Delfoi-menetelmä – Miten tutkimmetulevaisuutta kirjan uudistetussa laitoksessa Osmo Kuusi                  09.05.12
Delfoi-tekniikka pähkinänkuoressa    Perustuu asiantuntijoiden kuulemiseen siten,     että kannanoton tarkka esittäjä pys...
Suuret muutokset Delfoi-menetelmän teknisessätoteuttamisessa verrattuna vuoteen 1993 (kirjanensimmäinen painos)    Vielä ...
Anonymiteetin edut ( vrt. Turoff 1975, Hiltzja Turoff 1995):    Hallitseva, korkealle arvostettu henkilö on määräävä, hän...
Anonymiteetin ongelmia Mm. sosiaalisen median anonyymit keskustelupalstat ovat tuoneet esille   seuraavia ongelmia:  Ei t...
Kaksi Delfoi-tutkimusten päälinjaa    Survey-tyyppiset, usein Classical Delphi: Pyritään     asiantuntijoiden yksimielise...
Survey-tyyppiset Delfoi –tutkimukset    Survey-Delfoi -tutkimuksissa samaan luokkaan (osa-     perusjoukkoon) luetut pane...
Esimerkkejä Survey-Delfoi -tutkimuksista    Teknologian kehitystä ennakoineet Delfoi-tutkimukset 1990-     luvulla. Muide...
Asiantuntijamenetelmiä käytettäessä ratkaisevaa onasiantuntijoiden laatu eikä määrä – ellei tähdätäosallistamiseen    Sur...
Osallistamiseen tai organisaatioiden sidosryhmien(stakeholders) kuulemiseen tähtäävät Delfoi-tutkimukset    Delfoi-menete...
Pieneen paneeliin 15-40 perustuvat Delfoi-tutkimukset    Tilastolliset päätelmät perusjoukoista eivät yleensä     peruste...
Delfoi-panelisti Argument Delphi-tutkimuksessa    Edustaa tärkeää     asiantuntemusta    Edustaa asiantuntijanäkökulmaa ...
Asiantuntijoiden ”informaatiopolitiikka”    Sackmanin (1975) kritiikki toi esiin myös sen, kuinka     asiantuntijoiden in...
Taulukko 1 Asiantuntijoiden valintataulukko                     Tutkijat    Päättäjät    Päättäjät       Hoitoja        Lä...
DELFOI- paneeliPäättäjät ja päätösten valmistelijat, keskushallinto         Mikael Forss, tutkimusjohtaja KELA           R...
TutkimusMarja Airaksinen, professori HYHannu Hanhijärvi, ohjelmajohtaja SITRAEino Heikkinen, professori JyYReino Hjerppe, ...
Asiantuntijoiden suppeat ja laajat roolit panelisteina       Terveydenhuollon tulevaisuudet -tutkimuksessa•   Jussi Huttun...
Delfoi -menetelmän suomalainenkehittäjäyhteisö    1990-luvulta lähtien Suomeen on kehittynyt Delfoi-     menetelmän kehit...
Googlaamalla Delphi Method, emme(vielä?) edusta valtavirtaa    Delfoi-menetelmän ”historiallinen perintö” painaa vielä pa...
Otavan Opisto Delfoin kehittäjien”kotipesänä”    Varhain aloitettu Internetin ja sosiaalisen median systemaattinen     hy...
Argument Delphi –menetelmän (Kuusi 1999) ohellamuita Policy Delphi – menetelmän soveltamismallejaSuomessa    Disaggregati...
Delfoi-menetelmää soveltavia väitöskirjojaSuomessa    Delfoi-menetelmää on päämenetelmänä seuraavissa     väitöskirjoissa...
Yhdenmukaisten peruskäsitteiden haaste - viisiavainkäsitettä:(ISSUE) FIELD TUTKIMUKSEN KOHDEALUE    Kaikilla panelisteill...
ISSUE AREAONGELMA-ALUE    Tutkimuksessa on ryhmä panelisteja, jotka ovat     tämän alan erikoistuntijoita.    Heidän kom...
