Delfoi-menetelmän suomalainen koulukunta Delfoi-paja Otavan Opisto 14.9.2012 Osmo Kuusi                       14.09.12
Kaksi Delfoi-tutkimusten päälinjaaSackmanin (1975) Delfoi-menetelmänmurhaavan kritiikin jälkeen     Sackmanin (1975) pääk...
Delfoi -menetelmän suomalainenkehittäjäyhteisö    1990-luvulta lähtien Suomeen on kehittynyt Delfoi-     menetelmän kehit...
Delfoi-menetelmää soveltavia väitöskirjojaSuomessa    Delfoi-menetelmää on päämenetelmänä seuraavissa     väitöskirjoissa...
Googlaamalla Delphi Method, emme(vielä?) edusta valtavirtaa    Delfoi-menetelmän ”historiallinen perintö” painaa vielä pa...
Pienen paneelin15-40 perusteelliseenkuulemiseen perustuvat Argument Delphi-tutkimukset (Kuusi 1999)    Ensisijainen tavoi...
Asiantuntijoiden ”informaatiopolitiikka”    Sackmanin (1975) kritiikki toi erityisesti esiin sen, kuinka     asiantuntijo...
Keskiarvot ja asiantuntijan yleinen arvostus eivät takaaosuvia ennakointeja eivätkä varsinkaan monipuolistatulevaisuuskart...
Argument Delphi –menetelmän (Kuusi 1999) ohellamuita keskeisiä Policy Delphi – menetelmänsoveltamismalleja Suomessa    Di...
Otavan Opisto Delfoin käytännön soveltajien”kotipesä”, Tulevaisuuden tutkimuksenVerkostoAkatemia kouluttaja ja ”tieteistäj...
Delfoi-menetelmän kehittämisen erityisiähaasteita Suomessa  Millaiseen ennakointiin tarvitaan anonymiteettiä? (Kati Korho...
Anonymiteetin vaikutuksia    Tulevaisuusverstaat, Open Cafe jne.     ennakointiympäristöinä – yhteishengen luonti, Ba,   ...
Joukkojen kuuntelu ja joukkoistaminenDelfoi-tutkimuksen tavoitteina    Yksi tavoite Delfoissa on kuulla joukkoja tai     ...
Sidosryhmien (stakeholders) kuulemisen Delfoi-tutkimukset – Fountain Park    Delfoi-menetelmän kaupallisesti menestynein ...
Yhdenmukaisten peruskäsitteiden haaste - viisiavainkäsitettä:(ISSUE) FIELD TUTKIMUKSEN KOHDEALUE    Kaikilla panelisteill...
ISSUE AREAONGELMA-ALUE    Tutkimuksessa on ryhmä panelisteja, jotka ovat     tämän alan erikoistuntijoita.    Heidän kom...
ISSUEONGELMA   Kysymys, johon ei ole    yksiselitteistä oikeaa vastausta    ainakaan ennen tutkimusta ja    arvovaraisiss...
TOPIC(TULEVAISUUS) VÄITE, MIELIPIDE    Omaa periaatteessa     totuusarvon (tosi, epätosi),     mutta sitä ei voida sitova...
ARGUMENTNÄKÖKOHTA   Topicin tavoin omaa    periaatteessa totuusarvon.    Näkökohdaksi voidaan kuitenkin    toisin kuin to...
