaisuus Arviointia Yliopistoista puolessa on yliopistovetoinen hyvinvointityöryhmä, vajaassa neljänneksessä jokin muunlainen järjestely ja lopuissa ei ole mitään tai kanta on epäselvä. Joissakin tapauksissa puuttuminen on perusteltu sillä, että yhteydenpito on muutenkin hyvää. Tämän kysymyksen pisteytyksessä lähdetään kuitenkin siitä, että järjestelmällinen rakenne yhteydenpidolle tekee siitä pitkäjänteisempää ja varmemmin jatkuvaa. Lähde Pelto-Huikko 2005 Kysymys Millainen järjestäytynyt toimintatapa opiskelijan hyvinvointiin ja ohjaukseen liittyvien toimijoiden (esim. opetushenkilökunta, erilaiset opintoneuvojat, YTHS, psykologit, muut ohjaajat) välillä on? Tiedon muoto Yliopistovetoinen hyvinvointityöryhmä = 2 pistettä; yliopistovetoinen työryhmä on suunnitteilla tai on YTHS-vetoinen Kehräryhmä/terveystyöryhmä = 1 piste; ei ryhmää tai kanta epäselvä = 0 pistettä Tarkempi selitys Kokemukset yhteistyöstä opiskelijan hyvinvointiin liittyen ovat yleensä hyviä. Yliopistovetoisen työryhmän olemassaolo kuvaa yliopiston toimia ja sitoutumista opiskelijan hyvinvoinnin kokonaisvaltaiseen edistämiseen. Käytännössä muunkinlainen ryhmä voi olla toimiva, ja tämä indikaattori on siinä suhteessa suuntaa antava. A1.3 Opiskelijan hyvinvoinnin/ohjauksen kokonaisuus 0 1 2 H Y JY O Y JoY KuY TY TaY ÅA VY LY TKK TTY LTY H KKK SH HTuKKK TaiK SibA TeaK KuvA
  39. 39. A1.4 Opiskelutaitojen tuki A1.4.1 Opiskelutaitojen opas Arviointia Opiskelutaitojen oppimateriaali eri yliopistoissa on avovastausten perusteella hyvin vaihtelevaa. Vastausmahdollisuuksina on ollut kyllä/ei, minkä lisäksi avovastauksista on kuvauksen perusteella täsmennetty yksittäisiä vastauksia, erityisesti Åbo Akademin ja Vaasan yliopiston osalta. Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiin Kysymys Onko opiskelijoille saatavissa opiskelutaitojen opasta joko paperisena tai verkossa? Opiskelutaidot tarkoittavat tässä opiskelemisen tekniikoihin ja taitoihin perehdyttämistä (esimerkiksi muistiinpanotekniikka, tenttilukutekniikka, ryhmätöiden tekeminen, työselostusten kirjoittaminen). Tiedon muoto Dikotominen Tarkempi selitys Opiskelijan kannalta hyvässä yliopistossa hänellä on mahdollisuus oppia myös opiskelutaitoja. Kun yliopistojen tavoitteena on tieteellisen ajattelun ja tutkimusmenetelmien opettaminen, on tärkeää oppia tiedostamaan ja kehittämään omaa oppimista. A1.4.1 Opiskelutaitojen oppaat 0 1 H Y JY O Y JoY KuY TY TaY ÅA VY LY TKK TTY LTY H KKK SH H TuKKK TaiK SibA (TeaK) KuvA
  40. 40. A1.4.2 Opiskelutaitokurssit Arviointia Yleisesti ottaen kursseja järjestetään varsin laajasti, ja vähintään ensimmäisen vuoden opiskelijoille. Toisaalta joissain yliopistoissa ei ole havaittu tämän tyyppisille kursseille olevan kysyntää. Yksi hyvä käytäntö KuY: kielikeskuksen "Reading for Academic Purposes" -kurssi on ollut pidetty ja myös opiskelutaitojen oppimisessa hyödyllinen. Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiin Kysymys Järjestetäänkö yliopistossa opiskelutaitoihin perehdyttäviä kursseja? Erittäin huonosti tarkoittaa, että kursseja ei järjestetä lainkaan. Erittäin hyvin tarkoittaa, että on olemassa sekä pakollisia että vapaaehtoisia kursseja, ja kursseja on olemassa eri opintojen vaiheisiin. Tiedon muoto 1-5 likert: erittäin huonosti - huonosti - tyydyttävästi - hyvin - erittäin hyvin Tarkempi selitys Katso kysymys A1.4.1 A1.4.2 Opiskelutaitokurssit 0 1 2 3 4 5 H Y JY O Y JoY KuY TY TaY ÅA VY LY TKK TTY LTY H KKK SH HTuKKK TaiK SibA(TeaK) KuvA