ISSUEONGELMA   Kysymys, johon ei ole    yksiselitteistä oikeaa vastausta    ainakaan ennen tutkimusta ja    arvovaraisiss...
TOPIC(TULEVAISUUS) VÄITE, MIELIPIDE    Omaa periaatteessa     totuusarvon (tosi, epätosi),     mutta sitä ei voida sitova...
ARGUMENTNÄKÖKOHTA   Topicin tavoin omaa    periaatteessa totuusarvon.    Näkökohdaksi voidaan kuitenkin    toisin kuin to...
…invaluable insightsinto the future for theUN, States, and civilsociety.--- Ban Ki-moon    Secretary-General    United Nat...
Real-Time Delphi• Developed in 2004 and published in    Technological Forecasting and Social Change.•   Idea was to use mo...
For more information  www.millennium-project.org          JGLENN@IGC.ORG        TEDJGORDON@ATT.NET
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Delfoi-metodi Suomessa ja maailmalla - Osmo Kuusi

1,474 views
1,309 views

Published on

Delfoi-metodi Suomessa ja maailmalla, Osmo Kuusi, Turun yliopisto, tulevaisuuden tutkimuskeskus

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
1,474
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
5
Actions
Shares
0
Downloads
7
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Delfoi-metodi Suomessa ja maailmalla - Osmo Kuusi

  1. 1. Delfoi-menetelmä – Miten tutkimmetulevaisuutta kirjan uudistetussa laitoksessa Osmo Kuusi 09.05.12
  2. 2. Delfoi-tekniikka pähkinänkuoressa  Perustuu asiantuntijoiden kuulemiseen siten, että kannanoton tarkka esittäjä pysyy salassa toisille asiantuntijoille (anonymiteetti). Argumentin/kannanoton esittäjällä on aito mahdollisuus kiistää esittäminen (vaikkapa oikeudessa).  Kuuleminen monella kierroksella välittäen kommentoitaviksi toisten kannanotot
  3. 3. Suuret muutokset Delfoi-menetelmän teknisessätoteuttamisessa verrattuna vuoteen 1993 (kirjanensimmäinen painos)  Vielä 1990-luvun alussa asiantuntijoita lähestyttiin postitse kyselylomakkein. Monen kierroksen toteuttaminen oli hidasta ja kallista.  Internetin käyttöä vastaamisessa voi pitää jo Delfoi- tutkimuksen valtavirtana Suomessa (mm. eDelfoi, http://edelfoi.fi) ja yhä enemmän myös muualla maailmassa (Millennium projektissa kehitetty RT-Delphi, Gordon 2006).  Toisaalta haastattelujen käyttö varsinkin tutkimuksen ensimmäisellä kierroksella on yleistynyt
  4. 4. Anonymiteetin edut ( vrt. Turoff 1975, Hiltzja Turoff 1995):  Hallitseva, korkealle arvostettu henkilö on määräävä, häntä ei uskalleta vastustaa.  Haluttomuus ottaa kantaa ennen kuin varmistettua tosiasiatietoa on hyvin paljon tai ennen kuin enemmistön kanta on selvillä.  Vaikeus hylätä kanta, jonka on julkisesti ottanut.  Henkilö ei uskalla esittää ideaa, joka voi osoittautua idioottimaiseksi ja johtaa kasvojen menetykseen.  Asian esittäjä tekee siitä epäuskottavan, edustaa väärää leiriä  Joutuu rangaistavaksi ”luottamuksellisen" tiedon paljastamisesta tai ”väärän” syytöksen esittämisestä
  5. 5. Anonymiteetin ongelmia Mm. sosiaalisen median anonyymit keskustelupalstat ovat tuoneet esille seuraavia ongelmia:  Ei tiedetä, minkä puolesta näkökohdan esittäjä todella toimii. On mahdollista esittää vailla kiinni jäämisen pelkoa ristiriitaisia käsityksiä tai tukea ratkaisuja, jotka ovat ristiriidassa henkilön julkisuudessa esittämien näkemysten kanssa.  Koska ei ole kiinnijäämisen pelkoa, voi levittää perättömiä ja/tai tarkoitushakuisia näkemyksiä.  Epäilykset "vääristä" mielipiteistä voivat kohdistua väärään henkilöön, joka joutuu kärsimään.  Näkökohdan esittäjä ei joudu rangaistavaksi luottamuksellisen tiedon paljastamisesta.