Delfoi-menetelmän suomalainen koulukunta - Osmo kuusi
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Delfoi-menetelmän suomalainen koulukunta - Osmo kuusi

1,225 views
1,112 views

Published on

Delfoi-menetelmän suomalainen koulukunta, Osmo kuusi

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
1,225
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
6
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Delfoi-menetelmän suomalainen koulukunta - Osmo kuusi

  1. 1. Delfoi-menetelmän suomalainen koulukunta Delfoi-paja Otavan Opisto 14.9.2012 Osmo Kuusi 14.09.12
  2. 2. Kaksi Delfoi-tutkimusten päälinjaaSackmanin (1975) Delfoi-menetelmänmurhaavan kritiikin jälkeen  Sackmanin (1975) pääkritiikki: ”Delfoi-tutkimukset huonoa survey-tutkimusta”. 1) Tehdään Delfoista kelvollista survey-tutkimusta. Asiantuntijat edustavat tilastollisesti perusjoukkoaan. Jatketaan Klassisen Delfoin linjalla: Pyritään asiantuntijoiden yksimieliseen, ”arvovaltaiseen” näkemykseen. 2) Pieneen paneeliin perustuvat Policy Delphi -tutkimukset: pyritään erilaisiin perusteltuihin näkemyksiin tulevaisuudesta, erityinen huomio poikkeaviin näkemyksiin. Delfoi-menetelmä tulkitaan skenaariomenetelmäksi. Paneelin valintaa voi rinnastaa komitean jäsenten valintaan. Anonymiteetti keskeisin ero.
  3. 3. Delfoi -menetelmän suomalainenkehittäjäyhteisö  1990-luvulta lähtien Suomeen on kehittynyt Delfoi- menetelmän kehittäjien ja soveltajien yhteisö, joka käsitykseni mukaan kuuluu menetelmän kehittäjien kärkeen maailmassa.  Yhteistä tälle ”suomalaiselle Delfoi- koulukunnalle” ainakin väitöskirjatasolla on ollut, että se on ottanut hyvin vakavasti Sackmanin (1975) Delfoi-menetelmän kritiikin.  Useimmat yhteisön jäsenet ovat valinneet päänäkökulmakseen tulevaisuutta kartoittavan pienten paneelien Policy Delphi –suuntauksen. eDelfoi- on Suomen erityinen vahvuus.
  4. 4. Delfoi-menetelmää soveltavia väitöskirjojaSuomessa  Delfoi-menetelmää on päämenetelmänä seuraavissa väitöskirjoissa: Kuusi 1999, Tapio 2002, Rikkonen 2005, Myllylä 2008, Paakkonen 2008, Pätäri 2009, Paaso 2010, Laakso 2011.  Yhtenä päämenetelmistä: Vinnari 2010, Valtonen 2010, Raasumaa 2010, Korhonen-Yrjänheikki 2011, Anttila 2012  Lisäksi tekeillä on useita Delfoi-menetelmään perustuvia väitöstutkimuksia. Monissa tutkimuksissa on lisäksi sovellettu Delfoi –menetelmän olennaisia piirteitä, vaikkei niitä ei ole kutsuttu Delfoi –tutkimuksiksi.
  5. 5. Googlaamalla Delphi Method, emme(vielä?) edusta valtavirtaa  Delfoi-menetelmän ”historiallinen perintö” painaa vielä paljon: 100:ssa ensimmäisessä osumassa hakusanalla ”delphi study’ (helmikuu 2012 ) jopa lievä enemmistö piti konsensuksen tavoittelua edelleen Delfoi-menetelmän olennaisena piirteenä. Menetelmän huippusoveltaja kansainvälinen Millennium-projektin löytyi vasta sijalta 27.  Erityisesti menetelmän käytön uudet tulokkaat näyttävät usein tulkitsevan konsensuksen tavoittelun menetelmän olennaiseksi piirteeksi. Suomessa näin menettelevät harvat tulevaisuuksien tutkijat, mutta näin tulkitsevia näyttää olevan paljon informaatiotieteiden edustajissa.
  6. 6. Pienen paneelin15-40 perusteelliseenkuulemiseen perustuvat Argument Delphi-tutkimukset (Kuusi 1999)  Ensisijainen tavoite kerätä perusteluja erilaisille näkemyksille tai skenaarioille  Paneelin valinta ratkaisevan tärkeää. Komplekseihin ongelmiin kohdistuvissa tutkimuksissa on hyvin tärkeää ottaa huomioon panelistien yksilölliset näkemykset heidän osaamis- ja intressitaustojensa rinnalla.  Yksilöllistä kokonaishahmotelmaa kompleksista systeemistä/ongelmasta on lähes mahdoton tavoittaa ilman aluksi tehtävää perusteellista paneutumista. Haastattelut.
