Tulevaisuus 4.0
              taustoja
 • Otavan Opisto http://www.otavanopisto.fi
 • Metodix http://www.metodix.com
 • In...
Mielen maisema
Mielen maisema
Teemat
1. Tulevaisuusorientaatio
  •   Yhteisöt
  •   Uskomukset
2. Tulevaisuusmetodit
  •   Työkalut (käsitteet)
  •   Te...
TULEVAISUDEN
TUTKIMUSKESKUS
TULEVAISUDEN
VERKOSTOAKATEMIA
TULEVAISUDEN
TUTKIMUKSEN SEURA
Delfoi –kehittäjäyhteisö
Herakleitos (535-474 eaa)
 Ajasta: ”Ei ole mahdollista astua kahta kertaa samaan virtaan,
  sillä kaikki koko ajan hajoaa...
Kulttuurievoluutio
 ”Ne tavattomat erot, jotka ilmenevät pukeutumisessa ja seurustelutavoissa,
elinympäristössä ja miellem...
Paolo Freire ja ajan teemat

                    Teemat ilmaisevat kussakin ajassa
                    ratkaistavia tehtäv...
Kummastelua
• Mistähän on kyse, kun oppilaitoksia koko ajan yhdistetään
  yhä suuremmiksi yhtymiksi ja mitä tapahtuu sen j...
Tofflerilaiset aikakaudet

                          BIFURKAATIO
                              murros



                 ...
Kain ja Abel
Kain ja Abel




               Ralf Kerbach Ks. www.poll-berlin.de/.../polleditionen/grafiken/
Pantheon
Kruppin valtakuntaa
Teollista vapaa-aikaa
Murroksen kehityskaari
         n. 1970                n. 2020-40

 Enemmän           Enemmän ja            Enemmän       ...
Rakenneideat
Järkien pyramidi
Yhteiskunta 3.0
 Konerationalisointi: massatuotanto, suuruuden ekonomia

 Standardi: samuus ja samuuden laatu, erilainen...
Y 3.5: dekonstruktio
 Konerationalisointi: antiteesi?

 Standardi: antiteesi?

 Materiaalinen: antiteesi?

 Luokkaiden...
Y 3.5: dekonstruktio
 Konerationalisointi: palvelujen rationalisointi!

 Standardi: samuuden standardista erilaisuuden
 ...
Meemit
John Langrish (1999) luokittelee kolme meemityyppiä, joiden nimet
kuvaavat niiden luonnetta:

• reseptimeemi (recip...
Teemat
1. Tulevaisuusorientaatio
  •   Yhteisöt
  •   Uskomukset
2. Tulevaisuusmetodit
  •   Työkalut (käsitteet)
  •   Te...
Tulevaisuusmetodit
Futu –menetelmät tähtäävät usein käytännön ratkaisuihin. Tässä suhteessa
menetelmiä käytetään enimmäkse...
Futures Research Methodology
              V2.0
1. Introduction & Overview               15. Simulation and Games
2. Envir...
Mahdolliset ja todennäköiset
                                         tulevaisuudet




                                  ...
Toimintaympäristön tarkastelu


  • tapahtumista, trendeistä ja ilmiöiden välisistä
  suhteista saatavan tiedon hyödyntämi...
Toimintaympäristön tarkastelun
                  edut

Toimintaympäristön muutoksen tarkastelun avulla voidaan
• välttää y...
Trendit


 suuntaus, virtaus, muutoksen kaava;
 pitkän ajanjakson kuluessa tapahtuva
    tarkasteltavan ilmiön yleinen k...
Syklit ja muutos

  Kun tunnetaan                     MUTTA:
x
  kehityskulku n                    Äkillinen muutos
  määr...
Trendien ennakointi

Trendiekstrapolaatio on tulevaisuuden
ennakoimista, joka perustuu oletukseen, että tietyt
ilmiöt tode...
Trendien lajit

x                       NOUSEVA



                                       VAKAA




                      ...
Heikot signaalit


Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus
muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka
muuttaa tapahtu...
Heikot signaalit ja
              tulevaisuudentutkimus

Heikkojen signaalien jäljittäminen ja erilaisten
ilmiöiden ymmärt...
Villit kortit (wild cards)

Yllättävästi ilmaantuvia muutostekijöitä, jotka muuttavat
tapahtumisen kehityskulun äkillisest...
Megatrendit

    Megatrendit ovat kehityksen suuria
    aaltoja tai linjoja ja ilmiöiden
    tunnistettavia ja havaittavan...
Megatrendin luonne

                      Megatrendin suuntaa ei voida
                      määritellä pelkästään tarkast...
MEGATRENDIT                               ILMENEMISMUODOT, VAIKUTUKSET
•   Verkostoituminen (yhteispeli)‫ • ‏‬Yritys- ja k...
Perususkomukset

 Sellaisia päätöksenteon ja valintojen taustalla
  vaikuttavia asioita ja ilmiöitä, joita ei kyseenalais...
Muutoksen tunnistaminen
    Nykyisen tilanteen analyysi:
     Syklit, muutosvoimat, uskomukset
     Trendit, megatrendit...
Heikon signaalin / villin kortin
                           muuttuminen trendiksi
Esiintymien lukumäärä;
     ilmiöstä
   ...
Delfoi -metodi
 The Delphi method is a systematic, interactive forecasting
 method which relies on a panel of independent ...
Tunnusmerkit

1. Asiantuntijuus: oletetaan että asiantuntijat pääsevät
   parempaan tulokseen kuin satunnainen joukko vast...
Prosessi
1. Tutkimusongelman ja –tavoitteen määritys (kiistak.)
2. Tutkimusryhmän kokoaminen
3. Pohja- ja esitiedon hankin...
Kiistakysymys

  • Riitakysymys, kiistakysymys (”a matter that is in
    dispute between two or more” )                   ...
Väite, arvio ja perustelu

• Tulevaisuusväite, teesi (statement)
• Asteikkokysymykset, vuosiarviot, trendiarviot,
  avoime...
Paneli

• Asiantuntija (tiedontuottaja): ekspertti (tietää),
  spesialisti (osaa), generalisti (ymmärtää), maallikko
  (so...
http://www.eDelphi.fi
eDelfoi 3.0
Definition of a Scenario:
A scenario is a story with plausible
cause and effect links that
connects a future condition wit...
Classic Herman Kahn Scenarios
• Surprise-free, business-as-usual, reference,
  base-case scenario is a simple extrapolatio...
“Scenario Space” defined by
                 Axes
Axes Define        Global Political   Global Political
“Scenario Space” ...
The world as a systemic model