  6. 6. Kaksi Delfoi-tutkimusten päälinjaa  Survey-tyyppiset, usein Classical Delphi: Pyritään asiantuntijoiden yksimieliseen usein ”arvovaltaiseen” näkemykseen.  Pieneen paneeliin perustuvat usein Policy Delphi (Argument Delphi): pyritään erilaisiin perusteltuihin näkemyksiin tulevaisuudesta, erityinen huomio poikkeaviin näkemyksiin. Delfoi-menetelmä tulkitaan skenaariomenetelmäksi  Sackmanin (1975) kritiikki: ”Delfoi-tutkimukset huonoa survey-tutkimusta”. Pieniin paneeleihin perustuva rinnastuu komiteatyöskentelyyn. Anonymiteetti keskeisin ero.
  7. 7. Survey-tyyppiset Delfoi –tutkimukset  Survey-Delfoi -tutkimuksissa samaan luokkaan (osa- perusjoukkoon) luetut panelistit tulkitaan toisiaan korvaaviksi. Jos tällainen tulkinta on mielekäs, tutkimukseen pyydettyjen panelistien suurikaan kato ei ole merkittävä ongelma.  Perusjoukkoa edustavat otokset riittävät johtopäätösten tekoon tilastollisesti (mm. ikä, sukupuoli, koulutus ja asuinpaikka). Nyrkkisääntö: 30-60 hengen ryhmä riittävä johtopäätöksiin tietystä osaperusjoukosta (t-jakauma yhtyy normaalijakaumaan)  Panelistijoukko voidaan kerryttää esimerkiksi tarjoamalla kenelle tahansa kyselysivuston löytäneelle mahdollisuus osallistua Delfoi-tutkimukseen antamalla ensin taustatietonsa.  Tai paneeliin osallistumiselle voidaan asettaa vähimmäis-
  8. 8. Esimerkkejä Survey-Delfoi -tutkimuksista  Teknologian kehitystä ennakoineet Delfoi-tutkimukset 1990- luvulla. Muiden luovuttua Japani jatkoi suuriin osallistujamääriin perustuvia Delfoi-tutkimuksia (NISTEP 2001 ja 2005). Viimeisimmässä teknologisen kehityksen Delfoi-tutkimuksessa japanilaiset päätyivät kuitenkin käyttämään huomattavasti aikaisempaa pienempiä paneeleita (NISTEP 2010).  Edelleen järjestetään, mutta harvemmin. Mm. 2009 monien saksalaisten yritysten konsortio (mm. Deutsche Telekom ja Siemens) organisoi Delfoi -tutkimuksen Prospects and opportunities of information technology and media (2009), johon kutsuttiin 795 asiantuntijaa ja joihin sen kahdella Delfoi- kierroksella osallistui 551 ja 439 eksperttiä.
  9. 9. Asiantuntijamenetelmiä käytettäessä ratkaisevaa onasiantuntijoiden laatu eikä määrä – ellei tähdätäosallistamiseen  Survey-tyyppisissä teknologisen kehityksen Delfoi-tutkimuksissa käytetyt suuret paneelit heijastelevat tilastollisesti edustavasti teknologian kehittämisyhteisöjen jäsenten keskimääräisiä näkemyksiä.  Näkemysten "demokraattinen" huomioonotto ei ehkä tuo esille parhainta näkemystä ellei osallistamista pidetä itseisarvona  Jos Neuvostoliitossa olisi 1930-luvun alussa tehty arvio tavasta, jolla maa teollistetaan, yhden miehen - Stalinin - paneeli olisi ollut asiantuntevampi kuin tuhannen muun asiantuntijan. Varsinkin kun Johtaja ei kaivannut omastaan poikkeavia näkemyksiä. Toinen asia sitten onkin, kuinka tältä "yhden miehen paneelilta" olisi voitu saada tietoa hänen todellisista ajatuksistaan.