  7. 7. Asiantuntijoiden ”informaatiopolitiikka”  Sackmanin (1975) kritiikki toi erityisesti esiin sen, kuinka asiantuntijoiden intressit vaikuttavat heidän välittämiinsä arvioihin.  Kullakin asiantuntijalla on tietojen ohella hänen intresseihinsä liittyvä tiedon luovuttamisen politiikka (information policy, Kuusi 1999).  Informaatiopolitiikan ottaminen huomioon paneelia valittaessa on erityisen tärkeää, koska näkemyksen esittäjää ei voida tunnistaa. Hänen on houkuttelevaa esittää kantoja, jotka muokkaavat yleistä mielipidettä hänen toivomaansa suuntaan.
  8. 8. Keskiarvot ja asiantuntijan yleinen arvostus eivät takaaosuvia ennakointeja eivätkä varsinkaan monipuolistatulevaisuuskarttaa  Kärki kulkee erityisesti uusien teknologioiden ja niiden sovellutusten osalta ja yleisemminkin perusjoukkojen edellä  Näkemysten "demokraattinen" huomioonotto ei erityisesti aiemmasta poikkeavien tulevaisuuksien tunnistamisessa tuo esille parhainta näkemystä yhtä vähän kuin vain arvotettujen asiantuntijoiden kuuleminen  Suuri kysymys: kuinka tunnistaa muutosgeneraattorit ja arvioida heidän ideoidensa kantavuutta  Suuret joukot sopivat ehkä paremmin arvioijiksi ja täydentäjiksi kuin ideoijiksi
  9. 9. Argument Delphi –menetelmän (Kuusi 1999) ohellamuita keskeisiä Policy Delphi – menetelmänsoveltamismalleja Suomessa  Disaggregative Policy Delphi: Menetelmä korostaa erilaisten näkökulmien avaamista skenaarioiden muodostamiseksi. Erityisesti siinä käytetään esitettyjen arvioiden ja argumenttien klusterointia eri skenaarioiden muodostamiseksi(Tapio 2002), Kellokäyrän hajoittaminen moniin maksimeihin(Tapio ym. 2011).  Palaute –Delfoi: Menetelmässä on otettu vaikutteita myös konsensusta hakevasta Delfoista, Palaute -Delfoilla on erityisesti haluttu tukea ja aktivoida alueellista päätöksentekoa, minkä johdosta annettavaan palauteinformaatioon on kiinnitetty erityistä huomiota (Myllylä 2008)
  10. 10. Otavan Opisto Delfoin käytännön soveltajien”kotipesä”, Tulevaisuuden tutkimuksenVerkostoAkatemia kouluttaja ja ”tieteistäjä”  Varhain aloitettu Internetin ja sosiaalisen median systemaattinen hyödyntäminen. Jo vuonna 1996 Otavan Opisto otti käyttöön Millennium-projektissa 2000-luvun alkuvuosina kehitetyn RT- Delphi –sovelluksen kaltaisen Professional Delphi Scan – työkalun. Alkuperäistä versiota on sen jälkeen jatkuvasti monipuolistettu nykyiseen eDelfoi –muotoonsa (http://edelfoi.fi).  Kehittäjäyhteisön Otavan Opistossa säännöllisesti kuukausittain järjestämät Delfoi-työpajat. Ainutlaatuista maailmankin tasolla.  Menetelmän koulutuksessa Tulevaisuuden tutkimuksen VerkostoAkatemialla keskeinen rooli. Tutu-keskuksen kautta kansainväliset yhteydet.