     1. Problem              7. Action to solve
     situation (un-          the problem
 ...
Teemat
1. Tulevaisuusorientaatio
  •   Yhteisöt
  •   Uskomukset
2. Tulevaisuusmetodit
  •   Työkalut
  •   Tekniikat
3. C...
Valtavirta ja vaihtoehdot
– metsäsektorin strategiset valinnat
             Suomessa

             Jakob Donner-Amnell
Met...
Sisältö
Minkälainen Suomen metsäsektorin tilanne/toimintaympäristö on ja millä eväillä
   metsäsektori voi pärjätä seuraav...
Globalisaatiokehityksen vaihtoehdot ja vaikutukset Suomen metsäsektoriin

      Globaalikehityksen       Analyysi Suomen m...
Media - Juha Aaltoila (Maaseudun Tulevaisuus), Antti Blåfield (HS)
                        T&K-toiminta - Markku Auer (VTT...
FOKUSOINNILLA ETUMATKAA – JA RISKEJÄKIN
            Rohkeat     Metsäteollisuus Suomessa teki suuren loikan hieno-
       ...
Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia tavoittelee metsäklusterin
tuotteiden ja palvelujen arvon kaksinkertaistamista vuo...
Kuinka todennäköisenä pidät sitä, että uusien tuotteiden avulla ylletään
tuotannon kaksinkertaistamiseen vuoteen 2030 menn...
MIKSI OMAAN VISIOON EI METSÄSEKTORILLA USKOTA?
- alan uusiutumisen esteitä Suomessa:

Yrityksille riittävän suuret (=monin...
•   Monet erilaiset kehityskulut ovat mahdollisia
     Maailman ja
metsäalan tuleva    •   Monet ”metsäsektorin perustulki...
Kotipesä                   Maailmanparlamentti
(eristäytyminen)           (globaali sopimuksellisuus)




McWorld         ...
Onko tempoileva globalisaatio:


   1 = todennäköinen                               34 %




     2 = mahdollinen         ...
Tarve uudistaa metsäsektoria suuri

Moniarvoiset: kestävä kehitys             Markkinahenkiset uudistajat:
korostuu jatkos...
•   Mihin on syytä jatkossa varautua?
               Eri   •   Monilla metsälähtöisillä tuotteilla/hyödyillä on kasvavaa
 ...
Suomen polku 1997
Suomen polku 2007
Tietoyhteiskunta
1.  Tietoyhteiskunnan toteutuminen kärjistää eroa menestyjien ja putoajien välillä.
2.  Tietoyhteiskuntaa...
Tietoyhteiskunta
Elinikäinen oppiminen
1.   Tulevaisuudessa "poikkiopetussuunnitelmallisten taitojen" kehittäminen (oppimaan oppiminen, sos...
Elinikäinen oppiminen
Avaintaidot
1. Kommunikaatiovalmiudet?
2. Muutoksen sietokyky?
3. Oppimiskyky?
4. Ekologisuus?
5. Erilaisuuden sietokyky (...
Avaintaidot
Sivistys
Viestintäympäristö
Asiantuntijuus?
•   ”Nykysuomen sanakirja kuvaa asiantuntijan tietäjäksi, ”jolla on asiantuntemusta, erikoisia,
    tavall...
”Tower of Test and
       Generate”

   Daniel C. Dennettin
        evoluutiotorni
3870 MILJ .
                                       VUOTTA
                                       SITTEN




              ...
Tulevaisuus 4.0
Tulevaisuus 4.0
Tulevaisuus 4.0
Tulevaisuus 4.0
Tulevaisuus 4.0
Tulevaisuus 4.0
Tulevaisuus 4.0
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Tulevaisuus 4.0

911 views
805 views

Published on

Tulevaisuuden tutkimuksen näkökulmia YAMK 12.10.2009

Published in: Education
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
911
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
9
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Tulevaisuus 4.0

