Your SlideShare is downloading. ×

QMPP Vertaistuotannon laadun hallinta

622

Published on

QMPP-WP5 handbook in Finnish.

QMPP-WP5 handbook in Finnish.

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
622
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0
Actions
Shares
0
Downloads
1
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

Report content
Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
No notes for slide

Transcript

  • 1. Vertaistuotannon laadun hallintaKäsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan“Quality Management of Peer Production of eLearning” (QMPP) – projekti on rahoitettu EU-komission Lifelong Learning -ohjelman tukemana. Tässä julkaisussa esitetyt tekijöiden näkemykset eivät edusta komission mielipidettä, eikä komissio siten ole vastuussa käsikirjan sisällöstä. Käsikirjan versio 1.0 2009 Rahoittaja
  • 2. SisällysluetteloSISÄLLYSLUETTELO 2I ALKUSANAT – MUUTAMA SANA EOPPIMISEN VERTAISTUOTANNON LAADUN QMPP-PROJEKTISTA 4II KENELLE QMPP-KÄSIKIRJA ON TARKOITETTU? 71 JOHDANTO 92 VERTAISET, VERTAISRYHMÄT, VERTAISTUOTANTO JA VERTAISTUOTANNON LAATU 112.1 MITÄ VERTAISELLA (PEER) TARKOITETAAN? 112.2 MITÄ OVAT VERTAISRYHMÄ (PEER GROUP) JA VERTAISYHTEISÖ (PEER COMMUNITY)? 122.3 MITÄ VERTAISTUOTANTO (PEER PRODUCTION) ON? 133 ERI OLEMASSA OLEVIEN VERTAISTUOTANNON MALLIEN LAATUTOIMINNAN VERTAILU 154 VERTAISTUOTANNON LAADUN ERI LÄHESTYMISTAVAT JA METODOLOGIAT 274.1 VERTAISTUOTANNON LAADUN KEHITYS 284.2 VERTAISTUOTANNON LAADUN VAATIMUKSET 304.3 EOPPIMINEN 2.0:N LAADUN KÄSITTEET JA METODIT 364.3.1 ITSEARVIOINTI 364.3.2 LAADUN ARVIOINTI E-PORTFOLIOIDEN AVULLA 384.3.3 YHTEISÖLLISET SUOSITUKSET JA YHTEISÖLLINEN OSALLISTUMINEN 414.3.4 OPPIJAKESKEINEN EVALUOINTIPROSESSI 445 VERTAISTUOTANNON TEKNISET TYÖVÄLINEET JA TEKNOLOGIAT 455.1 WEB 2.0 –AIKAKAUDEN TEKNISET TYÖVÄLINEET JA TEKNOLOGIAT 455.2 VERTAISTUOTANNON TEKNISET TYÖVÄLINEET 465.3 WEB 2.0:N UUDEMMAT PALVELUT 49Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 2
  • 3. 6 VERTAISTUOTANNON MAHDOLLISTAMINEN 536.1 MAHDOLLISTAVAT TOIMINTA- JA MENETTELYTAVAT 546.2 MAHDOLLISTAVAT PROSESSIT 556.3 MAHDOLLISTAVAT TYÖVÄLINEET 567 QMPP-LAATUMALLI 587.1 QMPP-LAATUMALLIN LÄHTÖKOHDAT 587.2 QMPP:N LAATUMAISEMA 597.3 QMPP-PROJEKTIN CASET JA KOKEMUKSET 618 RAKENNA OMA LAADUNHALLINNAN TOIMINTATAPASI 688.1 ARVIOI TÄMÄN HETKISTÄ TOIMINTATAPASI 688.2 KEHITÄ JA MÄÄRITTELE OMA LAADUN TOIMINTATAPASI 708.3 VERTAISTUOTANNON LAATUSUUNNITELMAN DOKUMENTOINTI 739 SUOSITELTAVAA LUETTAVAA AIHEESTA 769.1 SUOSITELTAVAA KIRJALLISUUTTA 769.2 WWW-AINEISTOJA 78Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 3
  • 4. I Alkusanat – Muutama sana eOppimisenvertaistuotannon laadun QMPP-projektistaeOppimisen vertaistuotannon laadun kehitysprojekti QMPP (QualityManagement of Peer Production of eLearning) on Euroopan komission Leonardoda Vinci -ohjelman rahoittama yhteiseurooppalainen hanke. Projektin tavoitteenaoli vertaistuotetun eOppimisen aineiston tuotannon kiihdyttäminen kehittämälläsen laadunhallintaa tukevaa metodologiaa ja prosessia. Projekti vahvistaa myösammatillisen koulutuksen oppioiden kehittymistä oppimateriaalin passiivisestavastaanottajasta aktiiviseksi sisällöntuottajaksi omalla erityisalallaan.eOppimisen sisällön vertaistuotanto on kasvava trendi, joka tulee vaikuttamaanvahvasti digitaalisen oppimateriaalin tuottamiseen, arviointiin, rikastamiseen,muokkaamiseen ja kehittämiseen. Siksi on tärkeää kiinnittää huomiota myösvertaistuotannon hallintaan ja tukeen, jotka mahdollistavat uudet työtavatoppimateriaalituotantoon ja päivitystyöhön.Projektin tarkoituksena oli kehittää eheä lähestymistapa ja metodologiaeOppimisen vertaistuotannon laadunhallinnnan prosessin organisoimiseksi.Tämä käsikirja ohjaa käyttäjäänsä suunnittelemaan, toteuttamaan ja kehittämäänoman laadunhallinnan prosessin, joka tukee vertaistuotantoa juuri hänen omassaorganisaatiossaan.1QMPP-projektissa ei kiinnitetty huomiota käytössä oleviin eOppimisentyövälineisiin (kuten verkko-oppimisalustoihin tai LMS-järjestelmiin), vaanvertaistuotannon sisällöntuotannon laadunhallinnan systemaattisten prosessienkehittämiseen ja toteuttamiseen.Keskeinen vaihe QMPP-projektissa ja erityisesti tämän käsikirjan laatimisessa olikäytännön pilotit ja niissä saadut kokemukset. Käytimme QMPP-projektin aikanaprojektin suunnitteluun ja validointiin myös muita osallistavia työtapoja kutenasiantuntijapaneeleja eri puolilla Eurooppaa.Kuten EU-projekteissa yleensäkin, QMPP-projektissa oli aktiivinen jamonipuolinen eurooppalainen partnerijoukko. Partnerijoukko koostui seuraavistatoimijoista:HCI Productions Oy (Suomi) projektin konktraktoriScienter (Italia) projektin koordinaattoriEuropean Foundation of Quality in eLearning (EFQUEL) (Belgia)Suomen eOppimiskeskus ry (Suomi)IAVANTE Foundation (Espanja)Institute for Innovation in Learning (FIM NewLearning), Friedrich-Alexander-University Erlangen-Nuremberg (Saksa)Scienter Espana (Espanja)University of Macerata (Italia).1 käytämme käsikirjassa termiä “organisaatio” yhteisnimityksenä koulutus-laitoksille, yrityksille sekä muille mahdollisille toimijoilleKäsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 4
  • 5. Vertaistuotanto on – kuten käsikirjassa tulemme todentamaan – laaja ilmiö.Projektissa rajasimme työmme käsittämään vain tiettyjä vertaistuotannon osa-alueita. Halusimme keskittyä ”institutionaaliselle” tasolle (eli organisaatioidentasolle) ja tarjota käytännöllisiä työvälineitä erityisesti vertaistuotannonlaadunhallinnan prosessille ammatillisen koulutuksen organisaatioissa.Uskomme kuitenkin, että suurta osaa – jopa kaikkea – työstämme voi käyttää jasoveltaa myös muissa koulutusorganisaatioissa ja yrityskoulutuksessa.Vertaistuotannossa päätimme korostaa vertaisryhmän tärkeyttä eri oppimisenvaiheissa. Lukemassamme kirjallisuudessa vertaistuotettu aineisto onpääasiassa kuvattu useiden yksilöiden tuottamina digitaalisina artefakteina, kuntaas meidän lähestymistavassamme kommunikaatio on tuotannon elinehto – jase syntyy vertaisryhmän vahvasta osallistumisesta. Omaa painotustammevoitaisiin kuvata seuraavan kuvan mukaisesti (katso kuva 1):Kuva 1: QMPP työn fokusTämä käsikirja on tuotettu yhteistyönä QMPP-projektissa. Pääasialliset kirjoittajatovat kuitenkin Ari-Matti Auvinen (Senior Partner, HCI Productions Oy) ja Ulf-Daniel Ehlers (Vice President, EFQUEL).Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 5
  • 6. Kirjoittajien lisäksi useat QMPP-projektin jäsenet ovat olleet aktiivisesti mukanakäsikirjan kehittämisessä. Kirjoittajat haluavat kiitää kaikkia projektipartnereita jaerityisesti seuraavia henkilöitä:• Kaisa Honkonen-Ratinen ja Kristiina Jokelainen (HCI Productions Oy)• Tim McQuaid, Jose Pinzon ja David Riley (IAVANTE)• Thomas Fischer, Thomas Kretschmer ja Walter Kugemann (FIM Neues Lernen)• Michela Moretti (Scienter Italy)• Laura Fedeli (University of Macerata).Käsikirjan suomenkielisen version ovat kääntäneet ja toimittaneet KaisaHonkonen-Ratinen ja Ari-Matti Auvinen (HCI Productions Oy).Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 6
  • 7. II Kenelle QMPP-käsikirja on tarkoitettu?QMPP-käsikirja on tarkoitettu käytännölliseksi oppaaksi vertaistuotannon laadunkehittämiseksi ja toteuttamiseksi. Käsikirjassa on pyritty pragmaattiseenlähestymistapaan, jonka avulla lukija saa opastusta ja apua käytännön työhönsä.Käsikirjassa yhdistetään laadun käsitemaailma ja viimeisimmät tieteellisettutkimustulokset käytännön päätöksentekoon ja työhön. Vaikkakin käsikirjaapohjautuu tämänhetkiseen tutkimustyöhön ja kirjallisuuteen, se tukee kuitenkinmyös käyttäjiä, jotka eivät ennestään tunne laadunhallinnan käsitteitä. Olemmelistanneet käsikirjan loppuosaan laajan valikoiman suositeltavista kirjoista, jotkakattavat hyvin eOppimisen vertaistuotannon laadun alueen.Käsikirjan rakenne perustuu eOppimisen vertaistuotannon teoreettisen jakokeellisen tiedon yhdistämiseen organisaatioiden toimintaan. Tavoitteena onkehittää lukijalle oma vaihe vaiheelta rakentuva laadun kehittämispolku.Käsikirjan rakenne on seuraava:Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 7
  • 8. QMPP-käsikirjan “Tehtävät”-osiot ovat tarkoitettu luomaan pohjaa käyttäjienoman organisaation laadun kehittämispolulle.QMPP-käsikirja on tarkoitettu kaikille kouluttajille ja opettajille, jotkatyöskentelevät vertaistuotannon menetelmin tuotettujen eOppimisen aineistojenkanssa. Monet käsikirjassa esitettävät caset ovat ammatillisen koulutuksenpuolelta ja voivat kiinnostaa erityisesti sekä aikuiskoulutuksen ettäyrityskoulutuksen parissa työskenteleviä. Uskomme kuitenkin käsikirjammetukevan myös kaikkia perusopetuksen ja korkeakouluopetuksen kanssatyöskenteleviä.Käsikirjan lisäksi QMPP–projektin www-sivulle kerätään lisäaineistoja, jotkavoivat kiinnostaa sinua. Sivusto löytyy osoitteestahttp://www.qmpp.netKäsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 8
  • 9. 1 JohdantoVertaistuotanto on vertaisten - siis samalla hierarkisella tasolla olevienhenkilöiden - tekemää digitaalisen sisällön tuotantoa, muokkaamista jarikastamista. Tämän päivän esimerkkejä Internetissä vertaisten tuottamastasisällöstä löytyy esim. YouTubista2, Facebookista3, Flickristä4, slashdot.orgista5,blogeista jne.Eri sanakirjat määrittävät “vertainen”-termin seuraavasti: - “henkilö, jolla on sama sosiaalinen asema, arvo, ikä jne.”6 - “henkilö, jolla on sama asema tai arvo; laillinen asema; henkilö, jolla on samanarvoiset kyvyt, taidot, pätevyys jne. kuin toisella henkilöllä.”7Usein termi “vertainen” yhdistetään myös termiin “vertaisryhmä”, joka onmääritetty seuraavasti: - “sosiaalinen ryhmä, jonka on muodostanut ryhmä statukseltaan tai iältään samankaltaisia ihmisiä”8 - “vertaisryhmä on ryhmä ihmisiä, jotka ovat suunnilleen samanikäisiä; joilla on samanlainen sosiaalinen status ja kiinnostuksen kohde; yleisesti ottaen ihmiset ovat tasa-arvoisia arvovallassa ollessaan 9 vuorovaikutuksessa toistensa kanssa” .Kun puhutaan vertaisista osana opetuksellista prosessia, usein käytetään myöstermiä “vertaisoppiminen” (peer-to-peer education). Tämä yhdistetään teknisessämielessä ”vertaisverkot”–termiin, joka kuvaa lähinnä teknistä tietokoneidenverkottamista tasa-arvoiseksi verkostoksi. Jotkut kirjailijat väittävät myös, ettäkäsite ”vertaisverkot” on laajentumassa käsittämään - ei vain tietokoneidenvälisiä verkostoja - vaan myös ihmisten välisiä verkostoja. Sen takia esim.Yochai Benkler väittää että vertaistuotannon kanssa pitäisi yhdistäävertaistuotannon hallinnon ja digitaalisen maailman vertaisomistajuus käsitteet.10Opetuksen ja eOppimisen laadun kehittäminen, joka tarkoittaaoppimisaineistojen ja prosessien arvioimista, ohjelmien ja organisaatioidensertifiointia ja akkreditointia, on koko ajan tärkeämpää ja tärkeämpää. Laadunhallinta tarkoittaa kokonaisvaltaisen organisaatioprosessin määrittämistäoppilaitoksissa ja prosessin arvioinnissa käytettävien indikaattoreista sopimista.Laadun varmennus tarkastelee voidaanko luvattu osaamisen taso säilyttää.Laadun kontrolloinnin avulla pitäisi pystyä huomaamaan virheet ja estämään ne.2 katso http://www.youtube.com3 katso http://www.facebook.com4 katso http://www.flickr.com5 katso http://slashdot.org6 katso http://www.thefreedictionary.com/peer+ (luettu 16.7.2008)7 katso Webster’s Encyclopedic Unabridged Dictionary of the EnglishLanguage, Random House 19898 katso http://www.thefreedictionary.com/peer+group (luettu 16.7.2008)9 katso http://en.wikipedia.org/wiki/Peer_group (luettu 16.7.2008)10 katso Benkler, Yochai: The Wealth of Networks. Yale University Press, USA2006.Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 9
  • 10. Nämä perinteiset laatutoiminnan välineet eivät kuitenkaan vastaa uusiinkysymyksiin: Mitä kuitenkin tapahtuu erilaisissa ”eOppminen 2.0”oppimisskenaariossa? Mitä tehdään tilanteissa, joissa oppimisaineistoa ei oleetukäteen määritetty, oppimisprosessit ovat monipuolisia, eikä niitä oleyhtenäistetty ja oppijoilla on oma tapansa oppia? Ja mitä sitten tehdään niidenoppimisprosessien kanssa, jotka tapahtuvat koulutusohjelmien ja tunnustettujenoppilaitosten ulkopuolella? Kuka määrittelee näiden oppimistilanteiden laadun,mitä oikeastaan voidaan arvioida ja mitä metodeja voidaan käyttää laadunparantamiseksi?Käsikirjassa hahmotellaan resursseja, metodeja, toimijoita ja prosesseja, jotkatukevat erilaisten vertaistuotannon skenaarioiden laadun kehittämistä jaarviointia. Tehtävä Olet todennäköisesti käyttänyt digitaalista sisältöä erilaisissa Web 2.0. – sovelluksissa – kuten YouTube, Wikipedia, tai Flickr.Pohdi KUINKA laadunvarmennus toimii näissä ”sosiaalisen median välineissä” ja MINKÄLAISIA laadun hallinnan työtapoja ne edistävät?Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 10
  • 11. 2 Vertaiset, vertaisryhmät, vertaistuotanto ja vertaistuotannon laatuTässä käsikirjan kappaleessa tutustumme vertaisten, vertaisryhmien,vertaistuotannon ja vertaistuotannon laadun avainkäsitteisiin. Kappalepohjautuu QMPP-projektissa pidettyjen eurooppalaistenasiantuntijapaneeleiden näkemyksiin.112.1 Mitä vertaisella (peer) tarkoitetaan?Mitä ovat vertaistuottajien erityispiirteet? Aikaisemmin kuvasimmevertaistuottajan olevan ”henkilö, jolla on sama asema tai arvo; laillinen asema;henkilö, jolla on samanarvoiset kyvyt, taidot, pätevyys jne. kuin toisellahenkilöllä”. Kuitenkin tarkoituksessamme tämä on liian yleinen määritelmä.Meidän täytyy syventää näkemystämme määritelmästä vertaisistavertaistuotannossa ja määritellä muutamia vertaistuottajan erityispiirteitä jaasenteita.QMPP-projektissa eri puolilla Eurooppaa toteutetuissa asiantuntijapaneeleissanousi esille seuraavanlaisia vertaistuottajan asenteiden erityispiirteitä:Toimiessaan yhteisön jäsenenä vertaistuottaja on (tai hänen pitäisi olla) avoin,tarkkanäköinen, taitonsa tiedostava ja vastuuntuntoinen (ajateltaessa tapaareagoida, nähdä vaivaa ja huomioida muita). Tälläisessä kontekstissa vertaisillaoletetaan olevan itseohjautuvia taitoja, hyvää verkostosuhteiden hallintakykyä jajonkin tietyn asian erityisosaamista.Vertaisten erityispiirteet voidaan esittää seuraavasti (katso kuva 2):Kuva 2: Vertaisten ominaispiirteet ja keskeiset asenteet11 lisätietoja – katso Fischer, T. ja Kretschmer, T: Benchmarking PeerProduction Mechanisms, Processes & Practices. Deliverable of WP3 of theQMPP project, 2008.Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 11
  • 12. 2.2 Mitä ovat vertaisryhmä (peer group) ja vertaisyhteisö(peer community)?Vertaisryhmällä tarkoitetaan vertaisista syntynyttä ryhmää, joka toimii yhden taiuseamman teeman puitteissa. Vertaisryhmää määritellessä täytyy ottaahuomioon erilaisten vertaisryhmien moninaisuus ja monimuotoisuus. Onkin lähesmahdotonta määritellä piirteitä, jotka kattaisivat kaikki ryhmät. Tämän takiaseuraavanlaiset yleiset vertaisryhmien piirteet tunnistettiin olennaiseksi osaksivertaisryhmän käsitettä.Vertaisryhmien jäsenet haluavat jakaa aineistoja, muokata olemassaoleviaaineistoja ja luoda uutta tietämystä; heillä on selvä halu auttaa ryhmäänsätoimimaan paremmin pystyäkseen kehittymään ryhmänä. Ryhmän sisäinenmääräysvalta perustuu harvemmin määrättyihin rooleihin; pikemminkinosallistumisen taso useimmissa yhteisöissä kehittyy luonnollisesti osallistumisenmäärästä, työpanoksen laadusta sekä kokemuksen ja taitojen tuomastavarmuudesta.Edelleen avoimuutta, tunnustusta, kommunikaatiota ja toiminnallisiamodaliteeteja pidetään olennaisena, jotta vertaisryhmä toimisi hyvin. Josjakamisella käsitetään oppimateriaalien vaihtamisen ohella myösoppimisprosessien kokemusten, reittien ja projektien jakamista, edellä mainitutpiirteet ovat suorastaan välttämättömiä.Vertaisryhmän tai vertaisyhteisön erityispiirteet voidaan esittää seuraavasti:(katso kuva 3):Kuva 3: Vertaisryhmän tai vertaisyhteisön määritelmätKäsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 12
  • 13. 2.3 Mitä vertaistuotanto (peer production) on?Tähän kysymykseen vastaamisen aloitamme arvioimalla edellä annetunvertaistuotannon määritelmää ”digitaalinen oppimateriaali, jonka vertaistuottajat(eli samalla hierarkisella tasolla olevat ihmiset) ovat luoneet, muokanneet jarikastaneet”. Määritelmä voidaan nähdä olevan sama kuin oppijoidenvertaistuotannon. Opettajien vertaistuotannolle määritelmä ei sovellu, sillä serajaa vertaistuotannon koskemaan vain digitaalista oppimateriaalia. Siksi onkinsuositeltavaa laajentaa käsitettä sisältämään ”opetuksellisten moduulien ja/taikokonaisten kurssien rakenteiden suunnittelun tai edes oppijoille tarjottavaaopiskelupolkun”. Ilmaisu ”hierarkinen taso” johtaa helposti ajatukseen, ettävertaiset ovat samasta organisaatiosta. Vertaistuotannon perusajatuksenakuitenkin on, että yhteistyö ilmenee usein eri organisaatioiden ja eri tuottajienvälisenä toimintana.QMPP-projektin paneelien asiantuntijat nostivat esiin myös toisen tärkeän alueeneli oppiminen vertaisten välisestä vuorovaikutuksesta. Nämä erilaisetoppimistavat voidaan yhdistää termiin ”Oppiminen 2.0”. Siihen sisältyy useitakehityssuuntia, trendejä sekä näkökantoja, jotka vaativat muutoksia sekäoppimiseen että opetukseen. Uusi näkökulma yhdistää eOppimisen viiteenerityispiirteiseen:1. Oppimista tapahtuu koko ajan ja joka puolella - ei siis ainoastaan koululuokissa.2. Oppijat ottavat organsoijan roolin.3. Oppiminen on elinikäinen prosessi, siihen sisältyy erilaisia vaiheita, jotka eivät aina liity oppilaitoksiin.4. Oppiminen tapahtuu erilaisissa oppimisyhteisöissä (niin kutsutuissa käytäntöyhteisöissä (communities of practice) -katso esimerkiski Wenger 1999); oppijat osallistuvat yhtä lailla virallisiin ja epävirallisiin oppimisyhteisöihin.5. Oppiminen on informaalia ja non-formaalia ja sitä tapahtuu kotona, töissä, vapaa-ajalla eikä se enää kietoudu opettajiin tai laitoksiin.“eOppiminen 2.0” tarkoittaa sosiaalisen median ja oppimisen palvelujen käyttöä,joista jokainen voi muodostaa tarvitsemansa oman oppimisympäristön. Sana”voi” on erittäin tärkeä tässä keskustelussa, sillä teknologia ei koskaan määritäkäyttöään.QMPP-projektin asiantuntijapaneelien mukaan vertaistuotannon tärkeimmäterityispiirteet ovat vertaistuotannon arvon tunnistaminen ja sen vaatimanmonimutkaisen prosessin (kuten aineiston luominen, jakaminen jamuokkaaminen) tärkeyden ymmärtäminen sekä avoimuus eritaustaisten ihmistentuottamia aineistoja kohtaan. Vertaistuotannon onnistumisen perusedellytyksenäonkin kiinnostus yhteiseen asiaan.Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 13