  11. 11. Delfoi-menetelmän kehittämisen erityisiähaasteita Suomessa  Millaiseen ennakointiin tarvitaan anonymiteettiä? (Kati Korhonen-Yrjänheikki 2011)  Joukkojen kuuntelu ja joukkoistaminen Delfoi- tutkimuksen tavoitteina (Fountain Park, Leena Ilmola)  Yhteinen käsitteistö,kansainvälistä vuorovaikutusta helpottamaan
  12. 12. Anonymiteetin vaikutuksia  Tulevaisuusverstaat, Open Cafe jne. ennakointiympäristöinä – yhteishengen luonti, Ba, sitouttaminen, repivät riidat (commitment reasonability, Kuusi 1999)  Delfoi: vaihtoehtojen rikas tunnistaminen (option reasonability), ei sitoutumista  (Trendianalyysi – prediction reasonability)
  13. 13. Joukkojen kuuntelu ja joukkoistaminenDelfoi-tutkimuksen tavoitteina  Yksi tavoite Delfoissa on kuulla joukkoja tai ainakin antaa mahdollisimman monelle tunne, että he ovat tulleet kuulluksi.  Aidossa mielestä joukkoistamisesta voidaan mielestäni puhua, jos joku joukosta tunnistaa uuden näkökulman tai löytää ratkaisun asetettuun ongelmaan.
  14. 14. Sidosryhmien (stakeholders) kuulemisen Delfoi-tutkimukset – Fountain Park  Delfoi-menetelmän kaupallisesti menestynein sovellus Suomessa: Fountain Park –yhtiön signaalityökalu  Yritysten tai järjestöjen johto kuulee työntekijöitään, jäseniään tai muita sidosryhmiään. Signaalityökalun ehkä menestyksellisin sovellus on ollut ”Uusi toimitusjohtaja kuulee työntekijöitä”.  Signaalityökalu valittiin keskeiseksi tavaksi, jolla valtioneuvosto yhdessä Sitran, Tekesin ja Suomen Akatemian kanssa haki kansalaisilta keväällä 2012 ajatuksia valtioneuvoston tulevaisuusselonteon pohjaksi.  Ongelmana kertyneen informaation puutteellinen analysointi. Mahdollisuus heikkojen signaalien tunnistamiseen, heikoimmillaan vain väärää mielikuvaa vaikuttamisesta.
  15. 15. Yhdenmukaisten peruskäsitteiden haaste - viisiavainkäsitettä:(ISSUE) FIELD TUTKIMUKSEN KOHDEALUE  Kaikilla panelisteilla on kyky ymmärtää alalla käytettyjä peruskäsitteitä (esim. ”geeni”, ”proteiini”) eli heidät voidaan luokitella kohdealueen yleisasiantuntijoiksi  Harvoja jos ketään voidaan luokitella koko kohdealueen erityisasiantuntijoiksi
  16. 16. ISSUE AREAONGELMA-ALUE  Tutkimuksessa on ryhmä panelisteja, jotka ovat tämän alan erikoistuntijoita.  Heidän kompetenssiensa tulisi olla toisiaan täydentäviä  Anonyymisyyden turvaamiseksi ryhmän koko vähintään 5 ei koskaan kolmea vähemmän  Yli 10:n ryhmässä argumentointi kärsii  Ongelma-aluetta kommentoivat erityisasiantuntijoiden ohella halukkaat muut eli yleisasiantuntijat, usein suunnilleen yhtä moni
  17. 17. ISSUEONGELMA Kysymys, johon ei ole yksiselitteistä oikeaa vastausta ainakaan ennen tutkimusta ja arvovaraisissa kysymyksissä harvoin sen jälkeenkään Koetaan tärkeäksi Asiantuntijoilla on ennen argumentointia toisistaan poikkeavia näkemyksiä ja perusteluja
  18. 18. TOPIC(TULEVAISUUS) VÄITE, MIELIPIDE  Omaa periaatteessa totuusarvon (tosi, epätosi), mutta sitä ei voida sitovasti ratkaista tulevaisuusväitteiden tai arvoväitteiden tapauksessa  Voidaan esittää puolesta tai vastaan näkökohtia (argumentteja)
  19. 19. ARGUMENTNÄKÖKOHTA Topicin tavoin omaa periaatteessa totuusarvon. Näkökohdaksi voidaan kuitenkin toisin kuin topiciksi hyväksyä pelkkä hyväksymistä tai hylkäämistä indikoiva lausahdus (“vaikuttaa uskottavalta”, “täyttä roskaa!”) Voidaan kehittää topiciksi

×