  10. 10. Osallistamiseen tai organisaatioiden sidosryhmien(stakeholders) kuulemiseen tähtäävät Delfoi-tutkimukset  Delfoi-menetelmän kaupallisesti menestynein sovellus Suomessa: Fountain Park –yhtiön signaalityökalu  Yritysten tai järjestöjen johto kuulee työntekijöitään, jäseniään tai muita sidosryhmiään. Signaalityökalun ehkä menestyksellisin sovellus on ollut ”Uusi toimitusjohtaja kuulee työntekijöitä”.  Signaalityökalu valittiin keskeiseksi tavaksi, jolla valtioneuvosto yhdessä Sitran, Tekesin ja Suomen Akatemian kanssa haki kansalaisilta keväällä 2012 ajatuksia valtioneuvoston tulevaisuusselonteon pohjaksi.  Ongelmana kertyneen informaation puutteellinen analysointi. Mahdollisuus heikkojen signaalien tunnistamiseen, heikoimmillaan vain väärää mielikuvaa vaikuttamisesta.
  11. 11. Pieneen paneeliin 15-40 perustuvat Delfoi-tutkimukset  Tilastolliset päätelmät perusjoukoista eivät yleensä perusteltuja. Ensisijainen tavoite kerätä perusteluja erilaisille näkemyksille tai skenaarioille (Argument Delphi)  Pienissä komplekseihin ongelmiin kohdistuvissa tutkimuksissa on hyvin tärkeää ottaa huomioon panelistien yksilölliset näkemykset heidän osaamis- ja intressitaustojensa rinnalla. Yksilöllistä kokonaishahmotelmaa kompleksista systeemistä on lähes mahdoton tavoittaa ilman perusteellista esimerkiksi haastatteluun perustuvaa paneutumista.
  12. 12. Delfoi-panelisti Argument Delphi-tutkimuksessa  Edustaa tärkeää asiantuntemusta  Edustaa asiantuntijanäkökulmaa joka muuten jää puuttumaan  ”Katalysoi” muita asiantuntijoita  On kiinnostunut ja halukas argumentoimaan  Uskaltaa ottaa kantaa tulevaisuusorientoituneesti
  13. 13. Asiantuntijoiden ”informaatiopolitiikka”  Sackmanin (1975) kritiikki toi esiin myös sen, kuinka asiantuntijoiden intressit vaikuttavat heidän välittämiinsä arvioihin.  Kullakin asiantuntijalla on hänen intresseihinsä liittyvä tiedon luovuttamisen politiikka (information policy, Kuusi 1999).  Informaatiopolitiikan ottaminen huomioon paneelia valittaessa on erityisen tärkeää, koska näkemyksen esittäjää ei voida tunnistaa. Hänen on houkuttelevaa esittää kantoja, jotka muokkaavat yleistä mielipidettä hänen toivomaansa suuntaan.