  41. 41. A1.5 Eri ryhmät opinnoissa / esteettömyys A1.5.1 Eri ryhmät: esteettömyyskartoitus Arviointia Ks. alla kysymys 1.5.2 Esteettömyyskartoituksessa on ensisijaisena lähteenä käytetty OPH:n selvitystä (OPH 2004) jonka tietoja on tarkistettu tuoreemman lähteen perusteella (Laaksonen 2005). Lähde OPH 2004, Laaksonen 2005 Kysymys Onko yliopistossa tehty esteettömyyskartoitus? Tiedon muoto Dikotominen kyllä/ei, kyllä antaa yhden pisteen, ei nolla pistettä; puoli pistettä, jos osassa yliopiston rakennuksia on tehty tai on pian suunnitelmissa tehdä. Tarkempi selitys OPH:n julkaiseman selvityksen tiedot ovat karkeita, ja sen lisäksi on huomioitu Laaksosen (2005) selvityksen perusteella tehdyn esteettömyyskartoituksen ikä, laajuus ja laatu. Eri opiskelijaryhmien kannalta voi moni ilman esteettömyyskartoitusta oleva yliopisto olla esteettömyytensä osalta parempikin kuin sellainen, jossa kartoitus on tehty. Kysymys ei kuvaa niinkään esteettömyyttä kuin yliopiston panostusta asiaan. Kartoituksen tekeminen johtanee monesti myös parannusten tekemiseen ja parempaan suunnitteluun jatkossa. A1.5.2 Eri ryhmät: yhdyshenkilö Arviointia Kaksi esteettömyyteen liittyvää indikaattoria näyttävät toimivan siinä suhteessa hyvin, että jokaisessa yliopistossa, jossa esteettömyyskartoitus on tehty tai se on suunnitteilla, on myös nimetty yhteyshenkilö. Oletus siitä, että indikaattorit kertovat yliopiston suhtautumisesta asiaan näyttää siis saavan vahvistusta. Lähde OPH 2004 Kysymys Onko OPH:n julkaisussa ilmoitettu yliopistosta ainakin yksi erityinen yhteyshenkilö erityisryhmien asioihin liittyen. Tiedon muoto Dikotominen Tarkempi selitys Ks. yllä kysymys 1.5.1. Tämä on suuntaa antava mittari, joka kuvaa pääasiassa sitä, kuinka asia on yliopistossa tiedostettu ja kuinka siihen suhtaudutaan. A1.5 Esteettömyys 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 1,2 H Y JY O Y JoY KuY TY TaY ÅA VY LY TKK TTY LTY H KKK SH HTuKKK TaiK SibA TeaK KuvA Esteettömyyskartoitus Yhteyshenkilö
  42. 42. A1.6 HOPS A1.6.1 HOPS tapa Arviointia HOPS-käytäntöjen kehittäminen on useimmissa yliopistoissa murrosvaiheessa, ja tällä hetkellä niitä parhaimmillaan "kehitetään valtavaa vauhtia". Tämän kysymyksen vastaukset ovat yksi poikkileikkaus ajasta, ja osin jo ensi syksynä niin HOPSin laatimisen tavat kuin niiden laajuudetkin ovat useissa yliopistoissa kehittyneet paljon nykyisestä. Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiin Kysymys Miten opintojen alun henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) tehdään yliopistossa? Erittäin huonossa käytännössä HOPS ei esimerkiksi ole pakollinen, ohjeet ovat vanhentuneet, eikä siihen tarjota ohjausta tai palautetta. Erittäin hyvä käytäntö tarkoitaa ainakin seuraavia asioita: kaikki yksikön opiskelijat tekevät HOPSin, tekemiseen on ohjausta, tekemästään HOPSista saa palautetta, HOPSin etenemiseen on ainakin yksi tarkistuspiste opintojen kuluessa ja HOPSia voi tai pitää päivittää myöhemmin järjestelmän puitteissa. Hyvässä näistä ominaisuuksista puuttuu korkeintaan kaksi, tyydyttävässä korkeintaan kolme. Jos käytännöt ovat eri yksiköissä erilaisia, arvioi keskimääräinen käytäntö. Tiedon muoto 1-5 likert: erittäin huonosti - huonosti - tyydyttävästi - hyvin - erittäin hyvin A1.6.1 HOPS tapa 0 1 2 3 4 5 H Y JY O Y JoY KuY TY TaY ÅA VY LY TKK TTY LTY H KKK SH HTuKKK TaiK SibA(TeaK) KuvA
  43. 43. A1.6.2 HOPS tekemisen yleisyys Arviointia Katso edellinen kysymys. Kehitys on nopeaa, ja tässä tarkastellaan poikkileikkausta ajassa lukuvuonna 2004-2005. Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiin Kysymys Kuinka laajasti edellisessä kysymyksessä kuvattu opintojen alun henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) tehdään yliopiston eri yksiköissä, ts. kuinka montaa prosenttia uusista opiskelijoista jonkinlainen pakollinen HOPS-käytäntö koskee? Tiedon muoto Prosenttiluku Tarkempi selitys Mittari kuvaa sitä, kuinka aktiivisesti yliopisto kehittää opiskelijaan liittyviä tukitoimiaan: kehittääkö se oma-aloitteisesti vai vasta ulkoisten paineiden ansiosta. A1.6.2 HOPS tekemisen yleisyys % 0 20 40 60 80 100 H Y JY O Y JoY KuY TY TaY ÅA VY LY TKK TTY LTY H KKK SH HTuKKK TaiK SibA(TeaK) KuvA