  1. 1. Tulevaisuus 4.0 taustoja • Otavan Opisto http://www.otavanopisto.fi • Metodix http://www.metodix.com • Internetix -työpajat http://paja.internetix.fi • Delfoi-yhteisö http://edelfoi.ning.com • eDelfoi http://www.edelphi.fi • Nettilukio http://www.nettolukio.fi • Nettiperuskoulu http://www.nettiperuskoulu.fi • Blogi http://oraakkeli.blogspot.com • Flickr http://www. flickr.com/photos/oraakkeli/ Hannu Linturi 12.10.2009
  2. 2. Mielen maisema
  3. 3. Mielen maisema
  4. 4. Teemat 1. Tulevaisuusorientaatio • Yhteisöt • Uskomukset 2. Tulevaisuusmetodit • Työkalut (käsitteet) • Tekniikat (metodit) 3. Caseja • Metsä ja Suomi • Laadullinen ennakointi (barometrit) • Ammattikeittiön tulevaisuus • Asiantuntijuus • Pitkä tulevaisuus: kolme näkökulmaa
  5. 5. TULEVAISUDEN TUTKIMUSKESKUS
  6. 6. TULEVAISUDEN VERKOSTOAKATEMIA
  7. 7. TULEVAISUDEN TUTKIMUKSEN SEURA
  8. 8. Delfoi –kehittäjäyhteisö
  9. 9. Herakleitos (535-474 eaa)  Ajasta: ”Ei ole mahdollista astua kahta kertaa samaan virtaan, sillä kaikki koko ajan hajoaa ja yhdistyy ja lähenee ja loittonee.”  Ristiriidasta: ’Vastaanhangoitteleva yhteensopiva’ syntyy niistä voimista, jotka pyrkivät eri suuntiin, mutta jotka kuitenkin liittyvät yhteen. Tästä liitosta kehittyy kaunein harmonia.  Harmoniasta: Herakleitos sätti ihmisiä, jotka eivät ymmärrä, miten siinä missä vedetään eri suuntiin, ollaankin sopusoinnussa. Arvokas harmonia on ’vastahakoista’ ja jännitteistä kuin jousi tai lyyra.  Paradoksista: Maailman kehityksen melodiana on vastakkaisuuksien ryskyminen ja sulautuminen. Kaiken muuttumisen taustalla on kuitenkin pyrkimys homeostasikseen eli tasapainoon.
  10. 10. Kulttuurievoluutio ”Ne tavattomat erot, jotka ilmenevät pukeutumisessa ja seurustelutavoissa, elinympäristössä ja miellemaailmassa, aiheutuvat kulttuurievoluutiosta. Suunnilleen samalla tavoin kuin mutaatiot muuttavat biologista perintöainesta, mullistavat uudet ajatukset, löydöt ja keksinnöt kulttuuriperintöä. Sukupuoliyhteyttä biologisen perintöaineksen edelleen siirtämisessä vastaavat kulttuurin kehityksessä kasvatus, opinnot ja koulutus. --- Aatteet (ideat) puolestaan ovat erilaisia ajatusrakennelmia. Ne toimivat eräänlaisina kulttuurin perinnöllisyysmekanismin ’geeneinä’. Tässä sanan laajassa merkityksessä on kaikilla kansoilla ’kulttuuri’, koska ihmiset eivät yleensä voi elää yhdessä vaikuttamatta toistensa käyttäytymiseen. Jokainen kulttuuri kehittyy – vaihtelevan nopeasti – ja jokainen kulttuuritaso edustaa yhtä sivilisaatiota, sivistysmuotoa.” –Gerholm & Magnusson 1972, 5-6
  11. 11. Paolo Freire ja ajan teemat Teemat ilmaisevat kussakin ajassa ratkaistavia tehtäviä ja ongelmia. Ihmisen humanisaatio riippuu siitä, kuinka hyvin hän kykenee ratkaisemaan aikakauden teemat ja integroitumaan ajan henkeen. Aikakaudet täyttyvät sitä mukaa, kun ihmiset käsittävät sen teemat ja ratkaisevat sen tehtävät. Aikojen murroksessa vaihtuvat paitsi teemat myös ajan järki. Paolo Freire 1970-luvun alussa
  12. 12. Kummastelua • Mistähän on kyse, kun oppilaitoksia koko ajan yhdistetään yhä suuremmiksi yhtymiksi ja mitä tapahtuu sen jälkeen, kun se tie tulee päätepisteeseensä? Koulun tarina? • Mitä kummaa on tapahtunut ja tapahtumassa maataloudessa, kun se on niin meillä kuin muuallakin moninkertaistunut tuotantonsa sotien jälkeen samaan aikaan, kun sen elättämä väki on supistunut murto-osaan. Silti maatalous elää vain tukiaisten voimin? • Miten on muuttunut aika, media, identiteetti?
  13. 13. Tofflerilaiset aikakaudet BIFURKAATIO murros informaatio teollisuus maatalous metsästys, paimentolaisuus
  14. 14. Kain ja Abel
  15. 15. Kain ja Abel Ralf Kerbach Ks. www.poll-berlin.de/.../polleditionen/grafiken/
  16. 16. Pantheon
  17. 17. Kruppin valtakuntaa
  18. 18. Teollista vapaa-aikaa
  19. 19. Murroksen kehityskaari n. 1970 n. 2020-40 Enemmän Enemmän ja Enemmän Tuotannon enemmästä parempaa erilaista periaate vähemmästä uudella tavalla tuotettuna Myöhäisteollinen murrosaika Yhteiskunnan INDUSTRIALISMI INFORMATIONALISMI toimintalogiikka Yhteiskunnan Teollinen Tieto- Verkosto- malli yhteiskunta yhteiskunta yhteiskunta ? Lähde: Malaska 1998; Aaltonen & Wilenius 2002, Linturi 2008
  20. 20. Rakenneideat
  21. 21. Järkien pyramidi
  22. 22. Yhteiskunta 3.0  Konerationalisointi: massatuotanto, suuruuden ekonomia  Standardi: samuus ja samuuden laatu, erilainen on hukka  Materiaalinen: luonnonvarat perustana, tavaran logiikka ja logistiikka, oleminen muuttuu omistamiseksi, hyvinvointi  Luokkaidentiteetti: yhteiskuntaluokat, professiot, asiantuntijuuden paradoksi  Asiantuntijuus: erikoistumisen logiikka, illichlainen paradoksi  Yhteiskunta 3.0: edustuksellinen demokratia, kulutusyhteiskunta, sosialistinen ja kapitalistinen versio
  23. 23. Y 3.5: dekonstruktio  Konerationalisointi: antiteesi?  Standardi: antiteesi?  Materiaalinen: antiteesi?  Luokkaidentiteetti: antiteesi?  Asiantuntijuus: antiteesi?  Yhteiskunta 3.5: antiteesi?
  24. 24. Y 3.5: dekonstruktio  Konerationalisointi: palvelujen rationalisointi!  Standardi: samuuden standardista erilaisuuden standardiin  Materiaalinen: aineeton, simuloituminen  Luokkaidentiteetti: yksilö/yhteisöidentiteetti  Asiantuntijuus: jakava ja yhteistuotannollinen asiantuntijuus  Yhteiskunta 3.5: suora demokratia