  • 14. Vertaistuotannon erityispiirteet voidaan kuvata seuraavasti: (katso kuva 4):Kuva 4: Vertaistuotannon määritelmäYhteenvetona vertaistuotannosta voidaan todeta, että vertaistuotanto rakentuuvertaistuottajien ja vertaisryhmien erityispiirteille ja asenteille sekä vertaisryhmienja yhteisöjen määritelmälle ja ehdoille. Tehtävä Olet tutustunut eurooppalaisten asiantuntijapaneelien näkemyksiin vertaisista, vertaisryhmistä ja vertaistuotannossa. Pohdi seuraavaksi - oman kokemukseesi perustuen – näitä määritelmiä.KUINKA täydentäisit määritelmiä? Onko omassa organisaatiossasi erityispiirteitä, joita edellä tehdyt määritelmät eivät kata ja jotka pitäisi ottaa huomioonvertaistuotantoa suunnitellessa? Ketä voisit kutsua vertaiseksesi? Ketkä kuuluvat vertaisryhmääsi?Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 14
  • 15. 3 Eri olemassa olevien vertaistuotannon mallienlaatutoiminnan vertailuSeuraavaksi tutustumme erilaisiin vertaistuotannon toteutuksiin janiiden erityispiirteisiin. Lataat Internetistä aamusi podcastiksi seminaariluennon, osallistut kansainvälisen opintoryhmän online-kokoukseen valmistautuaksesi iltapäivän kokeeseen ja kirjaudut Second Lifen virtuaalimaailmaan osallistuaksesi aamun luentoa koskevaan tutoriaaliin. – Tämä kuvastaa opiskelurutiinia, joka alkaa päivä päivältä olla tavanomaisempaa. Yrityksissä online-koulutus ei ole enää huomisen visiointia vaan osa yhä useamman työntekijän arkipäivää. ” (Ehlers 2008).12Opetus ja oppiminen ovat muuttumassa. Jos vertaistuottaminen on inspiroivajaetun tiedon tuottamisen ja jalostamisen menetelmä, sillä on myös paljonmahdollisuuksia tarjottavanaan opetukselle ja koulutukselle. Se tuo online-työkalujen kuten blogien, wikien tai podcastien käytön osaksi oppimista jaopetusta sekä jaettua tiedon tuotantoa. Oppijat voivat luoda oman sisältönsä,vaihtaa ja jakaa tietoa tietoverkostoissa kuten YouTubessa(http://www.youtube.com). Stephen Downes, joka keksi termi ”eOppiminen 2.0“,kuvaa sitä seuraavilla sanoilla “oppijakeskeinen", "upotettu oppiminen","yhdistävä oppiminen", "pelipohjainen oppiminen", "workflow (informaali)oppiminen", "mobiilioppiminen". Tämän lisäksi hän näkee standardoitujenoppimisympäristöjen muuttuvan henkilökohtaisiksi oppimisympäristöiksi.13Mutta mitä tällä oikeastaan tarkoitetaan? Mitä on se uusi ja innovatiivinen osa,joka tekee Web 2.0:n ja eOppiminen 2.0:n? Vertaistuotanto? Ja ennen kaikkea:tuleeko tämä muutos vaikuttamaan eOppimisen laadun varmistukseen,hallintaan ja kehitykseen? Tarvitsemmeko uusia menetelmiä ja käsitteitävahvistaaksemme ja varmistaaksemme eOppiminen 2.0:n laadun?12 johdanto perustuu Ehlersin teksiin (Ehlers 2008)13 katso Downes 2007Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 15
  • 16. Seuraavassa osiossa esittelemme caseja, joissa sisältö on vertaistuottettua jaoppiminen on muuttunut vastaanottavasta mallista ”1.0” osallistavaksi malliksi”2.0”.Case I: Verohallinnon Vero-opisto14Vero-opisto vastaa Verohallinnon koulutuksesta. Työntekijöiden haasteinaVerohallinnossa ovat muun muassa i) nopeasti muuttuva lainsäädännöllinen ympäristö(tarve tiedon jatkuvalle ylläpidolle ja päivitykselle), ii) verotuksen asiantuntijuus on täysinVerohallinnon sisällä (ja ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttö on sen takia rajoitettua).Vero-opisto on ollut verkko-opetuksen aktiivinen käyttäjä vuodesta 2000 alkaen – vuonna2007 noin 1300 työntekijää (yli 20% koko Verohallinnon työvoimasta) opiskeli vähintäänyhden verkkokurssin. Verohallinnossa kaikki verkkokurssit ovat oman henkilöstön jaasiantuntijoiden tuottamia; henkilöstöön kuuluu noin 6000 henkilöä, joista yli 100 onkoulutettu verkko-oppimisen sisällöntuottajiksi ja 110 verkko-oppimisen tutoreiksi.Verkkokurssien tuottaminen osana omaa työtä tarjoaa monille asiantuntijoillemahdollisuuden rikastaa työtään. Mahdollisuudet tähän on luotu selkeällä työmääränjaolla ja verkko-oppimisaineiston sisällöntuotanto on osa asiantuntijatyötä: esimerkiksiasiantuntija voi käyttää tähän työhön 32 henkilötyöpäivää per opintopiste (20opiskelutuntia) työaikaa. Sisällöntuotantoa ei palkita erikseen vaan se on normaali osajokapäiväistä työtä (oppivan organisaation hengen mukaisesti).Verkko-oppimisaineiston vertaistuottajat on koulutettu erityisessä intensiivisessäkoulutusohjelmassa, jonka ulkopuolinen yksikkö (esimerkiksi yliopistontäydennyskoulutuskeskus) järjestää. Koulutus sisältää kahdeksan lähiopetuspäivää sekäverkkokursseja ja oman verkko-oppimisympäristön kommunikaatiota, keskustelua jareflektiota varten.Verkkokurssiaineiston sisällöntuotannnon prosessiin on yhdessä määritelty sisältämäänseuraavat vaiheet:- ensimmäinen versio- vertaisarviointi – ”cross auditing”- uusittu versio- rajoitettu pilotti (sisältäen rakenteistetun palautteen keruun ja analysoinnin)- lopullinen versio.Vero-opisto sekä ulkoiset toimittajat (yliopistot, ammattikorkeakoulut ja konsultit) tarjoavattoiminnallisen ja pedagogisen tuen.Tämän työn tuloksena verkko-oppiminen kuuluu Verohallinnon peruskoulutustarjontaan.Vero-opisto tuottaa tai uusii yli 20 verkkokurssia vuosittain (heillä on yli 60 kurssiatarjonnassa) ja tarjoaa myös kaikille Verohallinnon työntekijöille itseopiskeltaviaverkkokursseja.14 Tämän casen on kirjoittanut Ari-Matti Auvinen (HCI Productions Oy). Caseperustuu hänen kokemuksiinsa työskentelystään Verohallinnon Vero-opistonkanssa. Lisätietoja voit lukea Verohallinnon vuosiraportista:http://www.vero.fi/nc/doc/download.asp?id=6169;1863506 (luettu18.7.2008)Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 16
  • 17. 15Case II: Xeroxin EurekaXerox aloitti Eureka projektin vuonna 1994. Xeroxin haasteena oli löytää toimiva tapakerätä ja jakaa teknistä tietoa ja huoltotietoa huoltohenkilöstölle. Tämä perustuihuomioon, että Xeroxissa suurin osa teknisestä tiedosta oli ”etulinjan henkilöstön päässä”– toisin sanoen se ei ollut hyvin suunnitelluissa tietokannoissa tai dokumenteissa.Eureka-projektin perusajatus oli tukea etulinjassa (eli asiakasrajapinnassa) oleviainsinöörejä ja teknikkoja jakamaan Xerox-yhteisössä huollon neuvoja, vihjeitä ja hyviäkäytänteitä. Lisäksi Xeroxilla oli kaksi tärkeää haastetta:- huoltomanuaalit vanhenivat nopeasti ja paperiset versiot olivat nopeasti vanhoja ja niitä oli vaikea ylläpitää tarvittavassa määrin- huoltomanuaalit eivät sisältäneet innovatiivisia etulinjan työmetodeja tai käytäntöjä vaan olivat lähinnä kliinisiä työkuvauksia.Xeroxin keräämät etulinjan kokemukset osoittivat, että virallisen teknisen dokumentaationohella – ja monissa tapauksissa sen sijaan – etulinjan henkilöstö käytti omia muistioitaan,valikoituja tärkeitä manuaalin sivuja ja kirjoitti omia toiminnallisia ohjeitaan. Osaepävirallista toimintatapaa oli vertaiskopionti (tai ”xeroxing”) ja itsetehtyjen jayhteenvedettyjen teknisten dokumenttien vertaisjakaminen.Eureka-projektissa rakennettiin helppokäyttöinen tietokanta ja jokainen etulinjantyöntekijä saattoi tuottaa tietokantaan tietoa ja tallentaa omia kokemuksiaan.Sisäänsyötettävien tietojen perusrakenne oli:- tuote/komponentti/osa- esiintullut ongelma- ongelmaan ehdotettu ratkaisu- viestiketju (viestien puurakenne – esim. uusi viesti, vastaus, kommentti jne.)- kirjoittaja- validoija.Tietokantaa pystyi käyttämään myös hakukoneen avulla, joka oli joko alasvetovalikko taivapaa-tekstihaku. Eureka-projektissa kehitetyt työkalut sisälsivät myös työkalunvertaisarviointiin (samanlainen, jota esim. Amazon käyttää nykyään kirjojensavertaisarviointiin), jonka avulla käyttäjät pystyivät arvioimaan tietojen käytettävyyttä javaliditeettia. Yritykselle oli myös tärkeää, että Eurekan dokumentit ohjattiin T&K-yksiköön,jotta he saisivat suoraa, todellista ja oikea-aikaista palautetta etulinjasta.Eureka tarjosi käyttäjilleen pieniä ohjekirjasia, joissa käsiteltiin seuraavia asioita:- kirjoittaminen/laatiminen– mitä sisällyttää, kuinka ongelma ja ratkaisu tulisi kuvatajne.- validointi – kuinka validoida, mitä lähtökohtia punnita, mitä viitteitä käyttää jne.- jakaminen – kuinka jaan omaa tietoani, mitkä ovat jakamisen hyödyt jne.- käyttöönotto – kuinka käyttää, mitä ovat Eurekan käytön rajoitukset jne.Vaikka palkitsemisjärjestelmä oli yksi kriittinen pohdinnan kohde Eurekaan tuotettavanaineiston osalta, joidenkin maiden etulinjan henkilöstö vastusti rahallista korvaustaEurekaan tuotetusta tiedosta. Heidän mielestään rahalliset korvaukset olisivat saattaneetturmella sisällön laadun.15 Tämä case on koottu mm. seuraavista lähteistä: Ahmed, P.K. – Kok, L.K. –Loh, A.Y.E.: Learning through knowledge management. ButterworthHeinemann 2002 and Brown J.S. - Duguid P.: Balancing act: How to captureknowledge without killing it. Harvard Business Review 78 (3) (2000), 73-80.Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 17
  • 18. Yhteenvetona voidaan sanoa, että Eurekaa käyttämällä Xerox lisäsi luottamustaanomaan kenttäorganisaatioonsa, heidän ongelmanratkaisukykyihinsä ja jatkuvaaninnovatiivisuuteensa. Lisäksi perustuen omiin laskelmiinsa Xerox väittää säästäneensä100 miljoonaa dollaria (vuoteen 2000 mennessä) useissa toiminnoissaan käyttämälläEurekan toimintatapaa. 16Case III: KONE Elevators ja vertaistuotettu tekninen koulutus“Työpaikkalähtöinen oppiaineiston tuotanto” –mallia on käytetty useissa organisaatioissa– esim. Alcanin alumiinitehdas Australian Kurra Kurrassa on dokumentoinut omantoimintatapansa selkeällä ja tiiviillä tavalla. KONE Elevatorsin Australian pilottiprojektissakokeiltiin uusia tapoja tuottaa huoltotietoa etulinjan henkilöstön avulla.Tärkeä perusolettamus oli, että sisällön laatua voidaan parantaa käyttämällä huolto-ohjeiden ja manuaalien kirjoittajina dokumentoinnin asiantuntijoiden ja kouluttajien sijaankokeneita asiantuntijoita. Tämä päätös tehtiin siitä yksinkertaisesta syystä, että kokeneetasiantuntijat tunsivat ja pystyivät hallitsemaan olemassa olevan dokumentaation ja sitenpystyivät välttämään dokumentteja kirjoitettaessa kaksinkertaisen tai kolminkertaisenmäärän työtä (esim. huollon dokumentaatiossa yleisprosessi kuvattiin vain kertaalleen;jos oli kyse samankaltaisesta tavanomaisesta huolto-operaatiosta, tarjottiin ainoastaanlinkki tavanomaiseen toimintatapaan). Toinen tärkeä elementti oli etulinjandokumentaation väheneminen sen keskittyessä oleelliseen (”just-in-time documentation”)eikä tarjoamaan tietoa kaikesta mahdollisesta (“just-in-case documentation”).Tämän toimintamallin avainosa oli työnjohtajien käyttäminen sekä sisällöntuotannossaettä sisällön validoinnissa. Heidän työtään tuettiin useilla tärkeillä työkaluilla (kutenresurssiohjeilla). Projektin kokemukset osoittivat, että työnjohtajat pystyisivät pääkonttorindokumentointiyksikköä tarkemmin tunnistamaan tärkeimmät ohjeet ja oikotiet – ja sitenvälttämään tarpeettomia työvaiheita ja turhien (tai päällekkäisten) dokumenttien luonnin.Tulokset osoittivat myös, että etulinjan henkilöstön tuottama tekninen dokumentaatio olipaljon edullisempaa kokonaiskuluiltaan (luominen, kääntäminen, tulostaminen,jakaminen) kuin keskitetysti tuotetun dokumentaation. Etulinjan henkilöstön järkeväntyömäärän ja kustannusten säästön perustana on sopiva työnjako: useatsuunnitteludokumentit (esim. CAD kuvat jne.) täytyy tehdä keskitetysti, mutta etulinjanasiantuntijat ovat paljon tehokkaampia vetämään yhteen tuotettua tietoa kenttä-ystävälliseksi dokumentaatioksi ja osaavat tehokkaasti linkittää uudet dokumentitolemassa olevaan dokumenttimassaan.Sisällön tiivistämisessä ja etulinjan henkilöstön saamisessa mukaan aineistojenkehittämiseen tärkein lopputulos on päivittäisen työn taloudellisuus. Kuten useintodetaan, insinöörit pyrkivät oppimaan sen, mitä tarvitaan päivittäisen työn tekemiseen: eiole aikaa oppia kaikkia asioita täysin. Työpaikkojen todellinen ongelma on selvitätehokkaasti päivittäisistä tilanteista.16 Tämä casen on kirjoittanut Ari-Matti Auvinen (HCI Productions Oy). Caseperustuu hänen kokemuksiinsa työskentelystä KONE Elevatorsin kanssa.Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 18
  • 19. Case IV: Innovatiivisten käytäntöjen pankki IAVANTE-säätiössä17Espanjalainen IAVANTE-säätiö on kehittänyt Andalusian aluehallinnonterveysministeriölle innovatiivisten käytäntöjen pankin (Bank of Innovative Practices -BPI). Sovelluksen tarkoituksena on edistää ja parantaa Andalusian terveyssektorininnovaatioita ja niiden levittämistä tunnistamalla innovatiivisia toimia, joita on toteutettu jajoita halutaan levittää kaikkialle Andalusian terveydenhuoltojärjestelmässä. Ne voivattoimia pilotteina tai esimerkillisinä hankkeina järjestelmän muille toimijoille.Terveydenhuoltojärjestelmän ammattilaisten vertaisryhmät ovat kehittäneet nämädokumentoidut innovatiiviset toimintatavat ja käytännöt.BPI mahdollistaa rekisteröinnin osallistujana ja tarjoaa seuraavat vertaistuotantoahelpottavat vaihtoehdot:- tiedottaa ja vastaanottaa tiedotteita Andalusian terveyssektorin kehittämistä innovatiivisista käytänteistä- luoda yhteistoiminnallisia tiloja innovatiivisten käytäntöjen kehittämiseksi asiantuntijoiden ja eri organisaatioiden välille (,jotka kuuluvat Andalusian aluehallinnon terveysministeriöön)- kommunikoida muiden saman ongelman kanssa painivien asiantuntijoiden tai toimivien ryhmien kanssa- arvioida ja antaa näkemyksiä kehiteltävistä innovatiivisista menetelmistä ja jakaa ideoita ja ehdotuksia.BPI tarjoaa osallistujille kokoelman yhteistyötyökaluja, jotka mahdollistavat sisältöjenvertaistuotannon. Projektitiimeillä on hallinnassaan työtila, jossa he voivat jakaadokumentteja, linkkejä, kommentteja ja kalenterimerkintöjä. Niiden lisäksi käytössä onjärjestelmän sisäisiä työkaluja, kuten sisältöjen täggäysjärjestelmä jaäänestysjärjestelmä. Käyttäjät voivat kommentoida kaikkia sivuston aineistoja. Käyttäjätvoivat oman profiilinsa asetuksilla myös vaikuttaa toimintansa laajuuteen.Innovatiivisten toimintatapojen rekisteröinti - joka tunnistetaan BPI:n arvioinnin jälkeen -oikeuttaa vastuullisen tiimin jäsenet BPI:n sertifikaatteihin (hyvien käytäntöjen tunnustus).BPI tarjoaa myös palkintoja ammattilaisten työn tunnistamiseksi ja kaikistainnovatiivisimpia kehitetään edelleen.Jokaista innovatiivista toimintatapaa (projektia) tai innovatiivista ideaa (ehdotusta) vartenon olemassa BPI-pankin ohjausryhmän analysoimia parametrejä. Projektit arvioidaantehokkuuden, vaikuttavuuden, innovatiivisuusasteen, sukupuolten välisen tasa-arvon janiiden sovellettavuuden (laajempiin terveyskäytäntöihin) perusteella. Myös eri ideoiden jaehdotusten innovatiivinen potentiaali, käyttökelpoisuus ja potentiaalinen vaikutusarvioidaan.17 Tämän casen on kirjoittanut Jose Pinzon (IAVANTE).Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 19
  • 20. Case V: Wikipedia18Www-sivuillaan olevan oman esittelynsä mukaan (katso lisätietoja osoitteestahttp://www.wikipedia.org)“Wikipedia on monikielinen, web-pohjainen, vapaan sisällön ensyklopedia-projekti. NimiWikipedia on yhdistelmä sanoista wiki (yhteistoiminnallinen www-sivustotyyppi) jaensyklopediaa. Wikipedian artikkelit tarjoavat käyttäjälleen linkkejä asiaan liittyviinsivuihin, jotka mahdollisesti antavat lisätietoja aiheesta”.Ympäri maailmaa olevat vapaaehtoiset ovat yhteistyössä kirjoittaneet Wikipediaa.Syntymästään alkaen (vuonna 2001) Wikipedia on kasvanut nopeasti yhdeksi Internetinsuurimmista ja käytetyimmistä sivustoista houkutellen vähintään 684 miljoonaa kävijääsivustoilleen vuosittain vuoteen 2008 mennessä. Yli 75 000 aktiivista osallistujaatyöskentelee yli 10 000 000 artikkelin kanssa yli 250 kielellä. Kesäkuussa 2008englanniksi löytyi 2 460 544 artikkelia. Joka päivä sadattuhannet kävijät eri puoliltamaailmaa tekevät kymmeniä tuhansia muokkauksia ja laativat tuhansia uusia artikkelejaedistääkseen Wikipediassa olevia tietosisältöjä.Wikipedian artikkelit perustuvat olemassa olevaa tietoon, siksi tiedon tuottajilla ei tarvitseolla erityistutkintoja osallistuakseen Wikipedian artikkelien laatimiseen. Tämä tarkoittaa,että kaikenikäiset, kulttuuriset ja taustaiset ihmiset voivat kirjoittaa Wikipediaan. Suurinosa artikkeleista on muokkaa-napin painalluksella kenen tahansa muokattavissa. Kaikkiovat tervetulleita lisäämään tietoa, viittauksia tai sitaatteja, kunhan noudattavatWikipedian muokkauskäytäntöjä ja soveliasta tyyliä. Ala-arvoinen tai kiistanalainentietoaines poistetaan. Käyttäjät eivät voi lisätessään tai parannellessaan tietoavahingossa vaurioittaa Wikipediaa, koska muut käyttäjät ovat aina läsnä neuvomassa taikorjaamassa selviä virheitä. Wikipedia-sovellus on suunniteltu huolellisestimahdollistamaan helpon toimituksellisten virheiden korjaamisen.Wikipedia on uusi sosiaalinen innovaatio ja vertaistuotantoa käyttämällä uusitietosanakirjan muoto on syntynyt Internettiin. Kuitenkin artikkelien ja osallistujien määrännoustessa, Wikipedia on joutunut muuttamaan toiminnallisia mekanismejaan esimerkiksiartikkelien luomiseen ja muokkaamiseen liittyvissä normeissä, kehittämään sisäisenlaatukriteeristön ja laatuprosessin sekä muuttamaan käyttäjähallinnointia. Useissaartikkeleissa on myös varoituksia mahdollisista vajavuuksista, puuttuvista viittauksistajne.Wikipedian onnistumisen ydin ovat olleet innokkaat ihmiset, jotka ovat valmiita jakamaanomaa tietämystään muille käyttäjille. Wikipediassa on ollut vahva ”sosiaalinen kuri” jasuuri osa kirjoittajista on oman alansa asiantuntijoita. Wikipedian vahvuutena on myösollut mahdollisuus kommentoida ja muokata aineistoja sekä myös lisätä kommenttejatoisista perspektiiveistä.Wikipedian suosiota ihailtaessa tulee myös muistaa, että Wikipedian tyyliset ratkaisutvaativat vahvat keskitetyt resurssit – esimerkiksi tietorakenne, sisältörakenne,lainaamisen rakenne, hakukoneet ja hakujen rakenteet, erilaiset luomisen jamuokkaamisen työkalut jne. Sujuva hajautettu sisällöntuotanto vaatii vahvan keskitetynrakenteen, joka mahdollistaa useita hajautettuja toimintoja.18 Tämän casen on kirjoittanut Ari-Matti Auvinen (HCI Productions Oy) japerustuu Wikipedian sivustoon (http://www.wikipedia.org – luettu17.6.2008), Tapscott, D. – Williams, A.: Wikinomics. Portfolio, USA 2006, jakirjoittajan henkilökohtaisiin kokemuksiin.Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 20