  44. 44. A1.7 Opiskelijatuutorien perehdyttäminen Arviointia Yleisesti ottaen opiskelijatuutorien perehdyttämisessä vaikuttaa olevan yliopistoissa selkeät käytännöt ja perinteet, ja koulutus pääosin on toimivaa. Työnjako yliopiston ja ylioppilaskunnan välillä vaihtelee yliopistoittain. Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiin Kysymys Miten 1. vuoden opiskelijaa ohjaavien opiskelijatuutorien koulutus on järjestetty? Erittäin huono käytäntö ei pidä sisällään mitään tai vain satunnaista koulutusta. Erittäin hyvä käytäntö tarkoittaa tässä vakiintunutta sekä yliopiston yhteisiin että yksikkökohtaisiin kysymyksiin tapahtuvaa perehdyttämistä, jossa tuleva tuutori saa opastusta niin opiskelijakulttuuriin kuin opintoihinkin tutustuttamiseen sekä ryhmän ja erilaisten yksilöiden ohjaamiseen. Koulutuksen voi tarjota yliopisto tai opiskelijajärjestöt – erittäin hyvä käytäntö on tässä vakiintunut ja työnjako toimiva. Tiedon muoto 1-5 likert: erittäin huonosti - huonosti - tyydyttävästi - hyvin - erittäin hyvin Tarkempi selitys Mittari indikoi sitä, millainen paikka yliopisto on uusille opiskelijoille: kuinka uudet opiskelijat otetaan yliopistoyhteisön jäseniksi. Koulutus myös opintoihin perehdyttämiseen ja ryhmien kanssa toimimiseen ohjaa uudet opiskelijat myös yhteistoiminnalliseen opiskelukulttuuriin ja mahdollistaa opintoja koskevan hiljaisen tiedon siirtymisen. A1.7 Opiskelijatuutorien koulutus 0 1 2 3 4 5 H Y JY O Y JoY KuY TY TaY ÅA VY LY TKK TTY LTY H KKK SH HTuKKK TaiK SibA(TeaK) KuvA
  45. 45. A1.8 Yhteydenotto viivästyviin Arviointia Tavat ottaa yhteyttä vaihtelevat yliopistoittain runsaasti: jossain on ollut projektityöntekijä ottamassa koko yliopiston viivästyneisiin opiskelijoihin yhteyttä, toisaalla se hoidetaan tiettyinä opiskeluvuosina keskitetysti koko yliopistossa. Monessa paikassa se on tiedekuntatasolle hajautettua. Yleisesti kokemukset yhteydenotoista - silloin, kun niitä tehdään - ovat positiivisia, ja etenkin "graduroikkujia" saadaan opiskelemaan ja valmistumaan. Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiin Kysymys Ottaako yliopisto yhteyttä henkilöihin, joilla opinnot viivästyvät ja onko tähän olemassa systemaattinen järjestely? Vastaus prosenttilukuna: kuinka suuri osa opiskelijoista opiskelee yksikössä, jossa tällainen järjestely on. 0% tarkoittaa, että missään yksikössä ei ole systemaattista järjestelyä, 100% kaikissa. Tiedon muoto Prosenttiluku A1.8 järjestelmällinen yhteydenotto viivästyviin opiskelijoihin % 0 20 40 60 80 100 H Y JY O Y JoY KuY TY TaY ÅA VY LY TKK TTY LTY H KKK SH HTuKKK TaiK SibA(TeaK) KuvA
  46. 46. A1.9 Keskeyttämisprosentti Arviointia Keskeyttämisprosentti vaihtelee yliopistoissa suhteellisen vähän: 6,4%:sta 10,2%:iin. Selkeää trendiä eri alojen tai eri kokoisten yliopistojen välillä ei ole havaittavissa. Luku kuvannee varsin hyvin sitä, kuinka sitoutuneita ja pysyviä yliopistoon valittavat opiskelijat kussakin yliopistossa ovat. Lähde OPM 2001, liite 3c Kysymys Kuinka suuri on keskeyttämisprosentti yliopistossa? (yhteenlaskettuna yliopisto- opiskelun keskeyttävät + toiseen yliopistoon siirtyvät) Tiedon muoto Prosenttiluku Tarkempi selitys Luku kuvaa sitä, kuinka sitoutuneita opiskelijat ovat yliopistoon ja alaan. Suuri keskeyttämisprosentti tarkoittaa suurta osuutta "odotushuoneopiskelijoita", ja tyypillisesti johtaa heikompaan yhteiseen kulttuuriin ja opiskelumotivaatioon. Pieni keskeyttämisprosentti puolestaan kuvaa pysyvää ja sitoutunutta opiskeluyhteisöä. A1.9 Keskeyttämisprosentti vuosittain 0 2 4 6 8 10 12 H Y JY O Y JoY KuY TY TaY ÅA VY LY TKK TTY LTYH KKK SH HTuKKK TaiK SibA TeaK KuvA