  25. 25. Meemit John Langrish (1999) luokittelee kolme meemityyppiä, joiden nimet kuvaavat niiden luonnetta: • reseptimeemi (recipememe), • valintameemi (selecteme) ja • selitysmeemi (explaneme). Reseptimeemit kertovat, miten joku asia tehdään. Valintameemit tarjoavat vaihtoehtoja toiminnan haluttavasta lopputulemasta ja selitysmeemit kertovat, mitkä ovat toiminnan kantavat perusideat. Selitysmeemit auttavat valitsemaan ja valintameemit rajaavat hyväksyttävät reseptimeemit. - John Langrish 1999. Different Types of Memes: Recipemes, Selectemes and Explanemes. Journal of Memetics. Evolutionary Models of Information Transmission, 3. Saatavilla internetissä: http://www.cpm.mmu.ac.uk/jom-emit/1999/vol3/langrish_jz.html
  26. 26. Teemat 1. Tulevaisuusorientaatio • Yhteisöt • Uskomukset 2. Tulevaisuusmetodit • Työkalut (käsitteet) • Tekniikat (metodit) 3. Caseja • Metsä ja Suomi • Laadullinen ennakointi (barometrit) • Ammattikeittiön tulevaisuus • Asiantuntjuus • Pitkä tulevaisuus: kolme näkökulmaa
  27. 27. Tulevaisuusmetodit Futu –menetelmät tähtäävät usein käytännön ratkaisuihin. Tässä suhteessa menetelmiä käytetään enimmäkseen normatiivisesti (normative) eli etsitään tietoa siitä, mikä tulevaisuudentila (futurible) on sekä haluttava että mahdollinen. Menetelmätekniikat sallivat myös puhtaan tutkimuskäytön (exploratory) , jolloin tutkitaan mitä tahansa mahdollisia tulevaisuuksia. Normatiivisuus-tutkimuksellisuus -jaottelun lisäksi tulevaisuusmenetelmät ovat luonteeltaan laadullisia (qualitative) tai määrällisiä (quantitative). Jälkimmäisiä ovat useimmat ekonometriset, systeemiset ja tilastolliset mallinnukset, indeksoinnit ja trendivaikutusanalyysit. Delfoi -tekniikka on laadullinen, mutta mahdollistaa myös ennustetyyppiset kyselytutkimukset, joita usein käytetään varsinkin teknologian diffuusioarvioinneissa (technology forecasting). Glenn, Jerome G. (2008) Introduction to the Futures Research Methods Series. Futures Research Methodology – V2.0. AC/UNU Millennium Project.
  28. 28. Futures Research Methodology V2.0 1. Introduction & Overview 15. Simulation and Games 2. Environmental Scanning 16. Genius Forecasting, Vision, and Int. 3. Delphi 17. Normative Forecasting 4. Futures Wheel 18. S&T Road Mapping 5. Trend Impact Analysis 19. Field Anomaly Relaxation (FAR) 6. Cross-Impact Analysis 20. Text Mining for Technology Foresight 7. Structural Analysis 21. Agent Modeling 8. Systems Perspectives 22. SOFI 9. Decision Modeling 23. SOFI Software 10. Statistical Modeling 24. The Multiple Perspective Concept 11. Technological Sequence Analysis 25. Tool Box for Scenario Planning 12. Relevance Trees and Morph. Analysis 26. Causal Layered Analysis 13. Scenarios 13.5 Interactive Scenarios 27. Integration, Comparisons, and 14. Participatory Methods Frontiers of Futures Research Methods
  29. 29. Mahdolliset ja todennäköiset tulevaisuudet Kaikki mikä on Kaikki mikä on mahdollista todennäköistä Kaikki mitä voimme (rajoina mm. kuvitella (science fiction, luonnonlait jne.) myytit, sadut, tarinat, unet, jne.) NYKYHETKI Neutraalit Vältettävät Toivottavat asiat asiat asiat 11.10.2009 31
  30. 30. Toimintaympäristön tarkastelu • tapahtumista, trendeistä ja ilmiöiden välisistä suhteista saatavan tiedon hyödyntämistä ja käyttöä organisaation toimintaympäristön mahdollisten muutosten selvillesaamiseksi; • tarkastelun kohteena myös sisäiset ja ulkoiset muutosvoimat; • tavoitteena kehittää tehokkaita tapoja turvata oma tuleva tilanne ja/tai vaikuttaa muutoksen suuntaan. 11.10.2009 32
  31. 31. Toimintaympäristön tarkastelun edut Toimintaympäristön muutoksen tarkastelun avulla voidaan • välttää yllätyksiä, • tunnistaa uhkia ja mahdollisuuksia, • parantaa osaamista, • saavuttaa kilpailuetua ja • parantaa sekä pitkän että lyhyen aikavälin strategiatyöskentelyn laatua ja tuloksia. 11.10.2009 33
  32. 32. Trendit  suuntaus, virtaus, muutoksen kaava;  pitkän ajanjakson kuluessa tapahtuva tarkasteltavan ilmiön yleinen kehityssuunta. Trendit ohjaavat päätöksentekoa vaikuttamalla valintoihin, makuun, arvostuksiin jne. Trendit voivat myös olla megatrendien osia. 11.10.2009 34
  33. 33. Syklit ja muutos Kun tunnetaan MUTTA: x kehityskulku n Äkillinen muutos määrätyssä ajassa, toimintaympäristössä voidaan tulevaa > kehitys muuttuu kehitystä ennustaa ennustamattomaksi puolet niin pitkä aika eteenpäin (n/2) NYT Aika Syklien pituus on ennustettava (pysyy aina samana): esim. ns. Kondratieffin taloudellinen sykli kestää 55 11.10.2009 35 vuotta.
  34. 34. Trendien ennakointi Trendiekstrapolaatio on tulevaisuuden ennakoimista, joka perustuu oletukseen, että tietyt ilmiöt todennäköisesti jatkuvat tulevaisuudessa. Ennakoimisessa selvitetään myös ilmiön suunnan dynamiikkaa (suunnan ja vauhdin mahdollisia muutoksia). Trendit voivat olla siis nousevia, laskevia, murtuvia (=päättyviä) tai muuttumattomia. Esim: Muotivirtaus, mm. minihame Uutiset joka puolen tunnin välein Väestön ikääntyminen 11.10.2009 36
  35. 35. Trendien lajit x NOUSEVA VAKAA LASKEVA MURTUVA MUUTTUVA Aika 11.10.2009 37
  36. 36. Heikot signaalit Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan. Sen yhteyttä tulevaan tilanteeseen ei välttämättä voida perustella tilastollisesti uskottavalla jatkuvuudella kuten historiallisella aikasarjalla. 11.10.2009 38
  37. 37. Heikot signaalit ja tulevaisuudentutkimus Heikkojen signaalien jäljittäminen ja erilaisten ilmiöiden ymmärtäminen heikoiksi signaaleiksi muodostaa yhden haastavimmista tulevaisuudentutkimuksen osa-alueista. Heikon signaalin jäljitys edellyttää useiden erilaisten ilmiöiden tai ilmiöalueiden tuntemusta ja tarkastelua, jossa on erotettava subjektiivisesti ja objektiivisesti uudet ilmiöt. Synonyymi englanninkieliselle termille ”Emerging issues” 11.10.2009 39