  • 21. Case VI: Sourceforge19SourceForge.net on maailman suurin ns. avoimen lähdekoodin (open source) sovellustenkehityssivusto. Se isännöi yli 100 000 projektia ja yli miljoonan rekisteröityneen käyttäjänkeskitettyjä projektinhallinnan, kommunikaation ja koodin resursseja.SourceForge.netissä on suurin Internetissä tarjolla oleva OS-koodien ja sovellustensäilytyspaikka ja se isännöi enemmän OS-kehitysprojekteja kuin mikään muu sivusto taiverkosto maailmanlaajuisesti. OS-kehitysmallin tärkein piirre on avoimessa jayhteistoiminnallisessa ympäristössä tapahtuva nopea ongelmanratkaisu.Sourceforge-yhteisön jäsenet ovat vastuussa Internet käyttöä edistävien sovellusten(kuten Apachen, joka on maailman suosituin web-palvelinohjelmisto) kehittämisestä ja hekäyttävät työssään Sourceforgen tarjoamia työkaluja.Kehittäjä tai sovellusprojektin ryhmä voi aloittaa Sourceforgessa uuden projektin missätahansa projektin kehitysvaiheessa:- idea sovellusprojektista- ehdotus, jossa on määritelmät ja kehityssuunnitelma- toimiva tai osittain toimiva sovellus- täysin toimiva sovellus.Useimmissa tapauksissa projektin alulle laittava kehittäjä haluaa houkutella muitakehittäjiä avukseen ja valitsee Sourceforgen parhaaksi markkinapaikakseen. Suurin osaprojekteista on kokemattomien kehittäjien aloittamia. Ne houkuttelevat muita vain vähäntai ei ollenkaan ja viruvat henkitoreissaan lyhyen aktiivisen jakson jälkeen, kunnesaloittaja menettää kiinnostuksensa siihen. Toisessa päässä ovat ne muutamat erittäinonnistuneet projektit, joissa on useita osallistujia ja tuhansia muiden käyttäjien latauksia.Sourceforge tarjoaa isännöimistään projekteista tilastoja, joista voi seurata”aktiivisuusluokitusta”, joka lasketaan projektiin osallistujien ja yleisön kokonaissuosiosta.Sourceforge sisältää suuren määrän projekteja. Kuka tahansa voi aloittaa projektin jakäyttää tarjottuja työkaluja. Käyttömaksua ei ole - toiminta rahoitetaan mainoksilla,sponsorituloilla ja lahjoituksilla. Kaikki työkalut ovat käytettävissä heti projektin alustaalkaen. Kaikilla Sourceforgen projekteilla on käytössään samat työkalut.Sovelluskehitysprojektien aikana suuri määrä olemassa olevaa tietoa hyödynnetään jauutta keksitään. Kaikki sovellukset rakennetaan olemassa olevien projektien perustalle,mikä vaatii kokonaisvaltaista ymmärtämistä moduulien yhdistämisestä ja projektinonnistumisen kannalta on elintärkeää ymmärtää systeemi, jonka sisälle projekti toimii.Hyödynnettävän tai keksittävän tiedon tyypit voivat sovellusprojekteissa olla :- tekninen dokumentaatio sovellukseen liittyvissä järjestelmissä- tekniikkaa tai prosessia kuvaavat kirjat ja artikkelit- aikaisempien projektin arkistoidut keskustelut- lähdekoodi- ohjetekstit ja FAQt.19 Tämän casen on kirjoittanut Michela Moretti (Scienter Italia) pohjautuenPraxis projektissa tehtyyn Marcus Clementsin (Brighton Art, United Kingom)aineistoon.Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 21
  • 22. Jokainen ymmärtää arkistoidun tiedon arvon. Sourceforgen tärkeimpiä työkaluja ovatkinarkistoidut keskustelut (lähes kaikki tärkeät sovelluskehitysprojektissa tehtävät päätöksettehdään jonkinlaisessa arkistoidussa keskustelussa, esim. arkistoidussa sähköpostissa,foorumilla tai uutisryhmässä) ja dokumentaatio (projektin jatkaessa näkemystenkonsensusta ja kasvavaa tietoa, joka on saatavilla arkistoissa, projektidokumentaatiossase esitetään formaalimmassa muodossa).Sourceforgen menestys osoittaa avoimen lähdekoodin alueella selvän tarpeen yhteiselletyötilalle, joka mahdollistaa vertaisten kommunikaation hankalissa asioissa. Menestyksenkriittinen elementti on myös tehokkaiden työvälineiden tarjoamien kaikille erilaisilleSourceforgen toimijoille.Case VII: Terveydenhuollon ammattilaisten Wiki (~ ‘Pflege-Wiki’)20Terveydenhuollon ammattilaisten wiki (n.k..‘Pflege-Wiki’) on monikielinen (saksa jaenglanti) wiki-projekti terveydenhuollon ammattilaisille ja erityisesti sairaanhoitajille. Wiki 21(saksalainen versio ) aloitti toimintansa elokuussa 2004 yksityisenä aloitteena jaheinäkuusta 2005 siirtyi ‘Hoitotyön vapaan tiedon edistämisen yhdistyksen” (“Verein zurFörderung freier Informationen in der Pflege e.V.”) ylläpitämäksi. Yhdistys rahoittaapalvelujaan jäsenmaksujen ja lahjoitusten avulla. Englanninkielinen versio 22 lisättiintoukokuussa 2006; maaliskuussa 2008 aloitettiin yhteistyö italialaisen NursePedian 23kanssa.Tällä hetkellä saksalaisessa versiossa on yli 4 400 artikkelia vapaasti käytettävissä jajaettavissa seuraavilla osa-alueilla:♦ käytännön hoitotyö (ja sen alaotsikoina vanhustyö, sairaanhoito, lasten sairaanhoito jne.)♦ terminologia – tautioppi♦ ammatillinen koulutus♦ terveydenhuollon sektorin johtaminen ja pedagogiat♦ akateemiset opinnot♦ ammatilliset yhdistykset: lehdistötiedotteet♦ linkit, foorumit, chat-keskustelut♦ hoitopalvelut, liikkuvat hoitopalvelut♦ kirja-arviot, tapahtumat, podcastit.‘Pflege-Wiki’ – kuten tyypilliset wikit yleensäkin – tarjoaa mahdollisuuden lukea, kirjoittaaja muokata terveydenhuollon sektorille olennaisista asioista kertovia artikkeleja. Palvelunmuut käyttäjät arvioivat jokaisen tuotetun panoksen, joten jokainen artikkeli tuotetaanyhteistyössä.Kuten muutkin wikit, ‘Pflege-Wiki’ tallentaa artikkelien aikaisemmat versiot tehdenartikkelin historian / konseptin näkyväksi. Tätä ominaisuutta käytetään kuitenkin harvoinesimerkiksi artikkelin palauttamiseen edelliseen versioon tarkoituksellisen taitarkoittamattoman ilkivallan takia.‘Pflege-Wiki” kannustaa käyttäjiään lukemisen, kirjoittamisen ja artikkelienmuokkaamisen lisäksi lisäämään kuvia, linkittämään Wikiä henkilökohtaisille ja virallisille20 Tämän casen ovat kirjoittaneet Thomas Fischer ja Thomas Kretschmer(ILI).21 katso http://www.pflegewiki.de22 katso http://en.nursingwiki.org23 katso http://www.nursepedia.netKäsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 22
  • 23. www-sivuille ja jakamaan artikkeleja myös muissa medioissa (esim. painettuna). Kaikki‘Pflege-Wikin’ aineistot on julkaistu GNU General Public Licensen alaisena ja niitä 24voidaan käyttää ja kopioida rajoituksetta .Jokaisella artikkelilla ja rekisteröityneellä käyttäjällä on keskustelufoorumi, jossa tekijät jakäyttäjät voivat hakeutua kontaktiin keskenään tai selventää tiettyjä asioita artikkelista.Kirjautuminen on vapaaehtoista, mutta tarjoaa tiettyjä etuja (esim. jokainen artikkeliallekirjoitetaan tekijän lempinimellä / kutsumanimellä; rekisteröityneillä käyttäjillä onhenkilökohtainen esittäytymissivu; rekisteröityneet käyttäjät voivat ”tarkkailla” tiettyjäartikkeleja ja saavat ilmoituksen tarkkailtavilla sivuilla tapahtuvista muutoksista)‘Pflege-Wiki’ tarjoaa kaikille vierailijoille chat-keskustelun ja podcasteja (useinasiantuntijahaastatteluja todellisiin ongelmiin liittyen ja erilaisia keskusteluja). Tehtävä Olet tutustunut seitsemään erilaisen vertaistuotannon caseen. Laadusta puhuttaessa nousee esiin kaksi erilaista näkökulmaa. Funktionaalinen laatu, joka oppimisen kontekstissa tarkoittaa tavoitteiden saavuttamista sekä sisällön oikeellisuutta. Tekninen laatu sitten vuorostaan käsittää teknistä toimivuutta esim. toimivaa esitysmuotoa, oikeinkirjoitusta, toimivaa linkitystä jne. Pohdi seuraavaksi - perustuen edellä olleisiin caseihin - miten niissä oli huomioitu sekä funktionaalinen että tekninen laatunäkökulma.Funktionaalisen laadun näkökulma24 lisätietoja löydät wikipediasta www-sivultahttp://en.wikipedia.org/wiki/GNU_General_Public_LicenseKäsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 23
  • 24. Teknisen laadun näkökulmaKäsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 24
  • 25. Tämän osion pohdinnan sekä edellä esitettyjen casejen perusteella voimmetehdä eOppimisen vertaistuotannon tärkeimmistä ulottuvuuksistayksinkertaistetun viitekehyksen.Kaksi tärkeintä ulottuvuutta ovat• tavoitteiden asettaminen: kuka asettaa vertaistuotetulle aineistolle tavoitteet: ovatko ne johdettuja ja yhtenäistettyjä kaikille vertaistuottajille (esim. kurssirunko) vai ovatko ne verrattain vapaita ja löyhiä (esim. omista harrastuksista kirjoitettu Wikipedia-artikkeli)• rakenne: millainen rakenne on annettu: onko rakenne kiinteä (esim. koottu tietyistä elementeistä, työvälineistä ja vaatimuksista) vai onko se löyhä, ennaltamäärämätön ja vapaa (esim. vertaistuottajat voivat käyttää oman harkintansa mukaan haluamiaan työvälineitä ja rakenteita).Nelikenttä tavoitteiden asettamisesta ja rakenteista on esitetty seuraavassakuvassa (kuva 5).Kuva 5: Vertaistuotannon viitekehyksetKäsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 25
  • 26. Tehtävä Seuraavaksi on hyvä pohtia kahta asiaa:Mihin kuvan 5 nelikentän osioon aikaisemmin esitetyt caset mielestäsi kuuluvat? Millaisia laadullisia haasteita kuvassa 5 esitetyt modaliteetit aiheuttavat vertaistuotannolle?Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 26
  • 27. 4 Vertaistuotannon laadun eri lähestymistavat ja metodologiatTässä osassa käsittelemme olemassa olevia vertaistuotannon laadunlähestymistapoja sekä kehitystyökaluja. Lyhyen johdannon jälkeen esittelemmevertaistuotannon laadun taustoja ja selvitämme opetuskäsityksen(asiantuntijamallisesta laadunkehityksen varmennuksesta oppija- javertaislähtöiseen laadun kehitykseen) muutoksen vaikutuksia laadunlähestymistapoihin ja metodologioihin.eOppimisen laatua on pohdittu ja tutkittu runsaasti sekä useissa EU-hankkeissaettä erilaisissa kansainvälisissä yhteyksissä. Ehlersin ja Pawlowskin mukaansyntyneestä keskustelusta voidaan poimia kolme näkökulmaa eOppimisenlaatuun: - erilaiset laadun tulkinnat - erilaiset sidosryhmät, joilla on erilaiset näkökulmansa laatuun - laadun erilaiset muodot (syötteen laatu, prosessin laatu, tuloksen laatu).Keskustelu on johtanut erilaisiin tulkintoihin laadusta – ja tarjolla on lukuisiamääritelmiä eri toiminta-alueilta. 25 Tarkempaa taustaa laatukeskustelunnykytilanteesta kannattaa lukea Ehlersin ja Pawlowskin26 kirjasta.eOppimisen vertaistuotannossa on tärkeää huomata, että oppijat toimivat myössisällöntuottajina – uudessa oppimisen asetelmassa jako “tekijän” ja ”kuluttajan”välillä hämärtyy. Käytännössä oppijat eivät enää ole pelkkiä kuluttajia vaanosallistuvat aktiivisesti oppimisprosessiin ja siten vaikuttavat siihen. Kuten rajatkäyttäjän ja tekijän välillä ovat hämärtymässä, samoin oppijan ja opettajan rajatovat hämärtymässä.Tämä keskeinen havainto avaa uusia näkymiä laadunhallintaan, kun tällähetkellä laatua yleensä määrittää ja arvioi sama tekijäjoukko, joka on myösoppimisaineiston tehnyt. Lähestymistapa vertaistuotannon laatuun voi kuitenkinolla muutakin kuin itsearvioinnin ja sen käytänteiden painottamista.eOppimisen useimmat lähestymistavat laatuun perustuvat perinteiseenlaatuympyrään. Laatuympyrään ovat kuulunut STTT–vaiheet (suunnittele, tee,tarkista, toimi) – jo W. Edwards Demingin 1950-luvulla tekemistä kirjoituksistaalkaen. Lähestymistapaa on muokattu viime vuosikymmenien aikana useilla eritavoilla ja myös sitä on käytetty ammatillisessa koulutuksessa. Wirth on esittänyt,että eOppimisen tärkeät askelmat voisivat olla: - suunnittele25 Ehlers, U-D. – Pawlowski, J.: Quality in European eLearning: Anintroduction. In Ehlers, U-D. – Pawlowski, J. (eds.): Handbook on Quality andStandardisation in ELearning. Springer 2006.26 katso Ehlers, U-D. – Pawlowski, J. (eds.): Handbook on Quality andStandardisation in ELearning. Springer 2006.Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 27
  • 28. - tee - tarkista - vertaile.27Hypoteesina voimme väittää, että laadun lähestymistapojen kehittäminenvertaistuotantoa varten tarkoittaisi pääasiassa prosessin laadun pulmakohtia –toisin sanoen: mitkä toteutetut prosessit auttavat eOppimisessa vertaistuotetunaineiston laatua. Lisäksi katsottaessa laatuprosesseja, vertaistuotanto voidaanlinkittää benckmarkingiin – tarkemmin sanottuna ”benchlearningiin”.4.1 Vertaistuotannon laadun kehitysEhlers pohtii laadun kehitystä “eOppiminen 2.0” näkökulmasta. Ilmiönä sesisältää hänen mukaansa erilaisia kehitysaskelmia, trendejä ja näkökulmia, jotkavaativat oppimisen ja opetuksen muutosta. Uusi näkökulma liittää eOppimiseenviisi ominaisuutta: • Oppimista tapahtuu koko ajan ja joka puolella ei siis ainoastaan koululuokissa. • Oppijat ottavat oppimisen organisoijan roolin. • Oppiminen on elinikäinen prosessi, siihen sisältyy erilaisia vaiheita, jotka eivät liity aina oppilaitoksiin. • Oppiminen tapahtuu erilaisissa oppimisyhteisöissä ja käytäntöyhteisöissä (niin kutsutuissa ”communities of practice”, katso Wenger 1998); oppijat osallistuvat yhtälailla formaaleihin ja non-formaaleihin oppismisyhteisöihin. • Oppiminen on informaalia ja non-formaalia ja sitä tapahtuu kotona, töissä, vapaa-ajalla eikä se enää kietoudu opettajiin tai laitoksiin.Uudessa toimintaympäristössä, jossa oppimista tapahtuu oppilaitosten ohella läpieri elämänvaiheiden, kaikkialla erilaisissa yhteisöissä ja verkostoissa, käyttäensosiaalista mediaa ja oman aineiston kokoamisen avulla, oppijat ovat vahvastiitseohjautuvia. Laadun varmistamisen ja kehittämisen täytyy keskittyätämänkaltaisessa oppimismallissa erityisesti henkilökohtaiseenoppimisprosessiin ja todennettuihin oppimistuloksiin. Oppijan näkökulma ontärkeämpi kuin organisatoriset prosessit ja/tai oppimisaineistojen tekijät. Laadunarviointia ei voida tehdä käyttämällä klassisia asiantuntijametodeja jastandardisoitua laadunhallinnan metodeja, laadun varmennusta tai seurantaa,vaan sen tulee pohjautua enemmän osallistaviin ja reagoiviin menetelmiin.Prosessin tarkoituksena on tukea oppijoiden omaa, henkilökohtaista arviointia,joka liittyy oppimisprosessiin.27 Wirth, M.A.: An analysis of international quality management approaches ineLearning: Different paths, similar pursuits. Ehlers, U-D. – Pawlowski, J.(eds.): Handbook on Quality and Standardisation in ELearning. Springer2006.Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 28
  • 29. Laadusta puhuminen voi tuntua paradoksaaliselta “eOppiminen 2.0”:nyhteydessä, kun laatu usein yhdistetään ulkoisesti määrättyihin standardeihin.Kuitenkin laatu voidaan ymmärtää kehityspainotteisesti, joka tarkoittaa oppijanitsensä kehittämisen mahdollistamista oppimisprosessissa, mikä johtaaparempien oppimistulosten saavuttamiseen laadun näkökulmasta. Itsearvionnin,reflektion ja vertaisarvioinnin metodit tulevat näin tärkeämmäksi.“eOppiminen 2.0”:n oppimisprosessissa oppijalla on tärkeä rooli aktiivisenaoppimisaineiston ja henkilökohtaisen oppimisympäristön rakentajana ja omanoppimisprosessinsa käynnistäjänä. Mielenkiintoista on, että tämä nähdään useinongelmana tuotaessa “eOppiminen 2.0”-lähestymistapaa osaksi formaaliakoulutuksen prosessia. Syynä voi olla oppijoiden, opettajien ja/taiinstitutionaalisten toimijoiden välinen kilpailu laadun arvioinnin yhteydessä, jokavoi olla ylitsepääsemätöntä ja ratkaistavissa ainoastaan muuttamallaorganisaatioiden valtasuhteita. TehtäväVertaistuotannon perusvaatimuksena ovat motivoituneet ja itseohjautuvat oppijat, joilla on tärkeä rooli myös vertaistuotannon laadun lähtökohdissa. Pohdi kuinka omassa organisaatiossa voisitte edistää ja vahvistaa oppijoiden itseohjautuvuutta ja pohdi millainen rooli oppijoilla on laadunhallinnassa.Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 29