  47. 47. A2 Opiskelujen järjestäminen A2.1 Opetusresurssit Arviointia Kuten on odotettavissa, opetusresursseja on huomattavasti enemmän taide- kuin tiedeyliopistoissa. Myöhemmin pisteytyksessä käytetty skaalaus kuitenkin tasaa eroja vertailussa tältä osin - tässä luvut on piirretty sinällään. Tekniikka ja kauppatiede ovat hiukan jäljessä monialaisia yliopistoja, mutta erot ovat suuria myös yksittäisten yliopistojen välillä. Lähde KOTA Kysymys Mikä on yliopistossa tarjottujen opetushenkilötyövuosien kokonaismäärä opiskelijavolyymiä kohti (eli jaettuna uusien opiskelijoiden määrällä)? Tiedon muoto Suhdeluku Tarkempi selitys Mittarin tavoitteena on hahmottaa yliopiston opetusresursseja opiskelijan opiskelu- uraa kohti eli vastaa kysymykseen: "Kuinka monta henkilötyövuotta minun opettamiseeni käytetään koko opiskeluaikanani?". Huomaa, että suuri osa tästä luetellusta opetushenkilökunnasta käyttää kuitenkin valtaosan työajastaan muuhun kuin opetukseen, erityisesti tutkimukseen. Luku ei siis kerro henkilötyötunteja suoraan. Lukujen tarkemmasta määrittelystä katso KOTA-tietokannan määrittelyt. A2.1 Opetusresurssit opetushenkilötyövuotta / opiskelijavolyymi (uusi opiskelija) 0,0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 1,2 1,4 1,6 1,8 HY JY O Y JoY KuY TY TaY ÅA VY LY TKK TTY LTY HKKK SH HTuKKK TaiK SibA TeaK KuvA
  48. 48. A2.2 Opetukseen panostaminen Arviointia Tässäkään indikaattorissa ei ole nähtävissä selkeää eroa eri alojen yliopistojen välillä, mutta sen sijaan vaikuttaa siltä, että alojensa vanhimmat yliopistot (HY,TKK ja HKKK) sijoittuvat kukin oman alansa (monialainen, tekniikka ja kauppatiede) muihin yliopistoihin verrattuna huonoiten. Mahdollisia selityksiä tälle ovat suuremmat kustannukset pk-seudulla, professoripainotteisempi henkilökunta sekä yleisesti vanhemmat rakenteet. Lähde KOTA Kysymys Kota-tietokannasta laskettu opetushenkilötyövuosimäärä (budjettivaroin) per valtion budjettirahoitus miljoona euroa tilinpäätöksessä 2003 Tiedon muoto Suhdeluku Tarkempi selitys Mittari kuvaa yliopiston panostusta opetukseen ja samalla opetuksen arvostusta yliopistossa ja vastaa kysymykseen: "Kuinka paljon opetushenkilökuntakontaktia yliopisto pystyy tarjoamaan opiskelijoille verrattuna rahoitukseensa?" Merkittävin huono puoli mittarissa on se, että se palkitsee mahdollisimman matalapalkkaisesta opetushenkilökunnasta. A2.2 Opetushenkilöt / tilinpäätöksen miljoona (valtion budjetista) 0 2 4 6 8 10 12 H Y JY O Y JoY KuY TY TaY ÅA VY LY TKK TTY LTY H KKK SHHTuKKK TaiK SibA TeaK KuvA
  49. 49. A2.3 Opintosuoritusten tarkastusajat A2.3.1 Tentin tarkastusajat Arviointia Tentin tarkastukselle on kaikissa yliopistoissa säädetty maksimiaika, ainoana poikkeuksena Taideteollinen korkeakoulu. Teatterikorkeakoulun tieto puuttuu. Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiin Kysymys Onko yliopiston säännöstössä (esim. hallintojohtosääntö, tenttiohjesääntö) määrätty maksimiaika, jonka opettaja saa käyttää tentin tarkastamiseen? Tiedon muoto Dikotominen Tarkempi selitys Yliopistoissa tenttien tarkastukset venyvät joskus pitkäänkin. Mittari kuvaa sitä, onko opiskelijalla oikeus vaatia tarkastamista tietyssä aikataulussa, onko hänellä toisin sanoen oikeusturvaa. Maksimiaika voi olla pidempi tai lyhempi. Kysymys olettaa, että jos maksimiaika ylipäänsä on olemassa, se on kohtuullinen ja estää räikeimmät viivästykset. Huolimatta säännöistä myöhästymisiä yliopistoissa esiintyy suhteellisen säännöllisesti. 2.3.1 Tentin tarkastusaika: onko maksimia? 0 1 H Y JY O Y JoY KuY TY TaY ÅA VY LY TKK TTY LTY H KKK SH H TuKKK TaiK SibA (TeaK) KuvA