  38. 38. Villit kortit (wild cards) Yllättävästi ilmaantuvia muutostekijöitä, jotka muuttavat tapahtumisen kehityskulun äkillisesti epävarmaksi. Villin kortin ominaisuudet:  sen tapahtumisen todennäköisyys on matala, mutta jos/kun se tapahtuu, sen vaikutukset tulevaan kehitykseen ovat huomattavat.  villillä kortilla ei ole historiaa, ts. sen tapahtumista ei voida ennakoida minkäänlaisten historiallisten tai aikasarjoihin liittyvien ilmiöiden tai lainomaisuuksien avulla. Esimerkki: äkillinen geenimuunnos; maanjäristys; 11.9. WTC, New York 11.10.2009 40
  39. 39. Megatrendit Megatrendit ovat kehityksen suuria aaltoja tai linjoja ja ilmiöiden tunnistettavia ja havaittavan historian omaavia yhtenäisiä kokonaisuuksia, joilla on selkeä kehityssuunta. Megatrendejä kutsutaan usein myös kriittisiksi trendeiksi. Megatrendit muodostuvat useista samaan suuntaan kehittyvistä trendeistä -- ne ovat ikään kuin trendien kimppuja. Megatrendin määritys tieteellisen täsmällisesti on vaikeaa – pikemminkin ne ovat arkiajattelun työkaluja. 11.10.2009
  40. 40. Megatrendin luonne Megatrendin suuntaa ei voida määritellä pelkästään tarkastelemalla yksittäisiä toimijoita tai tekijöitä, vaan megatrendi on makrotason ilmiöiden ja tapahtumakuvausten laaja kokonaisuus, joka sisältää useita erilaisia ja jopa toisilleen vastakkaisia alailmiöitä ja tapahtumaketjuja. Silti niistä muodostuvalla kokonaisuudella voidaan nähdä oma kehityssuunta, jonka uskotaan usein jatkuvan samansuuntaisesti myös tulevaisuudessa. 11.10.2009
  41. 41. MEGATRENDIT ILMENEMISMUODOT, VAIKUTUKSET • Verkostoituminen (yhteispeli)‫ • ‏‬Yritys- ja kansalaistoiminnan & hallinnon tavat ja ohjaavat Tulevaisuustermit ja -metodit • Teknologinen kehitys (the • ideat Tietokoneistuminen, bioteknologia, energiateknologiat, net, tietokoneet)‫‏‬ verkottuminen, teknologioiden konvergenssi • Individualismi ja • Identiteetin jatkuva tekeminen, räätälöidyt ja brändätyt privatisoituminen (the self)‫‏‬ palvelut • Monitieteisyys ja • Ongelmien ratkaisuun ja teorioiden kehittelyyn tarvitaan tieteidenvälisyys useiden asiantuntijuuksien ja tiedonalojen yhdistelyä • Informaation lisääntyminen, • Jatkuva informaation ja uutisten virta, ”pullistuva” nykyhetki, nopeutuminen, reaaliaikais- infoähky, elinikäinen oppiminen, näkemystiedon ja tuminen, mediallistuminen valintakriteerien tarve • Työn murros, globalisaatio • Siirtymä teollisesta informaatiovaiheeseen, pätkätyöt, kahdet työmarkkinat, osaamisen uudistumiskierre, glob. tuotanto ja • Joustavuus, säätelyn purku • raha Suunnittelutalouksien hajoaminen, kaupan rajojen • Suureneminen ja integraatio • poistuminenkulttuurien integroituminen (EU, tutkinnot)‫‏‬ Alueiden ja • Pieneneminen • Nanoteknologia, mobiili multimedia • Simuloituminen, • Internet, simulaatiot, rooli- ja elämyspelit, chat • abstraktisuus Läpinäkyvyys • Politiikan ja toiminnan avautuminen, subsidiariteettiperiaate • Turvattomuus • Ekologiset uhat, terrorismi, lähiturvattomuus • Globaali etiikka • Kulttuuriset ja ideologiset arvokonfliktit • Kestävä kehitys • Ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen toiminnan ympäristökestävyys
  42. 42. Perususkomukset  Sellaisia päätöksenteon ja valintojen taustalla vaikuttavia asioita ja ilmiöitä, joita ei kyseenalaista päätöksiä tehtäessä.  Toimivat pääosin tiedostamattomalla tasolla valintojen taustalla.  Ääneen lausumattomia, yhteisesti hyväksyttyjä “itsestäänselvyyksiä”.  Eivät kuitenkaan välttämättä jatku tulevaisuudessa. • Esim. ns. luonnonlait; ajan palautu- mattomuus; kuolema 11.10.2009 44
  43. 43. Muutoksen tunnistaminen Nykyisen tilanteen analyysi:  Syklit, muutosvoimat, uskomukset  Trendit, megatrendit  Heikot signaalit  Villit kortit Tarkastele ympäristöäsi Havainnoi mahdollisen muutoksen tarve Paikallista mahdollisen muutoksen lähde Määritä ja nimeä mahdollinen muutosilmiö Arvioi sen tapahtumisen todennäköisyys Monitoroi sen kasvua Ennakoi sen leviämistä 11.10.2009 45
  44. 44. Heikon signaalin / villin kortin muuttuminen trendiksi Esiintymien lukumäärä; ilmiöstä globaalisti levinnyt ilmiö, muuttunut trendiksi ja/tai osaksi megatrendiä tietämisen määrä hallinnon useita havaittuja tapauksia, muuttumassa instituutiot trendiksi sanomalehdet, uutiset, aikakauslehdet tieteen populaarilehdet, web-sivut, tv-dokumentit vain pari paikallista tapausta; VILLI KORTTI asiantuntijat, tieteelliset julkaisut ja web-sivut tiedemiehet, taiteilijat, radikaalit,hullut aika 11.10.2009 46
  45. 45. Delfoi -metodi The Delphi method is a systematic, interactive forecasting method which relies on a panel of independent experts. The carefully selected experts answer questionnaires in two or more rounds. After each round, a facilitator provides an anonymous summary of the experts’ forecasts from the previous round as well as the reasons they provided for their judgments. Thus, experts are encouraged to revise their earlier answers in light of the replies of other members of their panel. Wikipedia http://fi.wikipedia.org/wiki/Delfoi-metodi
  46. 46. Tunnusmerkit 1. Asiantuntijuus: oletetaan että asiantuntijat pääsevät parempaan tulokseen kuin satunnainen joukko vastaajia 2. Paneli: kommunikatiivinen asiantuntijoista koostettu tiedonmuodostusyhteisö 3. Anonyymisyys: panelistit vastaavat ja argumentoivat anonyymisti, vaikka tietävät ketkä kuuluvat paneliin 4. Iteraatio; delfoissa toteutetaan kaksi tai useampia kysely- ja argumentointikierroksia 5. Managerialisuus: tutkimuksen managerin tai manageriston rooli on keskeinen tutkimuksen kaikissa vaiheissa 6. Palaute: paneli saa palautetta vastauksistaan kierrosten välissä ja mahdollisesti myös aikana