  • 30. Tehtävä Toinen perusvaatimus toimivalle vertaistuotannolle ovat motivoituneet,itseohjautuvat opettajat ja oppimisaineistojen kehittäjät, jotka voivat työskennellä yhdessä. Lisäksi monissa organisaatioissa erityisasiantuntijat voivat jakaa arvokasta tietoa vertaistuotannon avulla. Pohdi kuinka omassa organisaatiossasi voisitte edistää ja vahvistaa opettajien, oppimisaineistojen kehittäjien ja erityisasiantuntijoiden motivaatiota ja itseohjautuvuutta. Pohdi myös heidän rooliaan laadunhallinnassa.4.2 Vertaistuotannon laadun vaatimukset28Aluksi on syytä korostaa, ettei “eOppiminen 2.0” edellytä uutta ajatusmaailmaatai laadun kehittämisen metodia. Laadun filosofiaa ei tarvitse muuttaa – siis ei oletarvetta uudelle käsitteelle ”opetuksellinen laatu 2.0”. On kuitenkin otettavahuomioon muuttuneet peruslähtökohdat sekä muuttunut viitekehys. Jotta näillemuutoksille voitaisiin tehdä oikeutta, täytyy laadun kehittämistä varten esittääuusia kysymyksiä, arvioida eri kohteita, käyttää erilaista laadun määritelmää jaerityisiä laadunvarmennuksen, edistämisen ja kehityksen metodeja. Lyhyestisanottuna: laadun kehittymisen rooli on muuttumassa.Perinteisessä oppimisen tilanteessa laadun kehittäminen tarkoittaa lähinnälaadun tarkistamista ja kontrollointia, ”eOppiminen 2.0”:ssa siitä on tulossaoppimisprosessin mahdollistaja. Oppimismetodit ja laadun kehittäminen ovattulossa lähemmäksi toisiaan. Sellaiset metodit kuin palautteenanto, reflektio ja28 Tämä luku pohjautuu pääosiltaan Ulf-Daniel Ehlersin kirjoituksiin ja hänenartikkeliinsa “Web 2.0 – eLearning 2.0 – Quality 2.0 – Perspectives on achange in learning culture and quality concepts” (käsikirjoitus 2008)Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 30
  • 31. suosittelumekanismit tulevat tärkeimmiksi työvälineiksi. Tyypilliset edellytykset,jotka täytyy ottaa huomioon ”eOppiminen 2.0”.n laadun kehittämisessä ovatseuraavanlaisia: Vastaanottamisesta osallistumiseen: Oppimisen metafora on muuttumassa.“eOppiminen 2.0”:ssa ei laatua voida sitoa etukäteen määritettyihinoppimisympäristöihin tai asiantuntijoiden tuottamiin oppimisaineistoihin.Opetuksen ”vastaanottaminen” ei ole tärkeää vaan osallistuminen. Tämä tuoesiin kysymyksen kuinka kauaskantoisia vaikutuksia oppimistilanteella onhenkilökohtaisen oppimisympäristön rakentamiseen, henkilökohtaistenoppimisaineistojen yhdistelyyn sekä niiden jakamiseen. Tehtävä Pohdi millaisia vaikutuksia oppimisen muutoksella on vertaistuotannon laadun lähtökohdille ja millaisia mittareita täytyy kehittää, jotta muutokset voitaisiin hyödyntää. Tarkastelusta reflektioon: “eOppiminen 2.0”:n laadun kehittämisenpainopiste muuttuu oppimisprosessin yhdenmukaisuudesta monipuoliseenreflektioon. Oppijoita tuetaan reflektiossa, omien kehityskohteidentunnistamisessa ja heidän omassa oppimisprosessissaan, heidänkoulutusstrategiassaan, heidän oppimistarpeissaan jne. - ja reflektoidaankriittisesti heidän toimiaan opetuksellisessa mediassa. Tarkoituksena onsaavuttaa henkilökohtaisesti ihanteellinen yhdistelmä opetuksellisten medioidenkäyttöä ja henkilökohtaisia oppimisen strategioita, jotka kehittyvät oppijoidenreflektion avulla.Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 31
  • 32. Tehtävä Tärkeä muutos on myös laadun kehittämisen muutos oppimisprosessin oppimiseen reflektoinnista. Pohdi millaisia mittareita täytyy kehittää ja toteuttaa, jotta muutosta voidaan hyödyntää. Tuotesuuntautuneisuudesta prosessisuuntautumisen kautta suoritus-ja kompetenssisuuntautuneisuuteen: Oppimiseen käytetty aineisto ja sentuottajien prosessit eivät voi olla laadun kehittämisen painopiste. Laadunkehittäminen keskittyy oppijoiden suoriutumiseen, itsekehittämiinoppimistuotteisiin, kehittymisen vaiheisiin ja muihin vastaaviin näkökulmiin(esimerkiksi e-portfolioihin), jotka muokkaavat heidän matkaansapäätöksentekoon ja vastuuseen. TehtäväLaadun kehittymisen painopiste on siirtymässä tuotekeskeisyydestä suoriutumis- ja kompetenssikeskeisyyteen.Pohdi mitä vaikutuksia muutoksella on oman organisaatiosi laadun lähtökohtiin jaminkälaisia vaikutuksia sillä on eOppimisen vertaistuotannon laadun lähtökohtiin.Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 32
  • 33. Koulutussuunnittelusta oppijaan omaan koulutussuunnitteluun:Oppimistilanteiden laatua on usein yritetty saavuttaa tarkoilla koulutustarpeidenanalyyseillä, kokonaisvaltaisella tutkimusvaiheella, antamalla palautettaoppimisaineistosta ja kehitysprosessista sekä oppimisprosessien arvioinnilla.”eOppiminen 2.0”:ssa monet näistä prosesseista siirtyvät koulutusohjelmantarjoajalta oppijalle. Laatukäsitteiden täytyy sen takia tukea oppijan kykyäkehittää laatua reflektion avulla, mahdollistaa oppijakeskeisiä arviointimuotoja jatarjota oppijoille henkilökohtaisissa oppimisympäristöissä tarvittavia työkaluja. TehtäväUseiden prosessien siirtyessä tarjoajalta oppijalle laatumekanismien täytyy tukea oppijaa laadunkehitystyössä reflektion avulla. Pohdi millaisia vaikutuksia muutoksella on sekä omassa organisaatiossasi että yleisemmin eOppimisen vertaistuotannon laatuun. Vastaanottajasta oppimateriaalin kehittäjäksi: “eOppiminen 2.0”:noppimistilanteiden laatuarvioinnissa on selvitettävä aineiston ja medianerityispiirteiden vaikutus oppimisessa – tämä arviointi ei voi noudattaamarkkinointiselvitysten logiikkaa. Ennemminkin kehitystyön painopiste onoppimisen prosessien kehityksessä, oppimateriaalien joustavassa käytössä jaoppijoiden välisten sosiaalisten vuorovaikutusprosessien vahvistamisessa.Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 33
  • 34. Tehtävä eOppiminen 2.0 korostaa oppijaa materiaalin avaintuottajana. Tämä tilanne asettaa uusia vaatimuksia organisaatioiden laadun lähtökohtiin. Pohdi millaisia vaikutuksia muutoksella on sekä omaan organisaatioosi että yleisemmin eOppimisen vertaistuotannon laatuun. Suljetuista LMS-järjestelmistä Internetiin oppimisympäristönä:”eOppiminen 2.0”:n ajatusmaailmassa erilaiset eOppimisen alustat (LearningManagement Systemit - LMS) ymmärretään pelkkänä aloituspaikkana,Internetissä olevan aineiston käytölle ja kehittämiselle ja muiden työkalujenlinkityksille, joita voidaan käyttää oman henkilökohtaisen oppimisportaalinrakentamiseen. Laadun arviointi ei keskity LMS:n aineistoihin vaan ennemminkinoppimistuotteiseen ja ehkäpä e-portfoliohin tallennettuihin oppimisprosesseihin. Tehtävä Oppiminen on siirtymässä sisäisistä LMS-järjestelmistä Internetiiin oppimisympäristönä. Pohdi millaisia vaikutuksia tällä on omassa organisaatiossasi sekä laajemmin koko eOppimisen vertaistuotannolle.Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 34
  • 35. Kokeista osaamiseen: Oppimisen eteneminen ja saavutukset muuttuvatnäkyvimmiksi ei niinkään perinteisen kokeilla vaan portfolioihin tallennetuillaoppimisprosesseilla (esim. wikit ja blogit), oppimistuotteilla ja sosiaalisenvuorovaikutuksen dokumenteilla. Tehtävä “eOppiminen 2.0”:ssa oppimisen eteneminen ja saavutukset tulevat näkyvämmäksi ja oppimisen arviointi siirtyy kokeista toiminnan arvionniksi. Pohdi millaisia vaikutuksia tällä on organisaatioosi ja laajemmin koko eOppimisen vertaistuotannolle.Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 35
  • 36. 4.3 eOppiminen 2.0:n laadun käsitteet ja metoditLaadun arviointi “eOppiminen 2.0”:ssa keskittyy oppimisprosessiin. Ulkopuolistenstandardien ja oppijoiden väliselle arvioinnille (kokeiden yms. avulla) ei olelaadun näkökulmasta laajaa käyttöä. Itsearvioinnin ja henkilökohtaisenkehitysprosessien metodit palvelevat paremmin arviointia, joka tehdään kokeidensijaan reflektion ja oppimistuotteiden arvioinnilla ja e-portfolioilla. Vaikka”eOppiminen 2.0” on trendinä uusi, huomattavia kokemuksia on saatuitseopiskelun ja yhteisöoppimisen oppimismalleista sekä oppimisprosessienlaatuarvioinnin metodeista.Opettajat voivat käyttää metodeja arvioidakseen oppilaan kanssa oppimisenedistymistä ja edistääkseen henkilökohtaista suunnittelua. Opettajista tuleementoreita, jotka antavat palautetta ja auttavat oppimiskokemustenreflektoinnissa tai arvioivat e-portfolioiden aineistoja.Taulukko 1: “eOppimineng 2.0”:n laadun kehittämisen metodit (Ehlers 2009)Laadun kehittämisen metodit Laatua arvioi Itsearviointi Oppija opettajan avustuksella e-portfolioiden arviointi Opettajat Sosiaaliset suositukset Vertaiset, oppimisyhteisöt Kohdejoukolle suunnatut OpettajatarvioinnitTaulukossa 1 esitetyt tärkeät laadun kehittämisen ja arvioinnin metodit esitellääntarkemmin seuraavassa osiossa.4.3.1 ItsearviointiItsearviointi on hyvä ja käyttökelpoinen “eOppiminen 2.0”:n laadun arvioinninlähestymistapa. Sen tarkoituksena ei ole täydellisesti arvioida oppimisensaavutuksia vaan parantaa oppimismahdollisuuksia. “Itsearvioinnin määritelmän mukaan opiskelijat arvioivat oman työnsä laatua todisteiden ja sovitun kriteerien mukaisesti tarkoituksenaan toimia paremmin tulevaisuudessa. Opettaessamme oppilaita laatustandardeja haastaen arvioimaan omaa edistymistään ja tekemään se näkyväksi, huomaamme hyödynnettävää olevan paljon. Itsearviointi on arvokas tekniikka, koska se vaikuttaa oppilaan toimintaan vahvistamalla pystyvyyden tunnetta ja lisäämällä luontaista motivaatiota. Todisteet itsearvioinnin positiivisesta vaikutuksesta oppilaiden suoriutumisessa ovatKäsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 36
  • 37. erityisen vakuuttavia vaikeissa tehtävissä, eritoten teoreettisesti orientoituneissa kouluissa ja erityisoppilaiden parissa.29.“Tieteellisestä kirjallisuudesta voidaan löytää itsearvioinnin erilaisia positiivisiavaikutuksia oppimissaavutuksissa (Maehr/Stallings 1972, Arter et al. 1994,Hughes et al. 1985). Käyttämällä itsearvioinnin prosesseja oppijat voivatsaavuttaa ”sisäisen näkemyksen” omien heikkouksiinsa ja vahvuuksiinsa.Rolheiser ja Ross väittävät, että jos oppijat arvioivat omat saavutuksensapositiivisesti, he hakeutuvat haastavampiin tehtäviin, sitoutuvat omaanoppimisprosessiin paremmin ja käyttävät enemmän omia henkilökohtaisiaresursseja. Itsearvioinnin prosessi seuraa seuraavia neljää askelta: Askel 1: Oppijat otetaan mukaan arvioinnin perusteiden määrittelyyn.Määrittely tehdään neuvottelemalla. Kokemukset osoittavat, ettei etukäteenmääritetyillä tai oppilaiden määrittelemillä arvioinnin perusteilla ole yhtätehokasta vaikutusta kuin yhdessä kehitetyillä. Tutkimusten mukaan yhteistyössäoppilaiden kanssa kehitetyt kriteerit vahvistavat yhteisymmärrystä ja oppijoidenmotivaatiota. Oppijoita valmennetaan samanaikaisesti kehittämään omiatavoitteitaan ja määrittämään erilaisia vaikeustasoja. Edelleen opettajan jaoppijan välille kehittyvä neuvova ilmapiiri voi merkittävästä vaikuttaaoppimisprosessiin ”eOppiminen 2.0”:ssa. Askel 2: Tällä askelmalla oppijat käyttävät valitsemaansa kriteeristöäomassa oppimisprosessissaan. Tässä vaiheessa voi olla hyvä tarjota heilleesimerkkejä millaiselta arviot voivat näyttää. Askel 3: Kolmannella askelmalla oppijat saavat palautetta itsearvoinnistaan.Askelman tarkoituksena on kalibroida oppijan oma itsearviointi opettajanarviointiin palauteprosessin avulla. Arvioinnissa otetaan huomioon oma arvio,opettajan sekä vertaisten arviot. Askel 4: Neljännellä askelmalla oppijoita pyydetään kehittämäänitsearvioinnin pohjalta suunnitelma omien kompetenssiensa kehittämiseksi.Erilaisista strategioista keskustellaan opettajien kanssa päämääränsaavuttamiseksi.29 katso Henry 1994Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 37
  • 38. Tehtävä Itsearviointi voi olla vertaistuotannon laadunhallinnassa tärkeä työkalu. Oman organisaatiosi lähtökohdista, arvioi itsearvioinnin hyötyjä ja haittoja ja pohdi millaisia tukimuotoja organisaatiosi tarvitsee edistääkseen oppijoiden itsearviointia.4.3.2 Laadun arviointi e-portfolioiden avullaE-portfoliot – web-pohjaiset portfoliot – yhdistävät erilaisia medioita ja palveluja.Oppijat keräävät e-portfolioihinsa kurssin tai kurssikokonaisuuden aikana tehdytoppimistuotteet. Oppijat voivat käyttää elektronisia portfolioita näyttääkseenosaamistaan ja reflektoidakseen oppimisprosessiaan. Portfolioon tallennetaanoppimistulokset (yhdistettynä tutorien, opettajien ja vertaisten huomioihin),palautteet sekä henkilökohtaiset reflektiot.E-portfolioita voidaan käyttää laadun arvioimiseen (“Are e-portfolios anassessment of or for learning?” - katso Barrett & Carney 2005/ Ainsworth &Viegut 2006). E-portfolioita voidaan käyttää lopulliseen arviointiin(summatiivinen) tai jatkuvaan parantamiseen (formatiivinen). Kuten taulukosta 6voidaan nähdä portfolioiden tarkoitus, rakenne ja sisältö ovat erilaisia oppimisensaavutusten summatiivisessa arvioinnissa ja oppijaa tukevassa formatiivisessaarvioinnissa.Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 38
  • 39. Taulukko 2: E-portfolion tarkoitus arvioinnissa (pohjautuen Hornung-Prähäuser et al. 2007)Summatiivisen arvioinnin Formatiivisen arvioinninportfolio portfolioE-portfolion tarkoitus on määritelty Tarkoitus määritellään oppijanetukäteen kanssa.Arviointia varten e-portfolioon Oppimisprosessin historiaa vartentulevat oppimistuotokset on oppija valitse haluamansa osaset e-etukäteen määritelty. portfolioonsa.Portfoliot tehdään yleensä Portfolioita päivitetään jatkuvastilukukauden tai ohjelman lopussa ja lukukauden aikana omassane pitää jättää arvioitavaksi tiettynä aikataulussa.päivänä.Ulkopuolinen arvioija arvioi Portfolio ja sen eri osat arvioidaanportfoliot ja sen osaset matriisin ja oppijan kanssa ja niiden avullamitattavan datan mukaan annetaan palautetta, jotta oppija voisi parantaa omaa oppimisprosessiaan.Portfolio on rakennettu jotain tiettyä Oppija organisoi oman portfolionsatulosta tai tavoitetta varten. opettajan/mentorin/neuvonantajan kanssa yhdessä.Joskus portfoliota käytetään Portfoliota käytetään tuskin koskaantärkeiden päätösten tekoon. tärkeiden päätösten tekoon.Summatiivinen: mitä on opittu Formatiivinen: Minkälaisia tarpeitatähän mennessä (menneisyys – oppimisella on tulevaisuudessa?tämä päivä) (tänään – tulevaisuudessa)Ulkoinen motivaatio on tärkeä Sisäinen motivaatio saa oppijan toimimaanYleisö: ulkoinen, vähän Yleisö: oppijat, perhe, ystävätvaikutusmahdollisuuksiaPortfolion käytöllä on kaksinainen tehtävä. Toisaalta se on oppimisen jaopetuksen innovatiivinen työkalu; toisaalta se toimii arvioinnin vaihtoehtoisenatyövälineenä. Oppimistilanteet, joissa e-portfoliota käytetään, korostavatoppimisprosessia ja tukevat osallistujien syvempää ymmärrystä itseoppimisprosessista.Laadun arvioinnin näkökulmasta portfolio voidaan nähdä välineenä ulkoisestimääritettyjen ja kokeiden avulla arvioidusta tulosten arvioinnista vahvemminitseohjautuvaan oppijoiden oppimistulosten esittelyyn. E-portfoliot suuntautuvatosaamisiiin. Ajatuksena ei ole korostaa oppijan tekemiä virheitä vaan mitä hänon pystyy tekemään. Portfolioden puolestapuhujat usein painottavat portfolioidenKäsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 39
  • 40. mahdollisuuksia toimia opetuksen, oppimisen ja arvioinnin yhdistävänätekijänä 30 . Näin ollen e-portfolio on tulosten arvioinnin metodi, joka tarjoaayhdistelmän ulkoista arviointia ja itsearviointia.Taulukossa 2 esitetään yleiskuva e-portfolioden arvioinnin ominaisuuksista.Prosessissa e-portfolioita voidaan käyttää oppinainekohtaisten taitojen sekäyleisten osaamisten evaluointiin/arviointiin. Jos e-portfoliota käytetään oppilaanarvioinnin työvälineenä, seuraavat asiat tulisi ottaa huomioon: • Oppimisen, esittämisen ja reflektion uusi toimintatapa vaatii mentorointia ja yhteisöllisyyttä. • E-portfoliot ovat kehittymisen työvälineitä, eivät oppilaan suoritusten tarkistusta varten. • Laadullinen arviointi tukee oppilaslähtöistä, räätälöityä tapaa parantaa suorituksia. • Arvioinnin subjektiivisuus vähenee, kun arvion tekee useampi arvioija (katso vertaisarviointi). • Tiedon jaon ja julkaisun periaatteet täytyy sopia etukäteen. Tehtävä E-portfoliot yhdistävät erilaisia medioita ja palveluita tarjoten kokonaisvaltaisennäkemyksen oppijan taitoihin. Itsearvioinnin lisäksi portfoliosta voi saada hyvän näkemyksen oppijan kykyihin. Millaisia mahdollisuuksia ja haittoja portfoliotyöskentely voisi antaaorganisaatiollesi ja pohdi millaisia tukitoimia organisaatiossasi pitäisi tehdä, jotta portfolioden käyttö lisääntyisi. .30 katso Häcker 2005Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 40
  • 41. 4.3.3 Yhteisölliset suositukset ja yhteisöllinenosallistuminenKommunikaatio, palaute ja tiedon jako ovat ”eOppiminen 2.0”:n edellytyksiä.Yhteisöllisten työvälineiden avulla yhteistyötä voidaan johtaa ja tietoja vaihtaasekä yhteisesti arvioida. Erityisen merkittävässä roolissa on kolme metodia - yhteisölliset suositusmekanismit - vertaisarvioinnin metodi - vertaistuen metodi.Yhteisöllisiksi suositusmekanismeiksi määritellään metodit, joiden avullavoidaan arvioida oppiaineistojen “todellista laatua” asiantuntijoiden määrittämänlaadun sijaan 31 . Tässä metodissa yhteisön jäsenet arvioivat esim.oppimateriaalitietokannassa olevien aineistojen hyödyllisyyttä ja laatua taikeräävät linkkilistoja aineistoista, kursseista ja muista resursseista, jotka heidänmielestään ovat erityisen arvokkaita ja laadukkaita.Toisaalta metodi voidaan ymmärtää oppijan tekemänä ”laatuarviona” kurssillaolleista oppimateriaaleista. On myös mahdollista antaa oppijoille suosituksia, niinkutsuttuja yhteisöllisiä suosituksia – á la Amazon – aineistoista, jotka nähdäänerityisen hyödyllisiksi. Belgialainen professori Eric Duval ehdottaa “LearnRank” –konseptia. Konseptin mukaan opetusaineistot pitäisi järjestää ja rankataoppijoiden arviointien mukaan ja käyttää tätä rankkausta suosituslistanaoppijoiden omille valinnoille. Tietenkään tämä ei takaisi oikean aineistonlöytymistä, mutta se lisäisi mahdollisuutta hyödylliseen sisältöjentunnistamisessa löytymisestä. TehtäväMiten omassa organisaatiossasi yhteisöllisten suositusten mekanismeja voitaisiin käyttää? Mitä ovat mielestäsi mekanismien hyödyt ja haitat?31 katso Duval 2006Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 41