  50. 50. A2.3.2 Gradun/diplomityön tarkastusaika Arviointia Yli kahdessa kolmasosassa yliopistoja on olemassa jonkinlainen sääntö tarkastusajalle. Säännöt ajan pituudesta vaihtelevat, yleisimmin säännön ollessa noin kuukauden, toisaalta lyhimmillään tarkastamista voidaan (tosin epäsuorasti) edellyttää 10 päivässä. Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiin Kysymys Onko yliopiston säännöstössä (esim. hallintojohtosääntö, tenttiohjesääntö) määrätty maksimiaika lopputyön/gradun/diplomityön tarkastukselle? Tiedon muoto Dikotominen Tarkempi selitys Yliopistoissa lopputöiden tarkastukset venyvät joskus pitkäänkin. Mittari kuvaa sitä, onko opiskelijalla oikeus vaatia tarkastamista tietyssä aikataulussa. Maksimiaika voi olla pidempi tai lyhempi. Tämä kysymys olettaa, että jos maksimiaika ylipäänsä on olemassa, se on kohtuullinen ja estää räikeimmät viivästykset. A2.3.2 Gradun/diplomityön tarkastusaika: onko maksimia? 0 1 H Y JY O Y JoY KuY TY TaY ÅA VY LY TKK TTY LTYH KKK SH HTuKKK TaiK SibA(TeaK)KuvA
  51. 51. A2.4 Rekrytointipalvelut Arviointia Rekrytointipalveluiden henkilötyövuosimäärä vaihtelee jonkin verran, lukujen ollessa varsin luotettavia. TTY on avovastausten mukaan ainoana ulkoistanut rekrytointipalvelunsa, joita nykyään hoitaa Adecco Oy. Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiin Kysymys Montako henkilöä yliopiston rekrytointipalveluissa on töissä (henkilötyövuosimäärä vuodessa)? Ilmoita vuotta ja kuukautta (esim. 5v 3kk). Tiedon muoto Vuotta ja kuukautta; jaettu opiskelijavolyymillä (uusien opiskelijoiden määrällä) Tarkempi selitys Rekrytointipalveluiden henkilökunnan määrä kuvaa yliopiston panostusta opiskelijoiden työllistymiseen ja työelämäyhteyksiin. A2.4 Rekrytointipalveluiden henkilötyökuukaudet / opisk. volyymi (1000 uutta opisk.) 0 20 40 60 80 100 120 HY JY O Y JoY KuY TY TaY ÅA VY LY TKK TTY LTY HKKK SH HTuKKK TaiK SibA(TeaK) KuvA
  52. 52. A2.5 Kurssien opiskelijapalautteen käyttäminen Arviointia Useat vastaajat ovat pitäneet arviotaan enemmän tai vähemmän epäluotettavana tai karkeana. Prosentin tarkkuudella lukuja ei siksi voi vertailla, mutta niitä voidaan siitä huolimatta pitää suhteellisen luotettavina, ja niitä käytetään pisteytykseen. Arviot perustuvat vaihtelevasti opiskelijajärjestöjen, opintopäälliköiden ja muiden asiantuntijoiden arvioihin. Erityisen heikosti tietoja on palautteen hyödyntämisestä, sen kerääminen vaikuttaa kuitenkin suhteellisen säännölliseltä ja keräämisen laajuus suhteellisen luotettavasti tunnetulta. TuKKK:ssa on ydinainesanalyysiin liittyen tänä vuonna tavallista enemmän palautteen keräämistä, SibA:ssa puolestaan henkilökohtainen HOPS-palautekeskustelu luo yhden palautekanavan muodollisten lisäksi. Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiin Kysymys Kuinka järjestelmällisesti ja säännöllisesti opinnoista kerättyä opiskelijapalautetta hyödynnetään opintojen (kurssien ja opetussuunnitelmien) kehittämisessä? Ilmoita prosenttiluku: kuinka monessa prosentissa laitoksia/vastaavia yksiköitä palautetta kerätään ja hyödynnetään systemaattisesti? Tiedon muoto Prosenttiluku Tarkempi selitys Tämä mittari tarkastelee järjestelmällisesti kerätyn opiskelijapalautteen hyödyntämistä. Opiskelijapalautteen käyttö voi olla yhtäältä järjestelmällistä palautteen keräämistä ja hyödyntämistä tai toisaalta välitöntä epämuodollista yhteyttä opiskelijoiden ja henkilökunnan välillä. Tämä mittari tarkastelee näistä ensimmäistä, ja toimii indikaattorina palautteen käytöstä ja opetuksen kehittämisestä sen avulla sekä opiskelijoiden huomioimisesta opetuksessa. A2.5 Opiskelijapalautteen hyödyntäminen % yliopiston yksiköitä 0 20 40 60 80 100 H Y JY O Y JoY KuY TY TaY ÅA VY LY TKK TTY LTY H KKK SH HTuKKK TaiK SibA(TeaK) KuvA