  14. 14. Taulukko 1 Asiantuntijoiden valintataulukko Tutkijat Päättäjät Päättäjät Hoitoja Lääkäri- Hoidet- Intressit/ ja ja päätösten järjestävä kunnan ja tavien Informaatio päätösten valmistelijat yksityinen muun edusta- - politiikka valmiste- kuntasektori ja järjestö- hoito- jat lijat sektori henkilö- keskus- kunnanAsiantuntemus hallinto edustajat Paul Juha Paula Vesa Jussi AnneliTerveystalous Lillrank Teperi Kokkonen, Ekroos Huttunen Juuti- Reino Markku Pääkkönen nen Hjerppe Pekurinen Vehviläin Juha Paula Aila Saari Jussi AnneliTerveydenhoidon en- Teperi Kokkonen Vesa Huttunen Juuti-henkilökunta Julkunen, Markku Aki Linden, Ekroos Merja nen Reino Pekurinen Pääkkönen Miettinen, Hjerppe Risto Pelkonen Martti Markku Paula Aila Saari Ilkka AnneliPalvelujen Kekomäki Lehto Kokkonen Vesa Kunnamo Juuti-organisointi ja Paul Jorma Voipio- Ekroos Jussi nenjohtaminen Lillrank Huuhtanen Pulkki Pekka Huttunen Markku Aki Linden, Roto Pekurinen Pääkkönen Martti Pentti Aki Linden Pekka Ilkka Juha Kekomäki Itkonen Roto Kunnamo NummeTerveysteknologia Kallio- Jussi -la niemi HuttunenTerveydenhuollon Martti Juha Paula Vesa Risto Juhapriorisoinnin Kekomäki Teperi Kokkonen Ekroos, Pelkonen, Nummeperiaatteet ja Vehviläi- Ritva Voipio- Perkka Voipio- -lakäytännölliset nen- Halila Pulkki Roto, Aila Pulkkimenettelytavat Julkunen, Saari Jussi Huttunen
  15. 15. DELFOI- paneeliPäättäjät ja päätösten valmistelijat, keskushallinto Mikael Forss, tutkimusjohtaja KELA Ritva Halila, pääsihteeri ETENE Jorma Huuhtanen, pääjohtaja KELA Jouko Isolauri, STM:n lääkintäneuvos Markku Lehto, STM:n kansliapäällikkö Timo Leino, apulaisosastopäällikkö Työterveyslaitos Markku Pekurinen, STAKES:n kehittämispäällikkö Juha Teperi, STAKES:n vt. ylijohtaja Päättäjät ja päätösten valmistelijat, kuntasektori Jyrki Elo, johtaja Kelan Itä-Suomen aluetoimistoPentti Itkonen, Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin johtajaRauno Ihalainen, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtajaJussi Jokinen, talousjohtaja Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Paavo Kaitokari, toimialajohtaja Kuopion kaupunkiPaula Kokkonen, Helsingin apulaiskaupunginjohtaja, ETENEAki Lindén, Johtaja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriKaija Nojonen, hallintoylijohtaja Tampereen yliopistollinen sairaalaTuomo Pääkkönen, Kainuun maakunnan terveysjohtaja Pekka Utriainen, Jyväskylän kaupungin terveysjohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki, Suomen Kuntaliiton hallintoylilääkäri Hoitoja järjestävä yksityinen - ja järjestösektori Vesa Ekroos, puheenjohtaja SYSY, Mehiläinen Oyj Pekka Roto, Terveystalo Oy:n ylilääkäri
  16. 16. TutkimusMarja Airaksinen, professori HYHannu Hanhijärvi, ohjelmajohtaja SITRAEino Heikkinen, professori JyYReino Hjerppe, ylijohtaja VATTOlli-Pekka Kallioniemi, VTT:n tutkimusprofessoriMartti Kekomäki, emeritusprofessoriVesa Lehtomäki, projektipäällikkö SITRAPaul Lillrank, professori TKKKalevi Luoma, tutkimuspäällikkö VATTSari Rissanen, professori KYErkki Vauramo, emeritusprofessoriKatri Vehviläinen-Julkunen, professori KY Lääkärikunnan ja muun hoitohenkilökunnan edustajatJussi Huttunen, Duodecim –lehden päätoimittaja Ilkka Kunnamo, Duodecim Ry:n hoitosuositusasiantuntija Esko Länsimies, emeritusprofessori Merja Miettinen, ylihoitaja, Tampereen yliopistollinen sairaala Leena Niinistö, ylilääkäri, Duodecim Ry:n expuheenjohtajaRisto Pelkonen, arkkiatriHoidettavien edustajatAnneli Juutinen, Suomen Potilasliiton toiminnanjohtajaJuha Nummela, MS-potilas, aktiivinen Internetin käyttäjä
  17. 17. Asiantuntijoiden suppeat ja laajat roolit panelisteina Terveydenhuollon tulevaisuudet -tutkimuksessa• Jussi Huttunen on taulukossa tulkittu ”kaikkien asioiden yleistietäjäksi”.• Kiireisen päätöksentekijän kanssa kannattaa keskittyä vain olennaisimpaan. Niinpä sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Markku Lehdon kanssa keskusteltiin vain terveydenhuollon alueellisesta järjestämisestä.• Panelistilla voi olla myös monta intressitaustaa. Esimerkki sellaisesta taulukossa on Liisa-Maria Voipio-Pulkki, joka edusti sekä alueellisia päätöksentekijöitä että lääkärikuntaa.• Kaikissa ruuduissa ei suinkaan tarvitse olla samaa määrää asiantuntijoita. Tietyn intressiryhmän tai tietynlaisen osaamisen kannalta ruutujen painoarvot voivat suuresti vaihdella.