  • 42. Vertaisarviointi konseptina on ollut esillä lukuisia kertoja erityisestiakateemisessa maailmassa. Vertaisarvioinnissa laatua arvioivat vertaiset –kollegat ja muut oppijat – antamalla toisilleen palautetta. Tieteellisessämaailmassa vertaisarviointia tehdään usein erilaisten julkaistavaksi ehdotettavienartikkelien ja raporttien osalta. Oppimisessa ja erityisesti ”eOppiminen 2.0”:nskenaarioissa vertaisarviointia voidaan käyttää palautteen saamiseksi,oppimistulosten varmistamiseksi sekä oppimisen etenemisen ja tavoitteidenarvioimiseksi. Yksinkertainen esimerkki vertaisarvioinnista on kutsua erilaistenoppimisyhteisöt tai niiden jäsenet koolle ja esitellä heille jäsenten erilaisetoppimissuunnitelmat, niiden eteneminen ja mahdolliset ongelmat ratkaisuineen japyytää vertaisia arvioimaan niitä.Vertaisreflektiossa pyritään kehittämään reflektiotilanteita, joissa vertaisiarohkaistaan reflektoimaan oppimisprosessia omista lähtökohdistaan. Yhteisö voiesimerkiksi jakaa keskenään ajatuksia siitä, kuinka oppijat ovat rakentaneetprojektinsa, miksi ovat käyttäneet tiettyjä materiaaleja jne.Yksi mahdollisuus tarkistella oppimisprosessin laatua on oppia toisten tekemistäratkaisuista ja vastaavasti osallistua vertaisoppimisprosessiin toisten kanssa.Viime aikoina erityisesti vertaistuen malli32 on noussut esille. Vertaistuen mallitarkoittaa ohjattua reflektiota yhteisöllisessä verkostossa; se toteutetaan käyttäenyhteisöllisiä työkaluja. Metodi on selvästi erillään vertaisarvioinnista (katsotaulukko 3). Vertaistuen tarkoitus on simuloida oppimisprosessia. ”eOppiminen2.0”:n mallissa yhteisöllisyyden etuja voidaan käyttää yksilöiden omienratkaisujen hakuun tai oppimisprosessissa tulleiden oppimisvaikeuksienratkaisuun. Oppimisprosessin ohjattu reflektio on mahdollista tutkimallaoppimisprosessia, tuloksia ja dokumentoituja vertaistuen lopputuloksia.Taulukko 3: Vertaisarvioinnin ja vertaistuen prosessien erot (perustuenCommonknowledge 2007)Vertaisarviointi Vertaistukitavoite: evaluaatio tavoite: oppiminen, tiedon kehittäminenevaluoiva yhteistoiminnallinenTehtävänä on kritisoida artikkelia. Tarkoituksena on oppia tiimin kanssa ja tiimin avulla.Muut valitsevat arvioijat. Jäsenet valitsevat itse apujoukkonsa.Usein miten pyrkimyksenä on Ongelmanratkaisun prosesseja.saavuttaa konstruktiivinen japositiivinen evaluoinnin tulos.Osa toimijoista on aina arvioijia. Tänään apuna toiminut henkilö saattaa huomenna tarvita apua muilta – roolin vaihtoa tuetaan.32 Vertaistuotannon, vertaisoppimisen ja “benchlearning”-mallit ovatvertaisarvioinnin loogisia jatkumoja.Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 42
  • 43. Raportti on tarkoitettu johdolle. Prosessi on tarkoitettu vain sitä haluaville.Vertaistuen prosessi on strukturoitu prosessi, jota voidaan “eOppiminen 2.0”:ssahyödyntää yhteisöllisten työkalujen avulla. Sen avulla voidaan yhdistää javahvistaa oppimisyhteisöä, jolloin tarkoituksena on ongelmanratkaisunstrategioiden ja oppimistapojen avaaminen, reflektointi ja parantaminen.Taulukko 4 koostaa kuinka vertaisarviointia voidaan käyttää ” eOppiminen 2.0”:nyhteydessä.Taulukko 4: Online-vertaistuen prosessit (Ehlers 2009) Vaihe WEB (2.0) työkalutValmistelu„Vertaisavustaja“ lähettää sähköpostijohdannot (kuudelle)vertaisavustajalleVertaisavustajien sähköpostimoderaattoria etsitään japyydetään mukaan.Vertaistuen wiki tai blogi WIKI, blogi, RSS, jne.aloitetaan.ToteutusKierros 1: ongelman vertaisavustajan muistiinpanot wikiin/esittely (10 min.) blogiin/ tiedostonjako, yhteistyöalusta Esimerkki: Oppijoiden kehittämä ongelmanratkaisun konsepti esitetään muistiinpanojen avulla, lopullisen työn konsepti esitellään lyhyesti, ongelma esitellään muilla.Kierros 2: Online chat, yhteistyöalustatvertaisavustajat voivatkysyä tyypillisiäkysymyksiä (30 min.)Kierros 3: Ehdotukset tehdään foorumilla keskusteluavertaisavustajat varten, kaikki lukevat muiden ehdotukset.ehdottavat ratkaisujaongelmaan ja arvioivat (45min.)Kierros 4: moderaattori Lopulliset ehdotukset esitetään foorumillakutsuu kaikki osallistujat keskustelua varten.antamaan lopullisetehdotukset (30 min.)Kierros 5: vertaisavustaja Vertaisavustaja informoi osallistuja onlinepäättää kuinka jatketaan chatissa valitsemastaan vaihtoehdosta.ja informoi ryhmää (10Min.)Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 43
  • 44. Tehtävä Arvioi omaa organisaatiotasi ja eOppimista. Missä teillä voitaisiin hyödyntää vertaisarvioinnin ja vertaistuen arviointia? Mitkä ovat niiden hyödyt ja haitat?4.3.4 Oppijakeskeinen evaluointiprosessiNykypäivänä evaluointia käytetään oppimisprosessin ja tulosten arviointiin.Tieteellisissä ja käytännönläheisissä kirjallisuudessa on huomioitu tämänprosessin hyödyllisyys. Tällä hetkellä koulutussektorilla evaluointi hahmotetaanryhmän evaluointityökalujen avulla (esim. kyselyillä) tehtynä oppimis-/opetustilanteen arviointina. Tämä on ongelmallista ”eOppiminen 2.0”:ssa, koskaoppimisprosessit ja omat oppimisympäristöt ovat varsin erilaisia kuinperinteisessä oppimisessa. Tästä syystä on järkevää antaa oppijoiden huolehtiamyös evaluoinnin tehtävästä.Tätä voidaan tukea käyttämällä nykyisiä työkaluja ja takaamalla oppijoille pääsymäärittämään arviointityökalujen sisältöä ja käyttöä. Opiskelijoilta voidaanesimerkiksi pyytää kyselyissä vastaamisen lisäksi määrittelemään kysymystenpainoarvon tärkeyttä oppimisprosessiinsa nähden. Jos asia ei ole tärkeäoppimisprosessille, se arvioidaan painoarvoltaan vähäiseksi eikä sitä painotetakokonaisarvoissa. ”Keinotekoiset” arvioinnit voidaan sivuttaa oppimisprosessiaevaluoidessa. Hyötynä tuloksista voidaan nähdä myös oppijan omanoppimisprosessinsa tärkeiden asioiden reflektio. Käytetyssä kyselyssä pitäisiottaa huomioon kaikki oleelliset alueet asianmukaisella tavalla.Tietylle kohdejoukolle suunnattu metodi on käsitteellisesti lähellä kokemuksia,joita on saatu osallistuvasta arvioinnista, jossa arvioijat eivät ainoastaan evaluoiannettuja asioita vaan kuvaavat arvioitavan asian. ”eOppiminen 2.0”:nevaluointiprosessissa tämä voi johtaa arvioitavien asioiden erilaiseen arviointiin,koska käyttäjät määrittelevät kysymyslomakkeensa eri tavoilla. Evaluoinninlopputulosta ei voida käsitellä samalla tavalla kuin ”tavallista” arviointia.Oppijaryhmää ei voida pitää homogeenisenä ryhmänä. Päinvastoin, meidäntäytyy löytää evaluoinnin jälkeen kohderyhmäkohtaiset ehdotukset ja ratkaisut.Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 44
  • 45. 5 Vertaistuotannon tekniset työvälineet jateknologiatTässä kappaleessa esittelemme vertaistuotannossa käytössä olevia työkaluja jateknologioita. Määrittelemme myös avaintermejä, jotka liittyvät vertaistuotannonlaadun konsepteihin. Vaikka viime vuosina Internetin välitykselläopetusmateriaalien ja tiedon jakaminen on noussut erittäin suosituksi opetuksenkehittämisen teemaksi, on hyvä muistaa kuinka lyhyt historia ”Internet-ajalla” onja miten monista samoista teemoista opetuksen kehittämisessä on keskusteltueri nimikkeillä.5.1 Web 2.0 –aikakauden tekniset työvälineet jateknologiatInternetin ja sen palveluiden käytön potentiaali ammatillisessa koulutuksessa javalmennuksessa pohjautuu siihen, että Internetin käytön metafora on muuttunuttiedon jaon ja toimittamisesta (ns. Web 1.0 -vaihe) aktiiviseksi osallistumiseksi jakäyttäjien luomaksi tiedoksi (ns. Web 2.0 -vaihe). Kun sosiaalisen median käsiteja sosiaaliset yhteisöt ovat tulleet laajasti tunnetuiksi, vertaistuotanto onymmärretty - ei vain perinteisen koulutuksen haastajaksi - vaan myös uudeksiarvokkaaksi mahdollisuudeksi erityisesti verkko-oppimisessa.Termin “Web 2.0” keksi vuonna 2005 Tim O’Reilly33. Hänen mukaansa “Web 2.0”ei ole yksinkertainen käsite – on hyvä huomata, ettei se ole mikään uusien web-työkalujen kehityksen alkupiste. ”Web 2.0.” on ennemminkin vain yhteinennimittäjä web-pohjaisen kommunikaation kehitykselle eli vain todistaaverkostoitumisen ja kommunikaation kehityksen siirtymistä seuraavalle tasolle.Tänään ”Web 2.0”:aa voidaan pitää yhteenkokoavana käsitteenä, joka kokoaayhteen erilaiset verkkopalveluiden kehityssuunnat, sovellusstandardit, teknologiatja erityisesti sen, kuinka näitä käytetään yhteisöllisessä viestinnässä javerkostoitumisessa.Opetuksen ja koulutuksen kehittymisessä sekä verkko-oppimisentoteuttamisessa ollaan siirtymässä lähemmäs käsitettä ”eOppiminen 2.0”, jossaerilaiset verkkopohjaiset kommunikaation ja tiedon kulun työkaluja käytetäänsekä opetuksellisiin ja oppimisen tarkoituksiin. Avoimet sosiaaliset verkostot jasosiaalinen media ovat tärkeitä vertaistuotannolle ja sen liittämisessä perinteisiinoppimistapoihin. Käsityksemme mukaan ”sosiaalinen media” kuvaa media-ympäristöä, joka mahdollistaa yhteisen osallistumisen, tiedon tuotannon javastaanottamiseen, käsittelyn ja tarjoamisen muille käyttäjille. Kutenaikaisemmissa luvuissa olemme esittäneet, sosiaalinen media on ollut käyttäjientekemän aineiston mahdollistaja. Näkemyksemme mukaan (avoimet) ”sosiaalisetverkostot” ovat vertaistuotannon perusedellytys.33 katso O´Reilly, T.: What is Web 2.0? - Design Patterns and BusinessModels for the Next Generation of Software- http://www.oreilly.de/artikel/web20.html (luettu 24.7.2008)Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 45
  • 46. Viimeaikaisessa kehityksessä eräs tärkeä piirre on ollut käyttäjien moninaisenluovuuden tukeminen samalla kun uusia vertaistuotannon välineitä on otettukäyttöön. Käyttäjiä ei ole rajoitettu vain tekstiin vaan he voivat tuottaa helposti jahalvalla aineistoonsa mediaa kuten valokuvia, kuvia, äänitiedostoja,videotiedostoja jne. Toinen tärkeä piirre on uudempien verkkojen - kutenmobiiliverkkojen - laaja käyttö perinteisen tietokoneverkkojen lisäksi.5.2 Vertaistuotannon tekniset työvälineetSeuraavaksi käsittelemme vertaistuotannon nykyaikaisia lähestymistapoja –näitä voidaan kutsua “Web 2.0”-työkaluiksi. ”Web 2.0”:n nopeastakehityskaaresta johtuen uusia työkaluja, tapoja ja palveluita syntyy kuitenkinlähes päivittäin.Vaikka monilla “Web 2.0”-työkaluilla on kaupallisia sovelluksia, niiden kehityksenkannalta tärkeänä osana on ollut työvälineiden pohjautuminen avoimeenlähdekoodiin. Työkaluja voidaan pitää palveluina, sovelluksina taitiedonjakoalustoina, jotka tarjoavat alustan vertaistuotannolle. Avoimenlähdekoodin mukana myös businessmallit ja ansaintamallit muuttuvat – avoinlähdekoodi ei tarkoita ilmaista tai epäkaupallista.34Blogeja on julkaistu 1990-luvun puolivälistä alkaen, jolloin ne lähinnä muistuttivatwww-sivulla olevia henkilökohtaisia päiväkirjoja (blog-sana tulee yhdistelmästäweb + log book). Tänään blogeista on tullut – muiden muassa – tehokasmielipiteiden ilmaisun väline, tiedon jaon työväline ja myös yleisesti luettavissaoleva päiväkirja. Moderneissa blogeissa voi helposti käyttää erilaisia medioita –tekstiä, piirroksia, valokuvia, videoclippejä ja äänitiedostoja jne.Bloggauksen tekee tehokkaaksi tiedon jakokanavaksi blogien pitäjien välisetblogisfäärit. Blogien linkittäminen on erittäin tärkeä mahdollisuusvertaistuotannolle esimerkiksi tilanteissa, joissa oppilaat toimivat sekävertaistuottajina että samaan aikaan kommentoivat aktiivisesti muiden oppilaidenblogeja. Blogeja voidaan tägittää käyttämällä erilaisia hakusanoja tai niitävoidaan listata nimen mukaan, joka sitten näkyy eri blogisfääreissä tai blogienkokoomasivustoilla. Blogeille tyypillistä on myös säännöllinen päivitys, jokasaattaa ”työntää” vanhan tiedon pois näkyvistä – tämä tekee blogin historianseuraamisesta haasteellista.Useimmat tarjolla olevista blogi-työvälineistä ovat käyttäjille ilmaisia, mikä laskeeblogin pitämisen aloittamisen kynnystä.35Wikejä ja muita tekstipohjaisia yhteistyömuotoja voi kuvata www-sivuna tai –sivuina, joita voi muokata kuka tahansa, jolla on riittävät oikeudet – Wikipedia36tunnetuimpana esimerkkinä.34 katso esim. Goldman – Gabriel 200535 katso esim. http://c4lpt.co.uk/Directory/Tools/blogging.html (luettu 24.heinäkuuta 2008) tarjolla olevista blog-työkaluistaKäsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 46
  • 47. Wikien perusajatuksena on tarjota tietoa vapaaehtoisesti, hajautetusti jaavoimesti. Wikien sivuilla voidaan lisätä ja korjata olemassa olevaa tietoa jalisätä kokonaan uusia otsikoita ilman, että koko sivuston rakennetta tarvitseemuuttaa. Tiedon tuottajat ovat samanaikaisesti myös tiedon tarkistajia. Wikitmahdollistavat strukturoidun tiedon tuotannon ja jakelun ja toimivat sitentehokkaana oppimisen työvälineenä.37Tiedon laatu on pysynyt suhteellisen vakaana erilaisissa wikeissä, vaikkakinsilloin tällöin ilmenee ilkivaltaa wikisivujen tietojen muokkauksessa. Nykyään onhelppoa luoda erilaisia aiheita varten oma wiki-ympäristö; on olemassa myöseräänlaisia ”wiki-farmeja” sivustojen teknistä isännöintiä varten. Niiden avullamyös yliopistot ja muut koulutusorganisaatiot ovat päässeet kehittämään wikejä.Tiedon tai yksittäisen sivun historia on wikeissä aina näkyvissä, mikä auttaapitämään tietoa ajan tasalla.38Täggäys ja sosiaaliset kirjanmerkit mahdollistavat käyttäjien omienkirjanmerkkien tallentamisen verkossa, täggäyksen ja niiden jakamisen muille.Käytännössä on mahdollista asentaa ilmaiseksi Internetin kautta ohjelmia, jotkahelpottavat kirjanmerkkien tallentamisen, täggäyksen ja jaon kollegojen jaoppilaiden kesken. Täggäyksestä on tullut yleinen tapa etsiä hakusanoilla tietoa.Käyttäjän on helpompi valita haluttu tieto tägien avulla. Sosiaalisenkirjanmerkkien taustalla on metadataa (tietoa tiedosta), joka helpottaa tiedonjakoa. Ehkä tunnetuin sovellus sosiaalisista kirjanmerkeistä on del.icio.us, jossakäyttäjät voivat tägätä kirjanmerkkejä millä tahansa haluamallaan sanalla.39Erilaiset täggäyksessä ja sosiaalisissa kirjanmerkeissä käytetyt työkalut auttavatkäyttäjiä hakusanojen avulla etsimään ja tunnistamaan tietoa ja tallentamaan senomaan www-hakemistonsa suosikkeihin/kirjanmerkkeihin. Käytännössä nämäovat omia sivustojaan, joihin käyttäjät voivat tallentaa suosikkisivustojaan.Täggäyksen ja sosiaalisten kirjanmerkkien tärkeys syntyy käyttäjien välisestätärkeiden linkkien ja tietolähteiden jaosta, joka mahdollistaa tiedon uudelleentuottamisen sijaan tiedon jakamisen ja tiedon oikeellisuuden varmistuksen.40Mediatuotosten jakaminen tarkoittaa palveluita, joiden avulla kaikki halukkaatvoivat julkaista multimediaa. Tyypillisin esimerkki lienee videoita jakavaYouTube 41 . YouTuben lisäksi on olemassa lukuisia muita jakamiseenkeskittynyttä palvelua esim. videoille, kuville ja podcastingeille.Podcasting terminä otettiin käyttöön Applen iPodin (portable digital audio player)julkaisun yhteydessä. Nykyisin termi tarkoittaa mitä tahansa ohjelman jatietokoneen yhdistelmää, joka mahdollistaa käyttäjälle äänitiedostojen lataamisen36 katso http://www.wikipedia.org37 katso esim. Parker – Chao 200738 katso esim. http://c4lpt.co.uk/Directory/Tools/wiki.html (luettu 24.7.2008)tarjolla olevia wiki-työkaluja39 katso http://del.icio.us40 katso esim. http://c4lpt.co.uk/Directory/Tools/bookmarking.html (luettu24. heinäkuuta 2008) sosiaalisia kirjanmerkkejä ja taggaus -työkaluja41 katso http://www.youtube.comKäsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 47
  • 48. tai latautumisen. Podcastien läpimurron on mahdollistanut äänisignaalinpakkausteknologioiden kehittyminen – erityisesti MP3-standardi.Oppijoiden tuntiessa podcasting-teknologian jo muualta, podacasting toimiihyvänä lähestymistapana opetukseen. Yhdistelemällä äänibloggausta luentojenpodcastingiin ja asiantuntijahaastatteluihin on mahdollista luoda mielekkäitätapoja opetusaineistojen tuottamiseen. Myös oppijat pystyvät helposti lisäämäänomaa aineistojaan käyttämällä äänibloggausta ja jakamalla niitä muillepodcastingin avulla.Opetuksessa podcastingistä on tulossa koko ajan suositumpaa. Podcastitmahdollistavat oppilaiden ja opettajien tiedonjaon kenelle tahansa millointahansa. Oppilaat voivat ladata tallennetut oppitunnit podcasteina jälkikäteen. Nevoivat olla opettajien ja oppilaitosten hallinnon opetussuunnitelman, tehtävien jamuun tiedon tiedotusväline opettajille ja muulle yhteisölle. Esimerkiksi useatjohtavat amerikkalaiset yliopistot ja colleget tarjoavat valittuja luentoja Applenylläpitämän iTunes University –sivuston kautta.42 TehtäväVertaistuotannolle on tarjolla lukuisia hyviä ja testattuja verkkopohjaisia työkaluja. Laadullisesti tärkeät tekniset ominaisuudet työkaluille ovat esim. helppo saatavuus, tekninen luotettavuus ja järkevät taloudelliset kustannukset. eOppimisen vertaistuotannossa on useissa caseissa käytetty yhteensopivien teknologioiden ja työkalujen yhdistelmää. Pohdi millaisia hyötyjä ja haittoja erilaisilla työkaluilla on vertaistuotannolle ja vertaistuotannon laadulle.BlogitWikit42 katsohttp://www.apple.com/education/itunesu_mobilelearning/itunesu.html (luettu24.7.2008)Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 48
