Dialogiapedagogiikka -Pia Houni

  • 611 views
Uploaded on

Dialogiapedagogiikka - Minna Vähämäki ja Pia Houni Otavan Opiston pajassa 12.5.2011

Dialogiapedagogiikka - Minna Vähämäki ja Pia Houni Otavan Opiston pajassa 12.5.2011

More in: News & Politics
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Be the first to comment
    Be the first to like this
No Downloads

Views

Total Views
611
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1

Actions

Shares
Downloads
0
Comments
0
Likes
0

Embeds 0

No embeds

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
    No notes for slide

Transcript

  • 1. Sokraattinen dialogi Pia Houni Otavan opisto, esittely 12.5.2011
  • 2. Kuka oli Sokrates?
    • - Sokrates (Σωκράτης, 470/469 eaa.–399 eaa.)
    • - Ateenassa asunut filosofi.
    • - Hän on yksi kaikkien aikojen merkittävimpiä filosofeja
    • - pidetään koko länsimaisen filosofian isänä.
  • 3. Mistä kaikki alkoi?
    • Sokraattinen dialogi on filosofisen ryhmäkeskustelun muoto, joka  kehittyi vuonna 1922 Leonard Nelsonin Göttingenissä pitämän luennon Die Socratische Methode pohjalta
    • Jo tuolloin pyrkimys oli harjoittaa filosofiaa käytännössä vastapainona filosofian teoreettiselle opetukselle. * Ensimmäinen filosofian praktiikan vastaanoton avasi Gerd B. Achenbach vuonna 1981.
    • Tällä hetkellä vastaanottoja ja ryhmätyöskentelyä harjoitetaan vakiintuneesti monessa maassa.
  • 4. Mihin pyritään?
    • Keskusteluteemaan syvennytään yksilön oman kokemuksen kautta.
    • Kokemuksesta kumpuava hiljainen tieto filosofisessa keskustelussa voi syventää ymmärrystä aiheesta ja aukaista samalla myös uusia näkökulmia.
    • Kysymys on yhdessä ajattelusta, ihmettelystä ja näkemysten vaihdosta.
    • Keskeistä ovat vuorovaikutustaitojen, kuuntelemisen ja keskustelemisen taitojen kehittäminen.
    • Ryhmässä keskusteleminen ei vaadi filosofista pohjatietoa.
    • Keskustelun aiheena voi olla lähes mikä tahansa; klassiset hyveet (oikeudenmukaisuus, rohkeus, kohtuullisuus, käytännöllinen viisaus) tai olemiseen liittyvät kysymykset (rakkaus, kuolema, syntymä), kuten myös arjen kokemusaiheet (kateus, mustasukkaisuus, tasa-arvo, yksinäisyys).
    • Aihe voidaan valita ryhmän toiveiden mukaisesti ja siitä voidaan äänestää.
    • Lähtökohta voi olla selkeä ongelma tai hiertävä tilanne, johon dialogin kuluessa yritetään löytää yhteinen näkökulma tai ratkaisu.
    • Aina ei tarvita ongelmaa, riittää kun halutaan keskittyneesti pohtia yhteistä asiaa.
  • 5.
    • tavoitteena harjoittaa täsmällisemmin dialogia kuin tavallinen keskusteluhetki
    • keskustelijat yrittävät rakentaa yhdessä tietoa, etsiä uusia näkökulmia ja murtaa ennakko-oletuksia
    • pyritään ulos rakenteettomasta keskustelusta, joka jättää tiedon palasiksi, kohti tavoitteellista etenemistä
    Lähtökohdasta riippumatta tärkeintä ovat seuraavat seikat:
  • 6.
    • Sokraattiseen menetelmään kuuluvat kysely, keskustelu sekä ristiriitaisten uskomusten ja väärien väitteiden kumoaminen.
    • Dialogia kutsutaan joskus myös kätilöintimenetelmäksi ( maieutikos ), koska Sokrateen ajattelun mukaan tietämys totuudesta on piilevänä kaikissa ihmisissä.
    • Kysymysten ja annettujen vastausten kautta kyselijä/kyselijät voivat auttaa puhujaa ”synnyttämään” ajatukset itsestään ja siten oivaltamaan uusia näkökulmia.
  • 7. Sokraattinen dialogi ryhmässä – miten työskennellään
    • Ryhmän vetäjä (fasilitaattori) valitsee keskusteltavan aiheen etukäteen tai ryhmä äänestää teeman itse tekemistään ehdotuksista. Aihe voi löytyä myös runosta, aforismista, filosofisesta katkeltamasta, kuvasta tms.
    • Keskustelu käynnistyy lyhyellä yleiskeskustelulla aiheesta, jonka jälkeen jokainen kertoo omakohtaisen kokemuksen aiheeseen liittyen.
    • Ryhmä äänestää kerrotuista kokemuksista yhden, jonka kautta keskustelua lähdetään rakentamaan. Tarkoitus ei ole pysyä tässä valitussa kokemuksessa, vaan käyttää sitä esimerkkinä, impulssina jatkaa ajattelua eteenpäin. Keskustelu soljuu dialogisesti ja ryhmän vetäjä seuraa(kirjaa) pääkohtia muistiin. Hän voi tarvittaessa osallistua keskusteluun lyhyillä kysymyksillä, näkökulmilla, joiden tavoitteena on avustaa keskustelun suuntaa tai muistuttaa, ettei aiheesta kuljeta liian kauaksi.
    • Pitkäkestoisessa dialogissa on mahdollista käydä sen puolivälissä myös metakeskustelu eli pysähtyä miettimäään, missä kohdassa ollaan menossa.
    • Keskustelun päättyessä ryhmä yrittää vielä muodostaa aiheesta jonkinlaisen yhteisen näkemyksen (esim. kirjata lauseen) tai yhteenvedon.
    • Lopuksi käydään metakeskustelu eli arvioidaan yhteisen keskustelun onnistumista.
  • 8. Mitä saattaisi tapahtua filosofisessa pohdiskelussa... 
    • Filosofia elämäntapana on asenne ja asento omaan elämään
    • Pohdiskelu voi luoda myönteistä tarinaa, ja toki myös avata epätoivon hetkiä
    • Filosofia itsetuntemuksen välineenä on hyvä vastalääke epäonneen
    • Filosofia viisauden tavoitteluna, hyvän elämän etsimisenä
    • Filosofia lohdutuksena
    • Perimeter - ymmärryksen horisontti, oman mukavuusalueen laajeneminen
    • Näkökulman vaihto, hyvä tekniikka arjessa ja ihmissuhteissa
    • Ran Lahav: ollaanko kehittelemässä viisautta vai takerrutaanko yksittäisiin ongelmiin
    • Filosofi ei voi olla "valmis", joten ei myöskään toinen puhuja
    • Hiljaisuus keskustelun lomassa on myös tärkeä
    • Ollaanko sokraatikkoja vai dogmaatikkoja?
    • Uskallus mennä toisen tarinaan
    • Kuuntelemisen harjoittaminen
  • 9. Eric-Emmanuel Schmitt Arvoituksellisia muunnelmia (Variations énigmatiques) .
    • ERIK LARSEN
    • Vain se, joka ei rakasta elämää, pakenee henkisyyteen.
    • ABEL ZNORKO
    • Vain se, joka ei rakasta henkisyyttä, sotkeutuu elämään.