  47. 47. Prosessi 1. Tutkimusongelman ja –tavoitteen määritys (kiistak.) 2. Tutkimusryhmän kokoaminen 3. Pohja- ja esitiedon hankinta (avaininformantit) 4. Asiantuntijoiden valinta ja sitouttaminen (paneli) 5. Kyselylomakkeen laatiminen ja testaus (t-väitteet) 6. Ensimmäinen kierros (lomake tai haastattelu) 7. Analyysi (argumenteista teesejä) 8. Toinen kierros (argumentointi) 9. Analyysi (perustelujen ”kuoriminen”) 10. Kolmas kierros (fokusointi) 11. Analyysi ja raportointi 12. Julkaisu
  48. 48. Kiistakysymys • Riitakysymys, kiistakysymys (”a matter that is in dispute between two or more” ) 1 • Julkinen ja ratkaisematon keskusteluaihe (”a vital or unsettled matter”) • Ratkaisuaan odottava asia, ongelman tai ratkaisun lopputulema (outcome) • (Tulevaisuus)anti, emissio, painos (issue) • Teema (aihepiiri, osio, topic, ”the subject of a discourse or of a section of a discourse”) 1 Merriam-Webster´s Collegiate Dictionary. Encyclopaedia Britannica 2005
  49. 49. Väite, arvio ja perustelu • Tulevaisuusväite, teesi (statement) • Asteikkokysymykset, vuosiarviot, trendiarviot, avoimet kysymykset • Argumentti, syy (argument, reason) • Vasta-argumentti, lisäperustelu
  50. 50. Paneli • Asiantuntija (tiedontuottaja): ekspertti (tietää), spesialisti (osaa), generalisti (ymmärtää), maallikko (soveltaa) (vaihtuvat roolit) • Asianosainen (tiedonintressi): kiinnostus, toiminta, sitoutuminen • Argumentoivuus ja dialogisuus, katalyyttisyys • Tulevaisuusorientaatio: tulevaisuuden tekijä, mahdollisuuksien näkijä, uhkien tunnistaja, sivustaseuraaja (Amaran roolit)
  51. 51. http://www.eDelphi.fi
  52. 52. eDelfoi 3.0
  53. 53. Definition of a Scenario: A scenario is a story with plausible cause and effect links that connects a future condition with the present, while illustrating key decisions, events, and consequences throughout the narrative.
  54. 54. Classic Herman Kahn Scenarios • Surprise-free, business-as-usual, reference, base-case scenario is a simple extrapolation of current trends and their interplay • Worst case scenario based on mismanagement and bad luck • Best case scenario based on good management and good luck.
  55. 55. “Scenario Space” defined by Axes Axes Define Global Political Global Political “Scenario Space” Stability Turmoil Many HighTech Scenario 1 Scenario 2 Breakthroughs Few HighTech Scenario 3 Scenario 4 Breakthroughs
  56. 56. The world as a systemic model 1. Problem 7. Action to solve situation (un- the problem structured) situation 6. Possible, desirable changes 2. Problem situation (verbalized) TRUE WORLD 5. Comparison of phases 2-4 SYSTEMS THINKING 4a. Formal systems model 3. Core concepts of meaningful systems 4. Conceptual models 4b. Other systems thinking 60
  57. 57. Teemat 1. Tulevaisuusorientaatio • Yhteisöt • Uskomukset 2. Tulevaisuusmetodit • Työkalut • Tekniikat 3. Caseja • Metsä ja Suomi • Laadullinen ennakointi (barometrit) • Ammattikeittiön tulevaisuus • Asiantuntijuus • Pitkä tulevaisuus: kolme näkökulmaa
  58. 58. Valtavirta ja vaihtoehdot – metsäsektorin strategiset valinnat Suomessa Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi/Joensuun yliopisto
  59. 59. Sisältö Minkälainen Suomen metsäsektorin tilanne/toimintaympäristö on ja millä eväillä metsäsektori voi pärjätä seuraavat 15-20 vuotta? Minkälaiset erilaiset metsäsektoriin vaikuttavat kehityskulut, tekijät ja riskit ovat tällä ajanjaksolla mahdollisia? Minkälaiset tekijät olisi joka tapauksessa syytä huomioida Suomen metsäsektoria koskevissa strategisissa linjauksissa? Tausta Esitys pohjautuu tekeillä olevaan selvitykseen ”Suomen metsäsektorin menestystekijät ennen, nyt ja tulevaisuudessa” ja foorumin muuhunkin työhön Aineistona raportit, haastattelut ja 2-vaiheinen asiantuntijakysely (52 osallistujaa) Johtopäätökset ovat vasta alustavia, tarkennuksia tulevissa julkaisuissa
  60. 60. Globalisaatiokehityksen vaihtoehdot ja vaikutukset Suomen metsäsektoriin Globaalikehityksen Analyysi Suomen metsäsektorin ennakointi menestystekijöistä Haastattelut, selvitykset ym. (ennen ja nyt) Delfoi-kysely (tulevaisuus) Metsäsektorin Globalisaatio- menestystekijät skenaariot ennen, nyt ja S1..S4 tulevaisuudessa M1 .. Mn Globalisaation suunta ja metsäalan vaihtoehdot –julkaisu 8/2007
  61. 61. Media - Juha Aaltoila (Maaseudun Tulevaisuus), Antti Blåfield (HS) T&K-toiminta - Markku Auer (VTT), Christine Hagström-Näsi (Tekes), Laaja ja Jukka Kilpeläinen, KCL/ StoraEnso asiantunteva Tutkimus - Kimmo Alajoutsijärvi (OY), Pertti Haaparanta (HKKK), Lauri Hetemäki, (Metla), Ari Jokinen (Pirkanmaan ympäristökeskus), joukko ihmisiä Erno Järvinen (PTT), Markku Kanninen (CIFOR), Paula Kivimaa metsäalan sisältä ja (SYKE), Kari Lilja (HKKK), Mirja Mikkilä (JoY), Juha Ojala (Oulun kaupunki), Pekka Ollonqvist (Metla), Risto Päivinen (EFI), Ulla liepeiltä osallistui Ritola (JoY/Matkailualan verkostoyliopisto), Risto Seppälä (Metla), Annukka Valkeapää (HY) aktiivisesti delfoi- Eturyhmät - Anne Brunila (Metsäteollisuus ry), Simo Jaakkola kyselyyn (Koneyrittäjien liitto), Harri Karjalainen (WWF), Juhani Karvonen (Suomen Metsäyhdistys), Jyrki Ketola (Meto), Ilpo Kuronen (SLL), Markus Lassheikki (MTK), Esa Mäisti (Paperiliitto), Marcus Walsh (BirdLife), Metsäteollisuus - Lars Gädda (M-Real), Pauli Hänninen (UPM), Antti Jääskeläinen (Stora Enso), Jukka-Pekka Ranta (Suomen Sahat) Valtionhallinto - Ilkka Kajaste (VVM), Jouni Lind (MMM), Maarit Lindström (VNK), Liisa Saarenmaa (MMM), Hannes Toivanen (KTM), Pauli Wallenius (Metsähallitus) Konsultointi - Olli Haltia (SavcorIndufor), Heikki Hassi (SciTech-Service Oy), Jyrki Kettunen, Sari Kuvaja, Silja Siitonen (Accenture), Lauri Palojärvi (LIP Consulting), Markku Simula (Ardot), Petri Vasara (Jaakko Pöyry Consulting) Konepajat - Tapani Kiiski (Raute), Pekka Rahkila (Andritz), Markku Salo (Metso), Jouko Yli-Kauppila (Metso) Rahoitus- ja sijoitustoiminta - Harri Taittonen (Nordea)