  53. 53. A2.6 Opettajien TVT:n pedagogisen käytön tuki Arviointia Tulokset osoittavat selviä eroja eri yliopistojen välillä, ei kuitenkaan alakohtaisia eroja, vaan pääasiassa yksittäisten yliopistojen välillä. Tämän indikaattorin tarkemmasta määrittelystä ja perusteluista on lisätietoa lähteessä. Lähde OPM 2003, paitsi HKKK:n lähteessä oleva, erittäin poikkeava luku on tarkistettu HKKK:lta ja korjattu (1 henkilötyövuosi/152 opettajaa), yhteyshenkilö Markku Kuula. Kysymys Kuinka monta henkilötyövuotta yliopistossa tarjotaan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön pedagogista tukea opettajia (opettajien henkilötyövuosia) kohti? Tiedon muoto Henkilötyövuotta(pedagoginen tuki) per henkilötyövuotta(opettajat) Tarkempi selitys Opettajien tieto- ja viestintätekniikan pedagogisen käytön tuen määrä kuvaa yliopiston panostusta opetuksen ja uusien opetusmuotojen kehittämiseen ja tukemiseen. Se näkyy yksittäiselle opiskelijalle kurssien kehittämisessä sekä opettajien valmiuksissa käyttää tekniikkaa. A2.6 Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tuki henkilötyövuotta / 1000 opettajaa 0 5 10 15 20 25 H Y JY O Y JoY KuY TY TaY ÅA VY LY TKK TTY LTY H KKK SHHTuKKK TaiK SibA(TeaK)(KuvA)
  54. 54. A2.7 Virtuaalikurssit Arviointia Virtuaalikurssien tarjonnan vertailu yliopistojen sisällä on vaikeaa, koska virtuaalikurssin ja perinteisen kurssin rajalinja ei ole selkeä. Pelkkä asioiden tekeminen verkossa ei ole myöskään opiskelijoiden etu. Tämän indikaattorin tulokset osoittavat kuitenkin jotain eroja yliopistojen välillä kansallisen virtuaaliopetuksen tarjonnassa, mikä näkynee myös yliopistojen omassa opetuksessa. Lähde SVY 2005 Kysymys Kuinka monta kurssia yliopisto tarjoaa Suomen virtuaaliyliopiston kautta suhteessa opiskelijavolyymiinsä (uusien opiskelijoiden määrä)? Tiedon muoto Kurssien lukumäärä / opiskelijavolyymi (1000 uutta opiskelijaa) Tarkempi selitys Mittari kuvaa yliopiston aktiivisuutta uusien opetusmuotojen kehittämisessä ja levittämisessä. Mittarin kuvaamat kurssit eivät ensisijaisesti palvele oman yliopiston opiskelijoita, mutta vilkas kurssitarjonta kansallisesti on merkki opetuksen kehittämisen aktiivisuudesta. A2.7 Virtuaalikurssit / opiskelijavolyymi 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 H Y JY O Y JoY KuY TY TaY ÅA VY LY TKK TTY LTY H KKK SHHTuKKK TaiK SibA TeaK KuvA
  55. 55. A2.8 Opettajien pedagoginen koulutus KYSYMYSTÄ EI RAPORTOIDA VERTAILUSSA Arviointia Tieto jäi puuttumaan neljästä yliopistosta, ja useampi vastaaja korosti sitä, että tieto on karkea arvio. Tällä perusteella tietoja ei käytetä vertailussa, vaan ne raportoidaan erikseen tiedostaen, että ne ovat epävarmoja. Koulutus vaikuttaa avovastausten perusteella olevan lisääntymään päin ja kehittymässä useassa Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiin Kysymys Kuinka monta opintoviikkoa yliopistossa opiskellaan yliopistopedagogista koulutusta vuodessa? Luku tarkoittaa yliopiston opettajien opiskelemaa, laske pois mahdollinen yliopiston ulkopuolisille sekä perustutkinto-opiskelijoille tarjottu koulutus. Luku tarkoittaa yhteenlaskettua opiskeltua opintoviikkomäärää, esim. jos 10 opettajaa on käynyt 15 opintoviikon laajuisen kurssin, ilmoita 150 ov. Tiedon muoto Opettajien suorittama opintoviikkomäärä jaettuna opiskelijavolyymillä (uusien opiskelijoiden määrä) Tarkempi selitys Opettajien pedagogisen koulutuksen määrä kuvaa sekä yliopiston että opettajien panostusta opetuksen kehittämiseen. Se näkyy yksittäiselle opiskelijalle opettajien pedagogisissa taidoissa sekä kurssien kehittämisessä. Lisäksi mittari viestii siitä, millainen asema opetuksella on yliopistossa ja henkilöstön keskuudessa. A2.8 Opettajien pedagoginen koulutus opintoviikkoa / opiskelijavolyymi 0 10 20 30 40 50 60 H Y JY O Y JoY KuY TY TaY ÅA VY LY TKK TTY LTY H KKK SHHTuKKK (TaiK)(SibA)(TeaK) KuvA