  18. 18. Delfoi -menetelmän suomalainenkehittäjäyhteisö  1990-luvulta lähtien Suomeen on kehittynyt Delfoi- menetelmän kehittäjien ja soveltajien yhteisö, joka käsitykseni mukaan kuuluu menetelmän kehittäjien kärkeen maailmassa.  Yhteistä tälle ”suomalaiselle Delfoi- koulukunnalle” on ollut, että se on ottanut hyvin vakavasti Sackmanin (1975) Delfoi-menetelmän kritiikin.  Useimmat yhteisön jäsenet ovat tulkinneet Delfoi- menetelmän skenaariomenetelmäksi ja valinneet päänäkökulmakseen Policy Delphi –suuntauksen
  19. 19. Googlaamalla Delphi Method, emme(vielä?) edusta valtavirtaa  Delfoi-menetelmän ”historiallinen perintö” painaa vielä paljon: 100:ssa ensimmäisessä osumassa hakusanalla ”delphi study’ (helmikuu 2012 ) jopa lievä enemmistö piti konsensuksen tavoittelua edelleen Delfoi-menetelmän olennaisena piirteenä. Menetelmän huippusoveltaja kansainvälinen Millennium-projektin löytyi vasta sijalta 27.  Erityisesti menetelmän käytön uudet tulokkaat näyttävät usein tulkitsevan konsensuksen tavoittelun menetelmän olennaiseksi piirteeksi. Suomessa näin menettelevät harvat tulevaisuuksien tutkijat, mutta näin tulkitsevia näyttää olevan paljon informaatiotieteiden edustajissa.
  20. 20. Otavan Opisto Delfoin kehittäjien”kotipesänä”  Varhain aloitettu Internetin ja sosiaalisen median systemaattinen hyödyntäminen. Jo vuonna 1996 Otavan Opisto otti käyttöön Millennium-projektissa 2000-luvun alkuvuosina kehitetyn RT- Delphi –sovelluksen kaltaisen Professional Delphi Scan – työkalun. Alkuperäistä versiota on sen jälkeen jatkuvasti monipuolistettu nykyiseen eDelfoi –muotoonsa (http://edelfoi.fi).  Kehittäjäyhteisön Otavan Opistossa säännöllisesti kuukausittain järjestämät Delfoi-työpajat ovat ainutlaatuinen instituutio maailmassa. Hannu Linturi Otavan yhteisön ”sieluna”. Otavan opiston kautta Delfoi-menetelmää on hyödynnetty varsinkin koulutuksen tulevaisuuden luotaamiseen (Linturi ja Rubin 2011).  Menetelmän koulutuksessa Tulevaisuuden tutkimuksen VerkostoAkatemialla keskeinen rooli.