  62. 62. FOKUSOINNILLA ETUMATKAA – JA RISKEJÄKIN Rohkeat Metsäteollisuus Suomessa teki suuren loikan hieno- panostukset ja painopaperivetoiseen tuotantorakenteeseen nostivat Suomen 1970-luvun lopulta alkaen – muissa maissa ei metsäsektorin tehty vastaavaa johtavaan asemaan ”Painopaperistrategian” osia ovat olleet mm. suuret 1980-90-luvuilla koneet, korkea tuottavuus, runsas energia, tehokas puunkäyttö, ns. rönsyjen myynti, kansainvälistyminen, kysynnän kasvu, markkinoiden hallinta ja yhteiskunnan tuki Kritiikkiä ja vaikeuksia esiintyi, mutta Suomen Missä nyt mättää – metsäsektori pärjäsi silti hyvin 2000-luvulle asti purevatko omat ja metsäyhtiöt kasvoivat johtaviksi alallaan koirat, netti, jenkit vai kiinalaiset? Mistä nykyvaikeudet johtuvat – virhearvioista, USA:sta/dollarista, Suomen kustannustasosta vai maailman metsäsektorin murroksesta?
  63. 63. Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia tavoittelee metsäklusterin tuotteiden ja palvelujen arvon kaksinkertaistamista vuoteen 2030 mennessä. Puolet arvosta syntyisi uusista tuotteista.
  64. 64. Kuinka todennäköisenä pidät sitä, että uusien tuotteiden avulla ylletään tuotannon kaksinkertaistamiseen vuoteen 2030 mennessä? (delfoikysely 12/2006, 43 vastaajaa) 1 = erittäin 7% todennäköistä 2 = todennäköistä 32 % 3= 43 % epätodennäköistä 4 = erittäin 18 % epätodennäköistä 0% 10 % 20 % 30 % 40 % 50 %
  65. 65. MIKSI OMAAN VISIOON EI METSÄSEKTORILLA USKOTA? - alan uusiutumisen esteitä Suomessa: Yrityksille riittävän suuret (=moninkertaiset) lisäpanokset eivät nykytilanteessa ole mahdollisia ja/tai pääoma/huomio on kiinni nykykoneistossa, josta vielä syntyy katetta Julkiselta vallalta ei helpolla liikene merkittävää lisärahoitusta metsäsektorille, ei varsinkaan jos sektorin näkymät eivät selvästi parane eivätkä yhteiskunnalle koituvat hyödyt pysy/kasva Metsäsektorilla on vakava pula tuoteideoista, joista voisi pian syntyä suuren mittakaavan liiketoimintaa (nykyisiä päälohkoja vastaavaa) – pienempiä ituja toki on Metsäsektorin ja metsäpolitiikan nykyrakenteet ovat osin esteitä uusille mahdollisuuksille, yrityksille ja julkishyödyille metsien käytössä Välitilinpäätös uusiutumisesta: Nykylinja jatkuu Suomessa – osin uusin perusteluin ja maustein Suurten yritysten päästrategia on kasvu nykytuotteissa muualla
  66. 66. • Monet erilaiset kehityskulut ovat mahdollisia Maailman ja metsäalan tuleva • Monet ”metsäsektorin perustulkinnan” keskeiset kehitys: paljon taustaoletukset – vapaakaupan voittokulku, sääntelyn vähäisyys, energian halpuus, etelän kuidun saatavuus - epävarmuutta ja ovat epävarmalla pohjalla yllätystekijöitä ilmassa • Maailmassa on näkyvillä monia merkkejä toisenlaisista kehitysurista – mm. nationalismin/regionalismin noususta (Venäjä, Aasia, Etelä-Amerikka), kansainvälisen sääntelyn kasvusta (ilmastopolitiikka), energian/biomassan ja ympäristöasioiden korostumisesta • Jos osa uusista tekijöistä voimistuu, metsäsektorin toimintaympäristö voi muuttua olennaisesti ja alan nykylinja osoittautua riskialttiiksi • Metsäsektorilla on varauduttava muihinkin kuin ”vanhoihin tuttuihin” haasteisiin ja riskeihin!
  67. 67. Kotipesä Maailmanparlamentti (eristäytyminen) (globaali sopimuksellisuus) McWorld Zapatista (taloudellinen avoimuus) (tempoilevuus)
  68. 68. Onko tempoileva globalisaatio: 1 = todennäköinen 34 % 2 = mahdollinen 61 % 3 = epätodennäköinen 5% 4 = mahdoton 0% 0% 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 %
  69. 69. Tarve uudistaa metsäsektoria suuri Moniarvoiset: kestävä kehitys Markkinahenkiset uudistajat: korostuu jatkossa, metsäsektori voi metsäsektorin mahdollisuudet ovat pärjätä jos muokkautuu tätä uusilla markkinoilla ja uudessa tukevaksi alaksi; metsien käyttöä liiketoiminnassa, johon on siirrettävä pitää avartaa ja tuotteiden pitää voimavaroja ja jonka tieltä on olla pitkäikäisiä purettava esteitä. Takertuminen vanhaan on suurin riski. Näkökulma metsäsektoriin Näkökulma metsäsektoriin yhteiskunnallinen liiketaloudellinen Suomi-vetoiset säilyttäjät: toiminta Maltilliset kehittäjät: maailma on kova, maailmalla on epävarmalla pohjalla, mutta ennakoitava paikka, Suomen vakaata Suomea on suosittava ja metsäsektori pärjää lisäämällä metsäsektorin ”strategiset resurssit” tehokkuutta, yhteistyötä ja t&k- on pidettävä omissa käsissä panoksia Tarve uudistaa metsäsektoria pieni
  70. 70. • Mihin on syytä jatkossa varautua? Eri • Monilla metsälähtöisillä tuotteilla/hyödyillä on kasvavaa kehityskuluista kysyntää maailmalla ja ne voivat olla tärkeitä myös löytyy samojakin metsäsektorin vetovoiman ja hyväksyttävyyden kannalta tekijöitä • Sekä perinteisiin että uusiin tuotteisiin liittyy myös epävarmuutta (mm. tuotannontekijöistä) ja riskejä Onko Suomella ja • Energia- ja ilmastokysymykset korostuvat ja voivat vaikuttaa syvällisesti metsäsektorin toimintaan; metsä/biomassa voi metsäsektorilla muuttua ”strategiseksi resurssiksi” malttia varautua? • Suomessa voi olla syytä kohdistaa kehityspanoksia ja politiikkaa uudelleen – jotta paremmin näkisimme ”metsän paperilta” • Metsien eri käyttömuotojen yhteensovittaminen on yhä tärkeämpää ja vaatii uusia välineitä – metsien monopolisointia on hillittävä • Metsäsektorin uusiutuminen edellyttää uudenlaista kumppanuutta eri tahojen välillä ja monialaista ennakointia kalliiden riskien/virheiden välttämiseksi