  • 49. Yhteisöllinen täggäys ja sosiaaliset kirjanmerkitMediatuotosten jakaminenPodcasting5.3 Web 2.0:n uudemmat palvelutUusien palveluiden kehittämisessä tapahtuu koko ajan nopeaa kehitystä ja sevaikuttaa myös eOppimisen vertaistuotantoon. Seuraava taulukko perustuu JISCTechnology and Standards Watchin julkaisuun helmikuussa 2007 ja sen onkirjoittanut Paul Anderson. 43 Olemme lisänneet Andersonin taulukon loppuunkolme osa-aluetta muista lähteistä (katso taulukko 5). Sosiaaliset Ammatilliset ja sosiaaliset verkostot, jotka verkostot mahdollistavat ihmisten tapaamisen, samankaltaiset ajattelijat, aineistojen jaon – käyttävät joukkoälyn, verkostojen voiman ja vertaistuotannon ideoita. Tiedon Tiedon koostamispalvelut kokoavat tietoa koostamispalvelut erilaisista lähteistä ja julkaisevat ne yhdessä paikassa. Näihin sisältyvät myös uutis- ja RSS- aggregaatit sekä työkalut, joilla yhdellä www- sivulla kootaan kaikki syötteet ja sähköpostit – perustuu vertaistuotannon ideaan. Näissä kootaan ja jaetaan käyttäjätietoa, käyttäjän kiinnostuksen kohteita – samalla käytetään osallistavan toiminnan rakenteita sekä joukkoälyn ideaa.43 Anderson, P.: What is Web 2.0? - Ideas, technologies and implications foreducation. JISC Technology and Standards Watch, helmikuu 2007 – athttp://www.jisc.ac.uk/media/documents/techwatch/tsw0701b.pdf (luettu24.7.2008)Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 49
  • 50. “Mash-upit” Web-palvelut, joiden avulla yhdistetään eri tietolähteiden tietoja uuden palvelun luomiseksi (ts. aggregatit ja suositukset). Mash-upit käyttävät esim. laaja-alaista ja avointa tietoa. Sisällön seuranta Nämä palvelut seuraavat, suodattavat, ja suodatus analysoivat ja mahdollistavat haut jatkuvasti kasvavaan Web 2.0:n tietomassaan kuten blogeihin, multimedian jakopalveluihin jne. Perusajatuksena on käyttää ideoita valtavasti tietomassasta. Yhteistyö Yhteisölliset referenssityöskentelyn työkalut, jotka on rakennettu wiki-malln mukaisesti (esim. Wikipedia) – hyödynnetään joukkoälyn (parviälyn) ajatusta. Toimintatapoina ovat yhteisölliset, Internet- pohjaiset projektit ja työryhmätyökalut, joissa käytetään osallistamisen ja laajan osallistumisen rakenteita. Www-pohjaiset Nämä ovat www-pohjaisia työpöytä-/ Office-tyyliset dokumentti-sovellukset, jotka toistavat sovellukset työpöytäsovelluksia. Ongelmien Näissä etsitään ideoita ja ratkaisumalleja ulkoistaminen ulkoistamalla ongelmat muille Internetin käyttäjille - käyttää joukkoälyn (parviälyn) perusideaa. Virtualimaailmat44 Verkossa toimivat virtuaaliympäristöt, joissa sisältö on luotu samaan tapaan kuin 3D- peleissä ja käyttäjät rekisteröityvät käyttämään ympäristöä. Sosiaalinen Perustana ovat käyttötilanteessa syntyvät täggäys tai tägit, jotka syntyvät käyttäjien nettisurfauksen luokittelu45 yhteydessä ja joiden tarkoituksena on luokitella löydettyä tietoa. Vertaistuotannon Www-sivut, jotka yhdistävät sosiaaliset uutiset46 kirjanmerkit, bloggauksen ja yhdistävät ne vapaaseen, demokraattiseen muotoon. Käyttäjät lähettävät uutiset ja www-sivut, joita suositellaan etusivulla erilaisten arviointijärjestelmien avulla.Taulukko 5: Anderson: Uusin Web 2.0 teknologioiden kuvaus44 katso esim. Guest, T.: Second Lives – A journey through virtual worlds.Arrow Books 2007.45 katso esim. Pettenenati, M.C. – Cigognini, M.E.: Social Networking Theoriesand Tools to Support Connectivist Learning Activities. International Journal ofWeb-based Learning and Teaching Technologies, Vol. 2, Issue 3, pp. 42 – 60.46 Learning Activities. International Journal of Web-based Learning andTeaching Technologies, Vol. 2, Issue 3, pp. 42 – 60.Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 50
  • 51. Uusien verkkopalveluiden rikkaus mahdollistaa myös eOppimisenvertaistuotannon laadun edistämisen. Sosiaalisten verkostojen avulla pystytäänparemmin tunnistamaan organisaatioiden ulkopuolella olevat aiheestakiinnostuneet henkilöt, jotka pystyvät toimimaan sekä vertaisarvioinnissa ettäantamaan oman näkemyksensä tuotetuista oppimateriaaleista ja niidensisällöistä.Tiedon koostamispalvelut tarjoavat helppokäyttöisiä työkaluja, joiden avullakäyttäjä pystyy keräämään aineistoja useilta www-sivuilta. Niiden avulla on paitsihelpompi vertailla olemassa olevia oppimateriaaleja myös tarjota apua“institutionaaliselle vertaisoppimiselle” - toisin sanoen mitä aineistoja muut tahotovat julkaisseet Internetissä. Mash-upit toimivat samaan tapaan, mutta erilaisenateknisenä toteutuksena.Uudet yhteistyötyökalut ja -palvelut tarjoavat uudenlaisiatyöskentelymahdollisuuksia organisaatioissa. Erilaisten wikien määrä onkasvamassa, mutta myös muunlaisia yhteistyö- ja ryhmätyötyökaluja käytetäännykyisin enemmän kuin ennen. Jokapäiväinen työskentely organisaation sisälläja organisaatioiden välillä on helppo järjestää. Vertaistuotannon laadunhallinnankannalta yhteistyötyökalujen käyttö ja reaaliaikainen dokumenttien ylläpitohelpottaa muutosten seuraamista, kun tiedostojen edestakainen lähettelysähköpostilla loppuu.Cloud computing (eli suomeksi hieman onnahtaen ”pilvilaskenta”) on tärkeä Web2.0-trendi. Sillä tarkoitetaan tavallisia online-business sovelluksia, joiden tiedot jaitse sovellus on käytettävissä suoraan palvelimilta ja joita käytetään selaimella.Yleensä cloud computing -asiakkaat eivät omista fyysistä infrastruktuuria vaanvuokraavat sen palveluntarjoajalta kuten Google, Microsoft tai Yahoo. Käyttäjätkäyttävät erilaisia resursseja palveluina ja maksavat ainoastaan käyttämistäänresursseista. Yksittäiset käyttäjät voivat usein maksun sijaan hyväksyämainoksia käyttämissään palveluissa. Microsoft Office -tyylisiä ohjelmia tullaankäyttämään selaimen avulla ja tiedostot tallentamaan palveluntarjoajantarjoamalle palvelimille. Vertaistuotannon kannalta tiedostojen ja sisältöjenjakaminen muuttuu helpommaksi ja sujuvammaksi, jos käyttäjät haluavat niintehdä.Myös virtuaalimaailmat kuten SecondLife tuovat uusia mahdollisuuksiaeOppimisen vertaistuotannolle ja laadun varmistukselle. Kun sisällöt esitetäänvirtuaalimaailmoissa kaikille käyttäjille, myös käyttäjien palaute voidaan järjestääsujuvammin.Sosiaalinen täggäys tarkoittaa yksinkertaisesti omien tägien jakoa muidenkäyttäjien kanssa. Sosiaalinen täggäys voidaan linkittää sosiaalisten suosituksienmekanismeihin, mutta sosiaalisessa täggäyksessä käyttäjät voivat myös jakaatietolähteensä toisten käyttäjien kanssa. Vertaistuotannon uutiset tarkoittavatvertaisten tuottamia uutisia, jotka siten voivat helpottaa käyttäjiä seuraamaantapahtuneita muutoksia.Kaiken kaikkiaan useat uudet Web 2.0.palvelut ovat nuoria (osa edelleenetsimässä lopullista muotoaan syksyllä 2009), mutta monet tarjoavathelppokäyttöisiä työkaluja, erityisesti dokumenttien sujuvaan jakamiseen jaKäsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 51
  • 52. reititykseen sekä organisaatioiden sisällä että organisaatioiden väliseenyhteistyöhön. TehtäväUusien työkalujen määrä kasvaa rajusti tällä hetkellä. Edellä olemme listanneet muutamia kasvavia teknologioita. Mitä näistä työkaluista olet käyttänyt?Pohdi kuinka ne voivat auttaa organisaatiosi vertaistuotannon laadun tavoitteita.Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 52
  • 53. 6 Vertaistuotannon mahdollistaminenTässä luvussa käsittelemme asioista, jotka mahdollistavat eOppimisenvertaistuotannon. Kuten tulemme myöhemmin luvussa esittelemään,vertaistuottaminen tulisi nähdä oppimisen järjestämisen strategisenavaihtoehtona - vertaistuottamista tulee tukea organisaation sisällä.eOppimisen vertaistuotanto tarvitsee rakenteita, jotka tukevat ja mahdollistavatkoko vertaistuotannon. Vertaistuotanto ei tapahdu itsestään vaan sitä tulee japitää suunnitella ja tukea. Samalla tulisi muistaa, että vertaistuotettujenaineistojen laadunhallinta muodostuu useista erilaisista toisiaan tukevistaseikoista.Mietipä Wikipediaa (katso myös wikipediaan liittyvä case case-osiosta) –Wikipedia mahdollistaa helpon aineiston luomisen sekä olemassa olevanaineiston helpon muokkaamisen. On kuitenkin hyvä muistaa, että Wikipediaperustuu hyvin rakenteistettuun tietokantaan (tai oikeammin usean tietokannankokoelmaan), johon on liitetty tarvittavia toimintoja kuten käyttäjähallinta,aineiston reititys (mukaan lukien navigointi), sisältöjen indeksointi, hakukoneetjne. Wikipediassa on käytössä myös selainpohjainen tekstinkäsittelytyökalu,jossa on myös oikeinkirjoituksen tarkistustyökalut. Teknisesti on mahdollistaliittää sivuihin rakenteita, luoda linkkejä (useimmat linkit muodostuvatautomaattisesti) luoda aineistoihin tägejä jne. Ja lopuksi: Wikipediassa onselkeä, määritelty rakenne kuinka artikkeli tulee esittää ja selkeä menettelytapa,jolla aineisto luodaan, julkaistaan ja päivitetään.47Tai mieti Verohallinnon Vero-opistoa (katso Vero-opiston casea case-osiosta).Verohallinnossa eOppimisen sisältöjä tuottaville vertaisille on varattu 32 työtuntiaoppimateriaalin tuotantoa varten yhtä oppimateriaalin perusteella opiskeltavaatuntia kohden. Myös vuotuiseen työnkuvaan on sisällytetty jaettavanoppimateriaalin tuotanto, mikä oikeuttaa vertaistuottajat käyttämään työaikaansasisällöntuotantoon. Verohallinto ei erikseen palkitse materiaalin vertaistuotantoa,vaan haluaa nähdä sen olevan osa asiantuntijoiden jokapäiväistä työtä.Tai pohdi Xeroxia ja heidän Eureka-sovellustaan (katso Eureka-case case-osiosta). Xerox tarjosi selkeät työvälineet ja selkeän menettelytavan, jonka avullakentällä olevat huoltomiehet kannustettiin laatimaan käytännön sisältöjä.Sisällöntuotannon prosessi systematisoitiin tarjoamalla selkeä rakenne jatekninen käyttöliittymä – ja mikä tärkeintä, Xerox kehitti vertaistuotannolleselkeän reitin sisällön luonnista päivittämiseen ja mahdollisti huoltomiestenlaajan osallistumisen materiaalin käytännön arviointiin esim. luokitusten (ratings)avulla. Xerox tarjosi sopivat tietokantasovellukset ja mahdollisti etulinjanorganisaatiolle sekä huollon tietoaineksen sisällön tuotannon että sisällön käytön.Nämä esimerkit tuovat hyvin esiin, että vertaistuotantoa voi ja täytyy suunnitellaetukäteen. Lähestymistavat voivat vaihdella rakenteen vapauden asteen ja47 Wikipediasta – katso Lih 2009Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 53
  • 54. tavoitteiden asettelun suhteen. Seuraavassa olemme määrittäneet eOppimisenvertaistuotannon laadun mahdollistajiksi seuraavat lähtökohdat: − mahdollistavat toiminta- ja menettelytavat − mahdollistavat prosessit − mahdollistavat työkalut.6.1 Mahdollistavat toiminta- ja menettelytavatVertaistuotanto voi olla käytännöllinen tapa kehittää organisaation eOppimista,jota organisaation johdon täytyy tukea strategisesti. Tietenkin tukea voi ollamonella eri tasolla: johto voi sallia jonkin tietyn työtavan tai se voi aktiivisestitukea ja edistää jotain työtapaa.Vertaistuotannon organisatorinen tuki voidaan toteuttaa usealla eri tavalla. Niitävoivat olla esimerkiksi: - johdon aktiivinen tuki vertaistuotannon edistämisessä osana Web 2.0 työtapoja - työajan ja organisaation muiden resurssien käyttö vertaistuotannossa (tämä koskee lähinnä opettajia ja muita tukijoita), mukaan lukien selkeät ohjeet työajan korvaustavoista - vertaistuotannon pedagoginen tuki, mukaan lukien vertaisarvioinnin ja muiden työtapojen selkeät toimintatavat - vertaistuotannosta palkitseminen – palkitaanko vertaistuotannon lopputuloksista samalla tavalla kuin perinteisesti tuotetusta aineistosta (esim. akkretoidaanko oppijoita vertaistuotannosta – eli voidaanko siitä saada opintosuorituksia, palkitaanko opettajat vertaistuotannosta) - erilaisiin (digitaalisiin) resursseihin pääsy, mukaan lukien tuki tekijänoikeuskysymyksissä.Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 54
  • 55. Tehtävä Arvioi oman organisaatiosi vertaistuotannon käytäntöjä ja menettelytapoja ja listaa suosituksia, jotka edistäisivät vertaistuotantoa organisaatiossasi.Olemassa olevat vertaistuotannon Suositukseni käytännoille jakäytännöt ja menettelytavat menettelytavoille.6.2 Mahdollistavat prosessitPohdimme aikaisemmin mahdollistavia toiminta- ja menettelytapoja, jotkarakentavat organisatoriset lähtökohdat vertaistuotannon käytön edistämiselle.Kuitenkin ne tarvitsevat tuekseen erilaisia päivittäisiä työprosesseja.Organisaation käytännön vertaistuotannon tukiprosessit voivat ollamonimuotoisia. Niitä voivat olla esimerkiksi: - organisaation sisäisesti toimivat aktiiviset käytäntöyhteisöt (communities of practice –ryhmiä), joissa jaetaan kokemuksia oppimisesta ja hyviä käytänteitä - organisaation tärkeimpien vertaistuotannon toimijoiden kouluttaminen - toimijoiden välisen aktiivisen kommunikaation ja kokemusten vaihdon mahdollistaminen - organisaation sisäisen ja organisaatioiden välisen vertaistuotantotyön tukeminen - vertaistuotannon käytännön tuki tarjoamalla tarvittavat työvälineet.Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 55
  • 56. Tehtävä Arvioi oman organisaatiosi vertaistuotannon tukiprosessit ja listaa suosituksia, jotka edistäisivät vertaistuotantoa omassa organisaatiossasi.Olemassa olevat vertaistuotannon Suositukseni parannetuilletukiprosessit tukiprosesseille6.3 Mahdollistavat työvälineetErilaisten työvälineiden määrä kasvaa koko ajan – useimmat meistä käyttävät jowikejä, blogeja, yhteistyöympäristöjä, tiedostojen jakoa jne. On kuitenkin tärkeää,että organisaation sisällä suositaan työkaluja, joita mahdollisimmat monetpystyvät käyttämään. Myös vertaistuotannossa ”access is everything”.Organisaatioiden haasteena ei ole niinkään tarjota uusimpia työkaluja kuinvarmistaa, että käytössä olevat työvälineet tukevat parhaimmalla mahdollisellatavalla asetettujen tavoitteiden saavuttamista.Valitettavasti työvälineiden tekninen yhteensopimattomuus aiheuttaa ongelmia,jotka estävät monia osallistumasta vertaistuotantoon. Tämä voi myös johtuaorganisaation teknisen tuen (IT-tuen) haluttomuudesta tukea vertaistuotantoa,koska siellä pelätään vertaistuotannon lisäävän työmäärää. Erityisesti isoissayrityksissä ja julkishallinnossa voi olla myös selkeitä rajoituksia ”sosiaalisenmedian” käytössä. Tämä täytyy ottaa huomioon suunnitelmia tehdessä.Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 56
  • 57. Arvioitaessa vertaistuotantoa mahdollistavia työkaluja, tulisi ottaa ainakinseuraavat asiat huomioon: - työvälineiden käyttömahdollisuus: onko kaikilla potentiaalisilla käyttäjillä mahdollisuus käyttää työvälineitä helposti - työvälineiden ominaisuudet: ovatko ne helppokäyttöisiä - työvälineiden taloudelliset vaikutukset: ovatko työvälineet ilmaisia vai onko niiden käytöstä jotain taloudellisia vaikutuksia - tietoturva ja tekijänoikeudet: ovatko työvälineet turvallisia ja onko niiden tekijänoikeudet selkeät ja hyväksyttävät - tarvittavan tuen määrä: tarvitaanko käyttäjätukea ja kuinka se on järjestetty? - työvälineiden käyttöikä: voimmeko odottaa työvälineiden olevan käytettävissä myös tulevaisuudessa? TehtäväArvioi oman organisaatiossasi käytössä olevat vertaistuotannon työkalut ja pohdimillaisia kehitystarpeita työkaluilla on, jotta vertaistuotantoa voitaisiin paremmin organisaatiossasi käyttää.Olemassa olevat vertaistuotannon Suositukseni parannetuille taityökalut uusille vertaistuotannon työkaluilleKäsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 57
  • 58. 7 QMPP-laatumalliTässä luvussa esittelemme QMPP-laatumallin, joka perustuu projektin aikanatoteuttamaamme neljään käytännön pilottiin ja asiantuntijapaneeleiden työhön.Esittelemme myös tarkemmin QMPP-projektin aikana järjestetyt pilotit sekäpohdimme niihin liittyviä laatutekijöitä.7.1 QMPP-laatumallin lähtökohdatHaasteet, jotka liittyvät vertaistuotettuun eOppimisen aineiston laatuun, voivatasettaa kyseenalaisiksi koko vertaistuotannon metodin ja toimintatavan.Vertaistuotannon laatutyön metodologia on parhaimmillaankin hajautunutta jasirpaloitunutta. Usein väitetään, että vertaistuotannon tärkein ominaisuus onvapaa toimintatapa ja kaikki viralliset mekanismit (mukaan lukienlaatumekanismit) ovat radikaalisti vertaistuotannon keskeisimmän hyveen -luovuuden - vastaisia. Tälläkin hetkellä käytössä on kuitenkin useita hyviätyökaluja ja toimintatapoja (kuten vertaisarvioinnin työvälineet, wiki-työkalut,sanakirjat jne.), jotka tukevat ja parantavat vertaistuotettujen eOppimisenaineistojen laatua.Vertaistuotetun eOppimisen aineiston merkitys tulee kasvamaan erityisestiammatillisen koulutuksen ja valmennuksen sekä jatko-opiskelun parissa.Monissa organisaatioissa haasteena on tälläkin hetkellä oppiaineiston elinkaarenlyhentyminen sekä tarvittavan aineiston tuottaminen nopeammin ja edullisemmin.Monissa yhteyksissä on huomattu, että vertaisten tuottama oppiaineisto voi ollatarkempaa ja houkuttelevampaa kuin ulkopuolisten asiantuntijoiden kliinisestituottama oppiaineisto.Vertaistuotannolla on suuri potentiaali aikuiskoulutuksessa ja valmennuksessa.Uuden tiedon tuottaminen tulee olemaan jatkossa tärkeä osa työtä.Vertaistuotanto ei ole ainoastaan uusi tapa tuottaa eOppimisen aineistoja vaanmyös työtapa, jonka avulla laaja asiantuntijoiden joukko saadaan osallistumaanoppimateriaalien tuotantoon. Sillä on myös tärkeä demokraattinen ulottuvuus,joka yhdistää työhön liittyvän sisällöntuotannon ja käyttäjät, tutorit ja oppimisentuen toisiinsa.Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 58
  • 59. 7.2 QMPP:n laatumaisemaVertaistuotannon laatutyömme keskeinen löytö on, että laatu syntyy digitaalisensisällön vertaistuotannon ja vertaisarvioinnin vuorovaikutuksessa. Luonnollisestivertaisilla on erilaisia rooleja tuotannon eri vaiheissa – he voivat osallistualaatutyöhön sisällön laatijoina, mutta heidän roolinsa on tärkeä myös sisällönarvioijoina (katso kuva 6).Kuva 6: QMPP-laatumaisemaVertaistuotantotyössä on erilaisia vaiheita, jotka toteutuvat eri aikoina. Sisällönluomisen ja sisällön tuotannon työ voi sisältää aineiston kirjoittamista taitoteuttamista (kuten uuden artikkelin kirjoittamista tai videon tekemistä),digitaalisen aineiston muokkaamista (esim. oikolukemista), digitaalisen aineistonrikastamista (kuten uuden tiedon lisäämistä tai uuden media-aineistonlisäämistä) tai sisällön päivittämistä (kuten olemassa olevan aineiston tietojenkorjaamista).Vertaistuotannon laadunhallinnan avainajatus on myös aktiivinen japerusteellinen vertaisarviointityö. Vertaisarviointi voi sisältää benchmarkkausta(vertailua muihin lähteisiin), vertaisarviointia (vertaisten tekemää systemaattistasisällön arviointia), vertaisreflektiota (sisällön reflektointia muiden vertaistenkanssa) ja vertaisoppimista (yhteistä oppimista ja kehittymistä jatkuvan arvioinninavulla).Seuraavaan taulukoon (katso taulukko 6) olemme koonneet tyypillisiävertaistuotannon ja vertaisarvioinnin tehtäviä.Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 59