  21. 21. Argument Delphi –menetelmän (Kuusi 1999) ohellamuita Policy Delphi – menetelmän soveltamismallejaSuomessa  Disaggregative Policy Delphi: Menetelmä korostaa erilaisten näkökulmien avaamista skenaarioiden muodostamiseksi. Erityisesti siinä käytetään esitettyjen arvioiden ja argumenttien klusterointia eri skenaarioiden muodostamiseksi (Tapio 2002, Tapio ym. 2011).  Palaute –Delfoi: Menetelmässä on otettu vaikutteita myös konsensusta hakevasta Delfoista, Palaute -Delfoilla on erityisesti haluttu tukea ja aktivoida alueellista päätöksentekoa, minkä johdosta annettavaan palauteinformaatioon on kiinnitetty erityistä huomiota (Myllylä 2008)
  22. 22. Delfoi-menetelmää soveltavia väitöskirjojaSuomessa  Delfoi-menetelmää on päämenetelmänä seuraavissa väitöskirjoissa: Kuusi 1999, Tapio 2002, Rikkonen 2005, Myllylä 2008, Paakkonen 2008, Pätäri 2009, Paaso 2010, Laakso 2011.  Yhtenä päämenetelmistä: Vinnari 2010, Valtonen 2010, Raasumaa 2010, Korhonen-Yrjänheikki 2011, Anttila 2012  Lisäksi tekeillä on useita Delfoi-menetelmään perustuvia väitöstutkimuksia. Monissa tutkimuksissa on lisäksi sovellettu Delfoi –menetelmän olennaisia piirteitä, vaikkei niitä ei ole kutsuttu Delfoi –tutkimuksiksi.
  23. 23. Yhdenmukaisten peruskäsitteiden haaste - viisiavainkäsitettä:(ISSUE) FIELD TUTKIMUKSEN KOHDEALUE  Kaikilla panelisteilla on kyky ymmärtää alalla käytettyjä peruskäsitteitä (esim. ”geeni”, ”proteiini”) eli heidät voidaan luokitella kohdealueen yleisasiantuntijoiksi  Harvoja jos ketään voidaan luokitella koko kohdealueen erityisasiantuntijoiksi
  24. 24. ISSUE AREAONGELMA-ALUE  Tutkimuksessa on ryhmä panelisteja, jotka ovat tämän alan erikoistuntijoita.  Heidän kompetenssiensa tulisi olla toisiaan täydentäviä  Anonyymisyyden turvaamiseksi ryhmän koko vähintään 5 ei koskaan kolmea vähemmän  Yli 10:n ryhmässä argumentointi kärsii  Ongelma-aluetta kommentoivat erityisasiantuntijoiden ohella halukkaat muut eli yleisasiantuntijat, usein suunnilleen yhtä moni
  25. 25. ISSUEONGELMA Kysymys, johon ei ole yksiselitteistä oikeaa vastausta ainakaan ennen tutkimusta ja arvovaraisissa kysymyksissä harvoin sen jälkeenkään Koetaan tärkeäksi Asiantuntijoilla on ennen argumentointia toisistaan poikkeavia näkemyksiä ja perusteluja
  26. 26. TOPIC(TULEVAISUUS) VÄITE, MIELIPIDE  Omaa periaatteessa totuusarvon (tosi, epätosi), mutta sitä ei voida sitovasti ratkaista tulevaisuusväitteiden tai arvoväitteiden tapauksessa  Voidaan esittää puolesta tai vastaan näkökohtia (argumentteja)
  27. 27. ARGUMENTNÄKÖKOHTA Topicin tavoin omaa periaatteessa totuusarvon. Näkökohdaksi voidaan kuitenkin toisin kuin topiciksi hyväksyä pelkkä hyväksymistä tai hylkäämistä indikoiva lausahdus (“vaikuttaa uskottavalta”, “täyttä roskaa!”) Voidaan kehittää topiciksi
  28. 28. …invaluable insightsinto the future for theUN, States, and civilsociety.--- Ban Ki-moon Secretary-General United Nations Enclosed CD contains over 6,000 pages
  29. 29. Real-Time Delphi• Developed in 2004 and published in Technological Forecasting and Social Change.• Idea was to use modern technology to increase the efficiency of the Delphi process• Rapid collection of expert judgment to aid in rational decision making.• With Internet, participants can see feedback instantly, participate where and when is convenient.• Roundless – Participant returns to edit as many times as he/she likes until the deadline
  30. 30. For more information www.millennium-project.org JGLENN@IGC.ORG TEDJGORDON@ATT.NET

×