  71. 71. Suomen polku 1997
  72. 72. Suomen polku 2007
  73. 73. Tietoyhteiskunta 1. Tietoyhteiskunnan toteutuminen kärjistää eroa menestyjien ja putoajien välillä. 2. Tietoyhteiskuntaa rakennetaan teknologian markkinoijien ehdoilla. 3. Tietoverkkojen sisällöt amerikanisoituvat. 4. Opettajien ammatin merkitys tietoyhteiskunnassa lisääntyy. 5. Teledemokratian mahdollisuudet toteutuvat ensisijassa paikallisella tasolla 6. Tietoverkkojen sisällöt ovat yhä enemmän eurooppalaisia. 7. Tietoyhteiskunnan teknologia ennen muuta avustaa ihmiset tiedollista, henkistä, eettistä ja luovaa toimintaa. 8. Tietoyhteiskunnan tietoverkkojen ulkopuolelle jää koko ajan kasvava joukko ihmisiä. 9. Tietotekniikan kehitys mahdollistuu siirtymisen edustuksellisesta demokratiasta kohti suoraa, osallistuvaa (tele)demokratiaa, joka perustuu tietoverkkojen avulla tapahtuvaan ja jatkuvasti vireillä olevaan kansanäänestykseen. 10. Teledemokratian mahdollisuudet toteutuvat ensisijassa valtakunnallisella tasolla. 11. Tulevaa tietoyhteiskuntaa rakennetaan humanismin ja tekniikan yhdistävästä näkökulmasta ja yhteiskuntavetoisesti. 12. Tietoverkkojen sisällöt ovat yhä enemmän kansallisia, suomalaisia. 13. Tietoyhteiskunnassa kannetaan vastuuta tietoverkkojen ulkopuolelle jäävien oikeuksista.
  74. 74. Tietoyhteiskunta
  75. 75. Elinikäinen oppiminen 1. Tulevaisuudessa "poikkiopetussuunnitelmallisten taitojen" kehittäminen (oppimaan oppiminen, sosiaaliset taidot, kommunikaatiotaidot, ongelmanratkaisutaidot jne.) korostuu. 2. Elinikäisen oppimisen perustaa vahvistetaan parhaiten siten, että koulut tukevat yksilöllisiä oppimistyylejä ja -tarpeita. 3. Elinikäisen oppimisen toteutumisen kannalta olennaista on rohkaisevan ja positiivisen mielipideilmaston syntyminen. 4. Elinikäisen oppimisen toteuttamiseksi löydetään uusia yhteistyön muotoja oppilaiden, heidän perheidensä, opettajien, muun yhteisön ja valtion välillä. 5. Elinikäisen oppimisen rahoitus toteutuu tulevaisuudessa aikaisempaa selvemmin yksityisen sektorin panostuksin. 6. Elinikäisen oppimisen keskeinen taustaideologia on henkilökohtaisen kehittymisen ja demokraattisten arvojen vahvistumisen turvaaminen. 7. Pragmaattinen, käytännönläheinen näkökulma tietoon korostuu: korostetaan aikaisempaa enemmän teoreettisen tiedon käytännöllisen soveltamisen merkitystä. 8. Elinikäisen oppimisen keskeinen taustaideologia on innovaatioiden, tuottavuuden ja taloudellisen kasvun edistäminen. 9. Elinikäisen oppimisen ydinkonteksti on työelämä, työssä oppiminen. 10. Ammatillisten kvalifikaatioiden mittaamisessa ja vertailussa mennään liiallisuuksiin. 11. Ammatillisten kvalifikaatioiden mittaamisessa ja vertailussa edistytään. 12. Elinikäinen oppiminen rajautuu eliitin yksinoikeudeksi. 13. Elinikäinen oppiminen jää tyhjäksi iskusanaksi. 14. Elinikäisen oppimisen rahoitus toteutuu tulevaisuudessa aikaisempaa selvemmin julkisen sektorin panostuksena.
  76. 76. Elinikäinen oppiminen
  77. 77. Avaintaidot 1. Kommunikaatiovalmiudet? 2. Muutoksen sietokyky? 3. Oppimiskyky? 4. Ekologisuus? 5. Erilaisuuden sietokyky (kulttuurin kompetenssi)? 6. Globaali vastuu- ja tulevaisuusajattelu? 7. Ihmissuhdetaitojen osaaminen? 8. Tietointensiivinen ammattiosaaminen? 9. Usean kielen hallinta? 10. Ammatti- ja alaspesifi tietotaito 11. Eettisyys (arvo-osaaminen, tietoinen suhde ideologioihin, uskontoihin)? 12. Tiedeosaaminen? 13. Fyysinen kuntoisuus? 14. "Käden taidot” 15. Esteettisyys?
  78. 78. Avaintaidot
  79. 79. Sivistys
  80. 80. Viestintäympäristö
  81. 81. Asiantuntijuus? • ”Nykysuomen sanakirja kuvaa asiantuntijan tietäjäksi, ”jolla on asiantuntemusta, erikoisia, tavallista perusteellisempia (ammatti)tietoja joltakin alalta”. • Delfoi-käyttöön sopii hyvin sanakirjan tarkentava määre: ”erikoistuntija, ekspertti, varsinkin kutsuttuna antamaan lausuntonsa jostakin alaansa kuuluvasta asiasta”. Sanakirjakuvaus on staattinen, mutta Wikipedia ennakoi muutosta. • Murtumasta kertoo jo se, että Wikipedia määrittelee asiantuntijuuden (expert) mutta Encyclopedia Britannica ei. Wikipediakin lähtee perinteisesti siitä, että asiantuntijan tunnistaa luotettavan tiedon, tekniikan tai taidon hallinnasta. Eksperttiasiantuntija (expert) eroaa spesialistiasiantuntijasta (specialist) siinä, että spesialisti kykenee ratkaisemaan ongelman, kun taas ekspertti tietää ratkaisun. Ekspertin vastakohta on maallikko (layman) ja spesialistin yleistietäjä (generalist). Wikipedian tiedossa on myös, että yksilöt ovat usein asiantuntijoita joillakin aloilla ja maallikkoja toisilla. • Kiinnostavaa Wikipedian määrittelyssä on vihje siitä, että asiantuntijuuden laadut ovat murroksessa. Täydentävän näkökulman mukaan asiantuntijuus ei enää ole niinkään yksilön kuin yhteisöjen ja verkostojen ominaisuus. Tieto ei perimmiltään ole saavutettavissa staattisena vaan se kiinnittyy erottamattomasti sosiokulttuuriseen kehitykseen. Tietäminen (tiedon muodostus) on sosiaalinen ilmiö, joka on sidottu yhteistoimintaan, käytäntöihin ja kieleen. Bereiter 2002, 174–210, Tuomi 1999, 411–416)
  82. 82. ”Tower of Test and Generate” Daniel C. Dennettin evoluutiotorni
  83. 83. 3870 MILJ . VUOTTA SITTEN 250.000 VUOTTA SITTEN Evoluutio ja informaatiovirrat GENEETTI- NEN INFOR- MAATIO 100 VUOTTA SITTEN NEURO- KULTTUURINEN INFORM AATIO Kolme EXOSOMAATTINEN INFORM AATIO informaatiovirtaa

×