  • 60. Vertaistuotanto (mukaanlukien digitaalisen aineiston luominenvertaiskirjoittaminen) kirjoittamalla, editoimalla, rikastamalla ja käyttämällä useita eri medioitaLaatiminen (authoring) (jaettu) tekstin ja muiden digitaalisten resurssien laatiminen; kuvien, äänien ja video aineistojen tekeminen, wiki- aineiston kirjoittaminen jne.Muokkaaminen (editing) (jaettu) digitaalisen aineiston muokaaminen (oikolukemisesta käännöksiin), vaihtoehtoisten navigointireittien kehittäminen, koosteiden tekeminen jne.Rikastaminen (enriching) lisämateriaalien tekeminen, yksittäisten töiden ja tiimitöiden julkaisu, blogien jakaminen, kirjastolinkkien lisääminen, sosiaalisten kirjanmerkkien teko jne.Päivittäminen (updating) olemassa olevan aineiston tarkistus, päivittäminen ja tarvittavien aihealueiden lisäys jne.Vertaisarviointi asiantuntijoiden tai vertaisten tekemä digitaalisen sisällön arviointi, oikeellisuuden ja käytettävyyden arviointi jne.Benchmarkkaus (benchmarking) hyvien casejen ja käytänteiden tunnistaminen vertailutyötä varten, muiden mahdollisten digitaalisten resurssien tunnistaminen, puuttuvien aineistokokonaisuuksien tunnistaminen jne.Vertaisarviointi (peer-reviews) oppimistavoitteiden ja etenemisen vertaispalautteen jakaminen oppimisyhteisössäVertaisreflektio (peer-reflection) oppimisprosessin oman kokemuksen reflektoinnin ja jakamisen (oppimisyhteisöissä ja eri yhteisöjen välillä) tukeminenVertaisoppiminen (peer-learning) yhteinen oppiminen esim. jakamalla oppimiskokemuksia ja oppimistuloksia kuten e-portfolioitaTaulukko 6: Vertaistuotanto ja vertaisarviointiVertaistuotannon laadunhallinnan täytyy keskittyä myös tarjoamaanmahdollistavia työtapoja ja työvälineitä tilanteisiin, joissa vertaistuotettu aineistovertaisarvioidaan. Vertaistuotannon, vertaisarvioinnin ja laadunhallinnanmahdollistavien toimintaperiaatteiden täytyy tukea koko vertaistuotannon javertaisarvioinnin prosessia tarjoamalla mahdollistavia työvälineitä ja tukemallasitä mahdollistavia työtapoja.Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 60
  • 61. Tehtävä Olet tutustunut useisiin vertaistuotannon laadun näkökohtiin sekä QMPP- projektin laatumaisemaan. Arvioi oman organisaatiosi näkökannasta QMPP-projektin laatumaisemaa – vastaako se sinun tilannettasi? Miten laatumaisemaa pitäisi muokata, jotta se toimisi omassa toimintaympäristössäsi?7.3 QMPP-projektin caset ja kokemuksetQMPP-projektin aikana toteutimme neljä erilaista pilottiprojektia. Jokaisellapilotilla oli erilainen toteutusympäristönsä ja erilainen tapansa käyttäälaatumetodologiaa. Seuraavassa esittelemme pilotit ja niistä saadut kokemukset.Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 61
  • 62. Case study A: Manolon työmatka - IAVANTE48Manolon työmatka on osa vertaistuotettua, verkkopohjaista, monitasoista englanninkielen kurssia. Kurssi kuuluu espanjalaisen IAVANTEn englannin kielenopetusohjelmaan, johon osallistuu 200 opiskelijaa eri puolilta Andalusianmaakuntahallinnon terveydenhuollon yksiköitä Espanjassa. Tämä blog-pohjainen projektikehitettiin oppimisaineiston laaja-alaisen laatimisen strategiaksi terveydenhuoltoalanammattilaisille, joilla on erilaisia tarpeita oppia kieltä. Hanke perustui kahteen tärkeäänlähtökohtaan. Ensimmäinen oli kasvava luottamus ”Web 2.0”-ajattelutavan rakenteisiin jamahdollisuuksiin terveydenhuollon ammattilaisten työpaikoilla (ja tämän takia niidenkäytön viehätys koulutustarpeisiin) ja toinen oli mahdollisuus tarjota koulutuskäyttöönjatkuvasti stimuloiva ympäristö, jossa ei ole ennalta määritettyä reittiä.Manolo on interaktiivisen Wordpress-blog-alustalla julkaistun – ja Flashillä toteutetun -sarjan päähenkilö. Avatarella esitetty hahmo on yhdistelmä ammatillisia jahenkilökohtaisia piirteitä (lääkäri, kouluttaja, tutkija, bon vivant –tyylinen nautiskelija,muusikko jne.), joiden avulla on mahdollista toteuttaa useimmat terveysammattilaistentyössään tarvitsemat kielen oppimisen skenaariot (kliinikot, terveysjohtajat, lääketieteentutkijat, hallinnon henkilökunta, IT–työntekijät jne). Kahdeksan kielenkoulutuksenasiantuntijan ja opettajan tiimi kehitti yhteistyössä opetusjaksot. Luokkahuoneessatestattiin jaksojen didaktista toimivuutta sekä samalla opiskelijoille esiteltiin uuttaoppimisen konseptia.Jokainen Manolon jakso perustui oppilaiden vertaistuottamien avatarien muodostamienystävä-, perhe-, kollega-, yms. yhteisöjen vuorovaikutukseen Manolon kanssa. Jokainenoppilasryhmä (noin kahdeksan opiskelijaa per ryhmä) loi oman avatarensa esittämäänomaa osaansa tarinassa. Avatarelle määritetään profiili ja millaisessa suhteessa hän onManoloon. Vertaisryhmä laatii myös tekstit, jotka avatar ”puhuu” äänitysteknologianavulla. Jokainen ryhmä rakentaa dialogin oman hahmonsa ja Manolon välille.Avatarien profiilit ja dialogit julkaistaan blogissa erilisessä kategoriassa, joka on omistettuoppilaiden tuotoksille. Ryhmä tarkastaa oppilastuotokset opettajan avustuksella jajulkaisee ne sellaisena kuin ne ovat - ilman lisämuokkausta tai kääntämistä. Opettajienvertaistuotannon prosessissa kaikki aineisto oikoluetaan ja muokataan ja käännetään.Ryhmät äänestävät kaikista ryhmistä omaa suosikkiavatartaan; ryhmä ei saa äänestääomaa avatartaan. Opettajat valmistavat äänestyksen voittavasta vuorovaikutustilanteestaseuraavan jakson Manolon työmatkaan. Oppilaiden lisä-äänestyksellä luokassa jablogissa päätetään mitä Manolo tekee seuraavaksi.Oppilaat määrittävät yhdessä kurssin suunnan kahdesti vuodessa. He ovat vastuussakurssin didaktisen aineiston tuotannosta, joka myöhemmin julkaistaan Moodle-ympäristössä. Oppilaita pyydetään jaksoittaan arvioimaan uudelleen kurssin suuntaa jamuokkaamaan sitä tarvittavaan suuntaan. Manolon työmatkan jaksoja sovitetaan tarpeenmukaan vastaamaan uusia tarpeita. Kurssin ja blogin sisällön määrittämisen lisäksijokainen oppilas luo henkilökohtaiset tavoitteensa kielen oppimiselleen. Luokkatoveritsaavat ja jakavat vertaistukea näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.Manolon työmatkan aineistot tuotetaan kolmelle tasolle – perus-, keski- jaasiantuntijatasolle – ja se sisältää kuvitteellisen tarinan, jota seuraa kysymyksiä javastauksia –osio, kieli- ja kielioppivinkit, käännösharjoitukset, mahdolliset testit sekäsanasto. Kielenoppimisosio tarjoaa teknilliset mahdollisuudet äänen, kuvan, tekstin ja48 Tämän casen ovat kirjoittaneet Tim McQuaid ja David Riley (IAVANTE).Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 62
  • 63. videon käytölle. Jokaisen jakson aineistoja käytetään sekä luokkahuoneopetuksessa ettäMoodle-ympäristössä. Kaikki tekstit ja audioaineistot ovat ladattavissa.Toinen Manolon työmatkan osa-alue on vertaistuotannon käyttöönotto kurssiatoteuttavien opettajien kesken. Opettajat kommunikoivat sähköpostin kautta lähettämälläkaikki viestit kaikille. Tarina ja sitä seuraavat harjoitusten kieli- ja kielioppisisällöt luodaanyhteisymmärryksessä eri opettajien kesken. Aineiston lopullinen hyväksyntä syntyyvertaisarvioinnista ja koulutuksesta vastaavien henkilöiden hyväksymisestä. Myösopettajilla on omat avatarensa, jotka voivat olla vuorovaikutuksessa oppilaiden avatarienkanssa.Kahdeksan ammattitason oppilaan pilottiryhmä ja kolme opettajaa antoivat Manolontyömatkasta palautetta. Pilottiryhmä vastasi laajempaan laadunperusteiden kyselyyn.Tällä hetkellä kehitetään vertaisarvioinnin prosessia.Case study B: Hygieniapassi – kuinka käyttää kustannustehokkaasti olemassaolevaa asiantuntijuutta49Ammatillisella koulutuksella on vahva asema suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. Seantaa sekä käytännön koulutuksen että yleissivistyksen osaamisen taidot, jotenammatillisen koulutuksen jälkeen opiskelijat voivat jatkaa opiskeluaan korkeakouluissa.Ammatillinen koulutus on myös houkuttelevaa: yli puolet 16-vuotiaista nuorista valitseelukion sijasta ammatillisen koulutuksen oman koulutuksensa vaihtoehdoksi. Nuortenkoulutuksen lisäksi Suomessa ammattioppilaitoksilla on vahva osaaminen ammatillisestaaikuiskoulutuksesta. Lähes joka ammattioppilaitoksella on myös aikuiskoulutuskeskus tai-instituutti.QMPP:n pilotti toteutettiin Jyväskylän ammattiopistossa. Opiston päätarkoitus on tarjotaalku- ja jatkokoulutusta. Se tarjoaa vuosittain koulutusta 6000 nuorelle ja 12 000aikuisoppijalle. Siellä on myös pitkähkö monimuotokoulutuksen ja eOppimisen perinneosana koulutustarjontaa. Näiden oppimistapojen käyttö on tähän asti ollut erittäinkoulutussuunnitelmapohjaista ja opettaja/kouluttajavetoista, minkä takia oppiaineistojenja kurssien toteutukset ovat olleet moninaisia. QMPP-pilottiprojektissa organisaatiotutustutettiin uuteen sisällöntuotannon menetelmään, asiantuntijoiden/opettajienyhteistyöhön perustuvaan vertaistuotantoon.Opettaja/asiantuntijoiden vertaistuotannon käytetyimmässä mallissa ryhmä tietyn asianasiantuntijoita sopivat ensimmäiseksi käytettävästä opetussuunnitelman toteutuksesta.Toimintasuunnitelma jaetaan tuotantoryhmän kesken ja jokainen ryhmän jäsen tuottaasovitun osan toteutettavasta sisällöstä. Tuottaessaan yhden osan opetussuunnitelmastaopettaja/asiantuntija saa vaihtokaupassa muut osat toisilta tuottajilta. Malli kuitenkin vaatiipaljon yhteensovittamista sekä opettajien ja asiantuntijoiden välisiä neuvotteluja.Vaihtoehtoinen tapa on kerätä asiantuntijat ryhmäksi ja sen jälkeen keskittyä tiettyynaiheeseen. Tuotantotiimin päätavoite on silloin sopia oppimisprosessista, oppisisällöstäja oppimistavoitteiden arvioinnista. Tiimin täytyy päästä yhteisymmärrykseen näistäaiheista. Tämän jälkeen varsinainen sisällöntuotantoprosessi on lähinnä aineistonyhdistämistä eri tietolähteistä ja niiden järjestämistä oikeaan järjestykseen. Vaikeintaprosessissa on olennaisen asian selvittäminen: ydintieto, jota oppilas tarvitseeoppimistavoitteiden saavuttamiseksi. QMPP:n pilotissa käytettiin tätä jälkimmäistä mallia.49 Tämän casen on kirjoittanut Petri Lounaskorpi (Suomen eOppimiskeskus).Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 63
  • 64. QMPP-pilottina oli “Hygieniapassi”-kurssi. Hygieniapassin kysyntä on kasvanut nopeastija se vaatii koko ajan enemmän ja enemmän asiantuntijaopettajien aikaa. Hygieniapassion lakisääteinen sekä kansallisella että eurooppalaisella tasolla. Käytännössä tämätarkoittaa, että jokaisella henkilöllä, joka on jollain tavalla tekemisissä joko ruuan taijuomien kanssa, tarvitsee luvan – Hygieniapassin. Se vaaditaan myös alalla jo toimiviltamaanviljelijöiltä, jakeluautojen kuljettajilta, myyjiltä, kokeilta, sairaanhoitajilta jne.Tähän asti kurssit on pidetty perinteisesti luokkahuoneopetuksena ja kurssin jälkeenoppilaat ovat suorittaneet kokeen. Kokeessa käytetään sosiaali- ja terveysministeriönylläpitämää kysymystietokantaa. Ainoastaan valtuutetut opettajat/kouluttajat saavatkorjata kokeita ja myöntää hygieniapasseja. Jyväskylässä on neljä valtuutettua opettajaa– ja he ovat hukkua työmääräänsä.Sisällöntuotantoprosessi jaettiin viiteen vaiheeseen:- orientoiva vaihe- sisällöntuotanto- pilotointi- aineiston päivitys pilotin jälkeen- aineiston huolto ja ylläpito.Koulutuksen toiminnallinen laatu linkittyy suoraan koulutuksen aiheeseen. Hygeniapassiavarten tietyt tavoitteet täytyy saavuttaa – tavoitteita tukee selkeä kansallinenmenettelytapa Hygeniapassien myöntämisestä. Toisaalta asiantuntijoidensisällöntuotantoryhmä automaattisesti ohjasi laatua tässä pilottihankkeen työssä. Pilotinjälkeiset palaute- ja päivitysvaiheet myös tukevat laatutyötä. Kehitysprosessi pitää nähdäjatkuvana prosessina, joka auttaa kurssin päivittämistä ja kehittämistä.Ammatillisessa koulutusinstituutissa kurssituotanto on haastavaa. Verkkokurssituotantonähdään harvoin sijoituksena. Uudet työtavat tulkitaan usein lisäkustannuksina. QMPP-pilotin kokemuksena voidaan sanoa, että opiston hallinnon vertaistuotannollekohdentama henkilötyömäärä oli aliarvioitu. Asiantuntijat käyttivät pilotin aikana 104työtuntia ja tukihenkilöstö (LMS-apu jne.) toiset 112 työtuntia Hygieniapassi-kurssiin.Opistolla on nyt kuitenkin pysyvä eOppimisresurssi opintotarjonnassaan. SuomalaisenQMPP-pilotin tärkein oppi oli, että hyvä ja perusteellinen asiantuntijoiden vertaistuotantovaatii opettajien ajan kunnollista resurssointia.Kokemukset koulutuksesta olivat erinomaiset. Kaikilla oppilailla oli pääsy kurssille jokokotoaan tai töistä. Kurssin rakenne oli looginen ja kaikki ensimmäisen toteutuksenoppilaat opiskelivat kurssin perusteellisesti ja läpäisivät loppukokeen.Case Study C: Kriittisen hoidon jatkokurssi sairaanhoitajille – vertaistuotettueOppimisaineisto yhdistettynä edistyneeseen potilassimulaatioon IAVANTEssa50QMPP-laatumallia pilotoidessa IAVANTEn Granadassa sijaitseva lääketieteellinensimulaatiokeskus (Granada Medical Simulation Centre) sulautti verkko-oppimisaineistonvertaistuotannon ja edistyneen simulaatiotekniikan osaksi kriittisen hoidon koulutusta.Kriittisen hoidon kurssilla oppilaat – asiantuntijahoitajat – jakavat osaamistaan jakokemuksiaan, mutta kehittävät myös käytännön kompetenssejaan. Pilottiryhmään kuuluiseitsemän hoitajaa, jotka olivat kriittisen hoidon asiantuntijoita, joskin he työskentelivät erialoilla (elinluovutukset, ensiapu jne.). Tämän lisäksi QMPP-pilottiin osallistuikoulutuskoordinaattori ja kolme fasilitaattoria, jotka auttoivat metodologisissa, teknisissä50 Tämän casen on kirjoittanut Jose Pinzon (IAVANTE).Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 64
  • 65. ja ei-teknisissä kysymyksissä. Kurssin yleistavoitteena oli parantaa osallistujien kriittisenhoidon tietoja ja taitoja. Vertaisryhmä määritteli oppimistavoitteet itse.Kurssi toteutettiin kahdessa vaiheessa:- verkko-oppimisvaihe: oppilaat (vertaiset) tuottivat kaiken teoreettisen jakoulutustapaamisten aineiston vertaistuotannon mallilla verkko-oppimisympäristöön(Moodle). Sisältö jaettiin Moodlessa neljään päämoduuliin (tietotaidot, tekniset taidot, ei-tekniset taidot ja kliiniset skenaariot) ja vertaiset veivät aineistot tehtävälistojenmuodossa oppimisympäristöön ja keskustelivat tuotoksistaan yhdessä.- lähioppimisvaihe: lähioppimisvaihe toteutettiin kahden päivän tapaamisena.Simulaatioissa käytettiin ihmispotilassimulaattoria (advanced robot HPS METI™).Vertaisryhmä hyödynsi vertaistuotettua tietoa edistyneessä simulaatiokoulutuksessa(robotti ja näyttelijäpohjainen simulaatio). Kurssin lopuksi vertaisryhmä palasi verkko-oppimisympäristöön jakamaan omien kokemuksiensa reflektioita.Kurssin aikana vertaiset tuottivat kaiken kaikkiaan verkko-oppimisympäristössä 24 eridokumenttia. Tieto- ja teknisiä taitoja sisältävät dokumentit olivat vertaisten tuottamiakuten myös seitsemän kliinistä esimerkkiä, jotka toteutettiin kliinisten skenaarioidensimulaatioissa kurssin lopussa. Koulutuksen jälkeen tehdyn kyselyn mukaan oppijat olivatkaikki tyytyväisiä toteutukseen.Kurssin aikana käytettiin useita eOppiminen 2.0:n periaatteita. Omien tarpeidenitsearviointi oli kurssin alussa erittäin tärkeä. Oppimisen ja työtapojen reflektio oliavainasemassa ja osa koulutusmetodologiosta määritettiin vertaisten konsensuksessa.QMPP-pilotin päätelmänä voimme todeta, että- osallistujat saivat tuottaa vapaasti aineistoa; alussa he sopivat yhdessämetodologian ja erityistavoitteet- oppimisprosessi tuki reflektiota ja oppijoita aktiivisina tiedon tuottajina- fasilitaattorilla oli avainrooli, koska vertaistuotannon prosessi ja toimintatapa olivatuusia- kaikki vertaiset tuottivat sisältöä ja vaihtoivat tietoa omalta alaltaan.- tuotettua materiaalia voidaan käyttää tulevaisuudessa kurssien modulaarisenasisältönä.- vertaistuotanto mahdollisti hiljaisen tiedon jakamisen ja sen käyttöönotonsimulaatioskenaarioissa.Case study D: Koulutussuunnittelun maisteriohjelman kurssi Maceratan 51yliopistossaItalialaisen Maceratan yliopiston käyttäytymistieteellinen tiedekunta toteutti QMPP-pilotinosana maisteriohjelmansa kurssitarjontaa. Kurssi toteutettiin yhteistyössä seuraavienitalialaisten instituutioiden kanssa: Molisen yliopisto, IFOR –organisaatio (Istituto diFormazione Orientamento e Ricerca), joka toimii Materassa. Kurssi suunniteltiinlukuvuoden mittaiseksi (60 ECTS-pistettä) ja se toteutettiin lokakuusta 2008 huhtikuuhun2009.Kurssin tavoitteena oli tarjota koulutusta sekä tuleville opettajille ettätäydennyskoulutukseen osallistuville opettajille, joita haluttiin valmentaa seuraaviintehtäviin:- suunnittelemaan oppimispolkuja, joissa on todellisia tavoitteita, kunnollistaarviointia ja joissa käytetään uusia teknologioita- yhdistämään opetuksen suunnitteluvaihe ja opetuksellisen tutkimusprosessi- rakentamaan opetussuunnitelmaa eri oppiaineille.51 Tämän casen on kirjoittanut Laura Fedeli (University of Macerata).Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 65