  56. 56. A3 Tutkimuksen ja opetuksen yhteys A3.1 Onko vaihtoehtoisia (tutkimus)metodikursseja Arviointia Vastaukset ovat paikoitellen arvioina karkeita, ja myös yliopistojen sisällä on merkittäviä alakohtaisia eroja. Metodikurssin määritelmä ja metodiopetuksen järjestäminen muiden kurssien yhteydessä vaikeuttavat vastaamista. Tulokset kuitenkin palvelevat vertailussa, ja asteikko 1-5 toimii suuntaa antavana mittarina. Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiin Kysymys Järjestetäänkö yliopistossa myös vaihtoehtoisia tai valinnaisia kursseja eri tutkimusmetodeista perustutkinto-opiskelijoille? Metodikurssi tarkoittaa tässä erillistä tutkimuksen menetelmiin keskittyvää kurssia, jonka tarjoamista menetelmätaidoista on apua gradun/diplomityön/lopputyön tekemisessä (kurssi voi olla opintojen alku- tai loppuvaiheessa, kunhan sen tarjoamat valmiudet tulevat käyttöön). Ota huomioon vastauksessasi sekä kurssien tarjonnan laajuus (kuinka monessa tiedekunnassa/osastossa opiskelevia koskee) että vaihtoehtoisten kurssien määrät. Tiedon muoto 1-5 likert: erittäin huonosti - huonosti - tyydyttävästi - hyvin - erittäin hyvin Tarkempi selitys Erilaisten metodikurssien järjestäminen kuvaa monipuolista opetuksen ja tutkimuksen yhteyttä sekä yliopistossa tarjolla olevia mahdollisuuksia erilaisiin valintoihin opiskelu-uran loppuvaiheilla. A3.1 Vaihtoehtoisten tutkimusmetodikurssien tarjonta 0 1 2 3 4 5 H Y JY O Y JoY KuY TY TaY ÅA VY LY TKK TTY LTY H KKK SH HTuKKK TaiK SibA(TeaK) KuvA
  57. 57. A3.2 Jatko-opiskelijoiden määrä Arviointia Tulokset jakaantuvat siten, että jatkotutkintoja suoritetaan eniten alansa vanhimmissa yliopistoissa (HY, TKK ja HKKK). Alojen välillä ei tässäkään indikaattorissa ole merkittävää eroa paitsi niin, että kaikki kauppatieteelliset yliopistot (3) sijoittuvat listan viiden vähiten jatkotutkintoja tuottavan yliopiston joukkoon. Lähde KOTA Kysymys Kuinka monta jatkotutkintoa (tohtorintutkinnot + lisensiaatintutkinnot) yliopistossa suoritetaan suhteessa opiskelijavolyymiin (aloittavaa 1000 perusopiskelijaa kohti)? Tiedon muoto Suhdeluku: kappaletta per 1000 uutta opiskelijaa Tarkempi selitys Mittarin tavoitteena on kuvata elävää yhteyttä tutkimuksen ja opetuksen välillä sekä opiskelijoiden tulevia jatko-opiskelumahdollisuuksia. Tämän saavuttamiseksi tarkastellaan jatko-opiskelijoiden määrää perusopiskelijoihin verrattuna -- KOTA- tietokannasta otetaan kuitenkin tohtorin+lisensiaatintutkintojen (ei siis opiskelijoiden) määrä, koska jatko-opiskelijaksi hyväksytään eri yliopistoissa hyvin vaihtelevilla perusteilla joko vain aktiiviset jatko-opiskelijat tai suuri joukko valmistuneita ilman suurempaa tavoitteellisuutta jatko-opiskeluun. Tästä syystä tutkintojen määrä kuvaa paremmin aktiivisten jatko-opiskelijoiden määrää kuin suora jatko-opiskelijoiden lukumäärä. Uusien opiskelijoiden määrä (eikä opiskelijamäärä) on käytössä samoista syistä kuin muuallakin. A3.2 Jatkotutkinnot / opiskelijavolyymi (1000 uutta perusopiskelijaa) 0 20 40 60 80 100 120 140 160 H Y JY O Y JoY KuY TY TaY ÅA VY LY TKK TTY LTYH KKK SH HTuKKK TaiK SibA TeaK KuvA
  58. 58. A3.3 Opettajavaihtomäärät Arviointia Opettajavaihtomäärissä on merkittäviä eroja, jotka juontanevat juuriaan myös alojen erilaiseen kulttuuriin. Erot eivät kuitenkaan noudata yksiselitteisesti mitään havaittavia rajalinjoja. Lähde KOTA Kysymys Mikä on yli 1kk:n pituisten opettajavaihtovierailujen lukumäärä (summa tulevat ja lähtevät) suhteessa opiskelijavolyymiin (1000 uutta opiskelijaa)? Tiedon muoto Suhdeluku: kappaletta per 1000 opiskelijaa Tarkempi selitys Mittari kuvaa yliopiston opetuksen kansainvälisyyttä ja monipuolisuutta. Ajatuksena mittarissa on, kuinka monta kansainvälistä opettajakontaktia opiskelija saa opiskelu- uransa aikana. A3.3 Opettajavaihtomäärät / opiskelijavolyymi (1000 uutta opiskelijaa) 0 50 100 150 200 250 H Y JY O Y JoY KuY TY TaY ÅA VY LY TKK TTY LTY H KKK SH HTuKKK TaiK SibA TeaK KuvA
  59. 59. A4 Opiskeluinfrastruktuuri A4.1 Oppimateriaalin maksullisuus Arviointia Koska kysymyksessä on käytetty mediaania eikä keskiarvoa, ja kyseessä on monen opiskelijan (n = 1290) tekemä arvio, on tuloksissa vain vähän eroja. Yleisesti ottaen halvimmalla opiskellaan monialaisissa yliopistoissa. Tulokset jättävät kuitenkin auki sen, mikä osuus erilaisesta rahankäytöstä johtuu siitä, että eri alojen opiskelijoiden tulot ovat erilaisia: suurempien tulojen ansiosta kirjan voi ostaa kirjaston käytön asemesta, vaikka se ei olisi välttämätöntäkään. Mittarin tavoite, eli opiskeluun tarvittavan rahan määrän mittaaminen toteutuu. Vaikka erot ovat euromääräisesti pieniä, ovat ne kuitenkin merkittäviä suhteessa opintotukeen. Lähde Mengtson 2003, materiaalit, aineisto: "Arvioi, kuinka monta euroa käytät oppimateriaaleihin lokakuun 2003 aikana". Kysymys Kuinka monta euroa opiskelijalta keskimäärin kuluu kuukaudessa oppimateriaaleihin? Tiedon muoto Euroa Tarkempi selitys Yliopisto-opinnot ovat Suomessa maksuttomia, mutta opiskelijalle aiheutuu käytännössä monia erilaisia kuluja kuten kopiointia, tarvikkeita ja joidenkin kirjojen ostoa. Mittari kuvaa sitä, kuinka paljon opiskelijalta käytännössä kuluu rahaa opintoihin. Tiedon pohjana oleva tarkempi kysymys: katso lähde. A4.1 Oppimateriaalin maksullisuus: opiskelijan oppimateriaaliin käyttämän rahan mediaani euroa/kk 0 10 20 30 40 50 60 H Y JY O Y JoY KuY TY TaY ÅA VY LY TKK TTY LTY H KKK SH HTuKKK TaiK SibA(TeaK)(KuvA)
  60. 60. A4.2 Kielikurssit A4.2.1 Eri kielten tarjonta Arviointia Mainittujen kielten lisäksi joissain yliopistoissa on kielitarjontaa myös avoimen yliopiston puolella. Avovastauksen perusteella Kuvataideakatemiassa on mahdollisuus opiskella Helsingin yliopiston Kielikeskuksen kursseja, ja tähän on organisoitu käytännössä sujuvasti toimiva järjestely. Tämä kuitenkin jää tässä vertailussa pois: teknisesti JOO/VOO-opintoina suoritettavia opintoja ei vertailussa ole otettu huomioon. Kuvataideakatemian asemaa vertailussa jonkin verran kompensoi se, että A4.2.2 -kysymyksen kielikursseille olevat jonot jäävät pois. Myös niitä on enemmän Helsingin yliopiston Kielikeskuksessa. Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiin Kysymys Kuinka monen eri kielen opetusta yliopistossa tarjotaan vähintään kahden opintoviikon verran? (esim. 2 opintoviikon laajuinen alkeiskurssi) Tiedon muoto Lukumäärä Tarkempi selitys Kielitaitoa tarvitaan alasta riippumatta, ja eri kielten tarjonta kuvaa mahdollisuuksia kieliopintoihin yliopistossa. Käytännössä sivuaineopiskelumahdollisuudet lähiyliopistoissa lisäävät kielten opiskelun mahdollisuuksia, mutta niitä ei ole otettu mukaan vertailuun, koska määrittelyt olisivat lähes mahdottomia tehdä - viime kädessä valtakunnallisen opinto-oikeusjärjestelmän puitteissa kaikilla Suomen yliopistojen opiskelijoilla olisi samat kielten opiskelun mahdollisuudet. Tässä on siis vertailtu vain eri kielten opetustarjontaa kyseisessä yliopistossa. A4.2.1 Kieltenopetuksen tarjonta / montako eri kieltä 0 5 10 15 20 25 H Y JY O Y JoY KuY TY TaY ÅA VY LY TKK TTY LTY H KKK SHHTuKKK TaiK SibA(TeaK) KuvA
  61. 61. A4.2.2 Mahtuuko kielikursseille Arviointia Tulokset ovat monessa tapauksessa arvioita, eivät tarkkoja laskelmia kurssien määrästä. Myös käytännöt vaihtelevat jopa yliopistojen sisällä opettajien välillä: jotkut voivat ottaa kurssille jopa 70 opiskelijaa, kun toiset pitäytyvät tiukoissa kokorajoissa. Joissain tapauksissa myös virallisesti tÀ

×