  • 66. Maisteriohjelman kurssilla tarjottiin kolme erilaista oppimispolkua:- opetuksellinen tutkimus- opetussuunnitelman laadinta (italia, matematiikka, englanti, historia, tiede)- opetusteknologiat.Osallistujien edellytettiin olevan täydennyskoulutukseen osallistuvia opettajia kaikilta eritasoilta (peruskoulusta lukioon) tai opettajankoulutuksen päättäneitä opettajia, joidentutkinto mahdollistaa koulussa työuran aloittamisen.Osallistujilta vaadittiin 1500 työtunnin kokonaispanosta kurssiin ja sen eri tehtäviin –kokonaispanos sisälsi :- 12 tuntia lähiopetusta (Maceratan yliopiston käyttäytymistieteellisessätiedekunnassa – tämä toteutettiin videokonferenssilla joko IFOR:iin tai Molisen yliopistonyhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan)- 375 tuntia verkkotyöskentelyä (LMS-järjestelmää ja erilaisia “Web 2.0” sovelluksiakäyttäen)- 300 tuntia projektityötä projektityövaiheessa (tästä sovittiin tieteellisenohjausryhmän kanssa: täydennyskoulutusopettaja saattoivat tehdä oman osuutensaomassa koulussaan)- 813 tuntia itseopiskelua.Kurssin aikana oli tarjolla erilaisia resursseja ja ne jaettiin LMS:n kautta, näitä olivat:- web-resurssit (www-linkkejä, blogeja, wikejä, artikkeleja jen.) - yliopiston professoreiden ja opetusalan ammattilaisten valmistelematkouluympäristöä koskevat aineistot (artikkelit, caset, esitykset)- osallistujien tehtävissä tekemät aineistot: näitä aineistoja tullaan käyttämäänmeneillään olevan kurssin opettajien tausta-aineistoina, joiden avulla voidaan tukeahenkilökohtaisten suuntausten ja suunnitteluprosessin reflektointia; aineistoja käytetäänmyös tulevien kurssien resursseina.Kurssilla käytetty metodi noudatti Marguerite Altetiin, Philippe Perrenoudin, FrançoisTochonin, Léopold Paquayin ja Shulmanin teorisoimaa käytäntö-teoria-käytäntölähestymistapaa.Avaintehtävät – osittain vertaisryhmien yhteistyössä tehtyinä – voidaan jakaaseuraavasti:- henkilökohtainen reflektio prosessi (e-portfoliossa)- jaettu reflektio ja yhteistoiminnalliset pienryhmätehtävät (chatit, forum-keskustelut,raporttien kirjoittaminen yhdessä)- loppuprojekti (henkilökohtainen esitys käyttäen erilaisia työkaluja).Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 66
  • 67. Tehtävä Olet tutustunut neljään erilaiseen vertaistuotannon caseen. Pohdi omaanorganisaatioosi näkökulmasta mitkä olivat casejen tärkeimmät laatumekanismit. Oliko caseissa jotain sellaista, joka vaikuttaa siihen, kuinka vertaistuotanto on omassa organisaatiossasi järjestetty?Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 67
  • 68. 8 Rakenna oma laadunhallinnan toimintatapasiTässä kappaleessa ohjaamme sinua rakentamaan omalleorganisaatiollesi sopivaa eOppimisen vertaistuotannon laadunhallinnantoimintatapaa. Olet jo tehnyt aikaisempien kappaleiden aikana useitamäärittelyjä ja suosituksia.8.1 Arvioi tämän hetkistä toimintatapasiSuositeltavaa on aloittaa arvioimalla tämänhetkisiä toimintatapojasi. Olemassaolevan tilanteen kartoitus luo näkemyksen millaisia toimintatapoja tällä hetkelläon, mutta antaa myös ideoita kuin voit kehittää niitä laadun näkökulmasta. TehtäväArvioi omia toimintatapojasi oheisen listan avulla. Lista on muodostettu siten, että se antaisi suuntaviittoja kuinka vertaistuotannon toimintatavasta voi tulla korkealuokkaista vertaistuotantoa. Käy seuraava lista lävitse ja arvioi omaa toimintatapaasi. Suosittelemme, että kirjoitat oikeanpuoleiseen sarakkeeseen jos ja kuinka organisaatiossasi ko. periaate toteutetaan.Suunnitteluperiaatteet Kuinka tämä toteutuu omassa Periaatteet organisaatiossasi?1. Vertaistuotantoympäristö pitäisi suunnitella rajoittamattomaksi ja käyttäjien luovuutta stimuloivaksi, niin että ympäristö antaa enemminkin ehdotuksia kuin rajoittavia määräyksiä.2. Demokraattinen suunnittelu tarkoittaa myös prosessin jaettua omistajuutta: painopiste on vertaisten vuorovaikutuksessa, jolloin laatu määritellään ryhmän laatukonsensuksena.3. Oppimisympäristöjen pedagoginen suunittelun tulisi keskittyä avoimuuteen, eikä rajoittaa ryhmää jo etukäteen, sen tulisi olla osallistavaa ja pyrkiä ryhmän yhteiseen tavoitteiden, metodologioiden vertaispäätökseen (toiminnan alussa).4. Suunnitteluprosessin tulee keskittyä jokaisen osallistujan osalllistumistasoon jaKäsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 68
  • 69. positiiviseen riippuvuuteen muihin vertaisiin sekä vertaisten toisiaan tukeviin rooleihin.5. Demokraattisen designin toimintatapa on olemassa ja se korostaa vertaistuotannon laadun arvioinnin muuttuneita tavoitteita.6. Koulutuksellinen suunnittelu on ammatillisessa kontekstissa olennainen: sisällön tulisi olla tuoretta ja päivitettyä, ja sen pitää keskittyä tukemaan kontekstia ja liittyä oikeaan, määritettyyn tarpeeseen.7. Vertaistuotantoa varten täytyy olla selkeä tarkoituksensa ja se täytyy olla ajatuksellisesti tuettua; yhteistyön kulttuuri, jatkuvan oppimisen kulttuuri, virheitä hyväksyvä kulttuuri ja jatkuvan kehityksen kulttuuri.Prosessin / oppimisprosessin periaatteet Kuinka tämä toteutuu omassa Periaatteet organisaatiossasi?1. Opetuksellisen prosessin täytyy keskittyä sekä laatuun että motivaatioon (sisäinen/ulkoinen motivaatio)2. Opetuksellisen prosessi perustuu alhaiseen ulkoiseen määrittämiseen ja korkeaan sisäiseen reflektioon.3. eOppiminen 2.0 -prosesseista reflektio on tärkein.4. Oppimisprosessin tulee olla avoin, vaikka osallistujien tulee olla tunnistettuja.5. Oppimisprosessin tulisi tukea oppijoita passiivisen kuluttajien sijaan toimimaan aktiivisina tuottajina, ja sen pitäisi seurata oppimispolkua vastaanotosta osallistumiseen ja keskittyä vuorovaikutukseen.Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 69
  • 70. Teknologiset periaatteet Kuinka tämä toteutuu omassa Periaatteet organisaatiossasi?1. Toiminnallinen laatu on tärkeää: johdonmukainen työkalujen käyttö, tekninen tuki, käyttäjäystävällisyys, testaus ja validointi, saatavuus, käytettävissä olevat tutoriaalit, tuotannon seurattavuus2. Helposti käytettävissä oleva media tukee laajaa osallistumista.Organisatoriset periaatteet Kuinka tämä toteutuu omassa Periaatteet organisaatiossasi?Vertaisoppimisen täytyy olla taloudellista,konseptien tulee olla käytettävissä uudelleenja tarvittava dokumentaatio täytyy ollasaatavilla jokaisessa vaiheessa.Tulosten periaatteet Kuinka tämä toteutuu omassa Periaatteet organisaatiossasi?1. Vertaisoppimisen tulee olla (oppimis)tuloksien saavuttamiseen suuntautunutta.2. Oppimisen tulee pohjautua olemassa oleviin arviointiprosesseihin – vertaisten evaluointiin, asiantuntijoiden arviointiin ja vertaisarviointiin.8.2 Kehitä ja määrittele oma laadun toimintatapasiVaikka olisi mukava nähdä vertaistuotannon laadunhallinnan toteutuvan nopeastija laajasti koko organisaatiossasi, täytyy kuitenkin muistaa, että erilaisettoimintaympäristöt voivat vaatia erilaisia painotuksia.Pohdi käsikirjassa esitettyjä caseja - ne kuvaavat organisatorisesti erilaisiatilanteita erilaisine toimijoineen ja tavoitteineen. Caseihin perustuen voimmeesittää yksinkertaisen yhteenvedon eOppimisen vertaistuotannon tärkeistäulottuvuuksista.Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 70
  • 71. Kaksi erittäin tärkeää ulottuvuutta ovat (katso kuva 7):• tavoitteiden asettelu – kuka asettaa vertaistuotetulle aineistolle tavoitteet:onko se kontrolloitua ja yhdistetty kaikille potentiaalisille vertaistuottajille (esim.”kurssirunko”) vai onko se suhteellisen vapaata (esim. artikkelin kirjoittaminenWikipediaan omasta harrastuksesta)• rakenne – mitkä rakenteet on annettu: onko rakenne kiinteä (esim.muodostuu tietyistä elementeistä, työvälineistä ja vaatimuksista) vai onkorakenne löyhä, ei siis ennalta määritelty (esim. vertaiset voivat käyttäämieleisiään työvälineitä ja rakenteita).Kuva 7: Tavoitteiden asetelu vs. rakenneKäsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 71
  • 72. Tehtävä Kehittäessäsi omaa laadunhallinan toimintatapaasi ota huomioon ainakin seuraavat asiat:Laadunhallinnan toimintatavan PäätöksesielementitMäärittele kohdeyleisösi ja oppijasi(arvioi myös heidän kykyjään javalmiuksiaan vertaistuotantoon)Määrittele aiheesi (arvioi myös kuinkahelppo aiheesta on vertaistuottaaaineistoa)Määrittele eOppimisen tavoitteet (ovatkone määriteltyjä ja löyhiä)Määrittele eOppimisen rakenteet(ovatko ne määriteltyjä ja löyhiä)Määrittele käytettävissä olevat työkalutja teknologiat (tarjoatko työkalutkäyttöön vai voivatko oppijat käyttäähaluamiaan työkaluja?)Määrittele tarvittavat resurssit (millaisiaresursseja tarvitaan – mm.miestyöpäivien määrä tulisi huomioidamuiden resurssien lisäksi)Määrittele tarvittava tuki (tekninen tuki,pedagoginen tuki jne.)Jokin muu asia, mikäKäsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 72
  • 73. Jokin muu asia, mikä8.3 Vertaistuotannon laatusuunnitelman dokumentointiArvioituasi tämänhetkiset toimintatapasi, kehitettyäsi ja määriteltyäsi omanlaadunhallinnan toimintatapasi, tulisi sinun dokumentoida organisaatiosivertaistuotannon laatusuunnitelma.Olemme kuvanneet useita laadunhallinnan elementtejä QMPP-laatumaiseman jauseiden casejen avulla. Niiden pohjalta sinun tulisi nyt aloittaa omieneOppimisen vertaistuotannon laatumääritteiden dokumentointi.Ehdotamme, että laatusuunnitelmassasi hyödynnät QMPP-laatumaisemanlähtökohtia sekä muita laatumallin perustavia lähtökohtia. Kiinnitä erityisestihuomiota seuraaviin asioihin: - millaisia mittareita tarvitaan varmistamaan vertaistuotannon laatua - millaisia mittareita tarvitaan varmistamaan vertaisarvioinnin laatua - millaisia toimenpiteitä tarvitaan varmistamaan vertaistuotannon ja vertaisarvioinnin vuorovaikutus - millaisia toimenpiteitä tarvitaan varmistamaan mahdollistavien työkalujen ja prosessien käyttö - millaisia toimenpiteitä tarvitaan varmistamaan mahdollistavien työtapojen tuki. Tehtävä Määrittele QMPP-laatumaiseman (ja omien kokemuksiisi) perustuen seuraavat lähtökohdat:Laatutoimenpiteet PäätöksesiMitä toimenpiteitä aiot toteuttaavarmistaaksesi tarvittavat vertais-tuotannon tehtävät?Mitä toimenpiteitä aiot toteuttaavarmistaaksesi tarvittavat vertais-arvioinnin tehtävät?Mitä toimenpiteitä aiot toteuttaavarmistaaksesi vuorovaikutuksenvertaistuotannon ja vertaisarvioinninvälillä?Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 73
  • 74. Mitä toimenpiteitä aiot toteuttaavarmistaaksesi sopivien mahdollistavientyökalujen ja prosessien käytön?Mitä toimenpiteitä aiot toteuttaavarmistaaksesi sopivat työmenetelmät?Laatu ei tapahdu itsestään – organisaatiossa toimivien ihmisten täytyysuunnitella ja toteuttaa se. Määriteltyäsi edellä tarvittavat laatusuunnitelmantoimenpiteet, määrittele eri toimijoiden roolit ja tehtävät, jotka liittyvät laatutyöhön.Avainhenkilöt Roolit ja tehtävätLopuksi, kuten QMPP-käsikirjan alkupuolella totesimme, laadun toimintatavatvoidaan kiteyttää PDCA-lyhenteeseen: Plan – Do – Check – Act (suunnittele –tee-tarkista-toimi). Sen mukaisesti laadun kehitys on jatkuvaa työtä.Olet määrittänyt oman vertaistuotannon laadunhallinnan lähestymistapasi jatoimenpiteesi. Määrittele vielä jatkuvan kehityksen toimet.Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 74
  • 75. PDCA vaiheet ToimetPlan - SuunnitteleDo - TeeCheck - TarkistaAct (improve) – Toimi (kehitä)Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 75
  • 76. 9 Suositeltavaa luettavaa aiheestaOlemme koonneet seuraavaan listaan suositeltavaa kirjallisuutta, joita olemmekäyttäneet käsikirjassa lähdeaineistona, mutta myös sellaisia kirjoja, artikkeleitaja www-aineistoja, joista voi olla sinulle apua tarkemmassa vertaistuotannon jalaadun hallinnan tutustumistyössäsi.9.1 Suositeltavaa kirjallisuutta• Ahmed, P.K. – Kok, L.K. – Loh, A.Y.E.: Learning through knowledgemanagement. Butterworth Heinemann 2002.• Anderson, C: The Long Tail : Why the Future of Business Is Selling Less ofMore. Hyperion 2006.• Anderson, P.: What is Web 2.0? - Ideas, technologies and implications foreducation. JISC Technology and Standards Watch, Feb. 2007 – athttp://www.jisc.ac.uk/media/documents/techwatch/tsw0701b.pdf• Barrett, E. (ed.): Sociomedia – Multimedia, Hypermedia and the SocialConstruction of Knowledge. The MIT Press 1994.• Benkler, Yochai: The Wealth of Networks. Yale University Press, USA2006.• Brown J.S. - Duguid P.: Balancing act: How to capture knowledge withoutkilling it. Harvard Business Review 78 (3) (2000), 73-80.• Cross, J: Informal Learning: Rediscovering the Natural Pathways ThatInspire Innovation and Performance. Pfeiffer 2006.• Duval, E.: LearnRank: Towards a real quality measure for Learning. InEhlers, U.-D. – Pawlowski, J.M.: Handbook of Quality and Standardisation in E-Learning. Heidelberg 2006.• Ehlers, U-D: Web 2.0 – eLearning 2.0 – Quality 2.0 – Perspectives on achange in learning culture and quality concepts” . In Hohenstain, A. – Wilbers, K.(eds.): Handbuch E-Learning. Köln 2008.• Ehlers, U-D. – Pawlowski, J. (eds.): Handbook on Quality andStandardisation in E-Learning. Springer 2006.• Ehlers, U-D. – Pawlowski, J.: Quality in European e-learning: Anintroduction. In Ehlers, U-D. –• Pawlowski, J. (eds.): Handbook on Quality and Standardisation in E-Learning. Springer 2006.• Ghosh, Rishab Aiyer: CODE – Collaborative Ownership and the DigitalEconomy. The MIT Press, USA 2005.• Goldman, R. – Gabriel, R.P.: Innovation Happens Elsewhere – OpenSource as Business Strategy. Elsevier 2008.• Guest, T.: Second Lives – A journey through virtual worlds. Arrow Books2007.• Harasim. L. et al.: Learning Networks. The MIT Press 1995.• Hietanen, Herkko – Oksanen, Ville – Välimäki, Mikko: Community CreatedContent. Turre Legal, Helsinki 2007.• Keen, A: The Cult of the Amateur: How Todays Internet Is Killing OurCulture and Assaulting Our Economy. Nicholas Brealey Publishing 2007.Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 76
  • 77. • Kotzinos, D. et al.: Online Curriculum on the Semantic Web:The CSD-UoCPortal for Peer-to-Peer E-learning. Proceeding of WWW 2005, May 10-14, 2005,Chiba, Japan.• Leadbeater, C: We-think: The Power of Mass Creativity. Profile Books2008.• Lih, A: The Wikipedia Revolution: How a Bunch of Nobodies Created theWorlds Greatest Encyclopedia. Hyperion 2009.• Maehr, M. – Stallings, R.: Freedom from external evaluation. ChildDevelopment 43 (1972), 177-185.• McGuinness, D.L. et al..: Investigations into Trust for CollaborativeInformation Repositories: A Wikipedia Case Study. WWW2006 Workshop on theModels of Trust for the Web (MTW’06), Edinburgh, Scotland.• Moore, M.G.: Network Systems: The Emerging Organizational Paradigm.The American Journal of Distance Education, (2003) 17 (1), 1–5.• Nonaka, Ikujiro – Takeuchi, Hirotaka: The Knowledge-Creating Company.Oxford University Press, USA 1995.• OECD - Working Party on Information Technology, 2007: ParticipativeWeb: User-created content. DSTI/ICCP/IE(2006)7/FINAL. OECD• O´Reilly, T.: What is Web 2.0? - Design Patterns and Business Models forthe Next Generation of Software - http://www.oreilly.de/artikel/web20.html• Parker, K.R. – Chao, J.T.: Wiki as a Teaching Tool. InterdisciplinaryJournal of Knowledge and Learning Objects, 2007 (vol 3), pp. 57 – 72.• Pettenenati, M.C. – Cigognini, M.E.: Social Networking Theories and Toolsto Support Connectivist Learning Activities. International Journal of Web-basedLearning and Teaching Technologies, Vol. 2, Issue 3, pp. 42 – 60.• Prahalad, C.K. – Krishnan, M.S.: The New Age of Innovation – DrivingCocreated Value through Global Networks. McGraw-Hill 2008.• Prahalad, C.K. – Ramaswamy, V: The Future of Competition – Co-CreatingUnique Value with Customers. Harvard Business School Press 2004.• Rask, Morten, "The Richness and Reach of Wikinomics: Is the Free Web-Based Encyclopedia Wikipedia Only for the Rich Countries?" . Proceedings ofthe Joint Conference of The International Society of Marketing Development andthe Macromarketing Society, June 2-5, 2007 (available at SSRN:http://ssrn.com/abstract=996158).• Reardon, Robert F.: Informal learning after organizational change. TheJournal of Workplace Learning, Vol 17, nr. 7 (2004), pp. 385 – 395.• Richardson, W.: Blogs, Wikis, Podcasts, and Other Powerful Web Tools forClassrooms. Corwin Press 2006.• Rolheiser, C. – Ross, J.A.: Student self-evaluation: What research saysand what practice shows. In Small, R.D. – Thomas, A. (eds.): Plain Talk AboutKids. Covington 2001.• Senge, P.M.: The Fifth Discipline – The Art & Practive of The LearningOrgnization. Century Business 1990.• Surowiecki J: The Wisdom of Crowds: Why the Many Are Smarter Thanthe Few. Abacus 2005.• Tapsoctt, D. – Ticoll, D. – Lowy, A.: Digital Capital – Harnessing the Powerof Business Webs.Nicholas Bearley Publishing 2000.• Tapscott, Don – Williams, Anthony D.: Wikinomics. Portfolio, USA 2006.• Wenger, E.: Communities of practice: learning, meaning, and identity.Cambridge University Press, 1999.Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 77
  • 78. • Williams, J.B.: Exploring the use of blogs as learning spaces in the highereducation sector. Australasian Journal of Educational Technology 2004, 20(2),232-247.• Wirth, M.A.: An analysis of international quality management approaches ine-learning: Different paths, similar pursuits. In Ehlers, U-D. – Pawlowski, J.(eds.): Handbook on Quality and Standardisation in E-Learning. Springer 2006.9.2 WWW-aineistojahttp://www.youtube.comhttp://www.facebook.comhttp://www.flickr.comhttp://slashdot.orghttp://www.thefreedictionary.comhttp://en.wikipedia.org/wikiKäsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 78

×